V aikka verensiirto saattaa kriittisen verenvuo
|
|
- Sofia Nurminen
- 3 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Minna Ilmakunnas ja Mirka Sivula Patient blood management Potilaan veren ennakoiva hoito Potilaan veren ennakoiva hoito (patient blood management, PBM) on monialainen hoitostrategia, jonka avulla pyritään välttämään tarpeettomat verensiirrot ja siten parantamaan potilaan ennustetta. PBM jaetaan kolmeen osa-alueeseen: punasolumassan optimointiin, verenmenetysten minimointiin ja pidättäytyvään verensiirtostrategiaan. Anemia tulee tunnistaa ja hoitaa ajoissa erityisesti ennen leikkauksia. Toimenpiteissä käytetään tutkitusti tehokkaita anestesiologisia ja kirurgisia menetelmiä verenvuodon rajoittamiseksi. Verensiirroissa tulee noudattaa hoitosuositusten mukaisia hemoglobiinirajoja. Kiireettömissä verensiirroissa yksi punasoluyksikkö riittää yleensä tavoitellun hemoglobiinipitoisuuden saavuttamiseen. Vaikka PBM on syntynyt tarpeesta rajoittaa kirurgisten potilaiden punasolusiirtoja, se käsittää nykyisin soveltuvin osin kaikki potilasryhmät ja kaikki verivalmisteet. PBM:n periaatteiden mukaan toimimalla voidaan vähentää anemiaan, verenvuotoon ja verensiirtoihin liittyvää sairastavuutta ja kuollei suutta kustannusvaikuttavasti sekä huolehtia verivalmisteiden riittävyydestä tulevaisuudessa. V aikka verensiirto saattaa kriittisen verenvuo don tai luuydinlamaan liittyvän anemian yhteydessä olla hengenpelastava hoito, verensiirtoihin itsessään liittyy suoria haitta vaikutuksia (TAULUKKO 1) (1). Lisäksi verensiirto on sairastavuuden lisääntymisen, sairaalahoidon pitkittymisen ja kuolleisuuden itsenäinen riskitekijä useissa potilasryhmissä (2,3). Vuosia jatkuneen vähenemisen jälkeen punasoluvalmisteiden kulutus on kääntynyt nousuun ( Jarkko Ihalainen, Veripalvelu, henkilökohtainen tiedonanto), ja Suomessa käytetään trombosyyttivalmisteita muuhun Eurooppaan verrattuna runsaasti. Lisäksi verivalmisteiden kulutuksen ennustetaan lisääntyvän väestön ikääntyessä, ja ne muodostavat myös merkittävän kustannuserän terveydenhuollossa. Potilaan veren ennakoiva hoito eli PBM pyrkii vastaamaan näihin ongelmiin nostamalla kes kiöön potilaan ja tämän omasta verestä huolehtimisen. PBM on tutkimusnäyttöön perustuva monialainen ja moniammatillinen hoitostrategia (INTERNETTAULUKKO 1) (2,4,5), jonka avulla pyritään potilaslähtöisesti toimien välttämään tarpeettomat verensiirrot tunnistamalla ja hoitamalla anemia, optimoimalla hemostaasi sekä ehkäisemällä iatrogeeniset verenmenetykset (KUVA 1) (2,4,6). PBM jaetaan tavanomaisesti kolmeen osa-alueeseen potilaan punasolumassan optimointiin, verenmenetysten mini mointiin ja pidättäytyvään verensiirtokäytäntöön joista jokaiseen tulee kiinnittää huomiota potilaan optimaalisen hoidon toteutumiseksi. Vaikka PBM on lähtenyt liikkeelle tavoitteesta vähentää erityisesti kirurgisten potilaiden punasolusiirtoja, PBM-ajattelu tulisi laajentaa käsittämään soveltuvin osin kaikki potilasryhmät ja verivalmisteet (4). Verivalmisteiden käytön välttäminen ei kuitenkaan ole PBM:n itsetarkoitus, vaan verensiirtojen tulisi kohdistua niille potilaille, jotka tutkimusnäytön perusteella hyötyvät verivalmisteista. Potilaan punasolumassan optimointi Kirurgiset potilaat. WHO:n anemian kriteereiden (naisilla hemoglobiinipitoisuus alle 120 g/l, miehillä alle 130 g/l) perusteella mer Duodecim 2019;135:
2 TAULUKKO 1. Verensiirron haittavaikutuksia (1). Akuutit haittavaikutukset Akuutti hemolyyttinen verensiirtoreaktio Kuumereaktiot Allergiset reaktiot ja anafylaksia Keuhkojen äkillinen verensiirtovaurio (transfusion related acute lung injury, TRALI) Verenkierron ylikuormitus (transfusion associated circulatory overload, TACO) Verensiirtoon liittyvä hengenahdistus (transfusion associated dyspnea, TAD) Verenpaineen lasku Happo-emästasapainon ja elektrolyyttihäiriöt Sepsis Viivästyneet haittavaikutukset Viivästynyt hemolyyttinen verensiirtoreaktio Alloimmunisaatio (punasolu-, valkosolu- ja trombosyyttivasta-aineiden kehittyminen) Posttransfuusiopurppura Käänteishyljintäreaktio Hemosideroosi Virus- ja parasiitti-infektiot kittävä osa, jopa lähes puolet, leikkaukseen tulevista potilaista on aneemisia (5,7 9). Leikkausta edeltävä anemia on useimmiten monitekijäinen ja johtuu kroonisesta tulehduksesta ja vuodosta (aiemmat leikkaukset, ruuansulatuskanavan vuodot, naisilla runsaat kuukautiset) useammin kuin ravitsemuksellisista syistä. Leikkauspotilaiden lieväkin leikkausta edeltävä anemia on leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden (infektiot, laskimotukokset), tehohoidon ja sairaalahoidon pitkittymisen sekä kuolleisuuden itsenäinen riskitekijä (2,3,10). Lisäksi leikkausta edeltävä anemia on syy merkittävään osaan leikkauspotilaiden verensiirroista ja altistaa potilaat siten myös verensiirtojen haittavaikutuksille (TAULUKKO 1) (1,11). Hemoglobiinipitoisuus tulisi tarkistaa 3 8 viikkoa ennen elektiivisiä toimenpiteitä, joissa odotettu vuoto on yli 500 ml tai verensiirron todennäköisyys yli 10 % (12 14). Jos vuotoriski on pieni, ennen toimenpidettä ei tarvitse rutiinimaisesti seuloa oireettomia, hyväkuntoisia potilaita. Mikäli anemia todetaan, elektiivistä toimenpidettä tulee siirtää, kunnes anemian syy on selvitetty ja anemia hoidettu (KUVA 2) (12,14,15). Kiireellisissäkin toimenpiteissä, esimerkiksi syöpäkirurgiassa, selvittely ja hoito tulee aloittaa