Ympäristö ja luonto painopiste

Transkriptio

1 Ympäristö ja luonto painopiste - arviointia / loppukysely 2012 Jarmo Lounassalo, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö

2 Perusoppaat Kiuru ja koppakuoriainen on ahkerassa käytössä toiminnan ja suunnittelun apuna. Olemme käyttäneet ideapankkina Kiuru ja koppakuoriainen opasta. Kiuru ja koppakuoriainen toiminut hyvin ryhmissä, jokainen ryhmä on saanut lisävinkkejä. Kiuru ja koppakuoriainen ja Keke hyviä käsikirjoja Jaettu materiaali oli hyvää, erityisesti Keke päiväkodissa. Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 2

3 Käsikirjaston perusmateriaalia Joka ryhmään hankittiin oma Suomen luonto-opas perusteokseksi. Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 3 Suomen luonto ja muut luonto- ja eläinaiheiset kirjat hyvin käytössä samoin ostetut erilaiset luupit ötököitä on tutkittu paljon.

4 Painopisteelle materiaalia omasta takaa Kasvimaan käyttö on lisääntynyt joka ryhmässä. Kasvimaan suunnitelma ja toteutus vielä kesken esikoululaisten ryhmät ovat toteuttaneet luontoon liittyviä asioita oman motivaation mukaan. Vanhempaintoimikunnan tuella haettu piharemonttia. Uuden pihan suunnitteluun osallistuivat kaikki Ahokujan ryhmien lapset ja aikuiset. Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 4

5 Hyvät koulutukset ja eko-toiminta käynnistynyt molemmissa päiväkodeissa. Koulutuksia verkostoitumalla 1. Luontokoulu Perus- ja vuodenaikakoulutukset 2. Vantaan kaupungin ympäristökeskus Luontokoulun kurssit olivat lähellä ja antoisia. Ekotukihenkilökoulutukset Hyvä, että oli tiedollisia 3. Kierrätyskeskus koulutuksia alkuun, josta lähti Kierrätys, materiaalit liikkeelle hyvä ajatustyö. 4. Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin 4V-Hanke KEKE opas perehdytys Koulutukset ovat olleet 5. Nuori Suomi käytännönläheisiä ja Perinneleikkejä luonnossa toteuttamiskelpoisia, joista annamme teille kiitokset. Hyviä koulutuksia, ehkä vähän toistoa... (3/38) Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 5 Koulutuksessa on ollut iloinen ja innostava ilmapiiri.

6 Hyödynnämme luonnon mukanaan tuomia iloja arjessa. METSÄRETKIÄ JA HYVINVOINTIA Luonto elämyksenä Hyvinvointi lasten kesken on lisääntynyt, koska lapset eivät esim. riitele metsässä juuri koskaan. Osa aikuisistakin on huomannut luonnossa olemisen rauhoittavan ja tasapainottavan vaikutuksen omaan oloon ja hyvinvointiin. Metsäretket ovat entistä pedagogisempia. Luonnon kasvatuksellisen merkityksen ymmärtäminen on lisääntynyt. Olemme opetelleet kuuntelemaan luontoa ja Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 6 sen ääniä ja nauttimaan myös hiljaisuudesta.

7 Ympäristökasvatus ja Kestävä kehitys Lasten kanssa on monenlaista kivaa: siivouspäiviä, yksi roska päivässä - tempaus, valovaanijat sammuttelevat valoja; on käsinuket Metsänhenki ja Puunhaltija jotka kertovat lapsille asioita, on Kaatiskunkku jne. Yhteistyö on ruokahuollon kanssa onnistunut, joten koko päiväkoti on linjassa kestävän kehityksen asiassa. (Myös 2 kriittistä kommenttia) Moni työntekijä on innostunut aiheesta ihan uudella tavalla, esim. minä päiväkodin johtajana. Lisäksi lapset vievät ajatuksia kotiin ruokapöytäkeskusteluihin jne. Asioista innostuminen vain on valitettavasti huomattavasti helpompaa kuin niiden toteuttaminen koko työyhteisön mittakaavassa päiväkodin arjessa. Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 7 Hyvä, että on nimetyt ekotukihenkilöt. (73/75!!!)

8 Luonto oppimisympäristönä ja hyvinvoinnin lähteenä Muutokset (75/80) Kielen kehityksen tuen muutokset Muutoksia myös työtavoissa 58 % Pysynyt samana 11 % Ymmärryksemme lisääntynyt; 31 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% Luonnon käyttö pysynyt samana päivähoitoyksikössämme säilyneet 13,16% Ymmärrys merkityksestä kasvanut oppimisympäristönä ja hyvinvoinnin 34,21% Ymmärrys kasvanut ja työtavat muuttuneet oppimisympäristönä ja hyvinvoinnin 52,63% Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 8

9 Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys Muutokset (75/80) Kielen kehityksen tuen muutokset Muutoksia myös työtavoissa 58 % Pysynyt samana 11 % Ymmärryksemme lisääntynyt; 31 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ympäristökasvatus ja KEKE pysynyt samana Ympäristökasvatusta ja kestävää päivähoitoyksikössämme säilyneet 5,26% Ymmärrys ympäristökasvatuksen ja kestävän merkityksestä kehityksen tekojen merkityksestä on kasvanut 35,53% ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen Ymmärrys tekojen kasvanut merkityksestä ja on työtavat muuttuneet 59,21% Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 9

10 Ympäristö ja luonto teeman hyödyllisyys yksiköllenne 0% 10% 20% 30% 40% 50% Ei mitään hyötyä Pieni Kohtalainen Suuri Ei mitään hyötyä Erittäin suuri Pieni Kohtalainen Suuri Erittäin suuri 0% 3,95% 5,26% 39,47% 51,32% Koulutusten hyödyllisyys yksiköllenne 0% 10% 20% 30% 40% 50% Ei mitään hyötyä Pieni Kohtalainen Suuri Ei mitään hyötyä Erittäin suuri Kohtalainen Erittäin suuri 0% Pieni 10,53% Suuri 35,53% 47,37% Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 6,58% 10

11 Viisi tärkeintä estettä koulutuksiin osallistumiselle Peruste Sijoittuminen Valintoja listalle Henkilöstövaje Eniten ykkössijoja 66 Kokousten ja koulutusten päällekkäisyys Ei koulutuksesta kiinnostuneita Tieto ei kulkenut yksikössä Eniten kakkossijoja Sijoittumisen keskiarvo Eniten kolmossijoja Myös nelossijoja Nelossijoja ja kolmossijoja yhtä paljon Yksikköön ei tullut tietoa Eniten viitossijoja 40 Jokin muu syy Kaatoluokka Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 11

12 Missä ryhmissä Kiuru ja koppakuoriainen opasta on käytetty? 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Kaikissa ryhmissä Kaikissa ryhmissä Pääsääntöisesti Pääsääntöisesti esiopetusryhmissä esiopetusryhmissä Pääsääntöisesti esiopetus- ja ja vuotiaidenryhmissä vuotiaiden ryhm 11,84% 21,05% 36,84% Pääsääntöisesti Pääsääntöisesti pienten pienten ryhmissä ryhmissä 0% Pääsääntöisesti Pääsääntöisesti ryhmissä, ryhmissä, joissa joissa on teemasta on kiinnostuneista teemasta 28,95% Opasta ei ole käytetty Opasta ei ole käytetty 1,32% Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 12

13 Miten Kiuru ja koppakuoriainen opasta on käytetty perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa ja kerhoissa? Kaikissa ryhmissä Osassa ryhmiä Ei ole käytetty Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Kerhoryhmät Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 13

14 Painopistetyöskentelyn rakenne 1. Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen Olemme erittäin tyytyväisiä toteutukseen yhteistyön ja toimintatapojemme kirkastuessa tilanne parantuu. Raamit ympäristöja luontosuhteen kehittämiselle ovat Vantaalla kunnossa :) 2. Johtajien tuen tärkeys 3. Projektivastaavien ja ekotukihenkilöiden keskeinen rooli On hyvä, että yksikössä on vastuuhenkilö/t tältäkin osa-alueelta. 4. Pienet askeleet kehittämisessä Olen päiväkodin johtajana ihastunut VKK:n kautta pienin askelin etenevään kehittämistoimintaan, kehittäminen lähtee meistä ja ihan ruohonjuuritasolta. Silloin on mahdollisuus saada aikaan asennemuutoksia, joiden kautta vasta todellista muutosta voi tapahtua ihmisten työskentelyssä. 5. Kehittämistyön ymmärtäminen jatkuvaksi prosessiksi Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 14 Tärkeäksi on koettu johtajan tuki. Painopistetyöhön on edellisten työskentelyjen myötä kehittynyt rutiinit.

15 Pohdintaa Kaksi vuotta on sopiva aika teemalle. Kehittämisen tahti Meillä on käynnistämisvuosi ja juurruttamisvuosi entä välivuosi Montako vastaavaa päivähoitoyksikössä voi olla Teema on ollut sopivan väljä, jolloin kaikki ovat löytäneet helposti oman tapansa käyttää aihetta. Innostuttaisiin varmasti teemoista enemmän, jos pidettäisiin "välivuosia. Miksi on niin kovin kiire uudistaa koko ajan? Vantaan varhaiskasvatuksessa etenemme totisesti nopeinta kulkuneuvoa käyttäen, eli lentokonetta. Viisiryhmäisessä talossa, jossa on paljon sijaisia, ei henkilökuntaa meinaa riittää pitkäjännitteisyyttä vaativiin erityistehtäviin varsinkin kun Vantaalla vastuutehtäviä on paljon, ja arkityökin on vaativaa. On kaksi projektivastaavaa, on moniku -vastaava, atk vastaava, esiopetus -vastaava yms. Painopistetyöskentelyn voi jättää oikeasti väliin Tilanteet voivat muuttua yllättäen (sovittiin näin kahden yksikön kohdalla) (yksi ehdotus painopisteestä luopumiselle) (vrt. kysely) Menneillään voi olla toinen hanke tms. Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 15

16 Teean terveiset Teea Markkula, sivistystoimen ympäristöpäällikkö Ekotukihenkilökoulutus järjestetään ja ekotukihenkilö jokaisessa päiväkodissa vuoden 2012 lopussa Sivistystoimen ympäristöohjelman ( ) arviointikysely toteutetaan , kohderyhminä ekotukihenkilöt, ympäristötyöryhmä sekä johtoryhmät -> HUOM! Kysely lähetetään ekotukihenkilön henkilökohtaiseen sähköpostiin = joko eduvantaa tai tiimiposti Ympäristöpäällikkö käy toimintavuoden aikana alueellisissa esimieskokouksissa ja sen lisäksi pyydettäessä yksiköissä Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 16

17 Painopistetyöskentelyn loppuarviointi 2012 Tuki ja organisointi on ollut loistavaa. Kiitos! 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Hyvä työtapa helpottaa omaa kehittämistyötä Painopistetyöskentely on hyvä Hyvä työtapa helpottaa omaa kehittämistyötä olemme oppineet rajaamista Painopistetyöskentely on hyvä kehittämistyötä. Lisäksi olem... 13,16% Parasta on, etteivät luonto- ja leikkipainopisteet poissulje toisiaan. 71,05% Painopistetyöskentely on hyvä Hyvä työtapa helpottaa omaa kehittämistyötä lisää vapautta toteutukseen Painopistetyöskentely on hyvä Hyvä työtapa helpottaa omaa kehittämistyötä liikaa vauhtia ja asioita kehittämistyötä, mutta vauhti... Painopistetyöskentely kahlitsee liikaa toimintayksikköjen omaa toimintaa, ja sen käytöstä pitäisi Kahlitsee liikaa ja sen käytöstä pitäisi luopua 6,58% 7,89% 1,32% 2012 Hyvä työkalu: lisätukea 18 % 8% Vantaan kaupunki, Jarmo Lounassalo 17 Innostu kielestä loppuarvio 2010 Hyvä työkalu 82% Pitää luopua 0% 91% 1%