Katsaus Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintaan ja talouteen

Transkriptio

1 Katsaus Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintaan ja talouteen Yleistä Liiton toiminnan perustana päättyneellä kolmivuotiskaudella on ollut Helsingin nuorisoseurakokouksen vuonna 2009 hyväksymä kolmivuotisohjelma Tekemisen riemua toiminnan suunnat Painopisteet ja tavoitteet Lapset ja nuoret Nuorisoseuralaisuuden ydin on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Luomme mahdollisuuksia nuorten omalle toiminnalle ja vaikuttamiselle sekä järjestämme laadukasta harrastus- ja kerhotoimintaa. Tavoitteet: Nuorisoseurat järjestävät lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja luovat edellytykset nuorten omalle toiminnalle nuorisoseurassa. Liitot ja piirijärjestöt tukevat nuorisoseuroja nuorten oman toiminnan kehittämisessä koulutuksen, ohjauksen, hanketoiminnan ja tukimateriaalin avulla. Liitot ja piirijärjestöt järjestävät keskeisten harrastusalojen ohjaajakoulutusta ja tapahtumia kattavasti koko maassa. Nuoret vaikuttamaan Nuorisoseurat kasvattavat aktiiviseen kansalaisuuteen. Tarjoamme nuorille mahdollisuuden toimia ja osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon. Nuorisoseurat edistävät lasten ja nuorten kuulemista ja osallisuutta. Järjestön kaikilla tasoilla nuoria on toiminnan suunnittelijoina ja päätöksentekijöinä samassa suhteessa kuin heitä on jäsenistössä. Nuorisoseurantaloja kehitetään nuorten toimintatiloina. Tukea toimintaan Toiminnan kehittäminen edellyttää, että taloudellista pohjaa vahvistetaan järjestön kaikilla tasoilla. Nuorisoseurat, piirijärjestöt ja liitot hyödyntävät eri rahoituslähteistä saatavaa projektirahoitusta toiminnan ja seurantalojen kehittämisessä. Liitto- ja maakuntatason organisaatiota kehitetään niin, että se mahdollistaa resurssien kohdentamisen seuratoimintaan. Uusi jäsenrekisteri helpottaa jäseneksi liittymistä ja mahdollistaa ajantasaisen tiedon toiminnasta ja jäsenistöstä. Jokainen toiminnassa mukana oleva maksaa jäsenmaksun. Monipuolista toimintaa Nuorisoseurat ovat omaleimaisia toiminnallisia yhteisöjä. Opintotoiminta tukee nuorisoseurojen sivistystehtävää. Toimintaa kehitetään jäsenten ja alueen asukkaiden toiveiden mukaan. Seurat hakeutuvat aktiivisesti yhteistyöhön muiden yhteisöjen kanssa. Nuorisoseurat tarjoavat mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan.

2 Kokemusten vaihtoa Nuorisoseurojen vahvuus on erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten yhteistoiminnassa. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan eri-ikäisten yhteistyönä, myös verkkoyhteisöissä. Nuorisoseurat jakavat kokemuksiaan ja syventävät yhteistyötään. Toimintaa rikastaa kansainvälistymisen ja maahanmuuton mukanaan tuoma kulttuurinen kirjo. Näkyvyyttä Teemme järjestömme monimuotoista toimintaa aktiivisesti näkyväksi ja tunnetuksi. Seurojen, seurantalojen, piirijärjestöjen ja liittojen sivustot ovat ajan tasalla ja -palveluissa. Yhtenäinen graafinen ilme ja ohjeistus otetaan käyttöön järjestön kaikilla tasoilla. Lisätään kohdennettua tiedotusta. Kolmivuotisohjelmassa määritettyjä tavoitteita ja painopisteitä on toteutettu nuorisoseuratoiminnan kaikilla tasoilla. Tässä katsauksessa esitetyt asiat on koottu Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kokousten hyväksymistä toimintasuunnitelmista ja kertomuksista, joista löytyy myös yksityiskohtaisempia tietoja eri toimenpiteiden tavoitteista ja toteumasta. 