ennen leikkausta. Anemian hoidon tavoitteena on hemoglobiinipitoisuus vähintään 130 g/l ennen leikkausta sekä naisilla että miehillä (14). Jos potilas sairastaa kroonista munuaisten vajaatoimintaa tai syöpää, voidaan tyytyä pienempiin hemoglobiinipitoisuuksiin (14). Koska valtaosalla leikkauspotilaista anemian taustalla on raudanpuute, anemia hoidetaan ensisijaisesti korjaamalla vajaat rautavarastot (6,8). Myös potilaat, joilla todetaan laboratoriotutkimuksissa raudanpuute ilman anemiaa, saattavat hyötyä leikkausta edeltävästä rautakorvauksesta, koska rautavarastojen täyttäminen tehostaa leikkausvuodon aiheuttamasta anemiasta toipumista (14). Vaikka ennen leikkausta aloitettu suun kautta otettava rautakorvaus saattaa vähentää verensiirtotarvetta toimenpiteiden yhteydessä, rautavarastot korjautuvat hyvin hitaasti ja rau Anemian hoito ja punasolumassan optimointi Verenmenetysten minimointi monialaisia keinoja käyttämällä PBM Hemostaasin optimointi Potilaslähtöinen ja tutkimusnäyttöön perustuva kliininen päätöksenteko KUVA 1. Potilaan veren ennakoiva hoito (patient blood management, PBM) Potilaan veren ennakoiva hoito
3 dan imeytyminen heikkenee minkä tahansa tulehduksellisen kroonisen sairauden yhteydessä (16). Lisäksi hoitomyöntyvyys on usein huono rautavalmisteiden aiheuttamien mahasuolikanavan haittavaikutusten vuoksi. Koska myös runsas ravitsemuksellinen rauta itsessään heikentää imeytymistä, suun kautta otettavan raudan annosten tulisi olla maltillisia, jopa vain mg vuorokaudessa tai mg joka toinen vuorokausi, ja hoidon tulisi kestää vähintään 6 8 viikkoa (14). Parenteraalista rautakorvausta suositellaan, jos potilas ei siedä suun kautta otettavia rautavalmisteita tai aikaa anemian korjaamiseen ennen leikkausta on alle kuusi viikkoa (14). Koska vaste on nopea, kannattaa parenteraalinen rautakorvaus antaa alle kaksi viikkoa ennen leikkausta (14). Vaikka toistaiseksi tutkimusnäyttö vaikutuksesta esimerkiksi kuolleisuuteen puuttuu, parenteraalinen rautakorvaus suurentaa leikkauspotilaiden hemoglobiinipitoisuuksia tehokkaasti sekä vähentää verensiirtoja (13,17). Erytropoietiinin käytöstä tulee konsultoida potilaan pitkäaikaissairautta hoitavaa lääkäriä. Erytropoietiinia kannattaa harkita vain niille Leikkauspäätös Verensiirron todennäköisyys > 10 % tai odotettavissa oleva vuoto > 500 ml Ei Tavanomainen leikkausta edeltävä arviointi1 Kyllä Leikkausta edeltävät laboratoriokokeet (verenkuva, rautaparametrit, CRP-pitoisuus, kreatiniinipitoisuus)2 Hemoglobiinipitoisuus < 130 g/l miehillä ja < 120 g/l naisilla Ei Kyllä Raudanpuute2 Kiireellinen leikkaus Elektiivinen leikkaus Ei Kyllä Rautakorvaus Leikkaus Anemian syyn määrittäminen3 ja hoidon aloittaminen4 Leikkauksen siirtäminen kunnes anemia hoidettu KUVA 2. Leikkausta edeltävän anemian hoitolinjat (11,13). 1Rutiinimaista hemoglobiinipitoisuuden määritystä ennen pienen riskin leikkauksia ei suositella, jos potilas on terve tai tämän pitkäaikaissairaus on hyvässä hoitotasapainossa. 2 Tarvittaessa myös B12-vitamiinin ja folaatin puutteen poissulku. 3Raudanpuuteanemia, krooniseen tulehdusreaktioon liittyvä anemia, megaloblastinen anemia, muut syyt (muun muassa syöpä, munuaisten vajaatoiminta, lääkkeet). Raudanpuuteanemian yhteydessä tarvittaessa maha-suolikanavan tähystystutkimukset, munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä tarvittaessa nefrologin konsultaatio. 4Raudanpuuteanemian yhteydessä parenteraalinen rautakorvaus, jos suun kautta otettu rauta aiheuttaa haittoja tai imeytymisen voidaan olettaa olevan heikkoa esimerkiksi kroonisen inflammaation vuoksi, tai kun leikkaukseen on lyhyt aika. M. Ilmakunnas ja M. Sivula 1280
4 leikkauspotilaille, joilla on kroonisen sairauden aiheuttama anemia, ja hoitoon tulee liittää rautakorvaus (15,18). Leikkausta edeltävän anemian yleisyys johtaa siihen, että jopa 90 % potilaista on aneemisia leikkauksen jälkeen (14). Punasolumassan optimointi on pidettävä mielessä leik kauk sen jälkeenkin. Leikkauksen aiheuttama tulehdusvaste, mahdolliset infektiot ja ravitsemukselliset ongelmat johtavat raudan imeytymishäiriöön, joka pahentaa anemiaa. Näyttö leikkauksen jälkeen annetun parenteraalisen rautakorvauksen hyödyistä on kuitenkin heikkoa (19). Muissa potilasryhmissä PBM:n perusperiaatteet ovat samat kuin kirurgisilla potilailla. Useisiin kroonisiin sairauksiin, kuten munuaisten vajaatoimintaan, hematologisiin sairauksiin, sydämen vajaatoimintaan, tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja syöpiin, liittyy huomattavan usein anemia. Anemian taustalla olevat syyt tulee selvittää ja pyrkiä hoitamaan tehokkaasti (20). Raskaana olevien veren hemoglobiinipitoisuus pienenee fysiologisesti veritilavuuden suurentuessa, mutta myös raudanpuuteanemia on verrattain yleinen. Anemia saattaa altistaa esimerkiksi sikiön kasvun hidastumiselle ja ennenaikaiselle synnytykselle, ja loppuraskauden anemia ennustaa verensiirtojen tarvetta synnytyksen yhteydessä. Anemia tulisi siis hoitaa tehokkaasti jo raskausaikana. Rautakorvaushoito tulisi muistaa myös aina runsaan synnytysvuodon jälkeen (21). Lasten anemian diagnostiikka ja hoito noudattavat pääpiirteissään aikuisten hoitolinjoja (22). Verenmenetysten minimointi TAULUKKO 2. Mahdollisia menetelmiä verenmenetysten minimoimiseksi ja allogeenisten verensiirtojen ehkäisemiseksi. Eri menetelmiä käytetään tilanteen ja kliinisen harkinnan