ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPUT SEKÄ OIKEUSMATKUSTAA ILMAN LIPPUA HELSINGIN SEUDUN UUDESSA VYÖHYKEMALLISSA, LAUSUNTOPYYNTÖ JÄSENKUNNILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPUT SEKÄ OIKEUSMATKUSTAA ILMAN LIPPUA HELSINGIN SEUDUN UUDESSA VYÖHYKEMALLISSA, LAUSUNTOPYYNTÖ JÄSENKUNNILLE"

Transkriptio

1 Hallitus ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPUT SEKÄ OIKEUSMATKUSTAA ILMAN LIPPUA HELSINGIN SEUDUN UUDESSA VYÖHYKEMALLISSA, LAUSUNTOPYYNTÖ JÄSENKUNNILLE 1/ /2010 Hallitus 3 Esittelijä Valmistelija Rönnqvist p Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Pirkko Lento p , projektipäällikkö Satu Helsingin seudun matkakorttijärjestelmä uusitaan ja koko seudulle toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä vuoden 2015 loppuun mennessä (LIJ2014-hanke). Tiiviissä yhteistyössä tämän hankkeen kanssa on valmisteltu seudun uutta taksa- ja lippujärjestelmää. Uusi vyöhykemalli (kaarimalli) on tarkoitus ottaa käyttöön teknisen järjestelmäuudistuksen ja matkakorttien vaihdon jälkeen noin vuonna Kaarimalli mahdollistaa seudun tariffijärjestelmän alueellisen laajentamisen riippumatta kunta- ja hallintorakenteista. Vyöhykekaarten rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta/ keskustaan. Vyöhykemallin toteutuksen periaatteet on päätetty lukuun ottamatta eräiden alennus- ja vapaalippuja saavien ryhmien matkalippuja sekä oikeutta matkustaa ilman lippua. Hallitukselle esitetään, että se päättää näitä ryhmiä koskevasta esityksestä ja lähettää sen jäsenkuntiin lausunnoille. Hallitus päättää asiasta lausuntokierroksen jälkeen vuoden 2015 aikana. Tausta ja tavoitteet Helsingin seudun taksa- ja lippujärjestelmän uudistamista on valmisteltu vuodesta 2006 lähtien, jolloin käynnistettiin matkakorttijärjestelmän uudistamishanke (LIJ2014). Hankkeeseen sisältyy myös ajantasaisen seudullisen matkustajainformaatiojärjestelmän toteutus. Teknisen järjestelmän uudistaminen antaa mahdollisuuden uusia myös taksa- ja lippujärjestelmän periaatteita sekä varautua sen alueelliseen laajentamiseen. Tariffijärjestelmää koskevat päätökset on puolestaan otettava huomioon teknistä järjestelmää uudistettaessa, joten kehittämishankkeita on viety eteenpäin tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Taksa- ja lippujärjestelmän uudistaminen on edennyt vaiheittain niin, että tulevasta järjestelmästä on laadittu selvityksiä ja suosituksia, joista on pyydetty kuntien lausunnot. Lausuntokierroksen jälkeen HSL:n (ja aiemmin YTV:n) hallitus on tehnyt päätökset ja käynnistänyt seuraavaa selvitysvaihetta. Tulevaisuuden järjestelmäksi on valittu nykytilanteesta tuttu vyöhykemalli. Uudessa järjestelmässä vyöhykkeet eivät kuitenkaan enää perustu kuntarajoihin. Vyöhykkeet ovat kaarimaisia ja niiden rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta/ keskustaan

2 (kaarimalli). Tämän takia uusi vyöhykemalli on riippumaton kunta- ja hallintorakenteista. HSL:n hallitus päätti vyöhykekaarten rajoista kesäkuussa Samalla päätettiin, että pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) on minimiostoksena kaksi kaarta. Joulukuussa 2013 HSL:n hallitus päätti vyöhykekaarten sekä lippulajien välisistä hintasuhteista uudessa kaarimallissa. Asiakasryhmien osalta päätettiin lasten ja nuorten/opiskelijoiden lipuista. 70 v täyttäneille päätettiin perustaa päiväliikenteessä kelpaava seniorilippu (arvolippu). Hallitus päätti, että muista alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua käynnistetään jatkoselvitys. Jatkoselvitys on nyt valmistunut. Siinä esitetään työryhmän suositukset kaarimallissa käyttöön otettavasta kokonaisuudesta. Tavoitteena on ollut tuottaa päätöksenteon pohjaksi aineisto, jonka perusteella HSL:n hallitus voi lähettää lausuntokierrokselle esityksen vielä avoinna olevien tariffikysymysten ratkaisemiseksi. Tarkoituksena on, että hallitus päättää asiasta lausuntokierroksen jälkeen touko-kesäkuussa Selvityksen laatiminen Työssä selvitettiin lähtökohtia ja toimintaympäristön muutoksia sekä kuvattiin nykytilanne. Niiden pohjalta muodostettiin vaihtoehtoja ja suositukset uusille käytännöille. Vaihtoehtoja tarkasteltiin työpajassa, johon kutsuttiin HSL:n jäsenkuntien joukkoliikenneyhteyshenkilöitä sekä sosiaalija terveystoimen edustajia. Työn aikana tavattiin Helsingin sosiaali- ja terveystoimen edustajia sekä haastateltiin useita asiantuntijoita. Työryhmässä toimi HSL:n eri osastojen edustajia, konsulttina oli Strafica Oy. Työssä selvitettiin Tampereen, Turun ja VR:n nykyisiä lippukäytäntöjä sekä EMTA-verkoston kautta Euroopan metropolialueiden lippukäytäntöjä. Valtakunnallisessa Waltti-järjestelmässä ei ole yhtenäisiä käytäntöjä alennus- ja vapaalipuille, vaan kukin toimivaltainen viranomainen päättää itse järjestelmään toteutettavista lipputuotteista. EMTA-verkostolle marraskuussa 2014 tehtyyn kyselyyn saatiin vastaus 16 metropolialueelta (yhteenveto on liitteenä 3). Erityisryhmien alennus- ja vapaalippukäytännöt sekä oikeus matkustaa ilman lippua vaihtelevat suuresti sekä Suomen suurilla kaupunkiseuduilla että Euroopan metropolialueilla. Eri seuduilla käytössä olevat alennusperusteet ovat muovautuneet pitkälti paikallisten olosuhteiden, historian, joukkoliikenteen rahoitusmallin ja poliittisten linjausten tuloksena. Tästä johtuen muualla toteutetut käytännöt ovat mielenkiintoista taustatietoa, mutta niitä ei ole perusteltua kopioida HSL:n taksa- ja lippujärjestelmään. Helsingin seutua koskevien päätösten tulee perustua HSL:n strategiaan ja arvoihin sekä jäsenkuntien linjauksiin mm. joukkoliikenteen rahoituksen osalta. Lähtökohtina HSL:n strategia ja toimintaympäristön muutokset

