Frank Webster (ed.): Periodit 3 ja 4 / 2009 Erkki Innola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Frank Webster (ed.): Periodit 3 ja 4 / 2009 Erkki Innola"

Transkriptio

1 Periodit 3 ja 4 / 2009 Erkki Innola Rob Kling (ed.): Computerization and Controversy. Value Conflicts and Social Choices (2nd Edition). Academic Press, Laaja Ajan hammas purrut sisältöön Artikkelit ja sisältö epäyhtenäisiä Frank Webster (ed.): The Information Society Reader. Routledge, 2004 Suoritustapa: luennot ja essee Ajoitus opinnoissa Tietojärjestelmätiedettä Kurssin idea, mitä, miksi ja miten Tavoitteena antaa ideoita, ajatuksia ja opinnäytteiden aiheita Luentojen rooli (ilman luentoja ei pärjää) Esseen sisältö Kirjat oheislukemistoa, muu materiaali henkilö- ja tapauskohtaista Keskustelua koko ajan (aikaisemmin paneelikeskustelut) Luentotentti Teema 1: Tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttäminen Teema 2: Työ, ICT ja johtaminen Teema 3: Organisaatiometaforat Teema 4: Yksilöt organisaatiossa Teema 5: Työ, liiketoiminta ja tietojärjestelmät Teema 6: ICT ja työmarkkinat Klingin määrittelemiä tietokoneistumisen tutkimuksen soveltamisalueita: Työelämä Yhteiskunnallinen luokkajako Turvallisuus henkilökriittisissä sovelluksissa Demokratisoituminen Työllisyys 1

2 Opetus Tasa-arvo Tietokoneistuminen ja sotilassovellukset Terveysvaikutukset IT-taidot Yksityisyys Tutkimus Työkalumetafora apuväline, ei pääasia laaja sovellettavuus Usein korvataan aikaisempi käytäntö Kling: Tietokoneet ovat monimutkaisten institutionaalisten järjestelmien osia. Mahdollisuudet / lupaukset taloudellinen hyöty, tehokkuus toiminnan (sosiaalisten käytäntöjen) kehittäminen työn yksitoikkoisuuden vähentäminen Työkalumetafora yhdistettynä teknologisiin lupauksiin -> ei nähdä ongelmia Yleisellä tasolla ongelmien näkeminen ja niiden olemassaolon hyväksyminen on käytännössä vaikeaa -> KISS vs. holistisuus, yksi suurimpia todellisuuden ymmärtämiseen ja mallintamiseen liittyviä ongelmia Holistinen näkemys vs. KISS Mustavalkoisuuden vamma, valheelliset dikotomiat, ääriajatukset lähestyvät toisiaan Richard Scarry: Mitä ihmiset tekevät? Kaikessa tieteent ekemisessä olennaista ovat ontologiset (oppi olevaisesta, mitä on olemassa) ja epistemologiset (tieto-oppi, mitä voimme tietää ja miten) lähtökohdat Teorianmuodostuksen kirous -> lapsi teorian pesuvedessä Aikaperspektiivin nykyisyys on harhainen Todellisuuden subjektiivinen luonne (ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat) tutkimus työ johtaminen Strategia (teoria) ja käytäntö -> todellinen suo, missä kuokka ja Jussi? Maailma on myyntiä Tutkimus Ajatukset Konseptit Johtaminen Motivointi Sitouttaminen Myynti on haluttujen tavoitteden saavuttamista tilanteessa, jossa päätöksentekijä ei ole myyjä itse 2

3 Autoistumisen tarkastelussa kiinnostuksen kohteena sosiaaliset vaikutukset. Esimerkki yksinkertaistava, antaa käsityksen tarkastelualueen laajuudesta ja moniulotteisuudesta. Yhdysvalloissa autoistuminen alkoi luvulla Puhdas teknologia Autoistumisen alkuaikana vaikea ennustaa tulevaa kehitystä ja sovellusalueen laajuutta Saastumisen ja autojen suhde esille 1960-luvulla Autojen rooli nykyisin nähtävissä yhteiskunnallisessa mittakaavassa Liikennekuolemat Vakiintunut (vaikea muuttaa) osa yhteiskuntaa Saasteet, öljy, ympäristövahingot, sodat Autot sosiaalis poliittis- teknisen järjestelmän osia. (esim. polttoaine, autojen suunnittelu ja kehittäminen, vakuutukset, infrastruktuurin rakentaminen, kaupunkisuunnittelu) Samanlainen moniulotteinen järjestelmä liittyy tietokoneistumiseen Kokonaiskuva rakentuu adaptoitumisen (ei meteori tai salamanisku) kautta. Sopeudutaan etuihin ja haittoihin, nykyhetkellä kokonaisuus yhä hämärä. (Nyt puhdas ja turvallinen teknologia vaihe?) Tietokoneistumisen perinpohjaiset vaikutukset vasta osittain näkyvissä. (Kling: keskustelun kitka estää ongelmien näkemisen) Tarkastelun kohteena sosiaalis-tekninen järjestelmä, ei komponentti (tai työkalu). Sosiaalinen käyttäytymisen ymmärtäminen ja soveltaminen tietojärjestelmien suunnitteluun. Ei voida tietojärjestelmää ja sen toimintaa ilman, että samalla koko organisaation toimintaa (ja päinvastoin). Tietojärjestelmätutkimuksessa ei yleisteoriaa, vaan reikäleipä Tietojenkäsittelyn ja yhteiskunnan keskinäisen suhteen tutkimisessa näkökulmia ja sovellettavia tieteitä on lukuisia. Reikäleipämalli, lukuisat eri lähestymistavat / referenssitieteet. Moni- / poikkitieteisyyden siunaus ja kirous 3

4 Tietokonejärjestelmien nopea omaksuminen (johtajat, opettajat, opiskelijat) Tietokoneistumisen syitä: Taloudellisesti tehokas työvoiman ja vanhemman teknologian korvaaja Teollisen toiminnan dominointi muuttuu, nyt dominoi informaation prosessointi Ei-taloudelliset tietokoneistumisen syyt jäävät liian vähälle huomiolle (Kling 1996) Tästä lähtenyt liikkeelle tietokoneistumiseen liittyvä kansalaisliikkeet Kling käsittelee kirjassaan teknologista utopianismia ja antiutopianismia Utopiat teknologiafriikkien päiväunia, antiutopiat tuomiopäivän odottajien painajaisunia Utopioihin ja antiutopioihin liittyviä asioita: tulevaisuuden ennustamisen vaikeus teknologisten vs. sosiaalisten järjestelmien kehitysvauhti teknologiset keksinnöt muuttavat yhteiskuntaa, mutta miten ja kuinka paljon Tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttäminen Aikaisemmin tietojärjestelmien kehittämisprojektin epäonnistumiset olivat teknologiaperustaisia Nykyisin epäonnistumisten syyt ovat pääasiassa inhimillisissä ja organisatorisissa ongelmissa projektinhallinta koulutus metodit, tekniikka ja työkalut Perinteisessä ISD-projektissa avainroolissa (kehittäjän / kehittäjäryhmän ohella) ovat olleet käyttäjät ja johtajat. Organisatoriset lähtökohdat ja sosiaaliset aspektit huomioon ottavat lähestymistavat muuttavat menettelytapoja ja monipuolistavat osallistujakuntaa Perinteinen käyttäjäkategorisointi: säännölliset käyttäjät satunnaiset käyttäjät ulkoiset käyttäjät ammattikäyttäjät 4

5 ISD -projektiorganisaatio (yleisessä muodossa) strategiaryhmä ohjausryhmä kehittämistiimi / projektiryhmä Vaihe 1 Hardware-rajoitukset 1940 n.1965 Vaihe 2 Ohjelmistorajoitukset n luvun alku Vaihe 3 Käyttäjärajoitukset 1980 luvun alku - nykypäivä Vaihe 4 Organisaatiorajoitukset nykypäivä -> Käyttäjien osallistuminen on yleensä kytketty osallistumiseen kehittämisprojektin määrittelyvaiheessa sekä (toteutuneen) järjestelmän testausvaiheessa Käyttäjien osallistuminen voi myös merkitä edustuksellista osallistumista kehittämistiimiin Käyttäjien osallistumisen asteen voi jakaa neljään eri ryhmään (Dorothy Leonard- Barton, 1999), jotka liittyvät myös tietämyksen siirtoon: Toimitus (Delivery) Konsultointi (Concultacy) Yhteiskehitys (Codevelopment) Oppipoika -malli (Apprenticeship) Tietojenkäsittelyllisten ongelmien ratkaisu vs. organisatorisesti käyttökelpoisten tietojärjestelmien suunnitteleminen Organisaation toiminta, vaikutus kehitettäviin / käytettäviin tietojärjestelmiin, tietojärjestelmien vaikutus työtehtäviin Esimerkiksi: Human-Computer Interaction tuottavuusparadoksi Ammattilaiset ovat kiinni teknologiassa, ei yhteyttä organisatoriseen kehittämiseen (vrt. Erottamattomuus-postulaatti) 5

6 Organisaation toiminta vaikuttaa tietojärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen Pelkästään teknologisten ratkaisujen onnistuneisuus ei takaa tietojärjestelmien optimaalista hyväksikäyttöä Työ, ICT ja johtaminen Työn tutkimus ja tietojärjestelmät linkittyvät toisiinsa teolliset vallankumoukset teknologian vaikutus työhön tietojärjestelmät apuvälineinä ja työnkuvan muuttajina Työn tutkimusta sosiologiassa, taloustieteissä, kauppatieteissä, psykologiassa jne. Teollinen vallankumous: ensin höyrykone nyt informaatiokone, vai enemmän? ICT:n hyödyntäminen mahdollistaa työn käsitteen perusteellisen muutoksen Organisaation muodossa ei mitään pyhää Muutoksen mahdollistajina myös globaali kilpailu, informaation kasvanut merkitys yrityksille sekä tietojenkäsittelykapasiteetin hinnan romahtaminen ICT:n vaikutukset näkyvät organisaatioissa sekä tuotantoettä koordinointiprosesseissa rutiinityö tiedon kerääminen / ennustaminen / seuranta organisatorinen muisti Löydös 1: ICT muuttaa perusteellisesti työtapoja tuotantotyö koordinointityö johtaminen Löydös 2: ICT mahdollistaa toimintojen integroinnin organisaation eri tasoilla sekä organisaatioiden välillä Arvoketjut, JIT, EDI, alihankinta, liittoutumat, sähköiset markkinat. Löydös 3: ICT muuttaa kilpailuympäristöä Suhteet kilpailijoihin ja asiakkaisiin lähentyvät / tiukentuvat Löydös 4: ICT tarjoaa strategisia mahdollisuuksia, jotka muuttavat tavoitteita ja toimintaa 6

7 Ympäristömuutoksen vaihejako yrityksen kannalta katsottuna automatisointi informointi transformaatio Löydös 5: ICT:n onnistunut soveltaminen aiheuttaa muutoksia johtamisessa ja organisaation rakenteessa Löydös 6: Kriittistä, miten organisaatio välttää globaalin kilpailuympäristön karikot Paljon samansuuntaisia käsitteitä Erkki Asp, Matti Peltonen: Työelämän sosiologia, Otava 1991 Teollistuminen on merkinnyt työnjaon jyrkkää muutosta; se on heijastunut perheen työfunktion vähentymisenä, miesten ja naisten töiden yhdentymisenä, elinkeinorakenteen muutoksena, tehtävien erikoistumisena, elämän mekanisoitumisena, väestön kasautumisena ja lukuisina muina vastaavina muutoksina Työläisestä on tullut hänen itsensä luoman koneen orja Työläisestä tulee työnsä tuotteen orja Marxin ajatukset ovat laajasti sovellettavissa tietoyhteiskunta-ajatteluun (jopa alkuperäistä paremmin) Tieteellinen liikkeenjohto, byrokratia, ihmissuhdekoulukunta, teknologia, kontingenssi, sosiotekniikka. Työkäyttäytyminen, työorganisaation rakenne, työtehtävien laajentaminen, työn rikastaminen, yritysdemokratia, työmotiivin rakentuminen ja työtyytyväisyys, organisaatiorakenne, päätöksenteko, kannustinjärjestelmät sekä yhteistyö ja osallistuminen. 7

8 Tuotannon ja teknologian suhde, vaihejako: käsityö liukuhihna automaatio Teknologian polarisoiva vaikutus työelämässä (määritelmä) Teknologian vaikutuksia (työn sosiologia) esimieskontrollin väheneminen spesialistien määrän lisääntyminen demokraattisen päätöksenteon lisääntyminen -> Tästä on johdettu tietoyhteiskunta käsitteen perusteesit Etenevä tieteellis-tekninen kehitys muuttaa työtä, ammatteja, työoloja ja koko yhteiskunnan elinkeino- ja ammattirakennetta. Työnsosiologia selvittää, miten ihminen sopeutuu näihin muutoksiin ja mitä sosiaalisia seurausvaikutuksia uudella teknologialla on. Yritys: tekninen ja sosiaalinen organisaatio, elinkeinoelämän toimintayksikkö, jolla on tuotannollisia ja / tai kaupallisia päämääriä. Organisaatio: ihmisryhmittymä, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin päämääriin ihmisten ja usein myös välineiden toimintaa säätelemällä. byrokratia tieteellinen liikkeenjohto administratiivinen koulukunta ihmissuhdekoulukunta matriisiorganisaatio vuorovaikutusta johtajan ja alaisten välillä tavoitteellista toimintaa Johtamisen roolit: liikkeenjohto (management) esimiestoiminta (leadership) 8

9 Henkilöstön kehittäminen, toiminnan kehittäminen, innovointi, organisoiminen, delegointi, koordinointi, motivointi, kommunikointi (tiedotus) ja neuvottelu autokraattinen johtaminen demokraattinen johtaminen laissez faire johtaminen (Asp & Peltonen 1991) Tehokkaat: Virastointoilija Kehittäjä Hyväntahtoinen autokraatti Toimeenpanija Vähemmän tehokkaat: Karkuri Lähetyssaarnaaja Autokraatti Kompromissintekijä Johtamisen tekniikat, tulosjohtaminen, yrityspolitiikka Sisältö, keinot, johtaminen Tekniikka ratkaisee kaiken, tehtävien kehittäminen Patruuna, kuri Tulosjohtaminen, arvot, ryhmähenki, ilmapiiri, strategia Organisaatio ja organisaatiometaforat Merkittävä organisaatiometaforia käsittelevä teos: Gareth Morgan, Images of organization, 1986 Morgan tarkastelee organisaatioita eri organisaatiometaforien kautta (vrt. luennoilla esitetty reikäleipämalli) Lähtökohtana organisaatioiden kompleksisuus monimuotoisuus ja tutkimisen vaikeus 9

10 Kone, organismi, aivot, kulttuuri, poliittinen järjestelmä, psyykkinen vankila, virta sekä vallankäytön väline Eri metaforat tarjoavat selkeästi keskenään erilaisen näkökulman organisaatioon Laajemman tutustumisen kohteina tässä yhteydessä kone (byrokratia), kulttuuri ja poliittinen järjestelmä Mekanistiseen malliin (ja konemetaforaan) liitettäviä piirteitä ovat mm. tehokas ja rationaalinen hallinto pitkälle viety erikoistuneisuus ja työnjako hierarkkinen auktoriteettirakenne rajatuin komento- ja vastuualuein organisaation jäsenten välisten suhteiden persoonattomuus yksityisen ja virallisen eriytyminen Byrokratian ja klassisen johtamisteorian peruskäsitteitä: komentoyksikkö yhtenäinen hallintoketju valvonnan laajuus virkatie aloitekyky työn jako toimivalta ja vastuu vallan keskittyminen kuri henkilökohtaisten etujen alistaminen yhteiselle edulle tasavertaisuus virkojen pysyvyys Klassinen johtamisteoria on näkemykseltään mekanistinen (ja konemetaforaa tukeva) Tieteellisen liikkeenjohdon tavoitteena on tehokkuuden optimointi, etenkin työntekijöiden osalta. Jokaisen tehtävän suoritukseen on olemassa paras ja optimaalisin ratkaisu, joka on myös tieteellisesti perusteltu. Morgan luettelee taylorismin tehtävien määritykseen liittyvät periaatteet seuraavasti: vastuu työn organisoinnista siirretään esimiehelle työntekijä ei ajattele itse, hän vain tekee määrätyn työsuorituksen. tehokkain työtapa määritellään tieteellisesti paras henkilö valitaan tekemään työsuoritus työntekijää valmennetaan tekemään työ tehokkaasti tarkkaillaan, että työntekijä noudattaa ohjeitaan ja saavuttaa tarvittavat tulokset 10

11 organisaation osan, yksittäisen ihmisen päämäärän ja tunteiden vähättely yksittäistä ihmistä ei organisaation osana voi käsitellä kuten työkalua rajoittuu pelkästään tekniseen näkökantaan selvät tehtäväsuoritukset stabiili organisaatio samana pysyvä tuote tarkkuus asioiden käsittelyssä ihmisten suunniteltu käyttäytyminen Kulttuurimetafora perustuu pitkälti käsitykseen ihmisestä sosiaalisena olentona ja organisaatio tätä taustaa vasten tulkittuna sosiaalisten ihmisten yhteisönä. Tämä yhteisön sosiaalinen toiminta voidaan mieltää organisaatiokulttuuriksi. Kulttuuriksi sanotaan sekä tietynlaista toimintaa ja prosessia, että tämän prosessin tulosta Kulttuuri sisältää organisaation historiallisen kehittymisen aikana syntyneet toiminnan kannalta tärkeät olettamukset ja normit Organisaatiokulttuuri on käsitteenä merkityksellinen pyrittäessä selvittämään ihmisyhteisöjen piirissä tapahtuvia selittämättömiä ja näennäisen järjettömiä ilmiöitä. Organisaatiokulttuurin alakäsitteistä tärkeimpiä ovat organisaatioideologia, myytit ja riitit, joiden avulla vahvistetaan organisaatiokulttuuria ja luodaan organisaatiolle omia erityispiirteitä Tietyn organisaation sisäisten arvojen, uskomusten ja normien muodostamaa, enemmän tai vähemmän integroitunut ajatuksellinen kokonaisuus, jonka pohjalta organisaation jäsenet luovat käsityksensä organisaation tavoitteista, ja tehtävistä sekä organisaatiota ympäröivästä todellisuudesta 11

12 uskomuksia, jotka tarjoavat vallankäyttäjille mahdollisuuden oikeuttaa tietyt asenteet ja toiminnat todenperäisyyttä ei ole osoitettu myyttien avulla organisaatioon tulevaa tietoa valikoidaan ja suodatetaan myyttien kautta organisaatio luo kuvansa sosiaalisesta todellisuudesta suunniteltuja ja organisoituja toimintoja, joilla on sosiaalisen yhteisön toiminnan kannalta käytännön merkitystä samalla kuvastaen yhteisön kulttuuria Organisaatio poliittisena ympäristönä on vastakohta mekanistiselle organisaatiokuvalle Organisaatiometaforan käsitteitä mm. valta ja sen käyttö neuvotteleminen kompromissit ristiriidat sovittelu Kokonaiskuvan muodostaminen metaforan avulla on vaikeaa, koska jokainen organisaatio toimii eri tavoin (esim. ilmapiiri) autokratiassa absoluuttinen valta on yksilöllä tai resursseja kontrolloivalla pienellä ryhmällä byrokratiassa toiminta nojaa rationaalisuuteen ja lakiin, toiminnan perustana kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt sekä niiden noudattaminen teknokraattisessa organisaatiossa valta on kytkeytynyt suoraan tekniseen osaamiseen, tietoon tai kykyyn ratkaista relevantit ongelmat demokratia voidaan jakaa suoraan (kaikki päättävät), edustukselliseen (edustajat päättävät) ja jaettuun (päätäntävalta jaetaan voimasuhteiden ja intressien perusteella) demokratiaan Yleensä organisaatiotasolla (eli käytännössä) politiikan eri muodot sekoittuvat toisiinsa 12

13 Kun tarkastellaan organisaatiota poliittisena areenana, nähdään, että eri intressien yksilöllisyys aiheuttaa väistämättä konflikteja intressiryhmien välille konfliktit ovat luonnollinen osa organisaation sisällä esiintyvää yhteistoimintaa ja kilpailua Konfliktien lähtökohtina toimivat organisaation muodostavien ihmisten omaksumat asenteet, roolit, uskomukset, stereotypiat ja rituaalit konfliktit voidaan nähdä myös toivottavana osana organisaatioiden toiminnassa kilpailun synnyttämien konfliktien avulla voidaan organisaatiota kehittää haluttuun suuntaan konfliktien avulla voidaan löytää löydetään uusia näkökulmia ja informaatiota rohkaisee näkemään, miten intressiperusteinen järjestelmä toimii organisatorisilla tavoitteilla, rakenteella, teknologialla, työn suunnittelulla johtajuudella jne. on olemassa poliittista merkitystä. organisaatio toimii rationaalisesti ja tehokkaasti vain, jos tiedetään kenen tavoitteet ovat kyseessä, kuka on asettanut tavoitteet ja kuka hyötyy niiden saavuttamisesta (vrt. mekanistinen malli) rationaalisuuden myytin romuttaminen nostaa organisaation areenaksi sekä kilpailulle että yhteistyölle. yksilön odottamaton käyttäytyminen organisaation osana saattaa muuttua ymmärrettäväksi, jos tutkitaan kaikki kyseiseen ihmiseen vaikuttavat intressit organisaatiometafora auttaa myös tutkimaan poliittisen organisaation toiminnan vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan poliittista organisaatiometaforaa soveltavan tarkastelun yhteydessä tutkimus politisoituu ja politiikkaa nähdään kaikkialla poliittiset organisaatiot kuvautuvat kyynisiksi, itsekkäiksi ja toiminnaltaan jopa moraalittomiksi kilpailu organisaation sisällä voi haitata yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja tappaa tehokkaasti yhteistyön ja avoimuuden organisaatiosta poliittisen organisaatiometaforan avulla ei välttämättä ole mahdollista saavuttaa todellisuutta vastaavaa kuvaa organisaation sisäisistä toimintamalleista ja valtasuhteista organisaatioiden rakenteelliset mekanismit, joita ei välttämättä saada esiin poliittista organisaatiometaforaa käyttäen, muodostavat merkittävän osan organisaation toimintatavoista 13

14 lähtökohtana ajatus organisaatioiden monesta yhtäaikaisesta roolista metaforiin perustuva organisaatioanalyysi antaa mahdollisuuden lukea samaa tilannetta monesta näkökulmasta kriittisesti ja informatiivisesti Kaksi ydinprosessia: diagnostinen lukeminen kriittinen evaluointi Tutkittava tilanne arvioidaan eri metaforia hyväksikäyttäen, tapahtumille pyritään löytämään selityksiä eri metaforien käytön avulla Saadut tulokset analysoidaan, tehdään tarvittavat painotukset ja integroidaan osanäkökulmat kokonaisuudeksi Yksilöt organisaatiossa Dominion-Swann Industries Yhteistyökumppanina SciexPlan Inc (human resource management -yritys) Erillinen esimerkkiesitys: Tietokoneistuminen tarjoaa uusia ulottuvuuksia yksilön ja organisaation välisiin suhteisiin IT-teknologian soveltaminen ei yksin määrittele yksilön ja organisaation välisten suhteiden muodostumista Yksilön ja organisaation keskinäsiä suhteita on mahdollista tarkastella organisaatiometaforien kautta IT voi olla muutoksen mahdollistaja tai apuväline, ei todellinen muutoksen syy Yksilön ja organisaation välinen suhde kytkeytyy useimmiten organisaation johtamiseen, ei esimerkiksi teknisiin tai tietohallinnon kysymyksiin Organisaatiotason ongelma: strategia = käytännön toiminta? Tällä jo aiemmin esitellyllä ongelmalla on erityinen rooli, kun tarkastellaan yksilön ja organisaation keskinäistä suhdetta 14

15 Yksilön toimintaan ja asennoitumiseen vaikuttaa merkittävästi organisaatiotason näkyvät ja ei-näkyvät ilmiöt Suhtautuminen yksilöiden heterogeenisyyteen, toimintaan, tavoitteisiin ja arvomaailmaan vaihtelee organisaatio- ja jopa osastokohtaisesti Henkilöstö on tärkein voimavaramme - vai oliko se - Henkilöstö on suurin menoerämme Konsulttiyritys Alpha Senior principals ja CIO aloittivat projektin Hierarkia: Principals Managers Seniors Support staff Projekti: Notes-käyttöönotto kerralla Empowering-tavoite Koulutus koko organisaation mittakaavassa Projektin Tavoitteena henkilökohtaisen ja organisatorisen tuottavuuden kasvattaminen Käytännön toteutus epäonnistui Palkitsemisjärjestelmät Tietämättömyys (muka-ongelmia) tietoturva luotettavuus CIO:n auktoriteetti organisatorisissa kysymyksissä Yrityskulttuuri ja työnormit yhteistyö ja tiedon jakaminen näennäistehokkuus Laaja esilletuonti (arvostamisen oppiminen käytännön kautta) Organisaation toiminta ja tietojärjestelmät Edustuksellisen ryhmän pilottihanke 15

16 Tietojärjestelmät vaikuttavat organisaation toimintaan tehokkuus uusien prosessien käyttöönottomahdollisuudet kokonaan uudet toimintamallit Tietojärjestelmien soveltaminen organisaatioissa ei rajoitu pelkästään organisaation toiminnan huomioimiseen tietojärjestelmiä kehitettäessä Organisaation toiminnan ymmärtämisen rooli korostuu erityisesti kehittämisprojektien yhteydessä (erottamattomuuspostulaatti) Esimerkki tietojärjestelmien kehittämisestä, lineaarinen elinkaarimallin vaihe 1, tehtävän määrittely: vaiheessa määritellään ratkaistava ongelma, sen rajat, suunnittelun tavoitteet ja käytettävät resurssit tässä vaiheessa tehdään useimmiten projektisuunnitelma projektin tulosten seuranta ja arviointi tapahtuvat usein tehtävän määrittelyn perusteella merkittävä osa organisatorisesta analyysistä tulisi tehdä tässä vaiheessa (vrt järjestelmän analyysi) Organisaation toiminnan ymmärtäminen osana tietojärjestelmätutkimusta: erilaisia malleja tiedon keräämiseen esim. ymmärtääksemme vanhan tietojärjestelmän tarvitsemme siitä informaatiota mikä on tarkastelun todellinen kohde? miksi tietoa kerätään (tutkimus vai käytännön [tietojärjestelmä]työ)? Tietojärjestelmän kehittäminen on toiminnan kehittämistä Tämän ajatuksen myyminen organisaatiolle on haasteellista, periaatteellinen hyväksyntä on helppo saada, mutta käytännön tekeminen voi kohdata ylitsepääsemättömiä vaikeuksia Tee sinä vain se tietojärjestelmä, toiminnan kehittämistä mietitään sitten erikseen Määrä on suuri ja budjetti pieni, harmaan eri sävyt vs. lomakkeen musta ja valkoinen, kato Kysymyksien mielekkyys ja relevanssi, rasti ruutuun vs. sanalliset vastaukset, kuka kysyy ja mitä, kuka vastaa ja mitä; keskinäinen ymmärrys onnistumisen henkilösidonnaisuus, objektiivisuus, taustamuuttujat ja niiden huomioiminen, valmistautuminen, yksilöllisyyden huomioiminen, kysymykset valmisteltava huolellisesti ennalta määritellyt / valmistellut kysymykset (struktutoitu vai ei)? haastattelun nauhoitus? yhteenveto, käsitysten varmistaminen 16

17 Osana edellä mainittuja tiedonkeruumenetelmiä Rikas kuva Osa kokonaisuutta vai ulkoinen havainnoija Tiedon keräämisen rooli kehittämisprojektin näkökulmasta Taustalla sopimus, rahallinen analyysi Projektinhallintamielessä määritellään suhde kohdeorganisaatioon Usein rajoitutaan edellä mainittuihin, mutta miksi tietoa kerätään, liittyisikö erottamattomuuspostulaatti jotenkin tähän? Organisaation toiminnan mallintamiseen ja kehittämiseen on olemassa lukuisia erilaisia lähestymistapoja riippumatta siitä, onko kyseessä organisaation toiminnan kehittäminen vai tietojärjestelmien tarkastelu Ongelma-alueita: organisatorisen toiminnan monimutkaisuus subjektiivinen vs. objektiivinen tulkinta tavoitteiden ja tulokselllisuuden määrittely (kenen kannalta) Mitä ollaan tekemässä (tavoitteiden määrittely, mitkä tavoitteet, kenen tavoitteet, kuka tukee, ketkä sitoutuvat) Miten ollaan tekemässä (toimintatapojen määrittely) Milloin ollaan onnistuttu (tulosten mittaaminen) Miten onnistuminen varmistetaan myös tästä eteenpäin (tulosten seuranta) Miten työtä jatketaan (kehittämissuunnitelma) Kehittäminen vaatii (johdon) tuen ja sitoutumisen Jos ja kun kehittäminen aiheuttaa muutosvastarintaa, miten se voitetaan (leimahtavat tekosyyt, valtapelit, epävarmuus) Millä lihaksilla kehittäjä voi viedä asiaansa eteenpäin (raha, asiantuntemus, organisatorinen asema, vieraskoreus jne.) IT ja työmarkkinat 17

18 Tietokoneistuminen yhteiskunnallisena ilmiönä kytkeytyy merkittävästi työmarkkinoihin tietotekniikan soveltaminen uudet osaamisvaatimukset nuori ammattikunta / jatkuva muutos Polarisaatiopelot eivät ole merkittävissä määrin toteutuneet Tietokoneistumisen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat laajoja ja vaikeasti mitattavissa Yleinen ja perusteltu näkemys on, että tietokoneistuminen (esim. toimistoautomaatio) lisää tuottavuutta Tietokone on työkalu, miksi tämä silti aiheuttaa intohimoja Automatisoinnin vaikutukset: työn määrä vs. laatu IT-investointiperusteen määräytyminen johdon käsitykset / asiantuntemus suhde henkilöstökustannuksiin Tuottavuus (tässä): Output / Input Apuvälineet ja tuottavuuden mittaaminen esim. laserkirjoittimen hankinta Perusteellisia panos-tuotos analyyseja vaikea löytää Tuottavuusparadoksin olemassaoloa on perusteltu seuraavilla tekijöillä: mittausvirhe oppimisaika voittojen hajautuminen systemaattinen informaatio- ja teknologiakysymysten huono hoito (Kling III-A) Sektori Business 2,9 1,1 Goods Producing 3,2 1,7 Farming 4,6 2,0 Manufacturing 2,9 2,8 Service Producing 2,5 0,7 Communications 5,2 4,6 Utilities 5,9 2,5 Trade (Wholes.& Retail) 2,7 1,2 Finance/Real Estate 1,4 0,2 Services 2,1 0,3 General Government 0,2 0,3 18

19 1980-luvulla tietokoneinvestoinnit lisääntyivät 24% vuosittain Samaan aikaan tuottavuus ei kasvanut Yhdysvaltojen talouskehityksestä viime vuosikymmeninä (erittäin yleisellä tasolla): talouden kehittyminen hidastui 1960-luvulla öljykriisin aikaan romahdus 1980-luvun alkuvuosina yleinen tuottavuuden kehitys on ollut hidasta, alakohtainen vaihtelevaa Tietokoneteollisuus on ollut kasvava ala, tällä ei ole ollut vaikutusta yleiseen tuottavuuteen Mittausongelma: miten mitataan taloudellinen tulos inflaation ongelmallinen rooli Toimistoympäristön tietokoneistuminen on muuttanut henkilöryhmien välisiä suhteita (keskijohto vs. toimistotyöntekijät) Erilaisten raporttien ja raportointikäytäntöjen muuttunut rooli, toimintatapojen uudelleenarvioinnin tarve Stabiilissa markkinatilanteessa markkinaosuuden kasvattaminen ei kasvata tuottavuutta Ratkaisumallia on vaikea löytää, relevanttien kysymysten esittäminen on helpompaa työtehtävä / käyttäjän asema organisaatiossa vaikuttaa todelliseen hyötyyn investointipäätösten oikeellisuuden varmistaminen on yhä olennainen kysymys Ensimmäiset IT-ammattilaisten työmarkkinat 1960-luvulla Matemaattinen tietotekniikka ja suurkoneympäristöt ja näihin liittyvä osaaminen hallitsivat työmarkkinoita luvulla Mikrotietokoneiden esiinmarssi muutti työmarkkinoiden volyymin 1980-luvulla 19

20 IT-työmarkkinoiden laajentuminen jatkui läpi 1980-luvun. Aikaan liittyivät kasvava työvoimapula yhdessä työmarkkinoiden kasvun kanssa (80-luvun lopun lopun hullut vuodet ) Atk / IT-alaan 1990-luvun lama vaikutti jälkijunassa Ala nousi lamasta yleisen yhteiskunnallisen kehityksen mukana (ensimmäinen käänne parempaan n. vuonna 95) Nousun mahdollistajina olivat tietoliikenne, ERP ja e-business odotukset Työmarkkinat ja työvoimapula kasvoivat taas 1990-luvun loppua kohti. (1999 uusi hullu vuosi ) IT-kuplan puhkeaminen 2000/2001 Stabiili vaihe (alkuvuosi) Tämänhetkinen tilanne: ollaanko lamassa vai taantumassa (ICT-alalla)? Alkuvaiheissa työvoimapula, osaajia vaikea löytää, in-house koulutusta jne Atk tulevaisuuden ala Sovelluskentän kasvaessa työmarkkinakenttää hallitsi edelleen teknologinen determinismi. Yleisesti laman aikana pyrittiin pitämään avainhenkilöt (osaajat) yrityksissä 1990-luvun puolenvälin jälkeen krooninen työvoimapula (alan ulkopuolinen työvoima, kansainvälinen rekrytointi, IT-ammattilaisen ja soveltajan välinen eriytyminen alkoi) IT-ammattilainen moniosaajana, erikoisala vs sovelluskenttä, polarisoituminen vahvistui vuosituhannen vaihteessa Paradoksi: työvoimapula ja työttömyys yhtä aikaa, työmarkkinat eivät toimi? Mikä on henkilökohtainen menestysresepti? Mitä osaan (paremmin kuin muut)? Koulutus, erityisosaaminen (=kokemus), kommunikointitaidot, sitoutuminen ja motivaatio, substanssi vs. sovellusala Mitä osaamisestani voi laskuttaa? Millä myyn osaamiseni? Todisteet, kokemus, rahallinen hyöty? Kenelle myyn osaamiseni? Verkostot, henkilökohtaiset kontaktit, luottamus, REFERENSSIT Tärkeintä tässäkin: Mitä ihmiset tekevät 20

Tietojenkäsittely ja yhteiskunta

Tietojenkäsittely ja yhteiskunta Oheislukemistoa Tietojenkäsittely ja yhteiskunta Periodit 3 ja 4 / 2008 Erkki Innola Rob Kling (ed.): Computerization and Controversy. Value Conflicts and Social Choices (2nd Edition). Academic Press,

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA

LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA WHERE RESEARCH COMES TO LIFE LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA Tilastokeskus Helsinki 21.5.2008 Professori Kirsimarja Blomqvist Kauppatieteiden tiedekunta Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Alustuksen teemoja Mitä arviointivallan demokratisoituminen tarkoittaa? Mitä merkityksiä sillä on, että

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014 Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tervetuloa Johdettu muutos työpajaan!

Tervetuloa Johdettu muutos työpajaan! Tervetuloa Johdettu muutos työpajaan! Mari Mattsson henkilöstön kehittämispäällikkö, valmennuskonsultti Rastor Oy HENRY Foorumi 3.11.2004 Miksi muutoksia pitäisi johtaa? Vain noin neljännes projekteista

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko

Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko ICT Expo 2012 Anna Aaltonen Senior Consultant Coala Oy www.coala.fi, anna.aaltonen@coala.fi Jos kokonaisarkkitehtuuria ei hyödynnetä, on se hukkainvestointi. Hyödyntämistapoja

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA AMKE:n luovat verkostot Helsinki 5.-6.4.2011 FT REIJO SILTALA 2011 SISÄLTÖ 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 February 11, 2014 Aalto University Executive Education 1 Taustaa: kompetenssien kehittämisestä Kolme henkilökohtaista

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma Strateginen selvityshanke Eila Niemelä 1 Lähtökohta Selvitys suomalaisen teolllisuuden komponenttipohjaisten ohjelmistojen kehittämisestä ja

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Näkökulmia markkinoinnin ja myynnin johtamiseen

Näkökulmia markkinoinnin ja myynnin johtamiseen Näkökulmia markkinoinnin ja myynnin johtamiseen Pekka Mattila MRK Funnel Oy 21.6.2010 Funnel-ryhmä 2010 1 Case: Ruotsalaisen suuryrityksen y muutos MRK Funnel Oy 21.6.2010 Funnel-ryhmä 2010 2 I Mistä lähdimme

Lisätiedot

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty

Lisätiedot

Tutkimuksen esittely

Tutkimuksen esittely Miten johtaja hajauttaa itsensä johtaessaan hajautettua organisaatiota? Varhaiskasvatuksen IX johtajuusfoorumi 25.-26.3.2015 Jyväskylä KT ulla.soukainen@turku.fi Tutkimuksen esittely Aineisto Haastattelu

Lisätiedot