mukaan (1,3,13,15,17). Kirurgisia keinoja Huolellinen leikkaustekniikka Laparoskooppiset ja endovaskulaariset tekniikat Leikkauskohteen embolisaatio ennen leikkausta Paikallisten hemostaattien käyttö Adrenaliinipitoisten paikallispuudutteiden käyttö Leikkausasennon valinta (laskimostaasin vähentäminen) Verityhjiön käyttö Veripesukoneen käyttö (leikkausvuoto kerätään, pestään ja palautetaan potilaaseen) Dreenien käytön välttäminen Anestesiologisia keinoja Sentraaliset puudutukset tietyissä toimenpiteissä Suonensisäinen anestesia (TIVA) inhalaatioanestesian sijaan tietyissä toimenpiteissä Traneksaamihapon käyttö Akuutti normovoleeminen hemodiluutio Permissiivinen hypotensio Suljetut näytteenottojärjestelmät valtimopaineen mittaus järjestelmissä Hypotermian estäminen Elimistön homeostaasin ylläpito veren hyytymistä suosivana (asidoosin sekä elektrolyyttihäiriöiden estäminen ja korjaaminen) Vieritestaus (viskoelastiset testit) hemostaasin seurantaan ja korvaushoidon ohjaamiseen Potilaan vuotoriski selvitetään ennen toimenpiteitä. Poikkeavan vuototaipumuksen arviointiin kannattaa käyttää standardoitua vuotokyselylomaketta (23). Potilaan antitromboottinen (trombosyyttien estäjät ja antikoagulantit) ja muu hyytymiseen vaikuttava lääkitys pitää selvittää. Lääkityksen keskeyttämiseen ja mahdollisen siltahoidon tarpeeseen vaikuttavat sekä potilaan vuoto- ja tukosriski että toimenpiteen luonne (14,24). Leikkausta edeltävään siltahoitoon tulee suhtautua aiempaa kriittisemmin siihen liittyvän vuotoriskin takia, eikä sitä suositella suoria antikoagulantteja käyttäville potilaille lainkaan (24). Toimenpiteet pyritään ajoittamaan siten, että potilaan antitromboottinen lääkitys ja hemostaattinen tilanne on optimoitu. Leikkausvuodon määrä, anemiasta tai verensiirroista riippumatta, on komplikaatioiden ja kuolleisuuden itsenäinen riskitekijä (5). Leikkausvuotoa voidaan vähentää useilla kirurgisilla ja anestesiologisilla menetelmillä sekä koko leikkaustiimin saumattomalla yhteistyöllä (TAULUKKO 2) (1,3,13,15,17,18). Etenkin traneksaamihapon käyttö vähentää vuotoa ja verensiirtotarvetta, eikä se vaikuta lisäävän tukoskomplikaatioita elektiivisissä toimenpiteissä (25). Traneksaamihappoa suositellaan käytettäväksi aina, kun odotettavissa on merkittävää 1281 Potilaan veren ennakoiva hoito
5 leikkausvuotoa (15,25). Veripesukoneen käyttö puolestaan vähentää allogeenisia verensiirtoja merkittävästi (15,25). Vaikka leikkauksessa käytettäisiin vuotoa vähentäviä tekniikoita, verensiirtoihin on varauduttava asianmukaisesti. Esimerkiksi potilaalle, jolla on harvinainen veriryhmä, veriryhmävasta-aineita tai erityisvalmisteiden kuten pestyjen verivalmisteiden tarve, verivalmisteet tulee varata hyvissä ajoin yhteistyössä sairaalan verikeskuksen kanssa. Kaikkien sairaalapotilaiden osalta tulee erikoisalasta riippumatta kiinnittää huomiota verinäytteiden aiheuttamaan, joskus merkittäväänkin verenhukkaan. Terveen ihmisen hematopoieettinen järjestelmä tuottaa verta vajaat 50 ml vuorokaudessa, ja tämä määrä ylittyy helposti sairaalapotilaiden päivittäisissä verinäytteissä (26). Laboratoriotutkimusten tilaamisen tulisikin perustua potilaskohtaiseen kliiniseen harkintaan eikä vakiintuneihin käytäntöihin. Erilaisten rutiinimaisten tutkimuspakettien sisältöä pitäisi tarkastella kriittisesti. Laboratorioiden olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä siirtyä käyttämään tilavuudeltaan pienempiä näyteputkia (2,3,15). Pidättäytyvä verensiirtostrategia Laajan tutkimusnäytön perusteella restriktiivinen verensiirtokäytäntö (punasolusiirron hemoglobiiniraja g/l) ei lisää kuolleisuutta, sydäninfarkteja, aivoverenkiertohäiriöitä, verenvuotoja tai tukoskomplikaatioita verrattuna liberaaliin verensiirtokäytäntöön (punasolusiirron hemoglobiiniraja g/l) (27). Useiden hoitosuositusten mukaan hemoglobiinipitoisuus 70 g/l onkin riittävä hemodynaamisesti vakaille aikuispotilaille myös tehohoito- ja syöpäpotilaille sekä raskaana oleville (6,18,20, 25,27,28). Akuuttien aivovammojenkin yhteydessä hemoglobiinipitoisuus 70 g/l vaikuttaa riittävältä (29). Jos potilaalla sen sijaan on akuutti sepelvaltimo-oireyhtymä, tulisi pyrkiä hemoglobiinipitoisuuteen yli 80 g/l (2,20,25,27). Myös yli 65-vuotiaat kirurgiset potilaat saattavat hyötyä hoitosuosituksia liberaalimmasta verensiirtokäytännöstä (30). Akuutin vuodon yhteydessä hemoglobiinipitoisuus g/l yleensä riittää (13). Vastasyntyneisyyskaudella etenkin pieni painoisten tai ennenaikaisesti syntyneiden hoidossa noudatetaan totunnaisesti aikuisia suurempia hemoglobiinipitoisuuksia, mutta muuten lapsipotilaidenkin hoidossa voidaan noudattaa restriktiivistä verensiirtokäytäntöä syanoottisia sydänvikoja sairastavia lukuun ottamatta (22,31). Yleisen nyrkkisäännön mukaan punasolusiirtoa ei tarvita missään potilasryhmässä, kun hemoglobiinipitoisuus on yli 100 g/l (18,20,25,27,31). Pelkkien hoitosuosituksiin perustuvien rajojen sijaan yksilöllinen optimaalinen verensiirtoraja (erityisesti kun hemoglobiinipitoisuus on g/l) tulee arvioida potilaskohtaisten tekijöiden ja fysiologisten muuttujien perusteella. Kroonisen anemian yhteydessä (verensiirroista riippuvaiset hematologiset potilaat) verensiirron tarvetta arvioidaan anemian aiheuttamien subjektiivisten oireiden ja potilaan suorituskyvyn perusteella (20,25). Akuutissa anemiassa tuoreet iskeemiset EKG-muutokset, veren