1. Järjestötoiminta Järjestölliset rakenteet luovat kehyksen sisällölliselle kehittämiselle. Järjestöllistä yhtenäisyyttä on vahvistettu käytännön yhteistyöllä ja vuoropuhelulla järjestön eri tasojen kesken, tehokkaalla viestinnällä, yhtenäisillä työkaluilla ja käytännöillä. Vuoden 2012 aikana organisaatiouudistus saatetaan loppuun yhdessä Kalevan Nuorten Liiton kanssa. Uudistuksen tarkoituksena on keventää hallintoa ja suunnata resurssit ja osaaminen entistä tehokkaammin paikallisen seuratoiminnan kehittämiseen. Kolmivuotiskauden aikana on yhteistyötä liiton ja piirijärjestöjen kesken tiivistetty ja yhdessä on kehitetty kaikkia palvelevia käytäntöjä ja työkaluja, mm. toiminnan ja talouden suunnittelun ja raportoinnin malleja sekä seurakäyntien tukimateriaalia. Osana organisaation kehittämistä liitto on uudistanut sääntönsä, minkä myötä on mahdollistunut seurojen suorajäsenyys liittoon niillä alueilla, joissa rekisteröityä piirijärjestöä ei nähdä tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämistyötä on tehty yhdessä piirijärjestöjen kanssa. Liitto on järjestänyt kaksi kertaa vuodessa piirijärjestöjen työntekijöille koulutukselliset työntekijäpäivät yhdessä Kalevan Nuorten Liiton kanssa. Syksyn tapaamisissa ovat olleet mukana myös piirijärjestöjen puheenjohtajat. Opintokeskus Kansalaisfoorumi on järjestänyt lisäksi järjestöllistä koulutusta vuosittain piirijärjestöjen toimihenkilöille ja luottamushenkilöille. Koulutukset ovat keskittyneet sosiaalisen median mahdollisuuksiin järjestötoiminnassa. Jäsenpalveluiden kehittämisen keskiössä on ollut internetpohjaisen jäsenrekisterin käyttöönotto. Kolmivuotiskauden aikana piirijärjestöjä ja paikallisia seuroja on koulutettu jäsenrekisterin käytössä ja käyttöönotossa. Jäsenrekisterin käyttöönoton yhteydessä on tarkennettu myös jäsenyyden käsitettä, jäsenen oikeuksia ja velvollisuuksia. Järjestön aktiivitoimijoiden kannustamiseksi ja palkitsemiseksi liitto on myöntänyt hakemuksesta ansio- ja tunnustusmerkkejä sekä H-arvonimiä.

3 Jaakko Nummisen kirjoittama nuorisoseuraliikkeen historiateos Yhteisön voima valmistui kolmivuotiskauden aikana. Viisiosaisesta kirjasarjasta otettiin 2000 kappaleen painos. Vuoden 2011 päättyessä järjestöön kuului 685 nuorisoseuraa, jäsentä, 600, nuorisoseurantaloa, 15 piirijärjestöä. Jäsenistä 46% on alle 29-vuotiaita ja 24% alle 16 -vuotiaita. Kuukausittain toimintaan osallistuu henkilöä. Talkootunteja nuorisoseuroissa tehdään 220 henkilötyövuoden verran. 2. Kulttuuritoiminta Nuorisoseuratoiminta on kulttuurista toimintaa, jonka keskiössä ovat lapset ja nuoret. Keskeisimpiä harrastusaloja ovat tanssi, teatteri ja liikunta. Liitto on tukenut seurojen ja piirijärjestöjen työtä kehittämällä harrastustoiminnan toimintaedellytyksiä ensisijaisesta tanssin ja teatterin osa-alueilla. Toimintaa on tuettu ohjaajahuollon ja ohjaajakoulutuksen, tapahtumien ja viestinnän avulla sekä uusia toimintamalleja luomalla. Piirijärjestöjä on kannustettu työllistämisprojektien käynnistämiseen. Projektien avulla on tuettu nuorisoseurojen työllistämistoimintaa ja samalla toiminnan kehittämistä. Toimintakauden aikana on laadittu vuoteen 2020 ulottuva Nuorisoseurastrategia, joka linjaa kulttuurija harrastustoiminnan kehittämistyötä kolmelle seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vuoden 2012 aikana on luotu organisaatiouudistuksen mukaiset osaamisverkostot ja niiden osaamiskeskukset kehittämään nuorisoseurajärjestön kulttuuri- ja harrastustoimintaa. Tanssin osaamiskeskuksen toiminta käynnistettiin Lahdessa tammikuussa Nuorisoseurat tarjoavat mahdollisuuksia myös projektimuotoiseen omaehtoiseen toimintaan. Seurantaloilla ja muissa seurojen yllä pitämissä toimitiloissa nuorilla on mahdollisuus järjestää omia tapahtumia ja projekteja. Talot ovat usein koko asuinalueen yhteisöllisyyttä yllä pitäviä toimintakeskuksia ja monet seurat toimivatkin kyläyhdistyksen tavoin edistäen alueen elinvoimaisuutta kokoamalla eri toimijoita yhteen. Vuosittain nuorisoseurantaloa on saanut euroa valtion talousarviossa olevia korjausavustuksia toimintaansa. Koulutus- ja kurssitoiminta ovat nuorisoseurajärjestön keskeisiä kehittämis- ja toiminta-alueita. Koulutuksia ja kursseja on järjestetty ohjaajakoulutusten, virikekurssien ja täydennyskoulutusten muodossa harrastajille, ohjaajille ja ohjaajakoulutusten kouluttajille sekä eri alojen ammattilaisille. Myös ohjaajahuolto on tärkeä osa järjestön toimintaa. Ohjaajahuollon on pyritty takaamaan ohjaajien jaksaminen ja motivaation säilyminen. Järjestön omia tai tiiviissä yhteistyössä saman harrastusalan järjestöjen kanssa järjestettäviä ohjaajakoulutuksia ovat: - KNoppi nuoren ohjaajan peruskoulutus. 42 opetustuntia - KNoppi PRO aikuisen ohjaajan peruskoulutus, 8 opetustuntia - Tempoa Tenaviin musiikkiliikuntaohjaajakoulutus, 20 opetustuntia - Kansantanssin ohjaajakoulutus, perusopinnot 6 op ja syventävät opinnot 19 op - Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus, 4,5 op - Sirkusohjaajakoulutus, 2,25op - Tanssitalo paritanssiohjaajakoulutus, 6 teemaviikonloppua Folklandia-risteily on koonnut vuosittain tammikuussa 3000 kansantanssin ja musiikin harrastajaa, opiskelijaa ja ammattilaista yhteen. Pispalan Sottiisi -kansantanssifestivaaliin Tampereelle osallistui vuonna 2010 noin 1600 kotimaista ja 200 ulkomaista kansantanssin ja -musiikin harrastajaa. Parittomina vuosina järjestettävä Tanssimania toimii erityisesti uuden kansantanssin koulutuksellisena tapahtumana ja vuonna 2011 se kokosi Tampereelle noin 450 alan toimijaa. Kesällä 2012 järjestetty suomalaisvirolainen Tanssipidot tapahtumaan Tampereelle osallistui yli 5000 tanssijaa ja yli

4 kävijää ja katsojaa. Teatterilaiva -festivaaliristeilylle on vuosittain osallistunut noin 600 alan harrastajaa. Lisäksi liitto on ollut mukana monissa nuorisotyöhön ja nuorten hyvinvointiin keskittyvissä projekteissa ja yhteistyöverkostoissa. Keskeinen tavoite kehittämistoiminnassa on ollut lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Nuorisoseurojen harrastusryhmien toimintaan osallistuu vuosittain henkilöä. Harrastusalat: liikunta 26%, kansantanssi 21%, teatteri 14%, muu tanssi 15% ja muut 24% Avoimia kulttuuritapahtumia vuosittain 4800, joissa osallistujia Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta on keskeinen nuorisotoiminnan muoto ja kuuluu luonnollisena osana yhä useamman nuorisoseuran toimintaan. Liitto on tukenut seurojen kansainvälistä vuorovaikutusta tiedottamalla erilaisista mahdollisuuksista sekä antamalla neuvontaa erityisesti festivaalivaihtojen käytännön toteutuksessa. Liitto on vaikuttanut aktiivisesti myös kansainvälisissä verkostoissa. Suomen Nuorisoseurat on jäsenenä Folklore Suomi Finland ry:ssä, joka toimii Suomen kansallisena komiteana CIOFF:issa ( Conseil International des Organisations de Festivals de Folklore et d Art Traditionnels). Liitto on hoitanut korvausta vastaan Folklore Suomi Finland ry:n sihteeristöpalvelut. Teatteriryhmien ja toimijoiden kansainvälisiä verkostoja ja kansainvälistä toimintaa on kehitetty ja edistetty muun muassa Teatterilaivan ja muiden teatteritapahtumien yhteydessä. Pohjoismaista kansantanssialan yhteistyötä on tehty pohjoismaisessa Nordlek-neuvostossa. Joka kolmas vuosi järjestettävä yhteispohjoismainen kansantanssitapahtuma Nordlek järjestettiin vuonna 2012 Norjassa. Lisäksi liitto on tukenut paikallisten seurojen kv-toimintaa muun muassa tuottamalla erilaisia työkaluja ja toimintamalleja kv-toiminnan tueksi. Vuonna 2011 nuorisoseurojen vierailuja ulkomaille 144, joissa osallistujia 1537 Ulkomaisten ryhmien vierailuja Suomessa 57, joissa osallistujia Vaikuttaminen ja viestintä Suomen Nuorisoseurojen Liiton edunvalvonnan ja vaikuttamistoiminnan tavoitteena on ollut luoda kulttuurisen nuorisotyön tekemiselle hyvät toimintaedellytykset liitto-, maakunta- ja paikallisseuratasolla. Toimintaedellytysten kehittämisessä liiton keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä nuoriso- ja kulttuurialan valtakunnalliset järjestöt. Toimintakauden aikana on edelleen syvennetty yhteistyötä järjestön oman oppilaitoksen Suomen Nuoriso-opiston kanssa. Kolmivuotisohjelman toteutuksessa liitto on tehnyt tiivistä yhteistyötä erityisesti liittojen kanssa, joilla on yhteistä historiaa Suomen Nuorisoseurojen kanssa. Läheisin näistä on ollut nuorisoseurojen varhaisnuorisojärjestö Kalevan Nuorten Liitto, jonka liitto- ja piirijärjestötaso tukee nuorisoseuroissa toimivien alle 16 vuotiaiden toimintaa. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry ja sen ylläpitämä Opintokeskus Kansalaisfoorumi on tuottanut nuorisoseuroille opintomateriaaleja ja järjestänyt koulutusta. Ulkoisessa viestinnässä on tuotu esille järjestön monipuolista toimintaa sekä arvoja ja toimintaajatusta. Viestinnässä on nostettu valokeilaan nykypäivän moni-ilmeinen nuorisoseuralaisuus ja

5 liikkeen pitkät perinteet. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on ollut yleisen tietoisuuden lisääminen ja kiinnostuksen herättäminen nuorisoseuratoimintaa kohtaan. Nuorisoseurojen logo ja graafinen ilme on uusittu Nuorisoseurat.fi sivusto on uusittu Nuorisoseura-lehden ulkoasu on modernisoitu ja sisältöä kehitetty 5. Tukitoiminnot Nuorisoseuratoimintaa on ohjannut ja tukenut nuorisoseurakokouksen hyväksymä kolmivuotissuunnitelma sekä valtuuston hyväksymät vuosisuunnitelmat ja hallituksen päätökset ja linjaukset. Liiton toimisto sijaitsee Vantaan Tikkurilassa liiton omistamissa 470 neliön tiloissa, joissa työskentelevät myös Kalevan Nuorten Liiton, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin ja Nuori Kulttuuri säätiön toimihenkilöt. Liiton palveluksessa työskenteli vuonna 2011 kymmenen kokopäiväistä henkilöä. Liiton henkilöstöstä viiden toimipaikka sijaitsi muualla kuin liiton toimistossa Tikkurilassa. Lisäksi liiton toimisto on työllistänyt osa-aikaisia työntekijöitä määräaikaisiin tehtäviin työllistämistukia hyödyntäen. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä varsinaisen toiminnan menot ovat euroa, joka on euroa vähemmän kun edellisenä vuonna. Varsinaisen toiminnan menoista on katettu osallistumismaksuilla sekä myynti- ja palvelutuotoilla 30,0 %, yleisavustuksella 32,2 %, projektiavustuksilla 27,7 %, sijoitustoiminnan tuotoilla 4,1 % ja jäsenmaksuilla 6,0 %. Yleisavustus säilyi edellisen vuoden tasolla ollen euroa. Yleisavustuksesta kohdennettiin piirijärjestöille euroa. Liiton talous on kolmivuotiskauden aikana pysynyt tasapainossa. Liitolla ei ole vuoden 2011 päättyessä pitkäaikaista lainaa, mutta projektitoiminnan rahoituksen takapainotteisuuden vuoksi liitto joutuu käyttämään lyhytaikaista lainaa toimintojen rahoittamiseen. Lisäksi Yhteisön voima kirjahankkeen rahoittamiseksi on otettu euron 5-vuotinen laina. 6. Organisaatiouudistus Nuorisoseurajärjestön liitto- ja aluetason organisaation uudistamista on valmisteltu aktiivisesti koko kolmivuotiskauden ajan. Uudistuksella on pyritty turvaamaan entistä paremmin seurojen laadukas toiminta niukkenevien resurssien maailmassa, siirtämään painopistettä toiminnan laadulliseen kehittämiseen sekä toiminnan vetovoiman ja jäsenmäärän kasvattamiseen, karsimaan päällekkäiset järjestölliset toiminnot, luomaan selkeä organisaatiorakenne, joka parantaa sekä näkyvyyttä että nuorisoseuraliikkeen painoarvoa ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa sekä hyödyntämään resurssit tehokkaasti perustehtävän hyväksi eikä ylisuuren järjestöbyrokratian pyörittämiseen. Organisaation kehittämistä on työstetty laajasti eri yhteyksissä. Liittojen valtuustot ovat käsitelleet asiaa kokouksissaan. Piirijärjestöjen johtokunnat ovat käsitelleet asiaa useaan otteeseen ja asia on ollut myös piirijärjestöjen sääntömääräisten kokousten käsittelyssä. Lisäksi liittojen ja piirijärjestöjen työntekijät ja puheenjohtajat ovat työstäneet asiaa omasta näkökulmastaan. Organisaatiouudistuksen myötä valtakunnalliset liitot, Suomen Nuorisoseurat ry ja Kalevan Nuorten Liitto ry yhdistetään. Käytännössä yhdistyminen toteutetaan purkamalla Kalevan Nuorten Liitto ja yhdistämällä sen toiminnot osaksi Suomen Nuorisoseurojen toimintaa. Yhdistyneen liiton ensimmäinen toimintavuosi on 2013.

6 Maakuntatasolla kaikki 13 Kalevan Nuorten piirijärjestöä puretaan ja niiden toiminnot yhdistetään aluetoimistojen tehtäviin. Aluetoimistojen hallinnoinnista vastaavat maakunnissa toimintaansa jatkavat nuorisoseurojen keskusseurat tai valtakunnallinen liitto, Suomen Nuorisoseurat ry, niillä alueilla, joissa myös maakunnallinen nuorisoseurojen keskusseura puretaan. Aluetoimistoissa tuotetaan paikallisseurojen tarvitsemat peruspalvelut ja kehitetään nuorisoseuratoimintaa. Eri harrastusalojen kehittämiseksi nuorisoseurajärjestöön perustetaan kolme osaamiskeskusta. Tanssin osaamiskeskus on aloittanut toimintansa Lahdessa vuoden 2012 alusta yhteistyössä Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen Liiton kanssa. Valmisteilla on teatterin osaamiskeskuksen käynnistäminen yhteistyössä Suomen Nuoriso-opiston kanssa Mikkeliin. Tanssin ja teatterin osaamiskeskusten lisäksi järjestöön perustetaan oma osaamiskeskus lastenkulttuurille. Osaamiskeskusten työtä tukemaan ja täydentämään muodostetaan lisäksi eri puolilla maata toimivista kulttuurialojen ammattilaisista, oppilaitoksista ym. yhteistyötahoista koostuva osaamisverkosto.