3 Työtä ovat ohjanneet HSL:n strategia ja arvot. HSL:n visiona vuodelle 2025 on, että joukkoliikenne on ykkösvalinta. Helsingin seutu on älykkään, kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnannäyttäjä. HSL:n strategian mukaan HSL:n perustehtävänä on kehittää ja tarjota sujuvia ja luotettavia liikkumisratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Tavoitteena on tarjota selkeää palvelua, mikä tarkoittaa mm. ajantasaisen matkustajainformaation tarjoamista ennen matkaa ja matkan aikana sekä selkeitä, helppokäyttöisiä ja kohtuuhintaisia lippuja. Lippujärjestelmää selkeyttää, kun asiakasryhmiä on mahdollisimman vähän. Tällöin tarvittavien lippulajien määrä vähenee. Kohtuuhintaisuus on silloin myös helpommin hallittavissa, kun kuntien tuki matkalippujen hintoihin kohdennetaan yhdenmukaisesti jäsenkuntien joukkoliikenteen käyttäjille. Erilaiset alennus- ja vapaaliput monimutkaistavat matkalippujärjestelmää. Nykyjärjestelmässä on noin 250 yksittäistä hintaa, joista HSL:n hallitus päättää vuosittain. Uudessa kaarimallissa ongelmat monikertaistuvat, kun alue laajenee ja jokaiselle kaarelle ja sen yhdistelmälle tarvitaan lipputuotteet kaikille asiakasryhmille. Nykyisten alennus- ja vapaalippujen myöntämisperiaatteiden sekä lippuihin oikeuttavien matkakorttien hankkimiseen liittyvien päätösten, sääntöjen ja ohjeiden hahmottaminen on haastavaa niin asiakkaille kuin heitä palvelevalle henkilökunnallekin. Uuden strategian valossa on hyvä selkeyttää HSL:n tehtävää myös erityisryhmien matkojen tukemisessa. HSL:n perustehtävän mukaista on tarjota ja kehittää esteetöntä, kaikille sopivaa ja kohtuuhintaista joukkoliikennepalvelua. HSL:n jäsenkuntien asukkaiden henkilökohtaiselle matkakortille ladattujen matkalippujen hinnat ovat jo vahvasti jäsenkuntien verovaroin tuettuja. HSL:n jäsenkuntien asukkaiden normaalihintaisiin kausilippuihin sisältyy merkittävä kuntien tariffituki (subventio). Ilman subventiota esim. Helsingin sisäinen aikuisten kausilippu (30 vrk) maksaisi asiakkaalle noin 130 euroa, kun se nyt maksaa 49,50 euroa. HSL-alueen matkalippujen hinnat kattavat noin 50 % kustannuksista. Vuonna 2015 kuntien tuki seudun joukkoliikenteen lippujen hintoihin on yhteensä noin 230,5 milj. euroa. Erityisryhmien alennus- ja vapaalippuun oikeutetut saavat lisäalennusta aikuisten lippujen subventoiduista hinnoista. Nykytilanteessa tästä aiheutuva lipputulomenetys/ lisäsubventio on noin 30,8 milj. euroa vuodessa. Lisäsubventiosta valtaosa, yhteensä 27,6 milj. euroa, kohdentuu opiskelijoille. Työryhmä suosittelee, että mahdolliset lisäalennukset, vapaaliput tai oikeus matkustaa ilman lippua perustuisivat jatkossa vain liikennepoliittisiin linjauksiin ja liikenneturvallisuuteen. Perusteiden tulee olla yhtenäiset koko seudulla. Joukkoliikenteen esteettömyyden kehittäminen Nykyiset alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ovat syntyneet pääosin 1980-luvulla, jolloin joukkoliikenne ei ollut millään tavalla esteetöntä lukuun ottamatta vuonna 1982 avattua metroa. Viime vuosikymmeninä seudun joukkoliikenteen esteettömyyttä on valtavasti

4 kehitetty ja kehittäminen jatkuu. Joukkoliikennepalvelun ja sen esteettömyyden edistämiseen on käytetty ja tullaan jatkossakin käyttämään HSL:n jäsenkuntien verovaroja satoja miljoonia euroja vuodessa. Merkittävä osa kustannuksista sisältyy HSL:n toimintamenoihin liikennöintikorvauksina (liikenteen operointi), yleiskustannuksina (mm. matkalippu- ja informaatiojärjestelmät) ja infrakustannuksina (suuret joukkoliikennehankkeet). Esteetöntä joukkoliikenteen käyttöä edistävät mm. matalalattiainen kalusto ja lähilinjat, esteetön matkustajainformaatio ja matkalippujärjestelmä sekä esteettömät matkaketjut. HSL:n tilaamasta liikenteestä matalalattiaisia ovat metro kokonaan, lähes kaikki bussit, raitiovaunuista 83 % ja lähijunista 81 %. Tilanne paranee lähivuosina edelleen, kun uusia matalalattiaisia raitiovaunuja ja lähijunia saadaan lisää. Kesällä 2015 käyttöön otettava Kehärata on suunniteltu kokonaan esteettömäksi. Länsimetron liikenteen aloittaminen tulee edistämään esteetöntä liikkumista laajasti koko seudulla. Matkustajainformaation ja matkalippujärjestelmän kehittämisessä on otettu huomioon eri asiakasryhmät. Informaation näkyvyyttä on parannettu ja Reittioppaasta voi hakea reitin esteettömyystiedot. Nykyisen matkakorttijärjestelmän toteutuksessa otettiin huomioon eritysryhmien tarpeita. Tilanne paranee edelleen lähivuosina, kun Lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeen (LIJ2014) myötä tulevat parannukset saadaan käyttöön. Esim. busseissa ja raitiovaunuissa otetaan käyttöön pysäkkikuulutukset. Uusissa matkakortin lukulaitteissa on herkkä kosketusnäyttö, joka ei vaadi voimaa arvolipun ostossa tarvittavissa painalluksissa. Näytön koko on suurempi kuin nykyisissä kortinlukijoissa ja näyttöihin on voitu tuoda paljon käyttöä helpottavia toimintoja. Esteettömän matkaketjun turvaamiseksi esteettömyys on otettava huomioon pysäkkien, asemien ja terminaalien rakentamisessa sekä kunnossapidossa. Kehitettävää on edelleen mm. asemien, pysäkkien, terminaalien sekä kävely- pyöräilyreittien kunnossapidossa varsinkin talvisin sekä bussien invaramppien toimivuudessa. Näissä asioissa HSL tekee yhteistyötä jäsenkuntien, Liikenneviraston, ELY:n, VR:n, liikennöitsijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Nykytilanne ja työryhmän suositukset kaarimallissa Nykyiset erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ovat pääosin muotoutuneet yli 30 vuotta sitten. Pääkaupunkiseudun kunnat päättivät perusteista pitkään itse, minkä vuoksi kullakin kunnalla oli omat perusteensa ja alennusprosentitkin vaihtelivat ja 1990-lukujen vaihteessa YTV ja kunnat laativat yhtenäistämisselvityksen, minkä perusteella kunnat yhtenäistivät perusteita vuoden 1993 alusta. Vasta nykyiseen matkakorttijärjestelmään siirryttäessä myöntämisperusteista päättäminen siirtyi YTV:lle ja yhtenäiset perusteet tulivat käyttöön alkaen. Alennusprosentit pysyivät edelleen kuntien päätösvallassa. Lasten ja erityisryhmien lippujen alennusprosentit yhtenäistettiin seudulla alkaen lukuun ottamatta opiskelijalippua, jonka alennusprosentti yhtenäistettiin vasta alkaen.

5 HSL:n hallitus hyväksyi marraskuussa 2009 nykyiset, vuonna voimaan tulleet lippujen osto-oikeudet sekä alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet pääosin sellaisina kuin ne olivat voimassa vuonna 2009 YTV:n päätösten mukaan. Hallitus lisäsi ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille oikeuden opiskelijalippuun. Myöntämisperusteita täydentää HSL:n toimitusjohtajan vuosittain hyväksymä, Helsingin seudun joukkoliikenteen ammattilaisille tarkoitettu Palvelu- ja myyntiohje. Siinä annetaan yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet päätösten toteuttamisesta. Toimitusjohtaja on tehnyt valtuuksiensa puitteissa pieniä muutoksia ja tarkistuksia myöntämisperusteisiin. Nykyiset osto-oikeudet ja myöntämisperusteet on esitetty liitteessä 1. Alennus- tai vapaaliput ladataan henkilökohtaiselle matkakortille, joten alennusliput ovat kausi- ja arvolippuja. Liikennevälineissä tai ennakkoon myytävistä kertalipuista ei anneta alennuksia (poikkeuksena lastenliput). Oikeus alennus- tai vapaalippuihin on vain HSL -kunnissa vakinaisesti asuvilla (poikkeuksena lapset ja ulkopaikkakuntalaiset opiskelijat, jotka voivat asua seudulla myös tilapäisesti). Seuraavassa käydään läpi asiakasryhmittäin päätöstilanne tulevan kaarimallin osalta sekä työryhmän suositukset vielä avoinna olevien ryhmien osalta. Aikuiset ja lapset: Kaarimallissa aikuisten lippuja myydään HSL-kunnissa asuville 18 vuotta täyttäneille ja lasten lippuja 7-17 vuotta täyttäneille henkilöille (vakituisesti ja tilapäisesti HSL-alueella asuvat). Lastenlipun yläikärajaa korotetaan yhdellä vuodella 16 vuodesta 17 vuoteen. Lastenlipun hinta on 50 % aikuisten lipun hinnasta. (Päätös HSLH ) Nuoret/opiskelijat: Kaarimallissa opiskelijalippu myönnetään vuotiaille HSL-kunnissa vakituisesti asuville opiskelijoille sekä tilapäisesti asuville ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille, jotka täyttävät muut opiskelijalipun myöntämisperusteet. Opiskelijalipun hinta on 50 % aikuisten lipun hinnasta. Erillistä nuorisolippua ei perusteta, mutta opiskelijalippu kohdennetaan nuorille. Opiskelijalipun tavoitteen on pitää nuoret joukkoliikenteen käyttäjinä ajokortti-iän saavuttamisen jälkeenkin. (Päätös HSLH ) Eläkeläiset: Nykyjärjestelmässä on kaksi eläkeläisryhmää, jotka voivat saada alennuslipun. Takuueläkettä saava on oikeutettu alennuslippuun, jonka lisäalennus on 50 % aikuisten lipun hinnasta (alennusryhmä 2). Kelan myöntämää kansaneläkettä saava on oikeutettu alennuslippuun, jonka lisäalennus on 25 % aikuisten lipun hinnasta (alennusryhmä 1). Eläkeläisten lisäalennuksen peruste on sosiaalipoliittinen (vähävaraisuus). Eläkeläiset/takuueläke -asiakasryhmään kuuluu nykyisin 0,7 % matkakorttiasiakkaista (8 883 matkakorttia). Eläkeläiset/Kelan myöntämä kansaneläke -asiakasryhmään kuuluu 1,9 % matkakorttiasiakkaista ( matkakorttia). Kelan myöntämää kansaneläkettä ovat vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläke. Myöntämisperusteet on näin ollen

6 sidottu eläkelainsäädäntöön ja Kelan päätöksiin, joten hakuprosessi aiheuttaa käyntejä Kelan toimistoissa. Lisäksi HSL:n on pyrittävä seuraamaan Kelan eläkkeisiin kohdentuvia lainsäädännön muutoksia. Alennusoikeutta hakevat asiakkaat joutuvat hakemaan ensin todistuksen Kelan toimistosta, minkä jälkeen he asioivat HSL:n matkakortin palvelupisteessä. Asiakkaan on uusittava oikeus 3 vuoden välein, jolloin tarvitaan uusi Kelan todistus. Oikeus eläkkeisiin voi muuttua, jos asiakkaan tulot muuttuvat. Kansaneläkkeen saajiin kuuluu hyvin eri-ikäisiä. Varsinkin nuorilla työkyvyttömyyseläkkeen saajilla tilanne voi muuttua nopeasti, jos kuntoutus on tehokasta. Työryhmän suositus on, että kaarimalliin ei toteuteta nykyisen kaltaisia eläkeläisten alennusryhmiä. Joukkoliikenteen matkaliput ovat vahvasti subventoituja eikä ole perusteltua, että joukkoliikennesektorin kautta annetaan lisäalennuksia sosiaalipoliittisin perustein. Vähävarainen eläkeläinen voi olla oikeutettu kunnan maksamaan toimeentulotukeen, joka kattaa myös normaalit matkakulut. Liikuntakykyä heikentävä vamma tai sairaus: Nykyjärjestelmässä on Invalidit -asiakasryhmä, johon kuuluva saa 25 %:n lisäalennuksen aikuisten lipun hinnasta (alennusryhmä 1). Eri vammoille ja sairauksille on määritelty haitta-asteet, joten asiakkaan on hankittava asiasta lääkärintodistus HSL:n hakemuslomakkeelle, joten hakuprosessi aiheuttaa käyntejä terveyskeskuksissa ja muilla lääkäreillä. Muista vammaisista poiketen sokeilla on oikeus vapaalippuun, jos näkövamman haitta-aste on vähintään 90 %. Sokeilla on myös automaattisesti oikeus saattajaan (Oikeus saattajaan -kantakortti), kun muut asiakasryhmät saavat oikeuden saattajaan lääkärintodistuksen perusteella. Sokeiden vapaalipun myöntämistä varten vaaditaan silmälääkärin todistus tai Näkövammaiskortti. Invalidit -asiakasryhmään kuuluu nykyisin 0,4 % matkakorttiasiakkaista (5 358 matkakorttia). Sokeat -asiakasryhmään kuuluu 0,1 % matkakorttiasiakkaista (1 124 matkakorttia). Invalidien alennuslippu ja sokeiden vapaalippu on otettu käyttöön 1980-luvulla (Helsingissä jo aiemmin), jolloin vammaisten oli hyvin hankala käyttää joukkoliikennettä. Silloiset päättäjät ovat ehkä ajatelleet, että lisäalennus helpottaa tai hyvittää joukkoliikenteen käytön hankaluutta. Joukkoliikenteen esteettömyyttä on sen jälkeen kehitetty merkittävästi. Moni asiakas, jolla on liikuntakykyä heikentävä vamma tai sairaus, voi opiskella tai käydä töissä joukkoliikennettä käyttäen. Vammaisten edustajien kanssa keskusteltaessa on vahvistunut käsitys, että vammaiset toivovat esteetöntä joukkoliikennettä ja yhdenvertaista kohtelua muiden asiakkaiden kanssa sekä myös eri vammaisryhmien kesken. Uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän valmistelussa on otettu pyritty ottamaan huomioon erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Uuden kortinlukijan herkkä kosketusnäyttö ja näytön nykylukijoita suurempi koko helpottavat käyttöä. Näkövammaisten asiakkaiden arvolipun oston helpottamiseksi uusien kortinlukijoiden kosketusnäytön reunoilla on kohoviivat, jotka

7 ohjaavat painikkeille. Myös kortinlukualueella on kohopisteet, jolloin sen löytäminen laitteen pinnasta on mahdollista. Työryhmän suositus on, että kaarimalliin ei toteuteta nykyisen kaltaista Invalidit -asiakasryhmää eikä Sokeat -asiakasryhmää. Joukkoliikenteen matkaliput ovat vahvasti subventoituja eikä ole perusteltua, että joukkoliikennesektorin kautta annetaan lisäalennuksia sosiaalipoliittisin perustein. Vähävarainen liikuntaesteinen voi olla oikeutettu kunnan maksamaan toimeentulotukeen, joka kattaa myös normaalit matkakulut. Vaikeavammaiset kuuluvat vammaispalvelulain piiriin ja heillä on oikeus kunnan (sosiaali- ja terveystoimen) järjestämään kuljetuspalveluun. Ikäihmiset/seniorit: HSL:n hallitus on päättänyt, että kaarimallissa otetaan käyttöön seniorilippu 70 vuotta täyttäneille vakinaisesti HSL-alueella asuville. Lippu on matkakortille ostettava arvolippu, joka kelpaa päiväliikenteessä klo 9-14 alkavilla matkoilla kaikkina viikonpäivinä. Lipun hinta on 50 % aikuisten arvolipun hinnasta. (HSLH ) Nykytilanteessa HSL-alueella ei ole ikäperusteisia alennuksia senioreille. Seniorilipun perustamisen syyt ovat liikennepoliittisia. Tavoitteena on ohjata ikäihmisten matkoja ruuhka-ajan ulkopuoliseen liikenteeseen, jolloin siellä on vapaata kapasiteettia. Päiväliikenteen alemmilla hinnoilla houkutellaan senioreita hankkimaan matkakortti ja käyttämään ainakin ajoittain joukkoliikennettä, jolloin ikäihmisten henkilöauton käyttö voi vähentyä. Seniorilippu palvelee myös monia nykyisin Eläkeläinen -, Invalidi tai Sokea asiakasryhmiin kuuluvia. Matkakortin hankkineista Kelan takuueläkettä saavista yli 30 % ja kansaneläkettä saavista lähes 50 % on 70 vuotta täyttäneitä. Liikuntarajoitteen perusteella matkakortin hankkineista yli 75 % ja sokeiden vapaalipun saaneista yli 40 % on yli 70-vuotiaita. Joulukuun 2013 päätöksen yhteydessä hallitus päätti, että selvitetään, mitä maksaisi seniorilipun ikärajan alentaminen 68 vuoteen tai vaihtoehtoisesti päiväalennuksen tarjoaminen kaikille. Seniorilipun toteuttaminen vähentää lipputuloja, vaikka päivälipun lisäalennus lisääkin ennusteen mukaan seniorien joukkoliikennematkoja. 70 vuotta täyttäneille annettu alennus lisää kuntien maksuosuutta vuoden 2011 väestötietoihin perustuvan arvion mukaan 2,4 milj. euroa vuodessa. 68 vuotta täyttäneille annettava lisäalennus kasvattaisi tulomenetyksen 2,9 miljoonaan eli ikärajan alentaminen kahdella vuodella lisäisi tulomenetystä noin 0,5 milj. euroa vuodessa. 65 vuotta täyttäneille annettava lisäalennus maksaisi kunnille noin 3,9 milj. euroa ja kaikille annettava alennus 7,6 milj. euroa vuodessa. Lisäksi on otettava huomioon, että ikäihmisten määrä ja osuus väestöstä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Uuden alennuslippulajin käyttöönotto on aina riski, koska kaikkia vaikutuksia ei voida luotettavasti ennakkoon arvioida. Nykyisessä matkakorttijärjestelmässä oli muutaman vuoden käytössä päiväliikenteessä alennettu arvolippu, jonka saivat kaikki arvolipun käyttäjät. Alennus ei

8 ohjannut matkustamista päiväliikenteeseen, mutta vähensi lipputuloja niin paljon, että se jouduttiin lopettamaan. Ikäihmisille kohdennetun lisäalennuksen arvioidaan suuntaavaan matkustamista ruuhka-ajan ulkopuoliseen liikenteeseen paremmin kuin kaikille annettavan alennuksen. Työryhmä suosittelee, että seniorilippu otetaan käyttöön 70 vuotta täyttäneille hallituksen aiemman päätöksen mukaan. Lipun käyttöönoton vaikutuksia joukkoliikenteen käyttöön, lipputuloihin ja kustannuksiin seurataan muutaman vuoden ajan. Sen jälkeen voidaan arvioida uudelleen, onko ikärajan alentaminen perusteltua. Suomen sotien veteraanit ovat oikeutettuja vapaalippuihin. Asiakasryhmiä on kaksi, rintamaveteraanit ja sotainvalidit. Rintamaveteraanin vapaalippua varten tarvitaan rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai MR -tunnusta (MR= miinanraivaaja). Sotainvalidin vapaalippua varten tarvitaan valtion tapaturmaviraston todistus invaliditeetista, sotilasvammalain mukainen elinkorkopäätös tai valtiokonttorin todistus siitä, että asiakas kuuluu veteraanietuuden laajennuksen piiriin. Rintamaveteraanien osuus on 1,5 % matkakorttiasiakkaista (4 160 matkakorttia) ja sotainvalidien osuus 0,1 % (356 matkakorttia). Näiden asiakkaiden määrä vähenee koko ajan. Työryhmän suositus on, että Suomen sotien veteraaneille myönnetyt vapaaliput säilytetään ennallaan. Ennen kaarimallin käyttöönottoa vaihdetaan matkakortit, jolloin nämä ryhmät voidaan yhdistää yhdeksi asiakasryhmäksi (esim. sotaveteraani). Oikeus matkustaa ilman lippua Nykyjärjestelmässä on useita ryhmiä, joilla on oikeus matkustaa ilman lippua. Asiakkaita koskevat seuraavat oikeudet: - alle 7-vuotiaat lapset (U-linjojen busseissa vain tietyin ehdoin) - pientä lasta (0-6 v) lastenvaunuissa, -rattaissa tai pyörätuolissa kuljettava henkilö tietyin ehdoin, - pyörätuolia käyttävä henkilö ja hänen saattajansa, kun saatettavalla on Oikeus saattajaan - kantakortti - saattaja, kun saatettavalla on Oikeus saattajaan - kantakortti ja voimassa oleva lippu. Muut oikeudet koskevat joukkoliikennettä palvelevaa henkilökuntaa ja poliiseja. Oikeudet on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1. Työryhmä esittää kaarimallissa muutoksia pientä lasta lastenvaunuissa, -rattaissa tai pyörätuolissa kuljettavien sekä pyörätuolia käyttävien oikeuksiin. Lisäksi esitetään täsmennystä rollaattoria käyttäviä koskeviin