emäsalijäämä ja laktaattipitoisuuden suureneminen sekä sekoittuneen laskimoveren happikyllästeisyyden pieneneminen viittaavat heikentyneeseen veren hapenkuljetuskykyyn ja verensiirron tarpeeseen (1,2,13). Myös akuutissa anemiassa on hyvä arvioida potilaiden, erityisesti iäkkäiden leikkauspotilaiden, suorituskykyä (30). Lisäksi on huomattava, että hoitosuosituksia suurempi hemoglobiinipitoisuus saattaa olla edullinen punasolujen hemostaasia tukevan vaikutuksensa vuoksi esimerkiksi hyytymishäiriöiden ja hematologisiin sairauksiin liittyvän trombosytopenian yhteydessä (1,27). Kiireettömissä tilanteissa verensiirto toteutetaan yksi punasoluyksikkö kerrallaan, ja jokaisen yksikön jälkeen arvioidaan vaste siirtoon (18,20,25). Sopiva hemoglobiinipitoisuus siirron jälkeen on g/l, eikä hemoglobiinipitoisuutta yli 100 g/l tule tavoitella edes akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän yhteydessä (20,25). Jotta pidättäytyvää verensiirtokäytäntöä voidaan toteuttaa, tulee huolehtia potilaan kyvystä sietää tilapäistä anemiaa. Pitkäaikaisten sydänja keuhkosairauksien tilanne tulee optimoida, leikkauspotilaiden osalta jo ennen leikkausta. Elimistön hapentarjontaa voidaan parantaa M. Ilmakunnas ja M. Sivula 1282
6 lisähapen avulla, huolehtimalla riittävästä keskiverenpaineesta ja tukemalla sydämen pumppauskykyä lääkkeellisesti tai mekaanisesti. Toisaalta elimistön hapenkulutusta voidaan rajoittaa kivun, kuumeen ja infektioiden tehokkaalla hoidolla (1,2). PBM-ohjelman käyttöönotto WHO suositti vuonna 2010 PBM-ohjelman käyttöönottoa kaikissa jäsenmaissaan (päätöslauselma WHA63.12), ja myös EU suosittaa jäsenmaitaan ottamaan sen käyttöön (4,5). PBM:n yksittäiset osa-alueet, esimerkiksi restriktiivisen verensiirtostrategian hemoglobiinirajat, alkavat olla laajasti tunnettuja Suomessa. Koko potilaan hoitoketjun kattava systemaattinen PBM-toiminta on kuitenkin edelleen harvinaista kansainvälisestikin (2). Lisäksi tuoreen länsieurooppalaisen kyselyn mukaan kliinikkojen tietämys PBM:stä on hyvin vajavaista (32). Tilanne on todennäköisesti sama Suomessa, jossa verensiirtolääketieteen opetus sekä perusettä erikoistumiskoulutuksen aikana on hyvin vähäistä. PBM-ohjelmien käyttöönottoa sairaaloissa hidastavat paitsi kliinikoiden tietämättömyys myös riittämättömät henkilöstöresurssit PBMohjelman käyttöönotossa ja ylläpidossa, tietojärjestelmien kankeus ja terveydenhuollon pirstaleisuus (2,32,33). Erityisesti perusterveydenhuolto tulisi saada mukaan PBM-toimintaan, jotta anemia tunnistettaisiin ja hoidettaisiin ajoissa etenkin ennen leikkauksia (9,33). PBM-ohjelman käyttöönoton osa-alueita esitetään INTERNETTAULUKOSSA 2 (1,4,5). Yksittäi sessä sairaalassa varsin yksinkertaisilla ja pienillä toimilla voi olla käytännössä suurikin vaikutus verivalmisteiden käyttöön. Esimerkiksi laboratoriotietojärjestelmien päätöksenteon tuki ohjaa tehokkaasti verivalmisteiden tilaamista ja käyttöä, ja verikeskus voi siirtyä toimittamaan vain yhden punasoluyksikön kerrallaan, jos potilaalla ei ole akuuttia vuotoa (2,6,34,35). Anemiaklinikan perustaminen tai anemian hoidon integrointi osaksi leikkausta edeltävää poliklinikkatoimintaa helpottaa anemian tunnistamista, selvittelyä ja erityisesti parenteraalisen rautakorvaushoidon järjestämistä ennen Ydinasiat Potilaan veren ennakoivan hoidon (PBM) tavoitteena on parantaa potilaan ennustetta välttämällä tarpeettomia verensiirtoja. PBM:n keskeiset osa-alueet ovat potilaan punasolumassan optimointi, verenmenetysten minimointi ja pidättäytyvä verensiirtokäytäntö. Anemia pitää tunnistaa ajoissa ennen leikkausta, ja sen hoidon tavoitteena on normaali hemoglobiinipitoisuus. Useimmissa potilasryhmissä verensiirto on tarpeeton, kun veren hemoglobiinipitoisuus on yli g/l. Kiireettömissä verensiirroissa yksi punasoluyksikkö riittää yleensä suurentamaan hemoglobiinipitoisuuden tavoitteen mukaiseksi. leikkausta (2,35). Anemian hoidosta ja verensiirroista tulisi laatia yksinkertaiset ja selkeät eri potilas ryhmiä koskevat ohjeet, ja akuutin vuodon hoitoprotokollissa (massive transfusion protocol, MTP) tulisi olla ohjeet verivalmisteiden käytön lisäksi hemostaasin vieritestauksesta (visko elastiset testit) ja hyytymistekijävalmisteiden asianmukaisesta käytöstä (2,15). PBM-ohjelman käyttöönottoa ja tuloksellisuutta tulee seurata systemaattisesti vuosittain sekä verivalmisteiden käytön että kliinisten lopputulosmuuttujien osalta (TAULUKKO 3) (2,4, 5,33). Sairaaloissa on syytä auditoida ohjelman toteutuminen osasto- ja erikoisalakohtaisesti sekä vertailla sairaaloiden välisiä eroja (2,5). Esimerkiksi Australiassa sairaaloilta vaaditaan PBM-akkreditointi osana kansallisia terveydenhuollon turvallisuus- ja laatustandardeja. PBM on kustannusvaikuttavaa hoitoa PBM-ohjelman myötä kliiniset verensiirtokäytännöt lähestyvät hoitosuosituksia ja verival 1283 Potilaan veren ennakoiva hoito
7 TAULUKKO 3. PBM-mittareita (2,4,5,32). Verivalmisteiden käyttö Verivalmisteita saaneiden potilaiden osuus tietyssä potilaskohortissa verivalmisteittain eriteltynä Eri verivalmisteiden siirtomäärät (yksiköiden määrä hoitojaksoa kohti) verivalmisteittain eriteltynä Verivalmisteiden potilaskohtaiset käyttöaiheet Hemoglobiinipitoisuus ennen punasolusiirtoa Trombosyyttien lukumäärä ennen trombosyyttisiirtoa Hyytymisstatus ennen jääplasman siirtoa Yhden yksikön siirtojen osuus kaikista punasolu- ja trombosyyttisiirroista Hyytymistekijäkonsentraattien käyttö Tilattujen yksiköiden suhde siirrettyjen yksiköiden määrään (turhien verivalmistetilausten määrä) Verikeskuksessa vanhentuneiden verivalmisteiden osuus Kliiniset muuttujat Kuolleisuus (sairaalakuolleisuus sekä kuolleisuus 30 ja 90 vuorokauden ja viiden vuoden kuluessa) Hoitojakson pituus, tehohoidon kesto Uudet sairaalahoitojaksot Infektiot Akuutit sydäntapahtumat, akuutit aivoverenkiertohäiriöt, akuutti munuaisvaurio Aneemisten potilaiden osuus leikkauspotilaista ennen leikkausta Leikkausvuoto, laskennallinen kokonaisvuoto perioperatiivisen hoitojakson aikana Vuotoa vähentävien toimien (TAULUKKO 2) käyttö leikkauspotilaiden hoidossa Sairaalasyntyisen anemian ilmaantuvuus Veriturvatoiminnan mittarit (verensiirtojen haittavaikutukset) (TAULUKKO 1) Hoidon kustannukset Anemian hoidon kustannukset Verivalmisteiden kustannukset Hyytymistekijäkonsentraattien kustannukset Laboratoriokustannukset misteiden käyttö ja niiden aiheuttamat kustannukset vähenevät merkittävästi (2,3,36 38). PBM:n toteuttaminen johtaa kirurgisten potilaiden leikkausvuodon ja perioperatiivisten komplikaatioiden (infektiot, sydäninfarktit, aivo verenkiertohäiriöt, akuutti munuaisvaurio) vähenemiseen, sairaalahoidon keston lyhentymiseen ja kuolleisuuden vähenemiseen (33,38). Arviolta jopa % kirurgisten potilaiden komplikaatioista ja 3 4 % kuolemista voitaisiin välttää toteuttamalla hoitoa PBM:n periaatteiden mukaan (39). PBM-ohjelma tuottaa merkittäviä tuloksia myös sairaaloissa, joissa on jo ennen PBM-ohjelman käyttöönottoa noudatettu restriktiivistä verensiirtokäytäntöä. Australialaistutkimuksessa verensiirtoa edeltävä keskimääräinen hemoglobiinipitoisuus oli 79 g/l ennen PBM-ohjelman käyttöönottoa ja sen jälkeen 73 g/l (33). PBM-ohjelman käyttöönoton jälkeen kuu den vuoden seurannassa verivalmisteiden käyttö väheni 41 % ja yhden punasoluyksikön verensiirtojen määrä kaksinkertaistui 64 %:iin. PBM:n tuottama laskennallinen säästö verivalmisteiden käytön kustannuksissa (verivalmisteen hinta ja verensiirron muut kustannukset, kuten henkilöstö- ja materiaalikulut) oli kuuden vuoden aikana noin miljoonaa australian dollaria eli miljoonaa euroa. PBM-ohjelman käyttöönotto johtaa kustannusten kohdistumiseen verivalmisteiden sijaan esimerkiksi anemian diagnostiikkaan ja hoitoon sekä vuodon estämiseen tähtääviin toimiin, kuten hemostaasin vieritestaukseen ja hyytymistekijävalmisteisiin (2). Näistä koituvat kustannukset ovat hieman suurempia kuin verivalmisteiden kustannukset tavanomaisessa hoidossa. Potilaan hoidon kokonaiskustannukset jäävät kuitenkin tilastollisen mallinnuksen perusteella pienemmiksi kuin tavanomaisessa hoidossa leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden vähentymisen ja lyhyempien hoitojaksojen myötä (39). Lopuksi PBM tähtää potilaan punasolumassan optimointiin, verenmenetysten minimointiin ja pidättäytyvään verensiirtokäytäntöön. Näillä toimilla pyritään vähentämään anemiaan, verenvuotoon ja verensiirtoihin liittyvää sairastavuutta ja kuolleisuutta kustannusvaikuttavasti sekä huolehtimaan verivalmisteiden riittävyydestä. PBM on lähtenyt liikkeelle operatiivisilta erikoisaloilta, ja sen periaatteet toteutuvat kirurgisten potilaiden hoidossa anemian tunnistamista ja hoitoa lukuun ottamatta varsin hyvin. Nykyisin yli puolet verivalmisteista käytetäänkin kon M. Ilmakunnas ja M. Sivula 1284
8 servatiivisilla erikoisaloilla, joiden olisi hyvä jatkossa ottaa PBM nykyistä laajemmin käyttöön. PBM:n tulisi olla kiinteä osa tavanomaista ja laadukasta potilashoitoa sekä vakiintua osaksi potilaan koko hoitoketjua perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. MINNA ILMAKUNNAS, LT, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri HYKS, leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) Suomen Punainen Risti, Veripalvelu MIRKA SIVULA, LT, EDIC, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri HYKS, leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATeK) SIDONNAISUUDET Minna Ilmakunnas: Luento-/asiantuntijapalkkio (Clinius Oy) Mirka Sivula: Luento-/asiantuntijapalkkio (Amgen), muut sidonnaisuudet (Vifor) VASTUUTOIMITTAJA Ville Sallinen KIRJALLISUUTTA 1. Potilaan veren hoito ennakoivasti. Kirjassa: Savolainen ER, Tienhaara A, Koski T, ym. toim. Verensiirto-opas. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2018, s Meybohm P, Richards T, Isbister J, ym. Patient blood management bundles to facilitate implementation. Transfus Med Rev 2017;31: Butcher A, Richards T. Cornerstones of patient blood management in surgery. Transfus Med 2018;28: Euroopan komissio. Directorate-General for Health and Food Safety Health Programme. Supporting Patient Blood Management (PBM) in the EU. A practical implementation guide for hospitals. Luxemburg: Publications Office of the European Union eu/health/sites/health/files/blood_tissues_organs/docs/2017_eupbm_hospitals_en.pdf. 5. Euroopan komissio. Directorate-General for Health and Food Safety Health Programme. Building national programmes of Patient Blood Management (PBM) in the EU. A guide for health authorities. Luxemburg: Publications Office of the European Union eu/health/sites/health/files/blood_tissues_organs/docs/2017_eupbm_authorities_en.pdf. 6. Mueller MM, Van Remoortel H, Meybohm P, ym. Patient blood management: recommendations from the 2018 Frankfurt Consensus Conference. JAMA 2019; 321: Shander A, Knight K, Thurer R, ym. Prevalence and outcomes of anemia in surgery: a systematic review of the literature. Am J Med 2004;116(Suppl 7):58S 69S. 8. Munoz M, Gomez-Ramirez S, Campos A, ym. Pre-operative anaemia: prevalence, consequences and approaches to management. Blood Transfus 2015;13: Garcia-Erce JA, Laso-Morales JM, Gomez- Ramirez S, ym. Analysis of the prevalence and causes of low preoperative haemoglobin levels in a large multicenter cohort of patients undergoing major non-cardiac surgery. Blood Transfus 2016;26(Suppl 1): Baron DM, Hochrieser H, Posch M, ym. Preoperative anaemia is associated with poor clinical outcome in non-cardiac surgery patients. Br J Anaesth 2014;113: Gombotz H, Rehak PH, Shander A, ym. Blood use in elective surgery: the Austrian benchmark study. Transfusion 2007;47: Goodnough LT, Maniatis A, Earnshaw P, ym. Detection, evaluation, and management of preoperative anaemia in the elective orthopaedic surgical patient: NATA guidelines. Br J Anaesth 2011;106: Kozek-Langenecker SA, Ahmed AB, Afshari A, ym. Management of severe perioperative bleeding: guidelines from the European Society of Anaesthesiology: first update Eur J Anaesthesiol 2017;34: Munoz M, Acheson AG, Auerbach M, ym. International consensus statement on the perioperative management of anaemia and iron deficiency. Anaesthesia 2017;72: Meybohm P, Froessler B, Goodnough LT, ym. Simplified international recommendations for the implementation of Patient Blood Management (SIR4PBM). Perioper Med (Lond) 2017;6: Goddard AF, James MW, McIntyre AS, ym. Guidelines for the management of iron deficiency anaemia. Gut 2011;60: De Hert S, Staender S, Fritsch G, ym. Pre-operative evaluation of adults undergoing elective noncardiac surgery: updated guideline from the European Society of Anaesthesiology. Eur J Anaesthesiol 2018;35: Patient blood management guidelines: module 2 perioperative. National Blood Authority Australia au/pbm-module Perelman I, Winter R, Sikora L, ym. The efficacy of postoperative iron therapy in improving clinical and patient-centered outcomes following surgery: a systematic review and meta-analysis. Transfus Med Rev 2018;32: Patient blood management guidelines: module 3 medical. National Blood Authority Australia pbm-module Roy NBA, Pavord S. The management of anaemia and haematinic deficiencies in pregnancy and post-partum. Transfus Med 2018;28: Goel R, Cushing MM, Tobian AAR. Pediatric patient blood management programs: not just transfusing little adults. Transfus Med Rev 2016;30: Yleistyneen vuototaipumuksen arviointi (vuoto-oiretaulukko) [verkkodokumentti]. HUS. meilahden-kolmiosairaala/poliklinikat/ Documents/Yleistyneen%20vuototaipumuksen%20arviointi%20(vuoto-oiretaulukko).pdf. 24. Kiviniemi T, Airaksinen J. Siltahoidot sillassa? Duodecim 2017;133: Blood transfusion. NICE guideline [NG24]. National Institute for Health and Care Excellence Koch CG, Reineks EZ, Tang AS, ym. Contemporary bloodletting in cardiac surgical care. Ann Thorac Surg 2015;99: Carson JL, Guyatt G, Heddle NM, ym. Clinical practice guidelines from the AABB: red blood cell transfusion thresholds and storage. JAMA 2016;316: Patient blood management guidelines: module 5 obstetrics and maternity. National Blood Authority Australia www. blood.gov.au/pbm-module Ngwenya LB, Suen CG, Tarapore PE, ym. Safety and cost efficiency of a restrictive transfusion protocol in patients with traumatic brain injury. J Neurosurg 2018;128: Simon GI, Craswell A, Thom O, ym. Outcomes of restrictive versus liberal transfusion strategies in older adults from nine randomised controlled trials: a systematic review and meta-analysis. Lancet Haematol 2017;4:e Patient blood management guidelines: module 6 neonatal and paediatrics. National Blood Authority Australia www. blood.gov.au/pbm-module Manzini PM, Dall Omo AM, D Antico S, ym. Patient blood management knowledge 1285 Potilaan veren ennakoiva hoito
9 and practice among clinicians from seven European university hospitals: a multicentre survey. Vox Sang 2018;113: Leahy MF, Hofmann A, Towler S, ym. Improved outcomes and reduced costs associated with a health-system-wide patient blood management program: a retrospective observational study in four major adult tertiary-care hospitals. Transfusion 2017;57: Hibbs SP, Nielsen ND, Brunskill S, ym. The impact of electronic decision support on transfusion practice: a systematic review. Transfus Med Rev 2015;29: Leahy MF, Roberts H, Mukhtar SA, ym. Western Australian Patient Blood Management Program. A pragmatic approach to embedding patient blood management in a tertiary hospital. Transfusion 2014;54: Meybohm P, Herrmann E, Steinbicker AU, ym. Patient blood management is associated with a substantial reduction of red blood cell utilization and safe for patient s outcome: a prospective, multicenter cohort study with a noninferiority design. Ann Surg 2016;264: Freedman J. The ONTraC Ontario program in blood conservation. Transfus Apher Sci 2014;50: Althoff FC, Neb H, Herrmann E, ym. Multimodal patient blood management program based on a three-pillar strategy: a systematic review and meta-analysis. Ann Surg 2019;269: Kleinerüschkamp A, Meybohm P, Straub N, ym. A model-based cost-effectiveness analysis of patient blood management. Blood Transfus 2019;17: SUMMARY Patient blood management Patient Blood