Espoon kaupunki Pöytäkirja 64

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymälle lippujen hinnoitteluperiaatteista ja hintasuhteista uudessa vyöhykemallissa Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko antaa Helsingin Seudun liikennekuntayhtymälle lippujen hinnoitteluperiaatteista ja hintasuhteista seuraavan lausunnon: 1 Vyöhykekaarten väliset hintasuhteet Espoo edellyttää, että uudessa järjestelmässä AB-lipun hinnan tulee olla samansuuruinen BC-lipun hinnan kanssa. Asukkaiden tasavertainen kohtelu edellyttää, että lyhyet joukkoliikennematkat ovat Espoon kaikissa osissa samanhintaisia. Espoon asutus jakautuu uudessa vyöhykejärjestelmässä B- ja C-kaarille. Mikäli hinnoittelu toteutetaan HSL:n esityksen mukaan, lyhyetkin C-kaaren sisäiset joukkoliikennematkat muuttuisivat aikaisempaa kalliimmiksi ja olisivat jatkossa 20 % kalliimpia kuin vastaavat matkat muualla Espoossa. Koska sekä AB-, että BC-vyöhykkeet tarjoavat nykyistä kunnan sisäistä lippua laajemman matkustusalueen, on nykyistä laajemmalla alueella matkustamiseen oikeuttavasta lipusta syytä periä nykyistä kunnan sisäistä lippua korkeampi hinta. Tällä perusteella Espoo esittää, että sekä AB- että BC-liput olisivat samanhintaisia ja niiden hintataso HSL:n esittämää ABhintaa korkeampi. Tällöin Espoon asukkaiden keskinäinen tasavertaisuus toteutuu ja AB-lippujen käyttöönotosta Espoolle aiheutuvaa lipputulon menetystä voidaan pienentää. ABC-lipun hinta ja käyttöalue vastaa nykyistä seutulippua. Espoo kannattaa ABC-lipun osalta HSL:n esitystä. 2 Lippulajien väliset hintasuhteet Espoo puoltaa HSL:n esitystä lippulajien välisistä hintasuhteista. Espoo edellyttää, että AB-vyöhykkeellä arvo- ja kertaliput ovat samanhintaisia kuin BC-vyöhykkeellä. 3 Lapset ja nuoret Espoo puoltaa lasten lippujen yläikärajan nostamista 17 vuoteen.

2 Sivu 2 / 2 Espoo puoltaa HSL:n esittämää lapsi- ja opiskelija-alennuksen säilyttämistä 50 %:ssä aikuisten lippujen hinnasta. Espoo puoltaa opiskelija-alennuksen rajaamista HSL-alueella vakituisesti asuviin opiskelijoihin sekä ulkomaalaisiin vaihto-opiskelijoihin, jotka opiskelevat Helsingin työssäkäyntialueella sijaitsevissa oppilaitoksissa. Espoo ei pidä perusteltuna yli 30-vuotiaiden opiskelijoiden rajaamista normaalin opiskelija-alennuksen ulkopuolelle. Espoo vastustaa HSL:n esitystä 30 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden joukkoliikennealennusten siirtämisestä Espoon sosiaalitoimen vastuulle. Esitys ei vähennä byrokratiaa eikä säästä kokonaiskustannuksia, vaan merkitsisi matkustusoikeuden tarkistamisen ja siihen liittyvän byrokratian siirtämistä HSL:stä kuntiin, etäälle joukkoliikenteen järjestämisestä tai rahoituksesta vastaavista tahoista. Yli 30-vuotiaiden opiskelijoiden muodostama kohderyhmä on pieni. Siitä ei muodostu kohtuutonta lisärasitetta HSL:lle, jonka tehtäviin joka tapauksessa kuuluu vuotiaiden opiskelijoiden matkustusoikeuden tarkistaminen. 4 Ikäihmiset Espoo puoltaa seniorilipun perustamisesta HSL:n esittämällä tavalla, jolloin 70 vuotta täyttäneillä HSL-alueen vakituisilla asukkailla on henkilökohtaisella matkakortilla matkustaessaan oikeus 50 % alennukseen aikuisen arvolipun hinnasta päivällä klo 9-14 alkavilla matkoilla. 5 Muiden alennus- ja vapaalippujen siirtäminen kuntien ostopalveluiksi Espoo vastustaa HSL:n esitystä siirtää mm. alle 70 vuotiaiden kansaneläkeläisten eläkeläisalennusten, pyörätuolilla liikkuvien, invalidien sekä pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavien henkilöiden matkustamisen tukeminen kuntien sosiaalitoimen (harkinnanvaraisena) ostopalveluna järjestettäväksi. Menettely siirtäisi joukkoliikennealennusten myöntämiseen ja matkustusoikeuden tarkistamiseen liittyvää virkatyötä HSL:stä kuntien vastuulle, mikä lisäisi siihen liittyvää byrokratiaa eikä lisäisi rahoituksen läpinäkyvyyttä. Erilaisiin hinta-alennuksiin oikeutettu matkustajajoukko on kirjava. Siksi selkeää tahoa, jolle joukkoliikenteen matkustusoikeuden / vapaalipun myöntäminen, virkamiestyö ja rahoitus kuuluisi on kunnissa erittäin vaikea osoittaa. 6 Taksa- ja lippujärjestelmän käyttöönotto ja sen aikataulu HSL esittää, että uusi vyöhykejako otettaisiin käyttöön vuoden 2016 alussa eli samaan aikaan Länsimetron ja sen liityntäliikenteen käynnistämisen kanssa.

3 Sivu 3 / 3 Jotta liikennejärjestelmästä ja taksamuutoksista aiheutuvia muutoksia ja niiden taloudellisia vaikutuksia voidaan paremmin hallita, Espoo esittää, että lippujärjestelmän aloitus lykätään vuoden 2017 alkuun. Käsittely Lehtola Laihon kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: poistetaan virke: "Jotta liikennejärjestelmästä ja taksamuutoksista aiheutuvia muutoksia ja niiden taloudellisia vaikutuksia voidaan paremmin hallita, Espoo esittää, että lippujärjestelmän aloitus lykätään vuoden 2017 alkuun." Kerola Särkijärven kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lausuntoon kirjataan selkeästi, että Espoon esittämä malli vyöhykekaarten välisille hintasuhteille on Kerola teki muutosehdotuksen, että opiskelija-alennus koskisi alle 30- vuotiaita. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lehtolan muutosehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 5 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Kerolan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi ehdotuksen muilta osin raukeavan kannattamattomana. Päätös : antoi Helsingin Seudun liikennekuntayhtymälle lippujen hinnoitteluperiaatteista ja hintasuhteista seuraavan lausunnon: 1 Vyöhykekaarten väliset hintasuhteet Espoo edellyttää, että uudessa järjestelmässä AB-lipun hinnan tulee olla samansuuruinen BC-lipun hinnan kanssa. Asukkaiden tasavertainen kohtelu edellyttää, että lyhyet joukkoliikennematkat ovat Espoon kaikissa osissa samanhintaisia. Espoon asutus jakautuu uudessa vyöhykejärjestelmässä B- ja C-kaarille. Mikäli hinnoittelu toteutetaan HSL:n esityksen mukaan, lyhyetkin C-kaaren sisäiset joukkoliikennematkat muuttuisivat aikaisempaa kalliimmiksi ja olisivat jatkossa 20 % kalliimpia kuin vastaavat matkat muualla Espoossa. Koska sekä AB-, että BC-vyöhykkeet tarjoavat nykyistä kunnan sisäistä lippua laajemman matkustusalueen, on nykyistä laajemmalla alueella matkustamiseen oikeuttavasta lipusta syytä periä nykyistä kunnan sisäistä

4 Sivu 4 / 4 lippua korkeampi hinta. Tällä perusteella Espoo esittää, että sekä AB- että BC-liput olisivat samanhintaisia ja niiden hintataso HSL:n esittämää ABhintaa korkeampi. Tällöin Espoon asukkaiden keskinäinen tasavertaisuus toteutuu ja AB-lippujen käyttöönotosta Espoolle aiheutuvaa lipputulon menetystä voidaan pienentää. ABC-lipun hinta ja käyttöalue vastaa nykyistä seutulippua. Espoo kannattaa ABC-lipun osalta HSL:n esitystä. 2 Lippulajien väliset hintasuhteet Espoo puoltaa HSL:n esitystä lippulajien välisistä hintasuhteista. Espoo edellyttää, että AB-vyöhykkeellä arvo- ja kertaliput ovat samanhintaisia kuin BC-vyöhykkeellä. 3 Lapset ja nuoret Espoo puoltaa lasten lippujen yläikärajan nostamista 17 vuoteen. Espoo puoltaa HSL:n esittämää lapsi- ja opiskelija-alennuksen säilyttämistä 50 %:ssä aikuisten lippujen hinnasta. Espoo puoltaa opiskelija-alennuksen rajaamista HSL-alueella vakituisesti asuviin opiskelijoihin sekä ulkomaalaisiin vaihto-opiskelijoihin, jotka opiskelevat Helsingin työssäkäyntialueella sijaitsevissa oppilaitoksissa. Espoo ei pidä perusteltuna yli 30-vuotiaiden opiskelijoiden rajaamista normaalin opiskelija-alennuksen ulkopuolelle. Espoo vastustaa HSL:n esitystä 30 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden joukkoliikennealennusten siirtämisestä Espoon sosiaalitoimen vastuulle. Esitys ei vähennä byrokratiaa eikä säästä kokonaiskustannuksia, vaan merkitsisi matkustusoikeuden tarkistamisen ja siihen liittyvän byrokratian siirtämistä HSL:stä kuntiin, etäälle joukkoliikenteen järjestämisestä tai rahoituksesta vastaavista tahoista. Yli 30-vuotiaiden opiskelijoiden muodostama kohderyhmä on pieni. Siitä ei muodostu kohtuutonta lisärasitetta HSL:lle, jonka tehtäviin joka tapauksessa kuuluu vuotiaiden opiskelijoiden matkustusoikeuden tarkistaminen. 4 Ikäihmiset Espoo puoltaa seniorilipun perustamisesta HSL:n esittämällä tavalla, jolloin 70 vuotta täyttäneillä HSL-alueen vakituisilla asukkailla on henkilökohtaisella matkakortilla matkustaessaan oikeus 50 % alennukseen aikuisen arvolipun hinnasta päivällä klo 9-14 alkavilla matkoilla. 5 Muiden alennus- ja vapaalippujen siirtäminen kuntien ostopalveluiksi Espoo vastustaa HSL:n esitystä siirtää mm. alle 70 vuotiaiden kansaneläkeläisten eläkeläisalennusten, pyörätuolilla liikkuvien, invalidien sekä pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavien henkilöiden

5 Sivu 5 / 5 matkustamisen tukeminen kuntien sosiaalitoimen (harkinnanvaraisena) ostopalveluna järjestettäväksi. Menettely siirtäisi joukkoliikennealennusten myöntämiseen ja matkustusoikeuden tarkistamiseen liittyvää virkatyötä HSL:stä kuntien vastuulle, mikä lisäisi siihen liittyvää byrokratiaa eikä lisäisi rahoituksen läpinäkyvyyttä. Erilaisiin hinta-alennuksiin oikeutettu matkustajajoukko on kirjava. Siksi selkeää tahoa, jolle joukkoliikenteen matkustusoikeuden / vapaalipun myöntäminen, virkamiestyö ja rahoitus kuuluisi on kunnissa erittäin vaikea osoittaa. 6 Taksa- ja lippujärjestelmän käyttöönotto ja sen aikataulu HSL esittää, että uusi vyöhykejako otettaisiin käyttöön vuoden 2016 alussa eli samaan aikaan Länsimetron ja sen liityntäliikenteen käynnistämisen kanssa. Oheismateriaali Selostus - Lausuntopyyntö HSL Lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykejärjestelmässä. Infopaketti lausunnon antajille Sosiaali- ja terveystoimen lausunto Espoon vanhusneuvoston lausunto Opiskelijajärjestöjen kannanotto Helsingin seudun matkakorttijärjestelmä uusitaan ja koko seudulle toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä vuoden 2015 loppuun mennessä (LIJ2014-hanke). Samassa yhteydessä valmistellaan seudun tariffijärjestelmän uudistamista. Uudessa vyöhykemallissa vyöhykekaarten rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) on minimiostoksena kaksi kaarta. HSL:n hallitus päätti kaarten rajoista kesäkuussa Selvitykset lippujen hinnoitteluperiaatteista ovat nyt valmistuneet. Taksa- ja lippujärjestelmää koskeva hanke on edennyt vaiheeseen, jossa tarkastellaan lippujen hintasuhteita kaarten ja lippulajien välillä sekä eri asiakasryhmien lippujen hinnoitteluperiaatteita. HSL:n hallitus linjasi päävaihtoehdot ja pyytää niistä kuntien lausuntoja syyskuun 2013 loppuun mennessä. Kuntien lausuntojen pohjalta HSL:n hallitus päättää lippujen hintasuhteita, asiakasryhmiä sekä muita tariffipoliittisia kysymyksiä koskevista linjauksista vuoden 2013 loppuun mennessä. Lippujen hinnoista päätetään vasta kaarimalliin käyttöönottoa edeltävän vuoden syksyllä. Uusi kaarimalli otetaan käyttöön aikaisintaan vuoden 2016 alussa.

6 Sivu 6 / 6 Tausta ja tavoitteet Tulevaa taksa- ja lippujärjestelmää (TLJ) on valmisteltu vaiheittain vuodesta 2006 lähtien, jolloin käynnistettiin matkakorttijärjestelmän uudistamishanke (LIJ2014). Teknisen järjestelmän uudistaminen antaa mahdollisuuden uusia myös taksa- ja lippujärjestelmän periaatteita sekä varautua sen alueelliseen laajentamiseen. Taksa- ja lippujärjestelmän kehittämistyön tavoitteena on ollut, että uusi järjestelmä on kasvavan Helsingin seudun tarpeisiin soveltuva, hyvin toimiva sekä asiakkaan kannalta selkeä ja oikeudenmukainen järjestelmä, jota voidaan sen elinkaaren aikana vaiheittain laajentaa. Nykyjärjestelmä perustuu vyöhykkeisiin, jotka määräytyvät kuntarajojen mukaan. Nykyjärjestelmän epäkohtiin kuuluvat kalliit lyhyet kuntarajan ylittävät matkat. Korkea hintaporras kuntarajalla ei tue kuntien yhteistoimintaa palvelujen järjestämisessä yli kuntarajojen. Helsingin seutu muodostaa yhteisen työssäkäyntialueen, jossa kuntarajoja ylitetään päivittäin säännöllisillä matkoilla. Seudun kunnat ovat pyrkineet kehittämään palvelujaan yhä enemmän yhdessä yli kuntarajojen. Nykyinen tariffijärjestelmä ei tue tätä kehitystä. HSL:n hallitus käsitteli tulevan vyöhykemallin kaarirajojen sijaintia ja lippujen hintasuhteita kokouksessaan Hallitus päätti kuntien lausuntoihin perustuen - tulevan taksa- ja lippujärjestelmän vyöhykekaarien rajoista oheisen kartan mukaan. Uloimmat kaarten rajat tarkentuvat sitä mukaa, kun uusia kehyskuntia liittyy HSL:n jäseniksi. Kahden kaaren minimiosto on periaatteena A-, B- ja C-kaarten alueella kaikissa päälipputyypeissä eli kausi-, arvo- ja kertalipuissa.

7 Sivu 7 / 7 - lisävyöhykelipusta. Uudessa vyöhykemallissa otetaan käyttöön ns. lisävyöhykelippu. Kausilipun haltija voi laajentaa matkustusaluettaan ostamalla matkakortin arvolla lisävyöhykelipun. Hallitus päätti, että lisävyöhykelipun hinta on sama kuin arvolipun hinta sillä vyöhykkeellä tai vyöhykkeiden yhdistelmillä, jolle matkustajan voimassa oleva kausilippu ei ulotu. - raitiovaunulipusta. Nykytyyppinen, vain raitiovaunuissa kelpaava arvolippu toteutetaan myös uudessa järjestelmässä. Lisäksi HSL:n hallitus edellytti päätöksessään, että lippujen hinnoittelusta valitussa kaarimallissa käynnistetään lisäselvitys. Nämä selvitykset ovat nyt valmistuneet. Työssä on selvitetty lippujen hintasuhteita kaarten ja lippulajien välillä sekä eri asiakasryhmien lippujen hinnoitteluperiaatteita. Vaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu joukkoliikenteen käytön ja kuntatalouden näkökulmista sekä selvitetty keinoja lieventää kunnille uudesta tariffijärjestelmästä aiheutuvaa maksuosuuksien kasvua. Tavoitteena on, että - HSL:n nykyinen hallitus linjaa päävaihtoehdot ja pyytää niistä kuntien lausunnot. Vaihtoehdot koskevat lippujen hintasuhteita kaarten ja lippulajien välillä sekä eri asiakasryhmien lippujen hinnoitteluperiaatteita. - HSL:n uusi hallitus tekee kuntien lausuntojen pohjalta päätökset lippujen hintasuhteita, asiakasryhmiä sekä muita tariffipoliittisia kysymyksiä koskevista linjauksista vuoden 2013 lopulla. Linjaukset tarvitaan, jotta kaarten ja lippujen hintojen väliset hintasuhteet pysyvät tasapainoisina jatkossakin ja mahdolliset muutokset linjataan kokonaisuuden näkökulmasta. Yksityiskohtaiset lippujen hinnat päätetään vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä, jolloin kustannusten muutosten perusteella tehtävät hintojen muutokset voidaan tehdä tasapainoisesti ja hintasuhteet säilyvät ennallaan. Uusi taksa- ja lippujärjestelmä voidaan ottaa käyttöön vasta, kun matkalippujärjestelmän tekninen uudistus on toteutettu nykyjärjestelmään vuoden 2015 loppuun mennessä. Tariffiuudistus voidaan siten toteuttaa aikaisintaan vuonna Näin ollen HSL:n tavoitteena on päättää uuden tariffijärjestelmän varsinaisista lippujen hinnoista vuonna 2015 vuoden 2016 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kaarimalli muuttaa lippujen hinnoittelua Kaarimallin vaikutukset matkustajille ja kunnille riippuvat kaarten alueellisen rajauksen lisäksi lippujen hinnoitteluperiaatteista. Nykyisessä tariffijärjestelmässä vyöhykerajat noudattavat kuntarajoja, joten matkan hinta ei perustu matkan pituuteen. Kunnan sisäiset matkat ovat edullisia. Kahden vyöhykkeen seutumatkat ovat hinnaltaan noin kaksinkertaisia, vaikka matkaa olisi vain yhden pysäkki- tai asemavälin verran.

8 Sivu 8 / 8 Kaarimallissa matkojen hinnoittelu perustuu nykyistä enemmän etäisyyteen Helsingin keskustasta/keskustaan. Helsingin keskusta on metropolialueen keskus, jonne maantieteellisistä ja historiallisista syistä suuntautuvat sekä ajoneuvoliikenteen pääväylät että raideliikenneyhteydet. Kaarimallissa nykyistä pääkaupunkiseudun kuntien alueella kelpaavaa kahden vyöhykkeen seutulippua vastaa ABC-lippu. Sillä matkustettu matka on aina pitkä, jolloin ABC-lipun hinta vastaa nykyistä seutulippua paremmin matkan pituutta. Maankäytön kehittyessä Helsingin seudun laajenemisen myötä kehämäisten liikenneyhteyksien kehittäminen on noussut yhä tärkeämpään asemaan ja tulevaisuuden painopistealueeksi. Kaarimalli tukee matkustamista kaaren sisäisillä poikittaisilla joukkoliikenneyhteyksillä. Hyviä yhteyksiä on jo nyt Kehä I:n tasolla varsinkin kuntien aluekeskusten välillä (esim. Jokerilinja 550 sijoittuu kokonaan B vyöhykkeelle). Kysynnän kasvaessa poikittaislinjoja kehitetään vahvistettujen suunnitelmien mukaan. Kahden kaaren minimiostoperiaate ABC-alueella lieventää vyöhykerajojen vaikutusta siten, että niistä ei aiheudu nykyisen kaltaisia suuria hintaportaita vyöhykkeiden välille. Vyöhykerajat muuttuvat, siksi hintaporras tulee eri paikkaan kuin nykyisin, esim. kunnan sisälle. Espoon, Vantaan ja Helsingin sisäisten hintaportaiden suuruuteen vaikutetaan ABja BC-kaarten hinnoittelulla. Valitusta kaarimallista laaditut vaikutustarkastelut Kaarimalliin liittyviä vaikutustarkasteluja ja päätöksiä on tehty HSL:ssä vaiheittain vuodesta 2006 alkaen. Työn eri vaiheissa on kuultu Helsingin seudun kuntia ja muita sidosryhmiä. Nyt lausunnolla olevan HSL:n esityksen taustalla olevat vaikutustarkastelut on tehty lippujen hinnoitteluperiaatteista ja hintasuhteista HSL:n hallituksen kesäkuussa 2012 päättämiin vyöhykerajoihin pohjautuen. Tarkastelut koskevat lippujen hintasuhteiden muutoksia ja niiden vaikutuksia seuraaviin: - joukkoliikenteen käytön/ matkustajamäärien muutokset, kun lippujen hinnoittelua muutetaan - joukkoliikenteen kysynnän muutosten vaikutukset joukkoliikenteen palvelutasoon ja kustannuksiin - joukkoliikenteen tulojen ja kustannusten muutosten vaikutus kuntien rahoitusosuuksiin (HSL-kuntaosuudet) - lippujen hinnoittelun vaikutukset kuntien ja valtion verotuloihin (arviot). Matkustajamäärät ja liikenteen palvelutaso Hinnoitteluvaihtoehtojen vaikutuksia joukkoliikenteen matkustajamääriin on arvioitu liikennemallitarkastelujen avulla. Tuloksena saadaan muutostietoja liikkumisesta ja joukkoliikennevälineiden kuormituksesta. Niiden perusteella on arvioitu vaikutuksia joukkoliikenteen tarjontaan.

9 Sivu 9 / 9 Mallitarkastelujen kiinteinä lähtökohtina ovat vuoden 2020 maankäyttö (asukkaat ja työpaikat) sekä liikenneverkko, jossa Kehärata ja metro Matinkylään ovat käytössä. Muuttuvana tekijänä on aikuisten 30 päivän kausilipun hinta eri vyöhykkeillä. Kaarimallissa lippujen käyttöalueet laajenevat suurella osalla matkustajia nykytilanteeseen verrattuna. Suurin laajennus on AB- ja BC-vyöhykkeillä, joilla on voimassa kahden kaaren minimiostos. Samalla alueella on myös suurimmat joukkoliikenteen käyttäjämäärät sekä paras palvelutaso. Matkustus joukkoliikenteellä kuntarajojen yli kasvaa huomattavasti, koska erityisesti lyhyet kuntarajat ylittävät matkat halpenevat. Uusi kaarimalli tukee myös poikittaista joukkoliikennettä, jonka käytön oletetaan kasvavan. Lisävyöhykelippu alentaa voimassa olevan kausilipun kelpoisuusalueen ulkopuolelle suuntautuvien matkojen hintaa. Mallitarkastelujen mukaan erityisesti espoolaiset ja vantaalaiset lisäävät joukkoliikenteen käyttöä. Kasvava kysyntä edellyttää jossain vaiheessa liikenteen palvelutason lisäämistä, esim. pidempiä junia tai bussivuorojen tihentämistä. Tämä lisää liikennöintikustannuksia. Kuntien rahoituskustannukset Kunnat ovat lausunnoissaan olleet varsin yksimielisiä siitä, että kuntien rahoitusosuuden tulisi kaarimallissakin olla enintään 50 %. HSL:n järjestämän joukkoliikenteen kustannukset rahoitetaan pääosin lipputuloilla ja jäsenkuntien verovaroin maksamilla kuntaosuuksilla. Vuonna 2012 lipputulot muodostivat 47,7 % ja kuntaosuudet 49,2 % tuloista. Valtion tuki oli 1 % ja muut tulot 2,1 %. Joukkoliikenteen tuotantokustannuksiin vaikuttavat matkan pituuden lisäksi monet muut tekijät, jotka vaihtelevat liikennemuodon mukaan (bussi, juna, metro, raitiovaunu, lauttaliikenne). Kaarimallissa suuri osa nykyisistä pääkaupunkiseudun seutulipun käyttäjistä ei jatkossa tarvitse seutulippua vastaavaa ABC-lippua, vaan heille riittää AB- tai BC- lippu: Uusi vyöhykejako ja lippujen hinnoittelu vaikuttaa merkittävästi etenkin Espoon ja Vantaan kuntaosuuksiin. Jos ABja BC-lippujen hinnat noudattelevat nykyistä kuntien sisäisten lippujen hintatasoa, Espoolle ja Vantaalle kohdennetut lipputulot vähenevät ja kuntien rahoitusosuudet kasvavat. Espoolaisten ja vantaalaisten joukkoliikenteen käytön kasvaessa Helsingin osuus seutuliikenteen liikennöintikustannuksista voi alentua. Tällöin Espoo ja Vantaa maksavat nykyistä suuremman osuuden HSL:n järjestämän joukkoliikenteen kustannuksista. Kehyskuntien (Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo) ja Helsingin keskustan väliset matkat (ABCD-lippu) on malleissa hinnoiteltu nykyistä hintatasoa vastaavasti.

10 Sivu 10 / 10 ABC-alueen lippujen hinnoittelulla ei nykyisillä matkustajamäärillä ole merkittäviä vaikutuksia kehyskuntien rahoitustarpeeseen. Lippujen hinnoittelun vaikutukset kuntien ja valtion verotuloihin Tuleva taksa- ja lippujärjestelmä muuttaa todennäköisesti työmatkakuluista saatavien verovähennysten määrää. Muutoksen suuruus riippuu siitä, mikä tulee olemaan aikuisten 30 päivän kausilipun hinta ABC-alueella ja missä määrin verottaja ottaa huomioon uuden tariffijärjestelmän hinnoittelun hyväksyessään työmatkavähennyksiä. Tarkastelussa käytettyjen hinnoitteluvaihtoehtojen mukaan kunnallisverotulojen on arvioitu kasvavan Helsingissä 3-5 miljoonaa euroa vuodessa, Espoossa 1,5-3 miljoonaa euroa vuodessa ja Vantaalla 1-2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kehyskuntien osalta kausilippujen hinnoittelu säilyy nykytyyppisenä eikä vaikuta verovähennyksiin. Myös valtion verotulot voivat kasvaa tulevan taksa- ja lippujärjestelmän hinnoittelumuutosten myötä noin 5-10 miljoonalla eurolla vuodessa. Vyöhykekaarten väliset hintasuhteet Selvityksessä on laadittu useita erilaisia hinnoitteluvaihtoehtoja vyöhykekaarten välisille hinnoille. Muuttuvana tekijänä on ollut aikuisten kausilipun hinta 30 päivän kohdalla (5 euron tarkkuudella) ABC-alueen vyöhykkeillä. Vaikutusarviot koskevat liikennöintikustannuksia, lipputuloja ja kuntien rahoitustarpeita vuonna 2020 verrattuna nykytyyppiseen tariffijärjestelmään. Rahoitustarpeen muutokset koskevat tässä vain lippujen hintoihin kohdennetun subvention muutoksia. Esimerkiksi suuret, rakenteilla olevat liikennejärjestelmän kehittämishankkeet (kehärata, länsimetro) tulevat joka tapauksessa lisäämään kuntien joukkoliikennekustannuksia merkittävästi nykytasosta. Tarkastellut vaihtoehdot ja niiden vaikutukset tiivistettyinä: VE 1a: AB-kaari 50 euroa, BC-kaari 50 euroa ja ABC-kaari 100 euroa/kk: Espoon ja Vantaan lipputulot vähenevät lippujen hintojen alenemisen johdosta. Liikennöintikustannukset kasvavat, koska liikenteen palvelutarjontaa on lisättävä matkustajamäärien kasvaessa. Espoon rahoitustarve kasvaisi noin 8,6 milj. euroa/vuosi ja Vantaan 7,7 milj. euroa/vuosi nykytyyppiseen järjestelmään nähden. Helsingin rahoitustarve alenisi hieman (-1,0 milj.euroa / vuosi), koska AB-liput ovat hieman kalliimpia kuin nykyinen Helsingin sisäinen lippu. Kehyskuntien osalta rahoitustarve on lähellä nykytasoa. VE 1b: AB-kaari 50 euroa, BC-kaari 50 euroa ja ABC-kaari 90 euroa/kk: Vaihtoehtoon 1a verrattuna on alennettu ABC-kaaren hintaa 10 eurolla. Vaikutukset kohdentuvat ensisijaisesti Espoolle ja Vantaalle, joiden lipputulot vähenevät jonkin verran ja vastaavasti liikennöintikustannukset kasvavat kysynnän lisäyksen johdosta hieman. Kummankin rahoitusosuus kasvaa vaihtoehtoon 1a verrattuna noin 1 milj. euroa/vuosi (Espoon lisärahoitustarve 9,6-9,8 milj. euroa/vuosi ja Vantaan 8,7-8,9 milj.euroa / vuosi).

11 Sivu 11 / 11 VE 2a: AB-kaari 50 euroa, BC-kaari 60 euroa ja ABC-kaari 100 euroa/kk: BC-kaaren lipun hinta on korkeampi kuin vaihtoehdossa 1. Lipputulot eivät vähene yhtä voimakkaasti kuin vaihtoehdossa 1. Liikenteen kysyntä ei myöskään kasva yhtä voimakkaasti, joten palvelun lisäystarpeet ja liikennöintikustannusten kasvu jäävät pienemmiksi. Espoon rahoitustarve olisi 5,8 milj. euroa ja Vantaan 4,7 milj. euroa suurempi kuin nykytyyppisessä järjestelmässä (3 milj. euroa vähemmän kuin vaihtoehdossa 1). Helsingin rahoitustarve pienenee tässäkin vaihtoehdossa hieman (-1,4 milj. euroa). VE 2b: AB-kaari 50 euroa, BC-kaari 60 euroa ja ABC-kaari 90 euroa/kk: Vaihtoehtoon 2a verrattuna on alennettu ABC-kaaren hintaa 10 eurolla. Vaikutukset ovat samansuuntaiset kuin vaihtoehdossa 1b. Espoon ja Vantaan rahoitusosuudet kasvaisivat vaihtoehtoon 2a verrattuna noin 1 milj.euroa/vuosi (Espoon lisärahoitustarve 6,8-7,0 milj. euroa / vuosi ja Vantaan 5,7-6,0 milj.euroa / vuosi). VE 3: AB-kaari 60 euroa, BC-kaari 60 euroa ja ABC-kaari 100 euroa/kk: AB-kaaren lipun hintaa on nostettu 10 eurolla vaihtoehtoihin 1 ja 2 verrattuna. Muutoksella olisi eniten vaikutuksia Helsingille ja jonkin verran Espoolle. Helsingin lipputulot kasvaisivat ja matkustajamäärät vähenisivät muihin vaihtoehtoihin ja nykytyyppiseen järjestelmään verrattuna, jolloin rahoitustarvekin pienenisi. (Espoon lisärahoituksen tarve 3 milj. euroa/vuosi) Joukkoliikennematkoja voisi siirtyä autolla, kävellen tai pyöräillen tehtäviksi. Espoossa matkustajamäärät kasvavat nykytyyppiseen järjestelmään verrattuna, mutta vähemmän kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2. ABC-kaaren hinnan muuttaminen 90 euroon vaikuttaa Espoolle ja Vantaalle kuten vaihtoehdoissa 1b ja 2b. VE 4: AB-kaari 50 euroa, BC-kaari 70 euroa ja ABC-kaari 100 euroa/kk: BC-kaaren lipun hintaa on nostettu 10 eurolla vaihtoehtoihin 1, 2 ja 3 verrattuna. Muutoksella olisi eniten vaikutuksia Espoolle ja Vantaalle. Lipputulot olisivat hieman suuremmat, mutta matkustajamäärän kasvu hieman pienempi kuin em. vaihtoehdoissa. C-alueella asuvien edullisin lipputuote olisi 20 euroa korkeampi kuin viereisillä kaarilla B tai D asuvilla. Espoon rahoitustarpeen kasvu olisi noin 4 milj. euroa/vuosi ja Vantaan 3 milj.euroa/vuosi. ABC-kaaren hinnan muuttaminen 90 euroon vaikuttaa Espoolle ja Vantaalle kuten vaihtoehdoissa 1b ja 2b. Muissa HSL-kunnissa muutokset ovat melko pieniä kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Lippulajien väliset hintasuhteet Päälippulajit ovat kausilippu, arvolippu ja kertalippu. Kausilippu ladataan matkakortille vuorokauden jaksolle ja sillä voi tehdä ladatun kauden aikana rajattoman määrän matkoja valitun lipun kelpoisuusalueella (yksi tai useampia vyöhykkeitä). Arvolippu ostetaan matkakortille ladatulla arvolla. Kertalippu ostetaan automaatista tai liikennevälineessä kuljettajalta tai konduktööriltä. Kerta- ja arvolippuihin sisältyy vaihtoaika. Vaihtoajat on määritelty niin, että matkustaja ehtii normaalisti tehdä lipulla yhden matkan

12 Sivu 12 / 12 lipun kelpoisuusalueella (vyöhykkeellä) siten, että matkaketjun viimeiseen kulkuneuvoon ehtii nousta lipun voimassaoloaikana. Kestävän tariffipolitiikan näkökulmasta olisi hyvä, jos lippulajien väliset hintasuhteet olisi määritelty. HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä tarvitsisi silloin vuosittain päättää vain siitä, nostetaanko hintatasoa joukkoliikenteen kustannustason nousua vastaavasti vai sitä vähemmän tai enemmän. Yksittäiset lippujen hinnat määräytyisivät sovittujen hintasuhteiden mukaan, jolloin hintasuhteet säilyisivät vakaina vuodesta toiseen. Mahdolliset muutokset hintasuhteisiin päätettäisiin tarvittaessa erikseen. Lippujen hinnan määrittelyn lähtökohdaksi sopii parhaiten aikuisten kausilippu 30 päivän kauden kohdalla. Lähes 80 % HSL:n joukkoliikenteen käyttäjistä matkustaa kausilipulla. Vaikka ladattavan kauden pituus voidaan määritellä joustavasti, suuri osa ihmisistä suunnittelee tulonsa ja menonsa kuukausirytmillä. Siksi 30 päivän kausi (+/- muutamia päiviä) on joukkoliikenteessä suosituin valinta. Lippujen hintaan sisältyvä kuntien subventio on kohdistettu ensisijaisesti kausilippuihin, jotta työ- ja koulumatkat sujuisivat mahdollisimman helposti ja joustavasti sekä käyttäjän että liikenteen sujuvuuden ja luotettavuuden kannalta. Kausilippua käyttävä voi matkustaa rajattomasti valitsemallaan kelpoisuusalueella. Kausilipun käyttäjän ei tarvitse näyttää matkakorttiaan kortinlukijalle raideliikenteessä ja bussissakin kortin näyttö on nopea tapahtuma. Kausilippujen suosio on perusteltua turvata myös tulevaisuudessa ja pitää ne kilpailukykyisenä jo melko pienillä matkamäärillä. Arvolippu sopii niille matkustajille, jotka eivät käytä joukkoliikennettä useita kertoja viikossa tai haluavat ajoittain tehdä kausilippunsa kelpoisuusaluetta laajemmalle ulottuvan matkan. Arvolipun osto on liikennevälineissä sujuvampaa ja nopeampaa kuin kertalipun osto. Arvolipun hinnan tuleekin olla edullisempi kuin kertalippu, jotta se houkuttelee matkustajia matkakortin käyttöön. HSL:n esityksessä arvolipun hinta määräytyy 30 päivän kausilipun hinnasta jakamalla se luvulla 25-26, mikä noudattelee pääosin nykytasoa. Espoossa arvolipun käyttö on muita HSL-kuntia huomattavasti suositumpaa. Niillä tehdään lähes kolmannes espoolaisten joukkoliikennematkoista. Uudessa tariffijärjestelmässä käyttöön otettavan lisävyöhykelipun hinta on sama kuin arvolipun hinta. Tällöin lisävyöhykelipun hinta pysyy käyttäjän kannalta edullisena. Liian halpa hinta voisi vääristää lippujen hintasuhteita ja käyttöä. HSL esittää, että kertalipun hinta määriteltäisiin arvolipun hinnasta kertoimella, joka tulee määritellä niin, että lippujen hintaero säilyy ja edistää arvolipun käyttöä. Kertalipun hinnoittelulla voidaan vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen, koska lipun osto kuljettajalta hidastaa bussi- ja raitiovaunuliikennettä. HSL

13 Sivu 13 / 13 esittää, että kertalipun hinta lasketaan arvolipun hinnasta kertoimella 1,9-2,2. Koska kertalipun hinta on sovitettava kolikoilla maksettavaksi, on hintasuhde ohjeellinen. Kertalippumatkustajat tekevät hieman alle 10 prosenttia Helsingin seudun joukkoliikennematkoista, mutta kertaliput muodostavat yli 20 prosenttia kaikista joukkoliikenteen lipputuloista. Helsingin seudulla on tätä nykyä kansainvälisesti (HSL, Tukholma, Göteborg, Kööpenhamina, Oslo ja Lontoo) vertailtuna halvimmat kertaliput ja myös niiden osuus käytetyistä lipuista on muita korkeampi. Kertalippujen hintoja korottamalla voidaan satunnaisia joukkoliikennematkustajia kannustaa hankkimaan matkakortti ja tekemään matkoja arvolipulla. Matkakortin hankkineen on helppo lisätä joukkoliikenteen käyttöään ja siirtyä tarvittaessa vakituiseksi kausilipun käyttäjäksi. Kertalippujen hinta ei ole yhtä herkkä hintajoustolle kuin muiden lippujen hinta, koska osa matkustajista joka tapauksessa ostaa kertalipun satunnaisiin matkoihinsa. Hinnan noustessa kertalippujen myynti liikennevälineissä luultavasti vähenisi, mikä nopeuttaisi matkatekoa. Joukkoliikenteen sujuvuuden ja luotettavuuden lisääminen on kaikkien matkustajien etu ja lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Matkailijoille ja joukkoliikenteen satunnaiskäyttäjille myydään kohtuuhintaisia vuorokausilippuja, joilla voi matkustaa rajoituksetta lipun kelpoisuusalueella sen voimassaoloaikana (1-7 vrk). Kertalipun hinnankorotuksella voitaisiin tukea kaarimallin kausilippujen edullista hintatasoa. Selvityksessä lasketun esimerkin mukaan pääkaupunkiseudun kaupunkien tariffijärjestelmään kohdistuva rahoitustarve pienenisi noin 6 milj.euroa/vuosi, jos aikuisten kertalipun hinta olisi AB-kaarella 3,50 euroa, BC-kaarella 4,00 euroa ja ABC-kaarella 7,00 euroa. Asiakasryhmät Asiakasryhmä ja asiakkaan kotikunta määrittävät, millaisia lippuja asiakas voi ostaa. Nämä lippujen osto-oikeustiedot tallennetaan henkilökohtaiselle matkakortille. Alennus- ja vapaalippuihin ovat oikeutettuja vain HSLkunnissa vakinaisesti asuvat (poikkeuksena ulkomaiset vaihto-opiskelijat). Nykytilanne Seudun joukkoliikenteen tärkeimmät asiakasryhmät ovat aikuinen (17 v täyttäneet) ja lapsi (7-16 -vuotiaat). Näiden lisäksi on useita alennuksiin oikeutettuja asiakasryhmiä, joista suurin ryhmä on opiskelijat. Aikuisten ja lasten subventoituja kausilippuja saavat ostaa HSL-kunnissa vakinaisesti ja tilapäisesti henkilöt. Alennus- ja vapaalippuja myönnetään vain HSL-kunnissa vakinaisesti asuville henkilöille.

14 Sivu 14 / 14 Joukkoliikennelippujen hintoihin kohdistetun subvention takia aikuisen kausilippukin on alennushintainen, jos sitä verrataan sen omakustannushintaan. Omakustannushinta tarkoittaa tässä yhteydessä sellaista teoreettista joukkoliikennelipun hintaa, jonka asiakas maksaisi, jos lipun hinnalla katettaisiin kaikki joukkoliikenteen järjestämisen kustannukset ilman kuntien rahoitusta. Esimerkiksi Helsingin sisäisen kausilipun (30 päivää) omakustannushinta on 125,60 euroa eli aikuisten kausilipun hintaa on todellisuudessa alennettu 65 % tukemalla sitä verovaroin. Lasten lippujen hinnat ovat 50 % aikuisten lipun (jo subventoidusta) hinnasta. Esim. Helsingin sisäisessä lasten kausilipussa alennusta on omakustannushintaan verrattuna 85 %. Nykyisessä tariffijärjestelmässä on kahdenlaisia erityisryhmien alennuslippuja. Alennusryhmään 1 kuuluvat saavat 25 %:n alennuksen aikuisten kausi- ja arvolippujen hinnoista. Tähän ryhmään kuuluvat eläkeläiset, jotka saavat vähennettyä kansaneläkettä (muu Kelan myöntämä eläke paitsi takuueläke) sekä invalidit, joilla on liikuntakykyä heikentävä pysyvä vamma tai pysyvä pitkäaikainen sairaus. Alennusryhmään 1 kuuluvia on huomattavasti vähemmän kuin alennusryhmään 2 kuuluvia. Alennusryhmään 2 kuuluvilla alennus on 50 % aikuisten kausi- ja arvolippujen hinnoista. Tähän ryhmään kuuluvat opiskelijat ja Kelan myöntämää takuueläkettä saavat eläkeläiset. Vapaalippuja myönnetään sokeille, sotainvalideille ja rintamaveteraaneille. Lisäksi on erilaisia tariffimääräyksiä, jotka koskevat mm. oikeutta matkustaa ilman lippua, oikeutta saattajaan sekä pyörätuolia ja rollaattoria käyttäviä matkustajia. Nykyjärjestelmän alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ovat joiltain osin sidoksissa muiden viranomaisten päätöksiin ja lainsäädäntöön. Ajan tasalla pysyminen edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa näiden alojen asiantuntijoiden kanssa sekä ao. lainsäädännön seuraamista. HSL:n lippujärjestelmän kannalta olisi yksinkertaisempaa, jos tällaisia riippuvuussuhteita ei olisi. Muilla aloilla (esim. kuntien sosiaalitoimi, Kela) asiantuntijat sovittelevat yhteen asiakkaan eri tahoilta saamia etuuksia, mutta joukkoliikenteen lippujärjestelmässä tällaista asiakkaan kokonaistilanteen arviointia ja tarveharkintaa ei ole perusteltua eikä mahdollistakaan tehdä. HSL käsittelee vuosittain keskimäärin toistakymmentä lausuntopyyntöä tai aloitetta, joissa esitetään laajennuksia alennus- tai vapaalippujen saajiin tai oikeuksiin matkustaa ilman lippua. Näihin on viime aikoina vastattu kieltävästi. Vastauksissa on viitattu käynnissä olevaan selvitykseen ja todettu, että tavoitteena on tehdä pidemmän aikavälin tariffipoliittisia linjauksia, joihin kuuluvat myös erityisryhmille myönnettäviä alennus- ja vapaalippuja koskevat periaatteet.

15 Sivu 15 / 15 Kaarimallin vaikutus asiakasryhmiin Uuden tariffijärjestelmän käyttöönotto ja uusien vyöhykkeiden lanseeraus tulee olemaan haastava tehtävä. Tehtävää helpottaa, jos tariffijärjestelmää voidaan nykytilanteesta selkeyttää ja yksinkertaistaa mm. kehittämällä ja yhtenäistämällä alennus- ja vapaalippuoikeuksia. Erityisryhmiä koskevia määräyksiä ja oikeuksia on perusteltua tarkastella uudelleen lippujen hinnoitteluperiaatteissa ja hintasuhteissa tapahtuvien muutosten vuoksi. Kaarimalli alentaa monien seutulippujen käyttäjien kustannuksia, kun osa nykyisistä seutumatkoista muuttuu AB- tai BCvyöhykkeen matkoiksi. Alennusprosentit lasketaan aikuisten lipun asiakashinnasta. Uuteen tariffijärjestelmään siirtyminen luo mahdollisuuksia yhtenäistää alennusten suuruus ja ottaa käyttöön vain yksi yhteinen alennusprosentti 25 %:n ja 50 %:n sijaan. Euromääräiset lippujen hinnat voivat osalla nykyisen seutulipun käyttäjistä laskea nykytasosta, vaikka alennus olisi pienempi kuin 50 %. Selvityksessä on arvioitu esimerkein muutamien eri alennusprosenttien vaikutuksia. Alennusryhmien yhtenäistäminen ja 30 prosentin alennus pienentäisi kaarimalliin siirryttäessä lippujen hinnoitteluun tarvittavaa lisärahoitustarvetta pääkaupunkiseudun kuntien osalta runsaat 4 milj. eurolla/vuosi. Siirtyminen 35%:n alennukseen pienentäisi lisärahoitustarvetta noin 3 milj. euroa ja 40 % alennus 2 milj.euroa. Lapset ja nuoret Lastenlipulla saavat matkustaa vuotiaat lapset. Hinta on 50 prosenttia aikuisten lipun asiakashinnasta. Lapsille on kausi-, arvo- ja kertalippuja. Nuorisolle ei ole löydettävissä yksiselitteisiä ikärajoja. VR:llä lastenlipun ikäraja on 6-16 vuotta. Matkahuollon lipuissa lapsia ovat 4-11-vuotiaat ja nuorisoa vuotiaat. Vuoden 2013 alussa voimaan tullut nuorisotakuu katsoo nuoriksi alle 25-vuotiaat tai alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet. Jos nuoriksi luetaan kaikki alle 25-vuotiaat, heillä voi HSL:n nykyisessä taksa-ja lippujärjestelmässä olla käytössään lastenlippu (alle 17-vuotiaat), kunnan koulutoimen myöntämä ja maksama koululaislippu, opiskelijalippu tai aikuisten lippu. Opiskelijalippu voi lisäksi olla vuotiailla sekä niillä 30 vuotta täyttäneillä opiskelijoilla, joilla on Kelan päätös opintotuesta. 17 vuotta täyttäneellä voi myös olla eläkeläisen lippu, jos hän saa Kelan myöntämää kansaneläkettä. Lasten ja nuorten lippujen hinnoitteluun selvityksessä tutkittiin kahta vaihtoehtoista mallia: VE 1: Nykytyyppinen vaihtoehto, jota HSL:n hallitus päätöksessään suosittaa. Sen mukaan lastenlipulla saavat matkustaa 7-17-vuotiaat ja opiskelijalipulla vuotiaat opiskelijat. Lastenlipun ikärajaa korotettaisiin yhdellä vuodella, mikä lisäisi kuntien kustannuksia noin miljoonalla eurolla nykytilanteeseen verrattuna. Alennus olisi edelleen

16 Sivu 16 / % aikuisen lipun hinnasta. Opiskelijalippujen hinnat säilyisivät edullisina (alennus 50 % tai mahdollisesti pienempi, jos aikuisten kausilippujen hintataso muodostuu sellaiseksi, että opiskelijalippujen euromääräiset hinnat pysyvät kohtuullisina). Selvityksessä suositellaan opiskelijalipun myöntämisperusteiden tarkistamista mm. siten, että opiskelupaikan sijainti rajattaisiin joko HSL-alueelle tai Helsingin seudun työssäkäyntialueelle. Opiskelija-alennus on tarkoitettu ensisijaisesti edistämään asunnon ja oppilaitoksen välisten matkojen tekemistä joukkoliikenteellä. VE2: Lastenlippu-nuorisolippu-opiskelijalippu. Lastenlipun yläikäraja olisi tässä vaihtoehdossa alempi kuin nykyinen, esim. 14 tai 15 vuotta. Alennus olisi edelleen 50 % aikuisen lipun hinnasta. Lastenlipun jälkeen olisi käytössä nuorisolippu esim. 20 tai 21 ikävuoteen asti. Nuorisolipun alennus olisi pienempi kuin lastenlipussa (30-40%). Nuorisolipun ikärajan ylittäneille olisi tarjolla opiskelijalippu esim. 29- vuotiaaksi asti. Opiskelijalipun alennusprosentti olisi sama kuin nuorisolipussa. Opiskelijalipun myöntämisperusteet tarkistettaisiin aluerajauksen osalta kuten vaihtoehdossa 1. Nuorisolipun käyttöönotto tukisi yleisesti nuorten joukkoliikennematkoja ja vähentäisi opiskelijoiden osto-oikeuksien tarkistustyötä. Monet nuoret pitävät välivuoden tai pari harkitessaan tulevaisuuttaan tai eivät saa hakemaansa opiskelupaikkaa. Alennuksella pyrittäisiin edistämään muidenkin kuin opiskelevien nuorten joukkoliikenteen käyttöä ajokortti-iän saavuttamisen jälkeen. Nykyinen opiskelijalippukäytäntö ruuhkauttaa ja työllistää HSL:n ja kuntien palvelupisteiden lisäksi myös oppilaitosten henkilökuntaa parin kuukauden ajan joka syksy. Muutaman nuorimman ikäluokan saaminen pois näistä ruuhkista helpottaisi ja sujuvoittaisi kaikkien asiakkaiden palvelua. Esitetyt periaatteelliset vaihtoehdot vastaavat muutamien muiden suomalaisten ja pohjoismaisten kaupunkien käytännöistä kerättyjä tietoja. Lastenlipun ikäraja on korkeampi silloin, jos erillistä nuorisolippua ei ole. Lapsille tarjottavat alennukset ovat pääsääntöisesti 50 prosenttia ja nuorten sekä opiskelijoiden noin 30 prosentin luokkaa. Vaihtoehdon 2 kustannukset vaihtelevat sen mukaan, mitkä ovat lastenlipun, nuorisolipun ja opiskelijalipun ikärajat ja alennusprosentit. Ikäihmiset HSL-alueella vakituisesti asuvat ikäihmiset voivat nykyisin saada alennustai vapaalippuja, jos he kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä: - Eläkeläinen, jolle on myönnetty Kelan maksama takuueläke tai vähennetty kansaeläke. (Saajat ovat vähävaraisia, koska muut eläkkeet vähentävät Kelan maksamaa eläkettä tai sitä ei saa lainkaan.) - Invalidi, jolla on liikuntakykyä heikentävä pysyvä vamma tai sairaus, jonka haitta-aste on vähintään 55 prosenttia (näkövamman osalta vähintään 75 prosenttia). - Sokea, sotainvalidi tai rintamaveteraani, joille myönnetään seutuvapaalippu pääkaupunkiseudulle. Keravalla ja Kirkkonummella asuville myönnetään kolmen vyöhykkeen lähiseutuvapaalippu.

17 Sivu 17 / 17 Alennukset koskevat kausi- tai arvolippuja, kertalipuista ei myönnetä alennusta. HSL:n käsiteltäväksi tulleet aloitteet ja esitykset alennus- ja vapaalippuoikeuksien laajentamisesta ovat koskeneet pääosin ikäihmisten joukkoliikennematkoja. Aloitteissa on toivottu joko alennushintaisia tai maksuttomia matkoja tietyn ikärajan ylittäneille (esim. 75 v tai 85 vuotta täyttäneille tai ennen vuotta 1926 syntyneille). Maksutonta joukkoliikennettä ruuhka-ajan ulkopuolella on esitetty mm. 68 vuotta täyttäneille. Aloitteen tekijöille on vastattu, että näitä kysymyksiä selvitetään osana taksa- ja lippujärjestelmän kehittämistä ja mahdollisista muutosesityksistä tullaan pyytämään jäsenkuntien lausunnot. Ikäihmisten joukkoliikennematkojen tukemisella voidaan houkutella autoilevia ikäihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi ainakin pääkaupunkiseudulla tehtävillä matkoilla. Turvallisilla ja kohtuuhintaisilla liikkumismahdollisuuksilla on arvioitu olevan myönteinen vaikutus myös ikääntyneiden ja heidän lähipiirinsä elämän laatuun. Selvityksessä esitetään, että ikäihmisten joukkoliikenteen käyttöä edistetään ottamalla käyttöön aikarajattu seniorilippu arvolippuna. Matkakortin arvolla ostettava lippu kelpaisi ruuhkahuippujen ulkopuolella klo 9-14 välisenä aikana alkavilla matkoilla. Lipun alennus olisi 50 % aikuisten arvolipun hinnasta. Muina aikoina seniorin matkakortilta veloitettaisiin normaali aikuisten arvolipun hinta. Seniorien arvolipun kustannukset kunnille vaihtelevat sen mukaan, minkä ikäisille lipun osto-oikeus myönnettäisiin. Jos lippualennus tarjotaan jo 65 vuotta täyttäneille, kuntien rahoituskustannukset lippusubventioihin kasvavat noin 4 milj. euroa/vuosi. 70 vuotta täyttäneille tarjottu alennus kasvattaisi kuntien rahoituskustannuksia runsaat 2 milj. euroa/vuosi. Ikäperusteinen subventio on melko helposti toteutettavissa niin teknisesti kuin tariffijärjestelmän kannalta. Toteutus ei lisää byrokratiaa toisin kuin erilaisia todistuksia edellyttävät myöntämisperusteet. HSL:n hallituksen suositukset ja päätökset Selvityksessä tarkasteltuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia esiteltiin HSL:n hallitukselle iltakoulussa ja päiväkoulussa Käydyn keskustelun perusteella HSL:n hallitus päätti seuraavaa: 1) merkitä saadut selvitykset tiedoksi 2) esittää jäsenkunnille, että lippujen hinnoitteluperiaatteet uudessa vyöhykemallissa (kaarimalli) ovat pääpiirteissään seuraavat (listatekstistä ilmenevin perusteluin): - vyöhykekaarten väliset hintasuhteet: Aikuisten kausilipun hintataso 30 päivän kohdalla (5 euron tarkkuudella) on AB-kaarella 50 euroa, BC-

18 Sivu 18 / 18 kaarella 60 euroa, ABC-kaarella 90 euroa, D-kaarella 50 euroa ja ABCD-kaarella 140 euroa. - Lippulajien väliset hintasuhteet: Hinnoittelun lähtökohtana on aikuisten kausilippu/30 päivää. Arvolipun hinta saadaan kausilipun hinnasta jakamalla luvulla Kertalipun hinta saadaan kertomalla arvolipun hinta luvulla 1,9-2,2. - Lapset ja nuoret: Lastenlipun yläikärajaa korotetaan yhdellä vuodella, jolloin lipun voivat ostaa 7-17-vuotiaat. Opiskelijalippu myönnetään vuotiaille vakinaisesti HSL-alueella asuville sekä ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille, jotka täyttävät muut opiskelijalipun myöntämisperusteet. Lasten ja opiskelijalippujen hinnat ovat 50 % aikuisten lipun hinnasta (kuten nykyisin). - Ikäihmiset: Perustetaan seniorilippu 70 vuotta täyttäneille vakinaisesti HSL-alueella asuville. Lippu on päiväliikenteessä klo 9-14 alkavilla matkoilla kelpaava arvolippu. Lipun alennus on 50 % aikuisten arvolipun hinnasta. 3) Pyytää kuntien kannanottoa siitä, voidaanko muiden alennus- ja vapaalippuihin sekä ilman lippua matkustamaan oikeutettujen ryhmien joukkoliikennematkojen tukeminen alennus- tai vapaalipuin siirtää kuntien ostopalveluiksi. Tällaisia ostopalveluita ovat jo nykyisin koululaisten lukukausiliput (kuntien opetus- ja sivistystoimet) sekä vammaispalvelulain piiriin kuuluville myönnetyt joukkoliikenteen vapaaliput (Espoon ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimet). Muutos lisäisi kuntalaisille eri sektoreiden kautta annetun tuen läpinäkyvyyttä ja siirtäisi harkinnanvaraisten sosiaalisten tukien myöntämisen oikealle sektorille. 4) velvoittaa HSL:n valmistelemaan lausuntopyynnön ja laatimaan lausunnon antajien käyttöön tietopaketin selvityksessä tehdyistä tarkasteluista ja laskelmista. Tiedoksi

19 Sivu 19 / 19