Projektin sidosryhmien roolien määräytyminen tasomallin hyödyntäminen toteutuskyvykkyyden suunnittelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektin sidosryhmien roolien määräytyminen tasomallin hyödyntäminen toteutuskyvykkyyden suunnittelussa"

Transkriptio

1 Projektin sidosryhmien roolien määräytyminen tasomallin hyödyntäminen toteutuskyvykkyyden suunnittelussa Aki Aapaoja, DI Tutkija, Oulun yliopisto Harri Haapasalo, TkT, KTM Tuotantotalouden professori, Oulun yliopisto Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry 1 Sidosryhmäjohtamisen ja -analyysin lähtökohdat Suomen rakennusteollisuus on suurelta osin normiohjautuvaa, ja sidosryhmien roolit on määritetty hyvin selkeästi. Perinteisesti suomalaisen rakennusteollisuuden laatua ja imagoa on pidetty hyvänä tai vähintään tyydyttävänä erityisesti teknisestä ja toteutuksellisesta näkökulmasta [15 ja 16]. Alan hankintatavat perustuvat lähes kokonaan hintakilpailutukseen eli alhaisimpaan tarjottuun hintaan, minkä tavoitteena on muodostaa ja yhteensovittaa kilpailutetuista osakokonaisuuksista halvin sekä paras mahdollinen kokonaisuus. Osittamisen takia projekteista ei voida kuitenkaan muodostaa liiketoiminnallisia kokonaisuuksia, vaan periaatteessa ne ovat joukko erillisiä osia ja vaiheita. Tämä on johtanut voimakkaaseen osaoptimointiin, jonka seurauksena laatu on heikkoa ja asiakasarvo on osin menettänyt merkityksensä [8]. Sidosryhmien tulisi kyetä näkemään projekti eri osien ja vaiheiden integroituna kokonaisuutena, joka tarjoaa hyötyjä kaikille sidosryhmille. Jotta asiak kaan tarpeet voidaan täyttää mahdollisimman hyvin, tulisi projektien ottaa huomioon lopputuotteen koko elinkaari. Todellisuudessa suunnittelun ja rakentamisen kustannukset muodostavat vain murto-osan koko elinkaaren kustannuksista, jolloin elinkaarimallissa hintakilpailutus menettää merkityksensä. Kuitenkaan perinteisillä kustannuksiin sidotuilla toimintamalleilla korkeaa laatua ja arvontuottoa ei voida saavuttaa [15]. Rakennusprojektit työllistävät ja koskevat laajaa joukkoa eri sidosryhmiä erilaisine tarpeineen. Alan toiminnan siirtyessä entistä suhdeperustaisemmaksi, tulee projekteissa kiinnittää erityistä huomiota sidosryhmien arviointiin, jotta heidän eri roolinsa ja vastuunsa voidaan kartoittaa. Sidosryhmillä onkin projekteissa yhä tärkeämpi rooli, koska yhteistyön myötä sidosryhmät kykenevät tukemaan toisiaan erilaisine vahvuuksineen, taitoineen ja osaamisineen. Toimivassa yhteistyössä sidosryhmillä on yhtenevät tavoitteet, ja ne ovat näin ollen riippuvaisia toisistaan. Sidosryhmä on mikä tahansa ryhmä, henkilö tai osapuoli, joka voi vaikuttaa projektiin, tai johon projekti vaikuttaa. Tyypillisesti projektit käsittävät useita eri sidosryhmiä, joista jotkut ovat tärkeäm- piä ja keskeisempiä kuin toiset. On kuitenkin tärkeää huomioida, että sidosryhmien keskeisyys ei ole pysyvää, vaan se voi muuttua projektin kuluessa ja projektikohtaisesti. Mitchell ym. [10] ovat määritelleet viitekehyksen projektien sidosryhmien keskeisyyden tarkastelemiselle. Viitekehyksessä keskeisyyden tarkasteleminen tapahtuu kolmen tekijän avulla: vallan, legitimiteetin ja kiireellisyyden. Projektin onnistumiselle tekijöiden välisen tasapainon ylläpitäminen on elintärkeää. Suomalaisessa rakennusteollisuudessa suhdeperustaisten sopimusmuotojen yleistyessä sidosryhmien johtamisen on todettu olevan vaikeaa heidän rooliensa tunnistamiseen liittyvien toimintatapojen ja työkalujen puutteen vuoksi. Ongelmat ovat korostuneet etenkin suurissa ja monimutkaisissa projekteissa, jotka käsittävät jopa kymmeniä eri sidosryhmiä. Tämän artikkelin tavoitteena on esittää taso- ja luokittelumalli sidosryhmien analysoinnille ja kuvata rakennusprojektin sidosryhmien keskeisyyttä esimerkkiprojektissa. Mallin avulla voidaan arvioida systemaattisesti sidosryhmien keskeisyyttä ja projektikohtaisesti muuttuvia rooleja erityisesti monimutkaisissa projekteissa. 2 Sidosryhmien keskeisyys Projektiverkostot sisältävät eri sidosryhmiä omine tarpeineen, vaatimuksineen sekä odotuksineen. Sidosryhmät ovat osapuolia, joihin projekti vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti. Heillä on usein odotuksia projektin suhteen, ja näin ollen he voivat pyrkiä vaikuttamaan siihen positiivisesti tai negatiivisesti. Karkeasti jaoteltuna sidosryhmistä voidaan erottaa kaksi ryhmää, sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät. Sisäisten sidosryhmien selvimpänä tunnusmerkkinä voidaan pitää projektin virallista jäsenyyttä, joka yleensä tarkoittaa sopimuksellista sidosta projektiin ja projektin jonkin resurssin hallintaa. Ulkoisilla sidosryhmillä ei ole sopimusta projektin kanssa, ja näin ollen he ovat projektin epävirallisia jäseniä. Ulkoisilla sidosryhmillä ei ole myöskään suoraa valtaa projektin resursseihin, mutta he voivat silti kyetä vaikuttamaan projektiin [2]. Sidosryhmien johtamisen tärkeimpiä tehtäviä on tunnistaa ne sidosryhmät, jotka voivat vaikuttaa projektiin ja tavoitteiden saavuttamiseen. Tun- 67

2 nistaminen voidaan suorittaa esimerkiksi Mitchellin ym. [10] mallilla, joka kuvaa sidosryhmän keskeisyyden (salience) painoarvona, jonka projektipäälliköt antavat sidosryhmien vaateille. Toisin sanoen malli määrittää sidosryhmien keskinäisen tärkeysjärjestyksen projektin näkökulmasta. Keskeisyyttä voidaan mitata kolmella muuttujalla: vallalla (Power), legitimiteetillä (Legitimacy) ja kiireellisyydellä (Urgency). Keskeisyydelle on hyvin tyypillistä sen vaihtelu, ja monet sidosryhmät pyrkivätkin kasvattamaan keskeisyyttään eri keinoin, jos kokevat vaateidensa olevan tärkeitä. Tämä koskee etenkin ulkoisia sidosryhmiä, jotka eivät tyypillisesti ole niin keskeisessä asemassa kuin sisäiset sidosryhmät [1 ja 2]. Sidosryhmän valta voidaan yksinkertaisuudessaan ymmärtää toimijoiden välisenä suhteena, jonka avulla toimija A saa toimijan B toimimaan tavalla, jolla B ei normaalisti toimisi. Näin ollen valta on voimaa, jolla sidosryhmä saa resursseja käyttöönsä. Valta voi esiintyä monessa muodossa; se voi olla suoranaisesti pakottavaa tai se voi liittyä materiaalien hallintaan. Joskus valta voi perustua myös symbolisiin ja arvovaltaisiin ominaisuuksiin. Vallan monimuotoisuuden takia onkin äärimmäisen tärkeää, että se tulee huomioitua riittävällä tarkkuudella [10]. Voimasta poiketen legitimiteetti pohjautuu enemmän yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin normeihin sekä osaltaan myös tunteisiin kuin pelkkiin sidosryhmien omiin intresseihin. Näin ollen legitimiteetti tulee ymmärtää käsityksenä ja oletuksena, jonka mukaan yrityksen toiminta on haluttua, laillista ja tarkoituksenmukaista verrattuna sosiaalisiin sekä yhteiskunnallisiin normeihin, uskomuksiin ja arvoihin. Yleensä projektit kiinnittävätkin huomiota vaateisiin, jotka projektikin kokee oikeutetuiksi. On kuitenkin huomioitava, että sidosryhmän vaade voi olla oikeutettu, mutta jos ei ole valtaa toteuttaa sitä, voi vaateen tärkeys olla vaikea tuoda esiin saati saada toteutettua. Muun muassa tästä syystä sisäisillä sidosryhmillä on keskeinen asema projekteissa [10]. Viimeinen muuttuja, kiireellisyys, on aste, joka ilmaisee projektin kiireellisyyden vastata sidosryhmän vaateeseen. Näin ollen kiireellisyys voidaan ymmärtää myös sidosryhmän mielenkiintona vaadetta kohtaan. Kiireellisyydellä on kaksi ulottuvuutta: aikariippuvuus sekä kriittisyys. Aikariippuvuudella tarkoitetaan vaateen ajallista kiireellisyyttä, kun taas kriittisyydellä tarkoitetaan vaateen tärkeyttä sidosryhmälle. Etenkin rakennusprojekteissa on huomattu, että projektin tavoitteisiin ja toteutukseen liittyvät tekijät lisäävät eniten sidosryhmien vaateiden kiireellisyyttä. Ilman viimeistä muuttujaa kaksi ensimmäistä antaisivat sidosryhmäsuhteista hyvin helposti staattisen ja muuttumattoman kuvan, ja näin ollen kiireellisyys muuttaakin sidosryhmäkentän dynaamiseksi. Siten sidosryhmien aseman mahdollinen muutos projektin kuluessa tulee huomioitua [10]. Viime kädessä sidosryhmän keskeisyys määräytyy sidosryhmän muuttujien määrästä. Vaikka valta onkin muuttujista määräävin ja selvin tekijä, ei pelkästään sen omaaminen aseta sidosryhmää keskeiseen asemaan. Tästä syystä sidosryhmiä, jotka omaavat kaikkia tekijöitä, voidaan pitää keskeisimpinä ja jossain tapauksissa myös vaarallisimpina. Siten sidosryhmien keskeisyyttä projektiverkostossa määritettäessä on kaikki kolme muuttujaa huomioi tava. 2.1 Sidosryhmät suomalaisissa rakennusprojekteissa Rakennushanke määritellään hankkeena, jonka tarkoituksena on tuottaa tiettyä toimintaa palveleva tila. Talonrakennushankkeella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen tarvittavan tilan aikaansaamiseksi. Rakennushanke alkaa, kun tila päätetään hankkia rakentamalla, ja päättyy, kun rakennettu tila otetaan käyttöön [12]. Perinteisesti rakennusprojektien tehtävät jaetaan eri sidosryhmien kesken. Jako on hyvin riippuvainen projektista ja sen monimutkaisuudesta; mitä monimutkaisempi projekti, sitä enemmän sidosryhmiä. RT Talonrakennushankkeen kulku, 1989 (myöhemmin RT-kortti) tunnistaa rakennusprojekteissa viisi eri sidosryhmää: käyttäjän, rakennuttajan, rakentajan (mm. pääurakoitsija), suunnittelijan ja viranomaiset. Pienessä projektissa yksi ja sama sidosryhmä voi edustaa montaa eri tehtävää ja siten myös sidosryhmää, kun taas suurissa projekteissa sidosryhmät voivat vaihdella projektin eri vaiheissa. Esimerkiksi pientalohankkeessa käyttäjä voi olla samalla rakennuttaja, rakentaja ja suunnittelija, mutta suuressa hankkeessa jokaista tehtävää voi hoitaa eri taho [12]. Loppukäyttäjä on lähes aina tiedossa ennen projektin alkamista. Tyypillisesti loppukäyttäjä tai hänen edustajansa toimiikin projektin toiminnallisena asiantuntijana, koska hänen laadulliset tarpeensa, vaatimuksensa ja tavoitteensa toimivat projektin lähtöpisteenä. Muiden sidosryhmien, kuten urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden, tehtävänä on selvittää, huomioida sekä toteuttaa nuo vaateet. Rakennusprojekteissa loppukäyttäjiksi luetaan sekä asukkaat että ylläpitäjät [12]. Rakennuttajan tehtävänä on hankkeen toimeenpaneminen sekä läpivienti, ja siten ensisijainen tehtävä on taata, että hankkeen lopputulos täyttää käyttäjän vaatimukset sekä tarpeet. Tästä syystä rakennuttaja toimiikin hyvin läheisessä yhteistyössä käyttäjän kanssa. Vaikeissa ja monimutkaisissa tapauksissa voidaan hyödyntää konsulttien tietotaitoa [12]. 68

3 Rakennusprojektien suunnittelijat vastaavat rakennuksen tuotesuunnittelusta. Tyypillisesti rakennushankkeet työllistävät useita suunnittelijoita eri aloilta, mutta yksinkertaisissa projekteissa yksi suunnittelija voi vastata kaikesta suunnittelusta. Rakennusteollisuuden projektit sisältävät yleensä ainakin pääsuunnittelijan, arkkitehdin, teknisen suunnittelijan, rakennesuunnittelijan ja kustannussuunnittelijan [12]. Rakentaja tai (pää)urakoitsija vastaa hankkeen käytännön toteuttamisesta. Suurissa projekteissa pääurakoitsijan alaisuudessa työskentelee eri alihankkijoita. Nykyisin on pikemmin sääntö kuin poikkeus, että projekteissa on suuri määrä eri urakoitsijoita. Rakentaminen on aina luvanvaraista työtä, minkä takia normien, lakien ja määräysten noudattamisen valvomiseen tarvitaan viranomaisia. Valvontavastuu rakennushankkeiden laillisuudesta on pääasiassa paikallisella rakennusvalvontaviranomaisella, mutta osa tehtävistä kuuluu palo-, terveys- ja turvallisuusviranomaisten sekä rahoittajien vastuulle [12]. 2.2 Teoreettinen viitekehys Rakennusprojektin sidosryhmäverkostot voivat usein olla erittäin kompleksisia. Erityisesti suuret projektit sisältävät kirjavan ja suuren määrän eri sidosryhmiä [8]. Projektit joutuvatkin käsittelemään paljon erilaisia vaatimuksia ja toiveita, minkä takia on tärkeää pystyä tunnistamaan sekä analysoimaan ne vaateet ja sidosryhmät, jotka voivat eniten vaikuttaa projektin päätöksiin [11]. Sidosryhmäanalyysiä voidaan pitää välttämättömänä projektien onnistumiselle. Koska sidosryhmien keskeisyys muuttuu niin projektien sisällä kuin niiden välilläkin, on niiden tehokas tunnistaminen ja johtaminen erittäin vaikeaa. Keskeisyyttä voidaan mitata ja arvioida sidosryhmien vallan, legitimiteetin ja kiireellisyyden avulla. Mitchell ym. [10] ovat todenneet, että valta itsessään ei takaa sidosryhmän keskeisyyttä, vaan sidosryhmän keskeisyyttä lisää legitimiteetti ja niiden täytäntöönpanon kiireellisyys. Toisaalta legitimiteetti saa oikeutuksensa vallasta ja kiireellisyydestä. Voidaankin sanoa, että valta ja legitimiteetti muodostavat keskeisyyden ytimen ja siten auktoriteetin, mutta kiireellisyys määrittää vaateiden kriittisyyden sidosryhmälle. RTkortti [12] tunnistaa sidosryhmiksi käyttäjän, rakennuttajan, suunnittelijat, rakentajan sekä viranomaiset, ottamatta kuitenkaan kantaa eri sidosryhmien keskeisyyteen. Tutkimusten mukaan [5 ja 7] rakennusprojektit ja -teollisuus ovat jo vuosia kärsineet tilaus-toimitusketjun pirstoutuneisuudesta, mikä on osaltaan johtunut sidosryhmien integroinnin ja johtamisen tehottomuudesta. Koska suomalaiset rakennusprojektit koostuvat lukemattomasta määrästä pieniä yrityksiä ja työllistävät niitä, koskee pirstoneisuus erityisesti suomalaista rakennusteollisuutta. 3 Sidosryhmien keskeisyys rakennusprojektissa Esimerkkiprojekti on lukion ja päiväkodin rakennusprojekti, joka käsittää noin kerrosneliötä sekä tarjoaa tilat 500 lukiolaiselle ja 210 päiväkotilapselle. Projektin kesto on 18 kuukautta ja rakentamiskustannukset ovat noin 25 miljoonaa euroa. Erityisen mielenkiintoisen projektista tekee se, että siinä hyödynnetään elinkaarimallia, jonka perusteella pääurakoitsija on ottanut rakentamisen lisäksi vastuulleen 25 vuoden ylläpidon. Sen on arvioitu maksavan noin 33 miljoonaa euroa. Elinkaarimallin hyödyntäminen sekä yhä useampien sidosryhmien mukaantulo muuttavat selvästi projektin luonnetta entistä monimutkaisemmaksi optimaalisen ja kestävän lopputuloksen saavuttamiseksi. Näin olleen projekti muuttaa sidosryhmille asetettavia tavoitteita, mutta samaan aikaan sidosryhmiltä tulevia vaatimuksia ja ehdotuksia on kuunneltava entistä tarkemmin. Vaikka tämä tutkimus keskittyykin pääasiassa sidosryhmien keskeisyyden arviointiin rakennusvaiheessa, vaikuttaa siihen luonnollisesti myös elinkaarimallin hyödyntäminen. Sidosryhmien keskeisyys ja merkittävyys perustuu Mitchellin ym. [10] malliin, jossa keskeisyys perustuu sidosryhmän valtaan, legitimiteettiin sekä kiireellisyyteen. Tässä tutkimuksessa kyseisten muuttujien numeeriset arvot selvitettiin parivertailun avulla, joka pakottaa vastaajan priorisoimaan kaksi tekijää, jolloin saadaan selville eri muuttujien keskinäinen tärkeysjärjestys. Sidosryhmien keskeisyys laskettiin muuttujien painotetun keskiarvon avulla, jonka tavoitteena on selvittää sidosryhmien keskinäinen tärkeysjärjestys ja luokitella ne sisäisiin sekä ulkoisiin sidosryhmiin. 3.1 Tulokset Esimerkkiprojekti tarjosi sekä erinomaisen että mielenkiintoisen ympäristön sidosryhmien keskeisyyden ja roolien tutkimiseen. Tutkimuksen perusteella on tunnistettu projektista kahdeksan eri sidosryhmää: pääurakoitsija ja rakentaja: vastuu rakentamisesta, mutta myös sen jälkeisestä ylläpidosta kunta: tilaaja, loppukäyttäjä ja viranomainen (mm. rakennusvalvonta) pankki: rahoittaja ja omistaja (virallisesti rakennuttaja, jonka tehtävät on siirretty sopimuksella kunnalle) arkkitehti: toimi myös pääsuunnittelijana rakennesuunnittelija 69

4 Muut suunnittelijat Aliurakoitsijat Rakennesuunnittelija Materiaalitoimittajat Pankki Projekti Pääurakoitsija (ylläpito) Arkkitehti Kuvio 1. Projektin tunnistetut sidosryhmät. Kunta muut suunnittelijat (mm. LVI, sähkö) materiaalitoimittajat (mm. ikkunat, ovet, betonielementit) aliurakoitsijat (mm. LVI, sähkö). Kuten huomataan, on sidosryhmiksi nimetty sekä yksittäisiä toimijoita että ryhmiä. Yksittäisten toimijoiden sidosryhmät olivat projektissa niin merkittävässä ja keskeisessä asemassa, että heitä ei voitu yhdistää ryhmäksi. Toisaalta yksikään aliurakoitsijoista ei erottunut toisista aliurakoitsijoista, ja siten heidät esitetään yhtenä ryhmänä. Sama asia koskee myös materiaalitoimittajia sekä muita suunnittelijoita. Esimerkkiprojektin sidosryhmät voitiin helposti jakaa sisäisiin sekä ulkoisiin. Sisäiset sidosryhmät ovat projektin tärkeimmät ja näin ollen heillä tulee olla etuoikeus projektiin. Ainoastaan pankki, pääurakoitsija ja kunta olivat sopimuksellisesti sidoksissa projektiin, joten määritelmän mukaan he olivat ainoita sisäisiä sidosryhmiä. Lisäksi heidän merkityksensä ja roolinsa olivat huomattavasti muita sidosryhmiä korkeampia, mikä osaltaan tukee heidän nimeämistään sisäisiksi sidosryhmiksi. Arkkitehtia (pääsuunnittelija) lukuun ottamatta muut sidosryhmät olivat selvästi ulkoisia sidosryhmiä, koska he olivat sopimuksellisessa suhteessa pääurakoitsijan kanssa. Vaikka he eivät olleet projektissa keskeisessä asemassa, heidän merkitystään projektille ei saa väheksyä, vaan myös ulkoiset sidosryhmät on huomioitava. Arkkitehdin rooli ja merkitys projektille on erittäin mielenkiintoinen; pääsuunnittelijana hänet tulisi lukea projektin sisäiseksi sidosryhmäksi, ja näin myös jokainen haastattelija aluksi oletti asian olevan. Koska hänellä ei kuitenkaan ole sopimusta projektin kanssa, täytyy hänet määritelmän mukaan lukea ulkoiseksi sidosryhmäksi. Jos RT-kortin [12] sidosryhmäjakoa verrataan esimerkkiprojektin sidosryhmiin, voidaan sieltä tunnistaa ne kaikki, mutta projektissa on myös sidosryhmiä, joita RT-kortti ei tunnista. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että RT-kortin jako on käyttökelpoinen perinteisissä ja pienissä rakennusprojekteissa (mm. pientalohanke), joissa sidosryhmiä on vähän ja heidän roolinsa ovat hyvin selkeät. Haastatteluissa tuli kuitenkin ilmi, että RT-kortin toimittaja- ja sidosryhmäluokittelua tulisi laajentaa erityisesti monimutkaisia sekä vaihtelevia projekteja (esim. elinkaarihankkeet) ajatellen. Yksi haastateltavista painotti, että elinkaarimallin avulla on projektiin pystytty tuomaan mukaan laajamittaisen ja asiantuntevan joukon sidosryhmiä, minkä avulla voidaan saavuttaa entistä parempi lopputulos kaikille osapuolille. Muun muassa esimerkkiprojektissa pankilla, kunnalla ja pääurakoitsijalla oli useita erilaisia rooleja. Siten koko rakennuksen elinkaarta koskeva sidosryhmien sekä heidän vaatimustensa huomiointi ja arviointi on tullut entistä haastavammaksi. Erityisen mielenkiintoinen huomio oli, ettei kukaan haastateltava eikä myöskään RT-kortti [12], nimennyt paikallisia asukkaita projektin sidosryhmäksi ennen kuin heidät mainittiin. Haastatteluissa kuitenkin selvisi, että muun muassa paikallisten asukkaiden valitukset myöhästyttivät projektia noin puoli vuotta. 3.2 Sidosryhmien keskeisyys esimerkkiprojektissa Sidosryhmien keskeisyys (Salience, S) riippuu hyvin pitkälle siitä, kuinka paljon valtaa (Power, p), legitimiteettiä (Legitimacy, l) ja kiireellisyyttä (Urgency, u) sidosryhmä omaa. Parivertailu suoritettiin tunnistetuille sidosryhmille (8 kpl) ja jokaiselle keskeisyyden määrittävälle muuttujalle (3 kpl). Empiiriset tutkimukset [3 ja 11] ovat osoittaneet, että muuttujat ovat lähes yhtä tärkeitä vallan ollessa kuitenkin hieman legitimiteettiä ja kiireellisyyttä tärkeämpi. Tässä tutkimuksessa muuttujien painoarvot on määritelty seuraavasti: p = 0.4, l = 0.3 ja u = 0.3 [11]. Sidosryhmien tärkeysjärjestys ja keskeisyys (taulukko 1) laskettiin kaikkien kolmen muuttujan painotettuna keskiarvona. Sidosryhmien keskeisyys (Salience, S) ei tuottanut haastattelun pohjalta suuria yllätyksiä. Kuten hieman oletettiin, sisäiset sidosryhmät olivat selkeästi projektin keskeisimmät. Erityisesti kunta ja pääurakoitsija nousivat muiden sidosryhmien yläpuolelle. Myös pankin keskeisyys oli suhteellisen korkea, mutta haastattelijat mainitsivat, että he eivät juurikaan käyttäneet vaikutusvaltaansa. Toisin 70

5 Taulukko 1. Sidosryhmien keskeisyys ja tärkeys esimerkkiprojektissa. Sidosryhmä Keskeisyys (S) Pääurakoitsija 51,8 Kunta 24,3 Pankki 9,2 Arkkitehti 7,0 Rakennesuunnittelija 3,1 Muut suunnittelijat 2,5 Materiaalitoimittajat 0,1 Aliurakoitsijat 0,1 100 sanoen pankilla oli rahoittajana ja omistajana paljon valtaa, mutta alhaisen legitimiteetin ja kiireellisyyden vuoksi heidän keskeisyytensä oli kuitenkin muita sisäisiä sidosryhmiä huomattavasti pienempi. Ulkoisista sidosryhmistä selkeästi keskeisin oli arkkitehti, jonka asema pääsuunnittelijana nosti hänen keskeisyyttään muihin suunnittelijoihin, materiaalitoimittajiin sekä alihankkijoihin verrattuna. Ero keskeisyydessä oli selvä pääurakoitsijaan sekä kuntaan verrattuna, mutta pankkiin verrattuna suhteellisen pieni. Täytyy muistaa, että arkkitehdilla oli sopimus pääurakoitsijan kanssa, ei projektin kanssa, mikä osaltaan asetti rajoituksia arkkitehdin asemaan projektissa. Joka tapauksessa haastattelijat painottivat, että oli kyseessä kuka tahansa, niin sidosryhmien vaateita kuunneltiin ja he olivat vapaita tuomaan ajatuksensa esille. Luonnollisesti sidosryhmän keskeisyydellä oli suora vaikutus vaateiden toteutukseen, ja koska sisäiset sidosryhmät tekivät projektia koskevat päätökset, on täysin normaalia, että arkkitehdin vaatimus oli tärkeämpi kuin esimerkiksi rakennesuunnittelijan. Tuloksellisesti haastateltavien yksimielisyys oli erittäin yllättävää. Kaikki haastateltavat asettivat sidosryhmät samaan tärkeysjärjestykseen lukuun ottamatta kahta viimeistä sidosryhmää, materiaalitoimittajia sekä alihankkijoita. Kunnan edustajan mielestä materiaalitoimittajat olivat keskeisempiä kuin alihankkijat, mutta pääurakoitsijan mielestä asia oli toisin päin. Todennäköisesti ero johtuu siitä, että pääurakoitsijalla on useita potentiaalisia materiaalitoimittajia, jotka voidaan tarvittaessa vaihtaa tai korvata, mutta alihankkijat edustavat ja omaavat jotain tiettyä erityisalaa sekä -osaamista. Kunta kokee materiaalitoimittajan olevan suuremmassa vastuussa kokonaisuuteen nähden kuin alihankkijat, ja siksi materiaalitoimittajat ovat alihankkijoita keskeisemmässä osassa. 4 Pohdinta Nykyisin on pikemmin sääntö kuin poikkeus, että onnistunut rakennusteollisuuden projekti vaatii yhä parempaa ja syvempää sidosryhmien välistä integraatiota. Kuitenkin puutteellinen käsitys ja ymmärrys heidän mielenkiinnostaan, vaatimuksistaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan ovat nousseet integraation suurimmiksi haasteiksi. Niiden poistamiseksi on tärkeää ymmärtää sekä sidosryhmien tavoitteet että heidän keinonsa vaikuttaa tavoitteidensa saavuttamiseen ja projektiin [1]. Sidosryhmien keskeisyys projektille määräytyy heidän valtansa, legitimiteettinsä ja kiireellisyytensä mukaan. Näin ollen sidosryhmiä, jotka omaavat kaikkea kolmea, täytyy huomioida tarkemmin kuin sidosryhmiä, jotka omaavat yhden tai kaksi muuttujaa [10]. Kuitenkaan ei mitään eikä ketään sidosryhmistä saa jättää huomioimatta, koska he voivat aiheuttaa projektille myöhemmin suuria vaikeuksia. RT-kortin [12] mukaisesti rakennusprojektit sisältävät viisi eri sidosryhmäluokkaa omine rooleineen ja velvollisuuksineen. Tutkimus osoittaa, että kyseiset sidosryhmät ovat rakennusprojektien keskeisimmät, ja siten RT-korttia voidaan pitää riittävänä perinteisiin sekä yksinkertaisiin projekteihin. Tulokset osoittavat myös, että monimutkaisissa ja -tahoisissa (mm. elinkaarihankkeet) projekteissa kyseiset viisi sidosryhmää ovat vain osa sidosryhmistä. Muun muassa RT-kortissa ei huomioida paikallista yhteisöä, joka aiheutti esimerkkiprojektissa puolen vuoden myöhästymisen. Useat tutkimukset [9 ja 11] ovat painottaneet ulkoisten sidosryhmien huomioimisen ja tunnistamisen tärkeyttä, koska he voivat pyrkiä vaikuttamaan projektiin jonkun projektille keskeisen ja kriittisen sidosryhmän avulla. Yhä useammin sidosryhmien roolit muuttuvat projektin edetessä, minkä takia on tärkeää pystyä systemaattisesti ja projektikohtaisesti arvioimaan sekä luokittelemaan projektiin liittyviä sidosryhmiä. RT-kortin ohjeistus painottuu projektien suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen. Rahoitusta ja rahoittajaa ei ole RT-kortissa mainittu, vaikka niillä oli keskeinen asema esimerkkiprojektissa. Vaikka rahoittaja ei käyttänytkään valtaansa, tulokset osoittivat rahalla olevan suuren merkityksen nykyisessä rakennusteollisuudessa. Jos kunta ei olisi saanut rahoitusta esimerkkiprojektiin, niin sitä ei olisi voitu toteuttaa. Nykyisin on hyvin tyypillistä, että käyttäjä ja omistaja ovat eri tahoja: esimerkkiprojektissa pankki on omistaja, joka on vuokrannut tilat kunnalle. Esimerkkiprojektissa sidosryhmät luokiteltiin sisäisiin ja ulkoisiin virallisen asemansa sekä keskeisyytensä mukaan. Virallisen aseman mukaan projektissa on kolme sisäistä sidosryhmää: pääura- 71

6 Muut suunnittelijat (mm. LVI, sähkö) S = 2,5 SISÄISET SIDOSRYHMÄT Kunta (tilaaja/käyttäjä/ viranomainen) Pääurakoitsija (myös ylläpito) S = 51,8 Projekti: Lastentarha ja lukio S = 24,3 S = 9,2 Rakennesuunnittelija S = 3,1 ULKOISET SIDOSRYHMÄT Arkkitehti (myös pääsuunnittelija) S = 7,0 Pankki (omistaja/rahoittaja/ rakennuttaja) Aliurakoitsijat (mm. LVI, sähkö) S = 0,1 S = 0,1 Materiaalintoimittajat (mm. betoni, elementit, ovet, ikkunat) Kuvio 2. Projektin sidosryhmien luokittelu ja keskeisyys. Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry koitsija, pankki ja kunta. Tulosten perusteella olisi kuitenkin järkevää lukea myös pääsuunnittelija (yleensä arkkitehti), oli se sitten kuka tahansa, sisäiseksi sidosryhmäksi, koska pääsuunnittelija on keskeisessä asemassa projektin toteutukseen nähden. Hänen keskeisyytensä on vain hivenen pienempi kuin pankin. Esimerkkiprojektissa arkkitehdilla ei ollut sopimusta projektin kanssa, mikä rajoitti selvästi hänen vaikutusmahdollisuuksiaan muihin sidosryhmiin nähden. Neljä muuta sidosryhmää voidaan luokitella ulkoisiksi. Kuviosta 2 käy ilmi sidosryhmien keskeisyys ja luokittelu. Projektin sisäiset sidosryhmät ovat kehän sisäpuolella ja ulkoiset ulkopuolella. Kun halutaan kehittää erityisesti monimutkaisten ja -tahoisten projektien tehokkuutta, tulisi sidosryhmien luokittelu ja keskeisyyden määrittäminen hoitaa projektikohtaisesti. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää projektien sidosryhmien tunnistamiseen ja arvioimiseen, jotta heidän roolinsa ja keskeisyytensä voidaan määrittää entistä yksityiskohtaisemmin. 4.1 Päätelmät Richardson ja Allegrante [13] ovat todenneet, että 2000-luvulla tarvitaan yhteistyötä, koska suurin osa ongelmien ratkaisemista tulee vaatimaan monialaista ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Menestyksekäs yhteistyö onkin yksi arvontuoton lisäämisen ja entistä parempien tulosten saavuttamisen kulmakivistä. Erityisesti silloin, kun yhteistyö yhdistää moninaisia ja -muotoisia sidosryhmiä erilaisine taitoineen. Monimuotoisten sidosryhmien johtaminen on haastava tehtävä, jota voidaan helpottaa ja systematisoida usealla eri tavalla. Sidosryhmien aikainen osallistaminen, pitkäntähtäimen näkökulma, systemaattiset johtamisprosessit sekä ennakoiva toiminta ovat elintärkeitä toimivalle sidosryhmäjohtamiselle ja -integraatiolle. Teoreettisten ja empiiristen löydösten perusteella voidaan väittää, että rakennusteollisuuden ja sen projektien tulisi kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota sidosryhmien arviointiin, osallistamiseen ja johtamiseen koko projektin elinkaaren ajan. Systemaattisella johtamisella projektien arvontuottoa voidaan parantaa, mutta myös mahdollisuudet ja riskit kyetään ennakoimaan paremmin. Integroimalla sidosryhmät samaan prosessiin selkeytyvät projektin tavoitteet sekä sidosryhmien vaatimukset, jolloin niihin voidaan kiinnittää hyvissä ajoin huomiota. Kuviossa 3 on esitetty tasomalli, jonka avulla projektien sidosryhmien roolit, vastuut ja velvollisuudet sekä tietotaito voidaan kartoittaa, ja siten valjastaa entistä paremmin toimimaan projektin hyväksi. Erityisesti malli tulee helpottamaan projektin alkuvaiheessa ja toteutuskyvykkyyden suunnittelussa, jolloin luodaan pohja tuotettavalle asiakasarvolle. Mallin perimmäisenä tavoitteena on luoda entistä paremmat mahdollisuudet integroitujen projektitiimien muodostamiselle ja näin ollen integroitujen projektitoimitusten (Integrated Project Delivery, IPD) onnistumiselle. IPD vastaa hyvin pitkälle projektiallianssia, jossa integroituminen kuitenkin varmistetaan aina sopimuksellisesti. IPD määritellään menetelmänä, jolla projekti toteutetaan ihmiset, järjestelmät ja liiketoimintarakenteet sekä -käytännöt yhdistävänä prosessina ja jossa hyödynnetään projektin sidosryhmien taitoja sekä näkemyksiä suunnittelu-, valmistus- ja rakennusvaiheissa lopputuloksen optimoimiseksi, rakennuttajan arvon lisäämiseksi, materiaalihukan vähentämiseksi sekä suorituskyvyn parantamiseksi [4]. Toisin sanoen IPD luo aikaisempaa paremmat mahdollisuudet innovaatioiden määrän ja kilpailukyvyn kasvulle jakamalla riskit, voitot sekä tavoitteet [14]. 72

7 Pankki Muut suunnittelijat Pääurakoitsija Aliurakoitsijat Projekti Kunta Sidosryhmä analyysi Sidosryhmien sekä vaatimusten luokittelu Vaatimusten priorisointi Materiaalitoimittajat Arkkitehti Rakennesuunnittelija Kuvio 3. Sidosryhmäjohtamisen tasomalli. Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Toimintatapa myös kannustaa sidosryhmiä tekemään päätöksiä projektin, ei itsensä, parasta ajatellen ja työskentelemään tiiminä. IPD:n avulla on sidosryhmien johtaminen huomattavasti aikaisempaa helpompaa, koska koko toimintatapa kannustaa tiiviiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Kuitenkin monimuotoisten sidosryhmien johtaminen on äärimmäisen vaikeaa, koska eri sidosryhmien huomiointi ja johtaminen ovat hyvin paljon riippuvaisia heidän keskeisyydestään. Ryhmiä, jotka ovat keskeisiä ja tärkeitä projektin onnistumisen kannalta, tulee kuunnella ja huomioida erityisen huolellisesti. Tulosten perusteella voidaan väittää, että projektin sisäisten ja keskeisimpien sidosryhmien tulisi muodostaa projektin ydintiimi, jonka tehtävänä olisi projektin tehokas johtaminen sekä kollektiivinen päätöksenteko. IPD:n sekä ydintiimin avulla kaikki sidosryhmät voidaan huomioida heidän vaatimallaan tavalla, ja lopulta heidän vaatimuksensa pystytään luokittelemaan ja priorisoimaan projektin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. 5 Yhteenveto Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tutkia sidosryhmäjohtamista ja sidosryhmien asemaa suomalaisissa rakennusprojekteissa Mitchellin ym. [10] sidosryhmien keskeisyys -mallin sekä RT-kortin [12] avulla. Sidosryhmien keskeisyyttä voidaan analysoida heidän valtansa, legitimiteettinsä sekä kiireellisyytensä avulla. Mallin mukaan kaikki sidosryhmät sisäiset tai ulkoiset, tulee huomioida oikealla tavalla, mutta projektin keskeisimmät sidosryhmät tarkemmin kuin vähemmän keskeiset. RT-kortti tunnistaa viisi sidosryhmää, jotka pääasiassa muodostavat projektin sisäiset sidosryhmät. Tulosten perusteella kyseiset sidosryhmät ovat projektien keskeisimmät, mutta tulokset osoittavat, että projektit sisältävät myös paljon muita sidosryhmiä, joilla on vaatimuksia ja annettavaa projektille. Siksi on suositeltavaa, että tehostaaksemme sidosryhmäjohtamista suomalaisessa rakennusteollisuudessa, tulisi projektikohtaisista sidosryhmistä ja heidän rooleistaan olla entistä perusteellisempi ymmärrys. Heidän tarpeidensa tunnistamisen ja arvioinnin on todettu olevan elintärkeää projektin onnistumiselle ja arvontuotolle. Tutkimuksessa tultiin johtopäätökseen, että IPD:tä (Integrated Project Delivery) tulisi hyödyntää sidosryhmien entistä paremman tunnistamisen ja osallistamisen sekä parempien tulosten saavuttamiseksi. IPD:n tavoitteena on optimoida projektin lopputulos ja asiakasarvo tunnistamalla sidosryhmät ja heidän mahdollinen kontribuutionsa projektille. Tehokkaan sidosryhmien osallistamisen ja johtamisen on todistettu olevan keino entistä paremman asiakasarvon tuottamiseksi rakennusprojekteissa [11]. Rakennusteollisuuden perinteisillä toimintatavoilla ja normiohjauksella saavutetaan tuottavuudessa ja arvontuotossa tietty perustaso. Tulosten perusteella esitetyn tasomallin suurin hyöty on juuri siinä, että projektin keskeisimmät sidosryhmät voidaan tunnistaa heti projektin suunnittelun alussa, jolloin myös heidän osallistamisensa ja mukaan ottaminen projektiin voidaan tehdä mahdollisimman aikaisin. Siten heidän kontribuutiotaan ja osaamistaan päästään hyödyntämään juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Erityisesti mallin hyödyt kohdentuvat monimutkaisiin, useita sidosryhmiä käsittäviin projekteihin. 73

8 Lähteet [1] Aaltonen K., Kujala J., and Oijala T, Stakeholder Salience in Global Projects, International Journal of Project Management, Vol. 26, pp , [2] Aaltonen, K., ja Kujala, J. A Project Lifecycle Perspective on Stakeholder Influence Strategies in Global Projects, Scandinavian Journal of Management, Vol. 26, pp , [3] Agle, B.R., Mitchell, R.K., and Sonnenfeld, J.A., Who Matters to CEOs? An Investigation of Stakeholder Attributes and Salience, Corporate Performance, and CEO Values, Academy of Management Journal, Vol. 42, No.5, pp , [4] AIA, Integrated Project Delivery: A Guide, Saatavilla: [5] Baiden, B.K., Price, A.D.F., and Dainty, A.R.J., The Extent of Team Integration within Construction projects, International Journal of Project Management, Vol. 24, No.1, pp , [6] Bresnen, M., and Marshall, N., Partnering in Construction: A Critical Review of Issues, Problems and Dilemmas, Construction Management and Economics, Vol. 18, pp , [7] Chen, J.C.P., Law, K.H., Bjorsson, H., Jones, A., and Sriram, R., A Service Oriented Framework for Construction Supply Chain Integration, Automation in Construction, Vol. 19, pp , [8] Dainty, ARJ, Briscoe, GH, and Millett, SJ, New Perspectives on Contruction Supply Chain Integration, Supply Chain Management, Vol 6, No. 4, pp , [9] Karlsen, J.T, Project Stakeholder Management, Engineering Management Journal, Vol. 14, No. 4, pp , [10] Mitchell, R.K., Agle, B.R., and Wood, D.J, Toward a Theory of Stakeholder identification and salience: Defining the Principle of Who and What Really Counts, The Academy of Management Review, Vol. 22, No. 4, pp , [11] Olander, S, Stakeholder Impact Analysis in Construction Project Management, Construction Management and Economics, Vol. 25, pp , [12] Rakennustieto Oy, RT Talonrakennushankkeen kulku, [13] Richardson, W.C., and Allegrante, J.P, Shaping the Future of Health through Global Partnerships in Koop, C.E., Pearson, C.E., and Schwarz, M.R. (Eds.), Critical Issues in Global Health, Jessey-Bass, SF, pp , [14] Ross, J, Introduction to Project Alliancing, saatavilla: org/content/attachment/introduction%20 to%20project%20alliancing%20-%20jim%20 Ross% pdf, [15] Saarenpää, E, Rakentamisen hyvä laatu: Rakentamisen hyvän laadun toteutuminen Suomen rakentamismääräyksissä, väitöskirja, Tuotantotalouden osasto, Oulun Yliopisto, [16] Silén, T, Kansallista laatustrategiaa koskeva selvitys, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 15/1997, 15/1997. Edita, Helsinki,

LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN

LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN LEAN & KORJAUSRAKENTAMINEN; KOKEMUKSIA LEAN -TYÖKALUJEN JA TOIMINTAMALLIEN SOVELTAMISESTA KORJAUSRAKENTAMISEEN Korjausrakennushankkeen osapuolten aikainen osallistaminen; Case Joensuun Kirkkokatu Professori

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto.

Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto. Pääurakoitsijan toiminta laatutekijä-analyysin valossa Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto.fi

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta Kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopisto, tila- ja kiinteistökeskus 21.11.2013 Tila- ja kiinteistökeskus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

RALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna. Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut

RALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna. Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut RALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut Projektiorganisaation menestyminen perustuu kykyyn käsitellä riskejä

Lisätiedot

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2 hankkeen työpaja Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa

Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa KOKEMUKSIA ALLIANSSIHANKKEEN TOTEUTUKSISTA MEILLÄ JA MAAILMALLA Sakari Pesonen Fira Oy 4.2.2015 Allianssiurakka Ei vakioitua Mallia! Olemassa olevia

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

Kestävän rakentamisen innovaatioiden julkiset hankinnat. SCI-verkosto (www.sci-network.eu) Isa-Maria Bergman Motiva Oy

Kestävän rakentamisen innovaatioiden julkiset hankinnat. SCI-verkosto (www.sci-network.eu) Isa-Maria Bergman Motiva Oy Kestävän rakentamisen innovaatioiden julkiset hankinnat SCI-verkosto (www.sci-network.eu) Isa-Maria Bergman Motiva Oy Rakentaminen, kestävä kehitys & innovaatiot Ympäristönäkökulmat: Energiankulutus Materiaalivalinnat

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus. Santeri Naumanen SKOL ry

Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus. Santeri Naumanen SKOL ry Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus Santeri Naumanen SKOL ry Diplomityö: Hyvän suunnittelun vaikuttavuus rakennushankeen onnistumiseen (1/2) Tutkittiin suunnittelun

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti Helsingin rakennusvalvontavirasto edellyttää pihasuunnitelman laatimista pääsääntöisesti kaikissa rakennushankkeissa.

Lisätiedot

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Olen Janne Korhonen ja toimin Joensuun kaupungin Teknisen keskuksen kiinteistöpalvelut yksikössä kiinteistönhoitopäällikkönä. Kiinteistöpalvelut yksikköön kuuluu vastuualueina kiinteistönhoito, rakennustekniikan

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo

Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo Mitä on IPT? Integroitu Projekti Toimitus Poikkeaako esim. Allianssista? On syntynyt ymmärrys, mitä ero on

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Yksityiskohtainen esittely Sisältö Pientalonlaadun kokonaisuuden yleisesittely Seudullisen rakentamisen ja asumisen palvelun yleisesittely Seudullisen

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus HJR12, Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen & valvonta 12.2.2014 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän lakisääteisiä

Lisätiedot

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA Arvoa rahalle -määritelmä Arvoa rahalle on hyötyjen (laatu, lopputuotevaatimukset, sosiaaliset ja ympäristölliset

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden laatupolku käytäntöä ja kulttuuria. Rakennusvalvonnan Tietopäivä 3.3.2015 Jani Kemppainen, TRT

Rakennusteollisuuden laatupolku käytäntöä ja kulttuuria. Rakennusvalvonnan Tietopäivä 3.3.2015 Jani Kemppainen, TRT Rakennusteollisuuden laatupolku käytäntöä ja kulttuuria Rakennusvalvonnan Tietopäivä 3.3.2015 Jani Kemppainen, TRT Laatu on moniulotteinen käsite ja sitä on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti Rakentamisen

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Turun läntisten alueiden kehittäminen 27.05.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen ja korjaaminen Ikääntyvien

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Performance Management Research Group Suorituskyvyn johtamisen tutkimusryhmä Ryhmän tutkimukset

Lisätiedot

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Lähtökohta 1. 8-12/2014 Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen tilaama Liikennebiokaasun

Lisätiedot

Pätevyys - vapaaehtoinen sertifiointi (FISE) www.fise.fi. 2.12.2008 Hilkka Peltoharju, Suomen LVI-liitto hilkka.peltoharju@sulvi.

Pätevyys - vapaaehtoinen sertifiointi (FISE) www.fise.fi. 2.12.2008 Hilkka Peltoharju, Suomen LVI-liitto hilkka.peltoharju@sulvi. Pätevyys - vapaaehtoinen sertifiointi (FISE) www.fise.fi 2.12.2008 Hilkka Peltoharju, Suomen LVI-liitto hilkka.peltoharju@sulvi.fi, 050-490 2543 Pätevyys yhdistää koulutuksen ja ja työkokemuksen helpottaa

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Strathclyde-prosessi

Strathclyde-prosessi Strathclyde-prosessi (Materiaali pohjautuu Terry Williamsin luentokalvoihin The Catastrophic Project - an examination of some real-life project failures and an exposure of root causes. Project Management

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

IJI - Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin

IJI - Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin IJI - Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin Hankkeen päätösseminaari 9.6.2014 Case Hämeenlinnan Engelinranta kokemuksia hankintojen kilpailutuksesta Markku Raimovaara Hämeen ammattikorkeakoulu Missä

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Ville Saksi Toimitusjohtaja VR Track Oy VR Track Oy on infra-alan suurimpia rakennusliikkeitä. Olemme Suomen suurin

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Ratu-kokous 17.12.2013. Rakennustiedon kuulumisia

Ratu-kokous 17.12.2013. Rakennustiedon kuulumisia Ratu-kokous 17.12.2013 Rakennustiedon kuulumisia raija.lahtinen@rakennustieto.fi 17.12.2013 1 Korjaus-RYL seminaari ja jatkosuunnitelma Seminaari 23.10.2013, jossa 26 osanottajaa + Rakennustiedon tiimi

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

IPT-HANKE: 3. TYÖPAJA

IPT-HANKE: 3. TYÖPAJA Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-HANKE: 3. TYÖPAJA 7-8.10.2014 Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula IPT-hanke: 3. työpaja 7-8.10.2014 AVAUS

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely)

Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely) Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely) 17.09.2015 Ohjaaja: TkT Eeva Vilkkumaa Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Kehityshankkeen organisointi Johtoryhmä Espoo, Helsinki, Tampere, Vantaa puolustus-, ympäristö- sekä kauppa-

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA VESIHUOLTOPÄIVÄT 3.- Finlandia talo, Helsinki Antti Harinen LAITOSHANKKEET VESIHUOLTOALALLA Vesilaitos Projektin johto Suunnittelu Kilpailutukset Urakointi

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014 Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta Tomi Kasurinen 05-05-2014 Mistä on kyse? Konsultti Riippumaton arvioija 2 Kehitysprojekti Arvostelu Kertaluonteinen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus

Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus Petteri Lautso Kestävän kehityksen johtaja, Ruukki Construction 1 Miksi rakentamisen pitäisi muuttua? 2 Viranomaiset ajavat energiatehokkampaa rakentamista

Lisätiedot

Miten parantaa asiakasarvoa, tuottavuutta ja laatua rakentamisessa?

Miten parantaa asiakasarvoa, tuottavuutta ja laatua rakentamisessa? Miten parantaa asiakasarvoa, tuottavuutta ja laatua rakentamisessa? Antti Peltokorpi apulaisprofessori Rakentamisen tuotantotalous Rakennustekniikan laitos antti.peltokorpi@aalto.fi 6.10.2015 Oma tausta

Lisätiedot

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten, mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. Oravanpyörästä ulkoilemaan 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. Kasvun Kasvot Miksi? 2 KASVUN

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

KOMMENTTIPUHEENVUORO. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014

KOMMENTTIPUHEENVUORO. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014 KOMMENTTIPUHEENVUORO Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2- hankkeen työpaja 11.6.2014 KARVES YHTIÖT LYHYESTI LVIS-Insinööritoimisto Seppo Karves & Co. Suomen ensimmäinen LVIS-ins.tsto v. 1968. Vuodesta

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö

Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö TkT Kari Kisko TkT Juha Lindfors Oulun yliopisto Itä-Suomen yliopisto Tuotantotalouden Kansanterveystiede ja kliininen

Lisätiedot

Rakentajaperheestä rakennusalan ammattilainen löytyykö työkaluja hallitsemaan tärkeää unelmaa?

Rakentajaperheestä rakennusalan ammattilainen löytyykö työkaluja hallitsemaan tärkeää unelmaa? Rakentajaperheestä rakennusalan ammattilainen löytyykö työkaluja hallitsemaan tärkeää unelmaa? Timo Nieminen Toimitusjohtaja, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL timo.nieminen@rkl.fi 430 ryhtyvä ja

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot