Liikenneyhteydet Taustatietoa Venäjän ja Suomen välisistä liikenneyhteyksistä ja arvioita liikenteen kehittymisestä viisumivapauden myötä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenneyhteydet Taustatietoa Venäjän ja Suomen välisistä liikenneyhteyksistä ja arvioita liikenteen kehittymisestä viisumivapauden myötä"

Transkriptio

1 Liikenneyhteydet Taustatietoa Venäjän ja Suomen välisistä liikenneyhteyksistä ja arvioita liikenteen kehittymisestä viisumivapauden myötä Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM :: ::

2 SISÄLLYSLUETTELO Liikenneyhteydet... 1 Yhteenveto... 1 Maaliikenne... 2 Viisumivapauden vaikutukset maaliikenteeseen... 4 Maaliikenteen kasvun uhkatekijöitä... 9 Junaliikenne Lentoliikenne Laivaliikenne Matkojen määrän kasvu ja nykyiset teoreettiset maksimikapasiteetit... 25

3 1 LIIKENNEYHTEYDET Tässä liiteraportissa tarkastellaan Suomen ja Venäjän välisiä liikenneyhteyksiä sekä mm. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kapasiteetteja. YHTEENVETO Vuonna 2012 lähes 90 % Suomessa vierailevista venäläisistä tuli maahan henkilö- tai linja-autolla. Junalla ja laivalla matkustavien osuus oli noin neljä prosenttia ja lentomatkustajien osuus kaksi prosenttia. Viisumivapaus tulisi todennäköisesti lisäämään eniten junalla, laivalla ja lentokoneella Suomeen matkustavien venäläisten määrää. Junamatkustajien osuuden arvioidaan kasvavan viisumivapauden myötä yli 10 prosenttiin ja lentomatkustajienkin osuuden seitsemään prosenttiin Suomessa vierailevista venäläismatkustajista. Juna- eikä lentoliikenteen nykyinen kapasiteetti kykene palvelemaan viisumivapauden jälkeen Suomeen matkustavien venäläisten tarvetta, sillä esimerkiksi venäläisten junalla Suomeen tehtävien matkojen määrä kasvaisi 0,76 miljoonaan. Tämä tarkoittaisi siis 1,5 miljoonaa junalla tehtyä rajanylitystä. Vaikka venäläisten autojen osuus ei kasvakaan yhtä voimakkaasti kuin matkat yhteensä, tulee sekä henkilöautojen ja linja-autojen määrä suomalaisilla teillä kasvamaan 1,4 miljoonaan autoon nykyisestä alle miljoonasta autosta. Valtatiellä 7 osuudella Vaalimaa - Hamina arvioidaan viisumivapauden jälkeen ajavan noin 1500 ja valtatiellä 13 osuudella Nuijamaa - Lappeenranta noin 1600 venäläistä autoa vuorokaudessa keskimäärin. Tämä merkitsee noin 20 %:n lisäystä valtatie 7:n ja 120 % valtatie 13:n liikennemääriin vuoden 2012 tasosta. Kaakkois-Suomen raja-asemien tuleva kapasiteetti riittää palvelemaan kasvavaa venäläismatkailijoiden määrää viisumivapauden myötä, mutta jos muiden kuin venäläismatkustajien osuus kasvaa nykyisestä noin 18 %:sta merkittävästi, ei raja-asemien kapasiteetti tule riittämään. Suomeen on kohtuullisen helppoa ja edullista matkustaa paitsi Pietarista myös Moskovasta. Lentomatka Moskovasta Helsinkiin kestää alle kaksi tuntia ja maksaa vain noin euroa edestakaisin, kun taas esimerkiksi Turkin Antalyaan matkan hinta on 320 euroa ja Egyptin Hurghadaan 595 euroa (syyskuussa 2013). Sekä Turkkiin, että Egyptiin venäläiset saavat hankittua viisumin lentokentältä. Moskovasta voi matkustaa Helsinkiin myös yöjunalla, jonka edestakaisen matkan hinta on 235,80 euroa. Hyvät liikenneyhteydet ovatkin yksi syy moskovalaisten matkojen määrän kasvuun viisumivapauden myötä.

4 2 MAALIIKENNE TAK Rajatutkimuksen (2012) mukaan nykyisestä venäläisten matkustajaliikenteestä Suomeen 57 % toteutetaan omalla henkilöautolla ja 30 % linja-autoilla sekä pikkubusseilla. Maarajojen yli kulkevan matkustajaliikenteen osuus venäläisten kokonaisliikenteestä on näin ollen lähes 90 %. Matkustajaliikenteen kulkuvälineet 2012 (venäläiset) muu laiva lentokone 3 % 4 % 2 % juna 4 % Venäjän ja Suomen itärajan välisiä maantieliikenteen vakituisesti toimivia kansainvälisiä rajanylityspaikkoja on yhteensä kahdeksan ja ne ovat (pohjoisesta etelään): Raja-Jooseppi, Salla, Kuusamo, Vartius, Niirala, Imatra, Nuijamaa, Vaalimaa. Ylivoimaisesti suurin osa (yli 90 %) maantieliikenteestä keskittyy neljälle suosituimmalle raja-asemalle, eli Niiralaan, Imatralle, Nuijamaalle sekä Vaalimaalle. Vakituisesti toimivat maantieliikenteen raja-asemat linja-auto / pikkubussi 30 % auto 57 % Raja-asema Aukioloajat Maakunta (FI) Hallinnollinen alue (RU) Rajatarkastukset 2012 Raja-Jooseppi 07:00-21:00 Lapin maakunta Murmanskin oblast Salla 07:00-21:00 Lapin maakunta Murmanskin oblast Kuusamo 08:00-20:00 Pohjois-Pohjanmaa Karjalan tasavalta Vartius 07:00-21:00 Pohjois-Pohjanmaa Karjalan tasavalta Niirala 24h Pohjois-Karjala Karjalan tasavalta Imatra 24h Etelä-Karjala Leningradin alue Nuijamaa 24h Etelä-Karjala Leningradin alue Vaalimaa 24h Kymenlaakso Leningradin alue Suomen itärajalla toimii myös tilapäisiä rajanylityspaikkoja, joista vilkkain on Parikkala-Syväoro. Parikkalan rajanylityspaikka haluttaisiin muuttaa kansainväliseksi rajanylityspaikaksi mahdollisesti vuonna Sekä Ulkoministeriö että Liikennevirasto ovat olleet asialle myönteisiä. Alueen tieyhteyden parantamiseen on myönnetty myös EU-rahoitusta. Venäjän puolella on olemassa myös suunnitelmia moottoritien rakentamisesta Parikkala-Syväorosta Petroskoihin. Suunnitelmat ovat tässä vaiheessa kuitenkin vasta alustavia.

