Mistä voisimme vielä säästää tai miten parantaa tuottavuutta miten saada kuntien rahat riittämään Kanta Hämeessä ja Suomessa?

Transkriptio

1 Mistä voisimme vielä säästää tai miten parantaa tuottavuutta miten saada kuntien rahat riittämään Kanta Hämeessä ja Suomessa? Kanta Hämeen maakunnan kuntapäivä Antti Moisio, VATT

2 Esityksen sisältö Käsitteistä ja mittaamisen ongelmista Tutkimustuloksia Kommentteja tutkimusaineistoihin liittyen Kehittämisehdotuksia 2

3 Taloustieteen käsitteitä kuntakokoon ja skaalatekijöihin liittyen Ulkoisvaikutukset ( ylikunnalliset vaikutukset ) Positiiviset ulkoisvaikutukset pätevät, jos kunnan tuottama palvelu hyödyttää myös muiden kuntien asukkaita. Mittakaavaedut ( suuruuden ekonomia ) Tuotetun palvelun yksikkökustannus alenee tuotetun määrän kasvaessa Myös mittakaavahaitat mahdollisia Läheisyysperiaate Palvelut kannattaa aina tuottaa paikallisesti, jos mittakaavaedut eivät ole huomattavan suuria 3

4 Tehokkuuteen ja tuottavuuteen liittyviä käsitteitä Menot Menot voivat kasvaa tuotetun määrän ja/tai yksikkökustannusten muuttuessa Yksikkökustannukset Voivat muuttua tuottavuuden tai panoshintojen muuttuessa Tuottavuus (tuotos/panos) Tuotoksia mm. hoitopäivät tai hoitoepisodit Panoksia mm. hoitohenkilökunnan työpanos, sairaalarakennukset Panoshintoja mm. palkat, vuokrat Tehokkuus Yksikön tuottavuus suhteessa tehokkaimpaan yksikköön (tekninen tehokkuus) Laatu (vaikuttavuus) Meno tai yksikkökustannusvertailut eivät ota huomioon palvelujen laatua Tuottavuuden mittaamisessa laatu voi olla mukana tarkastelussa, jos sitä kuvaava indikaattori on olemassa 4

5 Suorat tilastojen perusteella tehtävät vertailut ovat hankalia ja johtavat helposti harhaan: Kuntakoko ja asukaskohtaiset sosiaali ja terveysmenot* Sosiaali ja terveysmenot/asukas Kunnan asukasluku (logaritmi) Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto 5

6 Kuntakoko ja sairastavuus* Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kunnan asukasluku (logaritmi) Lähteet: Tilastokeskus, THL (Sotkanet) 6

7 Sairastavuus ja asukaskohtaiset sosiaali ja terveysmenot Sosiaali ja terveysmenot/asukas Sairastavuus, ikävakioitu Lähteet: Tilastokeskus, THL (Sotkanet) 7

8 Tuloksia tehokkuuseroja ja tuottavuuskehitystä selittävistä tekijöistä Taloudelliset tekijät ja kannustimet keskeisiä tuottavuuden selittäjiä Terveyskeskusten tehokkuus korreloi negatiivisesti kuntien verotulojen määrään asukasta kohden Mitä nopeammin talous kasvaa sitä huonompaa tuottavuuskehitys on. Hyvinä aikoina terveydenhuollon resurssimäärät kasvavat, mutta se ei ilmene vastaavasuuruisena muutoksena palvelumäärissä 8

9 Perusterveydenhuollon mitattu tuottavuus on parantunut vain 1990 luvulla (indeksit 1988=1) Tax revenues Tax revenues + grants * Verotulot, valtionosuudet käyvin hinnoin, * Perusterveydenhuollon tuottavuus VATT Grants Health centre productivity

10 Tutkimustietoa mittakaavahyödyistä: perusterveydenhuolto Räty ym. 2002; Aaltonen ym. 2004: Väestöpohjaltaan pienet terveyskeskukset muita tehottomampia Luoma ja Moisio 2005: Väestöpohjan ja terveyskeskuksen tehokkuuden välillä ei selvää yhteyttä, tehottoman palvelutuotannon riski on sitä suurempi, mitä pienempi terveyskeskus Loikkanen ja Susiluoto 2005: Kustannustehokkuus laskee väkiluvun kasvaessa (suurten kaupunkien ansiosta), pienten ja keskisuurten kuntien aineistossa ei selvää yhteyttä Pekurinen ym. 2006: Perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon menojen ja kuntakoon välinen yhteys on heikko, menot alhaisimmat asukkaan kunnissa Aaltonen, Luoma ja Moisio (2008): Terveyskeskuskuntayhtymän ( ) purkaneiden kuntien ptmenot kasvoivat noin 5% nopeammin kuin vastaavan kaltaisissa yhteistyötä jatkaneissa kunnissa 10

11 Tutkimustietoa mittakaavahyödyistä: erikoissairaanhoito Häkkinen ja Linna (2004): Sairaalan koon (volyymin) kasvattaminen ei kannattanut, sen sijaan erikoisalan/tulosyksikön kyllä Erikoisalan/tulosyksikön 1000 hoitojakson lisäys merkitsi noin 2 4 prosentin laskua yksikkökustannuksissa Tulokset puolsivat erikoisaloittaista keskittymistä pieniin sairaaloihin Linna, Peltola ja Häkkinen (2006): Yksikkökoon kasvattaminen kannatti (keskimäärin) pienimmissä yksiköissä 5000 hoitojakson volyymin kaksinkertaistaminen toisi 3 prosentin hyödyn yksikkökustannuksissa 11

12 Arvioita tutkimusaineistojen nykytilanteesta (VATT 2011)* Tuottavuusmittaukseen tarvittavaa tietoa on saatavissa vain kuntatasolla Panos ja kustannustiedot Eri palvelusektorien välillä suuria eroja tuotos ja vaikuttavuustiedon laadussa Erikoissairaanhoidossa paljon korkealaatuista potilastason tietoa, ongelmana tietojen hyödynnettävyys järjestelmätason analyysissä Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa aineistotilanne ollut heikompi mutta paranemassa (avohilmo, sosiaalihilmo rekisterit) 12 * Pursiainen, Pääkkönen, Seppälä 2011: Julkisten palvelujen tuottavuus mittaamisen ja seurannan kehittäminen

13 Arvioita tutkimusaineistojen nykytilanteesta (VATT 2011)* Kuntapalvelujen monimuotoisuus vaikeuttaa Tilastokeskuksen tiedonkeruuta Ostopalvelut, kuntayhteistyö, kuntien tietojärjestelmät Kuntauudistus?, SOTE uudistus Tilastokeskuksen tuottavuustilaston panos ja tuotosindikaattoreissa kehittämisen varaa Tietoa kerätään varastoon sitä on vaikeaa saada tutkimuksen käyttöön Käyttölupaprosessit jähmeitä, tietojenluovutuksen kesto 13 * Pursiainen, Pääkkönen, Seppälä 2011: Julkisten palvelujen tuottavuus mittaamisen ja seurannan kehittäminen

14 Kehittämisehdotukset (VATT 2011)*: 1. Toimipaikka ja asiakastasoisen aineiston saaminen tuottavuustutkimuksen käyttöön Toimipaikkatasoisten (terveysasemataso), kustannus ja muiden panostietojen kerääminen aloitetaan mahdollisimman pian 2. Tilastokeskuksen tuottavuustilaston kehittäminen Tuotoksia koskevan hyödykeluokittelun monipuolistaminen Pilottihanke (VATT, THL, TK, SK) uudenlaisten tilastojen käyttökelpoisuuden arvioimiseksi ennen kokonaisuudistuksen toteuttamista 14 * Pursiainen, Pääkkönen, Seppälä 2011: Julkisten palvelujen tuottavuus mittaamisen ja seurannan kehittäminen

15 Kehittämisehdotukset (VATT 2011)*: 3. Uusien valtakunnallisten laatu ja vaikuttavuusindikaattorien kytkeminen tuottavuustutkimukseen Etukäteisarviointi tuottavuustutkimuksen näkökulmasta ennen käyttöönottoa 4. Terveydenhuollon tuottavuusaineistojen kehittäminen Panos ja kustannustiedot toimipaikkatasolta Nykyisten tietoaineistojen saaminen tutkimuskäyttöön Erikoissairaanhoidossa tutkimusresursseja järjestelmätason mittauksen kehittämiseen Perusterveydenhuollossa tuotosluokittelun kehittäminen 15 * Pursiainen, Pääkkönen, Seppälä 2011: Julkisten palvelujen tuottavuus mittaamisen ja seurannan kehittäminen

16 Kehittämisehdotukset 2014 Uusien (laki)hankkeiden vaikutukset tulisi arvioida nykyistä huolellisemmin Etu ja jälkikäteisarviot Tutkimusmenetelmien nykyistä parempi hyödyntäminen päätöksenteon tukena Kokeilut, pilottihankkeet Hyvien arviointien riittävä resursointi, huonot arvioinnit karsittava pois => arviointiin käytettävät menot eivät kasva Päätöksenteon kulttuurin muutos / valmistelun rytminmuutos Arviointitutkimuksen uusia menetelmiä voidaan käyttää monissa muissakin tapauksissa/tilanteissa 16

17 Esimerkkiä naapurista? (1/2) Vaikka yleisesti ottaen on vaikeuksia saada läpi hyvin järjestettyjä kokeiluhankkeita, VATT:issa on käynnissä useita mielenkintoisia hankkeita Yksi näistä on Päijät Hämeen terveydenhuollon suurkuluttajat projekti. Projekti on alkuvaiheessa. Lähtökohta: valtaosa sosiaali ja terveydenhuollon menoista kohdistuu pienelle vähemmistölle suurkuluttajia. On esitetty väitteitä, että menoja mahdollista vähentää ja palveluja parantaa yhdistämällä suurkuluttajien hallintaa esimerkiksi yli hallintorajojen.

18 Esimerkkiä naapurista? (2/2) Esimerkkejä: Tiedonsaannin parantaminen / rekisterien yhdistäminen sosiaalija terveystoimien välillä. Yhteyshenkilö, johon suurkuluttaja ottaa yhteyttä ensisijaisesti missä tahansa ongelmatilanteessa. Kuitenkin vähän todellista tietoa siitä, millaisia hyötyjä saavutetaan. Projektissa ajatuksena kokeilla suurkuluttajien hallintomallia osalla Päijät Hämeen suurkuluttajista Ajatuksena satunnaistamiseen perustuva kokeilu. Tarkastelun kohteena erilaiset kustannus ja hyvinvointimuuttujat. Pidemmällä aikavälillä osallistujien seuranta rekistereissä (työmarkkinamenestys, terveys ym)

19 Tarjous Vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena on vastata kysymykseen: miten politiikkatoimen kohteena olevien henkilöiden tilanne poikkeaa siitä, mitä heille olisi tapahtunut ilman toimenpidettä. Hyvin toteutetulla kokeilulla tai pilottihankkeella saadaan sellaista tietoa hallintouudistusten vaikutuksista, jota on vaikea muuten saada Huonosti suunnitellusta ja toteutetusta kokeilusta ei ole mitään hyötyä! Hyvin toteutetut kokeilut eivät välttämättä vaadi valtavasti enemmän resursseja kuin huonosti toteutetut. Tarvittaessa olemme käytettävissä kaikissa pilottihankkeisiin ja yleisemminkin vaikutusarviointiin liittyvissä kysymyksissä.

20 Kiitos mielenkiinnosta!