Management (PBM) is a multidisciplinary treatment strategy aiming at avoiding unnecessary transfusions to improve patient outcomes. The three pillars of PBM are optimization of red cell mass, minimization of blood loss, and rational transfusion strategy. Anemia should be identified and treated early, especially before surgery. Appropriate evidencebased surgical and anesthesiological methods should be used to limit perioperative bleeding. Transfusion decisions should comply with the established guidelines and single unit transfusion policy. Although PBM has emerged from the need to limit transfusion in surgical patients, PBM currently encompasses all patient groups and all blood products. Implementation of PBM can reduce morbidity and mortality associated with anemia, hemorrhage and transfusions in a cost-effective way, and ensures sustainable blood supply in the future.
PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI
PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten
Veriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 28 Verivalmisteiden, erityisesti punasoluvalmisteiden käyttö on vähentynyt viimeisen vuoden aikana 2%, mikä näkyy myös Veriturvatoimistoon raportoitujen haittojen
Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina Reaktio
Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina 2013 2017 Reaktio 2013 2014 2015 2016 2017 Akuutti hemolyyttinen reaktio (AHTR) 5 1 4 5 3 Viivästynyt hemolyyttinen reaktio (DHTR)
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2018 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhDveriryhmän mukaisia valmisteita - minimoidaan
VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio
VERITURVATOIMINTA 2015 19.5.2016 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Lukuja/vuosi 221 000 verenluovutusta 284 000 myytyä veri- ja jääplasmavalmistetta ~ 50 000 potilasta saa verivalmisteita ~ 250 haittareaktiota
Anemia on yleisintä ikääntyneessä
Leena Vikatmaa LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto leena.vikatmaa[a]hus.fi Preoperatiivisen anemian vaikutus leikkauksesta selviytymiseen Leikkausta edeltävä anemia heikentää
VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?
VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Verivalmisteet punasolut trombosyytit OctaplasLG Patient Blood Management taustaa käytännön esimerkkejä
VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009
VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan
VERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten
VERENSIIRTOJEN HAITAT 2016-2017 JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA Johanna Wiksten 14.5.2018 Sisältö Veriturvatoiminta / Haemovigilance Veriturvatilastot 2016-2017 SHOT (UK), ISTARE (International database) veripalvelu.fi
Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia
Verensiirrot Terhi Savinen Hemat. eval
Verensiirrot 12.4.2019 Terhi Savinen Hemat. eval Sidonnaisuudet Koulutus-/kongressimatkat: Amgen, Janssen, Takeda ja MSD Esityksen sisältö Verivalmisteet ja näiden käyttö Veriryhmät ja tutkimukset ennen
VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET. Johanna Wiksten
VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET Johanna Wiksten 15.3.2018 Turvallisen verensiirron edellytykset Korkealaatuiset, infektioturvalliset verivalmisteet Asianmukaiset verensiirtoa edeltävät
Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
Veripalvelun ja suomalaisten sairaaloiden
Riikka Palo LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Lasten- ja nuorten sairaala riikka.palo[a]hus.fi Verivalmisteiden käyttö Suomessa Punasoluja on Suomessa käytetty kansainvälisesti verrattuna paljon, mutta verivalmisteiden
HYVÄÄ HOITOA ILMAN VERTA. Oppimateriaali Patient Blood Management -ohjeista
HYVÄÄ HOITOA ILMAN VERTA Oppimateriaali Patient Blood Management -ohjeista Janne Koivumäki Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja, AMK TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?
VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
Appendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio
Verensiirron haittavaikutukset 2016 11.5.2017 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio 2016 lukuja 207 000 265 000 50 000 verenluovutusta myytyä punasolu-, trombosyytti- ja octaplaslg -valmistetta potilasta saa
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus
Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus 22.3.2013 Anestesiakurssi 2013 Anri Tienhaara, verikeskuslääkäri Vsshp-Sapa, Tykslab Verensiirron tarpeellisuuden arviointi verensiirtohoito
Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD
788 N:o 258 1. ILMOITUS VERIVALMISTEEN SIIRRON AIHEUTTAMASTA VAKAVASTA HAITTA- VAIKUTUKSESTA JA VÄÄRÄN VERIVALMISTEEN SIIRROSTA (terveydenhuollon toimintayksikkö) Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron
Verensiirtohoito tänään uusimmat linjaukset verivalmisteiden käytössä. Jarkko Ihalainen Verikeskuspäivä Kivihaka
Verensiirtohoito tänään uusimmat linjaukset verivalmisteiden käytössä Jarkko Ihalainen Verikeskuspäivä 20.5.2016 Kivihaka Luovutettu kokoveri Lääkkeet Verivalmisteet Lääkkeen raaka aineeksi pakastettu
KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ
HELSINGIN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO Koulutusohjelman vastuuhenkilö on Helsingin yliopiston kliinisen kemian professori.
