Sisävesien tärkeimmät eliöryhmät. Prokaryootit. Eukaryootit. Kasviplankton. Bakteerit. Alkueläimet (Protozoa) Sienet. Ameebat. Ripsieläimet (Ciliata)
|
|
- Sinikka Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisävesien tärkeimmät eliöryhmät Sisävesiorganismien kokojakauma suurin osa organismeista kokoluokkaa mm Gross taxonomy Bakteerit µm Prokaryootit -- sukupolven ikä optimioloissa 20 min -- tiheydet yleensä luokkaa 10 6 yks./ml -- äärimmäisen tärkeä rooli monissa vesiekosysteemien avainprosesseissa orgaanisen aineksen hajoaminen ravinteiden ja hiilen kierto korkeampien eliöiden ravintoa -- luokittelu: pienet yksittäissolut, sauvasolut, filamenttiset muodot -- bakteerien lajikäsite ei perustu morfologiaan, vaan DNAsekvenssien samankaltaisuuteen Sienet -- ei klorofylliä Eukaryootit -- saprofyyttiset sienet käyttävät orgaanista materiaalia alustanaan -- muut parasiitteja kaloilla tai levillä -- merkittävä rooli orgaanisen aineksen (esim. lehdet) hajoamisessa; mikrobien aktiivisuutta hajoavilla lehdillä kuvataan usein sienten sisältämän ergosteroli-entsyymin määrän funktiona Alkueläimet (Protozoa) -- heterotrofisia organismeja Ameebat -- ei soluseinää, liikkuvat pseudopodien avulla Ripsieläimet (Ciliata) µm -- käyttävät soluseinää peittäviä ripsiä liikkumiseen ja ruokailuun -- syövät pääasiassa bakteereita, jotkut miksotrofisia -- seksuaalinen lisääntyminen (conjugaatio) -- usein erittäin runsaita saastuneessa vedessä Kasviplankton Siimaeliöt (Flagellata) -- käyttävät liikkumiseen siimoja (1-8 kpl) -- usein heterotrofisia, toisilla lajeilla kloroplasti -- jotkut sekä yhteyttävät että ovat petoja Phytoplankton = wandering plant -- yksisoluisia perustuottajia -- soluseinän koostumus vaihtelee lajikohtaisesti (pääas.selluloosa + muut polysakkaridit) -- järvien kasviplanktonyhteisöjen koostumusta määrääviä avaintekijöitä ovat yleensä ph ja ravinteet (tuottavuus) -- ravintona bakteerit; usein tärkeä rooli bakteeribiomassan kontrolloinnissa 1
2 Sinibakteerit (sinilevät, Cyanobacteria) -- prokaryoottisia -- ei kloroplastia; fotosynteettinen pigmentti fykobiliini -- suurin osa lajeista filamenttisia, joista useat haitallisia -- monet sinibakteerit muodostavat heterokystejä; kykenevät ilmakehän typen fiksaatioon Piilevät (diatoms) -- suurin osa perifyyttisiä (pohjalla eläviä) -- usein dominoivat lajistoa alhaisessa ph:ssa -- soluseinä sis. piitä -- aseksuaalinen lisääntyminen: solukoko pienenee progressiivisesti minimikoko seksuaalinen lisääntyminen Viherlevät -- rihmamaisia, siimallisia, osa muodostaa kolonioita -- pääasiallinen fotosynt. filamentti klorofylli-b Perifyton ( Aufwuchs ) -- alustalle kiinnittyneitä leviä epifyyttinen: alustana kasvi epipsamminen: hiekka epipelinen: lieju epiliittinen: kivi -- mutta: suurin osa levistä ei alustaspesifejä; yhteisörakenteet saattavat silti erota eri alustatyyppien välillä -- ero kasviplanktoniin ei jyrkkä, osin samoja lajeja -- piilevät erityisen tärkeä ryhmä -- perifyton tuottaa happea sedimentin pintaan vähentää P:n siirtymistä sedimentistä vesipatsaaseen -- pääasiallinen ravintokohde monille selkärangattomille eläimille -- karuissa, kirkkaissa järvissä perifytonin osuus perustuotannosta