Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että"

Transkriptio

1 1 PM Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistäminen Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että Perustelut: hallitus tekee periaatepäätöksen ja käynnistää vielä tänä keväänä Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistämiseen tähtäävän valmistelun (tarvittavat suunnitelmat, neuvottelut ja noottien vaihto Venäjän ao. viranomaisten kanssa), rajanylityspaikan uusi status otetaan rajavaltuutettujen toimesta käyttöön 2018, Rajavartiolaitokselle ja Tullille varataan uuden kansainvälisen ylityspaikan tarvitsemat riittävät henkilö ja muut resurssit sisällyttämällä ne valtiontalouden tuleviin menokehyksiin, Kolmikantaan johtava valtatie 6:n liittymä ja Karjalanradan ylittävä silta korjataan Kaakkois Suomen ja Venäjän välisen ENI ohjelman tuella liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja kasvavien liikennemäärien mahdollistamiseksi ja ENI ohjelman rahoitusmahdollisuuksia hyödynnetään myös ylityspaikan infrastruktuurin parantamisessa kansainvälisen statuksen edellyttämälle tasolle (rakennukset, laitteet, kaistat) 1. Uusi ylityspaikka edistää aluekehitystä Itä Suomessa tukemalla kasvua, työllisyyttä ja uusia investointeja. Itä Suomen maakunnille, kaupungeille ja kunnille sekä ennen muuta elinkeinoelämälle ja kansalaisille Suomen ja Venäjän välisillä rajanylityspaikoilla ja rajaliikenteen sujuvuudella on ensiarvoisen tärkeä merkitys. Esimerkiksi yksistään Etelä Karjalassa vieraili noin 2,3 miljoonaa venäläistä vuonna 2013, jotka rajatutkimuksen (TAK Oy) mukaan käyttivät maakunnassa noin 361 milj. (Suomi 1,2 mrd. ). Niistä ostoksiin käytettiin 322 milj. (140 /matkustaja) ja palveluihin 39 milj. (17 /matkustaja). Viime vuonna keskimääräinen venäläisten rahankäyttö ostoksiin ja palveluihin oli rajalla tehtyjen haastattelututkimusten mukaan (TAK Oy) 223 /vrk. Naapurista tullut ostovoima oli miltei 10 prosenttia Etelä Karjalan bruttokansantuotteesta Etelä Savossa varsinkin matkailuelinkeinolle (mm. mökki ja kalastusmatkailu) venäläiset ovat tärkeä sesonkia pidentävä asiakasryhmä.

2 2 Palveluelinkeinojen menestyksen lisäksi rajanylityspaikoilla on tärkeä merkitys maakuntien vahvan metsäteollisuuden ja sen raaka aineen saannin samoin koko teollisuuden viennin ja tuonnin kannalta. Rahtikuljetusten sujuvuus sekä kustannustehokkuus ovat olennaisen tärkeitä kilpailutekijöitä, jotka edesauttavat investointeja ja sitä kautta työpaikkojen syntyä. Öljyn hinnan tuntuvan laskun ja ruplan devalvoitumisen seurauksena sekä itärajan liikenne että ostosmatkailu kääntyivät laskuun Rajanylityksissä matkustajamäärät vähenivät 14 % ollen silti noin 8,9 miljoonaa henkilöä. Ajoneuvomäärät (henkilö ja raskasliikenne yhteensä) vähenivät 10,8 %. Puutavaran tuonti kääntyi kuitenkin nousuun mm. Parikkalan tilapäisellä ylityspaikalla. Vaikka tämän kertainen notkahdus liikennemäärissä voi olla aikaisempia pitkäkestoisempi, on silti varauduttava siihen, että notkahduksen jälkeinen kasvu voi olla myös nopeaa, kuten vuosien 1998 ja 2009 kokemus osoittaa. Siksi ei ole syytä luopua rajaliikenteen kehittämisestä, johon Parikkalan avaaminen tarjoaa edullisen, uutta kysyntää ja aluekehitystä vauhdittavan lisämahdollisuuden. Rajaliikenteellä ja sen sujuvuudella on siis kiistatta jo ollut ja on vastakin erittäin iso positiivinen vaikutus rajamaakuntien aluetalouteen. Liittojen teettämän alustavan selvityksen (TAK Oy) mukaan, mikäli Parikkalan ylityspaikka olisi ollut avoin jo 2014, Etelä Karjalan saama suora lisätulo olisi ollut noin 10 miljoonaa euroa ja Etelä Savon (erityisesti Savonlinnan seutu) noin 9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yritykset ja sadat tuhannet kansalaiset molemmissa maissa olisivat jo voineet hyötyä edullisemmasta ja nopeammasta reitistä Karjalan tasavallan ja Kaakkois Suomen välillä sekä pohjoisemman Itä Suomen ja Pietarin välillä. 2. Rajayhteistyöohjelmista on saatu ja on edelleen saatavissa rahoitusta Kaakkois Suomen ja Venäjän välisten rajayhteistyöohjelmien (Interreg, ENPI, ENI) ohjelma alueena Etelä Karjala ja Etelä Savo ovat olleet ja ovat myötävaikuttamassa rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Vuosien ENPI ohjelmasta rajainfrastruktuurin kehittämiseen on suunnattu hieman yli puolet, noin 38 miljoonaa euroa, mikä Suomen ja Venäjän kansallisten lisäpanostusten kanssa on mahdollistanut tuntuvat tiestön ja ylityspaikkojen parannukset. Jo tätä aiemmin mm. Parikkalan ylityspaikalle johtava tie kuutostieltä kunnostettiin Interreg rahoituksella. Tehtyjen investointien ja kansallisten htv lisäysten ansiosta Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran suurten ylityspaikkojen kapasiteetti nousee lähiaikoina jo miljoonaan ylittäjään vuodessa, mikä mahdollistaa nykyisten ylitysmäärien kaksinkertaistumisen. Viimeksi valmistui (19.1.) Imatran ylityspaikan laajennus, jonka ansiosta kapasiteetti Imatralla nousee viiteen miljoonaan ylittäjään vuodessa, kun määrä 2014 oli 2,3 miljoonaa. Kaakkois Suomeen ja myös Niiralaan viime vuosina tehtyjen merkittävien investointien ansiosta uuden kansainvälisen ylityspaikan kehittäminen Parikkalassa voidaankin tehdä niin, ettei se vaaranna olemassa olevia ylityspaikkoja tai ole pois niiden kapasiteetista ja resursseista, jotka riittävät jo ilmeisen hyvin vähintään 2020 luvun alkuvuosiin asti. 3. Laatokan länsipuoleisen tiestön paraneminen puoltaa Parikkala Syväoron avaamista

3 3 Karjalan tasavallan puolella ENPI ohjelman varoilla on peruskorjattu Syväoroon johtava Ihala Raivio tie (28km), mikä edesauttaa huomattavasti Parikkalan rajanylityspaikan kehittämistä. Tie on jo 90 %:sti valmis, loput päällystystyöt valmistuvat kesäkuussa. Toinen välttämätön edellytys Parikkalan ylityspaikan kehittämiselle on myös täyttymässä, kun korkeatasoinen Venäjän federaatiotie A 121 Pietarista Käkisalmen kautta Sortavalaan tänä vuonna saavuttaa Lahdenpohjan tason (Elisenvaaran risteys). Tilanne paranee entisestään, kun tie 2020 mennessä valmistuu uudessa käytävässä myös Sortavalaan ja Petroskoihin johtavaan risteykseen asti. Matka aika Parikkala Syväoron ylityspaikalta Laatokan rantaan Lahdenpohjaan tulee olemaan puoli, Sortavalaan noin yksi ja Petroskoihin hieman yli neljä tuntia. Venäjän puolen merkittävät tieinvestoinnit Laatokan länsipuolella tarkoittavat, että yhteys Parikkalan kautta Karjalan tasavallan pääkaupungista Petroskoista (noin asukasta) ja Sortavalasta sekä Lahdenpohjasta valtatie kuudelle Etelä Karjalaan ja sitä kautta Helsinkiin ja muualle Etelä Suomeen ja päinvastoin lyhenee noin 80 km nykytilanteeseen verrattuna (kierto Niiralan kautta). Säästö matka ajassa on toista tuntia. Polttoaineen kulutuksessa kertyy säästöjä ja liikenteen aiheuttamat päästöt sekä ajoittaiset ruuhkat rajalla vähenevät. Myös teollisuuden kuljetukset voivat nopeutua ja rahtihinnat laskea, kun matka ja siihen käytettävä aika lyhenee. Etelästä päin miljoonakaupunki Pietarista ja Leningradin oblastista avautuu Parikkalan kautta hyvä uusi yhteys Etelä ja Pohjois Savoon (mm. Savonlinna, Kuopio, Tahko) ja Kainuuseen (Vuokatti) sekä erityisesti Pohjois Karjalaan (Joensuu, Koli). Vähemmän ruuhkaisen uuden tien ansiosta matkaaika Parikkalaan tulee Pietarista olemaan noin kolme tuntia. Yhdistäessään Euroopan kaksi suurta järvialuetta, Saimaan ja Laatokan, se tarjoaa mm. Valamon luostarisaaren ja Laatokan Karjalan kotiseutumatkojen sekä kalastusmahdollisuuksien ansiosta lupaavat näköalat sekä kahdenvälisen että kolmansista maista tulevan matkailun kehittämiseen. Yhdessä Niiralan ja Imatran rajanylityspaikan kanssa Parikkala Syväoro mahdollistaa vaikkapa kiinnostavien kiertomatkojen toteuttamisen (Karjalan kierros, Saimaa/Laatokka/Ääninen kierros), kun meno ja tulo voidaan tehdä eri rajanylityspaikan kautta. 4. Merkittävä potentiaali Liikenne ja viestintäministeriön toimeksiannosta on valmisteltu Venäjä ministeriryhmän pyytämä Parikkalan ylityspaikan potentiaalia kuvaava liikenne ennuste (SITO Oy), joka luovutetaan helmikuussa. Sen jälkeen julkistettava ennuste kertoo tarkemmin millainen liikennemäärä on todennäköinen, jos Parikkalassa ei olisi enää liikennettä koskevia nykyisiä rajoituksia. On todennäköistä, että keskeisen sijainnin ja parempien Venäjän puolen teiden ansiosta Parikkalan kautta ohjautuisi heti rajoitusten poistuttua huomattava määrä sekä rahti että henkilöliikennettä, koska säästö matka ajassa, kuljetushinnoissa ja rajanylityksen sujuvuudessa on sen verran huomattava. Matka Etelä Karjalasta kuutostieltä Petroskoihin lyhenee noin 80 km eli ainakin reilun tunnin. Matka Pietarista Parikkalaan, Savonlinnaan ja Joensuuhun lyhenee noin 30 km, mikä yhdessä pienempien ruuhkien kanssa lyhentää matkaa ainakin puolella tunnilla.