9 ohjeisiin. Pientä lasta (0-6 v) lastenvaunuissa, rattaissa tai pyörätuolissa kuljettavalle henkilölle annettu oikeus matkustaa ilman lippua perustuu alun perin liikenneturvallisuuteen. Oikeus koski vain bussimatkoja, jotta lasta ei tarvitsisi jättää yksin vaunuihin, kun lasta kuljettava henkilö menee ostamaan lipun kuljettajalta tai leimaamaan matkakorttiaan. Myöhemmin päättäjät laajensivat oikeuden koskemaan kaikkia muitakin liikennevälineitä, jolloin oikeus ei enää perustunut liikenneturvallisuuteen. Junissa ja raitiovaunuissa on mahdollista leimata lippu jättämättä lasta yksin vaunuihin. Metroasemilla lipun osto tapahtuu ennen laiturialueelle menoa. Suomenlinnan lautalla lippu hankitaan ja leimataan ennen lautalle menoa. Runkolinjan 550 busseissa on avorahastuskokeilu, jossa matkakortti on mahdollista leimata keskisillalla lastenvaunupaikkojen yhteydessä. Etuus mielletäänkin nykyisin lapsiperheiden sosiaalipoliittiseksi tukemiseksi. Tämän vuoksi sitä on vaadittu laajentamaan myös pientä lasta kantoliinassa kuljettaviin, vaikka he nousevat bussiin etuovesta, sekä pientä lasta pulkassa kuljettaviin. Eräät vanhemmat ovat katsoneet, että oikeus koskee molempia vanhempia, jos lapsiakin on useampia, vaikka vain yksi lapsista olisi vaunuissa tai rattaissa. Työryhmän suositus on, että kaarimallissa pientä lasta vaunuissa, rattaissa tai pyörätuolissa kuljettavalla on oikeus matkustaa ilman lippua niissä busseissa, joissa kertalipun osto tai matkakortin leimaaminen on mahdollista vain edessä. Näin maksuttomuuden perusteeksi palautetaan liikenneturvallisuus ja lippujärjestelmästä aiheutuva joukkoliikenteen esteellisyys. Lippu vaaditaan kaikissa liikennevälineissä, joissa lipun leimaaminen on mahdollista jättämättä lasta yksin eli junassa, metrossa, raitiovaunussa, Suomenlinnan lautalla sekä runkolinjojen busseissa, jos niissä on avorahastus. Joukkoliikenteen matkaliput ovat vahvasti subventoituja eikä ole perusteltua, että joukkoliikennesektorin kautta annetaan lisäksi sosiaalipoliittista tukea. Pyörätuolia käyttäviä henkilöitä koskevat säännöt ovat vuosien varrella tehtyjen yksittäisten päätösten vuoksi muodostuneet ristiriitaisiksi, mikä aiheuttaa hämmennystä käyttäjille sekä kuljettajille ja konduktööreille. Saattajan kanssa liikkuvalla pyörätuolin käyttäjällä oikeus matkustaa ilman lippua, mutta ilman saattajaa hänellä on oltava matkalippu. Pyörätuolia käyttäville ei kuitenkaan anneta tarkastusmaksua, jos he eivät ole voineet ostaa lippua. Lisäksi järjestelmässä on Vantaan sisäisiä linjoja koskeva poikkeus jäänteenä ajoilta, jolloin kunnat päättivät erityisryhmien lipuista ja oikeudesta matkustaa ilman lippua. Pyörätuolilla liikkuvilla on oikeus matkustaa ilman lippua Vantaan sisäisillä linjoilla. Kaarimallissa ei ole enää kuntien sisäisiä linjoja tai lippuja. Työryhmän suositus on, että kaarimallissa pyörätuolilla liikkuvalla on oikeus matkustaa ilman lippua niissä busseissa, joissa kertalipun osto tai matkakortin leimaaminen on mahdollista vain edessä. Näin maksuttomuuden perusteena on lippujärjestelmästä aiheutuva joukkoliikenteen esteellisyys. Lippu vaaditaan kaikissa liikennevälineissä, joissa lipun leimaaminen on mahdollista jättämättä lasta yksin eli junassa,

10 metrossa, raitiovaunussa, Suomenlinnan lautalla sekä runkolinjojen busseissa, jos niissä on avorahastus. Oikeus on sama yksin tai saattajan kanssa liikkuville. Käytäntö on silloin yhtenäinen pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavien oikeuden kanssa. Matkalippujen tarkastaja kohtelee pyörätuolilla liikkuvaa matkustajaa samoin kuin muitakin matkustajia. Jos asiakkaalla ei ole voimassa olevaa matkalippua siinä liikenteessä, missä se vaaditaan, tarkastaja määrää tarkastusmaksun tai käyttää tarkastusmaksulain 10. Sen mukaan tarkastusmaksu jätetään määräämättä matkustajalle, jos ilmenee, että matkustaminen ilman asianmukaista matkalippua on johtunut matkustajan ikä, kehitystaso, terveydentila, mielentila tai muu näihin rinnastettava erityinen seikka huomioon ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä taikka jos tarkastusmaksun määräämistä muusta syystä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana tai perusteettomana Rollaattoria käyttävillä henkilöillä ei ole oikeutta matkustaa ilman lippua. Matkalippujen tarkastustilanteessa rollaattoria käyttävät on kuitenkin rinnastettu pyörätuolilla liikkuviin eli heille ei ole määrätty tarkastusmaksua, jos he eivät ole pystyneet ostamaan lippua. Rollaattoreita voi hankkia vapaasti ja niiden käyttö yleistyy väestön ikääntyessä. Sanktion puuttuessa osa rollaattoria käyttävistä matkustaa säännöllisesti maksutta, kun taas osa maksaa tunnollisesti matkansa. Työryhmän suositus on, että rollaattoria käyttävillä henkilöillä ei ole kaarimallissakaan oikeutta matkustaa ilman lippua. Matkalippujen tarkastaja kohtelee rollaattoria käyttävää matkustajaa samoin kuin muitakin matkustajia. Jos asiakkaalla ei ole voimassa olevaa matkalippua, tarkastaja määrää tarkastusmaksun tai käyttää tarkastusmaksulain 10. Oikeus saattajaan myönnetään lääkärin allekirjoittaman hakemuksen perusteella mihin hyvänsä asiakasryhmään kuuluvalle henkilölle, jolla on pysyvä sairaus tai vamma, jonka vuoksi hän ei voi yksin liikkua joukkoliikenteessä vaan tarvitsee saattajan. Saattajaa tarvitsee osa liikuntaesteisistä ja näkövammaisista. Saattajaa voi tarvita myös hyvin liikkumiskykyinen henkilö, joka muistisairauden vuoksi ei selviä yksin joukkoliikenteessä. Asiakkaalle tehdään matkakortin palvelupisteessä pahvinen Oikeus saattajaan -kantakortti, joka on pidettävä mukana saattajan kanssa matkustettaessa. Saattaja matkustaa maksutta, mutta saatettava tarvitsee oman asiakasryhmänsä mukaisen matkalipun. Työryhmän suositus on, että oikeus saattajaan säilytetään nykytilanteen mukaisena myös kaarimallissa. Jatkotoimenpiteet Esitys kaarimallissa toteutettavista aikuisten ja lasten lippujen osto-oikeuksista, erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua Helsingin seudun tulevassa taksa- ja lippujärjestelmässä (ns. kaarimallissa) on liitteessä 2. Esitykseen sisältyvät HSL:n hallituksen päättämät muutokset sekä vielä avoinna olevat asiat työryhmän suositusten mukaisina.