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake
N:o 815 4651 2. ILMOITUS VERIVALMISTEEN LAATUA JA TURVALLISUUTTA UHANNEESTA VAKAVASTA VAARATILANTEESTA (terveydenhuollon toimintayksikkö ja veripalvelulaitos) Vaaratilanneilmoituksen tunniste Ilmoittava
Tukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ
KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA
LABORATORIOTIEDOTE 4/2007 1 (5) Jakelussa mainitut VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA 1.2.2007 TAYS:ssa siirrytään vaiheittain veriryhmä ja seulonta käytäntöön, jossa sopivuuskokeita
LABORATORIOTIEDOTE 23/2008. Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk (5) Jakelussa mainitut
Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk 26.5.2008 1 (5) Jakelussa mainitut MUUTOKSIA VERITILAUS- JA VERENSIIRTOKÄYTÄNNÖISSÄ 28.5.2008 ALKAEN Verikeskuksen uusi palvelunumero p. (03) 311 76550 Verikeskuksen
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
Verenvuoto leikkauksissa
Leena Vikatmaa, Alexey Schramko ja Seppo Hiippala TEEMA: ANESTESIOLOGIA Verenvuoto leikkauksissa Verivalmisteiden tarpeetonta käyttöä tulee välttää, mutta toisaalta liiallinen varovaisuus saattaa johtaa
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB
Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen
Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä. El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala
Kroonisen taudin anemian selvittely/hoito iäkkäällä El Kari Koskela Turun kaupunginsairaala AGENDA Anemia Määritelmiä Anemian seuraukset Vallitsevuus ja ilmaantuvuus Anemia syyt Kroonisen taudin anemian
Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ferumoksitoli Mika Kastarinen / Kirjoitettu 8.11.2012 / Julkaistu 13.11.2012 Rienso 30 mg/ml injektioneste, liuos Takeda Global
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
Tämä ohje koskee aikuisten ja lasten maksan-, haiman-, sydämen-, keuhkon- ja ohutsuolensiirtoja.
HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia Verikeskusprosessi; Meilahden verikeskus HUS:n Elinsiirtokoordinaattorit ja Elinsiirtoyksiköt OHJE HOITOYKSIKÖLLE: VERENSIIRTOON VARAUTUMINEN ELINSIIRROSSA PALVELUTUOTANTO,
AMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
Raskaus ja anemia. EL Paula Ikäläinen
Raskaus ja anemia EL Paula Ikäläinen Anemian määritelmä raskausaikana WHO ja ACOG: raskausaikana 1. trimesteri Hb
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.
Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito
Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA
LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA EI AIHEESEEN LIITTYVIÄ SIDONNAISUUKSIA SIDONNAISUUDET Selvitettiin VTE esiintyvyyttä ja kuolleisuutta väestössä
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto
Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Uusien menetelmien arviointi sairaanhoitopiireissä Uusien menetelmien käyttöönotolle ei yleensä virallista, organisaatiotason
Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa
PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo
LABORATORIOTIEDOTE 80b/2016
1 (4) Jakelussa mainitut KESKI-SUOMI, TERVEYSKESKUKSET (PL. KYLLÖ): VERIKESKUKSEN TILAUSJÄRJESTELMÄ JA VERENSIIRRON SOPIVUUSTUTKIMUKSET VAIHTUVAT 1.11.2016 Veritilaukset ja verensiirtotietojen kirjaaminen
Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
Toiminnan kehitys ja järjestelyt
Sisällys Toiminnan kehitys ja järjestelyt 1. Anestesian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon järjestely 11 2. Anestesiologian ja tehohoidon osasto sairaalassa 23 3. Suomalaiset ja eurooppalaiset anestesiatoimintaa
bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016
Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA
1(7) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA VERIRYHMÄ JA SEULONTA KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN PYSYVÄSTI TAYS:n verikeskuksen toiminta supistuu TEHY:n
Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus. Sisko Takala
Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus Sisko Takala 15.3.2018 - Sairaalan verikeskus on osa potilaan verensiirtoketjua - Ketju alkaa Veripalvelusta verenluovutuksesta (Veripalvelun prosessit) päättyen
Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK
KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK TYÖRYHMÄN JÄSENET HYKS: Kliiniset asiantuntijat Tiina Saloranta (Vatsakeskus) Marita Ritmala-Castrén
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
Verituotteiden komponenttiterapia
Seppo Hiippala LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto seppo.hiippala[a]hus.fi Komponenttiterapia Vuodon hoidon jakaminen kolmeen osa-alueeseen selkeyttää hoidon toteutusta ja
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
Tietoa sairauden epidemiologiasta (Enintään 150 sanaa per indikaatio)
28 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden epidemiologiasta (Enintään 150 sanaa per indikaatio) Parenteraalinen ravitsemus voi olla indikoitu suurelle määrälle sairauksia, kuten syöpä ja
Käypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
Suoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN
1(6) VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN VERIRYHMÄ JA SEULONTA -KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN 11.2.2008 ALKAEN Soten hoitoyksiköitä lukuun ottamatta Finn-Medi
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004
Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.
Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET
Käyttöönottopäivä: 12.01.2007 1 (8) VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET Tässä esitettyjen ohjeiden tarkoituksena on potilasturvallisuuden takaaminen verensiirron yhteydessä ja virhemahdollisuuksien minimoiminen
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio
Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus. Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia Luennon sisältö Mihin perusverenkuvaa käytetään Mitä perusverenkuva sisältää Miten perusverenkuvaa
Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN
Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN Valkeakosken aluesairaala siirtyy käyttämään veriryhmä ja seulonta käytäntöä,
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala
EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen Kliininen osaaja koulutus 20.4.2017 Heidi Rantala Taustaa Australiassa perustettiin 1990 luvulla ensimmäinen sairaalansisäinen ensihoitotiimi
Firmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa