2. Markkinoiden epäonnistumisista

Transkriptio

1 2. Markkinoiden epäonnistumisista Joseph E. Stiglitzin kirjassa Economics of the public sector 3. painos, luennon teemoja käsitellään luvuissa 4 (Market Failure), 6 (Public goods) ja 9 (Externalities and the environment) Kirjaa kannattaa ja tulee lukea, kaikkea ei ehdi käsitellä luennolla Osa luentomateriaalista on erilaista kuin kirjassa, esimerkiksi alun markkinamekanismin graafinen kuvaus (joka on perusmikroteoriaa)

2 2. MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMINEN 2.0 Markkinamekanismi täydellisen kilpailun olosuhteissa ja hyvinvointiteoria 2.1 Epätäydellinen kilpailu 2.2 Julkishyödykkeet Teoriaa Julkishyödykkeen yksityisen tarjonnan tehottomuus Julkisen sektorin tarjoamat yksityishyödykkeet Meriittihyödykkeet Positiivisten oikeuksien hyödykkeet Globaalinen julkishyödyke 2.3 Ulkoisvaikutukset Tästä on kysymys? Julkisen sektorin ratkaisuja Päästöjen vähentäminen Piqou vero Lupakauppa Yksityisen sektorin ratkaisuja 2.4 Markkinoiden puuttuminen Käänteinen valinta (Adverse Selection) Moraalikato (Morald hazard) 2.5 Epätäydellinen ja epäsymmetrinen informaatio 2.6 Yhteisomistus (Tragedy of commons) 2.7 Coasen teoreema 2.8 Intellektuaaliset omistusoikeudet 2.9 Makrovaihtelut, työttömyys, finanssikriisi

3 2.0 Markkinamekanismin toiminta (täydellisen) kilpailun olosuhteissa Miten markkinat toimivat, jos niiden ajatellaan toimivan hyvin Missä mielessä kuluttaja on kuningas ja ohjaa voimavarojen kohdentumista ja kulutusrakennetta Mikä on tarjonnan rooli tässä mallissa

4 Hyödykkeen kokonaiskysyntä Hinta Kuluttaja A:n kysyntä käyrä H Kuluttaja B:n kysyntä käyrä H Kokonaiskysyntä käyrä Määrä M M

5 Yrityksen tarjontakäyrä H Euroa Lyhyen aikavälin tarjontakäyrä MC = rajakustannus Kokonais yks. kustannus = ATC Muuttuva yks. kustannus = AVC M Määrä

6 Kokonaistarjontakäyrä Yritys 1:n tarj. käyrä Yritys 2:n tarj. käyrä Kokonaistarj. käyrä (summaa sivu suuntaan) Määrä Määrä Määrä

7 Markkinatasapaino (pitk. täht.) RK KYK K T H M m määrä

8 Markkinareaktio kysynnän kasvuun lyhyellä tähtäimellä (yrityskanta annettu) K0 K1 RK KYK T H2 H1 M1 M2 m1 m2 määrä

9 Markkinareaktio kysynnän kasvuun pitkällä tähtäimellä (yrityskannan kasvettua) K0 K1 RK KYK T0 T1 H1 PTTK M1 M2 M3 m1 määrä Horisontaalinen suora PTKK on pitkän tähtäimen tarjontakäyrä. Se kuvaa miten hyödykkeen toimialan tarjonta kasvaa tai supistuu kysynnän muuttuessa olettaen, että yritysten määrän kasvuun tai laskuun ja resurssien käyttöön ei liity skaalaetuja tai haittoja.

10 Markkinareaktion kulku kysynnän pysyvään kertaluonteiseen kasvuun Alkutasapaino: kysyntä = tarjonta hinnalla H Yritystasolla hinta = kok. yks kustannukset (ml. sijoitetun pääoman normaalituotto) Kysyntä kasvaa > hinta nousee, tarjonta kasvaa ja voitot kasvavat Kasvaneet voitot houkuttelevat sektorille uusia yrityksiä > tarjonta kasvaa (tarjontakäyrä siirtyy oikealle), hintataso palaa alkutasolleen, ylinormaalit voitot katoavat Pitkän aikavälin tarjontakäyrä PTTK on horisontaalinen

11 Markkinareaktion kulku kysynnän pysyvään kertaluonteiseen laskuun Alkutasapaino: kysyntä = tarjonta hinnalla H Yritystasolla hinta = kok. yks kustannukset (ml. sijoitetun pääoman normaalituotto) Kysyntä laskee > hinta laskee, tarjonta pienenee ja syntyy tappiota Tappiot pakottavat osa yrityksistä lopettamaan > tarjonta pienenee (tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle), hintataso palaa alkutasolleen, tappiot katoavat Pitkän aikavälin tarjontakäyrä on horisontaalinen, mutta alkuperäistä korkeammalla hintatasolla

12 Entä markkinareaktion kulku kun tarjontapuolella tapahtuu pysyvä muutos (öljykriisi) Alkutasapaino: kysyntä = tarjonta hinnalla H Yritystasolla hinta = kok. yks kustannukset (ml. sijoitetun pääoman normaalituotto) Öljyn hinta ja yritystasolla kustannukset nousevat, ATC ja MC siirtyvät ylemmäs Markkinoiden tasolla tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle, lyhyellä aikavälillä hinta nousee ja kysyntä pienenee Yritystasolla syntyy tappiota Tappiot pakottavat osa yrityksistä lopettamaan > tarjonta pienenee (tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle), hintataso asettuu tasolla, jolla jäljelle jääneet yritykset pystyvät kattamaan kokonaisyksikkökustannuksensa ja saamaan normaalivoiton Sektorista tulee pienempi, kuinka paljon pienempi, se riippuu kysyntäkäyrän jyrkkyydestä Jos öljykriisi heijastuu myös kuluttajien asemaan, myös kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle Öljyn pysyvä halpeneminen tai kaikkien hyödynnettävissä oleva tuotantoprosessia koskeva innovaatio laskee kustannuksia ja synnyttää päinvastaisen prosessin Joseph Schumpeter: kapitalismi on luovan tuhon prosessi: tärkeintä on dynamiikka eikä staattinen kilpailevien markkinoiden tehokkuus

13 Markkinat, niiden tasapaino ja ominaisuudet Edellä olevassa graafisessa esityksessä kuvattiin markkinamekanismin toimintaa täydellisen kilpailun olosuhteissa. Tasapainossa määräytyvät tuotanto- ja kulutusrakenteet sekä hintataso. Samalla määräytyy myös kuluttajien hyvinvointi (heidän oman kulutuksen perusteella) sekä tuottajien tuotosmäärät, panosten käyttö ja voitot. Mitä tasapainosta voidaan sanoa? Ensimmäinen hyvinvointiteoreema: Jokainen kilpailullinen tasapaino on Pareto tehokas. Pareto tehokkuus tarkoittaa sitä, että ei ole mahdollista tuotanto- ja/tai kulutusrakennetta muuttamalla parantaa yhden tai useamman hyvinvointia heikentämättä jonkun tai joidenkin muiden hyvinvointia tuottaa alhaisemmin kustannuksin tasapainon hyödykemäärää

14 Jatkuu 1 Pareto tehottomuus tarkoittaa sitä, että tällaisia mahdollisuuksia on eli kulutus- ja tuotantorakennetta muuttamalla voidaan parantaa jonkin tai joidenkin (ehkä kaikkien) hyvinvointia niin että kenenkään hyvinvointi ei heikkene hyödykkeitä voidaan tuottaa lisää tai alhaisemmin kustannuksin Kilpailullinen tasapaino riippuu siitä, miten alkuvarallisuus tai kyky saada tuotannontekijätuloja on jakautunut. Koska alkujakoja voi olla hyvin paljon (äärettömästi), myös Pareto-tehokkaita kilpailullisia tasapainoja ja samalla hyvinvoinnin jakaumia kuluttajien kesken on saman verran. Eli tasapaino voi olla P-tehokas, mutta hyvinvoinnin jakauma epätoivottava kuluttajien (äänestäjien) mielestä. Tällöin tarvitaan hyvinvoinnin uudelleenjakopolitiikkaa.

15 Jatkuu 2 Jos kilpailullinen tasapaino ei ole P-tehokas, markkinat ovat epäonnistuneet jossain mielessä. HUOM! Kun taloustieteilijät puhuvat tehokkuudesta, he tarkoittavat yleensä juuri Pareto tehokkuutta. Toinen hyvinvointiteoreema: Mikä tahansa Pareto tehokas tasapaino voidaan saavuttaa täydellisen kilpailun tasapainona valitsemalla resurssien alkujako sopivalla tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että uudelleen jakamalla alkuresurssit sopivalla tavalla ja antamalla sitten markkinoiden toimia päädytään haluttuun hyvinvoinnin jakaumaan. Uudelleenjako voidaan toteuttaa veroin ja tulonsiirroin, mutta niiden pitäisi olla sellaisia, että ne eivät vääristäisi kulutus- ja tuotantopäätöksiä. Konttäsummaverot ja tuet olisivat ideaalisia, jos niiden määrään ei kukaan voi vaikuttaa omalla käyttäytymisellään julkisella vallalla olisi riittävä tieto siitä, miten uudelleenjako vaikuttaa hyvinvoinnin loppujakaumaan.

16 Jatkuu 3 Ongelmana on se, että könttäsummaverojen käyttömahdollisuus näyttää olevan rajallista. Toisaalta julkisella vallalla (päättäjillä) ei ole riittävästi informaation uudelleenjaon seuraamuksista. On siis tyydyttävä käyttämään vero- ja tukimuotoja, joista olisi mahdollisimman vähän allokaatiohaittaa ja toisaalta tekemään hyvinvoinnin jakaumaan vaikuttavia päätöksiä tuntematta täysin päätösten seuraamuksia. PERUSONGELMA ON KUITENKIN MONESSA TAPAUKSESSA SE, ETTÄ ITSE MARKKINAT EPÄONNISTUVAT JA SIITÄ SYNTYY TARVE JOKO KORJATA NIIDEN TOIMINTAA TAI KORVATA NE MUILLA MEKANISMILLA. - esim. kuluttajien kysynnät eivät heijasta yhteiskunnallisia hyötyjä ja yritysten maksamat kustannukset eivät vastaa yhteiskunnallisia kustannuksia. Normaalitilanne reaalimaailmassa näyttää olevan se, että samaan aikaan on sekä tehokkuusongelmia että hyvinvoinnin jakaumaongelmia. Usein hyvinvoinnin jakauman ja tehokkuuden välillä on lisäksi ristiriitaa. Toisaalta julkinen sektori (päättäjät ja virkamiehet) voi epäonnistua.

17 Julkisen sektorin toiminnan perusteluja (markkinataloudessa) Richard Musgrave: Allokaatio-ongelmat (tuotannon ja kulutuksen rakenne) Distribuutio-ongelmat (hyvinvoinnin jakauma; tulonjako, hyödykkeiden kulutuksen jakauma) Stabilisaatio-ongelmat: talouden epävakaus, työttömyys, inflaatio, kriisit Seuraavassa on esillä allokaatio-ongelmia

18 2.1 Epätäydellinen kilpailu Näkemys kilpailusta. Walter Cronkite (mediahahmo USA:ssa) ilmaisi asian tähän tapaan (muistini varainen lainaus): Competition is something of which firms face only as much as they cannot eliminate. Kilpailua voidaan rajoittaa/eliminoida 1. Hyväksyttävämmin keinoin: innovaatiot, tehokkuus yms., jotka antavat joksikin aikaa vahvan markkina-aseman 2. Arveluttavin keinoin: eri muotoiset kartellit, ym. vastaavat sopimukset, korruptiolla saadut yksinmyyntioikeudet tai voitot tarjouskilpailuissa,..

19 Epätäydellisestä kilpailusta, jatkuu 1 Epätäydellinen kilpailu syntyy aina kun taloudenpitäjä pystyy vaikuttamaan hintaan. Näin voi käydä mm. kun taloudenpitäjä on suhteellisen suuri markkinoiden kokoon verrattuna. - Se on haitallista muille taloudenpitäjille sekä koko taloudelle. (Aina?) Epätäydellisellä kilpailulla on monia muotoja, kuten monopoli hyödykemarkkinoilla, monopsoni työmarkkinoilla. Monopolilla p>mc => voitto kasvaa, mutta kulutuksen tasapainotaso kilpailulliseen tulokseen verrattuna pienenee <=> tehoton allokaatio. Luonnollinen monopoli; esim. luonnonvaraan perustuen Teknologinen monopoli: alenevat yksikkökustannukset

20 Epätäydellisestä kilpailusta, jatkuu 2 Oligopoli, kun muutamia tuottajia. Monopolistinen kilpailu, vaikka monia yrityksiä, mutta tuotteet erilaisia => laskeva kysyntäkäyrä. Yrityksen sijainti synnyttää markkinavoimaa vaikka tuote olisi homogeeninen: yhden hinnan lain voimassaolon sijasta saman tuotteen markkinoilla on hintojen hajontaa. Epätäydellinen informaatio: hinnan nosto ei karkota kaikkia asiakkaita (laskeva kysyntäkäyrä). Patentit estävät kilpailua, toisaalta ne kannustavat innovoimaan. Ilman (täydellistä kilpailua) hyvinvoinnin taloustieteen 1. teoreema ei ole voimassa.

21

22 Täydellisen kilpailun ja monopolin vertailu

23 Politiikkavaihtoehtoja kilpailukysymyksissä Kilpailulainsäädäntö Hajotetaan yrityksiä pienemmiksi Sanktioidaan kartellit yms. kilpailun rajoitukset Hinta- ja/tai määrärajoitus monopolille Monopolivoittovero Avataan markkinoita, pienennetään markkinoille pääsyn esteitä ja yritysten perustamiskustannuksia Julkinen omistus, monopolivoitto julkiselle sektorille tai kuluttajille kun hinnat monopolihintaa alemmat

24 Kilpailun ja sen puutteen havaittavuus Voidaanko yritysten markkinaosuuksista päätellä onko kilpailua? Ei välttämättä, sillä kilpailu voi olla potentiaalista jos markkinoille pääsylle ei ole esteitä. - uusien markkinoille tulijoiden uhka voi taata tehokkuuden (contestable markets kilpailun uhan alaiset markkinat). Entä (homogeenisten hyödykkeiden) hinnoista - Yhden hinnan laki voi toteutua sekä monopolin, kartellin että kilpailun tuloksena Useimpien kuluttajien hankkimien hyödykkeiden (maito, tv, pesukone, bensiini) kuluttajahinnoissa on hajontaa - Monopolistista kilpailua? Vai sijainnin aiheuttamia eroja hinnoitteluvoimassa?

25 2.2 Julkishyödykkeet (public goods) Teoriaa: kilpailullisuuden ja poissuljettavuuden rooli Yksityinen hyödyke (esim. omena) Kilpailu kulutuksessa Poissuljettavuus Julkishyödyke - ei kilpaileva kulutuksessa - ei poissuljettavissa Kulutuksen MC=0 (kun tarjonnan määrä annettu) Hinnoittelusäännön p.o. MC=p=0, mutta silloin ei synny myyntituloja

26 Puhdas julkishyödyke Ei kilpailua kulutuksessa; Yhden yksilön kuluttama julkishyödykkeen määrä ei vähennä kenenkään toisen kulutettavissa olevaa julkishyödykkeen määrää. => Kulutuksen rajakustannus on nolla. Ei poissuljettavuutta; Jos julkishyödyke tarjotaan, yhtäkään kuluttajaa ei voida estää kuluttamasta sitä. Hintajärjestelmä ei toimi, yritykset eivät saa tuloa, kilpailevista yrityksistä koostuvaa tarjontapuolta ei voi syntyä Julkishyödykkeen esiintyminen aiheuttaa tehottomuuden (yksityisiin hyödykkeisiin soveltuvat kaksi teoreemaa eivät toimi; ks. seuraava luku).

27 Epäpuhdas julkishyödyke 1 Klubihyödyke on hyödyke, joka on - Joko ei-kilpailullinen tai osin kilpailullinen - Sen kulutuksessa poissuljettavuus on mahdollista - hyödykkeen käytöstä voi syntyä ruuhkaa. Esim. tennisklubi, tie, uimaranta (osin eikilpailullinen, osin poissuljettavuutta).

28 Epäpuhtaista julkishyödykkeistä (jatkuu) Paikallinen julkishyödyke on hyödyke, josta voidaan nauttia vain paikallisesti (maantieteellinen rajoite); se saattaa olla ei-kilpailullinen sillä alueella tai voi olla osin kilpailullinen (syntyy ruuhkaa). Poissuljettavuus ja hinnoittelumahdollisuus. Paikallinen hallinto voi käyttää monenlaista sääntelyä tarjoamansa julkishyödykkeen käytölle. Esimerkkejä: - julkispalveluita rajoitetaan vain oman kunnan asukkaille/maan kansalaisille maksutta. - korkeammat hinnat ulkokuntalaisille - Rajoitetaan paikallisen väestön määrää rakentamisen kontrollilla;

29 Hyödykkeiden typologia Kilpailullinen Ei-kilpailullinen Poissuljettava Yksityinen Klubihyödyke hyödyke Ei-poissuljettava Yhteisomistus Julkishyödyke

30 Julkishyödyke versus yksityishyödyke Kuvion vaaka-akseli kuvaa pois sulkemisen helppoutta, pystyakseli pois sulkemisen haluttavuutta tai lisäkuluttajasta koituvaa lisäkustannusta (MC) Yksityishyödyke poissulkemisen haluttavuus koulutus ruuhkainen maantie ruoka MC = 0 armeija rokotus maantie poissulkemisen helppous

31 Puhtaan julkishyödykkeen kysyntä Julkishyödykkeen (määrä G) kysyntä olettaen sillä on verohinta per yksikkö = p, jolloin tulot Y jakautuvat kahteen erään Y = C+pG, missä C= yksityishyödykkeiden kulutus 2 henkilöä, A ja B Tarkastellaan heidän maksuhalukkuuksia julkishyödykkeestä, jotka määräytyvät hyödykkeiden kysyntäkäyrien (rajasubstituutioasteiden MRS perusteella)

32 Puhtaan julkishyödykkeen kysyntä ja (tehokas) tarjonta, 2 kuluttajan (A ja B) tapauksessa P MRS A +MRS B P MC=S P B P A MRS A MRS B G

33 Voidaanko tehokas ratkaisu saada aikaan Yksityisen sektorin kilpailullinen ratkaisu ei toimi (ei voi hinnoitella, ei tuloa jne) Voiko julkinen sektori saada selville ihmisten maksuhalukkuuden ja lähettää verohinnan mukaisen laskun maksettavaksi ihmisille Ko. hinnat vaihtelevat ihmisten kesken Vapaamatkustaja-ongelma (free rider): ei (ehkä) kannata paljastaa todell. preferenssejä Jotta tarjontaa syntyisi ylipäänsä tai riittävästi, tarvitaan muunlaista (kollektiivista) päätöksentekoa ja rahoitusta (verovaroin tms).

34 Epäpuhdas julkishyödyke (esim. tie) Tien käytössä muiden kuluttajien poissulkeminen on mahdollista. - Yksityinen yritys voi rakentaa tien ja rahastaa sen käytöstä - käyttömaksun tekemättä. todennäköinen seurauksena osa ajokerroista jäisi - tästä aiheutuu tehokkuuskustannuksia (tai tehokkuustappiota) Kuviossa kysyntäkäyrä mittaa yksilön halukkuutta maksaa. - hinnalla p e tehdään q e ajokertaa - q e :ssä yksilön marginaalihalukkuus maksaa lisäkäytöstä on juuri p e - kustannukset lisäkäytöstä (MC) ovat taas nolla - tehokkuuskustannus on p e - eli ero rajahyödyn ja rajakustannuksen välillä on (p e -0) q e ajokerran kohdalla - Kokonaistehokkuuskustannus syntyy siitä, että q e +1, q e +2, jne ajokertaa jää tekemättä. Tätä mittaa tumma alue kuviossa

35 Julkishyödykkeen (esim. ruuhkautumaton tie) yksityisen tarjonnan tehottomuus p Kysyntä p e Kapasiteettirajoite q e q

36 2.2.3 Julkinen sektori tarjoaa yksityisiä hyödykkeitä Koulutus, terveydenhoito, lasten päivähoito, vanhusten hoito Nämä ovat yksityisiä hyödykkeitä, luonteeltaan hyvinvointipalveluja (meriitti-hyödykkeitä) Miksi julkinen sektori tuottaa näitä? Positiivinen ulkoisvaikutus Hyödyketasa-arvoa maksuttomalla tai subventoidulla tarjonnalla tai normipolitiikalla Esim. poissulkeminen on mahdollista, mutta kallista: kannattaako hinnoitella?

37 Yksityishyödykkeen julkinen tarjonta: joustamaton kysyntä Hinta Kys. käyrä Hyvinvointitappio liikakulutuksesta Rajakust = yks kustannus M0 M1 Määrä

38 Yksityishyödykkeen julkinen tarjonta: joustava kysyntä Hinta Kys. käyrä Hyvinvointitappio liikakulutuksesta Rajakust = yks kustannus M0 M1 Määrä

39 Yksityishyödykkeen julkinen tarjonta: joustava kysyntä ja suuret transaktiokustannukset Hinta H Transakt.kust. Hyvinvointivoitto Hyvinvointitappio liikakulutuksesta Rajakust = yks. kustannus M3 M0 M1 Määrä Jos ei hinnoitella, on lisäksi otettava lukuun verotuksen aiheuttama hyvinvointitappio Jos ja kun se vääristää esim. työvoiman tarjontaa.

40 2.2.4 Muita meriittihyödyketapauksia Esimerkkitapauksia: Oppimisvelvollisuus, säädellään tupakointia, turvavöiden käyttöpakko, eläkevakuutus, huumeiden kielto, jne. Taustalla paternalismia; yksilöt eivät aina tiedä omaa etua tai eivät toimi omaksi parhaakseen. - Ellei olla isällisiä mahdollisten ongelmien kustannukset jäävät usein muiden maksettaviksi

41 2.2.5 Positiivisten oikeuksien hyödykkeet (Dasgupta) NIITÄ KATSOTAAN KULUTETTAVAN LIIAN VÄHÄN MARKKINOIDEN VARAISESSA TALOUDESSA: - koulutus - perusterveydenhoito - oikeuspalvelut Erityispiirre: Niiden siirtäminen ihmiseltä toiselle on käytännössä mahdotonta. Jos annettaisiin vastaava rahamäärä, se kulutettaisiin ties mihin (kuluttajan vapaa valinta). MÄÄRÄSÄÄNNÖSTELY: Julkinen sektori jakaa hyödykkeet ilmaiseksi ja estää jälleenmyynnin. HINTAJÄRJESTELMÄ: Julkinen sektori jakaa vaihtokelpoisia kuponkeja, joilla voi ostaa hyödykettä.

42 Muita kysynnänkarsintamekanismeja Sama tarjonta kaikille - yli- ja alikulutuksen hyvinvointitappio, jos kysynnässä on olennaisia eroja väestössä Perhekoon tms. mukainen tarjonta Jonotus Arvonta

43 2.2.6 Globaalinen julkishyödyke Esim. globaalinen ilmakehän lämpötila (sen muutos) Määräkontrolli: Kioton sopimus Hintamekanismi: kansainvälinen hiilidioksiidiverojen harmonisointi

44 2.3 ULKOISVAIKUTUKSET Tästä on kysymys? Ulkoisvaikutus esiintyy, kun yksilön tai yrityksen toimilla on vaikutus muihin yksilöihin tai yrityksiin, joista jälkimmäiset eivät saa / maksa korvausta.

45 2.3.1 ULKOISVAIKUTUKSET Ulkoisvaikutus esiintyy, kun yksilön tai yrityksen toimilla on vaikutus muihin yksilöihin tai yrityksiin, joista jälkimmäiset eivät saa / maksa korvausta. Aikaisemmissa luvuissa markkinoiden tehokkuus edellytti kahta ominaisuutta: - Jokaisen kuluttajan hyvinvointi perustuu ainoastaan hänen omaan kulutuspäätökseen. - Jokaisen yrityksen tuotanto perustuu vain sen omiin panos- ja tuotospäätöksiin.

46 ULKOISVAIKUTUSTEN TYYPITTELY Todellisuudessa muut taloudenpitäjät saattavat aiheuttaa lisäkustannuksia tai lisähyötyjä toisille eli esiintyy ulkoisvaikutus. Yritys Kohde Kotitalous Aiheuttaja Yritys Kotitalous Ulkoisvaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen, lokaali tai globaali, esimerkkejä?

47 Esimerkkejä ulkoisvaikutuksista 1) Tuotannossa saastuttava tehdas vaikeuttaa kalastusyrityksen toimintaa. 2) Tuotannossa omenatarha ja mehiläistarha hyötyvät toisistaan. 3) Kulutuksessa kateus (naapurilla uusi auto) vaikuttaa kulutuspäätöksiin. 4) Kaikkien tuotanto- ja kulutuspäätökset vaikuttavat ilmakehään 5) Työpaikalla muiden korkeampi koulutus- ja osaamistaso nostaa tarkasteltavan työntekijänkin tuottavuutta 6) Yritysten alueellinen kasautuminen synnyttää lokalisaatioetuja: kaikki hyötyvät kasaumasta suhteessa hajautuneeseen rakenteeseen Kun tällaisia ulkoisvaikutuksia esiintyy, kilpailutalouden tulos ei ole Pareto-tehokas, koska taloudenpitäjät eivät ota huomioon kulutusta tai tuotantoa koskevien päätöstensä ulkoisvaikutuksia.

48 2.3.1 ULKOISVAIKUTUKSET Ulkoisvaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen ja luonteeltaan. Teknologinen Rahallinen (hintojen kautta) esiintyen Kulutuksessa ja/tai tuotannossa

49 2.3.2 Julkisen sektorin ratkaisuja Piqou vero, päästömaksut (markkinaperusteinen) Määräohjaus, päästönormit Lupakauppa Lainsäädäntö Kansainväliset sopimukset

50 Päästöjen vähentäminen a) Päästömaksuilla (Piqoun vero) b) Päästönormeilla c) Kaupattavilla päästöluvilla

51 Piqou vero H Yhteiskunnall. rajakustannukiset H1 + V Tarjontakäyrä, joka perus Tuu yksityistal. rajakust. H0 Pigou vero V H1 Kysyntäkäyrä Määrä V on Pigou vero, joka laittaa yritykset maksamaan myös aiheuttamiensa päästöjen Kustannuksista. Verosta tulee osa kustannuksia, joka vaik. ATC. AVC ja MC käyriin!

52 Lupakauppa On päätettävä suurin sallittu päästöjen yhteismäärä. Kukin kuormittaja saa (ostaa) luvan, miten paljon tuottaa päästöjä. Jos päästöjä enemmän kuin lupa sallii, on maksettava sakkoja.

53 Lupakauppa 2 Tasapainossa luvan hinta = saastuttamisen vähentämisen rajakustannus MCP. Jos luvan hinta > saastuttamisen vähentämisen rajakustannus => MYY lupia Jos luvan hinta < saastuttamisen vähentämisen rajakustannus => OSTA lupia

54 Lupakauppa 3 Ongelmia: 1) Alkuperäinen tilanne (oikeudenmukaisuusongelma, hyvät firmat saavat vähän lupia) 2) Toimii, kun saastuttajan sijainnilla ei ole väliä.

55 2.3.3 Ulkoisvaikutuksen yksityinen 1) Sisäistäminen ratkaisu 2) a) Omistusoikeuksien hyödyntäminen, Coasen teoreema b) Tuotannon hallinnon yhdistäminen

56 Miksi edelliset eivät aina toimi? 1) Julkishyödyke: moni ulkoisvaikutus liittyy julkishyödykkeeseen; puhdas ilma, vesi; poissulkeminen hankalaa (kallista) 2) Epätäydellinen informaatio - Paljonko korvataan - Insentiivi olla puhumatta totta 3) Transaktiokustannukset; vapaaehtoinen sisäistäminen on nyt vaikeaa.

57 2.4 MARKKINOIDEN PUUTTUMINEN Epäsymmetrinen informaatio esiintyy, kun markkinaosapuolilla on eri informaatio kaupattavasta hyödykkeestä tai palvelusta. Let everyone reveal what they know. Aina ei ole kiihoketta puhua totta. Tekeminen eli toiminta tarjoaa informaatiota (actions convey information). Kätketty tieto (hidden knowledge), toisella osapuolella on enemmän informaatiota Kätketty tai peitelty toiminta (hidden action), toinen osapuoli voi toiminnallaan vaikuttaa kaupattavan hyödykkeen tai sopimuksen laatuun ja toinen osapuoli ei havaitse tätä toimintaa. Markkinoiden toimintaa vaikeuttavat käänteinen valinta ja moraalikato. Tarkastellaan niitä tarkemmin, esimerkkinä vakuutustoiminta.

58 2.4.1 Käänteinen valinta (adverse selection) Ne, joilla on suuri todennäköisyys kohdata onnettomuus, haluavat vakuutuksen, muut eivät (hidden knowledge). Aiheuttaa vakuutusyritykselle tappiota. Huonolaatuiset hyödykkeet syrjäyttävät hyvälaatuiset hyödykkeet. Ratkaisuksi julkinen vakuutusturva: köyhyyden varalta sosiaaliturva, sosiaalivakuutus.

59 2.4.2 Moraalikato (moral hazard) Moraalikato-ongelma esiintyy, kun taloudenpitäjä voi vaikuttaa kaupattavan hyödykkeen tai sopimuksen laatuun toiminnalla, jota muut eivät havaitse (kätketty toiminta). Vakuutuksen ottaja muuttaa käyttäytymistä korkeamman riskin suuntaan eli onnettomuuden estämispyrkimykset vähenevät, jos hän on täysin vakuutettu. Tämän ongelman pienentämiseksi käytetään omavastuuta. Käyttäytymisen seurauksena vakuutusmaksujen täytyy nousta. Se on negatiivinen ulkoisvaikutus.

60 2.5 Epätäydellinen ja epäsymmetrinen informaatio Tavallaan informaatio-ongelmat ovat keskeinen syy monille markkinoiden ja julkisen sektorin toimintaongelmille. SUPPEAMMIN Ostajalla ja myyjällä on erilainen informaatio. Informaation hankinta voi olla vaikeaa ja vähintäänkin aiheuttaa informaatiokustannuksia. ESIM. LEMON; käytettyjen autojen markkinat Akerlof G. (1970) The Market for lemons: Quality uncertainty and the market mechanism, QJE 89 Informaatiokustannukset Huono hyödyke syrjäyttää hyvän hyödykkeen.

61 2.6 YHTEISET LUONNONVARAT Kilpailu resurssista. Ei poissuljettavuutta, koska yhteisomistus. Tehottomuus johtuu kuten ulkoisvaikutuksissa yleensä yksilöllisen ja yhteiskunnallisen kannusteen (insentiivin) erosta. Esim. lehmien tai porojen laiduntaminen, ylikalastus, ravintolailta (lasku tasan) Esimerkki ja kuvio luennolla Ol. Laitumelle on vapaa pääsy. Keskimääräinen tuotos on aleneva, siitä seuraa ulkoisvaikutus.

62 2.7 COASEn teoreema Ronald Coase, 1960 Missä tahansa ulkoisvaikutustilanteessa kilpailutaloudessa voidaan saavuttaa Pareto-optimi ilman valtion asiaan Puuttumista määrätyin edellytyksin.

63 Coase Missä tahansa ulkoisvaikutustilanteessa kilpailutaloudessa voidaan saavuttaa Pareto-optimi ilman valtion asiaan puuttumista, kun omistusoikeudet on hyvin määritelty, vallitsee täydellinen informaatio ja neuvottelut (transaktiokustannukset) ovat ilmaisia. Omistusoikeus määrittelee myös suunnan, keille ulkoisvaikutuksesta täytyy maksaa kompensaatiota.

64 Coase Kompensaation suuruuden tulisi vastata ulkoisvaikutuksen suuruutta. Kenelle omistusoikeus on annettu, ei vaikuta tehokkuustulokseen, kunhan omistusoikeudet on hyvin määritelty. Kompensaation suunta vaikuttaa kylläkin muodostuvaan tulonjakoon!

65 Coasen ongelmia: Transaktiokustannusten esiintyminen muodostaa suuren ongelman. Esim. autojen päästöjen korvaaminen niille, jotka kärsivät silloin ja siellä missä autoa on käytetty; jokseenkin mahdoton tehtävä toteuttaa Coasen teoreeman mukaisesti. Siksi käytetään esim. yleistä polttoaineveroa sekä määrällisiä päästörajoituksia. Päästöjen määrä vaikuttaa myös autoveron suuruuteen.

66 Coasen ongelmia: Markkinaosapuolia saattaa olla vain harvoja, jolloin kilpailutalouden ehdot eivät toteudu. Informaatio on usein epätäydellistä, jolloin vaatimuksia ehkä liioitellaan ja sopimusta ei synnykään vaikka sopimus olisi osapuolien edun mukaista. Sopimuksen syntyessäkin se ei täytä tehokkuuden vaatimuksia (Hindriks-Myles, s ).

67 2.8 Intellektuaaliset omistusoikeudet Intellektuaaliset omistusoikeudet (omistusoikeus tietoon), - Patentit, lisenssit - copyright Kaikki ideat ja keksinnöt eivät ole patentoitavissa, esim. matemaattiset teoreemat. Huom. Yritykselle ei ole aina kannattavaa patentoida, jos keksinnön salaaminen on tuottavampaa. Esim. Coca-Colan kaava ei ole patentoitu.

68 2.9 Makrohäiriöitä Suhdannevaihtelut, niihin liittyvä työttömyyden esiintyminen. Tämä teema käsitellään perusteellisesti makroteorian kurssilla ja siksi sivuutetaan tässä yhteydessä. Finanssikriisi; myös tarkemmin makrossa.