11 Hallitus pyytää jäsenkuntien lausunnot muista kuin jo päätetyistä muutoksista. Lausuntokierroksen jälkeen hallitus päättää avoinna olevat asiat touko-kesäkuussa Ehdotus (SR) Hallitus päättää - esittää jäsenkunnille, että Helsingin seudun tulevassa taksa- ja lippujärjestelmässä (ns. kaarimalli) aikuisten ja lasten lippujen osto-oikeudet, erityisryhmien alennus- ja vapaaliput sekä oikeus matkustaa ilman lippua ovat liitteen 2 mukaiset. - pyytää jäsenkuntien lausuntoa erityisryhmien alennus- ja vapaalippuoikeuksiin kaarimallissa esitetyistä muutoksista sekä muutoksista, joita on esitetty ilman lippua matkustavien oikeuksiin. Lausuntoa ei pyydetä muutoksista, joista HSL:n hallitus on jo päättänyt Päätös Asia vedettiin pois listalta. Liitteet 1. Aikuisten ja lasten lippujen osto-oikeudet, erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet sekä oikeus matkustaa ilman lippua vuonna Esitys aikuisten ja lasten lippujen osto-oikeuksista, erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua Helsingin seudun tulevassa taksa- ja lippujärjestelmässä (ns. kaarimallissa) 3. EMTA-kyselyn yhteenveto (kalvosarja) Täytäntöönpano Päätösote sekä erillinen lausuntopyyntökirje jäsenkunnille

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä MUUTOSESITYKSET/TAUSTAA Erityisryhmien lippusubventio

Lisätiedot

1 Yhteenveto asiakasryhmistä ja muutosesityksistä

1 Yhteenveto asiakasryhmistä ja muutosesityksistä LIITE 2 1 (7) Erityisryhmien alennus- ja vapaaliput sekä oikeus matkustaa ilman lippua Helsingin seudun uudessa vyöhykemallissa (kaarimalli) HSL:n hallituksen kokous 10.2.2015 YHTEENVETO ASIAKASRYHMISTÄ,

Lisätiedot

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

3.11.2009. Aikuinen. 1.1.2010 alkaen. Lapsi 3.11.2009

3.11.2009. Aikuinen. 1.1.2010 alkaen. Lapsi 3.11.2009 (ESITYS) Aikuisten lippuja myydään HSL:n Aikuisen lippu, seutulippualueella* 17 vuotta Aikuinen subventoitu hinta täyttäneille henkilöille (ei edellytetä vakinaista HSL-kuntalaiselle asumista) kaarimallissa

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄ 1.1.2013 ALKAEN

HELSINGIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄ 1.1.2013 ALKAEN HELSINGIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄ 1.1.2013 ALKAEN Helsingin seudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä muodostuu matkalippujen kelpoisuusvyöhykkeistä, lippulajeista,

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Näin käytät joukkoliikennettä Helsingin seudulla

Näin käytät joukkoliikennettä Helsingin seudulla Näin käytät joukkoliikennettä Helsingin seudulla Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Sipoo ja Kirkkonummi muodostavat yhtenäisen joukko liikennealueen, jolla on helppoa ja edullista liikkua. Yhden

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013)

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty 15.11.2013) Tarjouspyynnön liite 6b 1 (9) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TARJOUSKILPAILU 2013/2 Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty ) Tarjouspyynnön liite 6b 2 (9) Johdanto Tässä työssä

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän 2014 alustava kuvaus

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän 2014 alustava kuvaus Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän 2014 alustava kuvaus Tausta PKS:n matkakorttijärjestelmä uudistetaan vuoteen 2014 mennessä. LIJ2014-hanke sisältää laajenevalle pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Yksi kortti riittää Ett kort räcker

Yksi kortti riittää Ett kort räcker Yksi kortti riittää Ett kort räcker Matkakortilla kaikki matkat HSL:n kolmas vyöhyke laajenee Sipooseen ja HSL:n matkakortin kausi- ja arvoliput tulevat käyttöön Sipoon bussiliikenteessä vuoden 2012 alussa.

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenteen yleiset matkaehdot

Helsingin seudun liikenteen yleiset matkaehdot 2016 Helsingin seudun liikenteen yleiset matkaehdot Helsingin seudun liikenteen yleiset matkaehdot 1.1.2016 Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkaehtoja sovelletaan HSL:n järjestämiin joukkoliikennematkoihin

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

lnvalidit -asiakasryhmään kuuluu nykyisin O,4yo matkakorttiasiakkaista (5 358 matkakorttia

lnvalidit -asiakasryhmään kuuluu nykyisin O,4yo matkakorttiasiakkaista (5 358 matkakorttia HSL jäsenkunnat ja Helsingin kaupungin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon vammaisneuvostot PERUsTEITA ERITYISRYH MI EN ALENN US- JA VAPAALIPPUJ EN SÄIIYTTÄUtSEEN H ELSI NGI

Lisätiedot

Lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa

Lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa 2 2015 Lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa Erityisryhmien alennus- ja vapaaliput HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 44 Asianro 3719/08.01.00/2012 Kuopion ja Siilinjärven maaseutuliikenteen lippujen hinnoittelu 1 Hinnoittelun periaatteet Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015

HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015 HSL:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015 HSLH 12.6.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitelman käsittely Perussopimus Yhtymäkokouksen on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

31.3.2015. Sipoon kunnanhallitus /liikennesuunnittelu. Kannanotto HSL-uudistuksiin

31.3.2015. Sipoon kunnanhallitus /liikennesuunnittelu. Kannanotto HSL-uudistuksiin Sipoon vammaisneuvosto Kannanotto 31.3.2015 Sipoon kunnanhallitus /liikennesuunnittelu Kannanotto HSL-uudistuksiin HSL on lähettänyt 10.2.2015 lausuntopyynnön jäsenkunnille otsikolla Erityisryhmien alennus-ja

Lisätiedot

Lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa

Lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa Lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa Infopaketti lausunnonantajille 8.5.2013 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällysluettelo 1 TARKASTELUN LÄHTÖKOHTIA... 1 Nykyinen taksa-

Lisätiedot

Yhdyskuntalautakunta 35 24.03.2015 Kaupunginhallitus 90 15.04.2015

Yhdyskuntalautakunta 35 24.03.2015 Kaupunginhallitus 90 15.04.2015 Yhdyskuntalautakunta 35 24.03.2015 Kaupunginhallitus 90 15.04.2015 Lausunto Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymälle erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua uudessa

Lisätiedot

Muuton myötä uusille reiteille

Muuton myötä uusille reiteille Muuton myötä uusille reiteille Hei sinä, jonka kodin tai työpaikan osoite on vaihtumassa tai juuri muuttunut! Mitä, jos siirtyisit uusien reittien myötä joukkoliikenteen käyttäjäksi tai pyöräilijäksi osittain

Lisätiedot

ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä

ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä 13:00 HSL & paikkatiedot (Markku Huotari) 13:20 HSL:n joukkoliikennerekisteri (Krister Karppinen) 13:40 Uusi reittiopas (Tuukka Hastrup) 14:00 Lippu- ja informaatiojärjestelmä

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/434/2015, 20.3.2015 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. A Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN

WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN KAU- PUNKI- JA MAASEUTULIIKENTEESSÄ 6.6.2016 ALKAEN WALTTI-LIPUT KÄYTTÖÖN MIKKELIN PAIKALLISLIIKEN- TEESSÄ JA MIKKELIN SEUDUN MAASEUTULIIKENTEESSÄ Mikkelin paikallisliikenteessä

Lisätiedot

Hallitus 142 22.10.2013. HSL-LIIKENTEEN SEUTULIPPUJEN SEKÄ SISÄISTEN LIPPUJEN HINNAT 2014 Hallitus 142

Hallitus 142 22.10.2013. HSL-LIIKENTEEN SEUTULIPPUJEN SEKÄ SISÄISTEN LIPPUJEN HINNAT 2014 Hallitus 142 Hallitus 142 22.10.2013 HSL-LIIKENTEEN SEUTULIPPUJEN SEKÄ SISÄISTEN LIPPUJEN HINNAT 2014 Hallitus 142 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Pirkko Lento, p. 4766 4210,

Lisätiedot

VR laski hintoja pysyvästi. Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen

VR laski hintoja pysyvästi. Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen VR laski hintoja pysyvästi Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen Tärkeää tietoa uusista lipputuotteista matkatoimistoille Sisällysluettelo Uudet ja edulliset VR lipputuotteet Lipputuotteet matkatoimistoverkkokaupassa

Lisätiedot

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Page 1 of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä

TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5. 1. Viiveajan lippu- ja maksujärjestelmä 1 YLEISTÄ... 1 2 LIPPUJÄRJESTELMÄ... 1 2.1 Nykyiset lipputuotteet... 1 2.2 Tasataksa-alueen kaupungin tukemat lipputuotteet ja asiakashinnat

Lisätiedot

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Pori 29.1.2013 Mikä PILETTI on? PILETTI-järjestelmä on toimivaltaisten viranomaisten yhteinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelu,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenteen yleiset matkaehdot

Helsingin seudun liikenteen yleiset matkaehdot 2015 Helsingin seudun liikenteen yleiset matkaehdot Helsingin seudun liikenteen yleiset matkaehdot 1.1.2015 Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkaehtoja sovelletaan HSL:n järjestämiin joukkoliikennematkoihin

Lisätiedot

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Suositukset työsuhdelippuj suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Työsuhdelippu - työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu vuoden 2006 alussa voimaan astuneen tuloverolain muutoksen

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

KESÄAIKATAULUT 1.6.2015 12.8.2015 WWW.KUOPIONALUE.FI

KESÄAIKATAULUT 1.6.2015 12.8.2015 WWW.KUOPIONALUE.FI KESÄAIKATAULUT 1.6.201 12.8.201 WWW.KUOPIONALUE.FI 1 SISÄLLYSLUETTELO LIPUT Walttiin siirtyminen...2 Kertaliput...3 Korteille ladattavat liput...4- Maksuvyöhykkeet...6-7 Tietoa matkustamisesta...8-9 LINJAT

Lisätiedot

Hallitus 109 20.08.2013

Hallitus 109 20.08.2013 Hallitus 109 20.08.2013 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SELVITYSMIES PAAJASEN SELVITYKSESTÄ, JOKA KOSKEE JULKISIN VAROIN TOTEUTETTUJEN HENKILÖKULJETUSTEN UUDISTAMISTA 243/00.02.020/2012 Hallitus

Lisätiedot

Lausunto Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle bussilippujen hinnoista

Lausunto Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle bussilippujen hinnoista Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallitus 71 24.02.2014 5 13722-2013 (032) Lausunto Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle bussilippujen hinnoista Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Lisätiedot

Esteetön bussiliikenne

Esteetön bussiliikenne Esteetön bussiliikenne Vammaiset ja vanhukset Helsingin joukkoliikenteessä seminaari 9.3.2015 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Mitä HSL tekee? Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Waltti Tvv = toimivaltainen viranomainen 1. Matkakorttimaksu (yksikäyttökortti)» Kertaluonteinen maksu» Kirjaus: Myyntituotot tai Liiketoiminnan tuotot (liikelaitos);

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Pirkko Lento, p. 4766 4210, johtava tariffisuunnittelija

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Pirkko Lento, p. 4766 4210, johtava tariffisuunnittelija Hallitus 136 27.10.2015 MATKALIPPUJEN HINNAT JA MUUT MAKSUT VUONNA 2016 428/07.72.721/2015 Hallitus 136 Esittelijä Valmistelija Jarmo Riikonen, p. 4766 4364 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA

LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA Hallitus 121 21.08.2012 LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA 232/00/01/013/2012 hall 121 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 :n 2 momentin ja 5 :n 1 momentin muuttamisesta Esityksessä

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Talousjohtaja Pirjo Laitinen, p. 4766 4070, vastaava taloussuunnittelija Jukka Kaikko, p. 4766 4072

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Talousjohtaja Pirjo Laitinen, p. 4766 4070, vastaava taloussuunnittelija Jukka Kaikko, p. 4766 4072 Hallitus 151 23.10.2012 HSL-LIIKENTEEN SEUTULIPPUJEN SEKÄ SISÄISTEN LIPPUJEN HINNAT 2013 370/07/72/721/2012 hall 151 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Talousjohtaja Pirjo Laitinen,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Päätösehdotus seutuliput pääkaupunkiseutu 3,4 % 3,4 % seutuliput lähiseutu 2 3,4 % 3,4 %

Lausuntopyyntö Päätösehdotus seutuliput pääkaupunkiseutu 3,4 % 3,4 % seutuliput lähiseutu 2 3,4 % 3,4 % Hallitus 152 21.10.2014 MATKALIPPUJEN HINNAT JA MUUT MAKSUT VUONNA 2015 456/07.72.721/2014 Hallitus 152 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Pirkko Lento, p. 4766 4210,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elisa Molin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija

Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Itsenäiseen elämään 4 LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Sisällys 1. LINJA-AUTOMATKALLA....... 3 2. PAIKALLISLIIKENTEESSÄ LIIKKUMINEN..... 4 3. LINJA-AUTOLLA KAUKOLIIKENTEESSÄ.....

Lisätiedot

MIKKELIN PAIKALLISLIIKENNE AIKATAULUT 1.6.2016-30.9.2016. Lataa aikataulut mukaasi tästä!

MIKKELIN PAIKALLISLIIKENNE AIKATAULUT 1.6.2016-30.9.2016. Lataa aikataulut mukaasi tästä! MIKKELIN PAIKALLISLIIKENNE AIKATAULUT 1.6. -.9. Lataa aikataulut mukaasi tästä! Mestarintie 3 780 Varkaus puh. 41 90 fax 0 741 91 email: soisalonliikenne@soisalonliikenne.com www.soisalonliikenne.com Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 248. Otsikko Sivu 129 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 250 130 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 251

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 248. Otsikko Sivu 129 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 250 130 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 251 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 248 Kunnanhallitus 18.05.2015 AIKA 18.5.2015 klo 18:30 19.25 PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 129 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 1665/2016 08.00.00 67 Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STAOS REGISTRATORSKONTOR 7.03.2013 1/07/72/720/2010

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STAOS REGISTRATORSKONTOR 7.03.2013 1/07/72/720/2010 II HSL HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STAOS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 02.`. 04. 2013 AUSUNTOPYYNTÖ 1 (3) 'jnro/onr Tehtävgluckko Jakelun mukallippgiftskiass 2c ~~ - Ö e)s CC 7.03.2013

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 47 25.09.2014. 47 Asianro 6085/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 47 25.09.2014. 47 Asianro 6085/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2014 1 (1) 47 Asianro 6085/08.01.00/2014 Kuopio - Siilinjärvi -joukkoliikenteen lippujärjestelmä Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Liikenne ja maankäyttö 8.10.2015 Pekka Aalto PLL Marja Rosenberg Liikennevirasto Sisältö 1. Mitä Ruotsissa on tehty ja saavutettu 2. Mitä Suomessa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon lakimies Seppo Savolainen 10.5.2012 Jyväskylä Käsitteet sotainvalidi ja veteraani sotainvalidi on henkilö, jolla on Valtiokonttorin

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Matkakortin kelpoisuus. Sisällys. Matkakortin kelpoisuus... 3

Matkakortin kelpoisuus. Sisällys. Matkakortin kelpoisuus... 3 Sisällys Matkakortin kelpoisuus... 3 Yksi kortti - monta tapaa maksaa matka... 5 Lippulajit... 7 Kertalippu... 7 Arvolippu... 7 Kausilippu... 9 Työmatkalippu... 9 Opiskelijalippu... 10 Koululippu... 11

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 53 30.10.2014. 53 Asianro 6085/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 53 30.10.2014. 53 Asianro 6085/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) 53 Asianro 6085/08.01.00/2014 Waltti-lippujärjestelmän myyntiperiaatteita Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Joukkoliikennelautakunta

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Matkakortin internetpalvelu Markus Nilsson Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Matkakortin internetpalvelu HSL haluaa lisätä asiakkaille tarjottavia verkkopalveluita Haluamme

Lisätiedot

Lipputuotteet ja asiakashinnat

Lipputuotteet ja asiakashinnat Lipputuotteet ja asiakashinnat Liikenteessä noudatetaan seuraavia lippu- ja maksujärjestelmää koskevia periaatteita, ellei yksittäisissä ostokohteissa ole toisin määrätty: 1) Kaikissa autoissa tulee voida

Lisätiedot

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 32 Asianro 6085/08.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 32 Asianro 6085/08.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 14 23.4.2015 32 Asianro 6085/08.01.00/2014 Kuopion ja Siilinjärven kaupunkiliikenteen opiskelijaliput Päätöshistoria 23.4.2015 14 Va. suunnittelupäällikkö Tanja

Lisätiedot

HSL:n lippujen hinnat 2014

HSL:n lippujen hinnat 2014 HSL:n lippujen hinnat 2014 Lippujen hinnat sisältävät 10%:n arvonlisäveron. Matkakortin hinta on 5,00 euroa. Palvelupisteessä hyvityksistä perittävä käsittelymaksu on 6,00 euroa. Yötaksan voimassaoloaikana

Lisätiedot

PKS:n seutulippujen hinnat 2014-2015 LIITE 1

PKS:n seutulippujen hinnat 2014-2015 LIITE 1 PKS:n seutulippujen hinnat 2014-2015 LIITE 1 Kertaseutulippu, aikuinen 5,00 5,00 0,0 % Kertaseutulippu, lapsi 7-16v 2,50 2,50 0,0 % Yökertaseutulippu 1) 6,00 7,00 16,7 % 2 tunnin lippu, aikuinen 7,00 7,00

Lisätiedot

Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL:een 28.10.2010

Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL:een 28.10.2010 Selvitys kehyskuntien liittymisestä HSL:een 28.10.2010 HSL:n yhteistyöalue 6 perustajakuntaa: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Perustettu 17.6.2009 Vihti Hyvinkää Nurmijärvi Mäntsälä

Lisätiedot

Lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2016-2018 / Utlåtande om HRT:s preliminära verksamhets- och ekonomiplan 2016-2018

Lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2016-2018 / Utlåtande om HRT:s preliminära verksamhets- och ekonomiplan 2016-2018 Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 164 25.08.2015 Lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2016-2018 / Utlåtande om HRT:s preliminära verksamhets- och ekonomiplan 2016-2018 1150/00.04.02/2015

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 6/2008 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 6/2008 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 6/2008 1 6.3.2008 ESITYSLISTA 06-2008 Kokousaika Torstai 6.3.2008 klo 8 Kokouspaikka Lautakunnan neuvotteluhuone, Toinen linja 7, 4. krs HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 6/2008

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt

Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt Poikkeustilanteet ja liikennehäiriöt JATin vierailu HSL:ään 18.3.2014 Sari Kotikangas, tiedotuspäällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 2 Miksi varaudumme? HSL:n perustehtävä Asiakkaalla on oikeus

Lisätiedot

Kuljetuspalvelu (färdtjänst)

Kuljetuspalvelu (färdtjänst) Kuljetuspalvelu (färdtjänst) 2016-03-24 Erityinen joukkoliikenteen muoto Voimassa 1.10.2015 alkaen TEKNISKA KONTORET 2 (6) Färdtjänst Sisältö Tervetuloa matkustajaksi 2 Matkustustavat 3 Päätöksesi saattaa

Lisätiedot

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 Suvi Rihtniemi HSL:n toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet

Lisätiedot

IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016

IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016 IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE 1.7. - 15.8.2016 1 Reitti: Koskikatu - Joutsenonkatu - Lempeenlietteentie - Karhunkalliontie - Karhunkatu - Joutsenonkatu - Paperharjuntie - Pienmustalammentie - Saimaantie -

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

12.11.2013. Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa. Lausunnot ja kannanotot

12.11.2013. Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa. Lausunnot ja kannanotot 1 12.11.2013 Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa Lausunnot ja kannanotot 2 1 HSL-KUNNAT 1.1 HELSINKI Kaupunginhallitus 16.9.2013 Lausunto

Lisätiedot

PKS:n seutulippujen hinnat 2015-2016 LIITE 1

PKS:n seutulippujen hinnat 2015-2016 LIITE 1 PKS:n seutulippujen hinnat 2015-2016 LIITE 1 Kertaseutulippu, aikuinen 5,00 5,50 10,0 % Kertaseutulippu, lapsi 7-16v 2,50 2,80 12,0 % Mobiililippu 5,00 5,50 10,0 % Yökertaseutulippu 1) 7,00 7,00 0,0 %

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

HSL:n linjastosuunnittelun analyysityökalu

HSL:n linjastosuunnittelun analyysityökalu HSY:n paikkatietoseminaari Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön HSL:n linjastosuunnittelun analyysityökalu Laura Sundell 10.3.2011 Esitelmän sisältö HSL yleisesti HSL:n

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 18.05.2015 Sivu 1 / 41 Kokoustiedot Aika 18.05.2015 maanantai klo 8:05-10:40 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Teemu Lahtinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisetuuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vammaisetuuksista annettua lakia. Leskeneläkkeenä

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot

Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot 1. Yleistä Näitä verkkopalvelun käyttöehtoja sovelletaan Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen (jäljempänä Palveluntarjoaja) tuottamaan

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010

HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL:n toimialue Kuusi perustajakuntaa: Helsinki,Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Laajenemisvaraus

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot