Frank Webster (ed.): Periodit 3 ja 4 / 2009 Erkki Innola
|
|
- Kaarina Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Periodit 3 ja 4 / 2009 Erkki Innola Rob Kling (ed.): Computerization and Controversy. Value Conflicts and Social Choices (2nd Edition). Academic Press, Laaja Ajan hammas purrut sisältöön Artikkelit ja sisältö epäyhtenäisiä Frank Webster (ed.): The Information Society Reader. Routledge, 2004 Suoritustapa: luennot ja essee Ajoitus opinnoissa Tietojärjestelmätiedettä Kurssin idea, mitä, miksi ja miten Tavoitteena antaa ideoita, ajatuksia ja opinnäytteiden aiheita Luentojen rooli (ilman luentoja ei pärjää) Esseen sisältö Kirjat oheislukemistoa, muu materiaali henkilö- ja tapauskohtaista Keskustelua koko ajan (aikaisemmin paneelikeskustelut) Luentotentti Teema 1: Tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttäminen Teema 2: Työ, ICT ja johtaminen Teema 3: Organisaatiometaforat Teema 4: Yksilöt organisaatiossa Teema 5: Työ, liiketoiminta ja tietojärjestelmät Teema 6: ICT ja työmarkkinat Klingin määrittelemiä tietokoneistumisen tutkimuksen soveltamisalueita: Työelämä Yhteiskunnallinen luokkajako Turvallisuus henkilökriittisissä sovelluksissa Demokratisoituminen Työllisyys 1
2 Opetus Tasa-arvo Tietokoneistuminen ja sotilassovellukset Terveysvaikutukset IT-taidot Yksityisyys Tutkimus Työkalumetafora apuväline, ei pääasia laaja sovellettavuus Usein korvataan aikaisempi käytäntö Kling: Tietokoneet ovat monimutkaisten institutionaalisten järjestelmien osia. Mahdollisuudet / lupaukset taloudellinen hyöty, tehokkuus toiminnan (sosiaalisten käytäntöjen) kehittäminen työn yksitoikkoisuuden vähentäminen Työkalumetafora yhdistettynä teknologisiin lupauksiin -> ei nähdä ongelmia Yleisellä tasolla ongelmien näkeminen ja niiden olemassaolon hyväksyminen on käytännössä vaikeaa -> KISS vs. holistisuus, yksi suurimpia todellisuuden ymmärtämiseen ja mallintamiseen liittyviä ongelmia Holistinen näkemys vs. KISS Mustavalkoisuuden vamma, valheelliset dikotomiat, ääriajatukset lähestyvät toisiaan Richard Scarry: Mitä ihmiset tekevät? Kaikessa tieteent ekemisessä olennaista ovat ontologiset (oppi olevaisesta, mitä on olemassa) ja epistemologiset (tieto-oppi, mitä voimme tietää ja miten) lähtökohdat Teorianmuodostuksen kirous -> lapsi teorian pesuvedessä Aikaperspektiivin nykyisyys on harhainen Todellisuuden subjektiivinen luonne (ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat) tutkimus työ johtaminen Strategia (teoria) ja käytäntö -> todellinen suo, missä kuokka ja Jussi? Maailma on myyntiä Tutkimus Ajatukset Konseptit Johtaminen Motivointi Sitouttaminen Myynti on haluttujen tavoitteden saavuttamista tilanteessa, jossa päätöksentekijä ei ole myyjä itse 2
3 Autoistumisen tarkastelussa kiinnostuksen kohteena sosiaaliset vaikutukset. Esimerkki yksinkertaistava, antaa käsityksen tarkastelualueen laajuudesta ja moniulotteisuudesta. Yhdysvalloissa autoistuminen alkoi luvulla Puhdas teknologia Autoistumisen alkuaikana vaikea ennustaa tulevaa kehitystä ja sovellusalueen laajuutta Saastumisen ja autojen suhde esille 1960-luvulla Autojen rooli nykyisin nähtävissä yhteiskunnallisessa mittakaavassa Liikennekuolemat Vakiintunut (vaikea muuttaa) osa yhteiskuntaa Saasteet, öljy, ympäristövahingot, sodat Autot sosiaalis poliittis- teknisen järjestelmän osia. (esim. polttoaine, autojen suunnittelu ja kehittäminen, vakuutukset, infrastruktuurin rakentaminen, kaupunkisuunnittelu) Samanlainen moniulotteinen järjestelmä liittyy tietokoneistumiseen Kokonaiskuva rakentuu adaptoitumisen (ei meteori tai salamanisku) kautta. Sopeudutaan etuihin ja haittoihin, nykyhetkellä kokonaisuus yhä hämärä. (Nyt puhdas ja turvallinen teknologia vaihe?) Tietokoneistumisen perinpohjaiset vaikutukset vasta osittain näkyvissä. (Kling: keskustelun kitka estää ongelmien näkemisen) Tarkastelun kohteena sosiaalis-tekninen järjestelmä, ei komponentti (tai työkalu). Sosiaalinen käyttäytymisen ymmärtäminen ja soveltaminen tietojärjestelmien suunnitteluun. Ei voida tietojärjestelmää ja sen toimintaa ilman, että samalla koko organisaation toimintaa (ja päinvastoin). Tietojärjestelmätutkimuksessa ei yleisteoriaa, vaan reikäleipä Tietojenkäsittelyn ja yhteiskunnan keskinäisen suhteen tutkimisessa näkökulmia ja sovellettavia tieteitä on lukuisia. Reikäleipämalli, lukuisat eri lähestymistavat / referenssitieteet. Moni- / poikkitieteisyyden siunaus ja kirous 3
4 Tietokonejärjestelmien nopea omaksuminen (johtajat, opettajat, opiskelijat) Tietokoneistumisen syitä: Taloudellisesti tehokas työvoiman ja vanhemman teknologian korvaaja Teollisen toiminnan dominointi muuttuu, nyt dominoi informaation prosessointi Ei-taloudelliset tietokoneistumisen syyt jäävät liian vähälle huomiolle (Kling 1996) Tästä lähtenyt liikkeelle tietokoneistumiseen liittyvä kansalaisliikkeet Kling käsittelee kirjassaan teknologista utopianismia ja antiutopianismia Utopiat teknologiafriikkien päiväunia, antiutopiat tuomiopäivän odottajien painajaisunia Utopioihin ja antiutopioihin liittyviä asioita: tulevaisuuden ennustamisen vaikeus teknologisten vs. sosiaalisten järjestelmien kehitysvauhti teknologiset keksinnöt muuttavat yhteiskuntaa, mutta miten ja kuinka paljon Tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttäminen Aikaisemmin tietojärjestelmien kehittämisprojektin epäonnistumiset olivat teknologiaperustaisia Nykyisin epäonnistumisten syyt ovat pääasiassa inhimillisissä ja organisatorisissa ongelmissa projektinhallinta koulutus metodit, tekniikka ja työkalut Perinteisessä ISD-projektissa avainroolissa (kehittäjän / kehittäjäryhmän ohella) ovat olleet käyttäjät ja johtajat. Organisatoriset lähtökohdat ja sosiaaliset aspektit huomioon ottavat lähestymistavat muuttavat menettelytapoja ja monipuolistavat osallistujakuntaa Perinteinen käyttäjäkategorisointi: säännölliset käyttäjät satunnaiset käyttäjät ulkoiset käyttäjät ammattikäyttäjät 4
5 ISD -projektiorganisaatio (yleisessä muodossa) strategiaryhmä ohjausryhmä kehittämistiimi / projektiryhmä Vaihe 1 Hardware-rajoitukset 1940 n.1965 Vaihe 2 Ohjelmistorajoitukset n luvun alku Vaihe 3 Käyttäjärajoitukset 1980 luvun alku - nykypäivä Vaihe 4 Organisaatiorajoitukset nykypäivä -> Käyttäjien osallistuminen on yleensä kytketty osallistumiseen kehittämisprojektin määrittelyvaiheessa sekä (toteutuneen) järjestelmän testausvaiheessa Käyttäjien osallistuminen voi myös merkitä edustuksellista osallistumista kehittämistiimiin Käyttäjien osallistumisen asteen voi jakaa neljään eri ryhmään (Dorothy Leonard- Barton, 1999), jotka liittyvät myös tietämyksen siirtoon: Toimitus (Delivery) Konsultointi (Concultacy) Yhteiskehitys (Codevelopment) Oppipoika -malli (Apprenticeship) Tietojenkäsittelyllisten ongelmien ratkaisu vs. organisatorisesti käyttökelpoisten tietojärjestelmien suunnitteleminen Organisaation toiminta, vaikutus kehitettäviin / käytettäviin tietojärjestelmiin, tietojärjestelmien vaikutus työtehtäviin Esimerkiksi: Human-Computer Interaction tuottavuusparadoksi Ammattilaiset ovat kiinni teknologiassa, ei yhteyttä organisatoriseen kehittämiseen (vrt. Erottamattomuus-postulaatti) 5
6 Organisaation toiminta vaikuttaa tietojärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen Pelkästään teknologisten ratkaisujen onnistuneisuus ei takaa tietojärjestelmien optimaalista hyväksikäyttöä Työ, ICT ja johtaminen Työn tutkimus ja tietojärjestelmät linkittyvät toisiinsa teolliset vallankumoukset teknologian vaikutus työhön tietojärjestelmät apuvälineinä ja työnkuvan muuttajina Työn tutkimusta sosiologiassa, taloustieteissä, kauppatieteissä, psykologiassa jne. Teollinen vallankumous: ensin höyrykone nyt informaatiokone, vai enemmän? ICT:n hyödyntäminen mahdollistaa työn käsitteen perusteellisen muutoksen Organisaation muodossa ei mitään pyhää Muutoksen mahdollistajina myös globaali kilpailu, informaation kasvanut merkitys yrityksille sekä tietojenkäsittelykapasiteetin hinnan romahtaminen ICT:n vaikutukset näkyvät organisaatioissa sekä tuotantoettä koordinointiprosesseissa rutiinityö tiedon kerääminen / ennustaminen / seuranta organisatorinen muisti Löydös 1: ICT muuttaa perusteellisesti työtapoja tuotantotyö koordinointityö johtaminen Löydös 2: ICT mahdollistaa toimintojen integroinnin organisaation eri tasoilla sekä organisaatioiden välillä Arvoketjut, JIT, EDI, alihankinta, liittoutumat, sähköiset markkinat. Löydös 3: ICT muuttaa kilpailuympäristöä Suhteet kilpailijoihin ja asiakkaisiin lähentyvät / tiukentuvat Löydös 4: ICT tarjoaa strategisia mahdollisuuksia, jotka muuttavat tavoitteita ja toimintaa 6
7 Ympäristömuutoksen vaihejako yrityksen kannalta katsottuna automatisointi informointi transformaatio Löydös 5: ICT:n onnistunut soveltaminen aiheuttaa muutoksia johtamisessa ja organisaation rakenteessa Löydös 6: Kriittistä, miten organisaatio välttää globaalin kilpailuympäristön karikot Paljon samansuuntaisia käsitteitä Erkki Asp, Matti Peltonen: Työelämän sosiologia, Otava 1991 Teollistuminen on merkinnyt työnjaon jyrkkää muutosta; se on heijastunut perheen työfunktion vähentymisenä, miesten ja naisten töiden yhdentymisenä, elinkeinorakenteen muutoksena, tehtävien erikoistumisena, elämän mekanisoitumisena, väestön kasautumisena ja lukuisina muina vastaavina muutoksina Työläisestä on tullut hänen itsensä luoman koneen orja Työläisestä tulee työnsä tuotteen orja Marxin ajatukset ovat laajasti sovellettavissa tietoyhteiskunta-ajatteluun (jopa alkuperäistä paremmin) Tieteellinen liikkeenjohto, byrokratia, ihmissuhdekoulukunta, teknologia, kontingenssi, sosiotekniikka. Työkäyttäytyminen, työorganisaation rakenne, työtehtävien laajentaminen, työn rikastaminen, yritysdemokratia, työmotiivin rakentuminen ja työtyytyväisyys, organisaatiorakenne, päätöksenteko, kannustinjärjestelmät sekä yhteistyö ja osallistuminen. 7
8 Tuotannon ja teknologian suhde, vaihejako: käsityö liukuhihna automaatio Teknologian polarisoiva vaikutus työelämässä (määritelmä) Teknologian vaikutuksia (työn sosiologia) esimieskontrollin väheneminen spesialistien määrän lisääntyminen demokraattisen päätöksenteon lisääntyminen -> Tästä on johdettu tietoyhteiskunta käsitteen perusteesit Etenevä tieteellis-tekninen kehitys muuttaa työtä, ammatteja, työoloja ja koko yhteiskunnan elinkeino- ja ammattirakennetta. Työnsosiologia selvittää, miten ihminen sopeutuu näihin muutoksiin ja mitä sosiaalisia seurausvaikutuksia uudella teknologialla on. Yritys: tekninen ja sosiaalinen organisaatio, elinkeinoelämän toimintayksikkö, jolla on tuotannollisia ja / tai kaupallisia päämääriä. Organisaatio: ihmisryhmittymä, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin päämääriin ihmisten ja usein myös välineiden toimintaa säätelemällä. byrokratia tieteellinen liikkeenjohto administratiivinen koulukunta ihmissuhdekoulukunta matriisiorganisaatio vuorovaikutusta johtajan ja alaisten välillä tavoitteellista toimintaa Johtamisen roolit: liikkeenjohto (management) esimiestoiminta (leadership) 8
9 Henkilöstön kehittäminen, toiminnan kehittäminen, innovointi, organisoiminen, delegointi, koordinointi, motivointi, kommunikointi (tiedotus) ja neuvottelu autokraattinen johtaminen demokraattinen johtaminen laissez faire johtaminen (Asp & Peltonen 1991) Tehokkaat: Virastointoilija Kehittäjä Hyväntahtoinen autokraatti Toimeenpanija Vähemmän tehokkaat: Karkuri Lähetyssaarnaaja Autokraatti Kompromissintekijä Johtamisen tekniikat, tulosjohtaminen, yrityspolitiikka Sisältö, keinot, johtaminen Tekniikka ratkaisee kaiken, tehtävien kehittäminen Patruuna, kuri Tulosjohtaminen, arvot, ryhmähenki, ilmapiiri, strategia Organisaatio ja organisaatiometaforat Merkittävä organisaatiometaforia käsittelevä teos: Gareth Morgan, Images of organization, 1986 Morgan tarkastelee organisaatioita eri organisaatiometaforien kautta (vrt. luennoilla esitetty reikäleipämalli) Lähtökohtana organisaatioiden kompleksisuus monimuotoisuus ja tutkimisen vaikeus 9
10 Kone, organismi, aivot, kulttuuri, poliittinen järjestelmä, psyykkinen vankila, virta sekä vallankäytön väline Eri metaforat tarjoavat selkeästi keskenään erilaisen näkökulman organisaatioon Laajemman tutustumisen kohteina tässä yhteydessä kone (byrokratia), kulttuuri ja poliittinen järjestelmä Mekanistiseen malliin (ja konemetaforaan) liitettäviä piirteitä ovat mm. tehokas ja rationaalinen hallinto pitkälle viety erikoistuneisuus ja työnjako hierarkkinen auktoriteettirakenne rajatuin komento- ja vastuualuein organisaation jäsenten välisten suhteiden persoonattomuus yksityisen ja virallisen eriytyminen Byrokratian ja klassisen johtamisteorian peruskäsitteitä: komentoyksikkö yhtenäinen hallintoketju valvonnan laajuus virkatie aloitekyky työn jako toimivalta ja vastuu vallan keskittyminen kuri henkilökohtaisten etujen alistaminen yhteiselle edulle tasavertaisuus virkojen pysyvyys Klassinen johtamisteoria on näkemykseltään mekanistinen (ja konemetaforaa tukeva) Tieteellisen liikkeenjohdon tavoitteena on tehokkuuden optimointi, etenkin työntekijöiden osalta. Jokaisen tehtävän suoritukseen on olemassa paras ja optimaalisin ratkaisu, joka on myös tieteellisesti perusteltu. Morgan luettelee taylorismin tehtävien määritykseen liittyvät periaatteet seuraavasti: vastuu työn organisoinnista siirretään esimiehelle työntekijä ei ajattele itse, hän vain tekee määrätyn työsuorituksen. tehokkain työtapa määritellään tieteellisesti paras henkilö valitaan tekemään työsuoritus työntekijää valmennetaan tekemään työ tehokkaasti tarkkaillaan, että työntekijä noudattaa ohjeitaan ja saavuttaa tarvittavat tulokset 10
11 organisaation osan, yksittäisen ihmisen päämäärän ja tunteiden vähättely yksittäistä ihmistä ei organisaation osana voi käsitellä kuten työkalua rajoittuu pelkästään tekniseen näkökantaan selvät tehtäväsuoritukset stabiili organisaatio samana pysyvä tuote tarkkuus asioiden käsittelyssä ihmisten suunniteltu käyttäytyminen Kulttuurimetafora perustuu pitkälti käsitykseen ihmisestä sosiaalisena olentona ja organisaatio tätä taustaa vasten tulkittuna sosiaalisten ihmisten yhteisönä. Tämä yhteisön sosiaalinen toiminta voidaan mieltää organisaatiokulttuuriksi. Kulttuuriksi sanotaan sekä tietynlaista toimintaa ja prosessia, että tämän prosessin tulosta Kulttuuri sisältää organisaation historiallisen kehittymisen aikana syntyneet toiminnan kannalta tärkeät olettamukset ja normit Organisaatiokulttuuri on käsitteenä merkityksellinen pyrittäessä selvittämään ihmisyhteisöjen piirissä tapahtuvia selittämättömiä ja näennäisen järjettömiä ilmiöitä. Organisaatiokulttuurin alakäsitteistä tärkeimpiä ovat organisaatioideologia, myytit ja riitit, joiden avulla vahvistetaan organisaatiokulttuuria ja luodaan organisaatiolle omia erityispiirteitä Tietyn organisaation sisäisten arvojen, uskomusten ja normien muodostamaa, enemmän tai vähemmän integroitunut ajatuksellinen kokonaisuus, jonka pohjalta organisaation jäsenet luovat käsityksensä organisaation tavoitteista, ja tehtävistä sekä organisaatiota ympäröivästä todellisuudesta 11
12 uskomuksia, jotka tarjoavat vallankäyttäjille mahdollisuuden oikeuttaa tietyt asenteet ja toiminnat todenperäisyyttä ei ole osoitettu myyttien avulla organisaatioon tulevaa tietoa valikoidaan ja suodatetaan myyttien kautta organisaatio luo kuvansa sosiaalisesta todellisuudesta suunniteltuja ja organisoituja toimintoja, joilla on sosiaalisen yhteisön toiminnan kannalta käytännön merkitystä samalla kuvastaen yhteisön kulttuuria Organisaatio poliittisena ympäristönä on vastakohta mekanistiselle organisaatiokuvalle Organisaatiometaforan käsitteitä mm. valta ja sen käyttö neuvotteleminen kompromissit ristiriidat sovittelu Kokonaiskuvan muodostaminen metaforan avulla on vaikeaa, koska jokainen organisaatio toimii eri tavoin (esim. ilmapiiri) autokratiassa absoluuttinen valta on yksilöllä tai resursseja kontrolloivalla pienellä ryhmällä byrokratiassa toiminta nojaa rationaalisuuteen ja lakiin, toiminnan perustana kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt sekä niiden noudattaminen teknokraattisessa organisaatiossa valta on kytkeytynyt suoraan tekniseen osaamiseen, tietoon tai kykyyn ratkaista relevantit ongelmat demokratia voidaan jakaa suoraan (kaikki päättävät), edustukselliseen (edustajat päättävät) ja jaettuun (päätäntävalta jaetaan voimasuhteiden ja intressien perusteella) demokratiaan Yleensä organisaatiotasolla (eli käytännössä) politiikan eri muodot sekoittuvat toisiinsa 12
13 Kun tarkastellaan organisaatiota poliittisena areenana, nähdään, että eri intressien yksilöllisyys aiheuttaa väistämättä konflikteja intressiryhmien välille konfliktit ovat luonnollinen osa organisaation sisällä esiintyvää yhteistoimintaa ja kilpailua Konfliktien lähtökohtina toimivat organisaation muodostavien ihmisten omaksumat asenteet, roolit, uskomukset, stereotypiat ja rituaalit konfliktit voidaan nähdä myös toivottavana osana organisaatioiden toiminnassa kilpailun synnyttämien konfliktien avulla voidaan organisaatiota kehittää haluttuun suuntaan konfliktien avulla voidaan löytää löydetään uusia näkökulmia ja informaatiota rohkaisee näkemään, miten intressiperusteinen järjestelmä toimii organisatorisilla tavoitteilla, rakenteella, teknologialla, työn suunnittelulla johtajuudella jne. on olemassa poliittista merkitystä. organisaatio toimii rationaalisesti ja tehokkaasti vain, jos tiedetään kenen tavoitteet ovat kyseessä, kuka on asettanut tavoitteet ja kuka hyötyy niiden saavuttamisesta (vrt. mekanistinen malli) rationaalisuuden myytin romuttaminen nostaa organisaation areenaksi sekä kilpailulle että yhteistyölle. yksilön odottamaton käyttäytyminen organisaation osana saattaa muuttua ymmärrettäväksi, jos tutkitaan kaikki kyseiseen ihmiseen vaikuttavat intressit organisaatiometafora auttaa myös tutkimaan poliittisen organisaation toiminnan vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan poliittista organisaatiometaforaa soveltavan tarkastelun yhteydessä tutkimus politisoituu ja politiikkaa nähdään kaikkialla poliittiset organisaatiot kuvautuvat kyynisiksi, itsekkäiksi ja toiminnaltaan jopa moraalittomiksi kilpailu organisaation sisällä voi haitata yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja tappaa tehokkaasti yhteistyön ja avoimuuden organisaatiosta poliittisen organisaatiometaforan avulla ei välttämättä ole mahdollista saavuttaa todellisuutta vastaavaa kuvaa organisaation sisäisistä toimintamalleista ja valtasuhteista organisaatioiden rakenteelliset mekanismit, joita ei välttämättä saada esiin poliittista organisaatiometaforaa käyttäen, muodostavat merkittävän osan organisaation toimintatavoista 13
14 lähtökohtana ajatus organisaatioiden monesta yhtäaikaisesta roolista metaforiin perustuva organisaatioanalyysi antaa mahdollisuuden lukea samaa tilannetta monesta näkökulmasta kriittisesti ja informatiivisesti Kaksi ydinprosessia: diagnostinen lukeminen kriittinen evaluointi Tutkittava tilanne arvioidaan eri metaforia hyväksikäyttäen, tapahtumille pyritään löytämään selityksiä eri metaforien käytön avulla Saadut tulokset analysoidaan, tehdään tarvittavat painotukset ja integroidaan osanäkökulmat kokonaisuudeksi Yksilöt organisaatiossa Dominion-Swann Industries Yhteistyökumppanina SciexPlan Inc (human resource management -yritys) Erillinen esimerkkiesitys: Tietokoneistuminen tarjoaa uusia ulottuvuuksia yksilön ja organisaation välisiin suhteisiin IT-teknologian soveltaminen ei yksin määrittele yksilön ja organisaation välisten suhteiden muodostumista Yksilön ja organisaation keskinäsiä suhteita on mahdollista tarkastella organisaatiometaforien kautta IT voi olla muutoksen mahdollistaja tai apuväline, ei todellinen muutoksen syy Yksilön ja organisaation välinen suhde kytkeytyy useimmiten organisaation johtamiseen, ei esimerkiksi teknisiin tai tietohallinnon kysymyksiin Organisaatiotason ongelma: strategia = käytännön toiminta? Tällä jo aiemmin esitellyllä ongelmalla on erityinen rooli, kun tarkastellaan yksilön ja organisaation keskinäistä suhdetta 14
15 Yksilön toimintaan ja asennoitumiseen vaikuttaa merkittävästi organisaatiotason näkyvät ja ei-näkyvät ilmiöt Suhtautuminen yksilöiden heterogeenisyyteen, toimintaan, tavoitteisiin ja arvomaailmaan vaihtelee organisaatio- ja jopa osastokohtaisesti Henkilöstö on tärkein voimavaramme - vai oliko se - Henkilöstö on suurin menoerämme Konsulttiyritys Alpha Senior principals ja CIO aloittivat projektin Hierarkia: Principals Managers Seniors Support staff Projekti: Notes-käyttöönotto kerralla Empowering-tavoite Koulutus koko organisaation mittakaavassa Projektin Tavoitteena henkilökohtaisen ja organisatorisen tuottavuuden kasvattaminen Käytännön toteutus epäonnistui Palkitsemisjärjestelmät Tietämättömyys (muka-ongelmia) tietoturva luotettavuus CIO:n auktoriteetti organisatorisissa kysymyksissä Yrityskulttuuri ja työnormit yhteistyö ja tiedon jakaminen näennäistehokkuus Laaja esilletuonti (arvostamisen oppiminen käytännön kautta) Organisaation toiminta ja tietojärjestelmät Edustuksellisen ryhmän pilottihanke 15
16 Tietojärjestelmät vaikuttavat organisaation toimintaan tehokkuus uusien prosessien käyttöönottomahdollisuudet kokonaan uudet toimintamallit Tietojärjestelmien soveltaminen organisaatioissa ei rajoitu pelkästään organisaation toiminnan huomioimiseen tietojärjestelmiä kehitettäessä Organisaation toiminnan ymmärtämisen rooli korostuu erityisesti kehittämisprojektien yhteydessä (erottamattomuuspostulaatti) Esimerkki tietojärjestelmien kehittämisestä, lineaarinen elinkaarimallin vaihe 1, tehtävän määrittely: vaiheessa määritellään ratkaistava ongelma, sen rajat, suunnittelun tavoitteet ja käytettävät resurssit tässä vaiheessa tehdään useimmiten projektisuunnitelma projektin tulosten seuranta ja arviointi tapahtuvat usein tehtävän määrittelyn perusteella merkittävä osa organisatorisesta analyysistä tulisi tehdä tässä vaiheessa (vrt järjestelmän analyysi) Organisaation toiminnan ymmärtäminen osana tietojärjestelmätutkimusta: erilaisia malleja tiedon keräämiseen esim. ymmärtääksemme vanhan tietojärjestelmän tarvitsemme siitä informaatiota mikä on tarkastelun todellinen kohde? miksi tietoa kerätään (tutkimus vai käytännön [tietojärjestelmä]työ)? Tietojärjestelmän kehittäminen on toiminnan kehittämistä Tämän ajatuksen myyminen organisaatiolle on haasteellista, periaatteellinen hyväksyntä on helppo saada, mutta käytännön tekeminen voi kohdata ylitsepääsemättömiä vaikeuksia Tee sinä vain se tietojärjestelmä, toiminnan kehittämistä mietitään sitten erikseen Määrä on suuri ja budjetti pieni, harmaan eri sävyt vs. lomakkeen musta ja valkoinen, kato Kysymyksien mielekkyys ja relevanssi, rasti ruutuun vs. sanalliset vastaukset, kuka kysyy ja mitä, kuka vastaa ja mitä; keskinäinen ymmärrys onnistumisen henkilösidonnaisuus, objektiivisuus, taustamuuttujat ja niiden huomioiminen, valmistautuminen, yksilöllisyyden huomioiminen, kysymykset valmisteltava huolellisesti ennalta määritellyt / valmistellut kysymykset (struktutoitu vai ei)? haastattelun nauhoitus? yhteenveto, käsitysten varmistaminen 16
17 Osana edellä mainittuja tiedonkeruumenetelmiä Rikas kuva Osa kokonaisuutta vai ulkoinen havainnoija Tiedon keräämisen rooli kehittämisprojektin näkökulmasta Taustalla sopimus, rahallinen analyysi Projektinhallintamielessä määritellään suhde kohdeorganisaatioon Usein rajoitutaan edellä mainittuihin, mutta miksi tietoa kerätään, liittyisikö erottamattomuuspostulaatti jotenkin tähän? Organisaation toiminnan mallintamiseen ja kehittämiseen on olemassa lukuisia erilaisia lähestymistapoja riippumatta siitä, onko kyseessä organisaation toiminnan kehittäminen vai tietojärjestelmien tarkastelu Ongelma-alueita: organisatorisen toiminnan monimutkaisuus subjektiivinen vs. objektiivinen tulkinta tavoitteiden ja tulokselllisuuden määrittely (kenen kannalta) Mitä ollaan tekemässä (tavoitteiden määrittely, mitkä tavoitteet, kenen tavoitteet, kuka tukee, ketkä sitoutuvat) Miten ollaan tekemässä (toimintatapojen määrittely) Milloin ollaan onnistuttu (tulosten mittaaminen) Miten onnistuminen varmistetaan myös tästä eteenpäin (tulosten seuranta) Miten työtä jatketaan (kehittämissuunnitelma) Kehittäminen vaatii (johdon) tuen ja sitoutumisen Jos ja kun kehittäminen aiheuttaa muutosvastarintaa, miten se voitetaan (leimahtavat tekosyyt, valtapelit, epävarmuus) Millä lihaksilla kehittäjä voi viedä asiaansa eteenpäin (raha, asiantuntemus, organisatorinen asema, vieraskoreus jne.) IT ja työmarkkinat 17
18 Tietokoneistuminen yhteiskunnallisena ilmiönä kytkeytyy merkittävästi työmarkkinoihin tietotekniikan soveltaminen uudet osaamisvaatimukset nuori ammattikunta / jatkuva muutos Polarisaatiopelot eivät ole merkittävissä määrin toteutuneet Tietokoneistumisen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat laajoja ja vaikeasti mitattavissa Yleinen ja perusteltu näkemys on, että tietokoneistuminen (esim. toimistoautomaatio) lisää tuottavuutta Tietokone on työkalu, miksi tämä silti aiheuttaa intohimoja Automatisoinnin vaikutukset: työn määrä vs. laatu IT-investointiperusteen määräytyminen johdon käsitykset / asiantuntemus suhde henkilöstökustannuksiin Tuottavuus (tässä): Output / Input Apuvälineet ja tuottavuuden mittaaminen esim. laserkirjoittimen hankinta Perusteellisia panos-tuotos analyyseja vaikea löytää Tuottavuusparadoksin olemassaoloa on perusteltu seuraavilla tekijöillä: mittausvirhe oppimisaika voittojen hajautuminen systemaattinen informaatio- ja teknologiakysymysten huono hoito (Kling III-A) Sektori Business 2,9 1,1 Goods Producing 3,2 1,7 Farming 4,6 2,0 Manufacturing 2,9 2,8 Service Producing 2,5 0,7 Communications 5,2 4,6 Utilities 5,9 2,5 Trade (Wholes.& Retail) 2,7 1,2 Finance/Real Estate 1,4 0,2 Services 2,1 0,3 General Government 0,2 0,3 18
19 1980-luvulla tietokoneinvestoinnit lisääntyivät 24% vuosittain Samaan aikaan tuottavuus ei kasvanut Yhdysvaltojen talouskehityksestä viime vuosikymmeninä (erittäin yleisellä tasolla): talouden kehittyminen hidastui 1960-luvulla öljykriisin aikaan romahdus 1980-luvun alkuvuosina yleinen tuottavuuden kehitys on ollut hidasta, alakohtainen vaihtelevaa Tietokoneteollisuus on ollut kasvava ala, tällä ei ole ollut vaikutusta yleiseen tuottavuuteen Mittausongelma: miten mitataan taloudellinen tulos inflaation ongelmallinen rooli Toimistoympäristön tietokoneistuminen on muuttanut henkilöryhmien välisiä suhteita (keskijohto vs. toimistotyöntekijät) Erilaisten raporttien ja raportointikäytäntöjen muuttunut rooli, toimintatapojen uudelleenarvioinnin tarve Stabiilissa markkinatilanteessa markkinaosuuden kasvattaminen ei kasvata tuottavuutta Ratkaisumallia on vaikea löytää, relevanttien kysymysten esittäminen on helpompaa työtehtävä / käyttäjän asema organisaatiossa vaikuttaa todelliseen hyötyyn investointipäätösten oikeellisuuden varmistaminen on yhä olennainen kysymys Ensimmäiset IT-ammattilaisten työmarkkinat 1960-luvulla Matemaattinen tietotekniikka ja suurkoneympäristöt ja näihin liittyvä osaaminen hallitsivat työmarkkinoita luvulla Mikrotietokoneiden esiinmarssi muutti työmarkkinoiden volyymin 1980-luvulla 19
20 IT-työmarkkinoiden laajentuminen jatkui läpi 1980-luvun. Aikaan liittyivät kasvava työvoimapula yhdessä työmarkkinoiden kasvun kanssa (80-luvun lopun lopun hullut vuodet ) Atk / IT-alaan 1990-luvun lama vaikutti jälkijunassa Ala nousi lamasta yleisen yhteiskunnallisen kehityksen mukana (ensimmäinen käänne parempaan n. vuonna 95) Nousun mahdollistajina olivat tietoliikenne, ERP ja e-business odotukset Työmarkkinat ja työvoimapula kasvoivat taas 1990-luvun loppua kohti. (1999 uusi hullu vuosi ) IT-kuplan puhkeaminen 2000/2001 Stabiili vaihe (alkuvuosi) Tämänhetkinen tilanne: ollaanko lamassa vai taantumassa (ICT-alalla)? Alkuvaiheissa työvoimapula, osaajia vaikea löytää, in-house koulutusta jne Atk tulevaisuuden ala Sovelluskentän kasvaessa työmarkkinakenttää hallitsi edelleen teknologinen determinismi. Yleisesti laman aikana pyrittiin pitämään avainhenkilöt (osaajat) yrityksissä 1990-luvun puolenvälin jälkeen krooninen työvoimapula (alan ulkopuolinen työvoima, kansainvälinen rekrytointi, IT-ammattilaisen ja soveltajan välinen eriytyminen alkoi) IT-ammattilainen moniosaajana, erikoisala vs sovelluskenttä, polarisoituminen vahvistui vuosituhannen vaihteessa Paradoksi: työvoimapula ja työttömyys yhtä aikaa, työmarkkinat eivät toimi? Mikä on henkilökohtainen menestysresepti? Mitä osaan (paremmin kuin muut)? Koulutus, erityisosaaminen (=kokemus), kommunikointitaidot, sitoutuminen ja motivaatio, substanssi vs. sovellusala Mitä osaamisestani voi laskuttaa? Millä myyn osaamiseni? Todisteet, kokemus, rahallinen hyöty? Kenelle myyn osaamiseni? Verkostot, henkilökohtaiset kontaktit, luottamus, REFERENSSIT Tärkeintä tässäkin: Mitä ihmiset tekevät 20
Tietojenkäsittely ja yhteiskunta
Oheislukemistoa Tietojenkäsittely ja yhteiskunta Periodit 3 ja 4 / 2008 Erkki Innola Rob Kling (ed.): Computerization and Controversy. Value Conflicts and Social Choices (2nd Edition). Academic Press,
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotYliopiston ajatus ja strateginen johtaminen
Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen
LisätiedotIhmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos
Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotTalousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara
Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»
LisätiedotKEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA
KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotUrheiluseurat 2020. @SipiKoo
Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotProjektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA
Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotOrganisaatiokäyttäytyminen ja alan suomalaisia tutkimuksia
Organisaatiokäyttäytyminen ja alan suomalaisia tutkimuksia Alan perusteos: Pauli Juuti (1999, 2006) Organisaatiokäyttäytyminen. Otava, Keuruu. ( ) soveltava tieteenala, jonka tavoitteena on ymmärtää ihmisten
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotVAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET
Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on
LisätiedotNodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa
: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotMUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:
LisätiedotSOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015
SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden
LisätiedotBig Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy
? Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta Sari Koskelo, Vison Oy 16.3.2018 Sisältö Big Room konseptin moniulotteisuus Tavoitteet Johtaminen Big Room toiminta kehitys- ja toteutusvaiheissa Big Room
LisätiedotSosiaalisena innovaationa
FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotTervetuloa Johdettu muutos työpajaan!
Tervetuloa Johdettu muutos työpajaan! Mari Mattsson henkilöstön kehittämispäällikkö, valmennuskonsultti Rastor Oy HENRY Foorumi 3.11.2004 Miksi muutoksia pitäisi johtaa? Vain noin neljännes projekteista
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Henkilöstöjohtaminen. Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto Anna-Maija Lämsä
Henkilöstöjohtaminen Academic Life ohjausryhmän kokous Jyväskylän yliopisto 2.5.2016 Anna-Maija Lämsä Sisältö Mitä henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan? Millainen on henkilöstöjohtamisen ja tuloksellisuuden
LisätiedotMarkkinoinnin työelämävalmiuksien kehittäminen simulaatiopelin avulla. Päivi Borisov & Minna-Maarit Jaskari Vaasan yliopisto
Markkinoinnin työelämävalmiuksien kehittäminen simulaatiopelin avulla Päivi Borisov & Minna-Maarit Jaskari Vaasan yliopisto Miksi simulaatiota? Teorian soveltaminen Työelämän tilanteiden simulointi (päätöksenteko,
LisätiedotUusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?
Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)
LisätiedotYksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun
LisätiedotInnovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014
Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos
LisätiedotUusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja
Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen
LisätiedotVerkostoitumisen saloja VoimaNaisille
Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen
LisätiedotTieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen
Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotArviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta
Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Alustuksen teemoja Mitä arviointivallan demokratisoituminen tarkoittaa? Mitä merkityksiä sillä on, että
LisätiedotCIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009
CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla
LisätiedotTulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi
Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä
LisätiedotMonimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?
Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen
LisätiedotERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009
ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia
LisätiedotYRITTÄJYYDEN HISTORIA
YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotTyöhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?
Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotMicrosoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy
Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotKaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki
KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,
LisätiedotProjekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus
Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät
LisätiedotYHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA
YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA AMKE:n luovat verkostot Helsinki 5.-6.4.2011 FT REIJO SILTALA 2011 SISÄLTÖ 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA
LisätiedotValta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1
Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotJohtamisen standardit mitä ja miksi
Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden
LisätiedotViestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä
Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotTulevaisuus on hybrideissä
Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari
LisätiedotMiten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri
Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotParemmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin
Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen
LisätiedotAutomatisoidun talousraportoinnin koulutusohjelma Olli Ahonen Valtiokonttori. Tietokiri on alkanut tule mukaan!
Automatisoidun talousraportoinnin koulutusohjelma Olli Ahonen Valtiokonttori Tietokiri on alkanut tule mukaan! 2 MISTÄ TIETOKIRISSÄ ON KYSE? #Tietokiri eli julkishallinnon analysointi- ja raportointipalveluiden
LisätiedotYmpäristöasioiden sovittelu
Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija
LisätiedotRohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen
Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen Maaria Nuutinen PsT, Tutkimuspäällikkö VTT LIIDERIT Rohkeus, muutoskyky ja tuottavuus tiistai 28.10. http://www.vtt.fi/sites/aaa/ 2 Tiikerin loikka -
LisätiedotUUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET
UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia
LisätiedotLUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA
WHERE RESEARCH COMES TO LIFE LUOTTAMUS TIETOTYÖSSÄ JA TIEDON TUOTTAMISESSA Tilastokeskus Helsinki 21.5.2008 Professori Kirsimarja Blomqvist Kauppatieteiden tiedekunta Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotREKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015
REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotLopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä
LisätiedotTyöelämä nyt ja tulevaisuudessa
Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-
LisätiedotTU-C1010 Ihminen ryhmässä
TU-C1010 Ihminen ryhmässä 13.9.2017 Johdanto organisaatiokäyttäytymiseen ja kurssin käytännöt Kari Jalonen & Hanna Timonen kari.jalonen@aalto.fi, hanna.timonen@aalto.fi Miksi ihmistieteiden ymmärrys on
LisätiedotPeili-johtajuusarvio
Peili-johtajuusarvio Lupa erehtyä = Lupa onnistua Työn sisällölliset vaatimukset ovat kasvaneet kaikissa ammattiryhmissä. Yritykset ja henkilöstö asettavat uusia ja kasvavia vaatimuksia myös johtajuutta
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
Lisätiedottoiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen
Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:
LisätiedotKorkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä
Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotMaailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.
Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen
LisätiedotVerkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotNaisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014
Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 February 11, 2014 Aalto University Executive Education 1 Taustaa: kompetenssien kehittämisestä Kolme henkilökohtaista
Lisätiedotkumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?
Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kumppanuus Mistä oikein on kysymys? Kommenttipuheenvuoro Oulu 16.11.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija ritva@pihlaja.fi 0400 895 140 Tulevaisuuden kunta Järjestöjen rooli
LisätiedotMuutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen
KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen
LisätiedotPalkitseminen osaamisen johtamisen tukena
Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena Elina Moisio 11.12.2003 KOPA-projekti Kohti osaamisen palkitsemista Käynnistyi syksyllä 2002 Mukana Niilo Hakonen, Elina Moisio ja Aino Salimäki Palkitsemisjärjestelmän
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTEOLLINEN YHTEISTYÖ JA YRITYKSEN STRATEGIA
TEOLLINEN YHTEISTYÖ JA YRITYKSEN STRATEGIA HXIP-seminaari 12.9.2019, Pori Pertti Woitsch, Woitsch Consulting Oy Puhuja Pertti Woitsch, Woitsch Consulting Oy Yli 40 vuotta kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta
Lisätiedot