Toimintakertomus 2013

Transkriptio

1 Suomen Nuorisoseurat ry Toimintakertomus (20)

2 Sisältö: Johdanto Nuorisoseurat Kulttuuri-, harrastus- ja kansainvälinen toiminta 1.1 Kehittäminen ja hanketoiminta 1.2 Kerhotoiminta 1.3 Koulutus 1.4 Tapahtumat 1.5 Kansainvälinen toiminta 2. Järjestötoiminta 2.1 Kehittäminen ja hanketoiminta 2.2 Koulutus 2.3 Jäsenpalvelut 3. Vaikuttaminen ja viestintä 3.1 Viestintä 3.2 Yhteistyöverkostot 4. Hallinto ja talous 4.1. Hallinto 4.2 Toimisto ja henkilöstö 4.3 Talous 5. Liiton ylläpitämien aluetoimistojen toimintasuunnitelmat 5.1 Keski-Suomi 5.2 Pohjois-Karjala 5.3 Pohjois-Savo 5.4 Uusimaa 6. Kärkihankkeet Tapahtumakalenteri (20)

3 JOHDANTO Toimintavuosi 2013 oli uuden yhdistyneen nuorisoseurajärjestön ensimmäinen toimintavuosi. Kalevan Nuorten Liitto sekä Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan keskusseurat yhdistyivät osaksi Suomen Nuorisoseurat ry:tä Ensimmäisen toimintavuoden kokemusten perusteella voi todeta, että uudistus on keventänyt hallintoa ja auttanut suuntaamaan resursseja ja osaamista seuratoiminnan kehittämiseen. Uuden yhdistyneen liiton painopiste on aiempaa huomattavasti vahvemmin kulttuurisessa lapsi- ja nuorisotyössä. Syysvaltuustossa vahvistettiin nuorisoseurojen kasvatusnäkemys, joka tekee näkyväksi toiminnan taustalla olevan kasvatuksellisen ajattelun. Vuoden päätapahtuma oli Saimaan piirijärjestön kanssa järjestetty valtakunnallinen lastenkulttuuri tapahtuma Lasten Kalenat Lappeenrannassa. Tapahtuman osallistujamäärä oli yhteensä noin 850 henkilöä. Kulttuuri- harrastustoiminnan osalta toimintasuunnitelma toteutui keskeisiltä osiltaan suunnitellusti. Järjestötoiminnan painopiste oli uuden toimintakulttuurin ja osaamiskeskuksiin perustuvan toimintamallin vakiinnuttaminen. Toimintavuonna käynnistettiin jäsenistölle suunnatut arpajaiset, joiden tuotto käytetään nuorisoseurojen tekemään kulttuuriseen lapsi- ja nuorisotyöhön. Arpajaisten yhteydessä Nuorisoseura-lehti toimitettiin kaikkiin jäsentalouksiin. Lisäksi vuoden aikana suunniteltiin ja tehtiin sopimukset varainhankinnan kampanjoista ja yritysyhteistyöstä, joiden toimeenpano ajoittuu vuosille 2014 ja Toimintasuunnitelman keskeiset toimenpiteet vuodelle 2013: - Järjestämme lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia - Edesautamme lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista nuorisoseuroissa - Kehitämme ja järjestämme ohjaajakoulutusta - Pidämme huolta ohjaajien jaksamisesta ja virkistäytymisestä ohjaajahuollon avulla - Teemme paikallista nuorisoseuratoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti - Kerromme toiminnastamme avoimesti ja aktiivisesti - Kartoitamme kaupunki- ja kasvualueiden toimintaympäristön ja tilanteen - Kokoamme olemassa olevat toimivat esimerkit kaupunkien ja kasvualueiden nuorisoseuroista - Käynnistämme strategian mukaisen vapaaehtoistyön kehittämisen ohjelman, jonka avulla tuetaan vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, huoltamista ja palkitsemista - Kehitämme vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja Suomen Nuorisoseurat ry:n vuosisuunnittelua ohjaa Jyväskylän nuorisoseurakokouksen hyväksymä strategia Nuorisoseurat 2020 sekä kolmivuotisohjelma Nuorisoseurajärjestön kärkihankkeet (20)

4 Nuorisoseurat 2020 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja harrastustoimintamme edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Eri-ikäisten yhdessä toimiminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia. Visio 2020 Vuonna 2020 nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Arvot Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut nuorisoseuratoimintaan. Järjestön keskeisiä arvoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Osallisuus tarkoittaa nuorisoseurassa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa yhteiseen tekemiseen ja toimintaan. Yhteisöllisyys on yhdessä toimimista ja tekemisen riemua. Siihen kuuluvat tasavertainen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus sekä yhteiset kokemukset. Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Toiminta on avointa ja arvostavaa, ja siihen on helppo tulla mukaan. Strategiset tavoitteet Kulttuurinen harrastustoimintamme on laadukasta - Nuorisoseuratyö on tavoitteellista kasvatus- ja harrastustoimintaa. - Toiminta on monipuolista ja ennakkoluulotonta. - Nuorisoseurat verkostoituvat paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lapset ja nuoret ovat toimintamme keskiössä - Lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. - Kerhotoimintaa järjestetään eri puolilla maata. - Aikuiset tukevat lapsia ja nuoria heidän harrastuksissaan. - Toiminta on luotettavaa ja turvallista osaavien ohjaajien ansiosta. Nuorisoseuratyö on tunnettua ja arvostettua - Toiminta näkyy ja kuuluu myönteisellä tavalla. - Järjestön julkikuva on nykyaikainen ja yhdenmukainen kaikilla toiminnan tasoilla. Järjestörakenne ja resurssit turvaavat toimintamme elinvoimaisuuden - Järjestörakenne mahdollistaa tavoitteiden mukaisen toiminnan koko maan alueella. - Resursseja kohdennetaan erityisesti sinne, missä lasten ja nuorten toiminnalla on kasvumahdollisuuksia. Kriittiset menestystekijät Osaavat ohjaajat - Laadukas ohjaajakoulutus ja ohjaajahuolto 4 (20)