5 Autoa 3 Henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärät Alla olevassa kuvassa on esitetty kuukausittaiset henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärät Venäjältä Suomeen vilkkaimmilla raja-asemilla Liikennemäärät ovat nousseet erityisen nopeasti vuodesta 2010 lähtien. Kuvasta käyvät selvästi ilmi myös matkustamisen sesonkiaikojen, eli kesä- ja talvilomien vaikutukset liikennemääriin Henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärät Ve -> Su / kk Vaalimaa Nuijamaa Imatra Niirala Lähde: Liikennevirasto

6 4 VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUKSET MAALIIKENTEESEEN Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2013 tekemän maaliikenteen kehitysennusteen mukaan Suomen ja Venäjän välisten rajanylitysten määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 25 miljoonaan rajanylitykseen, eli määrä lähes kaksinkertaistuisi. Maahenkilöliikenteen kehitysarvio vuoteen 2030 saakka Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

7 miljoonaa matkustajaa 5 Eri kulkuvälineillä tehtyjen matkojen määrän kasvu viisumivapauden myötä Arvion mukaan maaliikenteen osuus venäläisten matkustajien kokonaisliikenteestä Suomeen laskisi nykyisestä 87 %:sta 77 %:iin. Osuuden lasku selittyy sillä, että suuri osa matkojen määrän kasvusta tulee moskovalaisten matkojen määrän kasvusta. Moskovalaisten keskuudessa juna- ja lentomatkojen suhteellinen osuus on suurempi kuin esimerkiksi Pietarissa ja Suomen lähialueilla asuvilla. Maaliikenteen henkilöautoilla tehtävien matkojen määrä kasvaisi kuitenkin nykyisestä 2,16 miljoonasta autolla tehdystä matkasta 3,3 miljoonaan. Linjaautoilla ja tilatakseilla tehtävien matkojen määrät kasvaisivat puolestaan nykyisestä 1,2 miljoonasta 2,2 miljoonaan. 4,0 Suomeen saapuneet venäläismatkailijat kulkuneuvoittain (milj. matkustajaa) 3,5 3,0 3,34 2,5 2,0 1,5 2,16 2,16 1,0 0,5 0,0 1,15 0,76 0,14 0,08 0,48 0,14 0,28 0,13 0,13 auto linja-auto / tilataksi juna lentokone laiva muu 2012 Viisumivapaus Lähde: TAK Oy 2013

8 6 Raja-asemien kapasiteetit ja kehityssuunnitelmat Rajanylityspaikkojen kapasiteetin kuormittuvuuden osalta tilannetta on viimeisen parin vuoden aikana helpottanut raskaan liikenteen väheneminen, ja esimerkiksi vuonna 2012 raskaan liikenteen määrä väheni kolme prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Suomen Tullin arvioiden mukaan raskaan liikenteen vähentymiseen vaikuttaa juuri nyt Euroopan taloustilanne, sekä jo vuosia jatkunut transitoliikenteen siirtyminen Venäjän omiin satamiin Pietariin ja Ust- Lugaan. Erityisesti uusien autojen kauttakuljetus Suomen läpi on vähentynyt Venäjän oman autoteollisuuden kasvun myötä. Rekkojen määrät ovat vähentyneet 35 % huippuvuodesta 2008, mutta ovat edelleen 10 % suuremmat kuin maailmantalouden kriisivuonna Henkilöliikenne raja-asemilla on kuitenkin jatkanut kasvuaan. Rajavartiolaitos on kiinnittänyt huomiota lisääntyvän rajaliikenteen tuomiin haasteisiin, joihin on pyritty varautumaan rajanylityspaikkojen kehittämisohjelmalla. Kehittämisohjelma pitää sisällään seuraavat kehittämistoimenpiteet: Rajanylityspaikkojen liikenneväylät uudistettava Rajanylityspaikkojen infrastruktuuri uudistettava Rajatarkastusprosesseja on kehitettävä nopeammaksi Rajatarkastajia lisättävä ja hankittava Schengen rajasäännöstön mukaiset laitteet Kehittämisohjelma sovitetaan yhteen Venäjän viranomaisten kanssa Tullin omien arvioiden mukaan merkittävin yksittäinen muutostekijä liikennemäärien kasvussa tulee olemaan viisumikäytännön muutos siirryttäessä viisumivapaaseen matkustamiseen. Jo tätä ennen oletus on kuitenkin, että tapahtuu matkustamisen vilkastumista mm. monikertaviisumien määrän kasvaessa. Viisumivapauteen siirtymisen ei siten oleteta aiheuttavan mitään kovin jyrkkää kertavaikutusta matkamäärien kehityksessä ja kasvun oletetaan painottuvan lähivuosiin. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on arvioitu venäläisten rajanylittäjien määriä viisumivapauden jälkeen. Liikenne- ja viestintäministeriön arvioiden mukaan suomalaisten ja muiden maiden kansalaisten tekemien rajanylitysten määrä vuonna 2018 olisi noin % rajanylittäjien kokonaismääristä. Mikäli arvio toteutuu, rajanylityspaikat kykenisivät kehittämisohjelman toimenpiteiden toteutuessa selviämään kapasiteetiltaan matkustajien kokonaismäärästä. Eräs riskitekijä muodostuu kuitenkin bensanhakumatkaajista, joiden määrä oletettavasti kasvaisi viisumivapauden myötä. Näin on käynyt esimerkiksi Kaliningradin ja Puolan välisellä rajalla LBT-sopimuksen voimaantultua.

9 Raja-asema Nykyinen kapasiteetti (milj.) Henkilöliikenne 2012 (milj.) Suunnittelu Rakennusvaihe Rahoitus 7 Uusi kapasiteetti (milj.) Arvio venäläisten henkilöliikenteestä viisumivapauden jälkeen Raja-Jooseppi 0,1 milj. 0,13 milj Ei 0,3 milj. 0,13 0,26 milj.* Salla 0,3 milj. 0,22 milj. Ei tarvetta milj. 0,22 0,44 milj. * Kuusamo 0,1 milj. 0,04 milj. Ei tarvetta - - 0,1 milj. 0,04 0,08 milj. * Vartius 0,5 milj. 0,5 milj Ei 0,8 milj. 0,5 1,0 milj. Niirala 1,0 milj. 1,5 milj Ei 2,0 milj. 1,5 3,0 milj. * Imatra 1,0 milj. 2,2 milj Osittain 4,0-5,3 milj. 2,3 milj. Nuijamaa 2,6 milj. 3,4 milj Osittain 5,0-6,6 milj. 4,4 milj. Vaalimaa 2,6 milj. 3,5 milj Osittain 5,0-6,2 milj. 4,1 milj. * Pohjoisille rajanylityspaikoille ei arvioiden mukaan ole ennustettavissa merkittävää liikenteen kasvua, sillä viisumivapauden myötä suurin matkustajamäärien kasvu tulee Pietarista ja Moskovasta, joiden asukkaat käyttävät pääosin eteläisimpiä rajanylityspaikkoja. Pohjoisten rajanylityspaikkojen osalta arvio on tehty vertaamalla matkustajamäärien kasvua Leningradin oblastissa tehdyn kyselyn tulosten perusteella. Tulli arvioi, että aloitettavat hankkeet Kaakkois-Suomen suurimmilla rajanylityspaikoilla (Vaalimaa, Nuijamaa, Imatra, Niirala) nostavat Rajavartiolaitoksen arvion mukaan nykyisen kapasiteetin 10 miljoonasta rajanylittäjästä noin 15 miljoonaan vuoteen 2014 mennessä. Tämä läpäisykyky edellyttää lisäksi, että uuden infran myötä myös rajatarkastuksen prosesseja muutetaan ns. jatkuvan matkustajavirran periaatteen mukaisiksi ja että rajavartiosto ja tulli saavat lisäresursseja itärajalle. Parannuksista huolimatta matkustajaruuhkia syntyy koko vuosikymmenen ajan varsinkin Venäjän lomien ja juhlapyhien aikaan. Kasvuun vaikuttaa paljon rajan toimivuus sen molemmin puolin, koska jo nyt ollaan lähellä läpäisykyvyn kattoa. Esim. Kaakkois-Suomessa asioivat venäläiset ostosmatkailijat pitävät juuri rajanylitystä kriittisimpänä matkustushalukkuuteen vaikuttavana seikkana. Rajavartiolaitoksen arvion mukaan viisumivapauteen varautuminen edellyttää merkittäviä uusia investointeja heti nykyisten hankkeiden valmistuttua vuoden 2014 jälkeen. Vaikka Suomen puoleiset rajanylityspaikat pystyisivätkin vastaamaan kasvaneeseen rajaliikenteeseen viisumivapauden jälkeen, pullonkauloiksi saattavat muodostua Venäjän puoleiset rajanylityspaikat. Torfjanovkan ja Svetogorskin raja-asemien kapasiteettia parannetaan venäläisten toimesta osin ENPI-rahoituksella, mutta Brushnitshnoen raja-aseman eikä Viipuri-Nuijamaa välisen tieyhteyden parantamiseksi venäläisillä ole olemassa kehittämissuunnitelmia ainakaan toistaiseksi.

10 8 Matkustajamäärien lisäksi myös ajoneuvojen määrät lisääntyisivät raja-asemilla. Myös tämä aiheuttaa haasteita rajatarkastustekniikan, -infran ja henkilöstön kehittämiselle. Matkustusväline Määrä / 2012 Määrä / viisumivapaus Lukumäärä vuorokaudessa keskimäärin Auto (2,59 matkustajaa / auto) Linja-auto / tilataksi (16,66 mat.) Auto + linja-auto Vuorokauden keskiarvo ei kuvaa kovinkaan hyvin todellisuutta, sillä viisumivapauden myötä Suomeen matkustavat venäläiset ovat tyypillisesti lomamatkustajia, jolloin heidän matkansa keskittyvät sesonkiaikoihin. Junilla matkustavien määrän arvioidaan noin viisinkertaistuvan nykyisestä viisumivapauden myötä. Myös tämä aiheuttaa paineita Tullin ja Rajavartiolaitoksen resurssien lisäämiseksi junamatkustajien tarkastamiseksi erityisesti siinä tilanteessa, kun osa viisuminanomusprosessin aikana tapahtuvista tarkastusprosesseista siirtyy rajalle.

11 0 = kaikki lähtisivät 1 = kukaan ei lähtisi 9 MAALIIKENTEEN KASVUN UHKATEKIJÖITÄ Uhka raja-asemien ruuhkautumisesta Yhtenä suurimmista riskitekijöistä viisumivapauden myötä kasvaneessa maantieliikenteessä nähdään raja-asemien ruuhkautuminen. Jo nykyisinkin rajanylityspaikat ruuhkautuvat erityisesti sesonkiaikoina ja tieto pitkistä rajajonoista saattaa vaikuttaa joidenkin omalla autollaan matkustavien henkilöiden matkustamiseen. Raja-asemien merkittävä ruuhkautuminen voitaneen välttää, mikäli raja-liikenteen kehittämisohjelma vilkkaimpien raja-asemien kapasiteetin lisäyksineen toteutuu. Selvityksen yhteydessä Leningradin oblastin, Pietarin ja Moskovan asukkaiden keskuudessa tutkittiin rajajonojen vaikutusta matkustushalukkuuteen. Tutkimuksen perusteella jo neljän tunnin rajajono vähentäisi lähtöhalukkuutta merkittävästi, jos vastaaja olisi lähtemässä autolla Suomeen ja saisi etukäteen tietää, että Suomen ja Venäjän välisellä rajalla joutuu jonottamaan. 1 0 Lähde: TAK Oy 2013 LENINGRADIN ALUE PIETARI MOSKOVA rajajono 2 tuntia rajajono 4 tuntia rajajono 6 tuntia rajajono 8 tuntia

12 Autoa 10 Jonot raja-asemilla Alla olevassa kuviossa on esitetty jonoissa seisovien autojen keskimääräiset lukumäärät raja-asemilla Venäjältä Suomeen matkustettaessa. On huomattava, että luvut ovat matkustajien itse ilmoittamiin tietoihin perustuvia kuukausikeskiarvoja. Todellisuudessa, esimerkiksi ruuhka-aikoina ja lomasesonkien aikana jonot ovat yksittäisinä päivinä ja vuorokaudenaikoina huomattavasti pitempiä. 180 Keskimääräiset jonot raja-asemilla Vaalimaa Nuijamaa Imatra Lähde: Nagranitse.ru, TAK Oy 2013

13 11 Sekä Suomen että erityisesti Venäjän puolella on nykyisin tarjolla erilaisia rajajonojen seurantajärjestelmiä (rajakamerat, käyttäjien ilmoittamat jonotusajat), joiden antaman tiedon perusteella henkilöautollaan matkustavat voivat välttää pahimpia ruuhka-aikoja. Esimerkiksi venäläinen verkkopalvelu nagranitse.ru välittää sekä reaaliaikaista tietoa, että tilastotietoa Suomen ja Venäjän välisten raja-asemien jonotustilanteista. Liikennehuippujen tasaamiseksi vastaavanlaisten palvelujen kehittäminen sekä Suomen että Venäjän puolella olisi perusteltua. Esimerkkinä tällaisesta palvelusta voi ottaa Viron Rajavartiolaitoksen ylläpitämän palvelun osoitteessa: https://www.eestipiir.ee/yphis/borderqueueinfo.action Ruuhkien ehkäisemiseksi on suunniteltu otettavan käyttöön myös sähköinen vuoronumerojärjestelmä, jollainen on käytössä Venäjän ja Viron välisellä rajalla ja jonka avulla on osaltaan onnistuttu purkamaan rajajonoja. Järjestelmän käyttöönotto Suomessa vaatii lakimuutoksia ja täysimääräisesti se on mahdollista saada käyttöön Kaakkois-Suomen raja-asemilla vuosien 2014 tai 2015 aikana. Bensaralli Eräs maaliikenteeseen vaikuttava uhkatekijä on nk. bensarallin kiihtyminen, jota on havaittu mm. Kaliningradin ja Puolan pohjoisten maakuntien välisen LBTsopimuksen voimaantulon myötä. Arvioiden mukaan noin % kaikesta puolalaisten liikenteestä Kaliningradiin muodostuu tankkausmatkailijoista. Asiantuntijoiden tekemien arvioiden mukaan Puolan talous menettää tämän takia vuositasolla noin 76 miljoonaa euroa perimättömien polttoaineverojen muodossa. Tilanteesta johtuen puolalaiset viranomaiset ovat alkaneet viime kuukausina etsiä keinoja bensarallin hillitsemiseksi. Erääksi keinoksi on esitetty polttoaineveron perimistä useammin kuin kymmenen kertaa kuukauden aikana rajan ylittäviltä autoilijoita. Bensarallin aiheuttaja niin Puolassa kuin Suomessakin on merkittävä ero polttoaineiden hinnoissa. Esimerkiksi 95 oktaanisen bensalitran hinta Viipurissa on noin 60 % edullisempi kuin Lappeenrannassa. Bensarallin uhkatekijöitä: Raja-asemien ruuhkautuminen Tiestön kuormituksen lisääntyminen Salakuljetus Laiton polttoainekauppa Valtion veromenetykset Kaliningradin ja Puolan LBT-sopimuksen vaikutuksesta bensaralliin tarkemmin liitteessä: LBT-sopimuksen vaikutukset.

14 Euroa 12 Bensarallin syntymiseen vaikuttaa olennaisesti polttoaineiden hinnanero, joka muodostuu polttoaineen hinnaneroista Suomessa ja Venäjällä sekä ruplan ja euron välisestä vaihtosuhteesta. Polttoaineiden hinnat ovat viime vuosina kasvaneet sekä Suomessa että Venäjällä ja euron ja ruplan välinen vaihtokurssi on pysytellyt vakaana. Tästä johtuen myös polttoaineiden hinnanerot maiden välillä ovat pysytelleet samalla tasolla. Alla olevassa kuvassa on vertailtu 95-oktaanisen polttoaineen keskimääräisiä kuukausihintoja Lappeenrannassa ja Venäjällä. Venäjän hinnat on laskettu kuluvan kuukauden vaihtokurssin mukaan. Polttoaineen hinnanero oli suurimmillaan kesällä 2012, lähes 0,95 senttiä litralta. 1,8 Polttoaineiden hintavertailu 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Lappeenranta Venäjä Eur Hinnanero Lähde: TAK Oy 2013, Finmarket.ru, Polttoaine.net, CBR.ru

15 13 Raja-alueen tiestön kuormittuminen Myös tiestön kuormittuminen on nähty yhdeksi viisumivapauden aiheuttamaksi maaliikenteen riskitekijäksi. Nykyisestä henkilömatkustajaliikenteestä noin 87 % toteutetaan henkilö- ja pakettiautoilla sekä busseilla ja liikenne keskittyy erityisesti (n. 90 %) Vaalimaan, Nuijamaan sekä Imatran raja-asemille. Raja-alueiden tiestön kuormittumista arvioitaessa on tarkasteltu Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran raja-asemilta sisämaahan johtavia tieosuuksia. Tarkastelussa on otettu huomioon ainoastaan venäläisten matkustajien ajoneuvoliikenteeseen tuoma kasvu. On huomioitava, että luvut ovat vuorokausittaisia keskiarvoja ja liikennemäärät esimerkiksi ruuhka-aikoina ja lomasesonkina ovat huomattavasti korkeampia. Arviossa on lähdetty oletuksesta, että viisumivapauden myötä lisääntynyt liikennemäärä kohdistuu pääosin Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran raja-asemille. Tie Osuus Ajoneuvot / vrk (2011) Lisäys viisumivapauden myötä Lisäys % Venäläisiä autoja keskimäärin / vrk viisumivapauden jälkeen VT 7 Vaalimaa - Hamina ajoneuvoa 260 ajoneuvoa 22 % VT 13 Nuijamaa - Lappeenranta 710 ajoneuvoa 870 ajoneuvoa 123 % Kantatie 62 Raja-asema - Imatra 780 ajoneuvoa 60 ajoneuvoa 8 % 840 Lähde: Liikennevirasto, TAK 2013 Vaikka raja-asemien läheisten tieosuuksien liikennekapasiteetit riittäisivätkin kasvaneille liikennemäärille, ongelmiksi muodostuvat pullonkaulat Venäjän raja-alueiden tiestöillä. Erityisesti Viipurista Brusnitshnoen (Nuijamaa) raja-asemalle johtava tie A127 (nk. Kanavatie) on jo nykyisiinkin liikennemääriin riittämätön. Tieosuus on kapea, onnettomuusaltis ja sen pientareet sekä sillat ovat tulossa käyttöikänsä loppuun. Tilanne on samankaltainen myös Viipurin ja Svetogorskin välisellä tiellä A124. Ongelmat on huomattu myös päättäjätasolla ja viimeksi vuoden 2013 alussa Imatran ja Lappeenrannan johtohenkilöt laativat maiden poliittiselle johdolle kirjelmän, jossa toivottiin parempia tieyhteyksiä Imatralta ja Lappeenrannasta Viipuriin. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty kokonaan uuden tien rakentamista Brusnitshnoen ja Viipurin välille. Asia on kuitenkin vasta alkuasteella eikä hankkeelle ole vielä olemassa rahoitusta. Sen sijaan Viipurista Torfjanovkaan (Vaalimaa) johtavaa tieosuutta on viimeisten vuosien aikana peruskorjattu ja rakennettu (mm. Viipurin ohitustie) ja tämän tien kapasiteetti vastaa nykyisiin liikennemääriin melko hyvin. Uhkana onkin, että mikäli Nuijamaalle ja Imatralle johtavia tieosuuksia ei paranneta ennen liikennemäärien kasvua, ne ruuhkautuvat edelleen, ja ajoneuvoliikenne saattaa siirtyä enenevissä määrin Viipurin ja Vaalimaan väliselle tieosuudelle, mikä puolestaan voi ruuhkauttaa tätä osuutta. Tiestöjen ruuhkautuminen saattaa toisaalta myös houkutella henkilöautomatkustajia siirtymään bussi-, juna- tai lentomatkustajiksi.

16 14 JUNALIIKENNE Tässä kappaleessa on tarkasteltu Suomen ja Venäjän (erityisesti Moskova-Helsinki ja Pietari-Helsinki) välisiä junayhteyksiä, lippujen hintoja, aikatauluja sekä matkustuskapasiteetteja. Tarkoituksena on selvittää, miten nykyiset matkustuskapasiteetit kykenevät vastaamaan viisumivapauden myötä kasvaneeseen junamatkustamisen kysyntään. Arvion mukaan venäläisten junamatkustamisen osuus eri kulkumuodoista nousisi nykyisestä neljästä prosentista 11 %:iin. Matkojen lukumäärissä laskettuna matkat nousisivat nykyisestä noin junamatkasta vuodessa junamatkaan vuodessa. Kasvu selittyy suurelta osin moskovalaisten matkustusmäärän kasvulla. Eniten junamatkustajien profiili poikkeaa tyypillisestä matkustajaprofiilista matkustajan asuinpaikan sekä tulotason perusteella. Junamatkustajista 36 % asuu Moskovassa, kun kaikista matkustajista vain 5 % asuu Moskovassa. Junalla matkustavista henkilöistä 58 %:lla perheen tulot ovat yli 2834 euroa kuukaudessa, kun taas kaikista matkustajista vain 32 %:lla perheen kuukausitulot ovat yli 2834 euroa. Junamatkustajat vierailevat Suomessa harvemmin, mutta viipyvät yleensä pidempään kuin muut matkustajat. Junamatkustajista yli puolet (58 %) viipyy Suomessa vähintään 3 päivää. Ikäryhmä Kaikki Junalla Ammattiasema Kaikki Junalla Asuinpaikka Kaikki Junalla vuotta 6,0 % 2,4 % työntekijä 7,2 % 1,2 % Pietari ja Leningradin alue 78,2 % 59,8 % vuotta 26,3 % 21,9 % toimihenkilö 49,2 % 48,9 % Moskova ja Moskovan alue 5,2 % 35,5 % vuotta 41,3 % 51,0 % yrittäjä 15,1 % 16,0 % Viipuri ja Viipurin alue 15,3 % 3,4 % vuotta 19,6 % 21,7 % johtaja 15,2 % 24,7 % muu kaupunki 1,2 % 1,4 % vuotta 6,0 % 2,4 % muu 13,4 % 9,2 % yli 64 vuotta 0,7 % 0,6 % Perheen tulotaso Kaikki Junalla Kuinka usein käynyt suomessa Kaikki Junalla Vierailun kesto Kaikki Junalla alle 944 7,6 % 0,5 % ensikertalainen 3,6 % 6,1 % alle 1 päivä 67,0 % 14,7 % ,4 % 11,0 % harvemmin kuin kerran kuukaudessa 50,6 % 66,5 % 2 päivää 14,0 % 26,9 % ,5 % 31,4 % 1-4 kertaa kuukaudessa 41,0 % 26,7 % 3 päivää 9,3 % 30,1 % ,1 % 37,0 % useammin 4,7 % 0,7 % 4-5 päivää 7,1 % 21,2 % ,2 % 10,4 % yli 5 päivää 2,6 % 7,1 % yli ,3 % 9,6 % Lähde: TAK Rajatutkimus 2012

17 15 Moskova-Helsinki-Moskova Moskovan ja Helsingin väliä liikennöi yksi suora junayhteys, yön yli kulkeva Tolstoi-juna. Kaupunkien välillä on mahdollista matkustaa myös saman vuorokauden aikana hyödyntäen Moskovan ja Pietarin välisiä junavuoroja sekä Pietarin ja Helsingin välisiä vuoroja. Moskovan ja Pietarin väliä liikennöi vuorokauden aikana viikonpäivästä ja vuodenajasta riippuen noin matkustajajunavuoroa. Näistä seitsemän on Sapsan suurnopeusjunavuoroa. Moskovasta Pietariin on mahdollista matkustaa Sapsan vuorolla, joilla teoreettisesti ehtii kolmeen samana päivänä Pietarista lähtevään Allegro-vuoroon. Matka-aika on tällöin nopeimmillaan 8:16 ja hinta edullisimmillaan 152,72. Helsingistä Pietariin on mahdollista matkustaa Allegro-vuoroilla, joilla teoreettisesti ehtii viiteen samana päivänä Pietarista lähtevään Sapsan vuoroon. Matka-aika on tällöin nopeimmillaan 9:20 ja hinta edullisimmillaan 100,91. Moskovasta Helsinkiin matkustettaessa edullisimmillaan pääsee Tolstoilla (117,90) ja Helsingistä Moskovaan matkustettaessa puolestaan Allegron ja Sapsanin yhdistelmällä (100,91 ). Sapsaneissa on käytössä joustava hinnoittelumalli, joten Moskovan ja Pietarin väliset Sapsan vuorot maksavat noin lipun ostoajankohdasta riippuen. Venäjän valtionrautatiet RZhD ja VR ovat suunnitelleet Sapsan ja Allegro-junavuorojen synkronoimista sekä yhteisen lipun käyttöönottoa Sapsan ja Allegrojunavuoroille. Suunnitelmissa on ollut myös transfer-yhteyden järjestäminen Pietariin - Moskovan ja Suomen rautatieasemien välillä. Pietari Helsinki - Pietari Pietarin ja Helsingin väliä liikennöi vuorokauden aikana neljä Allegro-vuoroa sekä yksi Moskovan ja Helsingin väliä liikennöivä ja Pietarissa pysähtyvä Tolstoijunan vuoro, joka lähtee Pietarista Helsinkiin klo 5:53 aamulla ja Helsingistä Pietariin kello 17:52 iltapäivällä. Matkan hinta on edullisimmillaan Allegrojen aamuvuoroilla (39 ) ja se on Allegroilla myös nopein (3:36). Allegro-junien pääteasema Pietarissa on Suomen rautatieasema ja Tolstoi-junan väliasemana toimii kaupungin itäosassa oleva Laatokan asema. Junan lähtö ja saapumisajankohdista johtuen (5:53 ja 2:06) asemalle ei pääse Pietarin julkisilla liikennevälineillä. Tolstoi-junavuoron hinta Pietarin ja Helsingin välillä on lähes kaksinkertainen Allegron edullisimpaan hintaan nähden. Moskova Helsinki, suora yhteys Tolstoi-junalla: Juna Lähtö, Mos Saapuminen, Hki Matka-aika Hinta Tolstoi 22:50 12:06 14:16 117,90

18 16 Moskova Pietari, suurnopeusjuna Sapsan: Juna Lähtö, Mos Saapuminen, Pie Matka-aika Hinta Sapsan 6:45 10:35 3: Sapsan 7:00 11:00 4: Sapsan 13:30 17:45 4: Sapsan 13:45 18:10 4: Sapsan 16:30 20:40 4: Sapsan 19:25 23:19 3: Sapsan 19:45 23:30 3: Moskova Helsinki, Sapsan + Allegro: Taulukossa huomioitu vain ne Sapsan-vuorot, joilla ehtii saman vuorokauden aikana Pietarista lähteviin Allegro-vuoroihin Juna Lähtö, Mos Saapuminen, Pie Allegro lähtö Saapuminen, Hki Matka-aika Hinta Sapsan 6:45 10:35 11:25 14:01 8:16 152,72 181,72 Sapsan 7:00 11:00 15:25 18:01 12:01 164,24 193,24 Sapsan 13:30 17:45 20:25 23:01 11:31 152,72 181,72 Sapsan 13:45 18:10 20:25 23:01 11:16 152,72 181,72 Sapsan-junat saapuvat Pietarissa Moskovan rautatieasemalle ja Allegro-junat lähtevät Suomen rautatieasemalta. Asemat ovat saman metrolinjan varrella (1 välipysäkki), joten teoriassa asemalta toiselle ehtii puolessa tunnissa. Käytännössä siirtymiseen kannattaa kuitenkin varata vähintään tunti.

19 Sapsan + Allegro ja Tolstoi, teoreettinen matkustajakapasiteetti Moskova Helsinki välisellä yhteydellä vuorokauden sisällä: Juna 1 vuoro 1 vuorokausi 1 kuukausi 1 vuosi - Sapsan (x4) (x4 x30) (x4 x364) - Allero (x3) (x3 x30) (x3 x364) Yhteensä Tolstoi (x30) (x364) Yhteensä Saman vuorokauden aikana Moskovasta ehtii Sapsaneilla kolmeen Allegro-vuoroon, eli klo 11:25, 15:25 ja 20:25 lähteviin juniin. Näiden kolmen Allegron matkustajakapasiteetti on yhteensä 1026 matkustajaa. Näille vuoroille ehtii Moskovasta yhteensä neljällä Sapsanilla, joiden matkustajakapasiteetti on yhteensä Mikäli siis jokaisella neljällä Sapsanilla kaikki matkustajat saapuisivat Pietariin Allegron vaihtoyhteyttä varten, heistä vain puolet mahtuisi samana päivänä lähteviin Allegroihin. Saman vuorokauden aikana Moskovasta Pietariin kulkevien Sapsan + Allegro vuorojen teoreettinen kuljetuskapasiteetti on siis maksimissaan matkustajaa vuodessa, olettaen, että jokainen Moskovasta Pietarin kautta Helsinkiin kolmella Allegro-vuorolla kulkeva matkustaja matkustaa Moskovasta Helsinkiin ja että vuorot ovat 100% loppuunmyytyjä. Sapsan + Allegro junayhteydellä on kaksi merkittävää etua Tolstoihin verrattuna: niillä pääsee Moskovasta Helsinkiin saman vuorokauden aikana ja jokainen näistä yhteyksistä kulkee matkan nopeammin kuin Tolstoi. Tolstoin etuna on hinta, joka on keskimäärin puolet halvempi kuin Sapsan + Allegro yhteys. Helsinki Moskova suora yhteys Tolstoi-junalla: Juna Lähtö HKI Saapuminen MOS Matka-aika Hinta Tolstoi 17:52 8:25 13:33 117,90

20 18 Pietari Moskova, suurnopeusjuna Sapsan: Juna Lähtö, Pie Saapuminen, Mos Matka-aika Hinta Sapsan 6:45 10:35 3: Sapsan 7:00 11:00 4: Sapsan 13:30 17:55 4: Sapsan 13:45 18:10 4: Sapsan 16:30 20:40 4: Sapsan 19:25 23:19 3: Sapsan 19:45 23:30 3: Helsinki Moskova, Allegro + Sapsan: Taulukossa huomioitu vain ne Allegro-vuorot, joilla ehtii saman vuorokauden aikana Pietarista lähteviin Sapsan-vuoroihin Juna Lähtö, Hki Saapuminen, Pie Lähtö, Pie Saapuminen, Mos Matka-aika Hinta Allegro 6:12 10:49 13:30 17:55 10: Allegro 10:00 14:36 16:30 20:40 9:40 164,08 193,08 Allegro-junat saapuvat Pietarissa Suomen rautatieasemalle ja Sapsan-junat lähtevät Moskovan rautatieasemalta. Asemat ovat saman metrolinjan varrella (1 välipysäkki), joten teoriassa asemalta toiselle ehtii puolessa tunnissa. Käytännössä siirtymiseen kannattaa kuitenkin varata vähintään tunti. Sapsan + Allegro ja Tolstoi teoreettinen matkustajakapasiteetti Helsinki Moskova välisellä yhteydellä saman vuorokauden sisällä: Juna 1 vuoro 1 vuorokausi 1 kuukausi 1 vuosi - Sapsan (x5) (x5 x30) 1 milj. (x5 x364) - Allegro (x2) (x2 x30) (x2 x364) Yhteensä Tolstoi (x30) (x364) Yhteensä

21 19 Saman vuorokauden aikana Helsingistä ehtii Allegroilla viiteen Sapsan -vuoroon, eli kello 13:30, 13:45, 16:30, 19:25 ja 19:45 lähteviin juniin. Näiden viiden Sapsanin matkustajakapasiteetti on yhteensä 2765 matkustajaa. Näille vuoroille ehtii Moskovasta kahdella Allegrolla, joiden matkustajakapasiteetti on yhteensä 684. Saman vuorokauden aikana Moskovasta Pietariin kulkevien Allegro + Sapsan -vuorojen teoreettinen kuljetuskapasiteetti on siis maksimissaan matkustajaa vuodessa, olettaen, että jokainen Helsingistä Pietarin kautta Moskovaan kahdella Allegro-vuorolla kulkeva matkustaja matkustaa Helsingistä Moskovaan ja että vuorot ovat 100 % loppuunmyytyjä. Mikäli Moskovaan matkustaa Helsingistä klo 6:12 lähtevällä Allegrolla, yhteyden hinta voi olla jopa edullisempi ( ) kuin Helsingistä Moskovaan Tolstoi-vuorolla matkustettaessa (117,90 ). Muutoin Tolstoi on edullisempi junayhteys Helsingistä Moskovaan. Pietari - Helsinki Juna Lähtö PIE Saapuminen HKI Matka-aika Hinta Tolstoi 05:53 12:06 7:13 80,13 Allegro 6:40 9:16 3:36 39 Allegro 11:25 14:01 3:36 94,72 Allegro 15:25 18:01 3:36 106,24 Allegro 20:25 23:01 3:36 94,72 Teoreettinen matkustajakapasiteetti Juna 1 vuoro 1 vuorokausi 1 kuukausi 1 vuosi Allegro (x4) (x4 x30) (x4 x364) Tolstoi (x1) (x1 x30) (x1 x364) Yhteensä Vuonna 2012 Allegro-junilla tehtiin yhteensä noin matkaa

Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella

Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Viisumivapauden

Lisätiedot

Venäläismatkailun kehitys Taustatietoa venäläisten ulkomaanmatkailun kehityksestä

Venäläismatkailun kehitys Taustatietoa venäläisten ulkomaanmatkailun kehityksestä Venäläismatkailun kehitys Taustatietoa venäläisten ulkomaanmatkailun kehityksestä Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Venäläismatkailun

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen LIITE 7. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta Parikkala Syväoron

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläiset ostajina Suomessa Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläisten matkat joihinkin maihin 4500 4000 3500 3000 1000

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014

Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014 Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014 2 Venäläisten suosituimmat matkakohteet v. 2012 matkojen määrä Ukraina Suomi Kazakstan Abhasia Turkki Kiina Egypti Viro

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2012 Väliraportti tammi-maaliskuu

TAK Rajatutkimus 2012 Väliraportti tammi-maaliskuu Tutkimuksen on tilannut alueelliset kehitysyhtiöt Posintra Oy, Kouvola Innovation Oy, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Wirma Lappeenranta Oy yhdessä Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus ja Mediatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen 1 Venäläisten matkailu Suomeen Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 2 Venäläisten matkat Suomeen vuosina 1992-2012 miljoonaa henkeä 6,0 matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta muut kuin rekkakuskit

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2012 esitysmateriaali: Rusgate.fi

TAK Rajatutkimus 2012 esitysmateriaali: Rusgate.fi esitysmateriaali: Rusgate.fi Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 2 Venäläisten matkat Suomeen vuosittain Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta 6 matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta 5,2 5

Lisätiedot

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfran kehittäminen Raja asemien ja liikenneväylien kapasiteetti tulee rakentaa lähimmän viiden vuoden ajanjaksolla

Lisätiedot

Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan?

Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan? Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan? Pro Rautatien seminaari 15.3.2012 Antti Jaatinen Senior Adviser VR Group Käynnissä mittavat kalustoinvestoinnit 1. VR käynnisti vuonna

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2014

Rajaliikennetilasto 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009

Lisätiedot

Viisumivapauden vaikutukset Mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden vaikutukset venäläisten Suomen-matkailuun

Viisumivapauden vaikutukset Mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden vaikutukset venäläisten Suomen-matkailuun Viisumivapauden vaikutukset Mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden vaikutukset venäläisten Suomen-matkailuun Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK OY :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...

Lisätiedot

Viisumivapauden vaikutukset Mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden vaikutukset venäläisten Suomen-matkailuun

Viisumivapauden vaikutukset Mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden vaikutukset venäläisten Suomen-matkailuun Viisumivapauden vaikutukset Mahdollisen EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden vaikutukset venäläisten Suomen-matkailuun Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK OY :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Mediatutkimus Venäläismatkailijat Suomessa 2003

SISÄLTÖ. Mediatutkimus Venäläismatkailijat Suomessa 2003 1 SISÄLTÖ Tiivistelmä......3 Johdanto..... 4 Matkojen määrä.... 5 Venäläisten matkat Suomeen Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta... 6 Kuinka usein Suomessa? - % vastanneista. 7 Matkustajien sukupuolijakauma

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Venäläisten matkat Suomeen vuosittain Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta

Venäläisten matkat Suomeen vuosittain Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta miljoonaa henkeä 1 Venäläisten matkat Suomeen vuosittain Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta 6 matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta 5,2 5 muut kuin rekkakuskit (K-S raja-asemat) rekkakuskit (K-S

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että

Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että 1 PM 23.2.2015 Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistäminen Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että Perustelut: hallitus

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014 MATKAILUN VOIMAKAS KASVU JATKUU Talouskasvun hiipumisesta huolimatta venäläisten ulkomaanmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2013 venäläisten matkailu

Lisätiedot

Viisumivapauden vaikutukset 1. väliraportti Kyselytukimus Pietarissa 2012

Viisumivapauden vaikutukset 1. väliraportti Kyselytukimus Pietarissa 2012 Viisumivapauden vaikutukset 1. väliraportti Kyselytukimus Pietarissa 2012 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto...

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen 2015 Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, ehdotusvaihe Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jyrki Suorsa 26.1.2015 1 Niirala Kaupan ja rajaliikenteen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013 Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset Radio Satellite Finland Oy Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomessa vierailevien venäläisten Radio Sputnikin

Lisätiedot

Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän esiselvitys

Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän esiselvitys RAPORTTEJA 31 2013 Rajaliikenteen ohjausjärjestelmän esiselvitys ELINA VÄISTÖ NOORA SALONEN KAISA MÄKINEN RAPORTTEJA 31 2013 RAJALIIKENTEEN OHJAUSJÄRJESTELMÄN ESISELVITYS Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

Salanne Pöyskö Laakso. Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, 2003

Salanne Pöyskö Laakso. Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, 2003 Salanne Pöyskö Laakso Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, 2003 Ilkka Salanne, Tuomo Pöyskö, Jukka-Matti Laakso Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 14/2004 TIEHALLINTO

Lisätiedot

Suomen vetovoimatekijät Suomeen matkustavien venäläisten kiinnostuksen kohteet ja Suomen vetovoimatekijät

Suomen vetovoimatekijät Suomeen matkustavien venäläisten kiinnostuksen kohteet ja Suomen vetovoimatekijät Suomen vetovoimatekijät Suomeen matkustavien venäläisten kiinnostuksen kohteet ja Suomen vetovoimatekijät Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 Etelä Savo Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Venäläisten matkat Suomeen vuosittain Kaakkois Suomen

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista. Pohjois-Karjalan kauppakamari toimitusjohtaja Anne Vänskä

PÄÄTÖS. Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista. Pohjois-Karjalan kauppakamari toimitusjohtaja Anne Vänskä PÄÄTÖS Lappi LAAVI/510/04.06.01/2014 14.4.2013 Asia Poikkeuslupahakemus vähittäiskaupan aukioloajoista Hakijat Kuopion alueen kauppakamari toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi PL 1199 70211 Kuopio Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUTASOON KYMENLAAKSOSSA Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 Tutkimus- ja Analysointikeskus 1 TAK Oy :: www.tak.fi 2 VASTAAJIEN PROFIILI 100 % 90 % 80 %

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta 2 Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkalan kunta 3 4 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 Anne Ihanus Luonnos RAJANYLITYSPAIKOISTA SEKÄ RAJATARKASTUSTEHTÄVIEN JAKAMISESTA NIILLÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN Johdanto Ehdotetut

Lisätiedot

LENTOMATKUSTAJATUTKIMUS

LENTOMATKUSTAJATUTKIMUS LENTOMATKUSTAJATUTKIMUS Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi SISÄLLYSLUETTELO Lentomatkustajatutkimus Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Matkustajien

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2012

TAK Rajatutkimus 2012 - Porvoo RAPORTIN JAKAMINEN ULKOPUOLISILLE ILMAN TEKIJÄN LUPAA ON KIELLETTY! Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1

Lisätiedot

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI

Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI 2013 Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet Nykytilan analyysi Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

J. Wahlroos (Puh. 040-507 1522)

J. Wahlroos (Puh. 040-507 1522) J. Wahlroos (Puh. 040-507 1522) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Taustaa 4 3. Elinkeinoelämän ja julkishallinnon odotukset 5 4. Esiselvityksen lähtökohdat ja tavoitteet 7 4.1. Selvitysalueen ratakartta

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI KAINUUN YRITTÄJÄT

KAJAANIN KAUPUNKI KAINUUN YRITTÄJÄT KAJAANIN KAUPUNKI KAINUUN YRITTÄJÄT SELVITYS LENTOREITTIEN SÄILYTTÄMISESTÄ Intres Consultings Oy Kauppakatu 9, FIN-87100 Kajaani +358 400 504 814 info@intresconsultings.com 1 1. TAUSTAA 3 1.1. Taustaa

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Niiralan rajaliikenteen ja kaupan liikenteen yhteensovittaminen Jyrki Suorsa Pohjois- Karjalan

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot