MUISTIO 1. Nina Korhonen, kehityspäällikkö, Nuori Suomi ry: Mitä verkostossa on tehty tähän mennessä.

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Tutkimusmatkalla päivähidn uusiin liikuntakäytäntöihin Verkstn pääsuunnitteluryhmän ensimmäinen tapaaminen Aika kl Paikka: ravintla Vltavan Havel- kabinetti, Helsinki Osallistujat: Pissa: Marja-Liisa Akselin Hämeenlinnan kaupunki, Pauliina Albrecht Lunais-Sumen Liikunta ja Urheilu, Sanna Hein Kulutuskeskus Tavastia, Kirsi Hutari Säterinmentsän päiväkti, Jukka Karvinen Nuri Sumi ry, Tiina Kemppainen Frssan kaupunki, Hanna Kivuranta Helsingin kaupunki, Mikael Kkljuschkin Vantaan kaupunki, Nina Krhnen Nuri Sumi ry, Anu Kullberg Nuri Sumi ry, Jarkk Lahtinen Helsingin kaupunki, Leena Lahtinen Vantaan kaupunki, Harri Myllynen Lastentarhanpettajaliitt LTOL ry, Elina Pulli Espn kaupunki, Anneli Pönkkö Oulun ylipist, Jyrki Reunam Helsingin ylipist, Päivi Rppnen Nuri Sumi ry, Eila Seppälä-Vessari Sumen Lastenhitalan Liitt, Jhanna Silvius Turun kaupunki, Arja Sääkslahti Jyväskylän ylipist, Annika Tavasti Aurinkinen tulevaisuus, Marianna Tarhala Nuri Sumi ry, Tarja Vaahtera Järvenpään kaupunki, Kalerv Valli Turun kaupunki, Katja Viberg Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Ulla Sukainen, Turun kaupunki, Kirsi Räty, Opetushallitus Verkstn tavitteena n saada aikaan varhaiskasvatukseen valtakunnallinen hyvinvinti- ja liikkumishjelman suunnitelma. Ohjelman tavitteena n lisätä liikkumista päivähidssa mm. kehittämällä vanhja ja lumalla uusia ratkaisuja päivähidn liikuntakulttuurin kehittämiseksi. Päivän tavitteet - tarkennetun suunnitelman luminen ja tavitteiden määrittely hjelman edistämiseksi - teemaryhmien mudstaminen (4 6 kpl) - puheenjhtajien valinta teemaryhmiin - verkstn timintasuunnitelman käsittely - Tapaamisessa kuultiin seuraavat puheenvurt: Nina Krhnen, kehityspäällikkö, Nuri Sumi ry: Mitä verkstssa n tehty tähän mennessä. Kari Malinen, valmennusknsultti, Muutstait y: Aamupäivän fasilitaattri: tavitteena n päättää millaisia teemaryhmiä tai ajatushautmita hjelman rakentamisen tueksi perustetaan. Jukka Karvinen, kehitysjhtaja, Nuri Sumi ry: Nuri Sumi muutsten edessä Muistin, esityksiin ja verkstn timintasuunnitelmaan pääset tutustumaan Nuren Sumen extranetistä, sitteesta:

2 MUISTIO 2 Aamupäivän työskentely Aamupäivän vetvastuu li Kari Malisella. Hän jaki ryhmät, jissa mietittiin kysymyksiä: a) Miten timimalla varmistamme tavitteeseen pääsyn? b) Minkälaiset rakenteet/ teemaryhmät/ ajatushautmt tarvitsemme? Ryhmäkeskusteluissa tivttiin muistettavan muutksen mahdllistajat ns. prtinavaajat, kuten yhteiskunnan rakenteet sekä eri timijat ja taht (Lue lisää raprtti: 10 teesiä ja 100 lupausta. Manifesti lasten ja nurten liikkumisesta, Dems ja Nuri Sumi 2011). Aamupäivän ryhmätöissä esille nusseita asiita ja keskustelua: Timintakulttuuri: päivähidn timintakulttuuri n saatava liikuntaa lisääväksi ja tukevaksi. Liikuntakulttuuria tukeva timinta kettiin keskeiseksi saksi lapsilähtöistä timintaa. Päivärytmiin ja timinnan suunnitteluun sekä tteuttamiseen haluttiin vaikuttaa. Yhteiskunnan vallitsevat arvt ja asenteet edistävät liikunnallisempaa timintakulttuuria. Kun yhteiskunnassa arvstetaan liikkumista, sen vaikutus myös päiväkdin asenteisiin ja samalla myös kasvattajien timiin krstuu. Arvihin ja asenteisiin vaikuttavat myös kulutus ja yksikön jht. Myös median rli aiheen esille tujana n merkittävä. Esille tettiin myös vasu, jta tulee nudattaa päiväkdin timinnassa. Turvallisuuskysymys: riskiksi kk hjelman nnistumiselle kettiin turvallisuuskysymys perheet vat enenevästi hulissaan lasten turvallisuudesta, mikä näkyy päiväktien ja hithenkilökunnan timinnassa päivittäin. Vastuukysymysten käsittely n lennaista hjelmassa. Liikkumattmuuden haitat vat usein vaarallisempia kuin pienet arvet tai mustelmat. Vanhempien sallisuus: päivähidn henkilökunta ei yksin pysty ratkaisemaan liikkumattmuuden ngelmaa vanhemmat n saatava mukaan timintaan, jtta päivittäinen liikunta lisääntyisi riittävästi. Vanhemmille haluttiin vet auki päivähitn, jtta kasvatuskumppanuus kehittyisi aiempaa paremmaksi. Esimerkiksi tettiin liikunnallinen vanhempainilta, jssa vi krstaa vanhempien ja päivähidn yhteistä tavitetta ja sitä kautta saada vaikuttavuutta. Keskusteluun nusi myös muiden tahjen kanssa tehtävän yhteistyön ja sen krstaminen aiempaa enemmän (mm. terveydenhit ja kuluun siirtymävaihe). Jhtajuus: jhtajuutta pidettiin kunnan prtinavaajana, kska hyvä jhtaminen vi parantaa timinnan juurruttamista ja tuda asialle arvstusta. Lisäksi se n tärkeä puitteiden/ympäristön järjestäjä sekä tteuttamisen mahdllistaja! Yksikkötasn jhtajat vivat vaikuttaa leellisesti siihen tteutuuk asia vai ei. Yksiköiden kettiin viime kädessä ratkaisevan nnistuuk muuts, kuntatasn päättäjät kun eivät le arjen tekijöitä. Keskusteluun nusivat myös jaettu jhtajuus, pedaggisuus, kulutus ja hjaus arjessa (hjattava liikuntamyönteisyyteen). Arkeen haluttiin innstajia, jista esimerkiksi nstettiin kiertävät mentrit, jtka käyvät timipisteissä jakamassa saamista ja ideita. Myös fyysisestä timintaympäristöstä (liikunnan näkökulmasta) ja liikuntavälineistä keskusteltiin.

3 MUISTIO 3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: ajankhtaa pidettiin spivana päästä vaikuttamaan mniin asiakirjihin (esim. uusi vasu ja kuntien uusiutuvat timet/palvelut). Mniin asiakirjihin tivttiin aihe esille ja näkyville. Valtakunnallista herättelyä pidettiin tärkeänä ja keskustelun päätteeksi tdettiinkin, että krkeimmat virkamiehet ja päättäjät tulisi saada mukaan miettimään, miten liikunta saataisiin paremmin varhaiskasvatukseen mukaan. Rahan ja sen puutteen selittelyn tilalle/sijaan tivttiin timia, jilla liikkumisen määrä lisääntyisi (timintatapamuutkset tms). Verkst phti valmiiden materiaalien tekemistä ja jakamista virkamiehille kuntien käyttöön. Jalkauttamisknseptin antamista pidettiin kaikkien etuna. Aiemmin timineet vasu-mentrit mainittiin hyvänä esimerkkinä tehkkaasta interventista, ja samanlaista lähestymistapaa susiteltiin liikunta-/hyvinvintihjelmallekin. Varhaiskasvattajien saaminen: keskustelua käytiin uusien varhaiskasvattajien kulutuksesta, aiemmin valmistuneiden lisä- ja jatkkulutuksista sekä niiden sisältämästä liikuntakasvatuksesta ja materiaaleista. Liikunta-alan hallitsevia saajia, kuten myös tutkijita, tdettiin levan liian vähän. Uusien saajien kuluttaminen vie aikaa, mutta siihen haluttiin jatkssa panstaa. Mietittiin myös, visik liikuntakasvatuksen kulutussisältöjä päivittää. Lapsilähtöisyys: lapsuuden arvn krstaminen nusi keskustelussa useasti esille. Liikkumisen lisääminen ja tukeminen kettiin tärkeäksi. On arvkasta, että aikuiset (kuluttajat, ammattilaiset, jne) seuraavat aikaansa ja timitaan nyt, ei myöhemmin. Lapsuuden hyvinvinnin edistämiseksi haluttiin nstaa esille myös lasten sallisuus. Keskustelussa asetettiin lpulta lapsen näkökulman phjaksi kk työlle jkaisessa ryhmässä tivttiin muistettavan lapsilähtöisyys. Media: nnistumisia tivttiin useammin mediaan. Pelkkää ngelmien puimista mediassa ei katsttu järkeväksi, vaan hyviä kkemuksia ja tarinita haluttiin laajaan levitykseen. Paljn n j tehty ja saatu aikaan, jten lisi hiena näyttää ja esitellä saavutettuja tulksia muillekin. Turvallisuus nstettiin aiheeksi, jsta tivttiin selkeää keskustelua mediassa. Julkinen keskustelu turvallisuuskäsitteestä visi pistaa yleisiä väärinkäsityksiä. Perheitä lisi hyvä valistaa liikunnan tärkeydestä, jnka jälkeen he saisivat vaatia sitä myös päivähidsta (ei pelkästään turvallisuutta). Tisaalta ktien rli liikunnan mahdllistajana kaipaisi myös ravistelua: hitpäivän jälkeen n vanhempien vastuulla varmistaa, että lapsi liikkuu. Verkst päätti jättää erillisen mediaryhmän perustamatta, kska jkaisen teemaryhmän tivttiin miettivän viestintää sana kknaisuutta. Pääsuunnitteluryhmän valitsemat teemaryhmät: 1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 2. Jhtajuus 3. Osaaminen (kulutus) 4. Liikkumista tukeva timintakulttuuri (vanhempien sallisuus mukaan lukien) 5. Lapsikeskeisyys (lapsi keskiössä)

4 MUISTIO 4 Lisäksi tivttiin substanssiryhmää, jka etsisi tutkittua tieta sekä kävisi keskustelua siitä, mitä lasten liikkuminen ikeasti n, ja millaista materiaalia aiheesta n. Tivttiin myös keskustelua aiheista: liikunta timinnan tukena, mikä n hyvä lapsen päivä ja miksi liikunta n hyvä kein. Olisi hyvä tehdä nykytilanteen kartitus - mitä n tehty, mitä n saavutettu ja missä mennään nyt. Keskusteltiin myös kenttäpäiväkdeista: Ohjelman tueksi haetaan kelabrat halukkaista päiväkdeista. Näin saataisiin hyvät käytännöt kkeiluun + kentän palautetta. Iltapäivän työskentely Työskentelyä jatkettiin valituissa teemaryhmissä. Ryhmien tehtävänä li miettiä seuraavia kysymyksiä tulevien teemaryhmien työn tueksi sekä keskeisten sisältöjen kautta hjelman edistämiseksi: a) teeman keskeiset sisällöt b) mitä säilytettävä nykytilanteessa? c) mitä isja muutksia pitää saada aikaiseksi? d) muutkselle mittarit, mistä me tiedetään, että muuts n syntynyt? e) mitä timijita pitää saada mukaan? Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Laaditaan strategia siitä kuinka vaikuttaminen tapahtuu; mihin vaikutetaan ja mitä sillä halutaan saavuttaa? Teesi lapsen liikkumisen edistäminen ja tukeminen sana kaikkia keskeisiä asiakirjja. Humiidaan valtakunnallinen varhaiskasvatuksen kehittämistyö. Vaikuttamisen järjestys ja prtaat: valtakunnan tas, kunnat ja palveluntuttajat, timijat, lapsen hyvä arki. Timijita paljn, miten situtetaan? Laaditaan vaikuttamismenu, seminaareja, kuulemisia, tilaisuuksia, lasten näkökulmat esille, lapsi näkyville. Klme vaihetta: herätellään, situtetaan, ludaan knsepti! Aikataulu tärkeä, suunnitelma kehen vaikutetaan ja millin? Jhtajuus Ryhmää puhutti vasun kirjaus: miten jhtajuuden suus vidaan kirjata vasuun, vai kuuluuk sitä kirjata siihen? Samin ryhmä phti jhtajuussin jalkautusta ja hjelman valtakunnallisuutta kaikissa kunnissa n erilaiset tavat timia. Lisäksi haasteena pidettiin kuntien erilaisia kkja, sekä yksityisen ja kunnallisen päivähidn eravaisuuksia. Ryhmän mielestä lisi kuitenkin hyvä kirjata esim. mudssa näin pääset liikkeelle -jhtajuustet. Hyviä malleja löytyy j. Myös tteutuksen suunnittelu ja arviinti nstettiin esille. Jhtajien varhaiskasvatuksen liikunnan tietutta pidettiin tärkeänä. Heidän tulee ymmärtää liikuntakasvatuksen sisällöt ja hallitsevan erilaiset työkalut ja rakenteet kasvulähtöiseen ja pedaggiseen jhtamiseen. Ryhmä piti tärkeänä kuntien rajja ylittävää verksta, jssa jhtajat saisivat tukea hjelman tteuttamiseen ja visivat kierrättää hyväksi havaittuja tapja ja keinja - Vurvaikutuksen lisääminen jhtajien kesken vaatisi kehittämistä ja kysyttiinkin, miten vitaisiin luda verkstja ja keskustelutilaisuuksia jhtajille?

5 MUISTIO 5 Teemaryhmään tivttiin sallistujiksi niin isjen kuin pienten kuntien timijita sekä yksityisen ja julkisen tahn työntekijöitä. Myös asiantuntijita ryhmään kaivattiin, jtta khtaamisiin saataisiin erilaisia näkökulmia ja siten myös laajempi katsantkanta. Keskustelua: Onk kaikkien hautmiden ltava samalla struktuurilla rakennettuja vrt. timintakulttuuri ja jhtaminen? Edetäänkö hautmssa asia vai rakenne edellä? Työskentely ajatushautmissa käynnistyy samalla sabluunalla, mutta työskentely ryhmissä rakentuu manlaisikseen tarpeiden ja tavitteiden phjalta. Pitäisikö jhtajuus ja liikkumista tukeva timintakulttuuri- ryhmät yhdistää? Osaaminen Ryhmän keskustelu keskittyi varhaiskasvattajien peruskulutukseen ja kulutussisältöihin sekä siihen, miten liikunta niissä näkyi. Ryhmän mielestä ppilaitsten kulutussisällöt tulisi miettiä liikuntakasvatuksen näkökulmasta uudelleen ja niiden välille tulisi rakentaa pysyviä verkstja. Aiemmin varhaiskasvatuksen liikuntavastaavilla n llut yhteisiä tapaamisia ja niitä tivttiin takaisin. Vertaistuen saaminen liikuntavastaaville kettiin tärkeäksi. Ideana nstettiin myös taitkisihin ma liikuntakasvatuksen suus (ammattikilpailut). Täydennyskulutusmahdllisuuksille tivttiin jatkuvuutta. Ryhmä katsi, että aihepiirin ympärille lisi hyvä rakentaa laaja seminaari, jssa kulutuksiin vaikuttavat henkilöt saataisiin kttua yhteen. Seminaari nstaisi aiheen esille yleiseen keskusteluun. Prfessrien vähäinen liikunta-alan tuntemus n jhtanut aihepiirin tutkijiden määrän vähyyteen, ja siksi tutkimusten vähäiseen määrään. Vähäinen tutkimustiet vurstaan vaikuttaa päättäjien timiin - päättäjät haluavat tutkimuksia, jilla timet vi perustella. Liikkumista tukeva timintakulttuuri Ryhmä nsti teeman keskeiseksi sisällöksi timintakulttuurin muutksen ja aikuisten asennemuutksen suhteessa lasten liikkumiseen. Varhaiskasvatuksen liikunnan susitukset pitää saada tteutumaan ja sen myötä lasten liikkumisen määrä ja myös laatu saadaan tteutumaan. Lapselle 10 minuuttia ei le este, vaan mahdllisuus. On myös hyviä säilytettäviä käytäntöjä paljn ja niitä pitäisi saada myös sinne missä ne eivät vielä timi. Varhaiskasvatuksen liikunnan susitukset n j tehty, miten ne saataisiin timintataviksi ja näkyviksi? Ryhmä phti median rlia liikkumisen tärkeyden esille tumiseksi. Esille nusi jhtajan rlin merkitys päiväkdin arkikäytäntöjen alullepanijana ja vaikuttajana ja kk henkilökunnan merkitys lasten liikkumisen lisäämisessä. Onk päiväkdin päiväjärjestys/struktuuri hyvä asia? Tteutuuk liikunnan määrä päivähitpäivän aikana entä laatu? Keskustelua: Millaisen struktuurin avulla timintakulttuuria tulisi lähestyä? Millaisia laatukriteerejä lasten liikunnalle n - arviidaank esimerkiksi tilja, henkilökunnan timimista Mikä rakenne tai phja käyttöön? On phdittava vielä mitä timintakulttuuri pitää sisällään ja timintakulttuuri käsitteenä?

6 MUISTIO 6 Lapsi keskiössä Ryhmän mielestä tarvittavat muuts n että liikuntasusitukset tteutuisivat jkaisen lapsen khdalla. Onk realistinen tavite? Tavitteena n lapsen kknaisvaltaisen hyvinvinnin parantaminen. Miten liikunta tukee lapsen hyvinvintia? Tarvitaank erilaisia, uusia mittareita, jilla hyvinvintia, liikunnallista elämäntapaa vidaan mitata? Kuinka alle klmevutiaat lapset saadaan liikkeelle? Kuinka saadaan yksilö näkyväksi, ei vain ryhmä. Liikkuuk yksilö? Perusteluja kerättävä eri näkökulmista, jtta jkaisella n tarttumapintaa. Mikä n nykylapsen hyvä päivä, hyvä arki ja mikä n liikkeen merkitys siinä nyt ja tulevaisuudessa? Puheenjhtajien valinta teemaryhmiin: Teemaryhmien puheenjhtajiksi valittiin: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, Anneli Pönkkö Jhtajuus, Marja-Liisa Akselin Osaaminen, Arja Sääkslahti Lapsi, Hanna Kivuranta Liikkumista tukeva timintakulttuuri, ei löytynyt vielä puheenjhtajaa NS timii ryhmissä sihteerinä, tekee kkuskutsut, varaa tilat (SLU) ja tarjilut. Ulkpulista rahitusta verkstn työlle ei tässä vaiheessa le haettu. Nuren Sumen budjetista tulee n /ryhmä. NS ttaa puheenjhtajiin tukkuun aikana yhteyttä ja päätetään kullekin teemaryhmälle ensimmäinen tapaamispäivämäärä elkuussa. NS lähettää ennen kesälmia teemaryhmiin avinta kutsua kaikille verkstn kuuluville sekä khdennettuja kutsuja niille timijille, jita tässä vaiheessa pitäisi saada ryhmiin mukaan. Pääsuunnitteluryhmän tavitteena n pitää punainen lanka hallussa ja teemaryhmien timinta n tämän ryhmän alaista timintaa. Pääsuunnitteluryhmän jäsenet vivat lla mukana myös teemaryhmissä man kiinnstuksensa mukaan. Verkstn timintasuunnitelman käsittely: Verkstn tämänhetkinen timintasuunnitelma jaettiin sallistujille ja käytiin pääpiirteittäin läpi. Timintasuunnitelma laitetaan extranettiin. Kmmentteja ja muutsehdtuksia tetaan mielellään vastaan. Syksyn 2012 aikataulua: Elkuussa teemakhtaisten työryhmien tapaamiset käyntiin Pääsuunnitteluryhmän + teematyöryhmien yhteinen työseminaari (Kilta- Sali, Helsinki) Varhaiskasvatusmessut (Wanha satama) ja rinnakkaisseminaari Aamupäivä kaikille avin ja ip verkstn tapaaminen Pääsuunnitteluryhmän kkus (Kilta- Sali, Helsinki) Teemakhtaisten työryhmien tapaamiset syksyllä 2012, ajankhdat tarkentuvat

7 MUISTIO 7 Muut asiat Jukka Karvinen; Nuri Sumi muutsten edessä Sumalainen liikunnan ja urheilun järjestökenttä n vimakkaassa muutksessa. Muutsprsessit kskettavat kaikkia liikunnan ja urheilun timialja lasten ja nurten liikuttamisesta huippu-urheiluun kuin aikuisten terveysliikuntaankin. Yhdistämällä vimat järjestöt haluavat saada aikaan entistä parempaa tulsta ja vaikuttavuutta. Tavitteena n turvata ja parantaa timintaedellytyksiä yksittäisen liikkujan kannalta aina valtakunnalliselle taslle saakka. Sumalaisilla liikuntajärjestöillä n yhteinen unelma lemme maailman liikkuvin urheilukansa. Kuntliikuntaliitn kevään vusikkus, Nuren Sumen ja SLU:n hallitukset vat maaliskuussa päättäneet yksimielisesti tavitella uuden järjestön perustamista vuden 2012 aikana. Tarkitus n yhdistää uuteen järjestöön SLU:n, Kuntliikuntaliitn ja Nuren Sumen vastuulla levat yhteiskunnallisesti tärkeät asiakknaisuudet kuten aikuisliikunta, lasten ja nurten liikunta sekä liikunnan ja urheilun kehitys- ja edunvalvntatyöt. SLU:n syyskkuksessa marraskuussa 2011 päätetyt viisi yhteistä valintaa 1) vaikuttaminen vanhempiin, 2) kulupäivässä tunti liikuntaa, 3) seuratiminnan laadun kehittäminen, 4) ratkaisut urheilijan plulla sekä 5) edellytykset ja lsuhteet kunnssa määrittävät jatkssa yhteistä tekemistä entistä knkreettisemmin. Lppusanat ja kiitkset Anu, Nina ja Jukka kiittivät seminaarista. Kevään viimeinen ja verkstn vapaamutisempi tapaaminen järjestetään Sumenlinnassa kl Tapaamisesta lähetetään kutsu piakkin. Kaikki vat tervetulleita mukaan. Nina Krhnen, Nuri Sumi ( ) Anu Kullberg, Nuri Sumi ( ) Jukka Karvinen, Nuri Sumi ( )