4 4 Liikenne ennusteiden toteutuminen sekä rahdin että henkilöliikenteen osalta riippuu toki monesta tekijästä, kuten valuuttakurssista ja molempien maiden talouskehityksestä. Maantieteelliset ja tiestöön liittyvät tosiasiat kuitenkin pysyvät. Ne puoltavat vahvasti Parikkalan avaamista. Verrattuna pohjoisen Suomen kansainvälisiin ylityspaikkoihin (Rajajooseppi, Kuusamo, Salla), joiden tarve myös on kiistaton, Parikkala on järkevä ja perusteltu sijoitus ei vain aluetalouden vaan myös koko rajaliikenteen kehittämisen näkökulmasta. Kyse on koko Itä Suomea hyödyttävästä pitkäaikaisesta investoinnista, jolla tuetaan paitsi aluekehitystä myös maidemme välistä kauppaa ja kanssakäymistä laajemminkin. Kokemus rajanylityspaikoista Suomesta ja muualta maailmasta osoittaa, että tarjonta luo kysyntää. Uusi nopeampi ja sujuvampi reitti tuo aina uusia ylittäjiä molemmin puolin rajaa. Sitä enemmän, mitä isompi asukas ja talouspotentiaali rajan läheisyydessä on. Myös Parikkala tulee lisäämään kokonaan uutta liikennettä molempiin suuntiin ylityspaikkaan sisältyvien uusien vetovoimatekijöiden ansiosta. Siitä muodostuisi hyvin todennäköisesti viidenneksi vilkkain ylityspaikka. Kyse ei siis ole vain siitä, että nykyisten asemien (Niirala, Imatra) liikennemäärien tulevasta kasvusta osa ohjautuu edullisemman reitin takia käyttämään Parikkalaa. Vaikka siirtymistä varsinkin aluksi tapahtuu erityisesti Niiralasta, kyse ei ole nollasummapelistä vaan win win tilanteesta, jossa kaikki alueet rajan molemmin puoli voittavat. Pietarin Petroskoihin verrattuna monikymmenkertainen väestö ja talouspotentiaali on Parikkalan paremman yhteyden ansiosta iso mahdollisuus myös Pohjois Karjalan (Joensuu, Koli) kannalta. 5. Kustannukset selvästi hyötyjä pienemmät Kun ylityspaikan vaatima henkilöstö olisi htv:tä riippuen aukioloajasta (alkuvaiheessa ryp voisi olla auki esim. klo ), sen vaatima lisäkustannus olisi maksimissaan 3 6 milj.. On huomattava, että em. luvut eivät ole kokonaisnettolisäystä, sillä jo nykytilanteessa rajan ja tullin henkilötyövuosia sijoittuu Parikkalaan (10 15 htv). Kaakkois Suomen Ely keskuksen laatiman selvityksen mukaan liittymän korjaus ja muut liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit maksavat noin kolme ja itse ylityspaikan rakentamiseen liittyvät toimenpiteet noin seitsemän miljoonaa euroa eli yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. ENI ohjelman rahoitusosuus näistä voisi olla kahdeksan miljoonaa euroa, jolloin muutoin jäisi kustannettavaksi (Senaattikiinteistöt, Liikennevirasto) kaksi miljoonaa euroa. Sijoitus, ylityspaikan vaatimat rakennusinvestoinnit mukaan lukien, on siis hyvin kannattava. Myös valtion saamat vero ja muut tulot ylityspaikan synnyttämistä työpaikoista ja taloudellisen aktiviteetin kasvusta tulevat olemaan jo heti avaamisen jälkeisinä vuosina suuremmat kuin avaamisesta valtiolle koituvat lisämenot, jos ja kun rakennuskustannusten lisäksi uusi kansainvälinen ylityspaikka tarvitsee lisähenkilöstöä. 6. Karjalan tasavallan näkökulma myös huomioon Parikkalan avaamisen järkevyyttä arvioitaessa on huomioitava myös Venäjän ja ennen muuta Karjalan tasavallan suunnitelmat ja tarpeet. Se tosiseikka, että Karjalan tasavallan hallitus sijoitti omia varojaan yli 10 miljoonaa euroa Ihala Raivio tien peruskorjaukseen (ENPI osuus oli noin 6,5 milj. ), kertoo kuinka tärkeänä he pitävät ylityspaikan avaamista. Kansainvälistäminen sisältyy yhtenä tärkeimmistä kehittämishankkeista Venäjän federaation joulukuiseen päätökseen Karjalan tasavallan 100 vuotisjuhlien tukemisesta. Syväorossa ja

5 5 Lahdenpohjassa ylityspaikan kehittäminen on huomioitu myös maankäytön suunnitelmissa. Niihin sisältyy uuden tulliterminaalin ja yritysalueen rakentaminen A 121 tien ja Syväoroon johtavan tien risteysalueelle Ihalassa. Petroskoissa Syväoron kehittämisen välttämättömyyttä perustellaan myös sillä, että Wärtsilässä ei ole teknisesti mahdollista lisätä Venäjän puolella liikennettä tuntuvasti nykyisestä, koska rautatie, suoalue ja suojeltavat rakennukset rajoittavat maankäyttöä. Käytössä voi olla vain yksi kaista molempiin suuntiin. Tämän pullonkaulan lisäksi noin 60 km:n tien korjaaminen vaatisi huomattavia lisämäärärahoja, joita federaatio ei ole varannut suunnitelmiinsa. Sen sijaan Venäjän federaation rahoittamat Laatokan länsipuolen tietyöt ovat jo pitkällä ja yhdistävät Lahdenpohjan Pietariin sujuvasti jo tänä vuonna. Loppuosa Sortavalaan asti valmistuu 2020 mennessä. Sortavala Petroskoi väli on hyvin liikennöitävässä kunnossa jo nyt. Yhteenvetona toteamme, että kun Parikkala Syväoron ylityspaikka avataan, lyhenee ja nopeutuu yhteys Petroskoista valtatie 6:lle ja sitä kautta Kaakkois ja Etelä Suomeen (ml Helsinki) merkittävästi. Toinen päähyöty ylityspaikasta on Pohjois Karjalan ja Etelä Savossa erityisesti Savonlinnan seudun ja sekä myös Pohjois Savon ja Kainuun yhteyksien paraneminen Pietarin suuntaan. Hyöty Parikkalan avaamisen tuomista sujuvimmista rajanylityksistä ja paremmista liikenneyhteyksistä koko Itä Suomen aluetaloudelle on tuntuva. Siitä hyötyvät ennen muuta alueemme yritykset ja tavalliset kansalaiset. Siksi Itä Suomen neuvottelukunnan kaikki viisi maakuntaa, Etelä Karjala, Pohjois Karjala, Etelä Savo, Pohjois Savo ja Kainuu tukevat yksimielisesti seuraavaa vaalikautta koskevissa hallitusohjelmatavoitteissaan Parikkalan kansainvälistämisen toteuttamista Etelä Karjalan liitto Etelä Savon liito Parikkalan kunta Savonlinnan kaupunki

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen LIITE 7. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta Parikkala Syväoron

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfran kehittäminen Raja asemien ja liikenneväylien kapasiteetti tulee rakentaa lähimmän viiden vuoden ajanjaksolla

Lisätiedot

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen 2015 Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, ehdotusvaihe Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jyrki Suorsa 26.1.2015 1 Niirala Kaupan ja rajaliikenteen

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta 2 Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkalan kunta 3 4 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Kehityskeskustelun ohjelma 1. Keskustelun avaus ja järjestäytyminen; Antti Jämsén 2. Edellisen kehityskeskusteluun

Lisätiedot

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Niiralan rajaliikenteen ja kaupan liikenteen yhteensovittaminen Jyrki Suorsa Pohjois- Karjalan

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6) 1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN

PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN DEVELOPMENT OF PARIKKALA SYVÄORO BORDER CROSSING PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN Kaakkois-Suomi -Venäjä Naapuruusohjelma 1 1. HANKETIEDOT Hankkeen nimi: Development of Parikkala Syväoro

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen. Liikenne-ennuste

Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen. Liikenne-ennuste Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen Liikenne-ennuste Julkaisuja 5/2015 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä toiminta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa / Venäjän kauppa

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa / Venäjän kauppa KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa / Venäjän kauppa Otto Hella PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KANSAINVÄLISTÄMI- NEN Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

TEKNOPARK TAMROS KÄKISALMI LENINGRADIN ALUE VENÄJÄN FEDERAATIO

TEKNOPARK TAMROS KÄKISALMI LENINGRADIN ALUE VENÄJÄN FEDERAATIO 2013 TEKNOPARK TAMROS KÄKISALMI LENINGRADIN ALUE VENÄJÄN FEDERAATIO UUTTA: SOPIMUSVALMISTUSTA PIETARIN KEHÄ 119 KM 1,5 H IMATRAN RAJA 115 KM 2 H TEKNOPARK "TAMROS, KÄKISALMI, LENINGRADIN ALUE, VENÄJÄ 1

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1 240 Maaseutuelinkeinolautakunta Maaseutuelinkeinolautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkiökohtainen Läsnä varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 4 Repo Minna Jantunen Timo varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Risto Leppänen 30.10.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtakunnalliset kärkihankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museo Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Yleistä joukkoliikenteestä Joukkoliikenteen ostoja (linja-autoliikenne) on jo karsittu Itä-Suomessa

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

Euregio Karelia @ CBC Karelia 2014-2020. Paavo Keränen Aluekehityspäällikkö Kainuun liitto 14.1.2016

Euregio Karelia @ CBC Karelia 2014-2020. Paavo Keränen Aluekehityspäällikkö Kainuun liitto 14.1.2016 Euregio Karelia @ CBC Karelia 2014-2020 Paavo Keränen Aluekehityspäällikkö Kainuun liitto 14.1.2016 Euregio Karelia Suomen ja Venäjän rajalla sijaitseva raja-alue; Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Matkatoimistokysely Venäjällä Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 2 Toimiiko yrityksenne matkanjärjestäjänä vai matkanvälittäjänä 100 % 90 % 80 % 70 % 85 % 83 % 60 % 50 % 61 % 40 % 30 % 39 %

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMISEN SEURANTA

MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMISEN SEURANTA MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMISEN SEURANTA ETELÄ KARJALAN LIITTO, ALUESUUNNITTELU Maakunnan liiton tulee huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot