Opinnoista osaajaksi -hanke PKS-KOKO. Varhaiskasvatuksen verkostotapaaminen: workshopin yhteenveto

Transkriptio

1 Opinnoista -hanke PKS-KOKO Varhaiskasvatuksen verkostotapaaminen: workshopin yhteenveto KLO , Helsingin henkilöstökeskus Lisätietoja workshopista: hankekoordinaattori Anna Suvilaakso p Opinnoista

2 VARHAISKASVATUKSEN VERKOSTOTAPAAMINEN: TULEVAISUUDEN YHTEISTYÖ 8.45 Tilaisuuden avaus (Virpi Mattila, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Espoo) 9.10 Kartoituksen päätulosten esittely (Opinnoista -hanke, Anna Suvilaakso) 9.30 Workshop: tulevan yhteistyön konkretisointi (Riitta-Maija Vesanen, Tmi RMV) Tilaisuuden päättäminen (Jarmo Lounassalo, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Vantaa & Risto Keskinen, erityissuunnittelija, Helsinki) OPISKELIJAT LTO-KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KOHTAAMINEN KORKEAKOULUT: Diak, HY, Laurea, Metropolia, TYÖNANTAJAT: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

3 KORKEAKOULUJEN EDUSTAJAT (varhaiskasvatuksen opetus) Diakonia-ammattikorkeakoulu: koulutusjohtaja Jari Helminen Diakonia-ammattikorkeakoulu: lehtori Marjaana Marttila Helsingin yliopisto: professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto: lehtori Leena Tahkokallio Laurea, Espoo Otaniemi: lehtori Virpi Lund Laurea, Espoo Otaniemi: lehtori Reetta Voutilainen Metropolia: lehtori Aini Ronkainen Metropolia: lehtori Anna-Riitta Mäkitalo Verkostotapaamiseen osallistujat KAUPUNKIEN EDUSTAJAT Espoo: varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Virpi Mattila Espoo: rekrytointiasiantuntija Noora Lindberg Helsinki: erityissuunnittelija Risto Keskinen (Sosiaalivirasto) Helsinki: työvoimasuunnittelija Riikka Heloma (Sosiaalivirasto) Helsinki: päivähoitoalueen päällikkö Kirsi Mustila Helsinki: erityissuunnittelija Hanna Keskinen (Henkilöstökeskus) Kauniainen: varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola Kauniainen: henkilöstösihteeri Sirpa Paakkola Vantaa: varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarmo Lounassalo Opinnoista hanke: hankekoordinaattori Anna Suvilaakso OPISKELIJAT Diakonia-ammattikorkeakoulu: Karoliina Eräste Metropolia: Reetta-Leena Mikkonen, Sofianlehdonkadun opiskelijayhdistys Laurea, Espoo Otaniemi: Leevi Laasonen ja Pia Mikkonen Helsingin yliopisto: Essi Kantonen, Ebe ry:n varapuheenjohtaja (lastentarhanopettajiksi opiskelevien ainejärjestö) Helsingin yliopisto: Tiina-Liisa Pitko, KEHRY:n opiskelijajäsen (lastentarhanopettajien koulutuksen kehittämisryhmä)

4 ENSIMMÄISIÄ AJATUKSIA, KULTIVOINTI PORINOITA: Osallistujat jaettiin neljään ryhmään. Workshopin alussa ryhmissä pohdittiin kartoituksen yhteenvedon ja ensimmäisten puheenvuorojen pohjalta nousseita ajatuksia. Mihin ja miksi LTO-opiskelijat katoaa valmistumisen jälkeen? Mentoroinnin merkitys Opiskelijoiden välinen yhteistyö koulutuksen aikana OPETUSharjoittelun merkitys (ei pelkästään TYÖharjoittelu) Ammatti-identiteetin kasvu; tieto, sovellusosaaminen Ammatin arvostuksen problematiikkaa - työssäolevien kokemukset vs. yhteiskunnan arvostus Ohjaajan merkitys Oppimisen/kasvun prosessi

5 KAHDEN KEHITTÄMISKOHTEEN VALINTAA Ryhmät poimivat valmiista kehittämisehdotuksista kaksi sekä esittivät uusia ideoita. Tämän jälkeen ehdotuksia työstettiin eri ryhmissä. Lopuksi ryhmät sekoitettiin ja osallistujat pääsivät tarkastelemaan ryhmien tuotoksia uusissa kokoonpanoissa. 1. Infrastruktuurin luominen: tiedon saatavuuden (avoimuus, yhteistyö) ja harjoittelupaikkaverkoston kehittäminen 2. Mentorointi Lisäksi nostettiin uusina ehdotuksina: Ammatti-identiteetin tarkastelu: hoidon, kasvatuksen ja opetuksen suhde Ammattikorkeakoulujen ja yliopiston opiskelijoiden välinen yhteistyö (luennot, hankkeet) Todettiin, että ohjauksen sekä palautejärjestelmien kehittäminen liittyvät infrastruktuurin rakentamiseen.

6 INFRASTRUKTUURIN LUOMINEN: TIEDON SAATAVUUDEN & HARJOITTELUPAIKKAVERKOSTON KEHITTÄMINEN (1/2) 1. ryhmän ehdotus: Pitkässä juoksussa yhteistyön rakentaminen vuosien perspektiivillä Uusien rajapintojen etsintää, ei olemassa olevien rakenteiden purkua Liikkeelle hallittavista kokonaisuuksista = "raiteiden rakentaminen junaa varten" Tehdään olemassa olevat asiat näkyviksi (esim. verkkoalusta), haetaan yhtymäkohtia erilaisten koulutusten välille Matkan varrella kumuloituvuutta ja infrastruktuurin rakentamista Vertaisoppiminen yhtenä osana Tukholman toimintaan sijoitettu koulutus (VFU) voisi toimia mallina Opsien yhteneväisyys - missä rajoissa? Huom! oppilaitosten profiloituminen.

7 INFRASTRUKTUURIN LUOMINEN: TIEDON SAATAVUUDEN & HARJOITTELUPAIKKAVERKOSTON KEHITTÄMINEN (2/2) 2. ryhmän ehdotus: Olemassa oleva näkyväksi esim. VKK-metron sivusto Sopimusten muokkaaminen jatkuvuuden mahdollistamiseksi "kunnat ja oppilaitokset" Askelten löytäminen Visio kolmikantayhteistyössä opiskelija-oppilaitostyönantaja: yhteistyön syventämien ja rytmittäminen esim. opetussuunnitelmatyö

8 MENTOROINTI (1/2) 1. ryhmän ehdotus: Pienryhmissä (max. 4 opiskelijaa) eri oppilaitoksista kokoontuvat mentorin johdolla Prosessi irrallaan harjoitteluverkostosta ja harjoitteluprosesseista Mentorina on kaupungin LTO tulevaisuudessa mentori-verkosto Oppimistilanne kaikille: vertaisoppimista opiskelijoiden kesken ja oppimistilanne ohjaajalle, joka kohtaa sekä sosionomit että yliopiston opiskelijat samassa ryhmässä 6 kk - 9 kk kestävä prosessi (5-8 tapaamista); 1,5-2h/krt mentorin päiväkodissa - Mahdollistaa tiiviin suhteen luomisen yhteen yksikköön Mentoroinnin ajankohtaa mietittävä, yleensä loppuvaiheen opiskelijoille, jotka ovat lähellä siirtymistä työelämään vaihtoehto: alkaa ennen valmistumista ja loppuu kun opiskelija on ensimmäisessä työpaikassa vaihtoehto: ennen opintojen loppumista tai keskivaiheessa opintoja. Yhteiset alku- ja lopputapaamiset koordinointia, valmentamista prosessiin tarvitaan mutta ei välttämättä erityistä mentoreiden koulutusta Markkinointi kunnissa tärkeää kynnyksen madaltaminen mentoriksi ryhtymiselle Vapaaehtoisuus kaikille osapuolille tärkeää, reunaehdot tapaamisille mutta myös vapautta Yliopistolla kiinnostusta tutkimuksen kohdentamiseen osaan mentorointipilottia Olemassa olevat mentorointikäytännöt ensin näkyviksi Keskustelut kunnissa ja kuntien välillä + yhdessä

9 MENTOROINTI (2/2) 2. ryhmän ehdotus: Taustalla visio yhteisistä kenttäpäiväkodeista ja yhteisestä ohjaajakoulutuksesta Kenttäpäiväkotiverkoston laajentaminen koskemaan myös amkeja mentoriopettajat näistä päiväkodeista Ryhmämentorointi, missä tapaavat opiskelijat, työelämän edustajat ja oppilaitosten edustajat

10 LOPPUSANAT Tarvitaan rajasysteemiä pitkässä juoksussa: jokaisella oppilaitoksella voi olla omia järjestelyitä, mutta järjestelmää on voitava käyttää huokoisesti rajoja ylittäen. Tarvitaan yhteiset raiteet, joilla kukin juna liikkuu kohti hyvää ammatin perushallintaa. Eri oppilaitosten opiskelijat oppivat samalla yhteistyöhön jo opiskeluvaiheessa. Kunnat voivat toimia sillanrakentajina. Opiskelijoiden pitää saavuttaa tietty ammatillisen osaamisen perustaso, mutta kukaan ei ole valmis "valmistuessaan" ja siksi tarvitaan yhteistä työn kehittämisen näkökulmaa. Kuntien toiveena / haasteena on saada opiskeluun käytäntöä kehittävä ote jo harjoitteluvaiheessa. Seuraavaksi mietittävä: mistä lähdetään liikkeelle? Jatkotapaamisen muoto, mentoroinnin organisointi jne. Kunnat lähestyvät korkeakouluja ehdotuksen kanssa