Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Marja Huttunen, TyöMaa projekti. Heli Ketola, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti

Transkriptio

1 ESITYSLISTA 1 Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: klo Paikka: Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Hammareninkatu 8 B, kokoushuone Omena 4.krs Osallistujat: Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Riitta Jakara varajäsen Veikko Lahtinen Regina Salkovic Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten Peer Haataja varajäsen Markus Sjölund Sirkka Saarikoski varajäsen Teuvo Pernu Maritta Närhi Tuija Mannila varajäsen Tuula Mikkonen Tommi Eskonen varajäsen Lotta Lammi Muut osallistujat; Marja Huttunen, TyöMaa projekti Merja Kerttula, SYS projekti Heli Ketola, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti Sanna Ahola, Nuorten verkostotyöpaja projekti Mari Toivonen, Välke projekti Sanna Koskinen, Välke projekti, sihteeri Asiantuntija; Jaana Niemi, ESR koordinaattori, Pirkanmaan ELY keskus Tuula Isosuo, EU koordinaattori, Pirkanmaan ELY keskus

2 2 Esittelijä; Matti Luukinen, yksikönpäällikkö, Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Esityslista ja pöytäkirja tiedoksi; Kari Kankaala, johtaja, Kaupunkikehitys Erkki Lydén Pirkanmaan ELY keskus, yksikön päällikkö Leena Tähtinen, Pirkanmaan ELY keskus, vastuualueen assistentti 1 Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen. Sihteeri toteaa kokoukseen osallistujat. 2 Kokouksen esityslista Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen. Yhteistyöryhmä päättää että hyväksytään ennakkoon yhteistyöryhmän jäsenille / varajäsenille toimitettu esityslista. 3 Välityömarkkinoiden kehittäminen Tampereella, Välke projektin (kaupungin rinnakkaishanke) S10014, väliraportti ja maksatushakemus ajalta Projektipäällikkö Toivonen: Välke projektissa kehitetään välityömarkkinoita kolmessa eri toimintalinjassa. Toimintalinja 1 tavoitteena on koordinoida välityömarkkinoita, autetaan eri toimijoita hahmottamaan omaa rooliaan välityömarkkinoilla sekä kehitetään toimijoiden välisiä yhteyksiä sekä parannetaan ohjausta välityömarkkinoille.

3 3 Toimintalinja 2 tavoitteena on työnantajayhteyksien vahvistaminen eli kehitetään 3.sektorin, sosiaalisten yritysten ja Tampereen kaupungin palkkatukityön vaikuttavuutta. Palkkatukityöhön yhdistetään työvoimapoliittista koulutusta (toppis malli), työhönvalmennus ja edelleensijoittaminen vakiinnutetaan osaksi toimijoiden normaalia toimintaa. Toimintalinja 3 tavoitteena on luoda uusia työtilaisuuksia perustamalla Tampereelle työpooli. Välkkeen projektisuunnitelmaan tehtiin muutos Hanketta päätettiin laajentaa palkkaamalla kaksi uutta koordinaattoria kehittämään asiakasohjausta. Hankkeessa tullaan kehittämään vaikeasti työllistettävien palveluun ohjausta perustamalla moniammatilliset työryhmät, jotka käyvät läpi kaikki tamperelaiset yli 500.päivää työmarkkinatukea saaneet. Työryhmiin osallistuu työntekijät TE toimistosta, Työvoiman palvelukeskuksesta, kuntouttavasta työtoiminnasta ja sosiaalityön avopalveluista. Tavoitteena on kehittää pysyvä moniammatillinen työmenetelmä kehittämään vaikeasti työllistettävien palveluun ohjausta. Vaikeasti työllistettävien aktivointi käynnistyi kahden koordinaattorin palkkauksella ja työsuunnitelman laatimisella. Koordinaattorit ovat myös tutustuneet eri kaupunkien kehitteillä oleviin malleihin aktivoida vaikeasti työllistettäviä. Moniammatilliset työryhmät on perustettu ja ne muodostuvat sosiaalityön avopalveluiden mukaisesti Itä, Etelä ja Länsi. Ensimmäiset työryhmät ovat kokoontuneet ja läpikäytyjä asiakkaita on eteläisellä alueella yhteensä 356, joista 20 % on aktiivisia eli palveluiden piirissä, 20% kutsutaan (joko TE toimisto, sosiaalitoimi tai Typ), 60 % ei kutsuta ( syinä 0900 koodi, ennen vuotta 1955 syntyneet tai muu syy). TL 1: Välityömarkkinoiden koordinointi. Välke on kerännyt yhteen välityömarkkinatoimijoita ja järjestänyt Tietoa ja koulutusta päivän Hatanpään kartanolla, jossa esiteltiin Välkkeen tulevaa kevättä, annettiin infopaketti työllistämistuista ja Tampereen työllistämistuesta. Lisäksi päivän aikana oli CV/portfolio koulutusta. Osallistujia oli 38. Välke työseminaari sai jatkoa jolloin järjestettiin hotelli Cumuluksessa seminaari teemalla Työhönvalmennus hyväksi havaittu. Seminaariin osallistui 77 osallistujaa ja yleisarvosana tilaisuudesta oli 8,8. Välkkeen organisoimat aamukahvitilaisuudet jatkuivat kevään aikana neljällä kokoontumisella. Aamukahvitilaisuudet järjestettiin Pirkanmaan Sininauhassa, Työllistämisyhdistys Etapissa, Kankaanpään kuntoutuskeskus/tampereen toimipisteessä ja Pispalan kumppanuudessa. Osallistujia aamukahvitilaisuuksissa oli 7 13 henkilöä. Välke järjesti kevään aikana kaksi yritysvierailua. Toinen Ideaparkiin ja toinen Pirkanmaan Jätehuoltoon. Välke järjesti ajankohtaista koulutusta Yleishyödyllisyyttä vai elinkeinotoimintaa? Tietoa yhdistysten verotuksesta ja rahoituksesta. Tilaisuuteen osallistui 52 osallistujaa ja yleisarvosana tilaisuudesta oli 8,5. Välkkeen tavoitteena on parantaa välityömarkkinoiden oman roolinsa tunnistamista ja vahvistamista sekä parantaa asiakasohjausta välityömarkkinoille. Työskentelyn tuloksena saadaan aikaan konkreettinen toimijakartta Työllisyysportti.fi nettisivuille. Sivuston hankinta hankittiin Optinet Oy:ltä joka on suunnitellut ja toteuttanut Työllisyysportti sivuston. Kevään aikana Optinet on toteuttanut sivuston teknisen ja visuaalisen ilmeen ja Välke on koostanut sivuston rakennetta ja sisältöä. Sivusto otetaan ohjaavien tahojen koekäyttöön syyskuussa ja julkaistaan joulukuun työseminaarissa. Välkkeen, Työvoiman palvelukeskuksen ja TE toimiston työntekijöistä koostuva asiakasohjauksen tehostamisen työryhmä järjesti asiakastyötä tekeville virkailijoille koulutuspäivän ja Vanhalla Kirjastotalolla. Koulutuspäivien sisältö oli sama ja osallistujia oli yhteensä 96 henkilöä.

4 4 Kouluttajana toimi Villivisio Oy ja koulutuksen teemana oli Neuvoja törmäyskurssilla työkalupakki pattitilanteiden varalta. Koulutuksessa käytiin läpi mm. asiakkaan ja työntekijän ensi kohtaamisen merkitystä ja ryhmätöiden avulla käytiin läpi asiakastilanteita. TL 2: Työnantajayhteyksien vahvistaminen. Välkkeen osahankkeet ovat toimineet aktiivisesti koko kevään ajan. Muotialan asuin ja toimintakeskuksen ja Mielenterveysyhdistys Taimin yhteinen osahanke päättyi maaliskuun lopussa Osahankkeessa kehitettiin molempien yhdistysten työhönvalmennusta ja kartoitettiin mahdollisia edelleensijoituksia. Hankkeen päätyttyä Muotiala palkkasi työhönvalmentajan kehittämään Muotialan työllistämistoimintaa. Työllistämisyhdistys Etapin osahanke päättyi toukokuun lopussa, mutta Välkkeen valintaryhmä myönsi Etapille jatkohankkeeseen kehittämisavustusta. Etapin osahankkeessa oli ensin mukana Etapin pajoista ATK/mediapaja ja puutyöpaja, mutta jatkohankkeen myötä Välke osahanke laajenee kaikkiin Etapin työpajoihin. Etapissa on erityisesti keskitytty yritysyhteistyön kehittämiseen. Arviolta Etapissa on kontaktoitu yritystä ja sen myötä ollut 10 onnistunutta edelleensijoitusta. Avoimille työmarkkinoille on poluttunut suoraan yksi henkilö. Pispalan Kumppanuuden hanke päättyi heinäkuun lopussa. Pispalan osahankkeen tavoitteena on kehittää luovien alojen työllistämistä. Pispalassa on kontaktoitu yrityksiä 20 kappaletta ja annettu työhönvalmennusta ja ohjausta työllistetyille. Pispalasta oli yhteensä kaksi edelleensijoitusta. Setlementti Naapuri/Naistarin osahanke päättyi heinäkuun lopussa. Naistarin tavoitteena oli luoda selkeä, työelämään johtava ja monistettava toimintamalli maahanmuuttajanaisten työllistymiseen. Toisena tavoitteena oli lisätä Naistarin henkilöstön pysyvää työhönvalmennusta ym.osaamista. Tavoitteisiin päästiin osahankkeen aikana vaihtelevasti. Alun rekrytointiongelmien jälkeen päästiin kehittämään kolmen maahanmuuttajanaisen kanssa. Kaikille työllistetyille tehtiin selkeä suunnitelma jakson aikana ja osittain tavoitteisiin päästiin. Vaikeinta hankkeen aikana on ollut jatkopolkujen löytyminen. Syitä tähän ovat mm. taloudellinen tilanne ja työllistettyjen oma motivaatio. Silta Valmennusyhdistyksen osahanke jatkuu ja päättyy kesäkuun lopussa Asiakkaita on ohjautunut Siltaan suunnitelman mukaisesti. Tosin asiakasohjaus ei ole aina osunut oikeaan ja vasta palkkatukijakson aikana on huomattu, että työllistetty on vielä kaukana avoimista työmarkkinoista. Sillan osahankkeen aikana on tehty 15 yrityskontaktointia. Kaikille työllistetyille tehdään suunnitelma jakson aikana ja jatkopolkuja on löytynyt. Sopimusvuori ry teki loppuvuodesta 2009 esiselvityksen mielenterveyskuntoutujien työllistymismahdollisuuksista ja sen pohjalta kehittämissuunnitelman, jossa on mukana Sopimusvuori ja Muotialan asuin ja toimintakeskus. Valintaryhmä myönsi yhteishankkeelle rahoituksen ja hanke käynnistyi Hankkeen tavoitteena on koota mielenterveyskuntoutujista 15 hengen kuntoutujan ryhmä, joka lähtee kehittämään omia työhönvalmiuksiaan. Hankkeessa kehitetään myös yritysyhteistyötä ja koulutetaan yhdistysten henkilökuntaa sekä profiloidaan yhdistysten työllistämistoimintaa. Kevään aikana hankkeessa on rekrytoitu kuntoutujia ja hanke on herättänyt kiinnostusta. Osahanke sai yli 30 hakemusta, jonka pohjalta ryhmään valitaan osallistujat. Työsuunnitelman mukaan kuntoutujat ovat työssä neljä päivää viikossa Sopimusvuoren ja Muotialan työpajoilla ja yhden päivän koulutuksessa. Viiden kuukauden

5 jälkeen kuntoutujille on laadittu jatkosuunnitelma (haettu esim. koulutuspaikkaa tai palkkatukipaikkaa) ja uusi kuntoutujien ryhmä aloittaa. 5 Kaikki osahankkeet ovat todenneet, että verkostoituminen muiden välityömarkkinatoimijoiden kanssa on lisääntynyt ja uusia yhteistyökuvioita on syntynyt. Vaikka osa osahankkeista on päättynyt, jatkuu yhdistyksissä tiivis kehittämistyö myös tulevaisuudessa. Välke pyrkii myös vaikuttamaan muiden 3. sektorin toimijoiden työllistämistoimintaa. Työhönvalmennuskoulutus jatkui raportointikautena kahden lähiopetuspäivän verran. Kouluttajana TaitoReitti Oy Jyväskylästä. Työhönvalmennuskoulutuksesta laadittiin työhönvalmennusprosessi. Koulutukseen osallistui 20 henkilöä 13 eri järjestöstä. Palaute koulutuksesta oli todella hyvää. Yritysyhteistyön vahvistamiseksi Välke oli mukana yritysten ja yhdistysten yhteistyösensseissä toukokuussa Hub Tampere tiloissa Finlaysonilla. Yhteistyösenssit järjestettiin yhteistyössä Hub Tampereen ja Asumispalvelusäätiö Aspan Verkot hankkeen kanssa. Osallistujia oli yhteensä 25 sekä yrittäjiä että yhdistyksiä. Palaute tapahtumasta oli positiivista ja tapahtuma tullaan järjestämään uudelleen joulukuussa Sosiaalisten yritysten yhteyshenkilöverkosto kokoontui kevään aikana yhden kerran. Välkkeen tavoitteena on kehittää myös kaupungin palkkatukityön vaikuttavuutta. Osa yksiköistä on kuitenkin todennut, että ei kaipaa Välkkeen tarjoamia lisäpalveluita työllistetyilleen (toppiskoulutusta ja ostopalveluna hankittua työhönvalmennusta). Välkkeen tavoitteena on siirtyä rekrytointipohjaisesta asiakaslähtöiseen työllistämiseen myös kaupungin yksiköissä ja tähän tullaan syksyn 2010 kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Välke on valmistellut palkkatukityön seurantalomaketta, jonka avulla selvitetään palkkatukityön vaikuttavuutta. Seurantalomake otetaan käyttöön syyskuussa Toimintalinja 3: Uudet työtilaisuudet. Välkkeen tavoitteena on muodostaa työpooli. Välkkeen työpooli on brändätty Tulevaisuuden Tuottamoksi, mutta tässä toimintalinjassa ei ole raportoitavaa. Välke pohtii uusia avauksia ja selvittää Tuottamon mahdollisuuksia syksyllä Toimintaan osallistuneita on tällä seurantakaudella ollut yhteensä 68 henkilöä (joista uusia aloittaneita 17 henkilöä). (yht. 71 henkilötyöpäivää) ja tiedostustilaisuuksiin ja lyhytkestoisiin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 482 henkilöä. Välkkeen toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ovat ,30, joka 35 % kustannusarviosta. Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, että projektipäällikkö Mari Toivosen selvityksen pohjalta hyväksyä Välkeprojektin kaupungin rinnakkaishankkeen väliraportin ja maksatushakemuksen ajalta

6 6 4 Välke välityömarkkinoiden kehittäminen Tampereella TYÖHALLINNON OSIO: väliraportti ja maksatushakemus ajalta Koulutuskoordinaattori Vehkaperä: TE hallinnon Välkkeen osalta vuosi 2010 on ollut ensimmäinen täysipainoinen toimintavuosi. Projektin tavoitteena on ollut palkkatuetun työn vaikuttavuuden parantaminen yhteistyössä Välkkeen kehittämiskumppaneiden ja ohjaavien tahojen kanssa, ja työssä on ainakin määrällisten tavoitteiden osalta päästy hyvin vauhtiin. Heinäkuun loppuun mennessä projektissa on aloittanut palkkatuki ja koulutusasiakkaita yhteensä 207, joista 16 koulutuksissa ja loput palkkatukijaksoilla yhdistyksissä, sosiaalisissa yrityksissä ja Tampereen kaupungin eri yksiköissä. Palkkatuetun työn vaikuttavuutta on parannettu toppis koulutusten, edelleensijoittamisen ja yksilöllisen työhönvalmennuksen avulla, ja näistä etenkin viimeksi mainittu on havaittu kokemusten perusteella erityisen hyvin toimivaksi keinoksi palkkatukityöllistettyjen jatkopoluttamisessa edelleen kohti avoimia työmarkkinoita. Toppis koulutuksia on toteutettu ryhmämuotoisena yksi ja kokeiluja jatketaan syksyn edetessä. Toppis mallien hyödyntäminen ja kehittäminen vaatii jatkuvaa työtä kriittistä arviointia. Toppis koulutuksiin on osallistunut tähän mennessä 9 henkilöä, mutta tavoitteena on vähintään kolminkertaistaa luku ennen vuodenvaihdetta. Suunnitteilla on lähiavustajatoppis yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa sekä mahdollisesti koulutusta luovien alojen palkkatukityöllistetyille. Työhönvalmennusta on hankittu tähän mennessä 17 Välke asiakkaalle ja palautteen perusteella tarvetta on jatkossakin. Työhönvalmennuksen nivominen osaksi palkkatuettua työtä on jatkossa projektin keskeinen kehittämishaaste. Raportointikaudella projektissa on aloittanut 45 uutta palkkatukiasiakasta, joista noin puolet kaupungin yksiköissä ja puolet yhdistyksissä. Projektin asiakasvolyymi kuukausitasolla on n. 80. Projektin määrärahatilanne on sidonnan osalta turhankin hyvä; on mahdollista, että palkkatukimäärärahat loppuvat kesken ennen projektin päättymistä, mahdollisesti jo ennen vuodenvaihdetta. Työvoimakoulutukseen varat määrärahat sen sijaan riittävät suunnitteilla olevien uusien toppis koulutuksen hankkimiseen. Haasteena loppuvuoden ja hankkeen loppuajankin osalta ei niinkään ole uusien asiakkaiden haaliminen projektin toimenpiteisiin, vaan tiedon kerääminen palkkatukityön vaikuttavuudesta (palkkatuetun työn seurantalomake) ja siihen liittyen palkkatuettua työtä tarjoavien organisaatioiden toiminnan tuloksellisuuden peilaaminen projektin tavoitteisiin. Toisin sanoen, onko palkkatuella työllistettyjen henkilöiden suunta yhdistyksistä kohti avoimia työmarkkinoita vai TE toimistoa ja mahdollisesti jatkuvaa tukipaikkakierrettä. Hankkeen toteutuneet kustannukset kaudella ovat ,32, josta palkkatukien ja työvoimakoulutuksen osuus on ,87 ja ns. toimintamenojen (palkat, matkat, ostopalvelut yms.) ,45. Lisäksi hankkeelle raportoidaan kaudelle toteutuneita työantajan kustannuksia

7 työvoimapoliittisissa toimenpiteissä yhteensä ,82 (osuus palkkatuettujen työntekijöiden palkkauskustannuksista). 7 Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, että koulutuskoordinaattori Jaakko Vehkaperän selvityksen pohjalta hyväksyä Välke projektin työhallinnon rinnakkaishankkeen väliraportin ja maksatushakemuksen ajalta VÄLKE Välityömarkkinoiden kehittäminen: arviointia ja jatkosuunnitelma ajalle Projektipäällikkö Toivonen: Välityömarkkinoita on kehitetty Tampereella Välke hankkeen toimesta elokuusta Hanke päättyy ja kaikkiin tavoitteisiin ei olla päästy vaan hankkeella on perusteita jatkaa välityömarkkinoiden kehittämistä ESRrahastokauden loppuun Jatkohankkeelle on selkeä tarve liittyen pitkäaikaistyöttömien määrää (noin 5000 henkeä), palkkatukityön heikkoon vaikuttavuuteen ja välityömarkkinoiden kehittämistarpeisiin (mm. oikea/osuva ohjautuminen välityömarkkinoille, välityömarkkinoiden toiminnan tavoitteellisuus ja vaikuttavuus. Lisäksi on tarpeen jatkaa välityömarkkinoiden ja avointen työmarkkinoiden välisen yhteistyön kehittämistä ja vastata omalta osaltaan tulevaan työvoimapulaan. TL1: Välityömarkkinoiden koordinointi Arviointia. Toimintalinjan konkreettisina tuotoksina on ollut toimijakartan tekeminen Työllisyysporttiin. Toimijakartassa on hahmotettu välityömarkkinatoimijoiden roolit prosessimaiseksi työkaluksi. Toimijakartta julkaistaan joulukuussa Asiakaspalveluhenkilöstön koulutukset: Välke järjestänyt kaksi koulutustilaisuutta, lisäksi ohjaavat tahot osallistuneet Välkkeen teemaryhmätyöskentelyyn. Yhteistyön tiivistäminen: erityisesti Välkkeen 3. sektorin toimijat ovat raportoineet, että yhteistyö on tiivistynyt eri toimijoiden välillä Välkkeen aikana. Välke järjestänyt noin 40 erilaista verkostoitumis tilaisuutta. Moniammatillinen työryhmätyöskentely, joka ohjaa säännöllisesti vaikeasti työllistettäviä palveluihin: työskentely vasta alkanut, vaikea vielä arvioida tuloksia. TL1:n tavoitteita pitää vielä kehittää. Tavoitteita mm. välityömarkkinatoimijoiden roolien vahvistaminen ja selkeyttäminen, työllistymisprosessin selkeä kuvaaminen, asiakasohjauksen kehittäminen ja ns. valumaan keskittyminen (ohjataan palkkatukityöhön asiakkaita, jotka hyötyvät PT työstä eniten eli työttömät joilla mahdollisuus ja motivaatio työllistyä avoimille työmarkkinoille), vahvistetaan välityömarkkinoiden verkostoitumista. Keinoina mm. sekä 3. sektorin toimijoiden että virkailijoiden koulutukset (valmiiksi suunnitellut koulutuspaketit, jonka tavoitteena on kouluttaa siihen, että palkkatuki on työllistymisen viimeinen keino), prosessin

8 8 kuvaaminen ja kouluttaminen, aamukahvitilaisuudet yms, työ ja toimintakyvyn arviointimenetelmät ja ohjauksen kehittäminen (kartoitusjakso ryhmämuotoisena, jonka aikana tehdään selkeä arvio siitä mihin palveluun asiakas ohjataan liittyy asiakasohjauksen tehostamiseen. Lisäksi toimijakartan kehittäminen ja ylläpito. TL 2: Välityömarkkinoiden vaikuttavuuden lisääminen Arviointia. Hankkeen konkreettisina tuotoksina työnantajayhteistyökäytäntöjen ideaalimallit ja kummiyritykset suurimmille työllistäville yhdistyksille: Välkkeen osahankkeet tehneet arviolta noin 70 yrityskontaktia ja suurimmille yhdistyksille muodostuneet kumppaniyrityksiä. Välke järjestänyt yrityskäyntejä ja pikatreffit yrittäjien ja yhdistysten välille. Yhteisesite yhdistyksistä yrityksille. Toimijat kehittävät palkkatuettujen työtehtäviensä sisältöä vastaamaan paremmin yrityksissä ja muissa avointen työmarkkinoiden työpaikoissa tehtävää työtä: Tampereen työllistämistuen avulla moni yhdistys on pystynyt lisäämään työllistettyjen työaikaa vastaamaan enemmän avoimia työmarkkinoita. Muilla keinoin tähän tavoitteeseen ei olla kiinnitetty huomiota. Luodaan toimintamalli palkkatuetun työn ja räätälöidyn työvoimapoliittisen koulutuksen työelämälähtöiseen yhdistämiseen: yksi onnistunut Toppiskoulutus, kahteen muuhun toppiskoulutukseen ei löytynyt osallistujia, tulossa syksyllä 2010 ATK peruskurssi, myynnin/toimiston toppis ja lähiavustajatoppis. Lisäksi kolme työvoimapoliittista koulutusta, jotka suunnattu Typ:n asiakkaille (myynti, logistiikka/varasto ja kiinteistönhuolto). Työhönvalmennus tukee asiakkaiden työssä suoriutumista ja avointen työtilaisuuksien löytymistä: osahankkeet toteuttavat työhönvalmennusta vaihtelevasti, palkkatuen seurantalomakkeen käyttöönotto lisää tietämystä myös tästä, Taitoprofiileilta ostettu työhönvalmennus vasta alussa, joten laajempi arviointi on vielä vaikeaa. Edelleensijoittaminen vakiintuu osaksi alueen välityömarkkinoiden toimintaa ja ainakin isompien toimijoiden normaaliksi toiminnaksi: edelleensijoituksia tehty hankkeen aikana yhteensä 12 (joista suurin osa Etapista) kokemukset sekä työnantajalta että työntekijältä hyviä. TL 2:n tavoitteita pitää edelleen jatkokehittää. Tavoitteina mm. palkkatukityön vaikuttavuuden lisääminen, yritysyhteistyön kehittäminen, työllistettyjen osaamisen kehittäminen koulutuksen avulla sekä työhönvalmennuksen kehittäminen ja juurruttaminen. Keinoina mm. palkkatukiseurantalomakkeen systemaattinen käyttöön ottaminen ja tiedon hyödyntäminen, 3.sektorin, kunnan yksiköiden, yritysten työntekijöiden kouluttaminen ja tukeminen, jotta palkkatukityön vaikuttavuus kasvaa, suunnataan yksityiselle sektorille palkkatukia ja pilotoidaan toppismallia yrityssektorilla, yhdistysten työnantajayhteyksien vahvistaminen uudet mallit + edelleensijoittaminen, toppis uudet mallit mm. hyvinvointiavustaja (ja muut pula alat), työhönvalmennus mm. jatkokoulutuksen ja seurannan avulla, asiakasmäärä noin 100 palkkatukityöllistettyä vuodessa vaaditaan entistä tiukemmin sitä, että Välkkeen lisäpalveluita on hyödynnettävä. TL3: Uudet työtilaisuudet

9 9 Arviointia. Hankkeen konkreettisena tuotoksena on välityömarkkinoiden työtilaisuuksien lisääminen ja tarjolla olevien työtehtävien monipuolistamiseksi muodostetaan työpooli. Tuotoksena syntyy työpoolimainen toimintamalli uusien välityömarkkinoiden työtilaisuuksien luomiseksi. Tähän mennessä tutustuttu eri työpooli ja työpankkikokeiluihin ja niiden pohjalta brändätty Tulevaisuuden tuottamo, joka perustuu edelleensijoittamiseen (yhdistyksestä yritykseen). Tuottamon kautta ei ole tehty edelleensijoituksia, noin 40 yrityskontaktia (+100 yritykselle yrityskartoitus yhteistyömuodoista). Tavoitteet ja keinot. Analysoidaan työmarkkinoiden työvoiman kysyntä sekä potentiaalinen asiakaskunta. Kartoitetaan tiiviissä työnantajayhteistyössä yritysten tarpeet ja muodostetaan niiden pohjalta mahdollisesti Tulevaisuuden Tuottamo tai muu vastaava toiminto. Päätösehdotus. Yksikön päällikkö Matti Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, että yhteistyöryhmä puoltaa Välke projektin jatkamista ajalle ja että rahoitushakemuksen tekeminen jätetään TYPAn henkilöstön tehtäväksi esittelyssä esitettyjen tavoitteiden pohjalta. 6 Välityömarkkinoiden kehittäminen sosiaalisella yrittäjyydellä Tampereen kaupunkiseudulla, SYS projekti, S10018, väliraportti ja maksatushakemus ajalta sekä näkökohtia jatkosuunnitelmaan ajalle Projektipäällikkö Kerttula: SYS projekti on ollut mukana Tampereen kaupungin omistaman sosiaalisen yrityksen selvityshankkeessa ja eri työryhmissä. Liiketoimintasuunnitelma lisäselvityksineen luovutettiin pormestarille Konsernihallinnon johtoryhmässä asia käsiteltiin ja seuraava vaihe on kaupunginhallituksen suunnittelujaosto. Nokian vastaavassa hankkeessa päädyttiin työllisyydenhoidon uuteen malliin, jossa Verte Oy hoitaa kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden ohjauksen. Verte Oy ei kuitenkaan hakeudu sosiaaliseksi yritykseksi, koska yritys ei näe sen tuovan etua toimintaan. SYS projekti on ollut Nokian hankkeen ohjausryhmässä. Yhdistysasiakkaista Yhdessä Selviytymisen Tuki ry perusti joulukuussa 2009 yrityksen Kotityöpalvelu Kotoisa Oy, joka rekisteröityi sosiaaliseksi yritykseksi toukokuussa 2010 ja työllisti kauden lopussa 3 henkilöä. Mahdollisuuksia sosiaalisen yrityksen perustamiseen selvittää vielä SYS projektin yhteistyökumppaneista 3 yhdistystä, seurakunta Martinus säätiön kautta ja yksi yritys. Vates säätiö teki tammikuussa sosiaalisten kriteerien käytöstä raportin, johon SYS projekti työsti Tampereen esimerkin mukaan. Tampere on on ensimmäisten kaupunkien joukossa kokeilemassa sosiaalisten näkökohtien käyttöä. Linkki raporttiin löytyy Vates säätiön sivuilta

10 10 Sosiaalisista näkökohdista on tiedotettu Tampereen kaupungin sisällä monen välineen kautta. Myös Tampereen kaupungin terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan 5.5. kokoukseen valmisteltiin esimerkki sosiaalisten kriteerien toteuttamisesta (Coronaria Hoitoketju Oy vanhuspalveluiden tuottajana). Sosiaalisten kriteerien työryhmässä on valmisteltu esitys sosiaalisesti kestävistä hankinnoista ja jatkotoimista sosiaalisten näkökohtien käytössä. Tarvitaan esim. kirjallista ohjeistusta ja vaikuttavuuden arviointia. Esitys on toimitettu kaupunkikehitysjohtajalle mahdollista kaupunginhallitukselle esittelyä varten. Nokian kaupungin johtoryhmälle esiteltiin sosiaalisten kriteerien käyttömahdollisuutta kesäkuussa ja asia etenee mahdollisesti KuHan (Kuntien hankintatoimisto) kautta. Sosiaalinen tilinpito on käynnistetty pilottiyhdistyksen lisäksi verkostoyhteistyönä 3 muussa yhdistyksessä, mukana Silta Valmennusyhdistys ry, Tampereen A kilta ry ja Yhdessä Selviytymisen Tuki ry. SYS projektissa on suunniteltu sosiaalisen tilinpidon tekemistä myös TYPA:ssa vuonna 2011 ja hankkeen tueksi on hankittu konsultointia SYFO Oy:ltä. Kauden aikana on yleisessä keskusteluissa ollut vahvasti esillä yhteiskunnallinen yrittäjyys. Tämä vaikuttaa SYS projektin työhön siten, että toimijat saattavat jäädä odottamaan mahdollisia lakimuutoksia. SYS projektin asiakkailla on useita hankkeita, joiden lopputuloksena saattaa olla sosiaalinen yritys, joten 4 sosiaalisen yrityksen syntyyn on mahdollisuudet päästä. Sen sijaan työllisyystavoitetta ei projektin aikana todennäköisesti ennätetä saavuttaa, koska hankkeet ovat edenneet luultua hitaammin (esim. Tampereen kaupungin hanke). Sosiaalisten kriteerien osuus on lähtenyt hyvin käyntiin ja sosiaalisen tilinpidon toteuttamiseen ovat yhdistykset tarttuneet hyvin. Jos hankkeelle mietitään jatkoa (tämän hetken päätös asti), seuraavat näkökohdat kannattaa huomioida taantuman hellittäminen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden nousu antavat todennäköisesti vauhtia myös uusien sosiaalisten yritysten syntymiselle sosiaaliset kriteerit tarvitsevat jatkotyötä, esim. lisää kuntiin jalkauttamista, muiden julkisten hankkijoiden kontaktointia, vaikuttavuuden arviointia laajemmin, käytännönläheistä ohjeistusta (jota ei ole vielä voinut aloittaa, koska EU tason ohjeistus on viivästynyt) sosiaalisen tilinpidon toteuttaminen kuntaorganisaatiossa (TYPA) olisi lähes ainutlaatuista ja se prosessi vaatii työtä koko vuoden v aikana ja v alkupuolella, kun sosiaalinen tilinpäätös ja tilintarkastus tehdään yhden hengen hankkeessa projektihallinta vie paljon aikaa, kaupungin hankkeiden yhteisen talousihmisen palkkaamisen mahdollisuutta voisi selvittää. SYS projektin toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ajalta ovat ,26 eur sis.alv. Kuntien osuudet v laskutetaan loppuvuonna. Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen:

11 11 Yhteistyöryhmä päättää, projektipäällikkö Merja Kerttulan selvityksen pohjalta hyväksyä Sys projektin väliraportin ja maksatushakemuksen ajalta ja että yhteistyöryhmä puoltaa SYS projektin jatkamista ajalle ja että rahoitushakemuksen tekeminen jätetään TYPAn henkilöstön tehtäväksi esittelyssä esitettyjen tavoitteiden pohjalta. 7 Kestävät koulutus ja uravalinnat projektin, S10011, väliraportti ja maksatushakemus ajalta ja jatkosuunnitelma ajalle Projektipäällikkö Ketola: Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Katariina Ratia (äitiysloman sijaisena aloittanut alkaen Heli Ketola) sekä ohjaajat Taina Syvänen, Johanna Tommila, Jukka Tanhua sekä Ilona Kalliomäki. Projektisuunnitelmalle tehtiin muutoshakemus, joka hyväksyttiin Muutosta esitettiin uusien palvelujen kehittämiseen (nuorten työ ja koulutuskokeilut työsaliharjoitteluna Tampereen ammattiopistossa) ja palvelujen jatkamiseksi vuoden 2011 loppuun asti. Projektin kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma tarkistettiin samalla toteuman ( ) ja muutosten ( mukaiseksi. Hakemuksessa täsmennettiin projektin tavoitteita siltä osin, että malli yhdistetyn työ ja koulutuskokeilun käyttämisestä ryhmämuotoisesti ja työsalipainotteisesti olisi käytössä Tampereella projektin päättymisen jälkeen. Kauden aikana ohjauksessa aloitti yhteensä 120 henkilöä, joista 54 naisia. Ohjaukseen on käytetty aikaa kaikkiaan 296 tuntia. Suurin osa asiakkaista (59 henkilöä) on ohjautunut projektiin Tampereen työ ja elinkeinotoimiston kautta. Suurin osa asiakkaista (99 henkilöä) on ollut alle 25 vuotiaita ja suorittanut vain perusasteen koulutuksen (69 henkilöä). Suurin osa asiakkaista (106 henkilöä) on ollut työttömänä työnhakijana. Asiakkaista kahdeksan on maahanmuuttajia, joilla on muu kuin Suomen kansalaisuus. Kaudella päättyi yhteensä 86 asiakkuutta. Asiakkuuden päättymisen syyt: koulutus 39 (45%), työ 17 (20%), työharjoittelu 2 (2%), muu palvelu 11 (13%), muu syy 17 (20%). Keskeyttäneitä asiakkaita, joihin ei saatu yhteyttä, oli 9 henkilöä. Projektin lyhytkestoisissa toimenpiteissä aloittaneita on yhteensä 53 henkilöä. Lyhytkestoisessa ohjauksessa olleet ovat osallistuneet ohjauksen yhteensä alle 7 tuntia. Heille on esim. annettu yleistä ohjausta koulutukseen, työnhakuun ja ammatinvalintaan liittyvistä asioista ilman että henkilö olisi tullut projektin varsinaiseksi asiakkaaksi.

12 12 Kauden aikana ohjaajat ovat olleet yhteydessä noin 6 yritykseen/muuhun organisaatioon (aikaisempien yhteistyökumppaneiden lisäksi). Yhteistyö on alkanut kolmen uuden yrityksen/muun organisaation kanssa. Yhteistyöllä tarkoitetaan tässä että asiakkaamme on konkreettisesti päässyt yritykseen harjoitteluun, oppisopimukseen tms. Projektin järjestämissä tiedotus ja infotilaisuuksissa on ollut yhteensä 371 osallistujaa. Valtuusto myönsi vuodelle 2010 lisämäärärahoja käytettäväksi työttömien alle 30 vuotiaiden nuorten työllistämiseen Tampereen kaupungin yksiköissä. Tämän rahan käytöstä vastasi Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja asiakastyön hoiti Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti. Projektissa täsmennettiin rahan käyttöä nuorille, joilla on jo työllistettävän alan koulutus tai kokemusta, ja/tai hän on hakeutumassa alan opintoihin. Työsuhteet ovat olleet enintään kuuden kuukauden mittaisia. Ohjaajat etsivät nuorille sopivia palkkatukityöpaikkoja ja auttoivat kaupungin yksiköitä hoitamaan työllistämiseen liittyviä paperiasioita ym. käytännön asioita mennessä valtuuston lisämäärärahalla alkoi 33 palkkatukijaksoa ja niiden lisäksi on suunniteltu 8 jaksoa. Nuoria on töissä 24 eri yksikössä tai toimipisteessä. Projektin asiakkaat ovat olleet hankesuunnitelmassa määritellyn kohderyhmän mukaisia ja kohderyhmän määrittely on vaikuttanut oikeanlaiselta suhteessa tarjottuun palveluun. Määrälliset tavoitteet ovat edenneet hankesuunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä nuorten tulevaisuuden kannalta ratkaisevammaksi vaiheeksi on kuitenkin muodostunut toisen asteen opintoihin siirtyminen ja koulutuksen loppuun saattaminen. Lisääntynyt työttömyys on vaikuttanut koulutusten, erityisesti työvoimakoulutusten hakijamääriin ja määrien noustessa koulutuksiin on ollut entistä vaikeampi päästä. Myös oppisopimuspaikkoja on ollut tarjolla vähäisesti, johtuen huonosta työllisyystilanteesta. Hankkeen asiakaskunnasta moni olisi kuitenkin kiinnostunut oppisopimusmahdollisuudesta. Projektin tukikelpoiset kokonaiskustannukset kaudella olivat ,64 euroa. Projektin kokonaisbudjetin vuodelle 2010 ollessa ,00 euroa, toteutui suunnitelluista vuosikustannuksista 36 %. Jatkohakemus: Projektille haetaan jatkoa ajalle Projekti on löytänyt hyvin paikkansa nuorten palveluiden verkostossa ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut toimivaa. Henkilökohtaiselle koulutus ja uraohjaukselle nuorten keskuudessa on tarvetta jatkossakin ja projektin yhteistyökumppanit sekä asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä projektin palveluihin. Jatkossa henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi projektilla on tarkoitus kehittää työ ja koulutuskokeilun mallia. Jaksot voisivat olla ajallisesti eri pituisia ja eri koulutusaloilta. Oppisopimuspaikkoja tullaan etsimään nuorille erityisesti aloilta, joilla on tarvetta uudelle työvoimalle. Lisäksi projektin on tarkoitus laajentaa palveluiden ostoja asiakkailleen sekä kartoittaa mahdollisuuksia hankkia yhteishankintakoulutusta yhdessä TE hallinnon kanssa. Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää,

13 13 projektipäällikkö Heli Ketolan selvityksen pohjalta hyväksyä Kestävät koulutus ja uravalinnat projektin väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta ja että yhteistyöryhmä puoltaa Kestävät koulutus ja uravalinnat projektin jatkamista ajalle ja että rahoitushakemuksen tekeminen jätetään TYPAn henkilöstön tehtäväksi esittelyssä esitettyjen tavoitteiden pohjalta. 8 TyöMaa projektin,s10045, väliraportti ja maksatushakemus ja näkökohtia jatkosuunnitelmaan ajalle Projektipäällikkö Huttunen: Alkuvuoden 2010 aikana TyöMaa hankkeessa on keskitytty uusien koulutusmallien kehittämiseen. Koulutuksia on suunnattu sekä yrityksiin että alueella asuville maahanmuuttajille. Niin ikään neuvontapalveluita on kehitetty molemmille kohderyhmille. Työpaikalla tapahtuvaa suomen kielen koulutusta järjestettiin Lionbridgella ja Hatanpään sairaalalla. Koulutus lanseerattiin yhdessä Varsinais Suomen Spurtti projektin kanssa Terve SOS messuilla tuotenimellä Työpaikkasuomea. Samasta näkökulmasta TyöMaalle teetettiin myös uusi esite. Työpaikkasuomen koulutusten järjestäminen kilpailutettiin, ja puitesopimukset tehdään syksyn aikana AAC Globalin, Tekmilin ja TAKK:n kanssa. Suoraan maahanmuuttajille suunnattiin uutena koulutusmuotona suomen kielen kirjoittamiseen keskittyvä Kirjoittajakurssi. Kurssin järjesti Sataedu. Tämän tyyppinen ilta aikaan tapahtuva suomen kielen täydennysopiskelu koettiin erittäin tarpeellisena, ja on varmasti myös työllistymisen näkökulmasta merkityksellistä. Monikulttuurisuuskoulutuksia järjestettiin Hatanpään sairaalalla sekä neljässä maahanmuuttajien työharjoittelutoimintaan osallistuvassa kaupungin yksikössä. Lisäksi järjestettiin yksi samalle kohdejoukolle suunnattu yhteinen koulutus TYPAn tiloissa. Hatanpään koulutuksesta vastasi TAKK, mutta muut koulutukset järjestettiin Työmaan projektipäällikön ja TYPAn verkostokoordinaattorin yhteistyönä. Kaupungin sisäisten koulutusten jatkamisesta neuvotellaan parhaillaan henkilöstöyksikön kanssa. Työnantajien palvelutarjottimen suunnittelu käynnistyi yhteistyössä muiden projektien kanssa. Palveltutarjottimen suunnittelutyön pohjaksi tehtiin kesäkuussa viisi yrityshaastattelua. Tarjottimen demo tilattiin Uno Am Ay:ltä ja se valmistuu lokakuun alussa. Omakielinen neuvonta jatkui kevätkaudella ostopalveluna, minkä osalta Työmaa teki sopimukset kolmen palveluntuottajan kanssa. Näistä kaksi on uusia, maahanmuuttajien perustamia yrityksiä, ja yksi on maahanmuuttajien oma yhdistys. Lisäksi Työmaan koordinaattori vastasi edelleen englanninkielisestä neuvonnasta ja koko toiminnan tilastoinnista sekä kehittämistyöstä yhdessä ALMA projektin koordinaattorin kanssa. Työmaan

14 kielten osalta asiakkaita oli seuranta aikana n. 250, mikä on n. 30% neuvonta asiakkaiden kokonaismäärästä (865). 14 TAVOITE /2009 2/2009 1/2010 YHT. Projektiin mukaan tulleet yritykset Aloittaneet henkilöt Koulutus ja henkilötyöpäivät Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin osallistuneet Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet TyöMaa hankkeen toteutuneet tukikelpoiset kustannukset ajalla ovat ,76. Yksityistä rahoitusta saatiin 2000 euroa, joten maksatushakemuksella haetaan ELY keskukselta ,76 euroa. Työmaan muutoshakemus vuosia koskien on tarkoitus jättää ELY keskukseen mennessä. Muutoshakemuksessa tarkistetaan sekä toiminnan että rahoituksen osalta suunnitelma ajantasaiseksi ja realistiseksi. Mikäli hankkeelle haetaan jatkorahoitusta tämän jälkeen, pitää pääpaino keskittää yritysten ja työnantajien neuvonta ja koulutuspalveluiden edelleen kehittämiseen. Kansainvälisen rekrytoinnin kentällä olisi mielenkiintoista testata yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyömalleja. Myös hankkeen sijoituspaikka kaupunkiorganisaatiossa voidaan uudelleen arvioida tästä näkökulmasta. Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, projektipäällikkö Marja Huttusen selvityksen pohjalta hyväksyä TyöMaa projektin väliraportin ajalta ja maksatushakemuksen ajalta ja että hyväksytään lähtökohdat projektin muutoshakemukselle ja että projektin mahdollisen jatkokauden hakemukseen palataan yhteistyöryhmässä hakemustarpeen ajankohtaistuessa. 9 Nuorten verkostotyöpaja projektin tilanne vuonna 2010 Projektipäällikkö Ahola: Nuorten verkostotyöpaja projektissa työharjoittelun on aloittanut vuoden 2010 aikana, syyskuun alkuun mennessä, yhteensä 51 työtöntä, alle 25 vuotiasta tamperelaista nuorta. Vuoden 2010 elokuun loppuun mennessä hakijoita nuorten verkostotyöpajan harjoittelupaikkoihin oli yhteensä 115, joista lyhytkestoisessa ohjauksessa oli noin 50 nuorta. Lyhytkestoisen ohjauksen kautta nuoret ohjautuivat pääasiassa omatoimiseen työnhakuun, harjoitteluun muualle tai muun palveluohjauksen piiriin (ammattistartti, kuntouttava työtoiminta, KOHOpalvelut, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti).

15 15 Toimintaperiaatteeseen Nuorten verkostotyöpaja projektissa kuuluu, että ohjaajat ottavat kontaktin jokaiseen hakemuksen jättäneeseen nuoreen. Projektin tavoitteiden mukaisesti kaikkien kontaktissa olevien nuorten kanssa pyritään selvittämään, myös lyhytkestoisen ohjauksen aikana, keskeiset elämänhallintaan sekä koulutus ja urasuunnitelmiin liittyvät kysymykset. Projekti laajentui vuoden 2010 maaliskuussa ja projektin kautta työharjoitteluun ohjattavien nuorten määrällinen tavoite kaksinkertaistettiin. Laajentumisen myötä projektiin palkattiin koordinaattori sekä kaksi uutta ohjaajaa. Samalla projektin toiminta laajeni myös yrityskentälle. Projektiin palkatun koordinaattorin päätehtävänä on harjoittelupaikkojen etsiminen Tampereen kaupungin yksiköiden lisäksi erityisesti Tampereen kaupunkiseudun yrityksistä. Elokuun 2010 loppuun mennessä 16 % verkostotyöpajan harjoittelupaikoista oli yrityksissä. Yritysten tarjoamat harjoittelupaikat kiinnostavat nuoria erittäin paljon. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on kuitenkin tuonut mukanaan aiempaa selkeämmän tarpeen työpaikkaohjaajien kouluttamiseen ja perehdyttämiseen. Syksyn 2010 aikana toteutetaan työpaikkaohjaajille suunnattu, melko laaja koulutuskokonaisuus, minkä kautta vahvistetaan työpaikkaohjaajan roolia ja luodaan entistä parempia edellytyksiä harjoittelupaikoissa tapahtuvan ohjauksen onnistumiselle. Nuorten verkostotyöpajan harjoittelupaikkoja vuoden 2010 aikana hakeneista nuorista 44 % sai harjoittelupaikan verkostotyöpajan kautta. Hakijoista kohderyhmään kuuluvia oli 76 %. Haasteena projektissa on sopivien harjoittelupaikkojen löytäminen, kohderyhmään kuuluvien nuorten ohjautuminen projektin piiriin sekä nuoren ja harjoittelupaikkaa tarjoavan työnantajan tarpeiden kohtaaminen. Nuorten verkostotyöpaja projektin kokonaisbudjetti vuodelle 2010 on yhteensä euroa, mistä Tampereen kaupungin rahoitusosuus on euroa. Yhteensä maksatuskautta koskevaan maksatushakemukseen kirjattiin maksatuskaudella toteutuneita kustannuksia euroa. Projektin rahoitussuunnitelman mukaisista vuosikustannuksista on maksatuskaudella tammi huhtikuu toteutunut yhteensä 23 %. Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää, merkitään tiedoksi Sanna Aholan esittämä Nuorten verkostotyöpaja projektin tilanne vuonna 2010 tiedoksi. 10 Seuraava kokous Päätösehdotus. Yksikönpäällikkö Luukinen: Yhteistyöryhmä päättää,

16 että seuraava kokous pidetään kello TYPAn kokoustila Omenassa, osoite Hammareninkatu 8 B 4.krs Muut esille tulevat asiat