Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että
|
|
- Seppo Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 PM Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistäminen Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että Perustelut: hallitus tekee periaatepäätöksen ja käynnistää vielä tänä keväänä Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistämiseen tähtäävän valmistelun (tarvittavat suunnitelmat, neuvottelut ja noottien vaihto Venäjän ao. viranomaisten kanssa), rajanylityspaikan uusi status otetaan rajavaltuutettujen toimesta käyttöön 2018, Rajavartiolaitokselle ja Tullille varataan uuden kansainvälisen ylityspaikan tarvitsemat riittävät henkilö ja muut resurssit sisällyttämällä ne valtiontalouden tuleviin menokehyksiin, Kolmikantaan johtava valtatie 6:n liittymä ja Karjalanradan ylittävä silta korjataan Kaakkois Suomen ja Venäjän välisen ENI ohjelman tuella liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja kasvavien liikennemäärien mahdollistamiseksi ja ENI ohjelman rahoitusmahdollisuuksia hyödynnetään myös ylityspaikan infrastruktuurin parantamisessa kansainvälisen statuksen edellyttämälle tasolle (rakennukset, laitteet, kaistat) 1. Uusi ylityspaikka edistää aluekehitystä Itä Suomessa tukemalla kasvua, työllisyyttä ja uusia investointeja. Itä Suomen maakunnille, kaupungeille ja kunnille sekä ennen muuta elinkeinoelämälle ja kansalaisille Suomen ja Venäjän välisillä rajanylityspaikoilla ja rajaliikenteen sujuvuudella on ensiarvoisen tärkeä merkitys. Esimerkiksi yksistään Etelä Karjalassa vieraili noin 2,3 miljoonaa venäläistä vuonna 2013, jotka rajatutkimuksen (TAK Oy) mukaan käyttivät maakunnassa noin 361 milj. (Suomi 1,2 mrd. ). Niistä ostoksiin käytettiin 322 milj. (140 /matkustaja) ja palveluihin 39 milj. (17 /matkustaja). Viime vuonna keskimääräinen venäläisten rahankäyttö ostoksiin ja palveluihin oli rajalla tehtyjen haastattelututkimusten mukaan (TAK Oy) 223 /vrk. Naapurista tullut ostovoima oli miltei 10 prosenttia Etelä Karjalan bruttokansantuotteesta Etelä Savossa varsinkin matkailuelinkeinolle (mm. mökki ja kalastusmatkailu) venäläiset ovat tärkeä sesonkia pidentävä asiakasryhmä.
2 2 Palveluelinkeinojen menestyksen lisäksi rajanylityspaikoilla on tärkeä merkitys maakuntien vahvan metsäteollisuuden ja sen raaka aineen saannin samoin koko teollisuuden viennin ja tuonnin kannalta. Rahtikuljetusten sujuvuus sekä kustannustehokkuus ovat olennaisen tärkeitä kilpailutekijöitä, jotka edesauttavat investointeja ja sitä kautta työpaikkojen syntyä. Öljyn hinnan tuntuvan laskun ja ruplan devalvoitumisen seurauksena sekä itärajan liikenne että ostosmatkailu kääntyivät laskuun Rajanylityksissä matkustajamäärät vähenivät 14 % ollen silti noin 8,9 miljoonaa henkilöä. Ajoneuvomäärät (henkilö ja raskasliikenne yhteensä) vähenivät 10,8 %. Puutavaran tuonti kääntyi kuitenkin nousuun mm. Parikkalan tilapäisellä ylityspaikalla. Vaikka tämän kertainen notkahdus liikennemäärissä voi olla aikaisempia pitkäkestoisempi, on silti varauduttava siihen, että notkahduksen jälkeinen kasvu voi olla myös nopeaa, kuten vuosien 1998 ja 2009 kokemus osoittaa. Siksi ei ole syytä luopua rajaliikenteen kehittämisestä, johon Parikkalan avaaminen tarjoaa edullisen, uutta kysyntää ja aluekehitystä vauhdittavan lisämahdollisuuden. Rajaliikenteellä ja sen sujuvuudella on siis kiistatta jo ollut ja on vastakin erittäin iso positiivinen vaikutus rajamaakuntien aluetalouteen. Liittojen teettämän alustavan selvityksen (TAK Oy) mukaan, mikäli Parikkalan ylityspaikka olisi ollut avoin jo 2014, Etelä Karjalan saama suora lisätulo olisi ollut noin 10 miljoonaa euroa ja Etelä Savon (erityisesti Savonlinnan seutu) noin 9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yritykset ja sadat tuhannet kansalaiset molemmissa maissa olisivat jo voineet hyötyä edullisemmasta ja nopeammasta reitistä Karjalan tasavallan ja Kaakkois Suomen välillä sekä pohjoisemman Itä Suomen ja Pietarin välillä. 2. Rajayhteistyöohjelmista on saatu ja on edelleen saatavissa rahoitusta Kaakkois Suomen ja Venäjän välisten rajayhteistyöohjelmien (Interreg, ENPI, ENI) ohjelma alueena Etelä Karjala ja Etelä Savo ovat olleet ja ovat myötävaikuttamassa rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Vuosien ENPI ohjelmasta rajainfrastruktuurin kehittämiseen on suunnattu hieman yli puolet, noin 38 miljoonaa euroa, mikä Suomen ja Venäjän kansallisten lisäpanostusten kanssa on mahdollistanut tuntuvat tiestön ja ylityspaikkojen parannukset. Jo tätä aiemmin mm. Parikkalan ylityspaikalle johtava tie kuutostieltä kunnostettiin Interreg rahoituksella. Tehtyjen investointien ja kansallisten htv lisäysten ansiosta Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran suurten ylityspaikkojen kapasiteetti nousee lähiaikoina jo miljoonaan ylittäjään vuodessa, mikä mahdollistaa nykyisten ylitysmäärien kaksinkertaistumisen. Viimeksi valmistui (19.1.) Imatran ylityspaikan laajennus, jonka ansiosta kapasiteetti Imatralla nousee viiteen miljoonaan ylittäjään vuodessa, kun määrä 2014 oli 2,3 miljoonaa. Kaakkois Suomeen ja myös Niiralaan viime vuosina tehtyjen merkittävien investointien ansiosta uuden kansainvälisen ylityspaikan kehittäminen Parikkalassa voidaankin tehdä niin, ettei se vaaranna olemassa olevia ylityspaikkoja tai ole pois niiden kapasiteetista ja resursseista, jotka riittävät jo ilmeisen hyvin vähintään 2020 luvun alkuvuosiin asti. 3. Laatokan länsipuoleisen tiestön paraneminen puoltaa Parikkala Syväoron avaamista
3 3 Karjalan tasavallan puolella ENPI ohjelman varoilla on peruskorjattu Syväoroon johtava Ihala Raivio tie (28km), mikä edesauttaa huomattavasti Parikkalan rajanylityspaikan kehittämistä. Tie on jo 90 %:sti valmis, loput päällystystyöt valmistuvat kesäkuussa. Toinen välttämätön edellytys Parikkalan ylityspaikan kehittämiselle on myös täyttymässä, kun korkeatasoinen Venäjän federaatiotie A 121 Pietarista Käkisalmen kautta Sortavalaan tänä vuonna saavuttaa Lahdenpohjan tason (Elisenvaaran risteys). Tilanne paranee entisestään, kun tie 2020 mennessä valmistuu uudessa käytävässä myös Sortavalaan ja Petroskoihin johtavaan risteykseen asti. Matka aika Parikkala Syväoron ylityspaikalta Laatokan rantaan Lahdenpohjaan tulee olemaan puoli, Sortavalaan noin yksi ja Petroskoihin hieman yli neljä tuntia. Venäjän puolen merkittävät tieinvestoinnit Laatokan länsipuolella tarkoittavat, että yhteys Parikkalan kautta Karjalan tasavallan pääkaupungista Petroskoista (noin asukasta) ja Sortavalasta sekä Lahdenpohjasta valtatie kuudelle Etelä Karjalaan ja sitä kautta Helsinkiin ja muualle Etelä Suomeen ja päinvastoin lyhenee noin 80 km nykytilanteeseen verrattuna (kierto Niiralan kautta). Säästö matka ajassa on toista tuntia. Polttoaineen kulutuksessa kertyy säästöjä ja liikenteen aiheuttamat päästöt sekä ajoittaiset ruuhkat rajalla vähenevät. Myös teollisuuden kuljetukset voivat nopeutua ja rahtihinnat laskea, kun matka ja siihen käytettävä aika lyhenee. Etelästä päin miljoonakaupunki Pietarista ja Leningradin oblastista avautuu Parikkalan kautta hyvä uusi yhteys Etelä ja Pohjois Savoon (mm. Savonlinna, Kuopio, Tahko) ja Kainuuseen (Vuokatti) sekä erityisesti Pohjois Karjalaan (Joensuu, Koli). Vähemmän ruuhkaisen uuden tien ansiosta matkaaika Parikkalaan tulee Pietarista olemaan noin kolme tuntia. Yhdistäessään Euroopan kaksi suurta järvialuetta, Saimaan ja Laatokan, se tarjoaa mm. Valamon luostarisaaren ja Laatokan Karjalan kotiseutumatkojen sekä kalastusmahdollisuuksien ansiosta lupaavat näköalat sekä kahdenvälisen että kolmansista maista tulevan matkailun kehittämiseen. Yhdessä Niiralan ja Imatran rajanylityspaikan kanssa Parikkala Syväoro mahdollistaa vaikkapa kiinnostavien kiertomatkojen toteuttamisen (Karjalan kierros, Saimaa/Laatokka/Ääninen kierros), kun meno ja tulo voidaan tehdä eri rajanylityspaikan kautta. 4. Merkittävä potentiaali Liikenne ja viestintäministeriön toimeksiannosta on valmisteltu Venäjä ministeriryhmän pyytämä Parikkalan ylityspaikan potentiaalia kuvaava liikenne ennuste (SITO Oy), joka luovutetaan helmikuussa. Sen jälkeen julkistettava ennuste kertoo tarkemmin millainen liikennemäärä on todennäköinen, jos Parikkalassa ei olisi enää liikennettä koskevia nykyisiä rajoituksia. On todennäköistä, että keskeisen sijainnin ja parempien Venäjän puolen teiden ansiosta Parikkalan kautta ohjautuisi heti rajoitusten poistuttua huomattava määrä sekä rahti että henkilöliikennettä, koska säästö matka ajassa, kuljetushinnoissa ja rajanylityksen sujuvuudessa on sen verran huomattava. Matka Etelä Karjalasta kuutostieltä Petroskoihin lyhenee noin 80 km eli ainakin reilun tunnin. Matka Pietarista Parikkalaan, Savonlinnaan ja Joensuuhun lyhenee noin 30 km, mikä yhdessä pienempien ruuhkien kanssa lyhentää matkaa ainakin puolella tunnilla.
4 4 Liikenne ennusteiden toteutuminen sekä rahdin että henkilöliikenteen osalta riippuu toki monesta tekijästä, kuten valuuttakurssista ja molempien maiden talouskehityksestä. Maantieteelliset ja tiestöön liittyvät tosiasiat kuitenkin pysyvät. Ne puoltavat vahvasti Parikkalan avaamista. Verrattuna pohjoisen Suomen kansainvälisiin ylityspaikkoihin (Rajajooseppi, Kuusamo, Salla), joiden tarve myös on kiistaton, Parikkala on järkevä ja perusteltu sijoitus ei vain aluetalouden vaan myös koko rajaliikenteen kehittämisen näkökulmasta. Kyse on koko Itä Suomea hyödyttävästä pitkäaikaisesta investoinnista, jolla tuetaan paitsi aluekehitystä myös maidemme välistä kauppaa ja kanssakäymistä laajemminkin. Kokemus rajanylityspaikoista Suomesta ja muualta maailmasta osoittaa, että tarjonta luo kysyntää. Uusi nopeampi ja sujuvampi reitti tuo aina uusia ylittäjiä molemmin puolin rajaa. Sitä enemmän, mitä isompi asukas ja talouspotentiaali rajan läheisyydessä on. Myös Parikkala tulee lisäämään kokonaan uutta liikennettä molempiin suuntiin ylityspaikkaan sisältyvien uusien vetovoimatekijöiden ansiosta. Siitä muodostuisi hyvin todennäköisesti viidenneksi vilkkain ylityspaikka. Kyse ei siis ole vain siitä, että nykyisten asemien (Niirala, Imatra) liikennemäärien tulevasta kasvusta osa ohjautuu edullisemman reitin takia käyttämään Parikkalaa. Vaikka siirtymistä varsinkin aluksi tapahtuu erityisesti Niiralasta, kyse ei ole nollasummapelistä vaan win win tilanteesta, jossa kaikki alueet rajan molemmin puoli voittavat. Pietarin Petroskoihin verrattuna monikymmenkertainen väestö ja talouspotentiaali on Parikkalan paremman yhteyden ansiosta iso mahdollisuus myös Pohjois Karjalan (Joensuu, Koli) kannalta. 5. Kustannukset selvästi hyötyjä pienemmät Kun ylityspaikan vaatima henkilöstö olisi htv:tä riippuen aukioloajasta (alkuvaiheessa ryp voisi olla auki esim. klo ), sen vaatima lisäkustannus olisi maksimissaan 3 6 milj.. On huomattava, että em. luvut eivät ole kokonaisnettolisäystä, sillä jo nykytilanteessa rajan ja tullin henkilötyövuosia sijoittuu Parikkalaan (10 15 htv). Kaakkois Suomen Ely keskuksen laatiman selvityksen mukaan liittymän korjaus ja muut liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit maksavat noin kolme ja itse ylityspaikan rakentamiseen liittyvät toimenpiteet noin seitsemän miljoonaa euroa eli yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. ENI ohjelman rahoitusosuus näistä voisi olla kahdeksan miljoonaa euroa, jolloin muutoin jäisi kustannettavaksi (Senaattikiinteistöt, Liikennevirasto) kaksi miljoonaa euroa. Sijoitus, ylityspaikan vaatimat rakennusinvestoinnit mukaan lukien, on siis hyvin kannattava. Myös valtion saamat vero ja muut tulot ylityspaikan synnyttämistä työpaikoista ja taloudellisen aktiviteetin kasvusta tulevat olemaan jo heti avaamisen jälkeisinä vuosina suuremmat kuin avaamisesta valtiolle koituvat lisämenot, jos ja kun rakennuskustannusten lisäksi uusi kansainvälinen ylityspaikka tarvitsee lisähenkilöstöä. 6. Karjalan tasavallan näkökulma myös huomioon Parikkalan avaamisen järkevyyttä arvioitaessa on huomioitava myös Venäjän ja ennen muuta Karjalan tasavallan suunnitelmat ja tarpeet. Se tosiseikka, että Karjalan tasavallan hallitus sijoitti omia varojaan yli 10 miljoonaa euroa Ihala Raivio tien peruskorjaukseen (ENPI osuus oli noin 6,5 milj. ), kertoo kuinka tärkeänä he pitävät ylityspaikan avaamista. Kansainvälistäminen sisältyy yhtenä tärkeimmistä kehittämishankkeista Venäjän federaation joulukuiseen päätökseen Karjalan tasavallan 100 vuotisjuhlien tukemisesta. Syväorossa ja
5 5 Lahdenpohjassa ylityspaikan kehittäminen on huomioitu myös maankäytön suunnitelmissa. Niihin sisältyy uuden tulliterminaalin ja yritysalueen rakentaminen A 121 tien ja Syväoroon johtavan tien risteysalueelle Ihalassa. Petroskoissa Syväoron kehittämisen välttämättömyyttä perustellaan myös sillä, että Wärtsilässä ei ole teknisesti mahdollista lisätä Venäjän puolella liikennettä tuntuvasti nykyisestä, koska rautatie, suoalue ja suojeltavat rakennukset rajoittavat maankäyttöä. Käytössä voi olla vain yksi kaista molempiin suuntiin. Tämän pullonkaulan lisäksi noin 60 km:n tien korjaaminen vaatisi huomattavia lisämäärärahoja, joita federaatio ei ole varannut suunnitelmiinsa. Sen sijaan Venäjän federaation rahoittamat Laatokan länsipuolen tietyöt ovat jo pitkällä ja yhdistävät Lahdenpohjan Pietariin sujuvasti jo tänä vuonna. Loppuosa Sortavalaan asti valmistuu 2020 mennessä. Sortavala Petroskoi väli on hyvin liikennöitävässä kunnossa jo nyt. Yhteenvetona toteamme, että kun Parikkala Syväoron ylityspaikka avataan, lyhenee ja nopeutuu yhteys Petroskoista valtatie 6:lle ja sitä kautta Kaakkois ja Etelä Suomeen (ml Helsinki) merkittävästi. Toinen päähyöty ylityspaikasta on Pohjois Karjalan ja Etelä Savossa erityisesti Savonlinnan seudun ja sekä myös Pohjois Savon ja Kainuun yhteyksien paraneminen Pietarin suuntaan. Hyöty Parikkalan avaamisen tuomista sujuvimmista rajanylityksistä ja paremmista liikenneyhteyksistä koko Itä Suomen aluetaloudelle on tuntuva. Siitä hyötyvät ennen muuta alueemme yritykset ja tavalliset kansalaiset. Siksi Itä Suomen neuvottelukunnan kaikki viisi maakuntaa, Etelä Karjala, Pohjois Karjala, Etelä Savo, Pohjois Savo ja Kainuu tukevat yksimielisesti seuraavaa vaalikautta koskevissa hallitusohjelmatavoitteissaan Parikkalan kansainvälistämisen toteuttamista Etelä Karjalan liitto Etelä Savon liito Parikkalan kunta Savonlinnan kaupunki
Toinen valtatie Pietarista Suomeen
LIITE 7. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta Parikkala Syväoron
LisätiedotITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta
LisätiedotImatra-Svetogorsk rautatierajanylityspaikka
Imatra-Svetogorsk rautatierajanylityspaikka Imatra-Svetogorsk, kansainvälisen rautatieyhteyden kehitys -seminaari 29.9.2017 Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja Eversti Ismo Kurki KAAKKOIS-SUOMEN RAJAVARTIOSTO
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotSaimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan
Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan. Saimaa on ollut myötätuulessapaljon
LisätiedotVenäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia
Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Elokuussa 2017 Suomessa kirjattiin venäläisille 89 700 yöpymistä, eli yöpymiset lisääntyivät 11
LisätiedotNiiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen
2015 Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, ehdotusvaihe Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jyrki Suorsa 26.1.2015 1 Niirala Kaupan ja rajaliikenteen
LisätiedotVenäläisten matkailu Suomeen
Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa
LisätiedotVenäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät
Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos
LisätiedotPääministeri Juha Sipilän hallitus Sisäministeriö Valtiovarainministeriö Lappeenranta,
1 Pääministeri Juha Sipilän hallitus VETOOMUS Sisäministeriö Valtiovarainministeriö Lappeenranta, 17.11.2017 ASIA Rajaliikenteen sujuvuus Etelä-Karjalan kauppakamarin perustehtävänä on kauppakamarilain
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
LisätiedotSavonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen
1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat
LisätiedotEtelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet
Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfran kehittäminen Raja asemien ja liikenneväylien kapasiteetti tulee rakentaa lähimmän viiden vuoden ajanjaksolla
LisätiedotKotka Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö VALTIONEUVOSTO. Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa
1 Kotka 7.5.2013 Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö 00023 VALTIONEUVOSTO Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy on Kymenlaakson ja Etelä Karjalan liittojen
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotToinen valtatie Pietarista Suomeen
Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta 2 Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkalan kunta 3 4 Sisällysluettelo
LisätiedotPientä positiivista virettä on ollut näkyvissä
2013 2014 2015 2016 VENÄLÄISTEN MATKAILU SUOMEEN KESÄ 2016 Pientä positiivista virettä on ollut näkyvissä Tammi-heinäkuussa Suomeen saapui Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta noin 1,5 miljoonaa
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen
ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys
LisätiedotVenäläiset kuluttajat Suomessa
Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotRuplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä
Venäläisten matkailu Suomeen kesä-heinäkuu 6.8. Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui kesäkuussa noin 233 000 ja heinäkuussa
LisätiedotLiikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat
Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotUlkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017
Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2,8 MILJOONAA LOMAMATKAA (+ 43 %) 363
LisätiedotMatkailijamäärän kasvu 20 prosenttia tammi-toukokuussa
Matkailijamäärän kasvu 2 prosenttia tammi-toukokuussa Tammi-toukokuussa (toukokuu estimoitu) Suomeen saapuu Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta 1,16 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin
LisätiedotVenäläisten matkailu Suomeen
Venäläisten matkailu Suomeen Syksy 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-syyskuussa Suomeen saapui Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta noin 2 miljoonaa venäläistä, kun
LisätiedotLIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET
LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET Liikenne-ennuste on laadittu vuonna 2015 valmistuneen yleissuunnitelman Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla yhteydessä. Valtateiden 6 ja 15 suunnittelua varten
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut
LisätiedotVT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotLIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma
50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:
LisätiedotJoululomasesonki hieman edellisvuotta heikompi
Joululomasesonki hieman edellisvuotta heikompi Vuodenvaihteessa viikoilla 53 ja 1 Suomeen saapui Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta 136 000 venäläistä, kun vuotta aiemmin määrä oli noin 20 000 matkustajaa
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotCASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010
CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa
LisätiedotPARIKKALAN RAJANYLITYSPAIKAN VAIKUTUSSELVITYS
PARIKKALAN RAJANYLITYSPAIKAN VAIKUTUSSELVITYS MUUTOKSET TOIMINTA- YMPÄRISTÖSSÄ ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TUOREIMMAT TOTEUTUMATIEDOT LIIKENNE-ENNUSTEET 2020 JA 2030 KUSTANNUS- VAIKUTUKSET VUONNA 2014
LisätiedotRAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013
RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista
LisätiedotRajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto
Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa
LisätiedotUKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla
UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,
LisätiedotJoululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi
Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi 28.12. ja 31.12.216 välisenä aikana venäläismatkailijoita saapui Suomeen 21 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Vuoden
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotEuregio Karelia Strategian 2020 toimeenpanon tilannekatsaus. Euregio Karelian hallitus
Euregio Karelia Strategian 2020 toimeenpanon tilannekatsaus Euregio Karelian hallitus 19.09.2018 Strategian tausta Euregio Karelian toiminta nojautuu Toiminnan pääsuunnat 2020 asiakirjassa määriteltyihin
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotRajaliikennetilasto 2015
Kauppa 2016 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2015 350 1000 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (1000 kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009-2015 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010
LisätiedotSAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
LisätiedotTOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen
TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien
Lisätiedotabsoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun
PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun
LisätiedotYsitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa
Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysiväylän liikenneseminaari 6.5.2015 Kuopio Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.5.2015 1 Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi
LisätiedotYleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:
Lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta IMR/1335/00.04.00.03/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)
KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ
LisätiedotTAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu
TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska
LisätiedotMatkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola
Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotKeski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ
Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ Stora Enson päätettyä sulkea Kiteen sahan valtioneuvostolle esitetään Keski-Karjalan nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille 2020-2022.
LisätiedotLaittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö
Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Erika Helin, Liikennevirasto & Tuomo Lapp, Ramboll Finland Oy 24.1.2018 Selvityksen tausta Riihimäki Tampere-rataosa on Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä.
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotPositiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa
Venäläisten matkailu Suomeen huhtikuu 6.5. Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui huhtikuussa noin 211 000 venäläistä, kun lasketaan mukaan
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ
METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla
LisätiedotIMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE
IMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE Maakuntahallitus 14.1.2019 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotNiiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys
Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Niiralan rajaliikenteen ja kaupan liikenteen yhteensovittaminen Jyrki Suorsa Pohjois- Karjalan
LisätiedotAjankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen
Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta Juha Parantainen Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.2012 1. Yleispalveluun kuuluvan tietoliikenneyhteyden nopeustaso säilytetään toistaiseksi yhdessä megassa
LisätiedotKilpailukykyä ja vetovoimaa. Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja
Kilpailukykyä ja vetovoimaa Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja Mikko Helander Syntynyt Kuopiossa 2.6.1960 Ylioppilaaksi Minna Canthin yhteiskoulusta 1979 Jalkapalloilua KuPS:ssa ja Etelä-Kuopion Ilveksessä
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotVenäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa
Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Venäläisten Suomen-matkailun kehitys VENÄLÄISTEN MATKAT SUOMEEN 1992-2017 6,0 5,0 4,0 Helsinki (lentokenttä ja satama) rekkakuskit
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen
LisätiedotBaltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen
Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002
LisätiedotMITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ?
MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ? Tiet ja teollisuus seminaari, Jyväskylä 10.5.2017 Outi Nietola, Metsäteollisuus ry METSÄTEOLLISUUDEN TOIMIPAIKAT JA TIESTÖN KÄYTTÖ SUOMESSA Kuljetukset
LisätiedotPositiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa
Venäläisten matkailu Suomeen toukokuu Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui toukokuussa noin 211 000 venäläistä, kun lasketaan mukaan rekkakuskit
LisätiedotSuomi Venäjä liikenne
Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotRajaliikennetilasto 2017
Kauppa 2018 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2017 350 tuhat kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (tuhat kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2010-2017 300 250 200 150 100 50 0 2010 2011
LisätiedotTAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä
VALTATIE 3 TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä VALTATIE 3 YHDISTÄÄ SUOMEN ETELÄ-POHJOISSUUNNASSA Suomen ruokatie, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun
LisätiedotPienyritykset taantumassa. Ville Koskinen
Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla
LisätiedotKaupan logistiikan kehittäminen ja ajatuksia lähituottajien logistiikkaratkaisuista
Kaupan logistiikan kehittäminen ja ajatuksia lähituottajien logistiikkaratkaisuista Jarkko Rantala, WSP Finland Oy Kaupan logistiikan työpaja, Tohmajärvi, 15.3.2019 Tulevaisuus 2025-2030 Mitä voidaan tehdä/kehitetään
LisätiedotPohjois-Savon maakuntauudistus
Pohjois-Savon maakuntauudistus Liikenne, infra ja alueidenkäyttö - Tavoitteita, tehtäviä ja yhteistyötä Työryhmä: Patrick Hublin Tommi Huttunen Tuula Hyttinen Annaelina Isola Leila Kantonen Eija Kinnunen
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotParlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen
LisätiedotNiiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut
Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle
LisätiedotUusien liikennepalveluiden haasteet ja ratkaisut Itä Suomessa. Itä Suomen lj päivät Petri Launonen
Uusien liikennepalveluiden haasteet ja ratkaisut Itä Suomessa Itä Suomen lj päivät 02.11.2017 Petri Launonen Haasteet uudet liikennepalvelut ja henkilökuljetukset, koska erityisesti Itä Suomessa näitä
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotRajaliikennetilasto 2016
Kauppa 2017 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2016 350 tuhat kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (tuhat kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009 2016 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen
Lisätiedot