Tieliikenne Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla

Transkriptio

1 Tieliikenne Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla Toteutuma heinäkuu loppuvuosi ajon.lkm ajon.lkm Vaalimaa Nuijamaa Imatra Lähde: Liikenneviraston automaattinen liikennelaskentalaite Tieryhmä / JPu

2 Liikkuvuus itärajan yli lisääntyy ja viisumivapauteen varaudutaan. Rajanylityspaikoilla ja rajan vaikutuspiirissä tulee panostaa liikenne- ja logistiikkayhteyksiin. Kaakkois-Suomen rajaliikenne vilkkainta kautta aikojen voimakas jatkuu Miten varaudutaan lisääntyvään tavaralii kenteeseen? Miten matkailu- ja palvelutarjonnan tuottamaan henkilöliikenteen un varaudutaan? Liikenne kehittyy voimakkaasti entä rajanylityspaikkojen resurssit? Venäjän vaikutus näkyy Kaakkois-Suomessa muuta Suomea voimakkaammin. Jos Venäjän talouden tilanne ja kehitys säilyy euromaita vakaampana, se avaa lisämahdollisuuksia alueelle. Kaakkois-Suomen sijaintiedun hyödyntäminen vaatii kuitenkin rajanylityspaikkojen ja liikenneyhteyksien kehittämistä, ostosmatkailun sekä matkailu- ja muun yritystoiminnan edellytysten, liiketoimintaosaamisen ja logistiikan kehittämistä. Nähtävissä on Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän tuotantorakenteiden lisääntyvä integraatio, jolla on vaikutusta myös kulttuuris-sosiaaliseen lähentymiseen. Viisumivapaudella olisi merkittävä rooli. Jo nyt rajan yli tapahtuva tuotteiden ja tavaroiden sekä kansalaisten liikku minen on lisääntynyt. Henkilöliikenne on kautta aikain vilkkainta, mikä näkyy myös taxfree-myynnin ennätyksinä sekä lisääntyvinä majoitusvuorokausina. Tavaraliikenteessä ollaan nyt vuoden 26 tasolla. Tavaraliikenteen kehitystä on vaikea ennustaa. Kuitenkin pitää varautua siihen, että tavaraliikenne tulee edelleen kasvamaan. Rajanylityspaikka Lappeenrannan lentoasema Satama Saimaan kanava ja meriväylät Uusi raideyhteys Parikkala Imatra Kouvola Lappeenranta Imatra Svetogorsk Nuijamaa Vainikkala Viipuri Kotka Hamina Vaalimaa Pietari

3 VENÄJÄ-YHTEISTYÖSTÄ TUKEA KEHITYKSEEN PALVELUJEN KYSYNTÄ TUO TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA JA LIIKENNETTÄ POTENTIAALIA KASVUUN RAJA TOIMIMAAN HAITAT MINIMIIN Kaikki liikennemuodot suunnassa Kaikilla liikenteen rajanylityspaikoilla on jo nyt kapasi teetti ongelmia sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Tavaraliikenne Rajaliikenne kasvaa pitkällä aikavälillä. Liikenne kasvaa rajaliikennettä välittävillä valta teillä Suomen kautta kulkevan transitoviennin arvo oli vuonna 211 noin 2,7 miljardia euroa, 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 21. HaminaKotka -sataman tavaravirrat ja ennuste tonnia 25 2 Raskas ajoneuvoliikenne Kaakkois-Suomen tieliikenteen rajanylityspaikoilla yhteensä ja ennuste ajoneuvoa/vuosi Toteuma %:n vuotuinen %:n vuotuinen Raskaan liikenteen määrät Kaakkois-Suomen raja-asemilla Vaalimaa Nuijamaa Imatra Allegro syö rautatien tavaraliikenteen kapasiteettia Pietari Viipuri välillä. Luumäki Imatra yksiraiteisen rataosuuden kapasiteetti on jo täydessä käytössä. Venäjän raideliikenteen kehitystoimet luovat merkittävää lisäliikennetarvetta ja se antaa mahdollisuuden avata uuden kuljetusyhteyden Venäjälle Imatran kautta. Raideliikenteen tavarakuljetukset v. 211 (1 tonnia) Lähde: Tavaraliikenteen kuljeutsvirrat 211 (Liikennevirasto, 212) Henkilöliikenne Kasvu jatkuu voimakkaana ja lisääntyy entisestään mahdol lisen viisumivapauden myötä. Viiden prosentin vuotuinen minimi puolitoistakertaistaa henkilöliikenteen määrän vuoteen 22 mennessä, jolloin rajan ylittäisi noin 14 miljoonaa matkus tajaa. Nykyinen on yli 2 prosenttia vuodessa. Allegrojunayhteyden avauduttua kapasiteetti lisääntyi merkittävästi. Uusi yhteys on merkittävä potentiaali henkilöliikenteen un, joka on jo nyt nähtävissä. Vuonna 211 Allegrolla matkusti 37 5 henkilöä. Tavoitteena on,5 miljoonaa matkustajaa vuonna 215. Henkilöautoliikenne Kaakkois-Suomen tieliikenteen rajanylityspaikoilla yhteensä ja ennuste Miljoonaa ajoneuvoa/vuosi Toteuma Toteuma 28 1 %:n vuotuinen %:n vuotuinen Saimaan kanavan matkustajamäärät Viipurin liikenteessä olivat enimmillään vuonna 21 (9 ) ja alimmillaan kanavaliikenteen viisumivapauden poistuttua (vuonna 23 noin 1 ). Uusi viisumivapaus on lisännyt matkustajamääriä tuntuvasti. Lentomatkustus Lappeenrannan ja Euroopan välillä kasvaa: matkustajamäärä vuonna 211 oli 12 matkustajaa. Suuri osa mat kus tajista tulee Venäjältä. 214 Ennuste Tieliikenteen henkilömäärät Kaakkois-Suomen raja-asemilla Vaalimaa Nuijamaa Imatra HaminaKotka -sataman tavaravirrat kasvavat voimakkaasti. Sataman kautta kulki ,1 miljoonaa tonnia tavaraa. Ennusteen mukaan tavaramäärä kasvaa 18,5 miljoonaan tonniin 215 mennessä. Saimaan kanavan tavaraliikenne oli vuonna 211 1,76 miljoonaa tonnia tavaraa ja ennuste vuodelle 214 kanavan kehit tämistoimista riippuen on 1,8 2, miljoonaa tonnia Lähde: Rajavartiolaitos

4 Tulevaisuuden näkymiä ja trendejä Vuonna 211 venäläismatkailijat jättivät Suomeen noin 1,2 MRD euroa, josta Kaakkois-Suomen osuus oli 43 miljoonaa. Jos venäläisten matkailu Suomeen kaksinkertaistuu minkä ennakoidaan tapahtuvan vielä tällä vuosikymmenellä liikutaan Kaakkois-Suomessa miljardiluokan liikevaihdon tienoilla. Lisääntyvät palvelut ja matkailumarkkinoinnin tehostaminen luovat pohjaa ostos- ja vapaa-ajan matkailun edelleen kehittämiselle. Tax-free myynnin volyymi Suomessa oli vuonna miljoonaa euroa, josta Kaakkois-Suomen osuus oli 42,6 prosenttia. Suomen pankki (BOFIT) ennustaa Venäjän talouden kasvavan vuosina noin 3,5 prosenttia vuodessa. Vahvistunut rupla lisää yksityistä vientiä se on ollut jo huimassa ssa. Nuijamaa on noussut Vaalimaan rinnalle yhtä vilkkaana henkilöliikenteen rajanylityspaikkana ja Imatralla on voima kasta. Venäjän mahdollinen WTO -jäsenyys edistää integraatiota ja monipuolistaa elinkeinoelämän toimintoja. Vuonna 212 tehdään rajanylityksiä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla arviolta noin 1 miljoonaa. Alle 2 matkustajan jäädään vain harvoin ja viikonloppuisin päiväkohtainen ylit täjä määrä on poikkeuksetta 3 4 matkustajaa. Tällai set päivät ovat jo niin vilkkaita, että nykyisillä rakenteilla liikenne väistämättä ruuh kautuu merkittävästi. TULEVAISUUTEEN TULEE VARAUTUA SEKÄ LYHYEMMÄLLÄ ( ) ETTÄ PIDEMMÄLLÄ (216 22) TÄHTÄYKSELLÄ Raja-asemien ja liikenneväylien kapasiteetti tulee rakentaa lähimmän viiden vuoden ajanjaksolla tasolle, joka mahdollistaa rajaliikenteen kaksinkertaistumisen. Rajanylityspaikkojen ja -viranomaisten tarpeet Aikaväli Vaalimaan henkilö- ja tavaraliikenteen eriyttäminen (liiken ne järjestelyt 9 M ja talonrakennukset 7 M ). Hanke toteutetaan kansallisella rahoituksella vuosina Imatran rajanylityspaikan uudistaminen (liikennejärjestelyt 4,3 M sekä talonrakennukset ja laitehankinnat 9,7 M ). Hanke toteutetaan ENPI-rahoituksella vuosina Nuijamaan rajanylityspaikan liikennejärjestelyt (4 M ). Hanke toteutetaan ENPI-rahoituksella vuosina Liikenteen yhteysvälitarpeet Aikaväli E 18 Koskenkylä Loviisa Kotka (34 M ), Haminan ohitus (18 M ) ja Hamina Vaalimaa (225 M, LIPOSE kehittämisohjelma ). Vt 6 Taavetti Lappeenranta (9 M, LIPOSE kehittämisohjelma ). Simola Vainikkala tieyhteys (6,8 M ). Hanke toteutetaan ENPI-rahoituksella vuosina Luumäki Imatra kaksoisraiteen toteuttamispäätös ja ratasuunnitelma, on kirjattu LIPOSEen. Saimaan kanavan korvausinvestoinnit (1 M ). Aikaväli Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen kapa si teetin lisääminen. Parikkalan rajanylityspaikan infrastruktuurin kehittäminen kansainvälisen rajanylityspaikan statuksen myötä. Rajanylityspaikoilla on paitsi infrastruktuurin kehittämistarpeita, myös tarpeita viranomaisten toiminnan sujuvoittamiselle. Tarvitaan laitehankintoja (automaattiset passintarkastuslaitteistot ja muu rajatarkastusvälineistö), tietojärjestelmien kehittämistä (sähköinen tullaus, telematiikan hyödyntäminen, jonotusjärjestelmät), viranomaisyhteistyön kehittämistä molemmin puolin rajaa sekä lisää henkilöresursseja tarkastustoimintaan. Lisäksi on tarpeen saada Imatran rajanylityspaikan status kansainväliseksi myös raideliikenteen osalta sekä Parikkalan rajanylityspaikka kansainväliseksi tieliikenteen rajanylityspaikaksi. Parikkalan rajanylityspaikan liikenne monipuolistuu, kun Venäjän puolen tie ylityspaikalle saadaan parannettua. Tavara- ja henkilölogistiikan tarpeet HaminaKotka -sataman tieyhteyksien ja ratapihan parantaminen (Mussalon ratapiha ja vt 15:n Kotkan sisääntulo). Mustolan sataman kehittäminen tavaraliikenteen kauttakulkukohteeksi (hub). Lappeenrannan lentokenttäterminaalin laajentaminen kansain välisen lentoliikenteen edellyttämään palvelutasoon ja lentorahtitoiminnan edellytysten kehittäminen. Vt 13 rekkakaistan jatkaminen rajalta Mustolaan (5 M, rahoitus kunnossa, toteutetaan ). Vaalimaan rekkaparkki (25 M, Liikennepoliittisen selonteon, LIPOSEn, kehittämisohjelma ). Aikaväli Luumäki Imatra kaksoisraiteen rakentaminen sekä Imatran ratajärjestelytarpeet rajanylityspaikan läheisyydessä, on kirjattu LIPOSEen. Muut raja- ja satamaliikenteen päätieyhteydet. Saimaan- ja kanavaliikenteen kehittäminen esimerkiksi linja liikenne. Lentotoiminnan ja sen vaatiman infrastruktuurin kehittäminen. Luumäki Vainikkala lisäraide. Liityntäyhteyksien parantaminen eri kulkumuotojen ja pal vel u keskittymien välillä, esim. Allegrolta suora bussiyhteys palveluihin. Vainikkalan matkustajaterminaalin laajentaminen ja yhdistetyjen kuljetusten terminaalit auto juna tavara liikenteen kulje tus tarpeita palvelemaan. Saimaan liikenteen ja Viipurin sataman yhteistoiminnan kehittäminen. 3

5 RAJALIIKENTEEN SUJUVUUDEN EDISTÄMISEN VAIKUTUKSET Vain jos edellä kuvatut toimet toteutetaan, kaakkoinen Suomi pystyy hyödyntämään kaiken potentiaalin, joka kasvavasta rajaliikenteestä voidaan saada sekä tuloina että elinkeinoelämän ja palvelujen kehittymisenä, kilpailukyvyn voimistumisena ja liikenneturvallisuuden paranemisena. Rajaliikenteen sujuvuuden hyödyt myös koko Suomen kansantaloudelle ovat erittäin merkittävät: Tulevaisuudessa kaakkoiseen Suomeen voi jäädä jopa miljardi euroa venäläismatkailijoiden palvelujen ja tavaroiden ostoina ja koko maahan vielä huomattavasti enemmän. Alue hyötyy matkailun kasvattamasta palvelujen ja kaupan monipuolistumisesta ja tarjonnasta. Se luo uusia työpaikkoja ja kasvattaa kotimaista kilpailukykyä. Myös alueen asukkaat hyötyvät parantuneesta palvelutarjonnasta. Samalla koko Suomen kansantalous hyötyy toimenpiteistä. Toimenpiteet mahdollistavat transitoliikenteen kehit tymisen. Transitoliikenteen nettotulojen arvioidaan olevan vuonna miljoonaa euroa ja se työllistää yli 4 henkilöä. Suorien talous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi transito vaikuttaa myös Suomen vientiteollisuuden logistiseen kilpailukykyyn. Transiton ansiosta Suomen vientikuljetuksiin turvataan sään nölliset linjaliikenneyhteydet metsäteollisuuden tuotteille. Kuljetuskustannusten pysyessä kohtuullisina ulkomaankaupan kilpailukyky kasvaa. Kaakkois-Suomen pääteillä kuolemanriski on maan kor - keim pia. Esitetyillä toimenpiteillä liikenneturvallisuus paranee oleellisesti. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY Rajan liikenne Toteutunut kokonaisliikenteen vv Kevyt ajoneuvoliikenne vv Raskas ajoneuvoliikenne vv Liikenteen eri skenaariot vv Miljardiluokan potentiaali Nykyinen rajanylityskapasiteetti? Kapasiteetin puute voi kääntää rajan ylittävän liikenteen määrän laskuun Rajanylikapasiteetin vaikutus liikennemäärien kehittymiseen Vuodet /kh Jos liikenteen määrä lähestyy kapasiteetin ylärajaa eikä tarvittavia toimenpiteitä tehdä, jonot lisääntyvät ja kiinnostavuus rajan ylittämiseen vähenee sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Näin valtava potentiaali jää hyödyntämättä. Nyt ollaan jo rajanylityspaikkojen kapasiteetin ylärajoilla. Rajan ylitti vuonna 211 noin 8,5 miljoonaa henkilöä. Pian käynnistyvillä raja-asemien parannustoimilla kapasiteetti nousee 13,5 miljoonaan vuoden 214 loppuun mennessä. Nykyisellä liikenteen lla tuo lisäkapasiteetti tulee kokonaisuudessaan käyttöön kuitenkin jo lähivuosina. Meidän tulisikin jo nyt aloittaa seuraavien rajan ylitystä edistävien ratkaisujen suunnittelu. Toimet rajaliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi ovat välttämättömiä 4

6 Rekkajonon päivittäinen maksimipituus Vaalimaa Rekkaparkki moottoritiellä

7 Rekkajonon pituustrendi 1/28-6/212 Vaalimaa km