varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen

Transkriptio

1 1 ESITYSLISTA Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: kello Paikka: Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus (TYP), kokoushuone Pihlaja, 3. krs. Osallistujat: Markku Kaunisto varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen Kari Auvinen, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten Peer Haataja varajäsen Johanna Kaplas Teuvo Pernu varajäsen Jyrki Koskinen Martti Santasalo, varapuheenjohtaja varajäsen Teppo Tapani Tuija Mannila varajäsen Tommi Eskonen Sampo Järvelä varajäsen Kauko Salmivirta Jaana Villilä Utriainen Muut osallistujat; Sanna Koskinen, palveluohjaaja, Välke projekti, sihteeri Marja Huttunen, projektipäällikkö, TyöMaa projekti Merja Kerttula, projektipäällikkö, SYS projekti Mari Toivonen, projektipäällikkö, Välke projekti Katariina Ratia, projektipäällikkö, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti

2 2 Riina Hiipakka Lahti, projektipäällikkö, Nuorten verkostotyöpaja Tuula Mikkonen, suunnittelija, Tiry / osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Asiantuntija; Jaana Niemi, ESR koordinaattori, Pirkanmaan TE keskus Tuula Isosuo, EU koordinaattori, Länsi Suomen lääninhallitus Esittelijä; Matti Luukinen, yksikönpäällikkö, Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Kutsuttavat; Tommi Eskonen, johtaja, TYP Jukka Järvinen, EU asiamies, Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä Esityslista ja pöytäkirja tiedoksi; Kari Kankaala, johtaja, Kaupunkikehitys Erkki Lyden, Pirkanmaan TE keskus työllisyys ja yrittäjyysvastuualue, vastuualueen päällikkö Leena Tähtinen, Pirkanmaan TE keskus työllisyys ja yrittäjyysvastuualue, vastuualueen assistentti 1 Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen. Sihteeri toteaa kokoukseen osallistujat. 2 Kokouksen esityslista Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Yhteistyöryhmä päättää

3 että hyväksytään ennakkoon yhteistyöryhmän jäsenille / varajäsenille toimitettu esityslista. 3 3 TyöMaa projektin,s10045, väliraportti ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Huttunen: Vuoden 2009 aikana TyöMaa hankkeen toiminta on pääsääntöisesti kohdistunut jo Tampereen seudulla asuvien työn perusteella maahan tulleiden henkilöiden neuvontaan ja tukemiseen eri tavoin, esim: Yhteistyössä TKL:n kanssa järjestettiin suomen kielen täydennyskoulutusta TKL:n ulkomaalaistaustaisille kuljettajille. Opetus tapahtui TKL:n tiloissa kuljettajien työvuorojen välissä. Kokemukset olivat niin hyviä, että kurssille on suunnitteilla jatkoa. Kurssi voi toimia mallina myös yleisemmin, kun kehitetään työympäristössä tapahtuvaa suomen kielen opetusta. Maahanmuuttajien neuvontapistettä on pyöritetty yhdessä Tampereen kaupungin viestintäyksikön ja ALMA hankkeen kanssa. TyöMaa vastaa englannin, puolan, bulgarian, ranskan ja espanjankielisestä neuvonnasta sekä toiminnan yleisestä kehittämisestä yhdessä muiden kanssa. Yritysyhteistyö on osoittautunut haasteelliseksi, ja raportointikaudella tiiviimpää yhteistyötä on tehty vain 2 yrityksen kanssa. Sen sijaan yksilöasiakkaiden määrä etenee tavoitteiden mukaisesti: TAVOITE /2009 YHT. Projektiin mukaan tulleet yritykset Aloittaneet henkilöt Koulutus ja henkilötyöpäivät Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin osallistuneet Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet Yksityisen sektorin sijaan TyöMaa kutsui huhtikuussa koolle hoitoalan työnantajia julkiselta sektorilta järjestämällä seminaarin aiheesta Maahanmuuttajien rekrytointi hoitoalalle. Konkreettisia avauksia hoitoalan rekrytointien suhteen ei Tampereen seudulla TyöMaan tietojen mukaan ole kuitenkaan vielä käynnistynyt. TyöMaan tiedotus liittyi alkuvuoden aikana lähinnä maahanmuuttajien neuvontapisteen käynnistämiseen, mikä saikin suhteellisen paljon julkisuutta. Lisäksi hankkeesta tiedotettiin kohdennetusti hoitoalan tilaisuuden sekä muutamien muiden yhteistyötilaisuuksien puitteissa.

4 TyöMaa hankkeen toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ajalla ovat ,92 euroa, mikä tarkoittaa vuositasolla sitä, että budjetin toteuma on tällä hetkellä n. 50% suunnitellusta. Säästöt syntyvät lähinnä palvelujen ostojen alueella, sillä asiantuntijapalveluihin tarkoitettu raha on lähes käyttämättä. Tulevan syksyn suurimpana haasteena tuleekin olemaan se, miten hankkeeseen löydetään mukaan yrityksiä ja työnantajia, joilla on tarpeita liittyen maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytointiin ja/tai koulutukseen. Toisena vaihtoehtona on ohjata asiantuntijapalveluihin varattua rahoitusta normaalin hankintamenettelyn kautta palveluntuottajille työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvään kehittämistyöhön (esim. uudet koulutustuotteet). Lopulliset linjaukset tämän suhteen on toistaiseksi tekemättä. Projektin väliraportti on Työllisyysportissa osoitteessa Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, projektipäällikkö Marja Huttusen selvityksen pohjalta hyväksyä TyöMaa projektin väliraportin ja maksatushakemuksen ajalta toimitettavaksi rahoittajille. 4 4 Välityömarkkinoiden kehittäminen sosiaalisella yrittäjyydellä Tampereen kaupunkiseudulla, SYS projektin, S10018, väliraportti ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Kerttula: Kevään 2009 aikana SYS projektin aktiivisina osallistujina on ollut mm. kahden kaupungin, kolmen yhdistyksen, seurakuntayhtymän ja yritysten edustajia. Tampereen kaupungin sosiaalisen yrityksen selvitystyö jatkui pormestarin päätöksellä. SYS projekti oli mukana työryhmässä, joka haki ja sai Pirkanmaan TE keskukselta työllisyyspoliittista avustusta hankkeen käytännön työhön ajalle SYS projekti on hankkeessa mukana edelleen, nyt ohjausryhmän jäsenenä. Nokian kaupunki on hakenut hakenut samanlaiseen hankkeeseen Pirkanmaan liitosta maakunnan kehittämisrahaa. Toteuttajana olisi Verte Oy, jonka omistajia ovat mm. Nokian ja Tampereen kaupungit ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Tampereen seurakuntayhtymän johtoryhmä päätti, ettei se lähde tässä taloudellisessa tilanteessa toteuttamaan seurakuntien

5 5 yhteiskunnallisen työn, Tampereen kaupunkilähetys ry:n ja SYSprojektin esittämää sosiaalisen yrityksen selvitystyötä. Työ jatkuu kuitenkin Tampereen Kaupunkilähetys ry:n osalta. Myös kaksi muuta yhdistystä on SYS projektin asiakkaana aloittanut sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksien selvittämisen. Yksi pieni SYS projektin asiakasyritys rekisteröityy mahdollisesti syksyllä sosiaaliseksi yritykseksi. Yhden yrityksen ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa aloitettiin yhteistyöhanke vastuullisen työllistämisen ohjelman rakentamiseksi. Tampereen seudun osuustoimintakeskuksella ja SYS projektilla oli kaksi yhteistä asiakasta kevään aikana. SYS projekti järjesti eri toimijoille yhteistyötapaamisen keväällä käynnistyneen valtakunnallisen sosiaalisen yrittäjyyden kehittämishankkeen edustajien kanssa Tampereella 4.6. Hankkeelta toivottiin esimerkiksi kuntavetoisten sosiaalisten yritysten selvitystyön kokoamista yhteen. Sosiaalisia kriteereitä julkisissa hankinnoissa työstettiin Tampereen kaupungin tilaajapuolen ja hankintalakimiehen kanssa työryhmässä. Kaupungin päivitettävään hankintaohjeeseen saatiin maininta sosiaalisista kriteereistä ja hankintojen ohjaamisesta työkeskuksille. Työllisyysfoorumissa SYS projekti järjesti paneelikeskustelun sosiaalisista kriteereistä, asiantuntijana julkisten hankintojen neuvontayksikön lakimies ja osallistujina Tampereen kaupungin ja yhden yhdistyksen edustajia. Etelä Suomessa toimivan Espinnohankkeen kanssa käynnistettiin yhteistyö tavoitteena saada aikaan sosiaalisten kriteerien käsikirja syksyllä ilmestyvän EU tason ohjeistuksen pohjalta. Sosiaalista tilinpitoa pilotoidaan yhdessä yhdistyksessä v Keväällä sovittiin syksyllä alkavasta 3 yhdistyksen yhteistyöprojektista, jonka avulla valmistellaan sosiaalista tilinpitoa vuodelle SYS projekti tukee hanketta konsultoinnilla. Projektin kannalta tämä antaa laajempaa kuvaa menetelmän käytettävyydestä ja on osa SYS projektin sosiaalisten vaikutusten mittaamismenetelmien selvitystyötä. SYS projektista ja sen teemoista on tiedotettu yhteensä 230 henkilöä. Em. mainitun Työllisyysfoorumin lisäksi sosiaalista yrittäjyyttä on esitelty osuuskuntayrittäjille ja 7.5. Euroopan laajuisella pienyrittäjyysviikolla. Sekä sosiaaliset kriteerit että sosiaalinen yrittäjyys olivat esillä Ikaalisten työkokouksessa, jossa kokoontuivat Tampereen kaupungin ja Tampereen TE toimiston edustajat Projekti oli mukana järjestämässä Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisen työn ja Kaupunkilähetyksen kanssa pidettyä Kirkon sosiaalifoorumia, jossa alusti kaksi sosiaalisen yrityksen edustajaa. Sosiaalista tilinpitoa esiteltiin Välke hankkeen tuotteistamiskoulutuksessa oleville Tampereen kauppakamarilehti kirjoitti numerossaan 2/ 2009 sosiaalisista yrityksistä, välityömarkkinoista ja SYS projektista.

6 6 Yhteenvetona voisi sanoa, että SYS projektin tavoitteet ovat haasteelliset, koska sosiaalisen yritystoiminnan aihiot kaupunkiorganisaatiossa ja yhdistyksissä etenevät hitaasti, mutta tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin mahdollista. Sosiaalisten kriteerien edistämistyö etenee pienin askelin, mutta se tarvitsee tuekseen Tampereen kaupungin strategisia linjauksia. Sosiaalisen tilinpidon käyttö laajenee. SYS projektin toteutuneet tukikelpoiset, Pirkanmaan TE keskukselta haettavat kustannukset ovat ,94 eur sis.alv. Koko vuoden 2009 budjetti on eur. Eroa budjetin jatoteutuman välillä näyttäisi syntyvän lähinnä palveluiden ostoista ja sen sisällä eniten asiantuntijapalveluiden käytöstä. Tosin osa jo keväällä päätetyistä kustannuksista toteutuu vasta syksyllä. Projektin väliraportti on Työllisyysportissa osoitteessa Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, projektipäällikkö Merja Kerttulan selvityksen pohjalta hyväksyä SYS projektin väliraportin ja maksatushakemuksen ajalta toimitettavaksi rahoittajille. 5 Välityömarkkinoiden kehittäminen Tampereella, Välke projektin (kaupungin rinnakkaishanke), S10014, väliraportti ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Toivonen: Välke projekti muodostuu kahdesta rinnakkaishankkeesta, joista toista hallinnoi Tampereen kaupunki ja toista Tampereen työ ja elinkeinotoimisto. Välke projektin tavoitteet ovat ajankohtaiset ja samalla haasteelliset talouden taantuman vuoksi. Taantuma voi ainakin hetkellisesti muuttaa avointen työmarkkinoiden työvoiman kysyntää ja se voi vaikeuttaa Välke projektin kehittämistavoitteiden ja myös määrällisten työllistämistavoitteiden saavuttamista poluttamisessa avoimille työmarkkinoille. Esimerkiksi edelleensijoittamisen ja työpooli toimintamallien kehittäminen ja kokeilu edellyttävät, että löytyy avointen työmarkkinoiden työnantajia, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan yhdistysten ja sosiaalisten yritysten palkkatuella työllistämiä työntekijöitä ja maksamaan saamastaan työpanoksesta käyvän korvauksen. Taantuma on heikentänyt sosiaalisten yritysten asemaa, koska ne ovat joutuneet irtisanomaan taloudellisista ja

7 tuotannollisista syistä. Osa sosiaalisista yrityksistä on menettänyt sosiaalisen yrityksen statuksen. Tällä hetkellä Välkkeen kehittämiskumppanina on kolme sosiaalista yritystä. 7 Niin määrälliset kuin laadulliset tavoitteet on syytä pitää tässä vaiheessa ennallaan, vaikka taloustilanteen lisäksi haastetta tuo asiakasohjauksen hidas liikkeellelähtö. Kehittämiskumppaneiden kehittämissuunnitelmien työstäminen on ollut työlästä ja kehittämiskumppaneiden omat kehittämishankkeet lähtevät liikkeelle vasta elokuusta Välkkeellä on monenlaisia kumppaneita ja verkostoja. Välkkeen yhtenä tavoitteena on koordinoida toimintakenttää ja auttaa välityömarkkinakentällä toimivia hahmottamaan oman roolinsa. Kevään aikana on työstetty toimijakarttaa, jota esitellään välityömarkkinaseminaarissa. Verkosto, kehittämis ja viranomaisverkostolle järjestettiin työseminaari Cumuluksessa, jonka aiheena oli roolit ja palvelut välityömarkkinoille. Työseminaarin jälkeen työskentely jatkui pienemmissä teemaryhmissä; asiakasohjauksen ja yritysyhteistyön teemaryhmissä. Asiakasohjauksen teemaryhmä kokoontui 3 kertaa jäsentämään asiakasohjausta välityömarkkinoille ja yritysyhteistyönteemaryhmä kokoontui neljä kertaa, joista kolme oli yrityskäyntejä. Välke on myös osallistunut 500.päivää työmarkkinatukea saaneiden seulontapilottiryhmään ja tehnyt yhteistyötä niin valtakunnallisesti kuin seudullisesti muiden välityömarkkinahankkeiden kanssa. Projektin ulkoisen arvioinnin toteuttaa Sosiaalikehitys Oy ja kuntoutussäätiö Vates. Ulkoinen arviointi toteutetaan yhteishankintana Välike, Välkky, ja KaaSu hankkeiden kanssa. Välkkeellä on kehittämiskumppaneina 13 yhdistystä ja kolme sosiaalista yritystä. Välkkeen kehittämiskumppaneilta edellytetään halua kehittää oman palkkatukityöllistämisensä laatua ja vaikuttavuutta. Yrityskoordinaattori on työstänyt kehittämiskumppaneiden kanssa kehittämissuunnitelmia ja valintaryhmä on kokoontunut käsittelemään ja arvioimaan suunnitelmia. Valintaryhmä on hyväksynyt yhteensä 10 suunnitelmaa ja seitsemälle hankkeelle on myönnetty kehittämisavustusta ( euroa). Yhdistykset ja yksi sosiaalinen yritys ovat palkanneet avustuksella työhönvalmentajan. Hankkeista kaksi alkoi maalis huhtikuussa ja loput hankkeet käynnistyvät elokuussa Palkkatuen vaikuttavuutta lisätään mm. edelleensijoittamisella ja työhönvalmennuksella. Edelleensijoittamisesta ilmestyi opas, joka on

8 8 ladattavissa Välkkeen nettisivuilta. Työhönvalmennuskoulutus kilpailutettiin keväällä ja tarjouksen voitti jyväskyläinen TaitoReitti Oy. Työhönvalmennuskoulutus on suunnattu Välkkeen kehittämiskumppaneille ja laajuudeltaan se on 8 lähiopetuspäivää. Koulutus käynnistyy elokuussa Kolmannen sektorin välityömarkkina aseman vahvistamiseksi järjestettiin keväällä tuotteistamiskoulutus, joka oli laajuudeltaan 20 tuntia. Kouluttajana oli lehtori Kai Hintsanen. Lisäksi kumppaneille järjestettiin puolen päivän markkinointikoulutus, jonka teemana oli brändäys ja kouluttajana Villivisio Oy. Välkkeen tavoitteena on kehittää myös kaupungin palkkatukityötä, joka lähti keväällä hitaasti liikkeelle. Kesäkuussa käydyissä neuvotteluissa kaupungin hallintopalvelukeskuksen (halo) ja henkilöstöyksikön kanssa päädyttiin siihen, että kaupungin palkkatukityöllistäminen siirtyy Välke projektin hoidettavaksi. Työllistäminen lähtikin hyvin liikkeelle (kesäkuun lopussa 8 aloittanutta). Työpoolin suunnittelu jatkui tutustumalla erilaisiin työpoolimalleihin ja niiden pohjalta alkoi oman työpoolin suunnitteleminen. Työpooliin liittyen käynnistettiin yrityskartoitus, jonka tekeminen jatkuu elokuussa Keväällä 2009 Välkkeeseen liittyvään kehittämis ym. toimintaan osallistui 101 henkilöä (joista 59 naisia) ja tästä syntyi yhteensä 77 henkilötyöpäivää. Infotilaisuuksiin osallistujia oli 256 (naisia 184). Uusia mukaan tulleita yrityksiä oli yksi. Kaupungin hankeosion toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ovat ,33 euroa (sis. alv), joka oli 27 % kustannusarviosta. Toteumaa pienentää jonkin verran se, että kehittämisavustusta ei ole vielä paljoakaan laitettu maksuun, koska hankkeet käynnistyvät elokuussa. Projektin väliraportti on Työllisyysportissa osoitteessa Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, projektipäällikkö Mari Toivosen selvityksen pohjalta hyväksyä Välke projektin kaupungin rinnakkaishankkeen väliraportin ja maksatushakemuksen ajalta toimitettavaksi rahoittajille.

9 6 Välityömarkkinoiden kehittäminen Tampereella, Välke projektin työ ja elinkeinohallinnon rinnakkaishankkeen, S10587, väliraportti ja ajalta Koulutuskoordinaattori Vehkaperä: "Välke projekti muodostuu kahdesta rinnakkaishankkeesta, joista toista hallinnoi Tampereen kaupunki ja toista Tampereen työ ja elinkeinotoimisto. Välkkeen työ ja elinkeinohallinnon osio käynnistyi Välke projektin toteutuksesta on laadittu kehittämiskumppanuussopimus, jonka ovat allekirjoittaneet hallinnoivien organisaatioiden lisäksi Työvoiman palvelukeskus sekä 13 yhdistystä ja neljä sosiaalista yritystä. Kehittämiskumppanit kehittävät Välkkeen tuella oman palkkatukityöllistämisensä vaikuttavuutta sekä työllistävät pitkään työttömänä olleita. Projektin ensimmäiset asiakkaat aloittivat palkkatukityössä maaliskuussa ja mennessä aloittaneita oli yhteensä 22. Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä on ajalla toteutunut kustannuksia yhteensä 24314,26 ( yht ,06 ). Summa koostuu palkkatuista. Työvoimapoliittista koulutusta (Toppis) ei ole vielä toteutettu, ensimmäiset hankinnat on tehty heinäkuussa. Työ ja elinkeinotoimiston hankeosuuden toteutuneet kustannukset ajalla ovat 35072,33 ESR ja valtion rahoitusta ( yht 50836,23 ) Projektin väliraportti on Työllisyysportissa osoitteessa Päätösehdotus. Koulutuskoordinaattori Vehkaperä: Yhteistyöryhmä päättää, hyväksyä selvityksen pohjalta Välke projektin työ ja elinkeinotoimiston rinnakkaishankkeen väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta toimitettavaksi rahoittajille. 7 Kestävät koulutus ja uravalinnat projektin, S10011, väliraportti ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Ratia: Kauden aikana ohjauksessa aloitti yhteensä 108 henkilöä (suunnitelmassa koko vuodelle hlö), joista naisia 61.

10 10 Ohjaukseen on käytetty aikaa kaikkiaan 260 tuntia. Suurin osa asiakkaista (55 henkilöä) on ohjautunut projektiin Tampereen työ ja elinkeinotoimiston kautta. Suurin osa asiakkaista (89 henkilöä) on ollut alle 25 vuotiaita ja suorittanut vain perusasteen koulutuksen (69 henkilöä). Suurin osa asiakkaista (84 henkilöä) on ollut työttömänä työnhakijana. Asiakkaista 3 on maahanmuuttajia, joilla on muu kuin Suomen kansalaisuus. Kaikkiaan projektissa alusta alkaen on aloittanut asiakkaana 193 henkilöä, joista naisia 104. Kaudella päättyi yhteensä 82 asiakkuutta. Asiakkuuden päättymisen syyt: koulutus 41, joista 11 oppisopimuskoulutus (50%, joista oppisopimuskoulutus 22%), työ 11 (13,5%), muu palvelu 2 (2,5%), muu syy 15 (useimmiten muutto toiselle paikkakunnalle) (19%), keskeytys 13 (ei tavoitettu) (15%). Kevään aikana ohjaajat ovat olleet yhteydessä noin 50 yritykseen/muuhun organisaatioon (aikaisempien yhteistyökumppaneiden lisäksi). Yhteistyö on alkanut 13 uuden yrityksen/muun organisaation kanssa (26% yhteydenotoista). Yhteistyöllä tarkoitetaan tässä että asiakkaamme on konkreettisesti päässyt yritykseen harjoitteluun, oppisopimukseen tms. Projektin järjestämissä tiedotus ja infotilaisuuksissa on ollut yhteensä 284 osallistujaa. Projektin henkilöstö on käynyt alustamassa mm. Kaarilan lukion abipäivillä, NNKY:n yh äitien kahvilassa, Tampereen kaupungin nuorisotoimen Ammattilaisten aamukahveilla, Saukkolan Kölvi toiminnassa ja Satakunnan lennoston kotiutuville varusmiehille. Suurimpana omana tilaisuutena kaudella oli toukokuussa tamperelaisten 8 luokkalaisten vanhemmille järjestetty Äidin rooli nuoren ammatinvalinnassa tilaisuus, jossa oli läsnä noin 70 henkeä ja joka sai yleisarvosanakseen 9 (asteikolla 4 10). Projektin lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloittaneita on yhteensä 21 henkilöä. Lyhytkestoisessa ohjauksessa olleet ovat osallistuneet ohjauksen yhteensä alle 7 tuntia. Heille on esim. annettu yleistä ohjausta koulutukseen, työnhakuun ja ammatinvalintaan liittyvistä asioista ilman että henkilö olisi tullut projektin varsinaiseksi asiakkaaksi. Projektin asiakkaat ovat olleet hankesuunnitelmassa määritellyn kohderyhmän mukaisia ja kohderyhmän määrittely on vaikuttanut oikeanlaiselta suhteessa tarjottuun palveluun. Määrälliset tavoitteet ovat edenneet hankesuunnitelman mukaisesti, eikä tavoitteita tässä vaiheessa ole syytä tarkistaa. Tällä hetkellä suurimpana haasteena on löytää työnantajia, jotka kiinnostuisivat palkkaamaan ja kouluttamaan uuden työntekijän oppisopimuksella. Taloudellisen taantuman aikana uuden henkilöstön rekrytointi on vähentynyt. Samoin taloudellinen tilanne

11 11 vaikeuttaa sopivien työharjoittelupaikkojen löytämistä. Käytännön työ on myös osoittanut, että projektiin oppisopimus mielessään tulleille asiakkaille ei oppisopimus välttämättä olekaan oikea koulutusväylä. Asiakkailla ei useinkaan ole muuta koulutusta kuin peruskoulu, eivätkä he myöskään ole koskaan olleet palkkatöissä. Kuitenkin työnantajat haluavat, että opiskelijalla on entuudestaan alan työkokemusta. Tilanteessa, jossa oppisopimusryhmiä on ollut haasteellista jopa mahdotonta koota, on kaikkien projektin ohjaajien työ ollut pitkälti henkilökohtaista koulutus ja uraohjausta. Projektin tukikelpoiset kokonaiskustannukset kaudella olivat ,95. Projektin kokonaisbudjetti vuodelle 2009 on euroa, eli suunnitelluista vuosikustannuksista on toteutunut 35%. Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Katariina Ratia sekä ohjaajat Taina Syvänen, Henna Kyrönlahti, Johanna Tommila ja Jukka Tanhua. Projektin väliraportti on Työllisyysportissa osoitteessa Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, projektipäällikkö Katariina Ratian selvityksen pohjalta hyväksyä Kestävät koulutus ja uravalinnat projektin väliraportin ja maksatushakemuksen ajalta toimitettavaksi rahoittajille. 8 Nuves nuorten yhdyshenkilöverkoston edelleen kehittäminen Projektipäällikkö Ratia Edellisessä yhteistyöryhmän kokouksessa käsiteltiin Nuvesverkoston tilannetta, ja päätettiin jatkaa käsittelyä seuraavassa kokouksessa. Nuves hankkeessa ( ) Tampereen seutukunnalle perustettiin poikkihallinnollinen yhteistyöverkosto, joka koostuu työvoimaneuvojista ja kuntien viranomaisista. Verkoston tärkeimmiksi tehtäviksi määriteltiin toisen asteen yhteishaun ulkopuolelle jääneiden nuorten ohjaus, toisen asteen keskeyttäneiden nuorten jatko ohjaus kuntansa palveluihin, tilastojen kokoaminen koulutuksen ulkopuolelle jääneistä ja keskeyttäneitä nuorista, tiedottaminen nuorten palveluista, projekteista, koulutuspaikoista, kesätyöpaikoista jne sekä vaikuttamistyö kunnan päättäjille. Tavoitteena on myös ollut että eri viranomaiset oppivat

12 12 verkoston kautta tuntemaan toisiaan ja toistensa palveluita. Viranomaisten näkökulmasta tämä tarkoittaa verkoston kehittymistä sellaiseksi, että se mahdollistaa hyvien käytäntöjen, tiedon ja osaamisen jakamisen asiakastyön ammattilaisten kesken. Lähtökohtana verkoston toiminnalle oli, että poikkihallinnollisella ja seudullisella yhteistyöllä pystytään tehokkaammin ehkäisemään työttömien/ syrjäytyneiden nuorten määrää ja kehittämään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia nuorille ja vaikuttamaan palvelujen tarjontaan. Vaikka pohja Tampereen kaupunkiseudun nuorten seurantajärjestelmälle on luotu, on tavoitteessa hyvästä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä vielä työtä. Verkosto on kokoontunut muutaman kerran vuodessa ja se on koettu tärkeäksi työ ja tietojen vaihtamisen välineeksi, mutta sen toiminta on hankaloitunut vetäjän puuttuessa. Oman työnsä ohella verkoston koollekutsujana on toiminut AKU toiminnan Jetta Turunen. Suurimpana ongelmana on se, ettei hänellä ole aikaresursseja koordinoida ja kehittää toimintaa sen vaatimalla volyymillä. Lisäksi verkostolle asetetut tehtävät vaativat uudelleen arviointia tilanteessa, jossa on estettävä ammattiin valmistuvien nuorten valuma työttömyyteen. Verkoston toiminnan lähtökohta on edelleen relevantti etenkin nykyisessä tilanteessa, jossa nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut nopeaa. Kuitenkin nykytilanteessa verkoston toimintaa ja sen perustehtäviä tulee uudelleen arvioida ja kirkastaa ja verkoston toiminnan mahdollisuuksia tulee selvittää resurssien osalta. Jos yhdyshenkilöverkostoon halutaan panostaa, sille täytyy löytää vetäjä. Alueellinen yhteistyö tulee voida vakiinnuttaa pysyväksi hyväksi käytännöksi, joka tulee suunnitella ja systematisoida koordinoidusti. Tärkeää on myös seutukunnallisen verkoston sisällä laajentaa Tampereen ohjausverkoston toimijoita ja toimintaa. Verkostotyön tärkeyttä korostaa myös OPM:n moniammatillisen viranomaistyön lakisääteistämistä pohtinut työryhmä. Työryhmä on saanut työnsä päätökseen ja se esittää mm. että nuorisolaissa tulisi säätää nykyistä yksityiskohtaisemmin paikallistason monialaisesta viranomaisyhteistyöstä, ja että kuntiin tulisi koota nuorten ohjaus ja palveluverkosto. Työryhmän ehdotusten pohjalta tehtävä lakiesitys moniammatillisesta yhteistyöstä menee hallituskäsittelyyn syksyllä Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen Yhteistyöryhmä päättää esittää Nuves verkostolle pyynnön laatia kirjelmä, jossa ilmaistaan huoli nuorten yhdyshenkilöverkoston toiminnan jatkamisesta ja kerrotaan verkoston toiminnan sisällöstä, tavoitteista ja toiminnan edellyttämistä resursseista ja kirjelmän pohjalta vedota Tampereen

13 13 kaupungin tilaajaryhmään sekä nuorten palveluiden tilaamisesta Tampereen kaupungilla vastaaviin Tampereen kaupungin apulaispormestareihin Perttu Pesään (osaamis ja elinkeinopalvelut sekä sivistys ja elämänlaatupalvelut), Harri Airaksiseen (terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut) ja Kristiina Järvelään (lasten ja nuorten palvelut) että Tampereen kaupunki lähtisi tilaajana selvittämään ja organisoimaan yhdyshenkilöverkoston työn jatkamisen mahdollisuuksia seutukunnallisesti. Lisäksi yhteistyöryhmä toivoo että vetoomus saatetaan tiedoksi seutukunnan kunnanjohtajille. 9 Nuorten verkostotyöpaja projektin tilanne Projektipäällikkö Hiipakka Lahti: Katsaus Nuorten verkostotyöpaja hankkeen tilanteesta. Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, että merkitään Riina Hiipakka Lahden esittämä projektin tilannekatsaus tiedoksi." 10 Yhteistyöryhmän syksyn 2008 ja kevään 2009 kokousaikataulu Yksikön päällikkö Luukinen: Yhteistyöryhmän kokoukset on pidetty noin 6 viikon välein ja tätä menettelyä voitaneen jatkaa. Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Yhteistyöryhmä päättää, että syyskauden ja kevään kokoukset pidetään seuraavasti; to klo 9 11 to klo 9 11 to klo to klo 9 11 to klo 9 11

14 to klo 9 11 to klo Muut esille tulevat asiat