Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen"

Transkriptio

1 Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus) kullekin laadunvarmistusn neljälle vaiheelle on määritetty ammatillisen koulutuksen järjestäjiä varten ohjeelliset kuvaajat laadunvarmistusn eri osa-alueista. Niiden avulla ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi selvittää, onko sen laadunvarmistusjärjestelmä EQAVET- suosituksen mukainen. Koulutuksen järjestäjän oman laadunvarmistusn tarkastelun tueksi kustakin ohjeellisesta kuvaajasta annetaan kaksi vastakkaista väittämää ja viisiportainen asteikko, jolla osallistujien tulee valita oman organisaationsa käytäntöjä lähinnä vastaava vaihtoehto. Tulos Tämän 45-minuuttisen tehtävän tuloksena osallistujat ovat selvillä siitä, missä määrin heidän laadunvarmistusnsa on yhteneväinen EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien kanssa. Kohderyhmä Ammatillisen perus- tai aikuiskoulutuksen järjestäjät. Tehtävä sopii enintään 32 osallistujan ryhmille, mutta sitä voidaan hyödyntää myös pienemmissä ryhmissä. Vaiheet Toteutus voidaan sovittaa ryhmän kokoon ja käytettävissä olevaan aikaan. 5 min EQAVET-suosituksen laadunvarmistusn ja ohjeellisten kuvaajien esittely 10 min Laadunvarmistussta valitun vaiheen (esim. suunnittelu) väittämien tarkastelu pareittain ja omien käytäntöjen arvioinnin pohtiminen 20 min Keskustelu käytäntöjen yhteisistä piirteistä ja vahvuuksista kahdeksan hengen ryhmissä 10 min Jos osallistujia on yli kahdeksan, ryhmät voivat kommentoida toistensa tehtäviä. 5 min Yhteenveto Huomautuksia

2 Tehtävä sopii erikokoisille ryhmille. Se voidaan toistaa kunkin viitekehyksen laadunvarmistusn vaiheen osalta. Tehtävä voidaan toistaa kunkin osallistujan omassa koulutusorganisaatiossa. Tehtävän tukena voidaan käyttää seuraavia tapaustutkimuksia, joista ilmenee, miten eurooppalaiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat käyttäneet ohjeellisia kuvaajia omien käytäntöjensä tarkistamiseen: [EQAVET sivusto]

3 Asteikko 1 ei lainkaan 5 täysin Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatuvaatimukset Suunnitteluvaihe EQAVET-suosituksen ohjeellinen kuvaaja Ammatillisen koulutuksen järjestäjän oma Ammatillisen koulutuksen järjestäjän oma Ammatillisen koulutuksen järjestäjien asettamat paikalliset päämäärät/tavoitteet vastaavat ammatillista koulutusta koskevan politiikan eurooppalaisia, kansallisia ja alueellisia tavoitteita. Selkeät päämäärät/tavoitteet on asetettu ja niiden toteutumista seurataan. Sidosryhmiä kuullaan jatkuvasti paikallisten tai yksilöllisten erityistarpeiden tunnistamiseksi. Vastuu laadunhallinnasta ja kehittämisestä on selkeästi jaettu. Henkilökunta osallistuu aikaisessa vaiheessa suunnitteluun, myös laadun kehittämiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät suunnittelevat yhteistyöaloitteita muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Asianomaiset sidosryhmät osallistuvat paikallisten tarpeiden analysointiprosessiin. Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on käytössään selkeä ja avoin laadunvarmistusjärjestelmä. Koulutuksessa on otettu huomioon eurooppalaiset, kansalliset ja alueelliset päämäärät tai tavoitteet. Päämäärien tai tavoitteiden asettelu ja niiden toteutumisen seuranta on selkeää. Ammatillinen koulutus perustuu sidosryhmien kuulemisen pohjalta tunnistettuihin paikallisiin tai yksilöllisiin tarpeisiin. Vastuu laadunhallinnan eri osa-alueista ja laadun kehittämisestä on selkeästi jaettu. Henkilöstö osallistuu kaikkien koulutuksen osaalueiden suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät suunnittelevat toimintaansa yhteistyössä muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Sidosryhmien näkemykset otetaan hyvin huomioon ammatillisten koulutustarpeiden määrittämisessä. Sidosryhmät tuntevat ja ymmärtävät ammatillisen koulutuksen järjestäjän laadunvarmistusjärjestelmän. Koulutuksen järjestäjän asettamat päämäärät ja tavoitteet eivät liity eurooppalaiseen, kansalliseen ja alueelliseen ammattikoulutuspolitiikkaan. Päämäärien tai tavoitteiden asettelu ja niiden toteutumisen seuranta on epäselvää. Sidosryhmiä ei juuri kuulla paikallisten tai yksilöllisten tarpeiden tai painopisteiden tunnistamiseksi. Vastuu laadunhallinnan eri osa-alueista ja laadun kehittämisestä on epäselvä. Henkilöstölle tiedotetaan suunnittelun tuloksista. Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ei ole yhteistyösuunnitelmia. Sidosryhmille tiedotetaan ammatillisista koulutusmahdollisuuksista. Monikaan ei tunne ammatillisen koulutuksen järjestäjän laadunvarmistusjärjestelmää.

4 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatuvaatimukset Toteutusvaihe Ohjeellinen kuvaaja Ammatillisen koulutuksen järjestäjän oma Ammatillisen koulutuksen järjestäjän oma Resurssien sisäinen kohdentaminen tai jako on tarkoituksenmukaista toteutussuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden kannalta. Asiaankuuluvia ja osallistavia kumppanuuksia tuetaan aktiivisesti suunniteltujen toimien toteuttamiseksi. Henkilöstön osaamisen strategisessa kehittämissuunnitelmassa määritellään opettajien ja kouluttajien koulutustarpeet. Henkilöstö osallistuu säännöllisesti koulutukseen ja kehittää yhteistyötä asianomaisten ulkoisten sidosryhmien kanssa tukeakseen valmiuksien kehittämistä ja laadun parantamista sekä tehostaakseen toimintaa. Henkilöstö- ja muut resurssit on jaettu tarkoituksenmukaisesti. Yhteistoiminta on vahvaa ja tukee toteutussuunnitelmaa. Opettajille ja kouluttajille suunnatut kehittämistoimet on määritetty selkeästi. Henkilöstö osallistuu säännöllisesti koulutukseen ja tekee yhteistyötä ulkoisten sidosryhmien kanssa tavoitteena kehittää käytäntöjä ja tehostaa toimintaa. Resurssien jako ei vastaa koulutuksen järjestäjän toteutussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Kumppanuuksien hyödyntämistä ei juurikaan tueta. Koulutus ei kehitä henkilöstön osaamista. Henkilöstökoulutusta järjestetään sattumanvaraisesti ja yleensä ulkoisista sidosryhmistä riippumatta.

5 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatuvaatimukset intivaihe Ohjeellinen kuvaaja Ammatillisen koulutuksen järjestäjän oma Ammatillisen koulutuksen järjestäjän oma Itsearviointi suoritetaan säännöllisin väliajoin kansallisten ja alueellisten sääntöjen tai puitteiden mukaisesti tai ammatillisen koulutuksen järjestäjien aloitteesta. inti ja tarkistaminen kattaa koulutusprosessit ja tulokset, sisältäen opiskelijoiden tyytyväisyyden ja henkilöstön suoritusten ja tyytyväisyyden arvioinnin. inti ja tarkistaminen sisältää asiaankuuluvat ja tehokkaat mekanismit, joilla varmistetaan sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen. Varhaisvaroitusjärjestelmät on toteutettu. Aikataulutetut arvioinnit toteutetaan sovituissa puitteissa, ja niissä tunnistetaan kehittämiskohteet. inneissa ja katselmoinneissa otetaan kattavasti huomioon kaikkien asianosaisten näkemykset mukaan lukien opiskelijoiden tyytyväisyys ja henkilöstön suoritukset. Sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien näkemykset on huomioitu. Ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on ennakointijärjestelmä ongelmien varalta. Itsearviointia ei juurikaan tehdä systemaattisesti. inneissa ja katselmoinneissa tarkastellaan vain tiettyjä prosesseja ja huomioidaan vain muutamien tahojen näkemykset. inneissa ja katselmoinneissa keskitytään lähinnä koulutuksen järjestäjän omaan näkökulmaan. Ammatillisen koulutuksen järjestäjällä ei ole menettelyä ongelmien varhaista tunnistamista varten.

6 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatukriteerit Tarkistusvaihe Ohjeellinen kuvaaja Ammatillisen koulutuksen järjestäjän oma Ammatillisen koulutuksen järjestäjän oma Opiskelijoiden palaute yksittäisestä oppimiskokemuksesta sekä oppimis- ja opetusympäristöstä kootaan. Tämä sekä opettajien palaute otetaan huomioon jatkotoimia suunniteltaessa. Tiedot tarkistamisen tuloksista julkistetaan laajasti. Palautetta ja tarkistamista koskevat menettelyt ovat osa organisaation strategista oppimisprosessia. innin tuloksista keskustellaan asianomaisten sidosryhmien kanssa, ja asianmukaisia toimintasuunnitelmia toteutetaan. Opiskelijoiden ja opettajien palautteet otetaan kattavasti huomioon käytäntöjä katselmoitaessa. Kaikkien katselmointien tulokset ovat julkisia. Katselmointi on suunnitelsta, ja tuloksia hyödynnetään käytäntöjen säännöllisessä päivittämisessä. Katselmointitulokset jaellaan laajalti asianmukaisten toimintasuunnitelmien toteuttamiseksi. Opiskelijoiden ja opettajien palautteita ei juurikaan oteta huomioon. Katselmointitulokset eivät yleensä ole julkisia. Katselmointitulokset eivät yleensä vaikuta käytäntöihin. Katselmointituloksia käsitellään yleensä vain johtoryhmässä.

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOSUUNNITELMA Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax ,

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133

Lisätiedot

Hyvä kuntoutumiskäytäntö

Hyvä kuntoutumiskäytäntö Hyvä kuntoutumiskäytäntö Invalidiliiton kuntoutuspalvelut 1. Johdanto 5 2. Käsitteet 6 2.1 Toimintakyky 6 2.2 Kuntoutumistarve 6 2.3 Kuntoutusjärjestelmä 7 2.4 Kuntoutuminen 7 3. Asiakkaan näkökulma hyvässä

Lisätiedot

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä ARVIOINTI INKLUSIIVISISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ FI Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä Esipuhe Inklusiivinen arviointi on arviointia yleisopetuksen oppimisympäristössä tavalla, jossa periaatteet

Lisätiedot

Sisältö Johdanto... 3 Palvelutuotteistaminen käytännössä... 4 Esimerkki palvelutuotteistamisesta... 8 Mallipohjia tuotteistamiseen...

Sisältö Johdanto... 3 Palvelutuotteistaminen käytännössä... 4 Esimerkki palvelutuotteistamisesta... 8 Mallipohjia tuotteistamiseen... Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Työkirjan sisällöstä... 3 1.2 Yleistä tuotteistamisesta... 3 2 Palvelutuotteistaminen käytännössä... 4 2.1 Valmennuspalvelun perusrunko... 5 2.2 Palvelun vaiheiden perustietolomake...

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

Ravintolakoulu Perho Opetussuunnitelma: Perhosta parhaat Yhteinen osa

Ravintolakoulu Perho Opetussuunnitelma: Perhosta parhaat Yhteinen osa Ravintolakoulu Perho Opetussuunnitelma: Perhosta parhaat Yhteinen osa kestävä kehityksen sertifioitu ammatillinen oppilaitos Ravintolakoulu Perho - Helsinki Culinary School Perho Perhonkatu 11 00100 HELSINKI

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2012:9

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2012:9 ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot Oppaat ja käsikirjat 2012:9 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:9 ISBN 978-952-13-5194-5 (nid.) ISBN 978-952-13-5195-2 (pdf) ISSN-L 1798-8950

Lisätiedot

tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi 2010

tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi 2010 tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi 2010 KÄYTÖN TUEN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA OHJELMISTOTUOTANNON KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA MÄÄRÄYS 16/011/2010 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona Oppaat ja käsikirjat 2012:10 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2012:10 ISBN 978-952-13-5196-9

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN AIKUISTEN TIETO-, NEUVONTA- JA

VARSINAIS-SUOMEN AIKUISTEN TIETO-, NEUVONTA- JA VARSINAIS-SUOMEN AIKUISTEN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN STRATEGIA 2012 2015 SISÄLTÖ 1. Varsinais-Suomen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia visio, missio ja toimenpiteet...

Lisätiedot

Vantaan tieto- ja viestintätekniikan. suunnitelma 2013 2016. Sivistystoimi

Vantaan tieto- ja viestintätekniikan. suunnitelma 2013 2016. Sivistystoimi Vantaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2013 2016 Sivistystoimi Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Vantaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio... 4 3 Teknisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia

Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia 5 Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia Hyvä maine ansaitaan Hyvä maine syntyy siitä, että

Lisätiedot

Samuli Leveälahti. Koulutustarjonnan alue-ennakointiyhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet

Samuli Leveälahti. Koulutustarjonnan alue-ennakointiyhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet Samuli Leveälahti Koulutustarjonnan alue-ennakointiyhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet Opetushallitus Moniste 4/2006 ISBN 952-13-2771-5 (nid.) ISBN 952-13-2772-3 (pdf) ISSN 1237-6590 Edita Prima Oy,

Lisätiedot

Sähköisten palvelujen kehittäminen

Sähköisten palvelujen kehittäminen Sähköisten palvelujen kehittäminen Toimintamalli ja käsikirja Esipuhe... 4 Sähköisten palveluiden kehittämisen toimintamallin käsikirja... 7 Liite 1: Toimintamalli kalvoesitys... 39 Liite 2: Linkkiosio

Lisätiedot

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015

Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015 Opetussuunnitelman yhteinen osa 1.8.2014 31.7.2015 Opetussuunnitelman yhteinen osa OSAO LTK 18.11.2014 Sivu 1/39 Lukijalle Tämä julkaisu Opetussuunnitelman yhteinen osa kertoo, kuinka eduskunnan säätämät

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Työryhmän raportti 21.4.2005 Moniste 7/2005 Opetushallitus

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 2010

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 2010 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 2010 ASIAKASPALVELUN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA, TARJOILIJA HOTELLIPALVELUN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA, VASTAANOTTOVIRKAILIJA KOKIN KOULUTUSOHJELMA/OSAAMISALA,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO 120 OV

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO 120 OV POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO 120 OV Matkailupalvelujen koulutusohjelma/osaamisala, Matkailupalvelujen tuottaja Matkailupalvelujen

Lisätiedot

Erasmus+ Ohjelmaopas. Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella.

Erasmus+ Ohjelmaopas. Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella. Erasmus+ Ohjelmaopas Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella. Versio 3 (2015): 16/12/2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 7 A-OSA: YLEISTÄ TIETOA

Lisätiedot

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 57/2009 tommi ranta anssi uitto jarl matti anttila KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki. Opetusvirasto

Helsingin kaupunki. Opetusvirasto Helsingin kaupunki Opetusvirasto AMMATILLINEN KOULUTUS OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Helsingin palvelualojen oppilaitos Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Helsingin tekniikan alan oppilaitos

Lisätiedot

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Mika Kärkkäinen EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Mika Kärkkäinen EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka OHJE 1 (12) EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI I Johdanto: uudistusten tausta ja pääasiallinen sisältö Työmarkkinajärjestöt

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Tutortoiminta hyvinvoivan oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Kirjoittaja Susanna Ågren menetelmäkehittäjä Suomen ammatillisen

Lisätiedot

TE-PALVELUJEN ASIAKKUUSLINJAUKSET

TE-PALVELUJEN ASIAKKUUSLINJAUKSET Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kirje Työ- ja elinkeinotoimistot 10.12.2013 TEM/2551/00.03.05.02/2013 TE-PALVELUJEN ASIAKKUUSLINJAUKSET TE-palvelujen asiakkuuslinjaukset korvaavat työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

OPS, yhteinen osa 1 (43) Hyväksytty 14.4.2014 /jory Päivitetty 2.10.2014 2.10.2014. Opetussuunnitelman yhteinen osa

OPS, yhteinen osa 1 (43) Hyväksytty 14.4.2014 /jory Päivitetty 2.10.2014 2.10.2014. Opetussuunnitelman yhteinen osa OPS, yhteinen osa 1 (43) Päivitetty Opetussuunnitelman yhteinen osa OPS, yhteinen osa 2 (43) Päivitetty Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 I HYRIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ... 5 1 HYRIAN ORGANISAATIO, STRATEGIA

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015

Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut 2011 2015 LEMPÄÄLÄN KUNTA SIVISTYSTOIMI Sivistyslautakunta 15.12.2010 Kunnanhallitus 24.1.2011 Kunnanvaltuusto 25.1.2012 Sisältö Sisältö... 5 Esipuhe... 3 1. Oppimisen

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

OSA I. oppiscrum-opas

OSA I. oppiscrum-opas OSA I oppiscrum-opas Pedagogisia keinoja yrittäjämäiseen oppimiseen, oppimisen omistajuuteen sekä oppimisen iloon yrittäjämäistä toimintaa tukevassa oppimisympäristössä Oppimisen kehä kiertyy ja oppimisen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ SAIRASTAVIEN NUORTEN JA AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIEN PALVELULINJA Nuorten kuntoutuskurssit,

Lisätiedot