Toimitusjohtajan sijainen Pirkko Lento Valmistelija Osaston johtaja Pirkko Lento, p , suunnittelija Satu Rönnqvist, p.

Transkriptio

1 Hallitus TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄ 2014 VYÖHYKERAJAT JA LIPPUJEN HINNOITTELUPERIAATTEET 1/07/72/720/2010 hall 100 Esittelijä Toimitusjohtajan sijainen Pirkko Lento Valmistelija Osaston johtaja Pirkko Lento, p , suunnittelija Satu Rönnqvist, p Helsingin seudun tulevan taksa- ja lippujärjestelmän perusperiaatteeksi on valittu ns. kaarimalli, jossa vyöhykekaarten rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) lipuissa on kahden kaaren minimiostos. HSL pyysi kunnilta lausunnot kaarten rajojen sijainnista ja lippujen hintasuhteista. Päätösesitys sisältää rajojen sijaintia ja hintasuhteita koskevat esitykset, mutta ei lippujen hintoja. Uusi kaarimalli tulee käyttöön aikaisintaan vuonna 2016, jolloin lippujen hinnoista päätetään vuonna Hallitukselle esitetään, että - tulevan taksa- ja lippujärjestelmän vyöhykekaarien rajat määritellään esitetyllä tavalla (kuvat liitteessä 3) - ulompien kaarten rajat tarkennetaan sitä mukaa, kun uusi kehyskunta liittyy HSL:n jäseneksi - kahden kaaren minimiosto on periaatteena A-, B- ja C-kaarten alueella kaikissa päälipputyypeissä eli kausi-, arvo- ja kertalipuissa - kausilipun käyttäjän vyöhykelisälipun hinta on sama kuin arvolipun hinta sillä vyöhykkeellä tai vyöhykkeiden yhdistelmillä, jolle matkustajan voimassa oleva kausilippu ei ulotu - nykytyyppinen, vain raitiovaunuissa kelpaava arvolippu toteutetaan myös uudessa järjestelmässä - lippujen hinnoittelusta käynnistetään lisäselvitys Uudistuksen tausta, tavoitteet ja vaiheet Tulevaa taksa- ja lippujärjestelmää (TLJ2014) on valmisteltu vaiheittain vuodesta 2006 lähtien, jolloin käynnistettiin matkakorttijärjestelmän uudistamishanke (LIJ2014). Teknisen järjestelmän uudistaminen antaa mahdollisuuden uusia myös taksa- ja lippujärjestelmän periaatteita sekä varautua sen alueelliseen laajentamiseen. Taksa- ja lippujärjestelmän kehittämistyön tavoitteena on ollut, että uusi järjestelmä on kasvavan Helsingin seudun tarpeisiin soveltuva, hyvin toimiva sekä asiakkaan kannalta selkeä ja oikeudenmukainen järjestelmä, jota voidaan sen elinkaaren aikana tarvittaessa laajentaa vaiheittain. Nykyjärjestelmä perustuu vyöhykkeisiin, jotka määräytyvät kuntarajojen mukaan. Nykyjärjestelmän epäkohtiin kuuluvat kalliit lyhyet kuntarajan ylittävät

2 matkat. Helsingin seutu muodostaa yhteisen työssäkäyntialueen, jossa kuntarajoja ylitetään päivittäin säännöllisillä matkoilla. Seudun kunnat pyrkivät kehittämään palvelujaan yhä enemmän yhdessä siten, että palveluja voidaan käyttää yli kuntarajojen (päivähoito, terveyskeskukset, koulut, kirjastot ym.). Nykyinen tariffijärjestelmä ei tue tätä kehitystä. Sipoon liittyminen HSL:n jäsenkunnaksi vuoden 2012 alussa toi havainnollisesti esiin yhden nykyisen taksa- ja lippujärjestelmän ongelmista. Sipoo kuuluu nykyjärjestelmässä ns. kolmanteen vyöhykkeeseen kuten sen rajanaapuri Kerava, mutta myös Helsinki ja Sipoo ovat rajanaapureita. Näin Sipoon ja Helsingin välille syntyi kahden vyöhykkeen hintaporras. Tulevan taksa- ja lippujärjestelmän suunnittelu on edennyt vaiheittain. Työssä on laadittu erilaisia selvityksiä, joiden perusteella on pyydetty kuntien lausunnot. HSL:n hallitus ja aikaisemmin YTV:n hallitus ovat linjanneet jatkotyötä. Suunnittelun vaiheet on esitetty pääpiirteissään liitteessä 1. HSL:n hallitus päätti ( 45), että - tulevan taksa- ja lippujärjestelmän 2014 perusperiaatteeksi valitaan kaarimalli, jossa vyöhykekaaren rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta ja jossa pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) on ainakin kausilipuissa mini-miostoksena kaksi kaarta. Etäisyyden lisäksi voidaan ottaa huomioon, että toiminnallisesti yhtenäisiä palvelualueita ei jaeta eri vyöhykekaarille. Jatkotyössä määritettävät vyöhykerajat voivat tarvittaessa mukailla myös kuntarajoja sekä merkittäviä maantieteellisiä rajoja kuten vesistöt tai suuret liikenneväylät. - Tämä perusperiaate on lähtökohtana matkalippujärjestelmän uudistamishankkeen (LIJ2014) jatkovalmistelussa. - HSL laatii tarvittavat jatkoselvitykset ja vaikutustarkastelut, joiden perusteella määritellään kaarten rajojen sijainti, lippulajit ja niiden hinnoitteluperiaatteet sekä muut tarkennettavat asiat. Selvityksessä arvioidaan myös kuntakohtaiset taloudelliset vaikutukset. Hallitus päättää toteutettavasta kaarimallista vuoden 2012 loppuun mennessä. Ennen päätöstä hallitus pyytää asiasta kuntien lausunnot. Hallituksen edellyttämät selvitykset valmistuivat tammikuussa Työssä tarkennettiin vyöhykekaarten rajausvaihtoehtoja sekä lippujen hintasuhteita. Raportti on julkaistu HSL:n nettisivuilla (Helsingin seudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän 2014 kaarimallin vyöhykerajat ja lippujen hinnoitteluperiaatteet, HSL:n raportti 3/2012). Tuloksia esiteltiin HSL:n hallitukselle Hallitus päätti pyytää selvityksessä esitetyistä vaihtoehdoista ja suosituksista HSL:n jäsenkuntien ja Kuuma-kuntien lausunnot. Kaarimallin vyöhykerajat Kaarimalli on kuntarajoista riippumaton vyöhykemalli, jossa vyöhykekaarien rajat perustuvat etäisyyteen Helsingin keskustasta. Kaarimalli parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja palveluiden saavutettavuutta yli kuntarajojen. Vyöhykkeiden välisiä hintaportaita lievennetään vyöhykekaarien sopivalla määrällä ja sekä soveltamalla periaatetta, jossa

3 pääkaupunkiseudulla on minimiostoksena kaksi kaarta ainakin kausilipuissa. Kaarimallin rajojen sijainnin vaihtoehtoja muodostettaessa on huomioitu kuntien peruspalvelujen saanti, merkittävät liikenneväylät, vesistöt, metsäalueet ja peltoaukeat. Vyöhykekaarten rajoja määriteltäessä on huomioitu olemassa oleva ja tuleva joukkoliikenneverkosto, kuten metro Matinkylään, Vantaan Kehärata sekä runko- ja poikittaislinjastoa koskevat suunnitelmat. Kuntien lausuntoja varten laadittiin vaikutustarkastelut kolmesta päävaihtoehdosta. Kuntia pyydettiin ottamaan antaa siihen, mikä näistä päävaihtoehdosta tulee ottaa toteutuksen pohjaksi ja mitä näkökohtia mahdollisesti pitää vielä ottaa huomioon. Vaihtoehtojen merkittävimmät erot liittyvät B- ja C-kaarten rajaan ja erityisesti B-kaaren laajuuteen. Ohessa on kuvattu yleispiirteisesti lausunnoilla olleet vaihtoehdot ja niistä annetut lausunnot kaarten mukaisessa järjestyksessä. Yhteenveto lausunnoista on liitteessä 2. A- ja B-kaaren raja: Helsingin kantakaupunki A- ja B-kaaren rajaus oli samanlainen kaikissa lausunnoilla olleissa vaihtoehdoissa. Raja kulkee idässä Kulosaaren länsipuolella, pohjoisessa Pasilan aseman pohjoispuolella ja lännessä A-kaarelle kuuluvat Munkkivuori, Munkkiniemi ja Lauttasaari. Kaarten raja leikkaa raideliikenteen maksimikuormituskohdat. Vuoden 2020 tilanteessa A-kaarella asuisi noin henkeä ja sillä sijaitsisi työpaikkaa. Helsinki esittää Kulosaaren sijoittamista A-kaarelle, koska se on samalla etäisyydellä Helsingin keskustasta kuin lännessä A-kaarelle sijoitettu Lauttasaari. HSL:n esityksessä Kulosaari oli sijoitettu B-kaarelle, koska siellä sijaitsee ruotsinkielinen lukio, jonne tullaan laajalta alueelta sekä Vantaalta että Östersundomista. Hallitukselle esitetään Helsingin lausunnon mukaista rajausta. Helsingin lausunnossa pyydettiin tutkimaan rajan vetämistä Oulunkylän ja Käpylän välistä ja edelleen Metsälän eteläpuolelle. Selvityksen mukaan Etelä-Haagan ja Oulunkylän jakautuminen A- ja B-kaarille vaikuttaa vain vähän näiden alueiden asukkaiden liikkumiseen, koska käytössä on joka tapauksessa kahden kaaren minimiostos. Jos raja kulkisi etelämpänä, jakaisi se tulevaisuudessa kasvavan Pohjois-Pasilan alueen. Hallitukselle esitetään HSL:n lausuntopyynnön mukaista rajausta. Muut kunnat eivät ole ottaneet kantaa A- ja B-kaarten rajaan. Vantaan lausunnossa todetaan yleisesti, että vyöhykekaarien säteiden tulisi ulottua eri suuntiin yhtä pitkälle. Tämä tukee Helsingin kantaa Kulosaaren osalta. B- ja C-kaaren raja HSL:n lausuntopyynnössä rajalle oli esitetty kolme eri vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan erityisesti B-kaaren laajuuden osalta. Vaihtoehdossa 1 ("Perusvaihtoehto") B-kaari on suppein. Östersundom, Tammisto, Martinlaakso ja Myyrmäki sijoittuisivat C-kaarelle. Lännessä kaaren raja seurailisi Kehä II:n linjausta, jolloin mm. Kauniainen, Laaksolahti ja Matinkylä sijoittuisivat C-kaarelle. B-kaarella asuisi vuonna 2020 noin asukasta ja työpaikkoja olisi C-kaarella vastaavat luvut ovat asukasta ja työpaikkaa.

4 Vaihtoehdossa 2 Suur-Matinkylä sijaitsee B-kaarella, muilta osin vaihtoehto on sama kuin vaihtoehto 1. B-kaarella olisi vuonna 2020 noin asukasta ja työpaikkaa. C-kaarella vastaavat luvut olisivat asukasta ja työpaikkaa. Vaihtoehdossa 3 kaarten raja myötäilisi Vantaalla Kehä III:n linjausta, jolloin Tammisto, Martinlaakso ja Myyrmäki sijoittuisivat B-kaarelle. Lännessä Kauniainen, Suur-Leppävaara ja Suur-Tapiola sijoittuisivat B-kaarelle. B-kaarella olisi vuonna 2020 noin asukasta ja työpaikkaa. C-kaarella vastaavat luvut olisivat asukasta ja työpaikkaa. Kuntien lausunnot tukevat laajaa B-kaarta eli vaihtoehtoa 3. Rajauksessa toteutuu Espoon kanta, jonka mukaan Suur-Leppävaaran ja Suur-Matinkylän tulee olla B-kaarella. Rajaus toteuttaa Vantaan näkemystä siitä, että vyöhykekaarien säteiden tulisi ulottua eri suuntiin yhtä pitkälle. Myös Helsingin esittämät tarkennukset toteutuvat. Seuraavassa tarkastellaan B- ja C-kaaren rajausta idästä länteen. Idässä B- ja C-kaaren rajaus oli samanlainen kaikissa lausunnoilla olleissa vaihtoehdoissa. Raja myötäilee Kehä III:sta ja Östersundom sijoittuu C-kaarelle. Helsinki pitää lausunnossaan tätä perusteltuna. Hallitukselle esitetään tämän mukaista rajausta. Suutarilan ja Tikkurilan kohdalla raja myötäilisi Kehä III:sta. Helsinki esittää, että Ala-Tikkurilan kohdalla raja noudattaisi kuitenkin kaupungin rajaa, jolloin tämä alue sijoittuisi B-kaarelle. Myös Kuuma-kunnat esittävät, että raja noudattaisi Helsingin ja Vantaan kuntarajaa. Hallitukselle esitetään Helsingin lausunnon mukaista rajausta. Länteen päin mentäessä raja kulkisi edelleen Kehä III:n pohjoispuolella siten, että Tammisto, Martinlaakso ja Myyrmäki sijoittuvat B-kaarelle. Helsingin lausunnossa esitetyt toiveet Honkasuon ja Kuninkaankolmion sijoittumisesta B-kaarelle toteutuvat. Espoossa Suur-Leppävaara ja Suur-Matinkylä sijoittuisivat B-kaarelle, samoin Kauniainen. Hallitukselle esitetään tämän mukaista rajausta. Espoo esitti lausunnossaan lisäksi merkittäviä laajennuksia B-vyöhykkeeseen siten, että se kattaisi Espoon kaikki viisi aluekeskusta tai ainakin raideliikenteessä tehdyt matkat hinnoiteltaisiin B-kaaren hintaisiksi Espoon keskukseen. Esitysten toteutus johtaisi käytännössä C-kaaren häviämiseen ja pääkaupunkiseudun tasatariffiin. AB- ja D-kaaren välille tulisi suuri hintaporras. Muiden kuntien lausunnot eivät tue näitä laajennuksia. Malli ei vastaa Vantaan esittämää, matkan pituuteen nähden tasapainoista ratkaisua, sillä B-kaari jatkuisi huomattavasti pidemmälle lännessä kuin idässä ja pohjoisessa. Helsinki painottaa lausunnossaan, että B-vyöhykettä ei tule laajentaa Suur-Matinkylää laajemmalle alueelle, koska tasatariffi ei ole mm. maankäytön kannalta tarkoituksenmukainen tariffirakenne. C- ja D-kaaren sekä ulompien kaarien rajat Pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevat kehyskunnat sijoittuvat kaikissa kaarimallin vaihtoehdoissa pääasiassa kaarille D ja E. D-kaarella voivat sijaita Sipoo, Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi ja Kirkkonummi sekä suuri osa Vihdistä. Nykyisten HSL-kuntien lausunnoissa esitetyt tarkennukset toteutetaan, mm. Sipoon Myyras sijoitetaan C-kaarelle. D- ja E -kaarten raja määritellään tarkemmin myöhemmin, kun ulompien kehyskuntien HSL-jäsenyys ajankohtaistuu.

5 Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kaarimallissa ei olisi kahden kaaren minimiostosperiaatetta eli kaaret D ja E voisi ostaa yksittäin. Lippujen hintasuhteet Lausuntopyynnössä pyydettiin kuntien kantaa seuraaviin lippujen hintasuhteita koskeviin suosituksiin: - koskeeko periaate kahden kaaren minimiostoksesta A-, B- ja C-kaarten alueella kaikkia päälipputyyppejä eli kausi-, arvo- ja kertalippuja - sidotaanko ABC-kaarten lippujen hinnat toisiinsa siten, että AB-kaarella hinta on sama kuin BC-kaaren hinta ja ABC-kaaren hinta on enintään AB- ja BC-kaarten lippujen hintojen summa - kausilipun käyttäjän vyöhykelisälipun hinta on sama kuin arvolipun hinta sillä vyöhykkeellä, jolle matkustajan voimassa oleva kausilippu ei ulotu - nykytyyppinen, vain raitiovaunuissa kelpaava arvolippu toteutetaan myös uudessa järjestelmässä. Lausunnon antajat puoltavat kahden kaaren minimiostosperiaatetta kaikissa päälippulajeissa ABC-kaarilla (kausi-, arvo- ja kertalipuissa). Myös vyöhykelisälippu ja sen hinnoittelu lisäkaaren arvolipun hinnan mukaan sekä raitiovaunulipun säilyttäminen saavat varauksetonta kannatusta. Lausunnoissa nähdään ABC-alueen vyöhykekaarten lippujen hintojen sitomisessa toisiinsa hyviä puolia, mutta toisaalta pelätään sen rajoittavan liikaa hinnoittelun joustavuutta. Espoo esitti lausunnossaan, että B-kaari ulottuisi Espoon keskukseen ainakin junaliikenteessä. Esitetty kulkumuotokohtainen hinnoittelu raideliikenteessä ei tue Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämistavoitteita. Järjestelmä perustuu raideliikenteen ja vahvojen runkobussilinjojen verkostoon, jota tukevat pääosin bussiliikenteellä hoidettavat liityntäyhteydet. Järjestelmässä tulee voida vaihtaa koko matkaketjun kattavalla alueella ao. vyöhykkeen tai vyöhykkeiden lipulla joukkoliikennevälineestä toiseen ilman kulkuvälinekohtaisia rajoituksia tai lisämaksuja. Poikkeuksen muodostaa vain raitiovaunulippu, jolla ei ole vaihto-oikeutta muuhun liikenteeseen. Kustannusvaikutukset ja niiden säätely tariffipoliittisin keinoin Kaarimallin kustannusvaikutukset riippuvat kaarten alueellisen rajauksen lisäksi olennaisesti lippujen hinnoittelusta. Kaarimallissa, varsinkin kuntien lausunnoissa puolletussa laajan B-kaaren mallissa lippujen käyttöalueet laajenevat nykytilanteeseen verrattuna. Suurin laajennus on ABC-alueella, missä on kahden kaaren minimiostos. Samalla alueella ovat myös suurimmat joukkoliikenteen käyttäjämäärät. Lausuntopyynnössä vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia oli verrattu ennustemalleilla vuoden 2020 tilanteessa siten, että AB- ja BC-kaarten lippujen hinnat noudattivat nykyisiä sisäisten lippujen hintoja. Kaarimalli nostaisi silloin kuntien rahoitusosuuksia, koska lipputulot nykyisistä seutulipuista alenisivat. Hallitukselle esitettävässä rajauksessa ja

6 nykytason lipun hinnoilla kuntien maksuosuudet kasvaisivat seuraavasti: Helsinki 7,6 milj. euroa, Espoo 12,3 milj. euroa, Vantaa 11,1 milj.euroa, Kauniainen 0,7 milj.euroa, Kerava 0,5 milj.euroa, Kirkkonummi 0,2 milj.euroa ja Sipoo 0,2 milj.euroa. Kunnat pitivät lausunnoissaan perusteltuna, että käyttöalueen laajetessa myös lippujen hintaa voidaan kohtuullisesti korottaa. Lausunnonantajat korostivat, että kuntien lisäsubvention tarve ei saa nousta niin paljoa kuin esimerkkilaskelmissa ja subvention tarvetta tulee säädellä tariffipoliittisin keinoin. Hinnoitteluvaihtoehdoista käynnistetään jatkoselvitys, jossa tarkastellaan erilaisia hinnoitteluvaihtoehtoja sekä niiden vaikutuksia joukkoliikenteen käyttöön ja kuntaosuuksiin hallituksen päättämässä kaarimallissa. Uusi taksa- ja lippujärjestelmä voidaan ottaa käyttöön vasta sen jälkeen, kun matkalippujärjestelmän tekninen uudistus on toteutettu nykyjärjestelmään vuoden 2015 loppuun mennessä. Tariffiuudistus voidaan siten toteuttaa aikaisintaan vuonna Uuden tariffijärjestelmän lippujen hinnoista päätettäisiin näin ollen vuonna Ehdotus (PLe) Hallitus päättää, että - tulevan taksa- ja lippujärjestelmän vyöhykekaarien rajat määritellään liitteessä 3 esitetyllä tavalla - ulommat rajat tarkennetaan sitä mukaa, kun uusi kehyskunta liittyy HSL:n jäseneksi - kahden kaaren minimiosto on periaatteena A-, B- ja C-kaarten alueella kaikissa päälipputyypeissä eli kausi-, arvo- ja kertalipuissa - kausilipun käyttäjän vyöhykelisälipun hinta on sama kuin arvolipun hinta sillä vyöhykkeellä tai vyöhykkeiden yhdistelmillä, jolle matkustajan voimassa oleva kausilippu ei ulotu - nykytyyppinen, vain raitiovaunuissa kelpaava arvolippu toteutetaan myös uudessa järjestelmässä - lippujen hinnoittelusta käynnistetään lisäselvitys. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Liitteet 1: Taksa- ja lippujärjestelmän 2014 suunnitteluvaiheet 2: Lausuntoyhteenveto 3: Kaarimallin vyöhykerajat