Frank Webster (ed.): Periodit 3 ja 4 / 2009 Erkki Innola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Frank Webster (ed.): Periodit 3 ja 4 / 2009 Erkki Innola"

Transkriptio

1 Periodit 3 ja 4 / 2009 Erkki Innola Rob Kling (ed.): Computerization and Controversy. Value Conflicts and Social Choices (2nd Edition). Academic Press, Laaja Ajan hammas purrut sisältöön Artikkelit ja sisältö epäyhtenäisiä Frank Webster (ed.): The Information Society Reader. Routledge, 2004 Suoritustapa: luennot ja essee Ajoitus opinnoissa Tietojärjestelmätiedettä Kurssin idea, mitä, miksi ja miten Tavoitteena antaa ideoita, ajatuksia ja opinnäytteiden aiheita Luentojen rooli (ilman luentoja ei pärjää) Esseen sisältö Kirjat oheislukemistoa, muu materiaali henkilö- ja tapauskohtaista Keskustelua koko ajan (aikaisemmin paneelikeskustelut) Luentotentti Teema 1: Tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttäminen Teema 2: Työ, ICT ja johtaminen Teema 3: Organisaatiometaforat Teema 4: Yksilöt organisaatiossa Teema 5: Työ, liiketoiminta ja tietojärjestelmät Teema 6: ICT ja työmarkkinat Klingin määrittelemiä tietokoneistumisen tutkimuksen soveltamisalueita: Työelämä Yhteiskunnallinen luokkajako Turvallisuus henkilökriittisissä sovelluksissa Demokratisoituminen Työllisyys 1

2 Opetus Tasa-arvo Tietokoneistuminen ja sotilassovellukset Terveysvaikutukset IT-taidot Yksityisyys Tutkimus Työkalumetafora apuväline, ei pääasia laaja sovellettavuus Usein korvataan aikaisempi käytäntö Kling: Tietokoneet ovat monimutkaisten institutionaalisten järjestelmien osia. Mahdollisuudet / lupaukset taloudellinen hyöty, tehokkuus toiminnan (sosiaalisten käytäntöjen) kehittäminen työn yksitoikkoisuuden vähentäminen Työkalumetafora yhdistettynä teknologisiin lupauksiin -> ei nähdä ongelmia Yleisellä tasolla ongelmien näkeminen ja niiden olemassaolon hyväksyminen on käytännössä vaikeaa -> KISS vs. holistisuus, yksi suurimpia todellisuuden ymmärtämiseen ja mallintamiseen liittyviä ongelmia Holistinen näkemys vs. KISS Mustavalkoisuuden vamma, valheelliset dikotomiat, ääriajatukset lähestyvät toisiaan Richard Scarry: Mitä ihmiset tekevät? Kaikessa tieteent ekemisessä olennaista ovat ontologiset (oppi olevaisesta, mitä on olemassa) ja epistemologiset (tieto-oppi, mitä voimme tietää ja miten) lähtökohdat Teorianmuodostuksen kirous -> lapsi teorian pesuvedessä Aikaperspektiivin nykyisyys on harhainen Todellisuuden subjektiivinen luonne (ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat) tutkimus työ johtaminen Strategia (teoria) ja käytäntö -> todellinen suo, missä kuokka ja Jussi? Maailma on myyntiä Tutkimus Ajatukset Konseptit Johtaminen Motivointi Sitouttaminen Myynti on haluttujen tavoitteden saavuttamista tilanteessa, jossa päätöksentekijä ei ole myyjä itse 2

3 Autoistumisen tarkastelussa kiinnostuksen kohteena sosiaaliset vaikutukset. Esimerkki yksinkertaistava, antaa käsityksen tarkastelualueen laajuudesta ja moniulotteisuudesta. Yhdysvalloissa autoistuminen alkoi luvulla Puhdas teknologia Autoistumisen alkuaikana vaikea ennustaa tulevaa kehitystä ja sovellusalueen laajuutta Saastumisen ja autojen suhde esille 1960-luvulla Autojen rooli nykyisin nähtävissä yhteiskunnallisessa mittakaavassa Liikennekuolemat Vakiintunut (vaikea muuttaa) osa yhteiskuntaa Saasteet, öljy, ympäristövahingot, sodat Autot sosiaalis poliittis- teknisen järjestelmän osia. (esim. polttoaine, autojen suunnittelu ja kehittäminen, vakuutukset, infrastruktuurin rakentaminen, kaupunkisuunnittelu) Samanlainen moniulotteinen järjestelmä liittyy tietokoneistumiseen Kokonaiskuva rakentuu adaptoitumisen (ei meteori tai salamanisku) kautta. Sopeudutaan etuihin ja haittoihin, nykyhetkellä kokonaisuus yhä hämärä. (Nyt puhdas ja turvallinen teknologia vaihe?) Tietokoneistumisen perinpohjaiset vaikutukset vasta osittain näkyvissä. (Kling: keskustelun kitka estää ongelmien näkemisen) Tarkastelun kohteena sosiaalis-tekninen järjestelmä, ei komponentti (tai työkalu). Sosiaalinen käyttäytymisen ymmärtäminen ja soveltaminen tietojärjestelmien suunnitteluun. Ei voida tietojärjestelmää ja sen toimintaa ilman, että samalla koko organisaation toimintaa (ja päinvastoin). Tietojärjestelmätutkimuksessa ei yleisteoriaa, vaan reikäleipä Tietojenkäsittelyn ja yhteiskunnan keskinäisen suhteen tutkimisessa näkökulmia ja sovellettavia tieteitä on lukuisia. Reikäleipämalli, lukuisat eri lähestymistavat / referenssitieteet. Moni- / poikkitieteisyyden siunaus ja kirous 3

4 Tietokonejärjestelmien nopea omaksuminen (johtajat, opettajat, opiskelijat) Tietokoneistumisen syitä: Taloudellisesti tehokas työvoiman ja vanhemman teknologian korvaaja Teollisen toiminnan dominointi muuttuu, nyt dominoi informaation prosessointi Ei-taloudelliset tietokoneistumisen syyt jäävät liian vähälle huomiolle (Kling 1996) Tästä lähtenyt liikkeelle tietokoneistumiseen liittyvä kansalaisliikkeet Kling käsittelee kirjassaan teknologista utopianismia ja antiutopianismia Utopiat teknologiafriikkien päiväunia, antiutopiat tuomiopäivän odottajien painajaisunia Utopioihin ja antiutopioihin liittyviä asioita: tulevaisuuden ennustamisen vaikeus teknologisten vs. sosiaalisten järjestelmien kehitysvauhti teknologiset keksinnöt muuttavat yhteiskuntaa, mutta miten ja kuinka paljon Tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttäminen Aikaisemmin tietojärjestelmien kehittämisprojektin epäonnistumiset olivat teknologiaperustaisia Nykyisin epäonnistumisten syyt ovat pääasiassa inhimillisissä ja organisatorisissa ongelmissa projektinhallinta koulutus metodit, tekniikka ja työkalut Perinteisessä ISD-projektissa avainroolissa (kehittäjän / kehittäjäryhmän ohella) ovat olleet käyttäjät ja johtajat. Organisatoriset lähtökohdat ja sosiaaliset aspektit huomioon ottavat lähestymistavat muuttavat menettelytapoja ja monipuolistavat osallistujakuntaa Perinteinen käyttäjäkategorisointi: säännölliset käyttäjät satunnaiset käyttäjät ulkoiset käyttäjät ammattikäyttäjät 4

5 ISD -projektiorganisaatio (yleisessä muodossa) strategiaryhmä ohjausryhmä kehittämistiimi / projektiryhmä Vaihe 1 Hardware-rajoitukset 1940 n.1965 Vaihe 2 Ohjelmistorajoitukset n luvun alku Vaihe 3 Käyttäjärajoitukset 1980 luvun alku - nykypäivä Vaihe 4 Organisaatiorajoitukset nykypäivä -> Käyttäjien osallistuminen on yleensä kytketty osallistumiseen kehittämisprojektin määrittelyvaiheessa sekä (toteutuneen) järjestelmän testausvaiheessa Käyttäjien osallistuminen voi myös merkitä edustuksellista osallistumista kehittämistiimiin Käyttäjien osallistumisen asteen voi jakaa neljään eri ryhmään (Dorothy Leonard- Barton, 1999), jotka liittyvät myös tietämyksen siirtoon: Toimitus (Delivery) Konsultointi (Concultacy) Yhteiskehitys (Codevelopment) Oppipoika -malli (Apprenticeship) Tietojenkäsittelyllisten ongelmien ratkaisu vs. organisatorisesti käyttökelpoisten tietojärjestelmien suunnitteleminen Organisaation toiminta, vaikutus kehitettäviin / käytettäviin tietojärjestelmiin, tietojärjestelmien vaikutus työtehtäviin Esimerkiksi: Human-Computer Interaction tuottavuusparadoksi Ammattilaiset ovat kiinni teknologiassa, ei yhteyttä organisatoriseen kehittämiseen (vrt. Erottamattomuus-postulaatti) 5

6 Organisaation toiminta vaikuttaa tietojärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen Pelkästään teknologisten ratkaisujen onnistuneisuus ei takaa tietojärjestelmien optimaalista hyväksikäyttöä Työ, ICT ja johtaminen Työn tutkimus ja tietojärjestelmät linkittyvät toisiinsa teolliset vallankumoukset teknologian vaikutus työhön tietojärjestelmät apuvälineinä ja työnkuvan muuttajina Työn tutkimusta sosiologiassa, taloustieteissä, kauppatieteissä, psykologiassa jne. Teollinen vallankumous: ensin höyrykone nyt informaatiokone, vai enemmän? ICT:n hyödyntäminen mahdollistaa työn käsitteen perusteellisen muutoksen Organisaation muodossa ei mitään pyhää Muutoksen mahdollistajina myös globaali kilpailu, informaation kasvanut merkitys yrityksille sekä tietojenkäsittelykapasiteetin hinnan romahtaminen ICT:n vaikutukset näkyvät organisaatioissa sekä tuotantoettä koordinointiprosesseissa rutiinityö tiedon kerääminen / ennustaminen / seuranta organisatorinen muisti Löydös 1: ICT muuttaa perusteellisesti työtapoja tuotantotyö koordinointityö johtaminen Löydös 2: ICT mahdollistaa toimintojen integroinnin organisaation eri tasoilla sekä organisaatioiden välillä Arvoketjut, JIT, EDI, alihankinta, liittoutumat, sähköiset markkinat. Löydös 3: ICT muuttaa kilpailuympäristöä Suhteet kilpailijoihin ja asiakkaisiin lähentyvät / tiukentuvat Löydös 4: ICT tarjoaa strategisia mahdollisuuksia, jotka muuttavat tavoitteita ja toimintaa 6

7 Ympäristömuutoksen vaihejako yrityksen kannalta katsottuna automatisointi informointi transformaatio Löydös 5: ICT:n onnistunut soveltaminen aiheuttaa muutoksia johtamisessa ja organisaation rakenteessa Löydös 6: Kriittistä, miten organisaatio välttää globaalin kilpailuympäristön karikot Paljon samansuuntaisia käsitteitä Erkki Asp, Matti Peltonen: Työelämän sosiologia, Otava 1991 Teollistuminen on merkinnyt työnjaon jyrkkää muutosta; se on heijastunut perheen työfunktion vähentymisenä, miesten ja naisten töiden yhdentymisenä, elinkeinorakenteen muutoksena, tehtävien erikoistumisena, elämän mekanisoitumisena, väestön kasautumisena ja lukuisina muina vastaavina muutoksina Työläisestä on tullut hänen itsensä luoman koneen orja Työläisestä tulee työnsä tuotteen orja Marxin ajatukset ovat laajasti sovellettavissa tietoyhteiskunta-ajatteluun (jopa alkuperäistä paremmin) Tieteellinen liikkeenjohto, byrokratia, ihmissuhdekoulukunta, teknologia, kontingenssi, sosiotekniikka. Työkäyttäytyminen, työorganisaation rakenne, työtehtävien laajentaminen, työn rikastaminen, yritysdemokratia, työmotiivin rakentuminen ja työtyytyväisyys, organisaatiorakenne, päätöksenteko, kannustinjärjestelmät sekä yhteistyö ja osallistuminen. 7

8 Tuotannon ja teknologian suhde, vaihejako: käsityö liukuhihna automaatio Teknologian polarisoiva vaikutus työelämässä (määritelmä) Teknologian vaikutuksia (työn sosiologia) esimieskontrollin väheneminen spesialistien määrän lisääntyminen demokraattisen päätöksenteon lisääntyminen -> Tästä on johdettu tietoyhteiskunta käsitteen perusteesit Etenevä tieteellis-tekninen kehitys muuttaa työtä, ammatteja, työoloja ja koko yhteiskunnan elinkeino- ja ammattirakennetta. Työnsosiologia selvittää, miten ihminen sopeutuu näihin muutoksiin ja mitä sosiaalisia seurausvaikutuksia uudella teknologialla on. Yritys: tekninen ja sosiaalinen organisaatio, elinkeinoelämän toimintayksikkö, jolla on tuotannollisia ja / tai kaupallisia päämääriä. Organisaatio: ihmisryhmittymä, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin päämääriin ihmisten ja usein myös välineiden toimintaa säätelemällä. byrokratia tieteellinen liikkeenjohto administratiivinen koulukunta ihmissuhdekoulukunta matriisiorganisaatio vuorovaikutusta johtajan ja alaisten välillä tavoitteellista toimintaa Johtamisen roolit: liikkeenjohto (management) esimiestoiminta (leadership) 8

9 Henkilöstön kehittäminen, toiminnan kehittäminen, innovointi, organisoiminen, delegointi, koordinointi, motivointi, kommunikointi (tiedotus) ja neuvottelu autokraattinen johtaminen demokraattinen johtaminen laissez faire johtaminen (Asp & Peltonen 1991) Tehokkaat: Virastointoilija Kehittäjä Hyväntahtoinen autokraatti Toimeenpanija Vähemmän tehokkaat: Karkuri Lähetyssaarnaaja Autokraatti Kompromissintekijä Johtamisen tekniikat, tulosjohtaminen, yrityspolitiikka Sisältö, keinot, johtaminen Tekniikka ratkaisee kaiken, tehtävien kehittäminen Patruuna, kuri Tulosjohtaminen, arvot, ryhmähenki, ilmapiiri, strategia Organisaatio ja organisaatiometaforat Merkittävä organisaatiometaforia käsittelevä teos: Gareth Morgan, Images of organization, 1986 Morgan tarkastelee organisaatioita eri organisaatiometaforien kautta (vrt. luennoilla esitetty reikäleipämalli) Lähtökohtana organisaatioiden kompleksisuus monimuotoisuus ja tutkimisen vaikeus 9

10 Kone, organismi, aivot, kulttuuri, poliittinen järjestelmä, psyykkinen vankila, virta sekä vallankäytön väline Eri metaforat tarjoavat selkeästi keskenään erilaisen näkökulman organisaatioon Laajemman tutustumisen kohteina tässä yhteydessä kone (byrokratia), kulttuuri ja poliittinen järjestelmä Mekanistiseen malliin (ja konemetaforaan) liitettäviä piirteitä ovat mm. tehokas ja rationaalinen hallinto pitkälle viety erikoistuneisuus ja työnjako hierarkkinen auktoriteettirakenne rajatuin komento- ja vastuualuein organisaation jäsenten välisten suhteiden persoonattomuus yksityisen ja virallisen eriytyminen Byrokratian ja klassisen johtamisteorian peruskäsitteitä: komentoyksikkö yhtenäinen hallintoketju valvonnan laajuus virkatie aloitekyky työn jako toimivalta ja vastuu vallan keskittyminen kuri henkilökohtaisten etujen alistaminen yhteiselle edulle tasavertaisuus virkojen pysyvyys Klassinen johtamisteoria on näkemykseltään mekanistinen (ja konemetaforaa tukeva) Tieteellisen liikkeenjohdon tavoitteena on tehokkuuden optimointi, etenkin työntekijöiden osalta. Jokaisen tehtävän suoritukseen on olemassa paras ja optimaalisin ratkaisu, joka on myös tieteellisesti perusteltu. Morgan luettelee taylorismin tehtävien määritykseen liittyvät periaatteet seuraavasti: vastuu työn organisoinnista siirretään esimiehelle työntekijä ei ajattele itse, hän vain tekee määrätyn työsuorituksen. tehokkain työtapa määritellään tieteellisesti paras henkilö valitaan tekemään työsuoritus työntekijää valmennetaan tekemään työ tehokkaasti tarkkaillaan, että työntekijä noudattaa ohjeitaan ja saavuttaa tarvittavat tulokset 10

11 organisaation osan, yksittäisen ihmisen päämäärän ja tunteiden vähättely yksittäistä ihmistä ei organisaation osana voi käsitellä kuten työkalua rajoittuu pelkästään tekniseen näkökantaan selvät tehtäväsuoritukset stabiili organisaatio samana pysyvä tuote tarkkuus asioiden käsittelyssä ihmisten suunniteltu käyttäytyminen Kulttuurimetafora perustuu pitkälti käsitykseen ihmisestä sosiaalisena olentona ja organisaatio tätä taustaa vasten tulkittuna sosiaalisten ihmisten yhteisönä. Tämä yhteisön sosiaalinen toiminta voidaan mieltää organisaatiokulttuuriksi. Kulttuuriksi sanotaan sekä tietynlaista toimintaa ja prosessia, että tämän prosessin tulosta Kulttuuri sisältää organisaation historiallisen kehittymisen aikana syntyneet toiminnan kannalta tärkeät olettamukset ja normit Organisaatiokulttuuri on käsitteenä merkityksellinen pyrittäessä selvittämään ihmisyhteisöjen piirissä tapahtuvia selittämättömiä ja näennäisen järjettömiä ilmiöitä. Organisaatiokulttuurin alakäsitteistä tärkeimpiä ovat organisaatioideologia, myytit ja riitit, joiden avulla vahvistetaan organisaatiokulttuuria ja luodaan organisaatiolle omia erityispiirteitä Tietyn organisaation sisäisten arvojen, uskomusten ja normien muodostamaa, enemmän tai vähemmän integroitunut ajatuksellinen kokonaisuus, jonka pohjalta organisaation jäsenet luovat käsityksensä organisaation tavoitteista, ja tehtävistä sekä organisaatiota ympäröivästä todellisuudesta 11

12 uskomuksia, jotka tarjoavat vallankäyttäjille mahdollisuuden oikeuttaa tietyt asenteet ja toiminnat todenperäisyyttä ei ole osoitettu myyttien avulla organisaatioon tulevaa tietoa valikoidaan ja suodatetaan myyttien kautta organisaatio luo kuvansa sosiaalisesta todellisuudesta suunniteltuja ja organisoituja toimintoja, joilla on sosiaalisen yhteisön toiminnan kannalta käytännön merkitystä samalla kuvastaen yhteisön kulttuuria Organisaatio poliittisena ympäristönä on vastakohta mekanistiselle organisaatiokuvalle Organisaatiometaforan käsitteitä mm. valta ja sen käyttö neuvotteleminen kompromissit ristiriidat sovittelu Kokonaiskuvan muodostaminen metaforan avulla on vaikeaa, koska jokainen organisaatio toimii eri tavoin (esim. ilmapiiri) autokratiassa absoluuttinen valta on yksilöllä tai resursseja kontrolloivalla pienellä ryhmällä byrokratiassa toiminta nojaa rationaalisuuteen ja lakiin, toiminnan perustana kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt sekä niiden noudattaminen teknokraattisessa organisaatiossa valta on kytkeytynyt suoraan tekniseen osaamiseen, tietoon tai kykyyn ratkaista relevantit ongelmat demokratia voidaan jakaa suoraan (kaikki päättävät), edustukselliseen (edustajat päättävät) ja jaettuun (päätäntävalta jaetaan voimasuhteiden ja intressien perusteella) demokratiaan Yleensä organisaatiotasolla (eli käytännössä) politiikan eri muodot sekoittuvat toisiinsa 12

13 Kun tarkastellaan organisaatiota poliittisena areenana, nähdään, että eri intressien yksilöllisyys aiheuttaa väistämättä konflikteja intressiryhmien välille konfliktit ovat luonnollinen osa organisaation sisällä esiintyvää yhteistoimintaa ja kilpailua Konfliktien lähtökohtina toimivat organisaation muodostavien ihmisten omaksumat asenteet, roolit, uskomukset, stereotypiat ja rituaalit konfliktit voidaan nähdä myös toivottavana osana organisaatioiden toiminnassa kilpailun synnyttämien konfliktien avulla voidaan organisaatiota kehittää haluttuun suuntaan konfliktien avulla voidaan löytää löydetään uusia näkökulmia ja informaatiota rohkaisee näkemään, miten intressiperusteinen järjestelmä toimii organisatorisilla tavoitteilla, rakenteella, teknologialla, työn suunnittelulla johtajuudella jne. on olemassa poliittista merkitystä. organisaatio toimii rationaalisesti ja tehokkaasti vain, jos tiedetään kenen tavoitteet ovat kyseessä, kuka on asettanut tavoitteet ja kuka hyötyy niiden saavuttamisesta (vrt. mekanistinen malli) rationaalisuuden myytin romuttaminen nostaa organisaation areenaksi sekä kilpailulle että yhteistyölle. yksilön odottamaton käyttäytyminen organisaation osana saattaa muuttua ymmärrettäväksi, jos tutkitaan kaikki kyseiseen ihmiseen vaikuttavat intressit organisaatiometafora auttaa myös tutkimaan poliittisen organisaation toiminnan vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan poliittista organisaatiometaforaa soveltavan tarkastelun yhteydessä tutkimus politisoituu ja politiikkaa nähdään kaikkialla poliittiset organisaatiot kuvautuvat kyynisiksi, itsekkäiksi ja toiminnaltaan jopa moraalittomiksi kilpailu organisaation sisällä voi haitata yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja tappaa tehokkaasti yhteistyön ja avoimuuden organisaatiosta poliittisen organisaatiometaforan avulla ei välttämättä ole mahdollista saavuttaa todellisuutta vastaavaa kuvaa organisaation sisäisistä toimintamalleista ja valtasuhteista organisaatioiden rakenteelliset mekanismit, joita ei välttämättä saada esiin poliittista organisaatiometaforaa käyttäen, muodostavat merkittävän osan organisaation toimintatavoista 13

14 lähtökohtana ajatus organisaatioiden monesta yhtäaikaisesta roolista metaforiin perustuva organisaatioanalyysi antaa mahdollisuuden lukea samaa tilannetta monesta näkökulmasta kriittisesti ja informatiivisesti Kaksi ydinprosessia: diagnostinen lukeminen kriittinen evaluointi Tutkittava tilanne arvioidaan eri metaforia hyväksikäyttäen, tapahtumille pyritään löytämään selityksiä eri metaforien käytön avulla Saadut tulokset analysoidaan, tehdään tarvittavat painotukset ja integroidaan osanäkökulmat kokonaisuudeksi Yksilöt organisaatiossa Dominion-Swann Industries Yhteistyökumppanina SciexPlan Inc (human resource management -yritys) Erillinen esimerkkiesitys: Tietokoneistuminen tarjoaa uusia ulottuvuuksia yksilön ja organisaation välisiin suhteisiin IT-teknologian soveltaminen ei yksin määrittele yksilön ja organisaation välisten suhteiden muodostumista Yksilön ja organisaation keskinäsiä suhteita on mahdollista tarkastella organisaatiometaforien kautta IT voi olla muutoksen mahdollistaja tai apuväline, ei todellinen muutoksen syy Yksilön ja organisaation välinen suhde kytkeytyy useimmiten organisaation johtamiseen, ei esimerkiksi teknisiin tai tietohallinnon kysymyksiin Organisaatiotason ongelma: strategia = käytännön toiminta? Tällä jo aiemmin esitellyllä ongelmalla on erityinen rooli, kun tarkastellaan yksilön ja organisaation keskinäistä suhdetta 14

15 Yksilön toimintaan ja asennoitumiseen vaikuttaa merkittävästi organisaatiotason näkyvät ja ei-näkyvät ilmiöt Suhtautuminen yksilöiden heterogeenisyyteen, toimintaan, tavoitteisiin ja arvomaailmaan vaihtelee organisaatio- ja jopa osastokohtaisesti Henkilöstö on tärkein voimavaramme - vai oliko se - Henkilöstö on suurin menoerämme Konsulttiyritys Alpha Senior principals ja CIO aloittivat projektin Hierarkia: Principals Managers Seniors Support staff Projekti: Notes-käyttöönotto kerralla Empowering-tavoite Koulutus koko organisaation mittakaavassa Projektin Tavoitteena henkilökohtaisen ja organisatorisen tuottavuuden kasvattaminen Käytännön toteutus epäonnistui Palkitsemisjärjestelmät Tietämättömyys (muka-ongelmia) tietoturva luotettavuus CIO:n auktoriteetti organisatorisissa kysymyksissä Yrityskulttuuri ja työnormit yhteistyö ja tiedon jakaminen näennäistehokkuus Laaja esilletuonti (arvostamisen oppiminen käytännön kautta) Organisaation toiminta ja tietojärjestelmät Edustuksellisen ryhmän pilottihanke 15

16 Tietojärjestelmät vaikuttavat organisaation toimintaan tehokkuus uusien prosessien käyttöönottomahdollisuudet kokonaan uudet toimintamallit Tietojärjestelmien soveltaminen organisaatioissa ei rajoitu pelkästään organisaation toiminnan huomioimiseen tietojärjestelmiä kehitettäessä Organisaation toiminnan ymmärtämisen rooli korostuu erityisesti kehittämisprojektien yhteydessä (erottamattomuuspostulaatti) Esimerkki tietojärjestelmien kehittämisestä, lineaarinen elinkaarimallin vaihe 1, tehtävän määrittely: vaiheessa määritellään ratkaistava ongelma, sen rajat, suunnittelun tavoitteet ja käytettävät resurssit tässä vaiheessa tehdään useimmiten projektisuunnitelma projektin tulosten seuranta ja arviointi tapahtuvat usein tehtävän määrittelyn perusteella merkittävä osa organisatorisesta analyysistä tulisi tehdä tässä vaiheessa (vrt järjestelmän analyysi) Organisaation toiminnan ymmärtäminen osana tietojärjestelmätutkimusta: erilaisia malleja tiedon keräämiseen esim. ymmärtääksemme vanhan tietojärjestelmän tarvitsemme siitä informaatiota mikä on tarkastelun todellinen kohde? miksi tietoa kerätään (tutkimus vai käytännön [tietojärjestelmä]työ)? Tietojärjestelmän kehittäminen on toiminnan kehittämistä Tämän ajatuksen myyminen organisaatiolle on haasteellista, periaatteellinen hyväksyntä on helppo saada, mutta käytännön tekeminen voi kohdata ylitsepääsemättömiä vaikeuksia Tee sinä vain se tietojärjestelmä, toiminnan kehittämistä mietitään sitten erikseen Määrä on suuri ja budjetti pieni, harmaan eri sävyt vs. lomakkeen musta ja valkoinen, kato Kysymyksien mielekkyys ja relevanssi, rasti ruutuun vs. sanalliset vastaukset, kuka kysyy ja mitä, kuka vastaa ja mitä; keskinäinen ymmärrys onnistumisen henkilösidonnaisuus, objektiivisuus, taustamuuttujat ja niiden huomioiminen, valmistautuminen, yksilöllisyyden huomioiminen, kysymykset valmisteltava huolellisesti ennalta määritellyt / valmistellut kysymykset (struktutoitu vai ei)? haastattelun nauhoitus? yhteenveto, käsitysten varmistaminen 16

17 Osana edellä mainittuja tiedonkeruumenetelmiä Rikas kuva Osa kokonaisuutta vai ulkoinen havainnoija Tiedon keräämisen rooli kehittämisprojektin näkökulmasta Taustalla sopimus, rahallinen analyysi Projektinhallintamielessä määritellään suhde kohdeorganisaatioon Usein rajoitutaan edellä mainittuihin, mutta miksi tietoa kerätään, liittyisikö erottamattomuuspostulaatti jotenkin tähän? Organisaation toiminnan mallintamiseen ja kehittämiseen on olemassa lukuisia erilaisia lähestymistapoja riippumatta siitä, onko kyseessä organisaation toiminnan kehittäminen vai tietojärjestelmien tarkastelu Ongelma-alueita: organisatorisen toiminnan monimutkaisuus subjektiivinen vs. objektiivinen tulkinta tavoitteiden ja tulokselllisuuden määrittely (kenen kannalta) Mitä ollaan tekemässä (tavoitteiden määrittely, mitkä tavoitteet, kenen tavoitteet, kuka tukee, ketkä sitoutuvat) Miten ollaan tekemässä (toimintatapojen määrittely) Milloin ollaan onnistuttu (tulosten mittaaminen) Miten onnistuminen varmistetaan myös tästä eteenpäin (tulosten seuranta) Miten työtä jatketaan (kehittämissuunnitelma) Kehittäminen vaatii (johdon) tuen ja sitoutumisen Jos ja kun kehittäminen aiheuttaa muutosvastarintaa, miten se voitetaan (leimahtavat tekosyyt, valtapelit, epävarmuus) Millä lihaksilla kehittäjä voi viedä asiaansa eteenpäin (raha, asiantuntemus, organisatorinen asema, vieraskoreus jne.) IT ja työmarkkinat 17

18 Tietokoneistuminen yhteiskunnallisena ilmiönä kytkeytyy merkittävästi työmarkkinoihin tietotekniikan soveltaminen uudet osaamisvaatimukset nuori ammattikunta / jatkuva muutos Polarisaatiopelot eivät ole merkittävissä määrin toteutuneet Tietokoneistumisen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat laajoja ja vaikeasti mitattavissa Yleinen ja perusteltu näkemys on, että tietokoneistuminen (esim. toimistoautomaatio) lisää tuottavuutta Tietokone on työkalu, miksi tämä silti aiheuttaa intohimoja Automatisoinnin vaikutukset: työn määrä vs. laatu IT-investointiperusteen määräytyminen johdon käsitykset / asiantuntemus suhde henkilöstökustannuksiin Tuottavuus (tässä): Output / Input Apuvälineet ja tuottavuuden mittaaminen esim. laserkirjoittimen hankinta Perusteellisia panos-tuotos analyyseja vaikea löytää Tuottavuusparadoksin olemassaoloa on perusteltu seuraavilla tekijöillä: mittausvirhe oppimisaika voittojen hajautuminen systemaattinen informaatio- ja teknologiakysymysten huono hoito (Kling III-A) Sektori Business 2,9 1,1 Goods Producing 3,2 1,7 Farming 4,6 2,0 Manufacturing 2,9 2,8 Service Producing 2,5 0,7 Communications 5,2 4,6 Utilities 5,9 2,5 Trade (Wholes.& Retail) 2,7 1,2 Finance/Real Estate 1,4 0,2 Services 2,1 0,3 General Government 0,2 0,3 18

19 1980-luvulla tietokoneinvestoinnit lisääntyivät 24% vuosittain Samaan aikaan tuottavuus ei kasvanut Yhdysvaltojen talouskehityksestä viime vuosikymmeninä (erittäin yleisellä tasolla): talouden kehittyminen hidastui 1960-luvulla öljykriisin aikaan romahdus 1980-luvun alkuvuosina yleinen tuottavuuden kehitys on ollut hidasta, alakohtainen vaihtelevaa Tietokoneteollisuus on ollut kasvava ala, tällä ei ole ollut vaikutusta yleiseen tuottavuuteen Mittausongelma: miten mitataan taloudellinen tulos inflaation ongelmallinen rooli Toimistoympäristön tietokoneistuminen on muuttanut henkilöryhmien välisiä suhteita (keskijohto vs. toimistotyöntekijät) Erilaisten raporttien ja raportointikäytäntöjen muuttunut rooli, toimintatapojen uudelleenarvioinnin tarve Stabiilissa markkinatilanteessa markkinaosuuden kasvattaminen ei kasvata tuottavuutta Ratkaisumallia on vaikea löytää, relevanttien kysymysten esittäminen on helpompaa työtehtävä / käyttäjän asema organisaatiossa vaikuttaa todelliseen hyötyyn investointipäätösten oikeellisuuden varmistaminen on yhä olennainen kysymys Ensimmäiset IT-ammattilaisten työmarkkinat 1960-luvulla Matemaattinen tietotekniikka ja suurkoneympäristöt ja näihin liittyvä osaaminen hallitsivat työmarkkinoita luvulla Mikrotietokoneiden esiinmarssi muutti työmarkkinoiden volyymin 1980-luvulla 19

20 IT-työmarkkinoiden laajentuminen jatkui läpi 1980-luvun. Aikaan liittyivät kasvava työvoimapula yhdessä työmarkkinoiden kasvun kanssa (80-luvun lopun lopun hullut vuodet ) Atk / IT-alaan 1990-luvun lama vaikutti jälkijunassa Ala nousi lamasta yleisen yhteiskunnallisen kehityksen mukana (ensimmäinen käänne parempaan n. vuonna 95) Nousun mahdollistajina olivat tietoliikenne, ERP ja e-business odotukset Työmarkkinat ja työvoimapula kasvoivat taas 1990-luvun loppua kohti. (1999 uusi hullu vuosi ) IT-kuplan puhkeaminen 2000/2001 Stabiili vaihe (alkuvuosi) Tämänhetkinen tilanne: ollaanko lamassa vai taantumassa (ICT-alalla)? Alkuvaiheissa työvoimapula, osaajia vaikea löytää, in-house koulutusta jne Atk tulevaisuuden ala Sovelluskentän kasvaessa työmarkkinakenttää hallitsi edelleen teknologinen determinismi. Yleisesti laman aikana pyrittiin pitämään avainhenkilöt (osaajat) yrityksissä 1990-luvun puolenvälin jälkeen krooninen työvoimapula (alan ulkopuolinen työvoima, kansainvälinen rekrytointi, IT-ammattilaisen ja soveltajan välinen eriytyminen alkoi) IT-ammattilainen moniosaajana, erikoisala vs sovelluskenttä, polarisoituminen vahvistui vuosituhannen vaihteessa Paradoksi: työvoimapula ja työttömyys yhtä aikaa, työmarkkinat eivät toimi? Mikä on henkilökohtainen menestysresepti? Mitä osaan (paremmin kuin muut)? Koulutus, erityisosaaminen (=kokemus), kommunikointitaidot, sitoutuminen ja motivaatio, substanssi vs. sovellusala Mitä osaamisestani voi laskuttaa? Millä myyn osaamiseni? Todisteet, kokemus, rahallinen hyöty? Kenelle myyn osaamiseni? Verkostot, henkilökohtaiset kontaktit, luottamus, REFERENSSIT Tärkeintä tässäkin: Mitä ihmiset tekevät 20

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Henkilöstöjohtaminen. Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto Anna-Maija Lämsä

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Henkilöstöjohtaminen. Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto Anna-Maija Lämsä Henkilöstöjohtaminen Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto 2.5.2016 Anna-Maija Lämsä Sisältö Mitä henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan? Millainen on henkilöstöjohtamisen ja tuloksellisuuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen

Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen Maaria Nuutinen PsT, Tutkimuspäällikkö VTT LIIDERIT Rohkeus, muutoskyky ja tuottavuus tiistai 28.10. http://www.vtt.fi/sites/aaa/ 2 Tiikerin loikka -

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tutkimuksen esittely

Tutkimuksen esittely Miten johtaja hajauttaa itsensä johtaessaan hajautettua organisaatiota? Varhaiskasvatuksen IX johtajuusfoorumi 25.-26.3.2015 Jyväskylä KT ulla.soukainen@turku.fi Tutkimuksen esittely Aineisto Haastattelu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA!

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! Vuxenutbildning för Svenskfinland 22-23.3.2011 PhD REIJO SILTALA 2011 PUHEENVUORON RAKENNE 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki Ihmiset strategiamuutoksen ytimessä Kohti uudenlaista digiarkea Johtajuuden merkitys uusien asioiden tekemisessä Huippuasiantuntijoiden rooli muutoksessa J.Juppo, 1.11.2016 Digia lyhyesti Kasvava digitaalisiin

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Käytännön keinoja Kokkolassa 1 Muutoksen hallinnan keinoja Kehittämiskohdekohtaiset toimenpiteet Muutosjohtamisen malli Koulutukset esimiehille Miten toimia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Kuntauudistus prosessina Maankäytön näkökulma. Jenni Airaksinen

Kuntauudistus prosessina Maankäytön näkökulma. Jenni Airaksinen Kuntauudistus prosessina Maankäytön näkökulma Jenni Airaksinen Konteksti Syöte Prosessi Mahdollisia Kohdealueet Salo Jyväskylä Kouvola EKSOTE (Lappeenrannan ympäristö, yt-alue) Joensuu Mitä etsittiin.?

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Organisaation näkökulma palkitsemiseen: parhaat käytännöt vs. paras yhteensopivuus

Organisaation näkökulma palkitsemiseen: parhaat käytännöt vs. paras yhteensopivuus Organisaation näkökulma palkitsemiseen: parhaat käytännöt vs. paras yhteensopivuus Heini Ikävalko, 9.2.2016 heini.ikavalko@aalto.fi Heini Ikävalko Tausta - KM, Helsingin yliopisto, aikuiskasvatustiede

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

KOHTI ASIAKASLÄHTÖISEMPIÄ JA TUOTTAVAMPIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJA

KOHTI ASIAKASLÄHTÖISEMPIÄ JA TUOTTAVAMPIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJA KOHTI ASIAKASLÄHTÖISEMPIÄ JA TUOTTAVAMPIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJA Kuntien tuottavuusseminaari 16.6.2011 Reijo Väärälä Apulaisosastopäällikkö YT, Dosentti Sosiaali- ja terveysministeriö Reijo Väärälä

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?

Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot