Toimintakertomus Suomen Nuorisoseurat ry

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2014 Suomen Nuorisoseurat ry

2 SISÄLTÖ Johdanto 5 1. Kulttuuri- ja harrastus- ja kansainvälinen toiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Kerhotoiminta Koulutus Tapahtumat Kansainvälinen toiminta Järjestötoiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Koulutus Jäsenpalvelut Vaikuttaminen ja viestintä Viestintä Yhteistyöverkostot Hallinto ja talous Hallinto Toimisto ja henkilöstö Talous 26 Nuorisoseurat Strategiset tavoitteet 28 Kriittiset menestystekijät 28 Kärkihankkeet vuosille Lapset ja nuoret - parasta! Ohjaajat jalustalla Me ollaan upeita! - Asenne ratkaisee Missä nuoret siellä Nuorisoseurat Mukana ollaan! - Vapaaehtoistoimijat toiminnan kivijalkana 31 Aluetoimistojen toimintakertomukset Toimintakertomus 2014, Keski-Suomi 35 Johdanto Kulttuuri-, harrastus- ja kansainvälinen toiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Kerhotoiminta Koulutus Tapahtumat Kansainvälinen toiminta Järjestötoiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Koulutus Jäsenpalvelut 41

3 3. Vaikuttaminen ja viestintä Viestintä Yhteistyöverkostot Hallinto ja talous Hallinto Toimisto ja henkilöstö Talous 46 Toimintakertomus 2014, Pohjois-Karjala 47 Johdanto Kulttuuri-, harrastus- ja kansainvälinen toiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Kerhotoiminta Koulutus Tapahtumat Kansainvälinen toiminta Järjestötoiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Koulutus Jäsenpalvelut Vaikuttaminen ja viestintä Viestintä Yhteistyöverkostot Hallinto ja talous Hallinto Toimisto ja henkilöstö Talous 58 Toimintakertomus 2014, Pohjois-Savo Kulttuuri-, harrastus- ja kansainvälinen toiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Kerhotoiminta Koulutus Tapahtumat Järjestötoiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Koulutus Jäsenpalvelut Vaikuttaminen ja viestintä Viestintä Yhteistyöverkostot Hallinto ja talous Hallinto Toimisto ja henkilöstö 63 Toimintakertomus 2014, Uusimaa 64 Johdanto Kulttuuri-, harrastus- ja kansainvälinen toiminta 65

4 1.1 Kehittäminen ja hanketoiminta Koulutus Tapahtumat Kansainvälinen toiminta Järjestötoiminta Kehittäminen ja hanketoiminta Koulutus Jäsenpalvelut Vaikuttaminen ja viestintä Viestintä Yhteistyöverkostot Hallinto ja talous Hallinto Toimisto ja henkilöstö Talous 76

5 JOHDANTO Hyvä lukija! Kädessäsi on Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintakertomus vuodelta 2014 kattava katsaus kulttuurista lapsi- ja nuorisotyötä viimeisen vuoden ajalta. Todellisuudessa näiden lehtien sisään mahtuu vain pieni osa Nuorisoseurajärjestön toiminnan koko kirjosta ja laajuudesta. Järjestössä toimii lähes harrastusryhmää ja viikoittain nuorisoseuratoimintaan osallistuu yli harrastajaa. Vuosittain Nuorisoseurojen järjestämiin tapahtumiin osallistuu satoja tuhansia osallistujia. Nuorisoseuroissa mm. tanssitaan, näytellään, soitetaan, lauletaan ja liikutaan - vietetään mukavaa aikaa yhdessä. Kaikkea nuorisoseuratoimintaa leimaavat järjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Osallisuudella voidaan tarkoittaa kuulumisen, mukanaolon ja jäsenyyden tunnetta yhteisössä. Siihen sisältyy mahdollisuus olla rakentavasti mukana ryhmässä kuulua porukkaan kuulua seuraan - olla yksi muiden joukossa. Nuorisoseura tarjoaa mahdollisuuksia osallisuuteen esimerkiksi harrastusten muodossa. Yhteisöllisyyden tunne on ryhmän jäsenten keskinäinen tunne yhteen kuulumisesta ja tärkeästä merkityksestä toinen toisilleen. Ryhmässä kasvetaan yhdessä niin fyysisesti kuin henkisesti, opitaan uutta, autetaan ja tuetaan toisia. Ryhmässä voi vaikuttaa ja tuoda omia mielipiteitään ilmi, mutta joskus on myös annettava periksi ja joustettava kuunneltava muita. Yhteisöllisyys synnyttää hyvän olon tunteen ja voimakkaan Me-hengen. Se saa yksilön kokemaan jotain sellaista, johon yksin ei pysty. Yhteisöllisyyden tunteen ehdottomana edellytyksenä on kaikkien yhdenvertaisuus. Todellinen suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta sellaisena kuin hän on. Yhdenvertaisuuteen liittyy myös tunne tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Vaikka fyysisesti olemme kaikki erilaisia taidoiltamme ja ulkonäöltämme, se ei tee meistä eriarvoisia. Yhteisössä erilaisuus tulee nähdä rikkautena ja voimavarana. Jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö, eikä maailmassa ole toista täysin samanlaista. Tämän yksilöllisyyden ja erilaisuuden välittyessä yhdessä tekemisestä, on lopputulos aina aitoa ja arvokasta. Joonas Jernberg Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston puheenjohtaja Suomen Nuorisoseurat ry:n vuosisuunnittelua ohjaa Jyväskylän nuorisoseurakokouksen hyväksymä strategia Nuorisoseurat 2020 sekä kolmivuotisohjelma Nuorisoseurajärjestön kärkihankkeet Toiminnan painopisteet vuonna 2014: Vakiinnutamme lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskusten toimintamallit Järjestämme lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia Koulutamme ohjaajia ja kehitämme ohjaajahuoltoa Tuemme kerho- ja harrastustoimintaa tuottamalla aineistoja ja malleja ja käynnistämme hankkeita Toteutamme kansainvälisiä hankkeita Syvennämme kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön asiantuntevuutta, yhteistyötä sekä edunvalvontaa Kokoamme ajantasaiset ohjaaja-, harrastusryhmä- sekä muut toimintaa tukevat tietopankit Käynnistämme strategian mukaisen vapaaehtoistyön kehittämisen ohjelman, jonka avulla tuetaan vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, huoltamista ja palkitsemista Kehitämme vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja Luomme nuorisoseurojen palveluhakemiston Kehitämme työkaluja nuorisoseurojen hallinnon tueksi Verkko ja sosiaalinen media otetaan haltuun uutena toimintaympäristönä ja nuorten kohtaamisen areenana Teemme paikallista nuorisoseuratoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti 5

6 1. KULTTUURI- JA HARRASTUS- JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseuroissa Kulttuurinen nuorisotyö on nuorisotyötä, jota tehdään kulttuurin parissa tai menetelmillä. Kulttuurisen nuorisotyön kenttään kuuluu monenlaisia prosesseja, kuten nuorisoteatteria, sirkusta, tanssia tai musiikkia tai nuorten media- ja tapahtumatoimintaa. Toimintamuodot vaihtelevat omaehtoisen toiminnan tukemisesta ohjattuihin harrastusmuotoihin. Nuorisolaki (2006) linjaa nuorisotyön tavoitteita ja tehtäviä. Nuorisotyö on nuorten vapaa-aikaan kohdistuvaa kasvun ja itsenäistymisen tukemista. Kaikessa kulttuurisessa nuorisotyössä olennaista on nuorten oma osallisuus, toiminnan tavoitteellisuus ja mahdollisuus oman kasvun reflektointiin. Kulttuurinen nuorisotyö kasvatusmuotona vahvistaa kokonaisuuksien hahmottamista, sosiaalisia taitoja, nuorten omien kykyjen tunnistamista ja kehittämistä sekä aktiivista osallistumista ympäristöön ja yhteiskuntaan. Nuorten itsetunto, itseilmaisu ja elämänhallinta paranee. Taide- ja kulttuurimenetelmien kautta nuorisotyön tavoitteet toteutuvat kokonaisvaltaisesti. Suomen Nuorisoseuroissa kulttuurista nuorisotyötä tehdään erityisesti teatterin, sirkuksen ja tanssin parissa sekä nuorisoseurajärjestön tapahtumissa vapaaehtoisten tapahtumatuotantoon osallistumisen kautta. Kulttuurista nuorisotyötä kehitetään aktiivisesti nuorisoseuroissa Taiteelle tekijöitä sekä Young Art Laboratorio kulttuurisen nuorisotyön kehittämisverkosto hankkeissa. Tuomas Tirkkonen Kirjoittaja on Young art -laboratorio -hankkeen projektipäällikkö 1.1 KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA Kuluneen vuoden aikana tanssin osaamiskeskus ja -verkosto sai uusia toimintamuotoja. Tanssin osaamiskeskus järjesti yhdessä keskusseurojen/aluetoimistojen kanssa aluetapaamiset, joissa käsiteltiin tanssin ajankohtaisia asioita yhdessä harrastajien ja ammattilaisten sekä järjestön työntekijöiden kanssa. Tapaamisissa myös valittiin alueilta edustajat valtakunnalliseen tanssitoimijoiden tapaamiseen, Kansantanssin kääntöpiiriin, jossa tanssitoimijat suunnittelivat yhdessä liiton työntekijöiden kanssa liiton kansantanssitoiminnan suuntaa. Kääntöpiiri kokoontuu seuraavan kerran vuoden 2015 syksyllä. Vuonna 2014 selkeytettiin työnjakoa osaamiskeskukseen linkittyneiden työntekijöiden välillä sekä jaettiin tanssin palveluiden tuotantovastuita ja seurattiin palvelutuotannon prosessia/sujuvuutta säännöllisissä osaamiskeskuksen tapaamisissa. Tavoite: Tehtävien ja eri toimipisteiden välisen työnjaon selkiinnyttäminen Vakiinnutamme lastenkulttuurin sekä harrastusalakohtaisten osaamiskeskusten ja -verkostojen toimintamallit Tarkennetaan osaamiskeskusten tehtävät, työnjako ja resurssit. Sovitaan jokaisen aluetoimiston ja piirijärjestön kanssa valtakunnallisista kehittämisvastuista 6 Lastenkulttuurin osaamisverkoston toiminnan tueksi muodostettiin strategia ja toiminta-ajatus seminaarissa Teatterin osaamiskeskusta kehitettiin vuoden aikana yhteistyössä Taiteelle tekijöitä -hankkeen kanssa.

7 Osaamiskeskukset ja verkostot tapaamiset säännöllisin väliajoin kaksi kertaa vuodessa työtehtävistä ja aikatauluista sopiminen sopimusten seuranta muu yhteydenpito Lastenkulttuurin osaamisverkosto kokoontui 7.2., ja Tanssin osaamiskeskus tapasi 29.1., 8.4., 13.8., Kansantanssin kääntöpiiri kokoontui Teatteriagentit kokoontuivat kahdesti, ja Paukkulassa.Teatterin osaamiskeskusta lähdettiin rakentamaan syksyn 2015 aikana. Laaditaan pidemmän aikavälin suunnitelma ja tavoiteohjelma lastenkulttuurin edistämiseksi järjestössä. Suunnitelma aloitettiin laatimalla lastenkulttuurin osaamisverkoston strategia ja toiminta-ajatus. Tulevina vuosina jatketaan lasten kulttuurin edistämistä. Tavoite: tuemme kerho- ja harrastustoimintaa tuottamalla aineistoja ja malleja ja käynnistämme hankkeita. Suunnittelu aloitettiin lastenkulttuurin osaamisverkoston strategian ja toiminta-ajatuksen luomisella. Tuotetaan tanssitoimintaan eri ikäryhmille uutta aineistoa. Tammikuussa julkistettiin Täpinää tassuihin -aineisto alle kouluikäisten toimintaan. Aineistoa myytiin vuoden 2014 aikana yhteensä 332 kappaletta. Marraskuussa julkistettiin vuoden 2015 Kalena-ohjelmistot. Aineistoa myytiin vuoden 2014 aikana 18 kappaletta. Young art -toiminnan jatkokehitys. Yhteistyön kehittäminen Oulun AMK:n kanssa. Tavoitteena jokaisella ELY-alueella toimii vähintään yksi ryhmä Young art -ryhmiä toimi vuonna 2014 yhteensä 20 (Uusimaa 8, Etelä-Häme 3, Keski-Suomi 2, Lappi 8). Valtakunnallisen majanrakennuskilpailun järjestäminen yhdessä muiden lasten järjestöjen kanssa Kilpailu järjestettiin OKM:n lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämishankkeena yhdessä kuuden muun lapsijärjestön kanssa. Kilpailuun osallistui 154 majaa, joilla oli 536 rakentajaa. Suunnitellaan ja käynnistetään kehittämishankkeita erillisrahoituksilla. Suunnitelman mukaan. 7

8 Valitaan ja palkitaan Vuoden ohjaaja. Vuoden ohjaaja palkinto myönnettiin kahdelle ohjaajalle: Motoran tanssiohjaaja Mari Lehikoiselle Joensuusta ja Ilmajoen nuorisoseuran teatteriohjaaja Leena Koivulalle Karvialta. Tunnustukset julkistettiin Folklandialla perjantaina Valitaan ja palkitaan Vuoden teatteriteko. Vuoden teatteriteoksi valittiin Salonkylän Nuorisoseura. Palkinto myönnettiin viime vuosina aktiivisesti uudella tapaa käynnistyneestä teatteritoiminnasta. Seura vastaanotti palkinnon Salonkylän nuorisoseurantalolla järjestetyssä tapahtumassa. Kulttuurisen nuorisotyön -kehittämishanke (OKM) Laadunnetaan pitkäjänteistä poikkisektorista kehittämiseen ja kulttuurista nuorisotyötä tekevien tukemiseen tähtäävää toimintaa. Keskeisimpiä tehtäviä ovat kulttuurisen nuorisotyön ytimen kirkastaminen, sen aseman vakiinnuttaminen ja näkyväksi tekeminen sekä tutkimuksen ja käytännön kohtaaminen. Tärkeää on myös, että käytännön kulttuurista nuorisotyötä tekevät pääsevät hyödyntämään uusien metodien, työkalujen ja työtapojen muodossa. Hanke toteutetaan saatujen resurssein mukaan Young Art Laboratorio - kulttuurisen nuorisotyön kehittämisverkosto -hanke käynnistyi keväällä Hankkeessa toteutettiin 6 koulutusta, selvityksiä kulttuurisesta nuorisotyöstä sekä Young Art -konseptin päivitystyö. Lisäksi hanke oli mukana tapahtumissa. Hanke jatkuu vuonna Taiteelle tekijöitä (OKM) Valtakunnallinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on työllistää nuoria taiteilijoita ohjaajiksi, tuottajiksi ja sparraajiksi kulttuurisen nuorisotyön ja yhteisöllisen taidekasvatuksen kentälle. Hankerahoituksella työllistetään 12 kuukaudeksi tanssin ja teatterin ammattilaiset kehittämään kulttuurisen nuorisotyön osaamiskeskusmallia. Lisäksi työllistetään viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen suunnittelemaan tarjottavien palveluiden brändäys sekä markkinointi. Osaamiskeskusmallista on tehty alustavat toteuttamissuunnitelmat, joiden jatkokehittämiseen, konseptointiin ja brändäykseen tarvitaan erillisrahoitusta. Hankkeeseen rekrytoitiin kaksi suunnittelijaa kehittämään tanssin ja teatterin osaamiskeskuksia. Käytännössä suunnittelijat työskentelivät osana osaamiskeskuksia ja mallinsivat osaamiskeskusten toimintaa. Brändäystä ja markkinointia tehtiin liiton työntekijöiden työresursseilla; palkattiinhan järjestöön vuoden 2014 aikana tiedottaja. Hanke jatkuu

9 Hyvä Duuni -hanke Suomen Nuorisoseurat ry on hakenut RAY:ltä avustusta Paikka auki -avustusohjelmasta, jonka päämääränä on edistää erityisesti vaikeasti työllistyvien ja työelämän ulkopuolella olevien alle 29-vuotiaiden nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään sekä vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia. RAY:ltä saatiin joulukuussa rahoituspäätös, jolla voidaan palkata kolme nuorta kahden vuoden työsuhteeseen. Työsuhteisiin sisällytetään nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksena. Työntekijät palkataan Joensuuhun, Jyväskylään ja Kuopioon kesällä TUKIPARI -hanke Nuorisoseurat oli mukana Nuorten Akatemian koordinoimassa TUPA eli Tukiparitoiminta paikalliseksi työkaluksi -hankkeessa, joka päättyi Ohjausryhmässä edustajana Henna Liiri. 1.2 KERHOTOIMINTA Nuorisoseurojen kerhotoiminta on monipuolista ja osallistujalähtöistä. Kerhotoiminnan tukemiseksi järjestössä kehitetään aktiivisesti ohjaajakoulutusta ja huoltoa, tuotetaan aineistoja sekä järjestetään valtakunnallisia, alueellisia ja kansainvälisiä tapahtumia. Tavoite: tuemme kerho- ja harrastustoimintaa tuottamalla aineistoja ja malleja ja käynnistämme hankkeita Suomen Nuorisoseurat ry:n aluetoimistot järjestävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä Young Art -kerhotoimintaa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettiin Helsingissä, Koski TL:ssä, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä. Young art-ryhmiä toimi vuonna 2014 yhteensä 20 (Uusimaa 8, Etelä-Häme 3, Keski-suomi 2, Lappi 8). Kootaan kotisivuille kerhotoimintaa palvelevaa aineistoa Kotisivuja päivitettiin tarpeen mukaan. Iltapäivätoiminnan mallintaminen Iltapäivätoimintaa mallintamaan palkattiin suunnittelija, joka selvitti kyselyjen avulla nuorisoseurojen iltapäivätoimintaa. Yhteinen tapaaminen järjestettiin ohjaajapäivien yhteydessä , johon osallistui 6 iltapäivätoiminnan työntekijää. Valtakunnallisesti lähdettiin selvittämään yhteistyössä muiden iltapäivätoimintaa järjestävien tahojen kanssa yhteistyöfoorumin järjestämistä. 9

10 Tempoa Tenaviin -toimintamallin levittäminen ja uuden aineiston tuottaminen Liitto tukee aluetoimistojen ja keskusseurojen järjestämää ohjaajakoulutusta välittämällä materiaaleja, kouluttamalla kouluttajia ja ylläpitämällä kouluttajarekisteriä sekä osallistumalla koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen. Tempoa tenaviin koulutuksia järjestettiin seuraavasti: ohjaajien täydennyskoulutus Helsingissä, jossa kahdeksan osallistujaa ja ohjaajakoulutus Klaukkalassa, jossa osallistujia 10. Uuden aineistoin tuottamiselle etsitään rahoitusta vuoden 2015 aikana. Suunnitelman mukaan. 1.3 KOULUTUS Harrastusalakohtaisen koulutuksen kehittämisestä ja järjestämisestä vastaavat tanssin ja teatterin osaamiskeskukset ja -verkostot. KNoppi-ohjaajakoulutus koulutuksen koordinointi kouluttajaoppaan kokoaminen lisäosien ja uusien aineistojen kehittäminen kouluttajakoulutuksen järjestäminen keväälle 2015 Knoppi-koulutusten ilmoittautumiset hoidettiin jäsenreksterin kautta vuonna 2014, jotta osallistujatiedot saatiin suoraan rekisteriin. Käytettävät esitteet ja materiaali käytiin läpi ja muokattiin nykykäyttöön sopivaksi. Knoppikoulutusten kouluttajaopas valmistui ja se taitettiin alueiden käyttöön. Kouluttajakoulutus suunniteltiin ja se toteutetaan helmikuussa Varsinaisia lisäosia ei kehitelty, mutta uusia aineistoja tuotettiin koulutusten yhteydessä. Ohjaajien olohuone -konseptin kehittäminen ja markkinointi. Tavoitteena 15 tilaisuuden järjestäminen yhteistyössä aluetoimistojen kanssa eri puolilla maata. Järjestetään SottiisiMovesissa ohjaajien olohuone. Ohjaajien olohuone -konseptia markkinoitiin alueille. Alueellisia ohjaajien olohuoneita järjestettiin eri puolilla Suomea. Ohjaajasivujen loppuunsaattaminen ja ylläpito. Järjestetään valtakunnalliset ohjaajapäivät. Tavoitteena ohjaajan osallistuminen, joista ohjaajien olohuoneeseen 30. Ohjaajapäivät järjestettiin Jyväskylässä. Tapahtuma keskittyi työnohjaukseen ja ohjaajien hyvinvointiin. Osallistujia tapahtumassa oli yhteensä 20 henkilöä. 10

11 Perustetaan toimikunta kehittämään ja koordinoimaan ohjaajakoulutuksia ja ohjaajahuoltoa Koulutustoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana ja Toimikunnan puheenjohtajana toimi Anni Kelkka. Sirkuskerho-ohjaajakoulutusta järjestetään yhteistyössä maakuntien, Opintokeskus Kansalaisfoorumin ja Suomen Nuorisosirkusliiton kanssa. Koulutusta järjestettiin seuraavina ajankohtina: Vauvasirkus-ohjaajakoulutusta järjestetään yhteistyössä Suomen Nuorisosirkusliiton ja maakuntien kanssa. Tavoitteena on järjestää koulutus keväällä ja syksyllä. Stadin Nuorisoseurat ry järjesti vauvasirkusohjaajakoulutuksen Helsingissä. Koulutukseen osallistu yhteensä 10 henkilöä. Teatterikoulutukset 2014 Tarkennetaan teatterikoulutuksia ja yhteistyömalleja Teatterin osaamiskeskuksen toiminnan käynnistyttyä. Taiteelle tekijöitä -hankkeen avulla lähdettiin syksyllä mallintamaan teatterin osaamiskeskusta. Lisäksi päätettiin tehdä vuodeksi 2016 yhteinen koulutuskalenteri muiden teatterikoulutusta järjestävien tahojen kanssa Teatterin osaamiskeskuksen järjestämä koulutus 2014: Tanssi-innostaminen (liikeilmaisu) Nykyteatteri Teatterin ohjaaminen Teatteria ryhmätoimintana Teatterituottaminen (rahoitusinstrumentit, prosessit) Forum-teatteri Teatteria ryhmätoimintana Forumteatteri Näyttelijäntyön kurssi Tanssikoulutukset 2014 Liitto osallistuu kansantanssin ohjaajakoulutuksen aineistoja päivittävän ja koulutuksia koordinoivan järjestöjen yhteistyöryhmän työhön. Vuonna 2014 järjestetään kansantanssiohjaajien perusopinnot. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen pakolliset perusopinnot järjestettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden Kansantanssin ohjaajakoulutuksen pakolliset perusopinnot järjestettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kerran ja siihen osallistui Nuorisoseuroilta Riia Niemelä, Joonas Pokkinen ja Hannu Nipuli, joka toimii yhteistyöryhmän puheenjohtajana. 11

12 ai kana kerran ja siihen osallistui Nuorisoseuroilta Riia Niemelä, Joonas Pokkinen ja Hannu Nipuli, joka toimii yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Tanssin osaamiskeskuksen järjestämät omat tai yhteistyökoulutukset 2014: Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 2.jakso, Lahti Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 3.jakso, Lahti Kansantanssin ohjaajakoulutus; Lasten ja nuorten ohjaaminen ja ohjelmistojen suunnittelu (järjestää SKY) Barnlekin ohjelmiston kertaus (järjestää KTNL) Tanssitalo-ohjaajien täydennyskoulutus Tanhu Akatemia Tanssitaloviikonloppu Valtakunnallinen tanssiohjaajien tapaaminen Tampereella Ohjelmistokurssit, Lahdessa Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot jaksot 1-3, Pohjois-Suomi DÄÄNS-leiri Lahdessa kurssi pidettiin Lahdessa Hannunsalissa ja siihen osallistui 19 nuorta kurssi toteutui ja sieltä valmistui 15 uutta kansantanssin ohjaajaa kurssi ei toteutunut Kurssi ei toteutunut Kurssi peruuntui opettajana sairastapauksesta johtuen ei toteutunut ei toteutunut Toteutettiin Kansantanssin kääntöpiiri nimisenä Tilaisuuteen n. 30 tanssitoimijaa eri puolilta Suomea. Ohjelmistokurssit eivät toteutuneet, koska ilmoittautuneita ei ollut riittävästi. Pohjois-Suomen jaksot järjestettiin , ja Kempeleen Nuorisoseuratalolla, ja kurssilta valmistui 8 kansantanssinohjaajaa järjestettiin Lahden yhteiskoululla. Dääns-tanssileirille osallistui 148 nuorta. 12

13 1.4 TAPAHTUMAT SottiisiMoves - tanssin ja kulttuurisen nuorisotyön ilotulitusta Kesäkuussa 2014 Tampereella järjestetyn SottiisiMoves-tanssitapahtuman valokeilassa oli lasten ja nuorten kulttuurinen harrastustoiminta. Se oli vuoden 2014 Pohjoismaiden merkittävin tanssitapahtuma 2800 esiintyjän osallistuja- ja yli henkilön yleisömäärällään. SottiisiMovesiin saapui esiintyjiä kuudesta eri maasta. Tanssikatselmusten osallistujat saivat asiantuntevaa palautetta esityksistään sekä kansantanssin Tanssiralleissa että Movesin eri tanssilajien katselmuksissa. Erityisen hienoa oli valtakunnallinen näkyvyys yli 20 alueellisessa katselmustapahtumassa talven aikana eri puolella Suomea. SottiisiMoves kannusti myös tutustumaan muihin tanssilajeihin ja heittäytymään uusien asioiden pariin. Viime aikoina tapahtumien yleispiirteenä maassamme on ollut samanlaistuminen, kaupallistuminen ja vakiintuneisiin formaatteihin muotoutuminen. Tässä tilanteessa on merkityksellistä, että Nuorisoseurat tarjoavat vaihtoehtona myös lasten ja nuorten kasvua ja kehitystäpulevia tapahtumia. aan kulttuuriten ja nuorten kasvua ja minkioiden pariin, joissa he pääsevät itse tekemään ja kokemaan kul tukevia tapahtumia. Hyvät yhteistyön verkostot ja avoimuus uusille ja ajassa liikkuville ilmiöille takaavat tapahtumatoiminnan tulevaisuuden järjestössämme. Nuorisoseurat järjestävät lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia, joissa painopisteenä on omaehtoinen kokeminen ja itse tekeminen. Tätä tehtävää toteuttaa tapahtumien osaamiskeskus, joka sijaitsee Tampereella Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston yhteydessä ja tekee kiinteää yhteistyötä muiden järjestön osaamiskeskusten kanssa. SottiisiMoves oli erinomaisen esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä ja toiminnan rajojen avaamisesta myös järjestötoimijoiden ulkopuolelle. Jukka Heinämäki Kirjoittaja on tapahtumien osaamiskeskuksen toiminnanjohtaja Tavoite: järjestämme lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia Järjestetään lasten kansantanssiryhmille luokittelut. Tavoitteena 40 ryhmän osallistuminen Lasten ja nuorten kansantanssiryhmien luokittelut järjestettiin Rovaniemellä ja SottiisiMovesin yhteydessä Tampereella Luokitteluihin osallistui 35 ryhmää. Alueellisten lasten ja nuorten tapahtumien ja leirien järjestäminen ja niiden mallintaminen yhteiseen käyttöön. Luova lava -konseptin suunnittelu aloitettiin syksyllä Tavoitteena on järjestää noin 50 päiväleiriä kesällä Lasten Kalenat 2015 valmistelujen käynnistäminen 13 Tapahtuman tavoitteet ja teema vahvistettiin syksyllä Syksyllä valmistuivat tapahtuman ohjelmistot, ilme sekä tarvittavat varaukset ja suunnitelmat. Itse tapahtuma järjestetään

14 Tiedotetaan Islannissa järjestettävästä Barnlek 2014 tapahtumasta. Tavoitteena 6 ryhmän ja 100 henkilön osallistuminen. BARNLEKiin osallistui Suomen Nuorisoseurojen jäsenseuroista 160 kansantanssin harrastajaa yhdeksästä seurasta. Suomesta oli yhteensä osallistujia noin 450. Järjestetään teatterileikki Seinäjoella Harrastajateatterikesän yhteydessä. Tavoitteena 50 päiväkoti-ikäisen osallistuminen. Teatterileikki järjestettiin osana Seinäjoen harrastajateatterikesää. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Venla Korja veti päiväkoti-ikäisille lapsille Näyttämäloikkaa -nimisen työpajan, jossa tutustuttiin teatteri tekemiseen leikin kautta Folklandia-risteily Silja Europalla Tapahtuma tarjoaa 3000 kansantanssin ja -musiikin harrastajalle ja ammattilaiselle mahdollisuuden esiintymiseen ja kokemiseen. Mukana taustajärjestäjinä on 53 alalla toimivaa järjestöä, oppilaitosta ja festivaaliorganisaatiota. Folklandia toteutettiin Helsingin ja Tallinnan välillä M/S Silja Europalla ja siihen osallistui 3000 risteilijää ja 120 esiintyjäryhmää, joissa oli yhteensä 1021 yksittäistä esiintyjää. Mukana taustajärjestäjinä oli 54 alalla toimivaa järjestöä, oppilaitosta ja festivaalia. Tapahtumatuotannon liikevaihto oli euroa, joka katettiin osallistumismaksuin. Folklandian 2015 valmistelut aloitettiin syksyllä. SottiisiMoves 2014 Pispalan Sottiisin kesätapahtuma toteutetaan kaksoistapahtumana, jossa yhdistyvät Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaali ja valtakunnallinen Moves -tanssikatselmus. SottiisiMoves tapahtuma järjestetään Tampereella , ja se tulee olemaan yksi vuoden 2014 merkittävämmistä kulttuurin ja nuorison suurtapahtumista Suomessa. SottiisiMovesiin osallistuu yli 3000 eri-ikäistä tanssijaa Suomesta ja muista maista ja sen yleisötavoite on kävijää. Yhteistyötahoina ovat Nuori Kulttuuri -säätiö ja Tampereen kaupunki. SottiisiMoves tapahtuma järjestettiin Tampereella , ja se oli yksi vuoden merkittävämmistä kulttuurin ja nuorison suurtapahtumista Suomessa. SottiisiMovesiin osallistui yli 2500 eri-ikäistä tanssijaa Suomesta ja viidestä muusta maasta ja se kokosi yleisöä kävijää. Tapahtumatuotannon liikevaihto oli euroa. Valtakunnallinen seurantalopäivä järjestetään syyskuussa. Nuorisoseuroja kannustetaan järjestämään tuolloin avointen ovien päiviä ja talon toiminta esitteleviä tilaisuuksia. Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus Iisalmessa. Tapahtuman toteutusvastuu on Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitolla. Osallistujatavoite on 60 joukkuetta. Seurantalopäivää vietettiin syyskuun toisena viikonloppuna samaan aikaan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kanssa. Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus järjestettiin Iisalmessa. Turnaukseen osallistui 31 joukkuetta. J.H. Erkon kirjoituskilpailu Kilpailussa palkittiin Iida Turpeinen, Aino Lap- 14

15 Suomen Nuorisoseurojen Liitto on ollut perustamassa tunnettua ja arvostettua kirjoituskilpailua. Nuorisoseurat osallistuu järjestämiseen yhtenä taustayhteisönä. Päävastuu järjestelyistä on Suomen Nuoriso-opistolla. palainen, Erkka Mykkänen kunniamaininnan saivat Akseli Heikkilä, Anni Lappela ja Salla Toivola. Teatterilaiva-teatterifestivaali Silja Europalla. Tapahtumaa kehitetään alan toimijoiden kokoajana ja yhteisenä teatterin harrastajien, ammattilaisten sekä yleisön foorumina. Teatterilaivan järjestelyrakennetta kehitetään tapahtuman kasvun asettamien vaatimusten mukaisesti. Päävastuun tapahtumasta kantaa Suomen Nuoriso-opisto. Toteutus tehdään yhteistyössä alan muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Esko-patsas jaetaan Teatterilaivalla vuoden teatteriteosta. Teatterilaiva-tapahtumaa ei järjestetty vuonna Tapahtuman suunnittelu käynnistettiin vuoden 2015 osalta. Valtakunnallinen Nuorisoteatteritapahtuma järjestetään syksyllä yhteistyössä Suomen Nuoriso-opiston kanssa. Nuorisoteatterifestivaali MarrasQ järjestettiin Suomen Nuoriso-opistolla Paukkulassa. Suomen Nuorisoseurat tuotti tapahtumaan ääninäyttelemisen työpajan, jota ohjasi Mikko Kaukolampi. 1.5 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälinen toiminta keskittyi vuonna 2014 paikallisten seurojen järjestämiin EVS-projekteihin. Lisäksi KV-verkosto kokoontui kerran vuoden aikana ideoimaan nuorisoseurojen kansainvälistä toimintaa. Työntekijän puuttuessa ei jatkossa kansainväliseen toimintaan pystytä suuntamaan resursseja edellisten vuosien tapaan. Vakiintunut kulttuuri mahdollistaa kuitenkin kansainväliset projektit erillisrahoituksella. Tavoite: toteutamme kansainvälisiä hankkeita Kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi liitolla on aktiivinen KV-verkosto Kansainvälisen verkoston työskentelyn vakiinnuttaminen Verkoston kokous pidettiin Jyväskylässä. Kokoukseen osallistui kuusi verkoston jäsentä. Edellisvuonna käynnistettyjen hankkeiden loppuunsaattaminen 15 Hankkeet saatettiin loppuun ja raportointiin CIMOon.

16 Uusien hankkeiden käynnistäminen Uusia hankkeita ei käynnistetty. Kv-teatteritapaamisen järjestäminen syyskaudella jonkin teatteritapahtuman yhteydessä Tapaamista ei järjestetty. Päivitetään nettisivuja kv-toiminnan osalta. Sivuille päivitettiin perustiedot. Tuetaan aluetoimistoja ja paikallisseuroja kv-iltamien, International club kerhojen, Elävän Kirjaston ja muun kansainvälisyys- ja monikulttuurisuustoiminnan käynnistämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa. Suunnitelman mukaan. Järjestö on mukana Eurooppalaisessa Vapaaehtoispalvelussa (EVS) ja kehittää EVS-projekteja yhteistyössä aluetoimistojen ja paikallisseurojen kanssa. EVS -hankkeet saatettiin loppuun. Aktiivinen vaikuttaminen kansainvälisissä verkostoissa Folklore Suomi Finland: folklorealan kansainväliset järjestöt CIOFF, IOV ja Europeade komitea Pohjoismainen Nordlek-neuvosto Sihteeristöpalvelujen tarjoaminen Folklore Suomi Finland ry:lle korvausta vastaan. Tehdään aktiivista yhteistyötä kansainvälisen harrastajateatteriliiton IATA/AITAN Suomen keskuksen kanssa. Riia Niemelä toimi Folklore Suomi Finland ry:n pääsihteerinä korvausta vastaan. Pia Kilpeläinen huolehti yhdistyksen taloushallinnosta. Folklore Suomi Finland ry:n toiminnot lakkautettiin vuoden 2014 lopussa. Suunnitelman mukaan. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Tanssijat kohtaavat - tanssijärjestöjen lähentyminen Suomalainen kansantanssitoiminta on tyypillisesti keskittynyt tiettyjen valtakunnallisten järjestöjen ympärille, ja näiden ulkopuolella on melko vähän säännöllisesti toimivia ryhmiä. Toiminta voidaan jakaa kolmen pääjärjestön mukaan Suomalaisen Kansantanssin Ystävien (ml. Kansantanssinuorten liitto), Finlands svenska folkdansringin (ruotsinkieliset) sekä nuorisoseurojen toimintaan. Näiden lisäksi merkittävää kansantanssitoimintaa on nykyään tai on ollut aiemmin Karjalaisessa nuorisoliitossa, setlementeissä sekä naisvoimistelujärjestöissä: viimeksi mainituissa se tosin hiipui jo 1990-luvulla. Suomenkielisten kansantanssijärjestöjen välillä on ollut alusta alkaen tietynlaista työnjakoa, minkä seurauksena ne eivät ole juurikaan kilpailleet keskenään. Kuitenkin erityisesti SKY:n ja nuorisoseurojen välille syntyi jo 1930-luvulla ideologisia erimielisyyksiä, kun nuorisoseuroissa toiminut Helvi Jukarainen alkoi aktiivisesti tehdä kansantanssikoreografioita, mitä SKY:n keskeinen vaikuttaja ja toiminnan pioneeri Anni Collan ei hyväksynyt. Tämä ideologinen ristiriita säilyi vuosikymmenten ajan, ja se myös heijastui 16

17 yhteistyökuvioissa, esimerkiksi 1900-luvun lopun koulutusyhteistyökeskusteluissa. Erilaisista näkemyksistä huolimatta kansantanssijärjestöt ovat toimineet yhdessä jo vuosikymmenten ajan. Pitkään keskeinen yhteistyömuoto oli osallistuminen pohjoismaisille kansantanssijuhlille, myöhempiin NORDLEK-tapahtumiin. Järjestöt ovat toimineet yhdessä myös erilaisissa kansantanssi- ja kansanmusiikkialan yhteistyöorganisaatioissa, ja 2000-luvulla ne ovat lisäksi olleet mukana toteuttamassa suomalais-virolaisia Tanssipitoja Helsingissä 2000, Tartossa 2005 ja Tampereella 2012, vaikkakin päävastuu näiden järjestelyistä on ollut nuorisoseuroilla. Myös Folklandia-risteily vuodesta 1996 lähtien on ollut keskeinen osa yhteistä toimintaa. Erityisesti 2000-luvulla onkin ollut nähtävissä ideologisten kiistojen jääminen suurelta osin syrjään, ja järjestöt ovat pyrkineet yhä suuremmassa määrin avoimeen keskusteluun toistensa kanssa. Esimerkiksi vuosien suunnittelun jälkeen yhteinen ohjaajakoulutus on käynnistetty, vaikkakin osanottajien saaminen kursseille on osoittautunut paikoin haasteelliseksi. Monet kansantanssialan harrastajat ja ammattilaisetkin toimivat usean järjestön sisällä, mikä on ollut omiaan hälventämään takavuosien kiistoja ja epäluuloja. Järjestöjen väliset erot hyväksytään yleisesti, eikä niitä nähdä useinkaan yhteistyötä estävinä vaan pikemminkin rikastuttavina piirteinä. Tulevaisuus on kansantanssin alalla täynnä vaikeita haasteita, joten tarve yhä laajemmalle yhteistyölle on suuri. Viimeisten vuoden aikana uusia tanssimuotoja on tullut suomalaiselle harrastajakentälle lähes vuosittain, ja kilpailu kiristyy koko ajan. Kansantanssi tarjoaa kuitenkin useimmista tanssilajeista poikkeavaa toimintaa yhteisöllisyytensä ja kaikenikäisille sopivan luonteensa ansiosta, joten mahdollisuudet lajin säilymiselle merkittävänä harrastusmuotona ovat olemassa, mikäli ala pystyy yhä enemmän toimimaan yhtenä rintamana. Tämä on mahdollista, sillä eroista huolimatta kansantanssijärjestöjen toiminta ponnistaa suurelta osin samalta pohjalta, ja alan toimijat ovat varsin hyvin tietoisia erilaisista kehityssuuntauksista ja innovaatioista. Keskusteluyhteyden ylläpitäminen ja kehittäminen ovat avainasemassa kansantanssin säilyttämisessä elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä toimintamuotona. Lisäksi erilaiset tapahtumat, tempaukset, katselmukset ja koulutusmuodot tulisi aina lähtökohtaisesti rakentaa avoimesti koko kentälle suunnaten. Toisaalta ei ole syytä luopua järjestöjen ominaispiirteistä, ja esimerkiksi tapahtumille on vain eduksi se, että ne ovat erilaisia: järjestävän tahon profiilin ja kädenjäljen tulisi näkyä toteutuksessa luvun yhteistyöprojektit yhdessä Folklandia-tapahtuman kanssa ovat luoneet hyvää pohjaa uudenlaiselle ajattelulle sekä mahdollistaneet sen, että kansantanssiväki suuntaa leveällä rintamalla kohti Riemuvuotta Petri Hoppu Kirjoittaja on filosofian tohtori ja tanssintutkimuksen dosentti Tampereen yliopistossa. 2.1 KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA Tavoite: kokoamme ajantasaiset ohjaaja-, harrastusryhmä- sekä muut toimintaa tukevat tietopankit Paikallisseurat vievät kaikki toimintaryhmät ja niiden ohjaajat nuorisoseurarekisteriin. Tiedot toimintaryhmistä siirtyvät automaattisesti rekisterin toimintatietolomakkeelle. Aluetoimistot tukevat seuroja jäsenrekisterin käytössä. Liitto tukee aluetoimistojen jäsenrekisterikoulutuksia. 17 Paikallisseuroja, keskusseuroja ja aluetoimistoja aktivoitiin käyttämään rekisterin mahdollisuuksia monipuolisesti.

18 Tavoite: Käynnistämme strategian mukaisen vapaaehtoistyön kehittämisen ohjelman, jonka avulla tuetaan vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, huoltamista ja palkitsemista Selvitetään parhaat vapaaehtoistyön kannusteet sekä merkittävimmät esteet omasta järjestöstä ja muista vastaavista järjestöistä. Laaditaan selvityksen pohjalta ohjeet ja mallit, joilla vapaaehtoistoimijoita rekrytoidaan, perehdytetään, huolletaan ja palkitaan. Vapaaehtoistyön kehittämistä tehtiin osana Mikkelin AMK:n johtamiskoulutusta, johon osallistui liiton ja keskusseurojen työntekijöitä. Työ jatkuu edelleen. Ollaan mukana Sivistysliitto Kansalaisfoorumin hankkeessa, jossa kehitetään sosiaalista mediaa modernin järjestön viestinnän ja tiedon prosessoinnin tukena 12 järjestön työntekijää osallistui eri vaiheissa osallisuustyöpajan työhön. Syksyn työntekijäpäivillä oli aiheesta oma osionsa ja syksyn aikana järjestettiin viisi verkkotyöpajaa asian tiimoilta. Valtakunnallinen nuorisoseurapäivän juhla Juhlaa vietettiin Joensuussa. Isäntänä toimi Nuorisoseura Motora. Vuoden nuorisoseuran valinta tehdään uudella konseptilla. Valinta julkaistaan nuorisoseurapäivän juhlassa. Vuoden Nuorisoseuraksi valittiin Ulmalan Nuorisoseura Iisalmesta. Hallituksen nimeämä Vuoden Hermanni/Hermanska julkistetaan valtakunnallisessa H-kiltatapaamisessa huhtikuussa. Vuoden Hermanskaksi valittiin Ulla Virtanen Varsinais-Suomesta. Liiton hallinnoima Palvelutuuli-hanke, jonka tarkoituksena on luoda Keski-Suomen maakunnan alueella toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille vähentyneiden palveluiden tilalle päättyy ja sen toimintamallit otetaan järjestössä käyttöön. Palvelutuuli-hanke onnistui tavoitteissaan erinomaisesti. Tulokset esitellään sen julkaisemassa loppuraportissa Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa II -projektin myötä Nuorisoseurajärjestö osallistuu Nuorisotakuun toteuttamiseen parantamalla nuorten työllistymismahdollisuuksia kulttuurisen nuorisotyön tehtäviin Keski-Suomessa. Työllistämisellä tavoitellaan lisäresursseja 18 Hankkeen kautta työtehtävissä oli yli 60 henkilöä vuonna 2014 Keski-Suomessa. Työntekijöille järjestettiin yksilöllistä valmennusta, ohjausta sekä koulutusta: Kylä- ja seurantalopäivä talonmiehille ja talovastaaville 8.5., Jyväskylä

19 harrastusmahdollisuuksien järjestämiseen ja yhdistysten tilojen sekä toimintojen ylläpitoon ja sen myötä jäsenten ja toimijoiden määrän lisääntyminen. Projektissa työllistetään henkilöitä nuorisoseurojen toimintoihin ja tehtäviin eri tukimuotoja hyödyntäen. Projekti tukee työllistettävien henkilöiden työmarkkinavalmiuksia ja tarjoaa nuorisoseuroille lisäresursseja toimintaan ja tukee yhdistyksiä toimimaan työnantajina. Järjestö tarjoaa paljon hyviä työ- ja oppimisen paikkoja nuorille. Nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä on nuorten työllistämisen mahdollisuuksien etsiminen ja näkyväksi tekeminen. Vuoden 2014 aikana työllistetään henkilöä Keski-Suomen alueella, järjestetään työntekijöille ja työnantajille ohjausta ja koulutusta. Luova lava lapsille: nuorten kesätyöprojekti 5-7/ 2014 valmennus, perehdytys ja arviointi Työnantajille järjestettiin yksilöllistä ohjausta ja koulutusta: Innostu ja onnistu koulutus 25.1., Keuruu Kylä- ja seurantalokoulutus 23.8., Pihtipudas Luova lava lapsille leiritoiminnan kautta tarjottiin 10 nuorelle kesätyötä Leipää ja kulttuuria Pohjois-Savossa hanke toimii Pohjois-Savon ja Ylä-Savon alueella. Hankkeen päämääränä on vahvistaa pitkäaikaistyöttömien, 500 päivää työttömänä olleiden ja nuorten sosiaalista osaamista sekä työvoimapoliittisia valmiuksia työllistämällä heitä kulttuurisen nuorisotyöhön liittyviin tehtäviin. Kohderyhmänä on nuorisotakuun piiriin kuuluvat alle 25vuotiaat, alle 30vuotiaat ammattiin valmistuneet ja pitkäaikaistyöttömät. Työpaikkoja tarjoavat Pohjois-Savon alueella toimivat nuorisoseurat, nuorisoseurojen aluetoimisto, yhdistykset sekä läheiset yhteistyötahot. Hankkeen kautta työllistyvien työttömien toimintakykyä parannetaan järjestämällä koulutusta, joka kehittää sosiaalisia taitoja, yhteistyötaitoja sekä työnhakua tukevia taitoja. Lisäksi hankkeen kautta työllistettyjen työmarkkinavalmiuksia pyritään parantamaan järjestämällä työtehtäviä tukevaa koulutusta. Hanke käynnistyi helmikuussa 2014 ja projektipäällikkö aloitti työt Hankkeen kautta työtehtävissä on aloittanut 14 henkilöä Pohjois-Savossa vuonna Työntekijöille järjestettiin sekä yksilöllistä ohjausta että ryhmäkoulutusta. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työyhteisötaidot, kommunikointi ja viestintä Kylä- ja Seurantalopäivä (Jyväskylä) Hygieniaosaamiskoulutus Ensiapukoulutus Työmotivaatio/oma työelämä koulutus Työllistämishankkeiden verkoston laajeneminen ja työllistämisstrategian laatiminen Nuorisoseurajärjestölle. Työllistämisstrategia on järjestötoiminnan 19 Leipää ja kulttuuria hankkeiden v käynnistynyt kehittämistoiminta: Alueelliset verkostot ja niiden tapahtumat Nuorisoseurajärjestön valtakunnallinen

20 kehittämistapa ja Nuorisotakuun toteutumistapa, jonka tuo lisää resursseja toimintaan. Sen avulla tuetaan paikallisseurojen työnantajana toimimista ja autetaan luomaan työpaikkoja paikallisseuroissa. Koordinoidaan järjestön alueellisten työllistämishankkeiden toimintaa ja kehitetään toimintamalleja. Selvitetään mahdollisuudet valtakunnalliselle työllistämishankkeelle. Strategian tavoitteena on tukea uusien työllistämishankkeiden syntymistä mahdollisimman kattavasti koko maan alueelle, koordinoida alueellisia työllistämishankkeita, kehittää resursseja yhteistyöhön sekä NS järjestön työllistämisasiamiestoiminnan, agenttitoiminnan kehittäminen. Pidetään Nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä näkyvästi esillä. työllistämisstrategia, työllistämisen malli K-S välityömarkkinoiden palvelukartta Asiakaskysely Tukimateriaalin koonti työnnatajana toimiville yhdistyksille Liitto hakee yleisavustuksen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja välittää siitä osan keskusseuroille keskusseurojen kanssa yhdessä sovittujen tehtävien hoitamiseen hallituksessa hyväksyttyjen avustusperusteiden mukaisesti. Liitto jakoi piirijärjestöille valtionavun sovittujen periaatteiden mukaisesti. Liiton työntekijät kiertävät aktiivisesti maakunnissa alueellisissa ja paikallisissa tapahtumissa. Liiton työntekijät osallistuivat kokouksiin, tapahtumiin ja koulutuksiin eri puolilla maata. Jokaisen aluetoimiston ja keskusseuran kanssa käydään tuloskeskustelu. Tuloskeskusteluita ei käyty. Seurantalot.fi sivustoa ylläpidetään yhdessä muiden seurantalojärjestöjen kanssa sekä annetaan ohjausta ja neuvontaa seuroille sivun käyttöön. Sivusto uudistettiin kokonaisuudessaan vuoden aikana. Seurantalojen toimintaedellytyksiä kehitetään korjausmäärärahojen riittävän tason turvaamisella valtion tulo- ja menoarviossa yhteistyössä seurantaloasian neuvottelukunnan sekä taloja ylläpitävien muiden järjestöjen kanssa. Suomenkielisille nuorisoseuroille jaettiin avustuksia. Liitolla oli edustus sekä neuvottelukunnassa että sen työvaliokunnassa. 20