jopa 80% Uuden alustan kolonisaatio: ensin bakteerit, seuraavana diatomit, sitten korkeampikasvuiset ( stalked ) levälajit, lopuksi filamenttiset lajit, jotka ylivoimaisia tilakilpailijoita (iso koko) laidunnus tai muu ympäristöhäiriö (esim. alusta liikkuu) paluu lähtötilaan Perustuottajat: Makrofyytit Emergentit makrofyytit -- fotosynteesi ja lisääntymisrakenteet veden yläpuolella -- leviävät tehokkaasti rhizomien avulla -- joillain lajeilla maaperässä siemenpankki -- siementen dispersaali tärkeää tilanteissa, joissa järven veden korkeus laskee siemenet kolonisoivat vapautuvan alueen -- mm. järviruoko, osmankäämi Uposkasvit ( submersed macrophytes ) -- pääosin vedessä eläviä, alustaan kiinnittyneitä kasveja -- mm. vesiherne (Utricularia), ärviä (Myriophyllum) Kelluslehtiset ( floating-leaved macrophytes ) -- lehdet kelluvat veden pinnalla -- esim. vidat (Potamogeton), ulpukka (Nuphar), vesileinikki (Ranunculus) Irtokellujat( free-floating macrophytes ) -- eivät kiinnity alustaan -- limaska (Lemna) 2
3 Makrofyyttien vyöhykkeisyys -- eri elinmuodot ( growth forms ) esiintyvät pääosin eri syvyyksillä jokseenkin selvät vyöhykkeet rannalta ulapalle päin emergentit rannan tuntumassa, etäämpänä litoraalissa kelluslehtiset ja uposkasvit, ulapalla irtokellujat Evertebrata: madot -- hermafrodiitteja, laskevat munat ns. cocoon iin Harvasukamadot (Oligochaeta) -- usein valtaryhmä profundaalin pehmeillä sedimenteillä -- nielevät sedimenttiä, josta saavat ravintonsa (bakteerit ym. mikroorganismit) -- eräät heimot levälaiduntajia -- pohjakalojen ja selkärangattomien petojen ravintokohteita Juotikkaat (Hirudinea) -- kaksi imukuppia -- osa vertaimeviä loisia (mm. verijuotikas) -- suurin osa petoja, käyttävät ravintonaan mm. hyönteisten nuoruusvaiheita; imevät saliin kudosnesteet ns. proboscos in avulla -- Glossiphonia: hoitaa jälkeläisiään Glossiphonia Kotilot -- kuori spiraalin muotoinen, spiraalit litteitä (kiekkokotilot, esim. Gyraulus) tai ylöspäin kiertyviä (esim. Lymnaea) -- Ancylus fluviatilis: konikaalinen kuori Prosobrancheae --hengittävät kiduksilla -- operculum Lymnaea Pulmonata (keuhkokotilot) -- käyttävät ilmakehän happea; vaippakäytävässä keuhko -- ravintona perifyton ja detritus -- keuhkokotilot hermafrodiitteja, useimmiten silti ristisiitos -- pedot joko murskaavat kuoren ( shell-crushers ; aurinkokalat, rapu) tai jättävät kuoren syömättä ( shellinvaders ; juotikkaat, lattanat, hyönteispedot) Gyraulus Simpukat -- ruumis kokonaan 2-osaisen kuoren suojassa (Bivalvia) -- kidukset toimivat paitsi hengityseliminä myös ravinnon suodattamisessa; pitkiä filamentteja, jotka vetävät vettä kuoren sisään -- ravintona kasviplankton, bakteerit, detritus Unionidae: hedelmöittyneet munasolut kehittyvät kiduksilla toukiksi (glochidia) vapautuvan glochidian tulee löytää kala-isäntä muutaman tunnin kuluessa -- naaras tuottaa paljon ( milj.) pieniä ( mm) glochidioita; vain murto-osa selviää aikuiseksi -- aikuisilla vähän vihollisia, lähinnä jotkut nisäkkäät Sphaeridae: -- huoltavat jälkeläisiä, jotka vapautetaan veteen vasta täysin kypsyneinä -- kalojen, vesilintujen ja ravun saalista Sphaerium Rataseläimet (Rotifera) -- pieniä eläinplanktereita (0.1 1 mm) -- parhaimmillaan n yks./l -- yksittäin tai kolonioina -- vertikaalivaellus vain muutamia metrejä (vrt. äyriäisplankton) -- corona: ripsellinen yläosa, jota käytetään liikkumiseen ja ravinnon (bakteerit, levät, alkueläimet) hankkimiseen -- mastax: nielu, jossa 2 levyä murskaa ruuan -- pääosin partenogeneettisiä -- osa petoja, jotka syövät toisia rataseläimiä Keratella Conochilus 3
4 Äyriäiset (Crustacea) -- mikroskooppiset äyriäiset eläinplanktonin pääkomponentti; benthiset siirat ja katkat lähinnä litoraalissa -- rapu on suurin sisävesiäyriäinen -- selvästi erottuvat pää, keskiruumis (thorax) ja takaruumis (abdomen), esim. ravulla pää ja thorax yhtyneet -- useat partenogeneettisia, koiraita vain lyhyenä jaksona -- munasta kehittyy nauplius-toukka, joka toisilla lajeilla vapaana elävä, toisilla pysyy naaraan yhteydessä Äyriäisplankton Cladocera -- pään alapuolella uintielimiksi kehittyneet antennat -- pelagiaalisia suodattajia, ravintona pääasiassa kasviplankton, myös bakteerit -- keskeinen ravintokohde monille kalalajeille -- lisääntyminen partenogeneettistä, koiraita kehittyy vain olosuhteiden heikentyessä -- hedelmöityksen jälkeen muodostuu ephippium, jossa munat kehittyvät -- ephippium kestää epäedullisia oloja (kuivuminen, jäätyminen) Nauplius-toukka Daphnia -- monien järvien ja lampien pääasiallinen laiduntaja, vaikuttaa suoraan kasviplanktonin määrään ja dynamiikkaan; toisaalta tärkeä kalojen saaliseläin Copepoda D. magna Bosmina Leptodora -- petoäyriäinen Chydorus -- pääas. benthinen a. nauplius-toukka b. kopepodiitti c. kalanoidi d. kyklopoidi e. harpaktikoidi -- ruumiin rakenne sylinterimäinen -- koko: (5) mm -- usein muodostavat parvia suojaa pedoilta (?) -- seksuaalinen lisääntyminen hyytelömäiset munarykelmät ruumiin sivuilla -- huonoissa oloissa tuottavat lepomunia, jotka säilyvät hengissä sedimenttiin hautautuneena muna 5-6 nauplius vaihetta 5-6 kopepodiitti-vaihetta aikuinen -- yksilönkehitys kestää n. 10 päivää 1 kk -- kalanoidit yl. herbivoreja, kyklopoidit omnivoreja, harpaktikoidit yleensä litoraalisia herbi-/detritivoreja Siirat (Isopoda) -- ruumis dorsoventraalisti litteä Asellus aquaticus -- tavallinen kaikissa sisävesityypeissä, sietää hyvin happamoitumista ja rehevöitymistä -- omnivori -- benthisten kalojen ja sudenkorentojen tärkeä ravintokohde Katkat (Amphipoda) -- ruumis lateraalisesti litteä Gammarus -- omnivori - -- usein hyvin runsaita kalattomissa, rehevissä lammissa -- kalkkilampien tyyppiryhmä parinvartiointia: tandem 4
5 Hyönteiset (Insecta) -- maailmanlaajuisesti yli lajia, joista suurin osa (> ) kaksisiipiäisiä (Diptera) -- aikuisvaihe useimmiten terrestrinen; populaatiokoon säätely usein aikuisvaiheessa Päivänkorennot (Ephemeroptera) -- 3 peräsukasta, ulkoiset kidukset -- useimmat lajit levälaiduntajia, käyttävät myös hienojakoista detritusta -- aikuiset parveilevat ( survominen ) Päivänkorennot, sudenkorennot: muna nymfi aikuinen (imago) Vesiperhoset, kovakuoriaiset, kaksisiipiäiset: neljä vaihetta (täydellinen metamorfoosi) Baetis Ephemera Kovakuoriaiset (Coleoptera) -- hopeasepät parveilevat veden pinnassa -- sukeltajat (Dytiscidae): petoja -- useat lajit levälaiduntajia -- yleensä sekä toukka että aikuinen akvaattisia Dytiscus Sudenkorennot (Odonata) -- elinkierto useita vuosia -- petoja, saalistavat ns. naamarin avulla ( sit-and-wait strategia) -- kalapedot usein säätelevät sudenkorennon toukkien esiintymistä ja runsautta Zygoptera (ukonkorennot) Anisoptera (neidonkorennot) Vesiperhoset eli sirvikkäät (Trichoptera) -- pää kitinisoitunut, keski- ja takaruumissa vain pieniä kitiinilevyjä -- useimmat seisovien vesien sirvikkäistä rakentavat toukkakopan; kopan muoto ja rakenne lajispesifinen -- koteloituvat yleensä kopan sisälle -- useimmat järvilajit detritivoreja (lehtimateriaali) tai levälaiduntajia dragonflies damselflies Limnephilidae Leptoceridae 5
7. Happi. Adaptaatiot hapen saannin turvaamiseksi. Hapen vuodenaikaisvaihtelu noudattelee lämpötilakerrostuneisuutta. 1. Morfologiset adaptaatiot
7. Happi -- hapen määrä vedessä on suhteessa lämpötilaan: kasvaa veden viiletessä -- vastaavasti eliöiden metabolia kiihtyy ja hapentarve kasvaa lämpötilan noustessa -- aktiivinen fotosynteesi lisää hapen
LisätiedotEvertebrata: madot. Rataseläimet (Rotifera) Äyriäiset (Crustacea) Kotilot. Simpukat
Evertebrata: madot -- hermafrodiitteja, laskevat munat ns. cocoon iin Harvasukamadot (Oligochaeta) -- usein valtaryhmä profundaalin pehmeillä sedimenteillä -- nielevät sedimenttiä, josta saavat ravintonsa
LisätiedotJohdat us eläinplankt onin maail maan
Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset
LisätiedotVesistöjen ruskistuminen ( brownification ) Abioottiset tekijät. Mikä aiheuttaa vesistöjen ruskistumista?
Vesistöjen ruskistuminen ( brownification ) -- valuma-alueelta huuhtoutuvan terrestrisen DOM:n määrä vesistöissä on kasvanut jo usean vuosikymmenen ajan Tuvendal & Elmqvist (2011) Williamson et al. 2015
LisätiedotTrofiakaskadit: virtavedet
Trofiakaskadit: virtavedet Power (1990) Eel River, California -- levien määrä kasvoi huippupedon poissaollessa Syy: välipetojen määrä kasvoi Kolonisaatiokoe (20 vrk, n = 6): miten surviaissääsken toukat
LisätiedotVesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
LisätiedotELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN
ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN KÄSITTEITÄ o PLANKTON = keijuva eliöstö, keijusto kasviplankton (phytoplankton) eläinplankton (zooplankton) o TRIPTON = kuollut hiukkasmateriaali o SESTON = elävä plankton
LisätiedotPohjaeläimet. - osa joen ekosy
Pohjaeläimet - osa joen ekosy osysteemiä Jokien, purojen ja ojien pohjalla elää paljon erilaisia eläimiä. Nilviäiset ja äyriäiset viettävät koko elämänsä vedessä. Monilla hyönteisillä vain toukkavaihe
LisätiedotJÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys
JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys Probenthos Oy 27.4.2014 Johdanto JÄREÄ-hankkeen pohjaeläinosiossa tutkittiin järviruokoniittojen vaikutusta litoraalin pohjaeläimistöön kolmella näytepisteellä, joista
LisätiedotVertailevia järvitutkimuksia
Fretwell-Oksanen malli Kontrolloiva tekijä vaihtelee portaittain Tietyssä elinympäristössä mahdollisten trofiatasojen määrä riippuu resurssien saatavilla olevuudesta ('habitat productivity') trofiatasojen
LisätiedotKeskeisiä käsitteitä: Järvet Suomessa. Seisovan (makean)veden ekosysteemit: Järvi vai lampi? Lammet ja järvet pohjaeläimet ja eläinplankton
Lammet ja järvet pohjaeläimet ja eläinplankton Kaisa Huttunen Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 4.-10.6.2015 Materiaalit: Kaisa Huttunen, Pauliina Louhi, Heli Suurkuukka Seisovan (makean)veden ekosysteemit:
LisätiedotEsityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa
Kasviplanktonlajiston tunnistus Pyhäjärvi-instituutti 24.8.2011 Sanna Autio www.lsvsy.fi Esityksen sisältö: o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa o tärkeimmät luokat, lahkot tunnistaminen
LisätiedotHiilidioksidi-bikarbonaatti järjestelmä
4. Hiili Abioottiset tekijät -- peräisin joko ilmakehästä (CO 2; autoktoninen C) tai hajoavasta terrestrisestä aineksesta (alloktoninen C) -- korkea tuotantotaso suurin osa hiilestä autoktonista -- humusjärvet;
LisätiedotLampien ja järvien pohjaeläimet. Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia
Lampien ja järvien pohjaeläimet Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 5.-13.6.2017 Seisovan veden ekosysteemit: Järvet ja lammet Järven ja lammen välillä ei selvää rajaa nimistö vaihtelee suuresti
LisätiedotKalat. Kaksisiipiäiset (Diptera) Akvaattisten selkärangattomien ravinnonhankintaryhmät (Functional Feeding Groups)
Kaksisiipiäiset (Diptera) Surviaissääsket (Chironomidae) -- ylivoimaisesti monimuotoisin ja runsain akvaattisten hyönteisten ryhmä -- avaintekijä monissa sisävesien ravintoverkoissa -- levälaiduntajia,
LisätiedotPredaatio. Petojen saalistusstrategiat. Suolen sisällön analyysi (havaittu dieetti) Valikoiva saalistus. Predaatiosykli
Predaatio Predaatiosykli E/N kohtaamistödennäköisyys (encounter rate) A/E hyökkäämistodennäköisyys (attack rate) C/A saalistusmenestys (capture success) Vain A/E sisältää pedon aktiivista valintaa! Petojen
LisätiedotMalacostraca Kuoriäyriäiset
Luokka: Malacostraca Kuoriäyriäiset Kuoriäyriäiset muodostavat Suomen rannikon ehkä runsaslukuisimman makroskooppisten eläinten ryhmän. Suomen rannikolla tavattavia kuoriäyriäisiä ovat katkat (Lahko: Amphipoda),
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotHydrobiologian perusteet Hydrobiologian perusteet Virtavedet Seisovat vedet
Hydrobiologian perusteet kevät 2012, T. Muotka Seisovat vedet (14 h) 1. - lämpötila, valo, veden väri, C, ph, ravinteet, happi, elinympäristön pysyvyys 2. Seisovien vesien organismiryhmät 3. Bioottiset
LisätiedotLampien ja järvien pohjaeläimet Jussi Jyväsjärvi Vesieläimistön tuntemus ja ekologia
Lampien ja järvien pohjaeläimet Jussi Jyväsjärvi Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 9.-15.6. 2016 Materiaalit: Jussi Jyväsjärvi, Kaisa Huttunen, Pauliina Louhi, Heli Suurkuukka Keskeisiä käsitteitä: VEDENJAKAJA
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotMaaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotMitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry
Mitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry Esityksen sisältö 1. Hiidenvettä tutkitaan 2. Pohjaeläimet pohjan tilan
LisätiedotPlankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA
Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa
LisätiedotMIKSI JÄRVI SAIRASTUU?
Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN
LisätiedotKuvat: Suomen Ympäristökeskus. Sinilevät. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011. Pekka Sojakka
Suomen Ympäristökeskus Sinilevät Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Kuvat: Suomen Ympäristökeskus Sinilevän esiintyminen Sinilevät viihtyvät ravinteikkaassa, lämpimässä vedessä, mutta
LisätiedotVesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja
LisätiedotMerja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle
LisätiedotKuusen siementen sienet
Kuusen siementen sienet Katri Himanen Metla Suonenjoki Nordgen tuhoteemapäivä Vantaa 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Kaupallisten
LisätiedotUposkasvien rooli järviekosysteemissä
Uposkasvien rooli järviekosysteemissä Vesistökunnostusverkoston seminaari Lahti 16.8.13 Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Vanajavesikeskus Uposkasvien elomuodot Elomuodot voivat vaihdella kasvupaikan mukaan.
LisätiedotVirtavedet. Ekosysteemin toiminta & Pohjaeläimet. Jarno Turunen. Suomen Ympäristökeskus (SYKE)
Virtavedet Ekosysteemin toiminta & Pohjaeläimet Jarno Turunen Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Sisältö Virtavedet ja niiden ominaispiirteet Vesistöjen määrä, uhat, tila Virtavesiekosysteemien toiminta Valuma-alue
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 30.1.2012 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotPyhäjoen Hanhikiven niemen pohjaeläintarkkailu vuonna 2014
ALLECO RAPORTTI N:O 8/2014 Pyhäjoen Hanhikiven niemen pohjaeläintarkkailu vuonna 2014 Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus 5 op. Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123
Luonnon monimuotoisuus 5 op Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123 Lähtökohdat Luopua perinteisestä tieteenalakohtaisesta opetuksesta Selittää ilmiö luonnon monimuotoisuus minimimäärällä
LisätiedotAnu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä
Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotLippujen hinnat Allegrossa (27.5.2012-8.12.2012) Hintataso 1 Pietariin 1. lk 2. lk Viipuriin 1. lk 2. lk
Hintataso 1 aikuinen 137,06 86,10 aikuinen 114,41 70,11 lapsi 100,71 60,27 lapsi 84,85 49,08 ryhmä 112,82 68,89 ryhmä 94,70 56,09 aikuinen 107,13 64,88 aikuinen 84,48 48,89 lapsi 79,76 45,41 lapsi 63,90
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotVesijärven Enonselän ravintoverkon rakenne ja toiminta sekä niissä tapahtuvat muutokset (vuosina 2009-2013) Osaraportti (eläinplankton, vesikemia)
Vesijärven Enonselän ravintoverkon rakenne ja toiminta sekä niissä tapahtuvat muutokset (vuosina 9-3) Osaraportti (eläinplankton, vesikemia) Mirva Ketola, Kirsi Kuoppamäki ja Timo Kairesalo Helsingin yliopisto,
LisätiedotKalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä
Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä Tutkimusraportti 12.11.214 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Pahoin rehevöityneen Tammelan Kaukjärven
LisätiedotPITKÄJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 6.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu PITKÄJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Nummen Pitkäjärven pohjoisosan runsaan 8 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotPROTEIINIEN RAKENTAMINEN
PROTEIINIEN RAKENTAMINEN TAUSTAA Proteiinit ovat äärimmäisen tärkeitä kaikille elämänmuodoille. Kaikki solut tarvitsevat prote- iineja toimiakseen kunnolla. Osa proteiineista toimii entsyymeinä eli nopeuttaa
Lisätiedotytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki
Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois
LisätiedotLisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma
Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa
LisätiedotNauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja
Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
Lisätiedot2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu
1. Saimaannorppa Norpan alalaji, joka on sopeutunut elämään Saimaan järvialtaassa. Laji on luokiteltu äärimäisen uhanalaiseksi Se on sopeutunut täysin makeaan veteen ja elää 65-80% elämästään vedessä Syö
LisätiedotMikrobisilmukka. Järvien biodiversiteetti. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Saariteorian sovellutus järviin
Mikrobisilmukka Kasviplanktonin tuottama hiili ei yleensä riitä selittämään eläinten kasvupotentiaalia -- puuttuva linkki: mikrobiyhteisö (bakteerit, alkueläimet, sienet) -- bakteerit assimiloivat ylempien
LisätiedotKala- ja vesijulkaisuja nro 169. Ari Haikonen, Jani Helminen, Sauli Vatanen, Lauri Paasivirta & Jouni Kervinen
Kala- ja vesijulkaisuja nro 169 Ari Haikonen, Jani Helminen, Sauli Vatanen, Lauri Paasivirta & Jouni Kervinen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 2014 1 Johdanto... 3 2 Vesistöalueen
LisätiedotVesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?
Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin
LisätiedotMuutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren
Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä
LisätiedotRakennetaan eliöiden sukupuu
Rakennetaan eliöiden sukupuu Jouko Rikkinen Internetissä on monia eliöiden luokittelua esitteleviä sivustoja. Joissakin niistä on tarjolla verkkotyökaluja, joiden avulla voit tutkia itseäsi kiinnostavien
LisätiedotRavintoa pistiäisille ja perhosille, mikä niitä perinnemaisemassa kiinnostaa. Jaakko Kullberg Luonnontieteellinen keskusmuseo
Ravintoa pistiäisille ja perhosille, mikä niitä perinnemaisemassa kiinnostaa Jaakko Kullberg Luonnontieteellinen keskusmuseo Historiallista taustaa kasvillisuus on tottunut laidunnukseen umpeenkasvu ilman
LisätiedotLepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu. rakennuksissa
Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu Rakennusperinnön hoito ja korjausrakentaminen 13.-14.4.2010 Lepakoiden suojelu Suomessa tavattu 13 lajia rauhoitettuja ripsisiippa luokiteltu erittäin
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotPohjaeläinten ravinnonkäyttö keskisuomalaisessa luusuakoskessa isotooppianalyysin avulla tarkasteltuna
Pro gradu tutkielma Pohjaeläinten ravinnonkäyttö keskisuomalaisessa luusuakoskessa isotooppianalyysin avulla tarkasteltuna Pasi Laulumaa Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Vesistötieteet
LisätiedotRuddammsbäckenin tila
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Ruddammsbäckenin
LisätiedotHiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:
Hiven FERM-IT Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: pienet ravintoainetappiot hyvä sulavuus suuri tonnisato/ha Kostean rehun
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotTehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.
Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.
LisätiedotEliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
LisätiedotTORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAAN LIITTYVÄT VEDENALAISTUTKIMUKSET - KASVILLISUUS JA POHJAELÄIMET
TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAAN LIITTYVÄT VEDENALAISTUTKIMUKSET - KASVILLISUUS JA POHJAELÄIMET 10.11.2011 Tmi Marika Yliniva/Maritech Takalankatu 7 95420 Tornio 1.0 JOHDANTO Rajakiiri
LisätiedotAvainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat
Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä
LisätiedotLintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus
VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö
LisätiedotKYMIJOEN PERNOONKOSKIEN KOSKIKUNNOS- TUSSUUNNITELMAN NATURA-VAIKUTUSTEN AR- VIOINTI: biologiset tutkimukset syksyllä 2009
KYMIJOEN PERNOONKOSKIEN KOSKIKUNNOS- TUSSUUNNITELMAN NATURA-VAIKUTUSTEN AR- VIOINTI: biologiset tutkimukset syksyllä 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 116/2009 Marja Anttila-Huhtinen
LisätiedotBiologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa
Biologisten kokoelmien merkitys lajien uhanalaisuuden arvioinnissa Uhanalaisuusarvioinnin tulosten julkistamisseminaari 1.12.2010, Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne 1. Mitä biologiset kokoelmat ovat?
LisätiedotUlkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
LisätiedotTUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotKALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992
KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun kaupunki ~ Ympärislöviraslo Raportti 5/1992. - Oulu KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun ympäristöstä pyydettyjen ja Oulussa kaupan pidettävien petokalojen
LisätiedotTypenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla
2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotPerinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä
Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu
LisätiedotPanu Oulasvirta Alleco Oy
Panu Oulasvirta Alleco Oy Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotRauta-hiili tasapainopiirros
Rauta-hiili tasapainopiirros Teollisen ajan tärkein tasapainopiirros Tasapainon mukainen piirros on Fe-C - piirros, kuitenkin terästen kohdalla Fe- Fe 3 C -piirros on tärkeämpi Fe-Fe 3 C metastabiili tp-piirrosten
LisätiedotTIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa
Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin
LisätiedotTuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2015
Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 215 Mirva Ketola 1. Johdanto Tuusulanjärvi (pinta-ala 592 ha, suurin syvyys 9,8 m) on tiheään asutun Keski-Uudenmaan tärkeimpiä järviä. Järvi on varsin matala
LisätiedotYmpäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmä Versio 20041026 Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake
Ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmä Versio 20041026 Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake Paikan nimi*: Paikan tyyppi*: Järvi/uoma*: Koordinaatit*: MK/PK/YK Pohj*: Itä*: Tarkkuus*: GPS: Kunta*:
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotUudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016
ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
LisätiedotMerja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 Lajikortit 1-18: 1. Etanahaiskiainen (haiskiaiset) 2. papintappaja (sarvijäärät) 3. pääkallokiitäjä (kiitäjät) 4. pääkallokiitäjän toukka (kiitäjät) 5. isosittiäinen
LisätiedotSuodattajavesiperhoset. Rantapuiden lehtien vaikutus joen ekosysteemeihin. Virtavesien riippuvuus rantaekosysteemistä
Suodattajavesiperhoset Virtavesien riippuvuus rantaekosysteemistä Erityisen korostunutta metsäalueiden virtavesissä Rantapuiden lehtien vaikutus joen ekosysteemeihin Wallace et al. (1999): -- rakensivat
LisätiedotPohjaeläinyhteisöt pienissä humuspitoisissa metsäjärvissä
Pohjaeläinyhteisöt pienissä humuspitoisissa metsäjärvissä Suvi Immonen Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet Huhtikuu 2008 ABSTRAKTI 2 Sisällys 1.
LisätiedotPuujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus
Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun
LisätiedotOpiskelijabudjetilla Afrikkaan
Opiskelijabudjetilla Afrikkaan Eli kuinka lakkasin olemasta huolissani enkä nähnyt keltapääkaljukasta Janne Koskinen 24.4.2013 Jotain itsestäni Olen tehnyt Afrikkaan kolme reissua, yhteensä noin 3+ kuukautta
LisätiedotSuomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet
Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden
LisätiedotIDOFORM CLASSIC. - Maitohappobakteereja sisältävä ravintolisätuotesarja koko perheelle. PLUS Fire Spesielt Utvalgte Melkesyrestammer
IDOFORM - Maitohappobakteereja sisältävä ravintolisätuotesarja koko perheelle CLASSIC PLUS Fire Spesielt Utvalgte Melkesyrestammer KAPSLER 50 MAITOHAPPOBAKTEERI ASIANTUNTIJA IDOFORM Maitohappobakteeriasiantuntija
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotMaaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla
Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on moniulotteinen
LisätiedotInarijärven tilaa koskevat tarkastelut
Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut 2016-2017 Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015
LisätiedotTuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2009
Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna Martti Rask 1 ja Anja Lehtovaara 2 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 1697 Evo 2 Helsingin yliopisto, Lammin biologinen
LisätiedotPuolisukeltajasorsien ravinto rehevillä vesillä
Suomen Riista 49: 7 16 (2003) Puolisukeltajasorsien ravinto rehevillä vesillä Veli-Matti Väänänen & Petri Nummi Ravinto on yksi keskeinen eläinkantojen kokoa rajoittava tekijä. Ravinnon koostumuksen tunteminen
Lisätiedot