5 - Ajantasaiset ja tasokkaat koulutus- ja kerhoaineistot Aktiiviset vapaaehtoistoimijat - Mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri - Vapaaehtoisten perehdyttäminen ja huolto Ajantasainen viestintä - Suunnitelmallisuus ja viestinnällinen työnjako - Nykyaikaiset ja toimivat viestinnän välineet Toimiva organisaatio - Selkeä työnjako, avoin toimintakulttuuri ja arvioinnin laadulliset ja määrälliset mittarit - Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä Tasapainoinen talous - Tarkka talouden suunnittelu ja seuranta - Laaja rahoituspohja 5 (20)

6 1. KULTTUURI- JA HARRASTUS- JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Nuorisoseuraliikkeen perustan muodostaa seuratasolla tehtävä lasten ja nuorten kulttuurinen kerho- ja harrastustoiminta sekä eri sukupolvia yhdistävä toiminta ja oman asuinalueen kehittäminen. Liitto tukee seuroissa tehtävää monipuolista toimintaa ohjaajahuollon ja ohjaajakoulutuksen, tapahtumien ja viestinnän avulla sekä tuottamalla aineistoja ja luomalla uusia toimintamalleja. Nuorisoseurastrategia 2020 sekä toiminnan kärkihankkeet vuosille linjaavat nuorisoseuraliikkeen kulttuuri- ja harrastustoiminnan kehittämistyötä seuraaville vuosille. Toimintavuoden alussa käynnistetään organisaatiouudistuksen mukaiset teatterin ja lastenkulttuurin osaamiskeskukset ja verkostot. Vuoden aikana täsmennetään niiden sekä vuonna 2012 perustetun tanssin osaamiskeskuksen tehtäviä ja työnjakoa. Järjestön päätoimintamuotojen kehittämiseksi ja uusien toimintojen käynnistämiseksi liitto toteuttaa hankkeita ja projekteja yhdessä jäsenistön ja eri yhteistyötahojen kanssa. Hankkeet toteutetaan erillisavustuksilla. Liitto vastaa hankkeista saatujen kokemusten ja käytänteiden levittämisestä jäsenistön keskuuteen. Vuoden 2013 aikana liitto toimii lapsen oikeuksia ja osallisuutta edistävän Lapset äänessä hankkeen vastuujärjestönä, käynnistää kulttuurisen nuorisotyön hankkeen. Kansainvälinen yhteistyö kuuluu luonnollisena osana yhä useamman nuorisoseuran toimintaan. Liitto tukee lasten ja varhaisnuorten kasvua kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen edistämällä kulttuuri- ja nuorisovaihtoja, välittämällä ohjaajille kutsuja kansainvälisiin koulutuksiin ja tanssi- ja teatteriryhmille esiintymiskutsuja kansainvälisiin tapahtumiin Kehittäminen ja hanketoiminta Syysvaltuustossa vahvistettiin nuorisoseurojen kasvatusnäkemys, joka tekee näkyväksi toiminnan taustalla olevan kasvatuksellisen ajattelun. Tanssitoiminnan kehittämiseksi Tanssin osaamiskeskuksen vuonna 2011 käynnistettyä toimintaa on kehitetty edelleen. Liitto jatkoi Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen liiton kanssa tehtyä ostopalvelusopimusta osaamiskeskuksen tehtävien hoitamiseksi vuosina Tanssin osaamiskeskuksen työntekijät ovat kokoontuneet säännöllisesti Pispalan Sottiisin työntekijöiden kanssa ja sopineet käytännön toimista ja keskinäisestä työnjaosta. Osaamiskeskuksen työn tukena jatkoi kevään ajan liiton tanssitoimikunta, joka kokoontui yhden kerran. Tanssin osaamiskeskus laati syksyllä suunnitelman tanssin osaamisverkoston työn käynnistämiseksi ja sopi alue- ja piiritoimistojen kanssa toimista vuodelle Liitto on jatkanut toimia Suomen Nuoriso-opiston kanssa Teatterin osaamiskeskuksen käynnistämiseksi Mikkelissä. Opisto sai hankerahoituksen, jolla on toteutettu 50 ohjaajan haastattelu, työnohjauksellinen työpaja ja markkinointikoulutus sekä teatteritoimijoiden tapaamiset. Liitolla on edustaja hankkeen ohjausryhmässä. Liiton teatteritoimikunta kokoontui kevään aikana kaksi kertaa. Teatteriverkoston työskentely käynnistettiin olleella teatteriagenttien tapaamisella. Tanssin ja teatterin osaamiskeskusten toimintamallien kehittämiseksi, nuorien taiteen ammattilaisten työllistämiseksi ja uusien harrastusryhmien käynnistämiseksi liitto laati Taiteelle tekijöitä - 6 (20)

7 hankesuunnitelman. Opetus- kulttuuriministeriö myönsi alkuvuodesta 2014 liitolle hankkeen toteuttamiseen euron avustuksen. Lastenkulttuurin osaamiskeskuksen muodostavat Helsingin, Jyväskylän, Lappeenrannan ja Vantaan toimistolla lasten harrastus- ja kerhotoiminnan parissa työskentelevät työntekijät. Lastenkulttuurin verkostoon kuuluvat kaikki alue- ja piiritoimistojen työntekijät. Vuoden aikana osaamiskeskuksen toimintaa on tarkennettu kolmessa työkokouksessa. Osaamiskeskuksen kokouksissa käynnistettiin järjestön kasvatusnäkemyksen työstäminen. Valtuuston syyskokous käsitteli ja hyväksyi kasvatusnäkemyksen. Liitolla on lasten ja nuorten toimintaan kehitetyt Tempoa Tenaviin ja Young Art toimintamallit. Young Art -toimintamallin käyttöä ja sen levittämistä on tuettu tiedotuksella ja markkinoinnilla. Ohjaajia varten koottiin menetelmäopas. Tempoa Tenaviin -tuotemerkin jatkokehittäminen ja Ohjaajan oppaan päivittäminen siirrettiin seuraavalle vuodelle. Alle kouluikäisten lasten tanssi- ja leikkikasvatuksen tueksi koottiin Täpinää Tassuihin - materiaalipaketti. Aineisto koottiin vuosien Suomen Nuorisoseurojen ja Kalevan Nuorten Liiton vuosiohjelmista ja niiden säestyslevyiltä. Materiaalipakettia markkinoidaan pääasiassa varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Liiton hallitus nimesi Vuoden ohjaajiksi Eija Inkisen Mäntyharjulta ja Minna Loikkasen Lahdesta. Uudistettiin Esko -patsaan valintaprosessia ja Vuoden teatteriteosta Esko-patsas myönnettiin Teatterilaivalla Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissin nuorisoteatteriryhmälle EMPTY:lle. Lapset äänessä hanke Liitto toimi lapsen oikeuksia ja osallisuutta edistävän Lapset äänessä hankkeen vastuujärjestönä. Yhteistyössä kuuden muun lasten ja nuorten järjestön kanssa toteutetun hankkeen kohderyhmänä olivat 7-12-vuotiaat ja heidän ohjaajansa. Vuoden 2013 aikana hankkeen projektipäällikkö osallistui järjestöjen ohjaajien ja työntekijöiden koulutuksiin. Osana hanketta järjestettiin kolmatta kertaa valtakunnallinen majanrakennuskilpailu, johon osallistui 970 lasta eri puolilta Suomea ja 214 heidän rakentamaansa majaa. Hankkeesta on laadittu erillinen raportti ja tilinpäätös. Seurantalot Seurantalot.fi sivustoa ylläpidettiin yhdessä muiden seurantalojärjestöjen kanssa sekä annettiin ohjausta ja neuvontaa seuroille sivun käyttöön. Suomen Kotiseutuliiton välittämää seurantalojen korjausavusta saatiin 49:lle suomenkielisten nuorisoseurojen talolle yhteensä euroa. Nuorisoseuroja kannustettiin järjestämään avointen ovien päiviä ja talon toiminta esitteleviä tilaisuuksia valtakunnallisen seurantalopäivän ( ) yhteydessä. Kansalaistoiminnan teemaryhmä Kansalaistoiminnan teemaryhmä työskenteli kehittäen maaseudun asukkaiden palveluja, vahvistaen maaseudun kansalaistoimintaa sekä kansalaisten ja järjestöjen osallistumismahdollisuuksia ja parantaen kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä. Hanke jakautuu yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen sekä käytännön kehittämistyöhön. Itse tehty hanke Itse tehty hanke on nuorten omien projektien toteuttamiseen suunnattu hanke. Nuorten projekteille myönnetään euron projektiavustus. Hanketta koordinoi Nuorten Akatemia, joka vastaa toimintamuodon kehittämisestä. Vuoden aikana liitto on tukenut kolmea nuorten toteuttamaa hanketta Itse tehty -avustuksella. Hankkeisiin on osallistunut yhteensä 25 iältään 7-12 vuotiasta lasta ja nuorta. 7 (20)

8 J.H. Erkon kirjoituskilpailu Suomen Nuorisoseurat on ollut perustamassa tunnettua ja arvostettua J.H. Erkon kirjoituskilpailua. Nykyisin kirjoituskilpailun järjestelyistä ja rahoituksesta vastaavat Suomen Nuoriso-opisto. Liitto osallistui kilpailun järjestämiseen yhtenä taustayhteisönä. Young Art Laboratorio - hanke Kulttuurisen nuorisotyön aseman vakiinnuttamiseksi, verkostojen luomiseksi sekä uusien metodien ja työkalujen kehittämiseksi liitossa laadittiin Young Art Laboratorio -hanke, jolle haettiin avustusta Suomen Kulttuurirahastolta. Avustusta ei rahastolta saatu ja hankesuunnitelmaa uudistettiin loppuvuodesta. Alkuvuodesta 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle euron avustuksen. 1.2 Kerhotoiminta Lastenkulttuurin osaamiskeskus luo edellytyksiä lasten kerhotoiminnalle ja vastaa ohjaajien peruskoulutuksen, KNoppi -koulutuksen kehittämisestä, pienten lasten iltapäivätoiminnan ym. kerhotoiminnan mallintamisesta sekä netissä olevan kerhotoiminnan työkalupakin ja Ohjaaja-sivuston kehittämisestä. Liiton aluetoimistot Helsingissä ja Jyväskylässä sekä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan piirijärjestöt järjestävät lakisääteistä 1-2 luokkien oppilaiden iltapäivätoimintaa. Lastenkulttuurin osaamiskeskus ja Jyväskylän toimisto sopivat jatkotoimista Iltapäivätoiminnan mallintamiseksi ja aineistojen kokoamiseksi. Liiton kotisivuille suunniteltiin ja koottiin ohjaajia palveleva Ohjaaja-sivusto kevään aikana. Vuoden aikana julkaistiin 13 ohjaajien laatimaa blogitekstiä liiton kotisivuilla. Helsingin aluetoimisto on järjestänyt vauvasirkustoimintaa, jonka levittämiseen ja mallintamiseen ei ollut riittävästi resursseja toimintavuoden aikana. Vuoden 2013 aikana ohjaajien peruskoulutuksen, KNoppi -koulutuksen, opetussuunnitelma ja kouluttajaaineistot päivitettiin vastaamaan nykyistä organisaatiota ja strategiaa. KNoppi - kouluttajakoulutus järjestettiin Mikkelissä osallistujia 8. Uudellamaalla järjestettiin ensimmäinen aikuisille suunnattu KNoppi Pro koulutus. KNoppi koulutuksen kehittämistyöstä vastaa käytännössä Uudenmaan aluetoimisto ja Stadin nuorisoseura. 1.3 Koulutus Harrastusalakohtaisen koulutuksen kehittämisestä ja järjestämisestä vastaavat tanssin ja teatterin osaamiskeskukset yhteistyössä aluetoimistojen ja piirijärjestöjen kanssa. Järjestön koulutuksia sekä vanhempi-lapsi toimintaan tuotettuja Piilometsän tansseja ja Tempoa Tenaviin aineistoja on markkinoitu oppilaitoksille, yhteistyötahoille ja kasvatusalan ammattilaisille ympäri Suomen. Liitto on tiedottanut eri puolilla maata järjestetyistä ohjaajakoulutuksista ja sivustosta sekä Suomen Harrastajateatteriliiton tarjoamista koulutus- ja toimintamahdollisuuksista. Liitto on jatkanut Ohjaajien olohuone ohjaajahuollon kehittämistä. Vuoden aikana liitto järjesti Lasten Kalenoiden yhteydessä Lappeenrannassa sekä Mikkelissä ohjaajatapaamisen yhteydessä Ohjaajien olohuone - tilaisuudet. Lisäksi liitto osallistui neljän piirijärjestön toteuttaman tilaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 84 ohjaajaa. 8 (20)

9 Liitto järjesti Tempoa Tenaviin -koulutukset seuraavasti: - ohjaajien täydennyskoulutus Helsingissä, osallistujia ohjaajakoulutus Ylivieskassa osallistujia virikekurssi Ylivieskassa, osallistujia 8. Piilometsän tansseja -koulutuksia järjestettiin vuoden aikana kuusi, joista puolet järjestön ulkopuolisille henkilöille Lahti, osallistujia Helsinki, osallistujia Muurasjärvi, osallistujia Turku Nurmes Sirkustoiminnan edistämiseksi liitto järjesti - sirkusohjaajakoulutuksen Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurojen kanssa Ilmajoella Osallistujia vauvasirkuksen virikekurssin Helsingissä Stadin Nuorisoseurojen kanssa. Osallistujia 15. Teatterikoulutukset Teatterin osaamiskeskus hankkeessa tuotettiin - Teatris työnohjauksellinen työpaja ohjaajille Helsinki - Upea teatteripäivä Lempäälä, markkinoinnin ja viestinnän koulutus - Esko vuoden teatteriteko 2013 tunnustus, tunnustuksen myöntämisen prosessin uudistaminen - Teatteriagenttitoiminnan käynnistäminen Turku - Teatteri- ja sirkustoiminnan kartoitus, 50 ohjaajan haastattelu Kesän aikana liitto toteutti yhdessä paikallisseurojen ja aluetoimistojen kanssa 9 teatterityöpajaa eri puolilla maata. Työpajoihin osallistui yhteensä 130 eri-ikäistä henkilöä. Tanssikoulutukset Tanssin osaamiskeskuksen järjestämät koulutukset - Tanssitalo-ohjaajien täydennyskoulutus Mikkelissä, osallistujia Tanssitaloviikonloppu Mikkelissä, osallistujia Kansantanssiohjaajien peruskurssi I jakso Lahdessa, osallistujia 18. Liitto osallistui kansantanssin ohjaajakoulutuksen aineistoja päivittävän ja koulutuksia koordinoivan järjestöjen yhteistyöryhmän järjestöjen yhteistyöryhmän työhön. Työryhmä kokoontui 2 kertaa. Vuoden aikana kehitettiin yhdessä ohjaajakoulutuksen sisältöä ja rakennetta sekä jaettiin tietoa järjestöjen omista tapahtumista, koulutuksista ja kursseista. 1.4 Tapahtumat Liitto järjesti Saimaan piirijärjestön kanssa valtakunnallisen lastenkulttuuritapahtuman Lasten Kalenat Lappeenrannassa. Ohjelmassa oli illanviettoja, konsertteja, kulkue sekä taiteen eri alojen työpajat. Pääjuhla oli 1,5 tunnin mittainen juonellinen kokonaisuus, jonka käsikirjoituksen laativat imatralaiset lapset ja nuoret. Tapahtuman osallistujamäärä oli yhteensä noin 850 henkilöä. Maksavia osallistujia oli 663 ja heistä 9 (20)

10 530 oli alle 17-vuotiaita lapsia ja nuoria sekä kansainvälisiä vieraita Ukrainasta ja Venäjältä 71 henkilöä. Kalenoiden järjestelyistä ja ohjelmasta vastasi yli 100 talkoolaista, järjestön työntekijää sekä taiteen eri alojen palkattua ammattilaista. Opetus- ja kulttuuriministeriö tuki tapahtumaa euron avustuksella. Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä antoivat hallinnassaan olevat tilat tapahtuman käyttöön korvauksetta.tapahtuman kuluista 63 % katettiin osallistumismaksuilla. Loppuvuodesta käynnistettiin vuosien 2015 ja 2017 Kalenoiden valmistelut. Folklandia risteily Silja Europalla Tapahtuma tarjosi kansantanssin ja musiikin harrastajalle ja ammattilaiselle mahdollisuuden esiintymiseen ja kokemiseen. Mukana taustajärjestäjinä oli 53 alalla toimivaa järjestöä, oppilaitosta ja festivaaliorganisaatiota. Tapahtumatuotannon liikevaihto oli euroa, joka katettiin osallistumismaksuin. Pispalan Sottiisin Tanssimania tapahtuma Tampereella. Uuden kansantanssin ja -musiikin konsertti- ja koulutustapahtuma, joka kokosi osallistujiksi koulutustilaisuuksiin yli 400 kansantanssin ja musiikin harrastajaa. Tapahtuman kokonaiskävijämäärä oli henkilöä. Tapahtuman liikevaihto oli euroa, joka katettiin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Tampereen kaupungin avustuksilla, muilla hankeavustuksilla ja osallistumismaksuin. Dääns-leiri järjestettiin Tanssimanian yhteydessä Tampereella Kolmatta kertaa järjestetylle leirille osallistui 140 nuorta tanssin harrastajaa eri puolilta maata. Aikuisten kansantanssiluokittelu järjestettiin Tampereella Sorin sirkuksen tiloissa. Tapahtumaan osallistui yhteensä 30 kansantanssiryhmää. Ramppikuume - valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät Mikkelissä Osallistujia noin 200. Liitto osallistui vuotiaille suunnatun koulutuksellisen teatteritapahtuman suunnitteluun ja markkinointiin. Tapahtuman vastuujärjestäjä on Suomen Nuoriso-opisto. Liiton edustajat osallistuivat Seinäjoella järjestetyn Harrastajateatterikesän suunnitteluun. Liitto järjesti tapahtuman yhteydessä teatterileikin, johon osallistui 50 päiväkoti-ikäistä lasta. Tapahtuman toteutusvastuu on Suomen Harrastajateatteriliitolla. Liitto osallistui Teatterilaiva -teatterifestivaalin toteutukseen Silja Europalla tuottamalla uutisteatterityöpajan, johon osallistui 12 henkilöä. Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 250 henkilöä. Suomen Nuoriso-opisto on tapahtuman pääjärjestäjä. Liitto osallistui Nuori Kulttuuri säätiön järjestämän Teatris tapahtuman markkinointiin ja järjesti tapahtumassa työnohjuksellisen työpajan ohjaajille Helsingissä Nuorisoseurojen valtakunnalliseen lentopalloturnaukseen Iisalmessa osallistui 39 joukkuetta. Tapahtuman toteutuksesta vastasi Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto. Tulevat tapahtumat vuonna 2013 käynnistetyt valmistelut Vuonna 2014 järjestettävien lasten kansantanssiryhmien luokittelujen valmistelut käynnistettiin suunnitellun mukaisesti keväällä Liitto on tiedottanut Islannissa kesällä 2014 järjestettävästä lasten pohjoismaisesta Barnlek -tapahtumasta. 10 (20)

11 Käynnistettiin SottiisiMoves tapahtuman järjestelyt. Tapahtumassa yhdistyvät Pispalan Sottiisin kesäfestivaali ja Nuori Kulttuuri -säätiön valtakunnallinen Moves-tanssikatselmus. Tanssin osaamiskeskus käynnisti Tanssin riemuvuosi 2016 teemavuoden valmistelut. Toimintasuunnitelmasta poiketen liitto ei osallistuminen Porissa heinäkuussa järjestetyn Suomi Areenan kansalaistoritapahtumaan Kansainvälinen toiminta Kansainvälisen toiminnan edistämiseksi liitto kokosi aktiivisista toimijoista kansainvälisen toiminnan verkoston, jonka ensimmäinen kokous ja kansainvälinen tapaaminen järjestettiin Mikkelissä Kansainvälisistä tapahtumista, seminaareista sekä avustusmahdollisuuksista on tiedotettu kv-toiminnan tiedotteessa sekä liiton kotisivuilla. Liitto on mukana Eurooppalaisessa Vapaaehtoispalvelussa (EVS) ja kehitti EVS-projekteja yhteistyössä aluetoimistojen ja paikallisseurojen kanssa. Uusille toimijoille järjestettiin EVS-koulutus Helsingissä yhteistyössä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn kanssa. Koulutukseen osallistui 17 henkilöä. CIMO myönsi liitolle neljään eri hankkeeseen yhteensä EVS avustuksilla toteutettiin hankkeet Kuoreveden, Hämeenkyrön ja Hollolan nuorisoseurojen kanssa. Hankkeisiin osallistui yhteensä 12 nuorta viidestä eurooppalaisesta valtiosta. Nuorten parissa toimivien koulutukseen tarkoitetulla avustuksella liitto järjesti Mikkelissä kansainvälisen verkostotapaamisen, johon osallistui 13 suomalaisen lisäksi 17 nuorta neljästä eri maasta. EU myönsi Kuoreveden nuorisoseura Nysälle vuonna 2012 toteutetusta EVS-hankkeesta Euroopan kansalaisen palkinnon. Folklore Suomi Finlandin sihteeristöpalvelut on hoidettu tanssin osaamiskeskuksesta Lahdesta. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Järjestölliset rakenteet luovat kehyksen sisällölliselle kehittämiselle. Jäsenistön on voitava tuntea kuuluvansa yhtenäiseen valtakunnalliseen nuorisoseuraliikkeeseen. Järjestöllistä yhtenäisyyttä vahvistetaan käytännön yhteistyöllä ja vuoropuhelulla järjestön eri tasojen kesken, tehokkaalla viestinnällä, yhtenäisillä työkaluilla ja käytännöillä, avaintoimijoiden osaamisen vahvistamisella sekä yhteenkuuluvuutta ja motivaatiota lisäävillä tunnustuksilla. Vuoden 2013 aikana vakiinnutetaan yhdistyneen liiton, aluetoimistojen ja osaamiskeskusten toiminnot sekä kehitetään mallit osaamiskeskusten toiminnan ohjaukseen ja aluetoimistojen alueiden nuorisoseurojen kuulemiseen Kehittäminen ja hanketoiminta Nuorisoseuroille on laadittu kahdet eri mallisäännöt, toiset keskusseuran jäsenille ja toiset vain liiton jäsenenä oleville seuroille. Mallisäännöille on haettu ennakkotarkastusta Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteritoimistosta. 11 (20)

12 Valtakunnallista nuorisoseurapäivän juhlaa vietettiin Ylöjärvellä Vahannan Nuorisoseuran isännöimänä Tilaisuudessa nimettiin Vuoden Nuoriseuraksi Nuorisoseura Motora Joensuusta. Hallitus nimesi Vuoden Hermanniksi Matti Yli-Tepsan Sodankylästä. Palvelutuuli hanke Liiton hallinoima Palvelutuuli hanke jatkoi toimintaansa luoden Keski-Suomen maakunnan alueella toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille vähentyneiden palveluiden tilalle. Hankkelle myönnettiin kahden kuukauden jatkoaika, joten sen toiminta jatkuu tammi-helmikuun vuoden 2014 puolella. Leipää ja kulttuuria -työllistämishankkeet Keski-Suomen alueella toimiva Leipää ja kulttuuria 2 työllistämishankkeen kautta liitto on osallistunut Nuorisotakuun toteuttamiseen parantamalla nuorten työllistymismahdollisuuksia kulttuurisen nuorisotyön tehtäviin Keski-Suomessa. Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen hallinnoima Leipää ja kulttuuria hanke laajeni Uudenmaan alueelle. Hankkeen toisen työntekijän toimipaikka on liiton Uudenmaan aluetoimistolla. Liitto haki Raha-automaattiyhdistyksen Paikka auki ohjelmasta avustusta Hyvä duuni hankkeelle 25 nuoren palkkaamiseksi hyvinvointia edistäviin tehtäviin eri puolille Suomea. Hanke ei saanut avustusta. Liitto laati kaupunki-strategian kaupunki- ja kasvualueiden nuorisoseuratoiminnan tueksi Koulutus Kevään työntekijäpäiville Mikkelissä osallistui 31 järjestön toimihenkilöä. Syksyn työntekijäpäiville Mikkelissä osallistui 34 järjestön toimihenkilöä. Opintokeskus Kansalaisfoorumi on järjestänyt luottamus- ja toimihenkilöille koulutuksia, joissa lisätään valmiuksia hyödyntää sosiaalista mediaa toiminnan markkinoinnissa. Piirijärjestöt ovat hyödyntäneet Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kehittämää johtokuntien toiminnan kehittämiskoulutus -mallia Jäsenpalvelu Nuorisoseurarekisterin käyttökoulutuksia on järjestetty alueellisesti. Rekisterin käyttötukea on annettu sekä liiton keskustoimistolta että Pohjois-Savon aluetoimistolta. Jäsenkortit toimitettiin alle 16-vuotilaille jäsenille ja heidän ohjaajilleen. Yhteensä kortteja toimitettiin n kappaletta. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä 28-sivuinen Nuorisoseuralehti toimitettiin maksutta jokaisen nuorisoseuran puheenjohtajalle ja sihteerille. Lehden numero 3 toimitettiin kaikkiin nuorisoseuratalouksiin. Otettiin käyttöön järjestön nettikauppa osoitteessa 12 (20)

13 Sähköiset kuukausitiedotteet piirijärjestöille ja liiton avaintoimijoille on lähetetty kuukausittain lukuun ottamatta heinäkuuta. Kultaisia ansiomerkkejä myönnettiin 4 kpl ja kultaisia tunnustusmerkkejä 1 kpl. Muita ansio- ja tunnustusmerkkejä myönnettiin 129 kpl. Hermanni- ja Hermanska -arvonimiä myönnettiin 38 kpl. 3. VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ Suomen Nuorisoseurat ry:n edunvalvonnan ja vaikuttamistoiminnan tavoitteena on luoda lasten ja nuorten kulttuurisen kerho- ja harrastustoiminnan tekemiselle hyvät toimintaedellytykset liitto-, alue- ja paikallistasolla. Toimintaedellytysten kehittämisessä liiton keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry ja sen ylläpitämä Opintokeskus, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä nuoriso- ja kulttuurialan valtakunnalliset järjestöt. Toimintavuoden aikana syvennetään edelleen yhteistyötä järjestön oman oppilaitoksen Suomen Nuoriso-opiston kanssa. Ulkoisessa viestinnässä tuodaan esille järjestön arvoja, toiminta-ajatusta sekä monipuolista toimintaa. Viestinnässä nostetaan valokeilaan nykypäivän moni-ilmeinen nuorisoseuralaisuus ja liikkeen pitkät perinteet. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on yleisen tietoisuuden lisääminen ja kiinnostuksen herättäminen nuorisoseuratoimintaa kohtaan Viestintä Viestinnän kehittämiseksi liitolla on viestintätoimikunta, joka aloitti viestintästrategian laatimisen. Nuorisoseuralehti toimitettiin keskeisille valtakunnallisille yhteistyökumppaneille. Lehti ilmestyi 14.2., 22.5., ja Syyskuun lehti toimitettiin arpajaisten yhteydessä kaikille jäsenperheille. Nuorisoseurat.fi -sivuston sisältöä päivitettiin jäsenistöä ja toiminnasta kiinnostuneita entistä paremmin palvelevaksi. Syksyn aikana käynnistettiin sähköisten uutiskirjeiden uudistaminen ja kotisivujen tapahtumakalenterin kehitystyö. Syksyn aikana neuvoteltiin viestintään liittyvä yhteistyösopimus KauppaSuomi lehden kanssa. Sopimuksen myötä Nuorisoseurat saa kuukausittain näkyvyyttä lehdessä. Lehden levikki on kotitaloutta. Järjestö- ja tapahtumatiedotusta hoidettiin valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mediaan aktiivisesti. Viestinnän painopiste oli erityisesti tapahtumatiedotuksessa Folklandiaan ja TanssiManiaan liittyen. Liitto oli näkyvästi esillä Jyväskylässä järjestetyssä valtakunnallisessa Nuori2013 tapahtumassa Yhteistyöverkostot Liitto seurasi lapsiin, nuoriin sekä kasvatus- ja kulttuuritoimintaan liittyvää yhteiskunnallista kehitystä ja piti yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin ja viranhaltijoihin. Liitto toimi yhteistyössä eri järjestöjen kanssa tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä käynnistämällä yhteishankkeita. Yhteistyötahoina ovat erityisesti muut lapsi- ja nuorisojärjestöt, tanssi-, ja kulttuurijärjestöt sekä oppilaitokset. Suomen Nuorisoseurat oli koolle kutsujana kulttuurista nuorisotyötä tekevien järjestöjen verkostotapaamisissa, joita järjestettiin kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Liitto käynnisti kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivien valmistelut yhdessä Nuori Kulttuuri säätiön kanssa. Kehittämispäivät järjestetään toukokuussa (20)

14 Yhteistyö piirijärjestöjen, paikallisten nuorisoseurojen ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF:in kanssa oli aktiivista. 4. HALLINTO JA TALOUS Liiton toimintaa määrittävät nuorisoseurakokouksen hyväksymät Nuorisoseurastrategia 2020 sekä kolmivuotiskaudelle hyväksytyt toiminnan kärkihankkeet, valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden vuosisuunnitelmat, hallituksen erillispäätökset sekä pääsihteerin johtaman liiton toimiston operatiivinen toiminta Hallinto Valtuuston kevätkokoukseen Helsingissä osallistui 33 äänivaltaista kokousedustajaa ja 10 muuta osallistujaa. Valtuuston syyskokous pidettiin yksipäiväisenä Tampereella. Kokoukseen osallistui 34 virallista kokousedustajaa, sekä 21 muuta osallistujaa. Liiton hallitus piti 8 kokousta vuoden aikana. Hallituksen työvaliokunnan kokouksia ei vuoden aikana pidetty Toimisto ja henkilöstö Liiton palveluksessa työskenteli kertomusvuoden aikana 20 kokopäiväistä sekä 15 osa-aikaista henkilöä. Liiton keskustoimisto sijaitsee Tikkurilassa Vantaalla, Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto Tampereella sekä aluetoimistot Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Vuoden aikana liiton toimistolla Vantaalla suoritti harjoittelujakso kymmenen nuoriso-, kulttuuri- tai graafisen alan opiskelijaa eri oppilaitoksista. Lisäksi Suomen Nuorisoseurat osti ostopalveluna suunnittelijan 1 henkilötyövuoden työpanoksen Etelä- Hämeen piirijärjestöltä (kansantanssin valtakunnalliset koulutukset ja tapahtumat, kansainvälinen yhteistyö), Nuorisoseurat -lehden taiton Satakunnan piirijärjestöltä sekä taloushallinnon palveluja Etelä-Hämeen piirijärjestöltä Talous Liiton talouden perustan muodostavat opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus sekä hankkeisiin ja tapahtumiin saatavat erillisavustukset ja toiminnan osanottotulot. Ministeriö leikkasi nuorisoseurajärjestön yleisavustusta euroa vuonna Järjestön toiminta ja talous pystyttiin kuitenkin sopeuttamaan niin, että valtionavun merkittävä lasku ei kohtuuttomasti vaikuttanut alueelliseen toimintaan. Sopeutustoimet kohdistettiin ensisijaisesti liiton toimintaan. Itsenäisille piirijärjestöille (10kpl) jaettua valtionapua jouduttiin tarkistamaan alaspäin ainoastaan euroa ja liiton ylläpitämien aluetoimistojen (4kpl) euroa. Tilikauden tulos on 9.152,97 euroa ylijäämäinen. Positiivinen tulos selittyy suurimmalta osin siirtosaamisiin kirjatuilla jäsenmaksusaatavilla. 14 (20)

15 Jäsenmaksu liiton jäsenenä oleville nuorisoseuroille oli 7,00 euroa per henkilöjäsen ja liiton jäsenenä oleville keskusseuroille 3 / jäsenyhdistysten henkilöjäsen. Talousarvion toteutumista seurattiin säännöllisesti ja hallitus teki tarvittavat sopeuttamistoimet kesken vuoden. Kevään valtuusto hyväksyi tarkistetun toimintasuunnitelman ja talousarvion. Varainhankintatoimenpiteenä käynnistettiin koko jäsenistölle suunnatut arpajaiset, joiden tuotto käytetään nuorisoseurojen tekemään kulttuuriseen lapsi- ja nuorisotyöhön. Lisäksi vuoden aikana suunniteltiin ja tehtiin sopimukset varainhankintakampanjoista ja yritysyhteistyöstä, joiden toimeenpano ajoittuu vuosille 2014 ja (20)

16 Kärkihankkeet vuosille Kärkihankkeet on hyväksytty Nuorisoseurakokouksessa Jyväskylässä LAPSET JA NUORET PARASTA! Nuorisoseuroissa edistetään lasten ja nuorten toimintaa eettisesti ja kasvua tukevasti. Vuosia jatkunut osallisuuden vahvistaminen sekä toimintamallien luominen ja hyödyntäminen ovat madaltaneet kynnystä osallistua toimintaan. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistämässä on eriikäisiä nuorisoseuralaisia. Strateginen tavoite: nuorisoseuratyö on tavoitteellista kasvatus- ja harrastustoimintaa. Lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lasten ja nuorten kerhotoimintaa järjestetään eri puolilla maata. Kriittinen menestystekijä: ajantasaiset ja tasokkaat koulutus- ja kerhoaineistot. Vaikuttavuus 2015 Nuorisoseuroissa lapset ja nuoret ovat aktiivisia tekijöitä, eivät vain kokijoita. Lasten ja nuorten toimintaan panostaminen on tuonut uusia alle 29-vuotiaita mielekkään harrastus- ja kansalaistoiminnan pariin. Lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskusten vakiintunut toiminta tukee harrastamista ja edesauttaa toimintaedellytyksiä. Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä 1. Järjestämme lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia 1. Edesautamme lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista nuorisoseuroissa 3. Edistämme harrastustoiminnan käynnistymistä, ylläpitoa ja kehittämistä toimintamallein ja materiaalein 4. Vakiinnutamme lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskuksen toimintamallit 5. Luomme kulttuurisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia niin, että jokainen lapsi ja nuori voi osallistua kansainväliseen tai monikulttuuriseen toimintaan 5. Syvennämme kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön asiantuntevuutta, yhteistyötä sekä edunvalvontaa 16 (20)

17 2. OHJAAJAT JALUSTALLA Ohjaaja on harrastusryhmän tai kerhon sydän, jonka osaaminen, innostus ja kiinnostus ohjaamiseen on toiminnan ytimessä. Ohjaaja tarvitsee huolenpitoa: koulutusta ja muiden ohjaajien tapaamista sekä apua ryhmän käytännön pyörittämisessä sekä tapahtumiin tai koulutuksiin osallistuttaessa. Yhtä oikeaa ohjaajahuollon tapaa ei ole, vaan jokainen nuorisoseura on omien ohjaajiensa asiantuntija, joka hyötyy ammattimaisesti tuotetuista tukipalveluista. Strateginen tavoite: toiminta on luotettavaa ja turvallista osaavien ohjaajien ansiosta. Kriittinen menestystekijä: laadukas ohjaajakoulutus ja ohjaajahuolto. Vaikuttavuus 2015 Toiminnassa mukana olleet ohjaajat ovat sitoutuneita ja uusia ohjaajia on saatu toiminnan piiriin. Sekä kerho- että harrastusalakohtaista toimintaa vetävien ohjaajien osaaminen on kehittynyt ohjaajakoulutusten avulla. Osaamista tukevat laadukkaat materiaalit ja tukipalvelut. Ohjaajahuolto ja -tapaamiset motivoivat ja innostavat ohjaajia, ja jokaisella ohjaajalla on mahdollisuus osallistua koulutukseen tai ohjaajahuoltoon vähintään kerran vuodessa. Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä 1. Kehitämme ja järjestämme ohjaajakoulutusta 2. Pidämme huolta ohjaajien jaksamisesta ja virkistäytymisestä ohjaajahuollon avulla 3. Motivoimme ja innostamme ohjaajia 4. Panostamme uusien ohjaajien rekrytointiin ja perehdytykseen 5. Kokoamme ajantasaiset ohjaaja-, harrastusryhmä- sekä muut toimintaa tukevat tietopankit 6. Käynnistämme, ylläpidämme ja kehitämme kulttuurisen harrastustoiminnan palvelukonseptit 7. Mahdollistamme ammattiopettajien, harrasteohjaajien ja seuratoimijoiden yhteistyön 8. Kehitämme ja järjestämme kansainvälisyyttä tukevaa koulutusta 17 (20)

18 3. ME OLLAAN UPEITA! ASENNE RATKAISEE Nuorisoseuratoimintaan on jokainen tervetullut. Toiminta on näkyvää ja se kiinnostaa ihmisiä. Jokainen seura on ainutlaatuinen yhteisö ja tekemisen kirjo niissä on laaja. Juuri paikalliset tarinat luovat hyvää mieltä ja kertovat eteenpäin menevästä positiivisesta nuorisoseurahengestä. Luotamme toisiimme joka tasolla ja tuemme ja kannustamme toinen toistamme. Me olemme upeita! Strateginen tavoite: toiminta on monipuolista ja ennakkoluulotonta. Nuorisoseurat verkostoituvat paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Kriittinen menestystekijä: mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri. Vaikuttavuus 2015 Positiiviset ja innostavat tarinat nuorisoseurojen toiminnasta ovat nostaneet yhteishenkeä ja edistäneet yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Toiminta on avointa ja uusien jäsenien on ollut helppo tulla mukaan. Innostamisen ja positiivisen nostojen kautta toiminta on vahvistunut ja palautteen antaminen ja saaminen on mieluisa osa nuorisoseuratoiminnan kehittämistä. Olemme ylpeitä nuorisoseuralaisuudestamme. Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä 1. Teemme paikallista nuorisoseuratoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti 2. Kerromme toiminnastamme avoimesti ja aktiivisesti 3. Olemme aktiivinen toimija eri verkostoissa 4. Edistämme hyvää yhteishenkeä innostamalla ja nostamalla esiin kannustavia ja positiivisia esimerkkejä 5. Uskallamme yrittää ja kokeilla. Opimme prosessissa 6. Toimimme niin, että kulttuurien välinen vuorovaikutus on toimintamme vakiintunut osa 7. Haemme aktiivisesti palautteen antamisen ja saamisen paikkoja ja kehitämme toimintaa laadukkaasti 18 (20)

19 4. MISSÄ NUORET SIELLÄ NUORISOSEURAT Lasten ja nuorten kulttuurinen harrastustoiminta on vetovoimasta ja suosittua ympäri maata. Monilla alueilla on kuitenkin kaupunkeja ja kasvuseutuja, joissa nuorisoseuratoiminta on vasta hyvissä lähtökuopissa. Toiminnan käynnistämiseen tarvitaan tukea ja innostamista sekä helposti käyttöön otettavia toimintamalleja. Strateginen tavoite: resursseja kohdennetaan erityisesti sinne, missä lasten ja nuorten toiminnalla on kasvumahdollisuuksia. Kriittinen menestystekijä: mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri, ajantasaiset ja tasokkaat koulutus- ja kerhoaineistot. Vaikuttavuus 2015 Innostaminen ja toiminnan käynnistämisen mahdollistaminen on luonut toimintaa niille kaupunki- ja kasvualueille, joissa toimintaa on ollut vähän. Kaupunki- ja kasvuseutustrategian luominen ja sen toteuttaminen on luonut uutta elinvoimaista toimintaa. Vanhempien sitoutuminen toimintaan on edistänyt yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä 1. Kartoitamme kaupunki- ja kasvualueiden toimintaympäristön ja tilanteen 1. Kokoamme olemassa olevat toimivat esimerkit kaupunkien ja kasvualueiden nuorisoseuroista 3. Otamme käyttöön kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin soveltuvia olemassa olevia toimintamalleja ja kehitämme ja uusia toimintatapoja 4. Verkko ja sosiaalinen media otetaan haltuun uutena toimintaympäristönä ja nuorten kohtaamisen areenana 5. Luomme kaupunki- ja kasvualuestrategian 6. Kohdennamme erityispanostusta vuosittain yhden kaupunki- tai kasvuseudun toiminnan käynnistämiseen tai elävöittämiseen 19 (20)

20 5. MUKANA OLLAAN! - VAPAAEHTOISTOIMIJAT TOIMINNAN KIVIJALKA Vapaaehtoiset ovat innokas ja iloinen toimijajoukko mitä moninaisimmissa tehtävissä. He ovat tärkeä linkki lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toteuttamisessa. Vapaaehtoisten kouluttaminen ja tukeminen sekä uusien vapaaehtoisten rekrytointi ovat toiminnan kivijalka. Strateginen tavoite: aikuiset tukevat lapsia ja nuoria heidän harrastuksissaan. Kriittinen menestystekijä: mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri, vapaaehtoisten perehdyttäminen ja huolto. Vaikuttavuus 2015 Vapaaehtoisten hyvinvointiin on panostettu järjestön kaikilla tahoilla. Jo toiminnassa mukana olleet vapaaehtoiset ovat sitoutuneita ja toimintaan on tullut myös uusia vapaaehtoisia. Koulutukset ja vapaaehtoistyötä tukeva materiaali on käytössä. Toiminnassa on hyvä yhteishenki! Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä 1. Käynnistämme strategian mukaisen vapaaehtoistyön kehittämisen ohjelman, jonka avulla tuetaan vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, huoltamista ja palkitsemista 2. Kehitämme vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja 3. Nostamme esiin vapaaehtoistoimintaa ja toimijoita positiivisella tavalla 4. Kokoamme alueellisia vapaaehtoispankkeja 5. Keräämme ja annamme palautetta järjestelmällisesti kehittämisen tueksi ja innostajaksi 20 (20)