GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA"

Transkriptio

1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007

2 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten ja aineellisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus.50 2

3 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Kehittämisen päälinjat Lähivuosina tapahtuu valtionhallinnossa, laitoksen toimialalla elinkeinoelämässä sekä työmarkkinoilla edelleen suuria muutoksia, jotka vaikuttavat voimakkaasti laitoksen toimintaan. Valtion- ja kuntahallinnon rakenteelliset uudistukset luovat uusia toiminnan mahdollisuuksia, kunhan samalla pidetään huoli siitä, että olemassa olevaa osaamispääomaa ei hukata uudistusten myötä. Paikkatietoalan kaupalliset markkinat kasvavat ja keskittyvät vähempien toimijoiden hoidettavaksi. Hallinto tulee käyttämään nykyistä enemmän paikkatietoja tuottavuutensa parantamiseksi ja Euroopan Unioni toteuttaa voimakkaasti yhtenäistävää paikkatietopolitiikkaa. Työvoiman vähetessä kyvykkäistä työntekijöistä tulee nykyistä suurempi kysyntä ja siitä on tulossa laitoksen toimintaa merkittävästi hankaloittava tekijä. Laitos osallistui kuluvan vuoden aikana aktiivisesti kansallisen paikkatietostrategian luomiseen ja toteuttamiseen sekä eurooppalaisen koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän kehittämiseen. Laitos julkisti uuden valtakunnallisen korkeusjärjestelmän N2000 ja tämän järjestelmän käyttöä koskeva Julkisen Hallinnon Suositus 163 valmistui. Suomella on nyt käytössään uudet korkeus- ja koordinaattijärjestelmät, jotka ovat osa vastaavia eurooppalaisia järjestelmiä. Kun laitoksella on hyvä tutkimusosaaminen ja näkemys paikkatietojen hankintamenetelmistä, prosessoinnista ja paikannusmenetelmistä, ovat laitoksen valmiudet hyvät osallistua kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseen tulevina vuosina. Geodesian ja paikkatietoalan kansainvälinen kehitys tulee ottaa huomioon, kun kehitetään maallemme ja sen valtiovallalle korkeatasoista paikkatietoalan osaamista. Laitoksen edustamat tutkimusalat sekä niihin liittyvä elinkeinoelämä ovat nykyisin voimakkaasti kansainvälisiä ja laitos on voimavaroineen merkittävä toimija kansainvälisessä tutkimuskentässä erityisesti pohjoismaissa. Tulevaisuudessa laitosta onkin yhä määrätietoisemmin kehitettävä yhteistyön kautta osaksi eurooppalaista tutkimusverkkoa, jonka kautta tulevina vuosina voi saada sekä osaamista että rahoitusta kotimaasta saatavien voimavarojen lisäksi. Tämän lisäksi laitosta tulee edelleen kehittää myös globaalissa tutkimuksen ja kentässä. Vuoden 2007 toiminnalliset tavoitteet saavutettiin eräitä pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin. Laitoksen tehokkuus on kehittynyt viime vuosina suotuisasti. Laitoksen ulkopuolelta saamat tulot kasvoivat edelleen. Tämän kehityksen seurauksena laitoksen toiminta on kehittynyt suotuisasti niiden suunnitelmien mukaisesti, jotka se on asetettu vuodelle Kuitenkin on huomattava, että vain budjettirahoituksen avulla voidaan tehdä ne merkittävät tutkimuslaiteinvestoinnit, joita tullaan tarvitsemaan vuosina Metsähovin tutkimusasemalla geodeettisen tutkimuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Toiminnan kulut olivat vuonna 2007 yhteensä 4,752 M, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 11 %. Ulkopuolelta saatu rahoitus kasvoi vuodesta ,6 % ollen kaikkiaan M, mikä on 30,0 % laitoksen kokonaiskuluista. Laitoksen tuotokset ja laadunhallinta olivat vuonna 2007 samalla tasolla kuin vuonna Pääsuoritteiden eli tieteellisten julkaisujen, asiantuntijatehtävien ja kehitettyjen menetelmien määrä, tulee tulevina vuosina kuitenkin lisääntymään, sillä laitoksen tutkimustoiminta on laajentunut. Tulokset tästä tullaan saamaan lähivuosina. Vaikka kilpailu ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta kiristyy jatkuvasti, onnistui laitos vuonna 2007 hyvin tutkimushakemuksissaan, mikä osoittaa laitoksen tekemien hakemusten korkeaa laatua ja henkilökunnan osaamista. Kansainvälinen ja kotimainen tutkimusyhteistyö säilyi entisellä tasolla samoin kuin yhteistyö Itämereen rajoittuvien valtioiden kanssa geodeettisissa mittauksissa. Vuoden lopussa laitoksen asema sekä koti- että ulkomaisessa tutkimuskentässä oli hyvä. Laitokseen vuosikymmenten aikana kertynyt henkinen pääoma on suuri ja valtakunnan kannalta merkittävä. Henkilökunnan koulutustasoa ja osaamista tullaan edelleen kehittämään jatko-opiskelun ja kurssimuotoisen opetuksen avulla, jotta laitos voi selviytyä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. 3

4 1.2 Vaikuttavuus Paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö lisää hallinnon ja elinkeinoelämän työn tuottavuutta ja tehokkuutta, koska töiden suunnittelu tehostuu ja nopeutuu, maastotöiden tarve vähenee ja toteutettujen toimenpiteiden dokumentointi paranee. Vuonna 2007 laitos on toteuttanut seuraavia tehtäviä: - Tukenut kansallisen paikkatietostrategian toteuttamista osallistumalla paikkatietoasiain neuvottelukunnan työhön erityisesti johtamalla sen Tietopalvelu ja yhteiskäyttöjaostoa. Tässä työssä on demonstroitu hajautettua paikkatietoarkkitehtuuria ja -infrastruktuuria sekä sen sovellutusmahdollisuuksia ja osallistuttu valmistuneen Julkisen Hallinnon Suosituksen 162 (paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten) laatimiseen. Geodeettinen laitos luo ja ylläpitää valtakunnalliset koordinaatti-, korkeus- ja painovoimajärjestelmät. Tämä toiminta takaa sen, että maassamme on tarkat ja ajantasaiset valtakunnalliset koordinaattijärjestelmät kartoituksen, paikkatietojen käytön sekä navigoinnin tarpeisiin. Nämä järjestelmät on sidottu muiden maiden vastaaviin järjestelmiin. Tämä luo keskeisen perustan nykyaikaisen tietoyhteiskunnan ja sen palvelujen kehittämiselle Suomessa sekä mahdollistaa yhteistyön muiden maiden kanssa. Vuonna 2007 on toteutettu seuraavat tehtävät: - Suomen valtakunnallisen koodinaattijärjestelmän EUREF-FIN ylläpitämiseksi ja maamme maankuoren liikkeiden määrittämiseksi aloitettiin vuosina 1996 ja 2006 mitattujen kaikkiaan 100 kiintopisteen liikkeiden analysointi. Tulosten avulla selvitetään kiintopisteverkon vakaus ja arvioidaan tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittavia koordinaattijärjestelmän muutoksia. - Laitos julkisti uuden valtakunnallisen korkeusjärjestelmän N2000 ja siihen liittyvä Julkisen Hallinnon Suositus 163 (Suomen korkeusjärjestelmä N2000) valmistui. Näin Suomella on jälleen käytettävänään ajantasianen korkeusjärjestelmä, joka on myös sidottu eurooppalaiseen korkeusjärjestelmään. Laitos toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona ja on näin osa kansallista ja kansainvälistä mittanormaalitoimintaa. Lisäksi laitos suorittaa kartoituslaitteiden ja menetelmien arviointia ja testausta. Näiden toimeen avulla voidaan osaltaan varmistua siitä, maamme kartat ovat laadukkaita ja mittausmenetelmät tarkkoja. Lisäksi toiminta luo edellytyksiä sille, että maamme voi osallistua kansainväliseen kartoitus- ja mittausalan toimintaan. Vuonna 2007 on toteutettu seuraavat tehtävät: - Nummelan perusviiva huollettiin ja mitattiin. Voitiin todeta, että perusviivan tarkkuus ei ole muuttunut ja se sopii hyvin kansallisiin ja kansainvälisiin kalibrointitehtäviin. - Absoluuttipainovoiman vertailumittauksia tehtiin Ranskassa, Luxemburgissa ja Venäjällä. Näin Suomen painovoimajärjestelmä on sidottu vastaaviin kansainvälisiin järjestelmiin. - Digitaalisten ilmakuvakameroiden ja lentokoneesta käytettävien laserkeilaimien ominaisuuksia testattiin laitoksen kehittämällä testikentällä ja testausmenetelmillä. Näin voidaan tuottaa tarvitsijoille tietoa näiden uusien kartoituslaitteiden käyttökelpoisuudesta ja tarkkuudesta. Geodeettisen laitoksen suorittama kartoitus- ja paikkatietotekniikan tutkimus vaikuttaa maamme ja sen elinkeinoelämän kykyyn hyödyntää alan uusia laitteita, menetelmiä ja tietokantoja. Oleellinen osa tätä työtä ovat myös kartoitusmenetelmien ja karttojen laadunarviointimenetelmien kehittäminen, mitkä omalta osaltaan lisäävät merkittävästi mahdollisuuksia paikkatietojen yhteiskäytölle. Lisäksi on todettava, että kartoitusalan tutkimuksella tuetaan kustannuksiltaan edullisen kartantuotannon säilymistä Suomessa. Vuonna 2007 on toteutettu seuraavat hankkeet: 4

5 - Kehitetty digitaalisien ilmakuvien ja laserkeilaimella mitattujen tietojen käyttöä kartantuotannossa sekä puuvarojen inventoinnissa. Näin saadaan tietoa uusien menetelmien soveltuvuudesta paikkatietojen hankintaan. Geodeettinen laitos kehittää menetelmiä paikannussatelliittien hyödyntämiseksi maassamme. Tämä työ on maamme tulevaisuuden kannalta tärkeää, koska näin voidaan saada tulevan Galileopaikannussateliittijärjestelmän tarjoamat hyödyt maassamme käyttöön, koska maamme pohjoinen sijainti asettaa satelliittipaikannukselle erityisvaatimuksia. Paikannusteknologialla on ratkaiseva merkitys paikkatietokantojen nopealle päivitykselle ja käytölle, rakennustoiminnalle sekä liikenteen ohjaukselle ja - valvonnalle. Tämä teknologia tarjoaa suuret mahdollisuudet elinkeinoelämän ja hallinnon tuottavuuden lisäämiselle nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Vuonna 2007 on toteutettu seuraavat hankkeet: Laitoksen pysyvä, geodeettisiin ja navigoinnin tutkimuksiin soveltuva verkko, FinnRef on tiedonsiirron osalta saatu reaaliaikaiseksi ja Virolahdella sijaitseva EGNOS/RIMS asema toimii, kuten FinnRef osana eurooppalaista maa-asemaverkkoa. Nämä molemmat luovat aikanaan hyvät edellytykset hyödyntää maassamme Galileo-paikannussatelliittia. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Laitoksen toiminta raportoidaan tuloskeskustelujen ja tulossopimuksen mukaisesti sopimuksessa olevien tutkimus- ja asiantuntijatehtävien osalta. GEODESIA JA GEODYNAMIIKKA TUTKIMUSHANKKEET Vesivarojen alueellinen arviointi käyttäen satelliitti ja maanpintagravimetrauksen sekä hydrologisen mallinnuksen menetelmiä Painovoimasatelliittien sekä suprajohtavan gravimetrin mittaaman maan painovoimakentän ajallinen vaihtelu Nämä hankkeet liittyvät paljolti toisiinsa, joten ne on esitetään tässä yhdessä. Suprajohtava gravimetri on ollut toiminnassa koko ajan Metsähovissa. Sen tuottamaa painovoimadataa on hyödynnetty Suomen Akatemian rahoittamissa projekteissa. Paikallisesti on havaittu pohjaveden tasoa kahdessa havaintokaivossa Metsähovissa. Lisäksi on havaittu sadantaa, maankosteutta ja lumen vesiarvoa. Hydrologisen kierron mallintamiseksi on myös tallennettu tarpeelliset säätiedot. Metsähovi on toiminut yhtenä Suomen maankosteusasemista. Tutkimuksissa on käytetty apuna SYKE:ssä käytössä olevaa Suomen kokonaisvesivarastomallia (WSFS), jonka lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty useita globaaleja hydrologisia malleja. GRACE painovoimasatelliitin mittaamia painovoiman kuukausikeskiarvoja on verrattu suprajohtavalla gravimetrilla mitattuihin painovoiman arvoihin. GRACE-kuukausimallien ja vesimallien käsittelyohjelmia on parannettu (viat korjattu ja uudet laskentamenetelmät implementoitu) ja uudet aikasarjat on laskettu Metsähoviin ja Suomeen. GRACEsatelliitin havainnoista lasketut vesivaraston vaihtelut sopivat hyvin yhteen vesimallien vaihtelujen kanssa ja tulokset ovat lupaavia. Suprajohtavalla gravimetrilla mitatut painovoiman arvot korreloivat sekä vesimallien ja GRACE-satelliitilla mitattujen havaintojen kanssa. Painovoimasatelliiteilla mitattu painovoiman ajallinen vaihtelu johtuu pääasiassa vesivaraston muutoksista. Ensimmäisistä tuloksista on aloitettu käsikirjoituksen tekeminen. Suomen Akatemia satelliittigravimetria projektissa on tutkittu erityisesti Itämeren veden määrän muutoksen vaikutusta painovoiman muutoksiin. Tutkimuksissa on todettu, että Itämeren pinnan vaihtelu on otettava huomioon tulkittaessa GRACE-satelliitin havaintoja. Tuloksia on esitetty kokouksissa: EGU2007, Geofysiikanseuran päivillä, FinCOSPAR2007 ja AGU:n syyskokouksessa. Lisäksi on valmistauduttu tulevan GOCE-satelliitin mittaamien painovoimahavaintojen käyttöönottoon. 5

6 Geoidin mallintaminen ja siinä syntyvien virheiden arviointi Geoidiprojektiin liittyvä tieteellinen valmistelutyö on suoritettu. Tiedetään mitä maailmalla on tehty ja on saatu käsitys mihin voimme pyrkiä. Testilaskelmat geoidin mallintamiseksi Satakunnan alueella on aloitettu. Koko Suomen geoidimallin määrittämiseksi laskettiin eri menetelmillä vaihtoehtoja uudeksi Suomen geoidimalliin (sovituspinta). Uuteen korkeusjärjestelmään sopiva Suomen geoidimalli FIN2005 on nyt valmis. Mallia käsitelevä tiedote on tekeillä ja se ilmestyy vuoden 2008 aikana. Suomen maankuoren liikkeiden tutkiminen käyttäen tarkkaa geodeettista kiintopisteistöä Paikallisia maankuoren liikkeitä on tutkittu sekä GeoSatakunta projektissa, joka on osa Satakunnan alueen kallioperän ja jännityskenttien tutkimusta, että Eurajoen Olkiluodon alueella POSIVA Oy:lle tehtävässä tutkimuksessa. Eurajoen alueen osalta vuoden 2006 havainnot on käsitelty ja tulokset julkaisu. Mittaukset on tehty suunnitellusti. GeoSatakunta projektiin liittyvän raportin käsikirjoitus valmistuu loppuvuonna ja POSIVA Oy:lle tehtävä-raportti ilmestyy suunnitellusti vuoden 2008 alkupuolella. Vuonna 2006 mitattu valtakunnallinen GPS-data (EUREF-FIN pisteet) on kokonaisuudessaan esikäsitelty ja datat on muunnettu RINEX formaattiin, havaintolomakkeet on tarkistettu ja kaikki on arkistoitu mittausarkistoon. Vuosien EUREF-FIN mittausten datan esikäsittely on kesken. Kun työ valmistuu, tämä EUREF-FIN data ja arkistoidaan. Vuoden 2007 lopulla aloitettiin laskennat vuosien 1996 ja 2006 välillä mahdollisesti tapahtuneiden maankuoren liikkeiden määrittämiseksi. Mannerjään muutoksen vaikutus Maan painovoimakenttään CryoSat-satelliitin laukaisu epäonnistui vuonna Tutkimusta tullaan jatkamaan CryoSat-2 satelliitin mittaaman datan (jään alueellinen peittävyys ja paksuus) avulla. Satelliitin suunniteltu laukaisu on Tätä ennen Geodeettinen laitos jatkaa Etelä-mantereella tekemiään painovoiman absoluuttimittauksia, jotta paikallisesti saadaan selville jääkuorman muutosten vaikutus maankuoreen. Samalla havaitaan pysyvän GPS-aseman avulla maankuoren liikkeitä Aboa-asemalla. Islantiin mitattiin 8 absoluuttipistettä yhteistyössä Islannin maanmittauslaitoksen (Landmaelingar Islands) kanssa. Näin päivitettiin Islannin v mitatun painovoiman referenssiverkon (Saksan karttalaitos BKG) arvot ja saadaan tietoa maanousuun, jäätikön sulamiseen ja mannerlaattojen liikkeiden painovoimaan aiheuttamista muutoksista. Geodeettisten GPS-mittausten tarkkuus Tutkimuksen perustana ovat seuraavat havainnot: 0, km pituiset vektorit, 10 min 24 h havaintojaksot, 30 s aikavälillä tehdyt havainnot sekä laskenta ennustetuilla (broadcast) että tarkoilla ratatiedoilla. Tutkimuksen tuloksena esitetään tarkkuustaulukossa seuraavat tiedot: tarkkuus/vektorin pituus/havaintoaika. Työhön lisättiin myöhemmin tutkimus tallennustiheyden vaikutuksesta tarkkuuteen, jonka vuoksi vuonna 2007 suoritettiin lisämittauksia. Mittaustuloksista tutkittiin lyhyempien vektoreiden tarkkuutta 5, 10, 15 ja 30 sekunnin tallennusväleillä. Tulokset on laskettu ja ne julkaistaan tutkimuksen yhtenä osana. Lisäksi tutkitaan ionosfäärimallin vaikutusta mittausten tarkkuuteen. Ensimmäisiä alustavia tuloksia on julkaistu jo vuonna 2006 NKG:n yleiskokouksessa ja vuoden 2007 täydennetyillä havainnoilla saaduista tuloksista (3D-tarkkuus) on lähetetty artikkeli review-käsittelyyn (FIG Working Week 2008). Tuloksista on tekeillä myös suomenkielinen artikkeli Maanmittausaikakausikirjaan. Tulokset julkaistaan taso- ja korkeustarkkuudelle erikseen GL:n tiedotesarjassa vuoden 2008 alkupuoliskolla. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Uuden koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän ylläpitoon ja käyttöönottoon liittyvät asiantuntijatehtävät. Kansalliset koordinaatistot: Tehtävänä on ollut kansallisten geodeettisten koordinaattijärjestelmien ylläpito ja niihin liittyvät kansainväliset yhteydet sekä kansallinen toiminta. 6

7 Konsultteja, yrityksiä ja kuntia on neuvottu paikallisten erilliskoordinaatistojen liittämisessä EUREF- FIN järjestelmään. MML:n kanssa on työryhmäkokouksia pidetty kaksi vuonna Työryhmässä on käsitelty ohjeistuksen tarvetta EUREF-FIN koordinaatistoon liittymiseksi, käsitelty Julkisen hallinnon suositusten (JHS154, JHS155 ja JHS163) ajantasalla pitoa, muunnosmenetelmien käyttöä sekä yhteistyötä EUREF-komission kanssa. Laitoksen muut osastot ovat hyödyntäneet tuotettua tietoa tarvitessaan kkj:n ja EUREF-FIN tai ETRF89:n välisiä koordinaattimuunnoksia (esim. fotogrammetrian ja kaukokartoituksen osasto laserkeilauksen koordinaattimuunnoksissa). On huolehdittu koordinaattijärjestelmien infrastruktuurin ylläpidosta (kolmioverkko, kiintopisterekisterit). Lisäksi on osallistuttu geodeettisten pysyvien asemien kansainvälisten verkkojen NGOS ja GGOS suunnitteluun. (Nordic ja Global Geodetic Observation System). Julkaisu koordinaattimuunnoksista on valmisteilla laitoksen sarjaan ja julkaisu ilmestyy vuoden 2008 alkupuolella. Lisäksi on toteutettu diplomityönä muunnospalvelun toteuttaminen Internetissä. Korkeusjärjestelmä: Tehtävänä on ollut valtakunnallisen korkeusjärjestelmän ylläpito, N2000-järjestelmään liittyvät työt, kansainväliset yhteydet sekä kansallinen toiminta. N2000 järjestelmä julkistettiin virallisesti vuonna 2007 paikkatietomarkkinoilla ja järjestelmän pääpiste rakennettiin Metsähovi asemalle. Julkisen hallinnon suositus JHS 163 valmistunut, hyväksytty, ja julkaisu on luettavissa Internetissä. Järjestelmän dokumentointia julkaistiin loppuvuonna siten, että Kolmannen tarkkavaaituksen pulttiluettelo saatiin valmiiksi vuoden lopulla. Tekninen osa siirtyi vuoden 2008 puolelle julkaistavaksi. On osallistuttu EUREF-komission työhön: (EUREF-TWG), eurooppalaiset ja globaalit koordinaattijärjestelmät, vaaitusrekisterin ylläpito. Kansallisen pituuden ja putoamiskiihtyvyyden mittanormaalitoiminta. Pituuden mittanormaalitoiminta: Syksyllä 2007 Koreassa suoritetut etäisyysmittarien APMP-EDM-vertailumittauksessa saadut tulokset on toimitettu jatkokäsittelyä varten projektinjohtajalle KRISSiin Koreaan. Nummelan normaaliperusviivan havaintopilarit 24 m 864 m kunnostettiin. TKK:n tarkkuusetäisyysmittari on kalibroitu toukokuussa ja heinäkuussa Nummelan normaaliperusviivalla Olkiluodon ja Liettuan mittauksia varten. Projektiomittauksia on tehty tarpeen mukaan, toistaiseksi 26 kpl. Kvartsimetrien vertailumittaukset Tuorlassa tehtiin maalis ja joulukuussa. Interferenssimittaukset tehtiin Nummelan perusviivalla syksyn aikana. Viiva mitattiin 864 metriin saakka 8 kertaa ja 432 metriin saakka lisäksi 3 kertaa. Alustavat tulokset sopivat erittäin hyvin 60 vuoden aikasarjaan ja 864 metrin etäisyyden mittausepävarmuus on edelleen alle 0.1 mm. On osallistuttu kansalliseen ja kansainväliseen metrologiayhteistyöhön ja ylläpidetty laadunhallintajärjestelmää KML-toiminnalta edellytetyllä tasolla. Kyviskesin kalibrointiperusviiva (1320 m) ja testikenttä (6+1 pilaria) sekä VGTU:n perusviiva (15 m) Liettuassa mitattiin elokuussa Putoamiskiihtyvyyden mittanormaalitoiminta: Kansainvälisessä mertologialaitoksessa BIPM:ssä v pidetyn kv. absoluuttigravimetrien vertailun tulokset julkaistiin Pietarissa pidetyssä kokouksessa TG-SMM2007. Laitos osallistui mittauksiin gravimetrillaan FG Bilateraalisia vertailuja on järjestetty Metsähovissa Ruotsin maanmittauslaitoksen (Lantmäteriet, gravimetri FG5-233) kanssa maaliskuussa 2007 ja Hannoverin yliopiston (FG5-220) kanssa heinäkuussa Kesäkuussa 2007 oli yhteinen kampanja Venäjällä TsNIIGAiK:n (Moskova) kanssa. Absoluuttigravimetrejä FG5-110 (TsNIIGAiK) ja FG5-221 (GL) verrattiin kahdella kenttäpisteellä: Pulkovossa Pietarin lähellä ja Lovozerossa Kuolan niemimaalla. Suomessa on Metsähovin havaintosarjan lisäksi tehty absoluuttinen painovoimanmittaus mittaus 2007 kolmella asemalla (Vaasa AA, Vaasa AB, Joensuu). Kyseessä ovat vuosittain toistettavat mittaukset. Laitos osallistui CCM:n (BIPM, Consultative Committee on Mass) gravimetrian työryhmän (CCM- WGG) ja Kansainvälisen geodeettisen assosiaation (IAG) työryhmän "Absoluuttigravimetrien vertailu" (SGCAG) yhteiseen kokoukseen Pietarissa Laitos osallistui myös kv. absoluuttigravimetrien ICAG2007 (International Comparison of Absolute Gravimeters) vertailuun Walferdangessa marraskuussa Vaaituskalibroinnit: Vuoden aikanaon kalibroitu GL:n ja Suomalaisten laitteistojen lisäksi Ruotsin, Liettuan, Viron ja 7

8 Islannin digitaalisia vaaituslaitteistoja. Kaikki tulokset on laskettu ja kalibrointitodistukset on lähetetty tilaajille. Systeemikalibrointien tulokset olivat laadultaan hyviä. Tuloksia on esitelty Pohjoismaisen geodeettisen komission korkeustyöryhmän kokouksessa Global Geodetic Observing Systems/Nordic Geodetic Observing System toimintaan osallistuminen Laitoksessa on tehty suunnitelmia pohjoismaisen geodeettisen havaintoverkon luomiseksi (NGOS) ja sen saamiseksi osaksi globaalia verkkoa. Nämä verkot ovat tärkeitä, kun ylläpidetään kansainvälisiä koordinaattijärjestelmiä ja tuotetaan tietoa (maankuoren liikkeet, geoidi, painovoiman muutokset) luonnontilan muutoksia koskeviin tutkimuksiin (global change). Laitoksen edustaja on kansainvälisen geodeettisen järjestön (IAG) jaoston Communication and outreach branchin hallituksessa, IAG alakomissio 3.2 puh.joht, IAG komissio 3 hallituksessa, GGOSin suunnittelevan työryhmän hallituksessa sekä NGOSia suunnittelevan työryhmän puheenjohtajana. KAUKOKARTOITUS JA FOTOGRAMMETRIA TUTKIMUSHANKKEET Uusien laserkeilausmenetelmien ja laserkeilauksella saadun aineiston käsittelymenetelmien kehittäminen Tässä tutkimuskokonaisuudessa on kehitetty menetelmiä laserkeilauksen paluupulssin intensiteetin kalibrointiin, puulajin tulkintaan pelkän laserkeilausaineiston avulla, rakentamisen laadun arviointiin sekä talojen kolmiulotteiseen (3D) rekonstruointiin. Aihepiiristä on kutsuttu laitokselta artikkeleja laserkeilausta käsitteleviin kansainvälisiin kirjoihin ja pidetty yksi kansainvälinen koulutusjakso. Aihepiiristä tehtiin myös teknologiansiirtoa Blom Kartta Oy:n metsäninventointimenetelmien siirtämiseksi kaupalliseksi toiminnaksi. Puuston muutostulkinnasta on viimeistelty väitöskirja. Aihetta käsitelevä konferenssi järjestettiin laitoksen ja TKK:n toimesta Dipolissa Yhteensä kokonaisuudesta on laadittu viisi referoitua julkaisua ja kahdeksan referoidun julkaisun käsikirjoitusta. Digitaalisten kuvien käyttäminen fotogrammetriassa Edellytys digitaalisten ilmakuvien luotettavalle hyödyntämiselle fotogrammetrisessa prosessissa on niiden laadun tunteminen. Tätä varten laitos suoritti vuosina testikuvauksia markkinoilla olevilla digitaalisilla ilmakuvakameroilla. Lopputulos kuvien geometrisen laadun tutkimuksesta oli se, että kuvilla on erityisiä vääristymiä, joiden kompensoiminen on kameravalmistajien tehtävä. Kameravalmistajat ovat vastikään esittäneet menetelmät em. geometristen virheiden korjaamiseksi. Vuonna 2007 keskityttiin digitaalisten kuvien radiometrian tutkimiseen. Kuvien radiometrian kalbroimista varten kehitettiin testikenttäkalibrointimenetelmä. Menetelmän vaiheet ovat 1) kohteen spektrin ja ilmakehän parametrien määrittäminen kuvauksen aikana, 2) ilmakehän mallintaminen, 3) kohteen spektrin siirto mallinnetun ilmakehän läpi sensorin CCD-kennolle sekä 4) parametrien määrittäminen vertaamalla kennolle tulevaa radianssin voimakkuutta rekisteröityyn harmaasävyyn vahvuuteen. Intergraph DMC:n, Leica Geosystems ADS40:n, Vexcel UltraCamD:n ja Applanix DSS:n kameroiden radiometrista laatua on tutkittu kehitetyllä menetelmällä. Tutkimukset osoittivat, että digitaalisten ilmakuvien laatu on erinomainen (vasteen lineaarisuus, bitin dynaaminen alue, hyvä spatiaalinen resoluutio, matala kohina, monikanavaisuus, monisuuntaisuus). Ongelmia olivat DMC:n ja UltraCamD:n herkkyydet kamera-asetuksille, jotka aiheuttivat kuvalla radiometrisia virheitä sekä ADS40:n värikanavien matala herkkyys, mistä johtuen ensimmäisen sukupolven sensori ei sovellu kovin hyvin Suomen olosuhteisiin. Absoluuttisen kalibroinnin suhteellinen virhe (ilman ilmakehämallinnuksen virhettä) oli parempi kuin 5%. Kuvien sävyarvojen korjaaminen siten, että eri aikoina ja eri sensoreilla tallennetut kuvat ovat keskenään vertailukelpoisia, on tärkeä tehtävä sekä visuaalisille että automaattisille menetelmille. Tämän tehtävän suorittamiseksi on alettu kehittää menetelmää, joka hyödyntää ilmakuvablokin eri suunnista otetut ilmakuvat, heijastusominaisuuksiltaan tunnetut vertailualueet sekä ATCOR4 ohjelmiston tekemän ilmakehäkorjauksen. Sovellutusten tutkimista varten on laskettu Espoonlahden koealueelle todellinen ortokuvayhdelmä, jota tullaan käyttämään yhdessä laserkeilauskorkeusmallin kanssa karttojen ajantasaistustutkimuksessa 8

9 Puuston mittauksen ja mallinnuksen kehittäminen kenttälaseria käyttäen Metsän mallinnus yksittäisen puun tasolla ja mallinnuksesta saatavat metsää kuvaavat keskeiset parametrit tarjoavat lisäinformaatiota ympäristön tilan seurantaan, metsätalouteen ja virtuaalitodellisuusmalleihin. Yleensä metsämallinnuksessa puustoa kuvataan tai mitataan havaintolaitteella useista eri suunnista, mutta tässä tutkimuksessa selvitettiin ja testattiin yksittäisten puiden mallinnusta kenttälaseraineistosta, joka oli kuvattu vain yhdestä suunnasta. Yksittäisen puun 3D-mallinnus tehtiin vaiheittain ja lopputuloksena oli puun latvustoa ja runkoa (sijainti ja ympärysmitta) kuvaava 3D-malli. Testitulokset osoittivat, että yksittäisen puun mallinnus voidaan tehdä varsin hyvin vain yhdestä suunnasta kuvatulla kenttälaserilla mitatuista pisteistä ja lopputuloksena saatavaa puun 3D-mallia voidaan käyttää esimerkiksi rakennetun ympäristön virtuaalitodellisuusmalleissa. Karttojen ajantasaistusmenetelmien kehittäminen käyttäen laserkeilauksella ja satelliitista tutkalla mitattua aineistoa Vuonna 2007 on jatkettu tutkimusta, joka liittyy rakennusten automaattiseen tulkintaan laserkeilain- ja ilmakuva-aineistoista karttojen ajantasaistusta varten. Tulkintaa on kehitetty ja testattu luokittelupuumenetelmää käyttäen. Ensimmäinen vaihe tulkinnassa on laserkeilainaineistosta muodostetun pintamallin segmentointi. Segmentit luokitellaan sitten luokkiin 'maa' ja 'rakennus tai puu käyttäen etukäteen tehtyä laserpisteiden luokittelua (maanpinta ja siitä yli 2,5 m korkeudella olevat pisteet). Rakennus- ja puusegmentit erotetaan toisistaan luokittelupuumenetelmää käyttäen. Espoonlahden koealueella tehtiin tutkimus, jossa selvitettiin erityisesti luokittelupuumenetelmän lähtöaineistojen ( laser -aineisto, ilmakuva) vaikutusta rakennusluokittelun laatuun. Tulokset osoittavat, että luokittelupuumenetelmän kaltainen tilastollinen menetelmä pystyy löytämään hyödyllisiä luokittelusääntöjä eri tulkintatapauksissa. Käytännön sovelluksia ajatellen on mielenkiintoista, että laseraineiston first pulse/last pulse -yhdistelmän ja ilmakuvan käyttö ei välttämättä paranna tulosten laatua merkittävästi pelkästään last pulse -aineistoon perustuvaan luokitteluun verrattuna. Tutkimus esiteltiin ja siihen liittyvä artikkeli julkaistiin Laserscanning 2007 and SilviLaser 2007 Workshopissa. Vuonna 2007 on viimeistelty myös tutkimus, jossa verrattiin first pulse - ja last pulse -laseraineistoja rakennusten tulkinnan aineistona. Autosta tehtävän kartoitusmenetelmän kehittäminen Tutkimuksessa on suunniteltu ja rakennettu liikkuvan kartoituksen laitealusta (Road environment mapper ROAMER). Laitealustaan voidaan nykyisellään kiinnittää GPS-satellittipaikannin ja inertiamittausyksikkö, sekä varsinaiseen kartoitukseen käytettävät laserkeilain ja kamerajärjestelmä. Järjestelmän toimintaa on testattu koemittauksin Espoonlahden alueella, jolloin kerättiin mittaustietoa katualueilta ja tunnelista. Mittausaineiston kalibrointi-, georeferointi- ja käsittelymenetelmien kehitys on aloitettu. Laitealustan suunnittelusta ja testeistä on kirjoitettu julkaisuja kansainvälisiin julkaisusarjoihin. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Digitaalisten ilmakuvakameroiden radiometrisen ja geometrisen laadun määrittäminen Laitoksen pysyvä Sjökullassa sijaitseva testikenttä on tehokas, korkeasti automatisoitu ja luotettava menetelmä fotogrammetristen järjestelmien kalibroimiseen. Kolmen erilaisen digitaalikameran kokeellinen tutkimus näytti järjestelmien suuren geometrisen ja radiometrisen potentiaalin, mutta myös paljasti järjestelmien ongelmia. Kuvausjärjestelmien laboratoriokalibrointi oli joko epäpätevä tai riittämätön kuvausolosuhteissa. Testikenttäkalibrointi oli tarpeen puuttuvien tai virheellisten sensorimallien ja -parametrien määrittämiseksi sekä systeemien suorituskyvyn määrittämiseksi. Tämä oli ensimmäinen tutkimus, jossa mallinnettiin ja demonstroitiin digitaalisten fotogrammetristen järjestelmien samanaikainen geometrinen, spatiaalinen resoluutio ja radiometrinen kalibrointi testikentällä. Tutkimus tuotti uusia digitaalisia fotogrammetrisia järjestelmiä ja testikenttäkalibrointia koskevia tuloksia, suosituksia kalibrointiprosesseille ja fotogrammetristen testikenttien rakentamiselle sekä identifioi monia uusia tutkimusaiheita. Kehitettyä menetelmää voidaan käyttää yleisesti erilaisten 9

10 sensorien kalibrointiin. Alustavia tutkimuksia on tehty myös kalibroimattoman pieniformaattisen Nikon D2X-kameran kalibroimiseksi Sjökullan testikentällä. Fotogrammetrisen testikentän ylläpito ja kehittäminen Sjökullan testikentän ylläpidon ja kehittämisen tavoitteena on taata operatiivisten yksikköjen käyttöön ja laitoksen kehitystyöhön testausympäristö, jossa voidaan kalibroida ja testata kuvausten suorituskykyä. Vuoden 2007 aikana on ylläpidetty Sjökullan fotogrammetrinen testikenttä toimintakuntoisena ja suoritettu suuriresoluutioisen (1 km x 1 km alue) testikentän alueella kiintopisteiden uusintamittauksia GPS:llä. Lisäksi on hankittu liikuteltava Davis-sääasema Sjökullan testikentällä käytettäväksi. Keveytensä puolesta sääasema voidaan ottaa tarpeen vaatiessa mukaan myös muualle maastoon. Sääasemalla voidaan mitata ilman lämpötilaa, painetta, suhteellista kosteutta, auringon säteilyn määrää sekä maanpinnan kosteutta ja lämpötilaa. Sääasema lähettää mittaustiedot langattomasti rekisteröintiyksikköön, joka voi olla jopa 300 m näköetäisyydellä sääasemasta. Rekisteröintiyksiköstä mittaustiedot siirretään esimerkiksi kannettavaan tietokoneeseen mittauskampanjan päätyttyä. Lentokoneesta tapahtuvan laserkeilauksen tarkkuuden määrittäminen Laserkeilausta selvitettiin uuden kansallisen korkeusmallin tuotantomenetelmänä. Samaa aineistoa voidaan käyttää myös muidenkin paikkatietojen lisäarvotuotteiden tekemiseen. Laitos tutki MML:n tilaaman laserkeilauksen tarkkuutta Salon testialueella ja tuotti tietoa keilausten spesifiointiin ja laserkeilauksella saatavien tuotteiden laatuun. Ensimmäinen aineisto oli skannattu Optechin ALTM keilaimella ja toinen Leican ALS50-II -keilaimella. Ensimmäiseksi Optechin tarkkuutta tasolla tutkittiin mittaamalla vertauspisteiksi korkeita pistemäisiä kohteita kuten valaisinpylväitä ja lipputankoja. Optech-aineiston tasovirheen keskiarvoksi saatiin 0,6 m ja hajonnaksi 0,35 m. Toiseksi laserpisteiden korkeustarkkuutta maanpinnalla tutkittiin korkeintaan 50 cm:n päässä sijaitsevien maastomitattujen korkeusvertauspisteiden avulla. Korkeuserojen keskiarvot vaihtelivat maankäyttöluokittain 7 cm:stä +14 cm:iin hajontojen ollessa 5-16 cm. Lisäksi laseraineistojen korkeustarkkuusarvioinneissa käytettiin liikkuvaa VRS-RTK-kalustoa, missä auton katolla sijaitsevan GPS-antennin koordinaatit mitattiin 2 sekunnin välein, jolloin vertailupisteiden väliseksi etäisyydeksi tuli m auton nopeudesta riippuen. Päivän aikana mitattiin yli 1400 pistettä. Liikkuvan VRS- RTK-mittauksen ja laserkeilauksen korkeuserojen hajonta oli noin 10 cm. Liikkuvalla VRS-RTKmittauksella saadaan siis kohtuullisen luotettavasti paljon vertailuaineistoa kustannustehokkaasti, mutta yleisesti ottaen voidaan todeta, että vaaitusta tarvitaan kuitenkin kaikkein tarkimpien korkeustukipisteiden mittaamiseen laserkeilausta varten. Kun kansallisen laserkeilauksen laseraineistolle on tehty jonotasoitus ja poistettu systemaattiset virheet, korkeustarkkuudessa tasaisilla kovilla alueilla päästään alle 20 cm tarkkuuteen rutiinisuorituksena. GEOINFORMATIIKKA JA KARTOGRAFIA TUTKIMUSHANKKEET Paikkatietojen yhteiskäytön parantaminen ontologioiden ja semanttisten verkkojen avulla Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa ontologiapohjaisten menetelmien avulla paikkatietojen käytettävyyttä ja paikkatietojen käyttöön liittyvien prosessien yhteiskäyttöisyyttä. Merkittävimpiä sovelluskohteita tällöin ovat tietomallien formaali kuvaaminen niin, että niistä voidaan tuottaa suoraan sekä yhteiskäytössä tarvittavat muunnoskuvaukset että semanttisissa webeissä tarvittavaa formaalia metatietoa. Hanke on ollut tarkoitus raportoida päätutkijan pro-gradu työn Paikkatietojen yhteiskäytön automatisointi ontologioiden avulla, josta on käsikirjoitus olemassa. Raportointi on viivästynyt päätutkijan siirryttyä Geodeettiselta laitokselta muihin tehtäviin. Vuoden aikana hankkeessa on tehty erikoistyötä kolmiulotteisten esitystekniikoiden kategorisoimisesta ja ontologioiden käyttämisessä tämän kuvaamisessa. Työ saatetaan kokonaisuudessaan päätökseen vuoden 2008 aikana. 10

11 Vuorovaikutteisten karttojen ja karttasovellusten kehittäminen Projektin tavoitteena on ollut kehittää vuorovaikutteisten karttasovellusten käytettävyyden testaamisen menetelmiä ja niiden teoriaa sekä laatia suuntaviivoja karttasovellusten tuottajille käyttäjäystävällisestä karttasovelluksesta. Lisäksi tavoitteena on ollut kehittää 2D/3D visualisointimenetelmiä mobiililaitteilla ja rakentaa Nuuksion testiympäristöä osana pidempää projektia. Tutkimusta tehtiin Suomen Akatemian Researcher training and research abroad -ohjelman osittain rahoittaman tutkijanvaihdon kautta välisenä aikana yhteistyössä Glasgown yliopiston Tietotekniikan osaston Human Computer Interaction tutkimusryhmän kanssa. Tutkimuksessa arvioitiin neljän Internet-karttapalvelun käytettävyyttä eri käytettävyysmenetelmillä, ja tulosten perusteella annettiin suosituksia käytettävyysongelmien välttämiseksi tulevaisuuden karttasovellusten tuotekehitystä ajatellen. Lisäksi annettiin ohjeistusta käyttäjäkeskeisten menetelmien hyödyntämisestä karttasovellusten tuotekehityksessä. Tutkimus on ollut osa marraskuussa 2007 julkaistua väitöskirjatutkimusta, Usability Perspectives for the Design of Interactive Maps, Väitöskirjatyössä havaittiin, että käytettävyysmetodien tarpeellisuus karttasovellusten tuotekehityksessä korostui erityisesti eri käyttäjäryhmien ominaisuuksien ja tarpeiden selvittämisessä, erilaisten käyttäjätehtävien analysoimisessa, sekä mobiilin käyttöympäristön asettamien vaatimusten tutkimisessa. Mobiilin karttapalvelun kehittäminen Alihankintana Nokian tutkimuskeskukselle suoritetussa projektissa tavoitteena oli perehtyä paikkatietoisuuden eri näkökulmiin retkeilijän kannalta ja tunnistaa tämän pohjalta käyttäjävaatimuksia mobiilin karttapalvelun kehittämiseksi. Projektin tavoite oli määritellä käyttäjävaatimuksia paikkaan sidottuun tietoon retkeilyn yhteydessä. Käyttäjätesteissä käytettiin empiirisiä käytettävyyden menetelmiä: luotainta, käyttäjäkyselykaavakkeita ja fokusryhmäkeskusteluja. Projekti oli osa isompaa Nokian Tekes-projektikokonaisuutta RealityBytes, missä tutkimuksen tuloksia tullaan jatkossa käyttämään. Nokialle tehdyn projektin loppuraportti on saatettu loppuun, mutta se ei ole julkinen. Nuuksion testiympäristön toteutusta jatkettiin. Testiympäristön käyttäjä- ja teknisistä vaatimuksista on raportoitu julkaisuissa. Kesän aikana tehtiin koko alueen kattava digitaalinen ilmakuvaus sekä täydennettiin laserkeilausaineisto. Lisäksi kehitettiin 3D visualisointia erityisesti mobiililaitteisiin, ja toteutettiin mobiilin karttapalvelun prototyyppi. Karttaelementteihin ja 3D rakennuksiin liitettiin multimediakomponentteja, ja joistakin rakennuksista laadittiin kolmiulotteisia sisätilamalleja, joihin liitettiin äänikomponentti käyttäjäkokemuksen rikastuttamiseksi. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää seuraavan sukupolven paikkatietosovellusten kehitystyössä. Joulukuussa julkaistun väitöskirjatutkimuksen Real-Time Content Transformations in a Web Service- Based Delivery Architecture for Geographic Information keskeinen periaate oli yleisten Webmetodien laaja soveltaminen paikkatietoalan ongelmissa. Tavoitteena oli ratkaista em. yhteensopivuusongelma tietoverkkoympäristössä suoritettavien tosiaikaisten sisältömuunnosten avulla. Tutkimus keskittyi kolmeen sisältömuunnoksen soveltamisalueeseen: monimuotojulkaiseminen, tosiaikainen yleistys ja skeemamuunnos. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmiä monimuotojulkaisemisen toteuttamiseen reaaliaikaisesti verkkopalveluympäristössä. Tutkimuksen mukaan tosiaikaista yleistystä voidaan verkkopalveluympäristössä onnistuneesti soveltaa personoitujen karttojen tuottamiseen. Tosiaikainen skeemamuunnos osoittautui hyödylliseksi työvälineeksi dynaamiseen, verkkopalveluiden tasolla tapahtuvaan heterogeenisten aineistojen yhdistämiseen. Osana tutkimusta määriteltiin sovellusarkkitehtuuri, joka tukee edistyksellisten verkkopohjaisten paikkatietopalvelujen rakentamista. Avoimia standardoituja palvelurajapintoja sovellettiin laajasti arkkitehtuurin eri osissa. Tutkimuksen konkreettisena lopputuloksena valmistui prototyyppipalvelu, joka integroi neljän valtion kansallisten topografisten tietokantojen aineistoja dynaamisten skeemamuunnosten avulla ja tarjoaa näin syntyneen saumattoman tietosisällön monimuotojulkaisuna sekä työasemaympäristöön että erilaisille mobiililaitteille soveltuvassa muodossa. 11

12 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Verkkopohjaisten kartta- ja paikkatietopalveluiden pilottihanke Projektin tavoitteena on ollut edistää ja tukea Paikkatietostrategian mukaisten peruspalvelujen (vuonna 2006 karttapalvelut, vuonna 2007 paikkatiedon aineistopalvelut) syntymistä muutaman keskeisen paikkatietoaineistoja ylläpitävän organisaation osalta. Projektin työhön ovat osallistuneet seuraavat valtion laitokset: Geodeettinen laitos, Maanmittauslaitos, Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos, Geologian tutkimuskeskus, Merenkulkulaitos ja Suomen ympäristökeskus. Muita aktiivisia osallistujia ovat olleet Espoon kaupunki, Lounaispaikka ja Sito Oy. Geodeettinen laitos on vastannut hankkeen koordinoinnista. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana palvelupilottiin liitettiin seitsemän organisaatiokohtaista Web Map Service (WMS) -karttapalvelua. Vuoden 2007 aikana keskityttiin aineistopalveluihin (rajapintastandardina Web Feature Service, WFS). Tältä osin on saatu toteutettua kaksi toimivaa palvelua. Projektin tuloksena on valmistunut joukko organisaatiokohtaisia, yhteisesti sovittuja standardirajapintoja noudattavia kartta- ja aineistopalvelupilotteja sekä näiden tarjoaman tiedon hyödyntämistä helpottava integroiva palvelu, jonka kautta palvelut ovat yhden palvelurajapinnan kautta saavutettavissa. Projektin tuloksena syntynyt palvelurajapintojen standardeja käsittelevä ohjeisto on toteutettu verkkosivuston muodossa. Osallistuvat organisaatiot voivat hyödyntää projektin tuloksia toteuttaessaan operatiivisia palveluja osaksi Suomen paikkatietoinfrastruktuuria ja tukemaan INSPIRE -prosessin asettamia kansallisia vaatimuksia. Keväällä järjestettiin Tieteiden talolla seminaari, johon osallistui n. 60 henkeä. Hanketta jatketaan vuoden 2008 loppuun asti. Tosiaikaiset muunnospalvelut paikkatietopalveluja varten Tutkimus on vuoden 2007 alussa aloitettu hanke, jonka tavoitteena on kehittää koordinaatisto-, skeema- ja yleistysmuunnoksen pilottipalvelut, joita paikkatietosektorin toimijat voivat testata. Pilottien avulla saadaan päätöksenteon tueksi tietoa siitä, miten vastaavat operatiiviset järjestelmät tulisi toteuttaa. Vuoden 2007 aikana on kehitetty koordinaatistomuunnosta palvelutoteutuksena, joka perustuu OGC:n Web Processing Service (WPS) rajapinnan soveltamiseen. Projektissa määriteltiin ensin ao. rajapintatoteutus pohjautuen aikaisempaan koordinaatistomuunnosten rajapintastandardiin Web Coordinate Transformation Service (WCTS), joka ei ole edennyt OGC:ssa virallisen standardin asemaan ja josta ei ole merkittävästi toteutusimplementointeja olemassa. Uusi geneerinen WPS rajapinta sen sijaan on aktiivisen kehitystyön kohteena. Määritellyn rajapintatoteutuksen pohjalta ohjelmoitiin toimiva rajapintapalvelu hyödyntäen 52North yhteisön tuottamaa WPS-perusohjelmistoa. Koordinaatistomuunnospalvelu on testausvaiheessa ja työtä jatketaan vuoden 2008 aikana. Skeemamuunnosten ja yleistysmuunnosten osalta on aloitettu kehittää yhteistä palveluprototyyppiä ITC:n (Hollanti) kanssa. Palvelu perustuu em. WPS rajapinnan hyödyntämiseen. Tavoitteena työssä on mm. selvittää, miten yleistyspalvelua voitaisiin soveltaa osana laajempaa skeemamuunnostehtävää. Palvelujen yhteentoimivuuden kannalta saman perusrajapinnan käyttö eri palvelukomponenteissa on osoittautunut hyödylliseksi. Palveluprototyypin kehitystyö on alkuvaiheessa ja sitä jatketaan vuoden 2008 aikana. Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toimintaan osallistuminen Geodeettinen laitos on huolehtinut puheenjohtajuudesta ja sihteerin tehtävistä Tietopalvelu ja yhteiskäyttö jaostossa Paikkatietoasiain neuvottelukunnan koko toimikauden ajan. Vuoden 2007 aikana pääpaino on ollut Verkkopohjaisten kartta- ja paikkatietopalveluiden pilottihankkeen seurannassa. Lisäksi on seurattu INSPIRE verkkopalveluiden toimeenpanosääntöjen valmistelua. Discovery Service ja View Service toimeenpanosääntöjen luonnokset tulivat jaostolle kommentointia varten loppuvuodesta 2007 ja jaosto päätti järjestää niitä käsittelevän kokouksen vuoden 2008 puolella ( ). Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toimintaan liittyen Tapani Sarjakoski on toiminut INSPIRE-työryhmän jäsenenä. 12

13 INSPIRE Implementation Rules: osallistuminen Core Drafting Team for Network Services Geodeettinen laitos on osallistunut aktiivisesti INSPIRE:n toimeenpanosääntöjä valmistelevan INSPIRE Network Services Drafting Team työhön vuodesta 2005 alkaen, ryhmän jäsenenä on ollut Tapani Sarjakoski, jonka vastuualueena on ollut erityisesti muunnospalvelut. Vuoden 2007 aikana laadittiin työryhmälle raportti Transformation services Web Coordinate Transformation Service as an AplicationProfile of Web Processing Service. Joulukuusta 2007 alkaen myös Lassi Lehto on toiminut työryhmän jäsenenä. Jäsenyyksien myötä voidaan hyödyntää erityisesti Geodeettisen laitoksen koordinaattijärjestelmiin liittyvää tietämystä sekä muutenkin vaikuttamaan INSPIRE toimeenpanosääntöjen sisältöön. EuroGeographics Expert Group on Distributed Services Architecture Geodeettinen laitos on huolehtinut EuroGeographics:n työryhmän Expert Group on Distributed Services Architecture puheenjohtajuudesta ja sihteerin tehtävistä vuoden 2005 alusta. Vuoden 2007 aikana EuroGeographics:n päätettiin, että tulevaisuudessa ko. toiminnalle etsitään uusi toimintamalli, johtuen osaksi mm. päällekkäisyydestä INSPIRE Network Services Drafting Teamissa tehtävän työn kanssa, johon monet EuroGeographics:n jäsenorganisaatiotkin osallistuvat. Syksyn 2007 aikana Geodeettinen laitos osallistui aktiivisesti EuroGeographics:n kanssa ESDIN-tutkimushanke-esityksen valmisteluun EU:n econtentplus ohjelmaan. ESDIN (European Spatial Data Infrastructure Network) menestyi hyvin arvioinnissa ja rahoituspäätös tehtäneen kevään 2008 aikana. Geodeettisella laitoksella on hankeessa johdettavanaan laaja työpaketti (Interoperability Services). Vuoden lopulla Expert Group on Distributed Services Architecture kutsui kokoon työpajan EuroGeographics Workshop on INSPIRE Network Services/Discovery and View Services, joka järjestettiin Pariisissa NAVIGOINTI JA PAIKANNUS TUTKIMUSHANKKEET Usean järjestelmän SBAS-palvelu SBAS-palvelu (Signal in Space Augmentation System) on olennainen osa tulevaisuuden satelliittipaikannusjärjestelmää, erityisesti jos sitä aiotaan käyttää ilmailusolvelluksissa. Eri puolilla maailmaa on jo käytössä tai ainakin kehitteillä useampia SBAS-palveluja. Nämä palvelut rajoittuvat tukemaan vain GPS-satelliittipaikannusjärjestelmää. Kuitenkin rakenteilla on GPS- ja GLONASSjärjestelmien lisäksi muita satelliittipaikannusjärjestelmiä kuten Galileo ja Compass. Tulevaisuudessa SBAS-palvelun on siis tuettava useita satelliittipaikannusjärjestelmiä. Geodeettinen laitos on koordinoinut projektin yhteistyössä University of Nottinghamin ja Chinese Academy of Surveying and Mappingin kanssa, jossa on kehitetty ensimmäisen usean järjestelmän (GPS ja simuloitu Galileo) SBAS-palvelun prototyyppi. Järjestelmä tuottaa korjauksia molemmille paikannusjärjestelmille. Prototyyppijärjestelmällä on seuraavat ominaisuudet käytön helpottamiseksi: Käyttäjä voi määrittää paikannusmoodin yhdistämällä etäisyysmittauksia ja SBAS-korjauksia mielivaltaisesti. Paikkaratkaisut voidaan ajaa uudelleen jälkikäteen järjestelmän toimivuuden arvioimiseksi. Galileo-radat ja kellovirheet simuloidaan innovatiivisesti IGS:n tarkoista ja GPS-signaalin ratatiedoista. Tämä toimii, koska maan gravitaatio ja muut voimat vaikuttavat Galileosatelliitteihin samalla tavalla kuin GPS-satelliitteihinkin. Prototyyppijärjestelmä koostuu useammasta eri komponentista: Galileo-simulointi, Internet-lähetys, SBAS-viestien koodaus ja dekoodaus sekä käyttäjän päätelaite. 13

14 Liikkuvassa kartoituksessa tarvittavan paikannuksen kehittäminen, pseudoliittipaikannus Geodeettinen laitos ja Shanghai Institute of Technical Physics (SITP) kehittävät parhaillaan pseudoliittipaikannusjärjestelmää. Järjestelmä sisältää pseudoliittejä, MCS-palvelimen (Master Control Server) ja taskutietokoneessa toimivan käyttöliittymän. Pseudoliitti lähettää SBAS-muotoisia viestejä, mutta viestien sisältö voi olla SBAS-korjauksien lisäksi vaikka liikennetietoja. Näiden satelliittipaikannusjärjestelmään kuulumattomien tietojen lähettäminen mahdollistaa useita uusia sovelluksia, vaarantamatta pseudoliitin etäisyysmittauksia. Käyttäjän päätelaite ymmärtää satelliittipaikannusjärjestelmään kuulumattomat viestit ja käyttää niitä navigointisovelluksissaan. Pseudoliittijärjestelmän testauslaite asennetaan Shanghaihin vuonna Egnos-maa-asematoiminta ja Finnref-verkko Geodeettinen laitos on pitänyt yllä Suomen ainoaa EGNOS-maa-asemaa (RIMS, Ranging and Integrity Monitoring Station) vuodesta 2003 lähtien, yhteistyössä European Satellite Serviced Provider (ESSP) ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kanssa. Virolahdella sijaitseva asema on tärkeä Egnos-järjestelmän SBAS-palvelun toimivuuden kannalta pohjoismaissa ja se lisää satelliittipaikannuksen tarkkuutta Suomessa. Geodeettinen laitos myös ylläpitää pysyvien GPS-aseminen verkkoa FinnRef:iä. Verkko koostuu 13 asemasta, joista neljä asemaa on Euref Permanent GPS Network-verkossa (Metsähovi, Vaasa, Joensuu, Sodankylä) ja Metsähovi on lisäksi IGS-verkossa (International GNSS Service ). Tosiaikaisen navigoinnin sovelluksia varten verkon tietoliikennejärjestelmä on muutettu analogisista modeemeista laajakaistatekniikkaan. Viimeisen aseman, Kivetyn, yhteys muutos joulukuussa Muista asemista poiketen Kivetyssä käytettiin GPRS-tekniikkaa. Kivetyssä oleva tietokone lataa datan GPS-vastaanottimesta FTP-palvelimelleen ja pitää yllä tosiaikaisen datan lähetystä laitoksen palvelimelle. Tosiaikaisen datan lähettäminen aloitettiin myös muilta asemilta vuoden 2007 aikana. Tosiaikainen data EPN- ja IGS-asemilta välitetään kansainvälisille palvelimille Taloudellisuuden mittarit Toiminnan kustannukset osaamisalueittain ilmenevät taulukosta. Kustannukset ovat kasvaneet hieman vuosittain ja toiminnan kannalta suurimmat osaamisalueet ovat koordinaatistot, metrologia ja laatu, kartoitusmenetelmät, paikkatietojen prosessointi ja hallinta sekä navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö. Kokonaiskustannukset osaamisalueittain vuosina (eur) Osaamisalue 2007 htv 2006 htv 2005 htv 2004 htv 1. Koordinaatistot ,62 3, , , , Painovoima ,2 5, , , , Maankuoren liikkeet ,98 4, , , , Metrologia ja laatu ,12 5, ,41 4, , , Kartoitusmenetelmät ,11 10, ,5 12, ,19 11, ,42 6,5 6. Paikkatietojen prosessointi ja hallinta ,78 6, , ,44 7, ,56 7,5 7. Paikkatietojen visualisointija kartog. kom ,47 2, ,01 2, , , Navigointi ja paikkatiedon liikkuva käyttö ,03 6, , ,26 4, , Sähkömagneettinen säteily ,56 4, , ,48 1, , Kirjasto- ja informaatiopalvelut ,51 1, , , , Hallintopalvelut ,76 8, ,88 6, , ,27 8 Yhteensä ,14 58, ,32 55, ,85 57, ,

15 Osaamisalueiden tulosten analyysi: 1. Kustannusten vähenemisen on aiheuttanut uuden valtakunnallisen korkeusjärjestelmän valmistuminen. Voimavaroja on siirretty painovoimajärjestelmän, painovoiman vaihtelujen ja maankuoren liikkeiden tutkimiseen. 2. Kustannukset ovat kasvaneet, koska enemmän voimavaroja on saatu painovoiman ajallisen ja alueellisen vaihtelun tutkimukseen. Tulevina vuosina tarvitaan voimavaroja myös uuden painovoimajärjestelmän luomiseen. 3. Kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi, koska laitos on tutkittu geodeettisten verkkojen vakautta. Maankuoren vaaka- ja pystyliikkeet ovat suurimmat syyt tähän epävakauteen. 4. Kustannusten määrä pysyi lähes ennallaan. Pieni kasvu johtuu laser-järjestelmien kalibrointitutkimuksista. 5. Kustannusten väheneminen johtuu siitä, että voimavaroja on siirretty kohteen kolmiulotteisen analysoinnin tutkimiseen laser-keilausta käyttäen ja goniometrin kehitystyöhön. 6. Kustannukset pysyivät ennallaan, mutta aikaisempaa enemmän tehtiin työtä paikkatietojärjestelmien kehittämiseksi. 7. Kustannukset pysyivät käytännössä ennallaan aikaisemmin aloitettujen hankkeiden jatkuessa. 8. Kustannusten määrän kasvuun merkittävin tekijä on lisääntynyt satelliittipaikannusmenetelmien tutkimus. 9. Kustannusten määrä on kasvanut, koska voimavaroja on siirretty tänne muilta alueilta. Keskeistä näissä tutkimuksissa on monipuolinen kohteen kolmiulotteinen analysointi laser- ja radiometrimittauksia käyttäen. 10. Toiminnan laajuus ja sisältö ovat säilyneet ennallaan. 11. Kustannusten kasvu johtuu siitä, että vuoden 2006 henkilöstövajausta saatiin osittain täydennetyksi. Asetetut tutkimukselliset tavoitteet on saavutettu ja raportit toimitettu ajallaan rahoittajille. Julkaisujen osalta on ollut viivästystä uuden korkeusjärjestelmän N2000 sekä laserkeilauksen käyttökelpoisuuden osalta. Laitoksen kokonaiskustannukset toimintayksiköittäin on esitetty taulukossa. Kokonaiskustannukset toimintayksiköittäin vuosina (eur) Osasto tai yksikkö 2007 htv 2006 htv 2005 htv 2004 htv Geodesian ja geodynamiikan os ,43 18, ,34 19, ,93 19, ,57 18,97 Geoinformatiikan ja kartografian os ,01 9, ,54 7, ,73 9, ,24 9,58 Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian os ,78 15, ,76 15, ,41 15, ,94 14,61 Navigoinnin ja paikannuksen os ,92 5, ,68 5, ,78 4, ,02 4,00 Kanslia 6,42 5,57 7,20 6,70 Yhteiskustannuspaikka (ml. kirjasto) 1,67 1,00 1,00 1,00 Yhteensä ,14 58, ,32 55, ,85 57, ,77 54,86 15

16 Laitoksen kustannusrakenne on esitetty seuraavassa taulukossa Kustannusrakenne vuosina Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , , , ,18 Henkilöstökulut , , , , ,09 Vuokrat , , , , ,88 Palvelujen ostot , , , , ,89 Muut kulut , , , , ,58 Valmistevarastojen lis. tai väh. 0,00 0,00 0, ,92 0,00 - korot , , , , ,17 - poistot , , , , ,00 yhteensä , , , , ,79 Ulkopuolisen rahoituksen määrä oli vuonna 2007 sekä vuoden 2006 määrää että vuoden 2007 tulostavoitteita suurempi, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee. Ulkopuolisen rahoituksen määrä tulostavoite tulostavoite yhteensä maksullinen toiminta yhteisrahoitteinen toiminta Toiminnan tuottavuus Loppusuoritteet ja suoriteryhmien osuudet toiminnassa on työaikaosuuksien perusteella. Vuoden 2007 loppusuoritteet suoriteryhmittäin on laskettu samaa jaottelua käyttäen kuin vuonna 2006, mutta tarkempaa jaottelua käyttäen kuin vuotta 2005 koskevassa koelaskennassa. Loppusuoritteet ja suoriteryhmät 2005 Osuus (%) 2006 Osuus (%) 2007 Osuus (%) Tutkimustoiminta, julkaisut, painotettu, kpl 54,1 59,5 82,15 70,40 52,00 73,26 Asiantuntijatoiminta, tehtävät, painotettu, kpl 6,85 32,7 18,28 15,90 7,65 17,94 Maksullinen toiminta, laskutetut työtunnit 5230,2 7, , ,5 8,8 Loppusuoritteet ja suoriteryhmien osuudet toiminnassa on työaikaosuuksien perusteella. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Varainhoitovuoden tavoitteet on ilmoitettu sillä tasolla kun ne on asetettu vuodelle Maksullisen toiminnan tuottotavoite ylitettiin ,03 eurolla. Kustannusvastaavuus oli 17,54 % 16

17 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Liiketaloudelliset suoritteet (maksuperustelain mukaiset muut suoritteet) Maksullinen toiminta Liiketaloudelliset suoritteet (maksuperustelain mukaiset muut suoritteet) Tavoite 2007 VUOSI 2007 VUOSI 2006 VUOSI 2005 VUOSI 2004 VUOSI 2003 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot -Maksullisen toiminnan myyntituotot , , , , ,64 -Maksullisen toiminnan muut tuotot 4 011,20 =TUOTOT YHTEENSÄ , , , , , ,84 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 788, ,35 389,47 486, ,28 - henkilöstökustannukset , , , , ,72 - vuokrat 4 907, ,46 0,00 623,69 859,18 - palvelujen ostot , , ,26 879, ,33 - muut erilliskustannukset , , , , ,08 =ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , , ,59 KÄYTTÖJÄÄMÄ , , , , ,25 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset , , , , ,53 - poistot , , , , ,88 - korot 1 822, , , , ,84 - muut yhteiskustannukset , , , , ,33 =OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ , , , , ,58 =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ , , , , , ,17 YLIJÄÄMÄ , , , , , ,67 Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

18 Maksullisen toiminnan tunnuslukuja TP TP TP TP Tuotot, Erilliskustannukset, Käyttöjäämä, % tuotoista 36,89 30,44 20,99 46,05 Osuus yhteiskustannuksista, Yli/Alijäämä, % tuotoista 17,54 6,54-2,93 4, Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT Vuosi 2007 Vuosi 2006 Vuosi 2005 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus , , ,77 - EU:lta saatu rahoitus , , ,75 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 7 486, , ,02 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä , , ,54 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,25 - henkilöstökustannukset , , ,47 - vuokrat 599, ,00 0,00 - palvelujen ostot , , ,88 - muut erilliskustannukset , , ,07 = erilliskustannukset yhteensä , , ,67 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset , , ,46 - poistot , , ,40 - muut yhteiskustannukset , , ,35 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä , , ,21 = kokonaiskustannukset yhteensä , , ,88 KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot-kustannukset , , ,34 Kustannusvastaavuus % 53,33 47,69 45,45 18

19 Yhteisrahoitteisen toiminnan hyödyt Yhteisrahoitteinen toiminta luo edellytykset yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitten tutkimushankkeiden toteuttamisen. Tällaisia hankkeita ovat laitoksessa erityisesti satelliittipaikannusmenetelmien kehittäminen, uusien kuvaustekniikoiden käyttökelpoisuuden tutkiminen sekä satelliittien avulla tapahtuva maan painovoimakentän ajallisten muutosten tutkiminen. Yhteisrahoitteinen toiminta mahdollistaa laitoksen tutkimustoiminnan monipuolistamisen, mikä on kansallisesti ja kansallisen paikkatietostrategian toteuttamisen kannalta tärkeää. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Esitarkastettujen ja kansainvälisissä sarjoissa ilmestyneiden julkaisujen määrä oli 37 kpl, mikä ylitti tulossopimuksessa olevan 30 kpl. Kehitettyjen tutkimuslaitteiden ja menetelmien määrä 11, mikä ylitti tulossopimuksen mukaisen 2 kpl. Patentteja ei myönnetty yhtään, mikä alitti tulossopimuksen tavoitteen 1 kpl. Tietoja laitoksen julkaisutoiminnasta. Julkaisutyyppi Referoidut artikkelit Laitoksen sarjat Referoidut kokousjulkaisut Muut kokousjulkaisut Muut julkaisut ja raportit EU-projektien raportit Lähetetyt käsikirjoitukset Kirjat Yhteensä Opetus- ja luennointitoiminta. * Luentojen aihe Pidettyjen kurssien ja luentojen lukumäärä Geodesia Geoinformatiikka Kaukokartoitus Navigointi ja paikannus Yhteensä *Opetus ja luennointitoiminta ei sisällä opinnäytetyön ohjausta eikä dosentuureja oppilaitoksissa. 19

20 Pidettyjen esitelmien lukumäärä Esitelmän aihe Kotimaa Ulkomaa Kotimaa Ulkomaa Kotimaa Ulkomaa Geodesia Geoinformatiikka Kaukokartoitus Navigointi Tähtitiede yhteensä Laaditut ohjeet ja suositukset 1 kpl oli tulossopimuksen mukainen. Asiantuntijatehtävien määrä ylitti tulossopimuksessa mainitun 4. Mittanormaalilaboratoriona tehtyjen töiden määrä oli 70, mikä alitti tulossopimuksessa mainitun 120, koska vuonna 2007 tehtiin aikaisempaa enemmän vaatiusjärjestelmien kalibrointeja. Vaaituslattoja kalibroitiin kaikkiaan 82 kpl ja kojeita 15 kpl Palvelukyky ja suoritteiden laatu Vuonna 2007 ei tehty palvelukykykyselyä. Suoritteiden laatua on mitattu kahdella indikaattorilla, hyväksyttyjen tutkimushakemusten määrällä ja saadun ulkopuolisen rahoituksen määrällä. Hyväksyttyjen tutkimushakemusten prosentuaalinen määrä ilmenee taulukosta. Vuosi saatu/haettu (%) Hyväksyttyjen tutkimushakemusten määrä/tehdyt hakemukset 65 % on poikkeuksellisen hyvä ja ylittää merkittävästi tulossopimuksen arvion 0,25. Ulkopuolisen rahoituksen määrä kokonaisrahoituksesta oli 30,0 %, mikä ylittää tulossopimuksen tavoitteen, joka oli 23 %. Vuosi Ulkopuolisen rahoituksen määrä % 30,0 30,6 23,6 1.5 Henkisten ja aineellisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstön lukumäärä ja sen muutos-% edellisestä vuodesta Vuosi Henkilöstö lkm/muutos-% 62/13 55/-13 63/13 Henkilötyövuodet Vuosi Henkilötyövuosi/muutos-% 58/5,5 55/-3,6 57/4 20

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo

EUREF ja GPS. Matti Ollikainen Geodeettinen laitos. EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo EUREF ja GPS Matti Ollikainen Geodeettinen laitos EUREF-päivä 29.1.2004 Teknillinen korkeakoulu Espoo Kuinka EUREF sai alkunsa? EUREF (European Reference Frame) o Perustettiin Kansainvälisen geodeettisen

Lisätiedot

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010

EUREF-FIN JA KORKEUDET. Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN JA KORKEUDET Pasi Häkli Geodeettinen laitos 10.3.2010 EUREF-FIN:n joitain pääominaisuuksia ITRF96-koordinaatiston kautta globaalin koordinaattijärjestelmän paikallinen/kansallinen realisaatio

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus

Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriön ja Geodeettisen laitoksen vuoden 2003 tulossopimus Maa- ja metsätalousministeriö ja Geodeettinen laitos ovat tehneet tämän tulossopimuksen Geodeettisen laitoksen tulostavoitteista

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä

Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Markku Poutanen Geodeettinen laitos Uusi koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Taustaa Uuden koordinaattijärjestelmän perusteet JHS ja käyttöönotto Uusi korkeusjärjestelmä

Lisätiedot

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun kaupunki - Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

INSPIRE Toimeenpanosääntö ja tekninen ohje Muunnospalvelu Koordinaattimuunnospalvelu

INSPIRE Toimeenpanosääntö ja tekninen ohje Muunnospalvelu Koordinaattimuunnospalvelu INSPIRE Toimeenpanosääntö ja tekninen ohje Muunnospalvelu Koordinaattimuunnospalvelu Lassi Lehto INSPIRE Network Services DT INSPIRE Network Services DT INSPIRE Network Services DT Finnish Geodetic Institute

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 4 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa

KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa KIINTOPISTEMITTAUKSET MML:ssa ESITYKSEN SISÄLTÖ: Koordinaattijärjestelmän uudistus (EUREF-FIN) Korkeusjärjestelmän uudistus (N2000) MML:n tasokiintopistemittaukset MML:n korkeuskiintopistemittaukset Mittaukset

Lisätiedot

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo

EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo EUREF-Teemapäivä II 04.09.2012, Tieteiden talo KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO Porissa ja Porin seudulla Kalervo Salonen / Seppo Mäkeläinen 04.09.2012 Miksi juuri nyt ( v. 2008 / syksy 2010

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 15.3.2010 Toimintakertomus...3 1.1 Johdon katsaus...3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus... 5 1.3.2

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri S e l v i t y s o s a : Tässä luvussa on Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen toiminnasta aiheutuvat menot. Toimintaympäristö Ajantasaisten kiinteistö-

Lisätiedot

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.

Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään. Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9. Rauman kaupungin siirtyminen EUREF-FIN-tasokoordinaatistoon ja N2000-korkeusjärjestelmään Ari-Pekka Asikainen kiinteistö- ja mittaustoimi 13.9.2012 Johdanto sisältöön Menneiden ja nykyisten järjestelmien

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta

Paikkatietoasiain neuvottelukunta 29.3.2011 Tausta paikkatietojen yhteiskäytön edistämistyö edelliset neuvottelukunnat (2001-2004, 2004-2007) kansallinen paikkatietostrategia 2005-2010, 2011-2015 INSPIRE-direktiivi 2007/2/EY laki paikkatietoinfrastruktuurista

Lisätiedot

Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia Keurus selän meteoriitti-impaktin alueella. vaalii kansallista tarkkuutta

Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia Keurus selän meteoriitti-impaktin alueella. vaalii kansallista tarkkuutta Geodeettinen laitos huolehtii valtakunnallisesta paikanmääritysinfrasta. Geodeettinen laitos sai MIL:n tunnustuspalkinnon tänä vuonna. Mutta mitä Geodeettinen laitos oikein tekee? Jarmo Moilanen Painovoimamittauksia

Lisätiedot

Koordinaattimuunnospalvelut Reino Ruotsalainen

Koordinaattimuunnospalvelut Reino Ruotsalainen Koordinaattimuunnospalvelut 11.12.2009 Reino Ruotsalainen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA 2009 Lisätietoja: http://www.fgi.fi/julkaisut/pdf/gltiedote30.pdf Geodeettisen laitoksen tiedote 30/2009: SUOMEN

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

SFS delegaattivalmennus

SFS delegaattivalmennus SFS delegaattivalmennus ISO/TC 211, CEN/TC 287; paikkatieto Jari Reini 07.02.2014 Sisältö Paikkatieto Standardisointi Miksi? Standardisointi Hyödyt Paikkatiedon standardisointiorganisaatiot Standardien

Lisätiedot

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 29.9.2014 (luonnos palautekierrosta varten) Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 197 EUREF-FIN - koordinaattijärjestelmät, niihin liittyvät muunnokset ja karttalehtijako MARKKU POUTANEN Paikkatietokeskus FGI Taustaa

Lisätiedot

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus

Oskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus Oskari/arttaliittymäinfo 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / ehittämiskeskus Paikkatietoinfrastruktuuri INSPIRE-arkkitehtuuri - Rajapintapalvelut Palveluväylä Sovellukset ja paikkatietoportaalit

Lisätiedot

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä

JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä JHS-suositus(luonnos): Kiintopistemittaus EUREF-FIN koordinaattijärjestelmässä EUREF-II -päivä 2012 Marko Ollikainen Kehittämiskeskus Maanmittauslaitos MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Mittausohjeiden uudistamisesta

Lisätiedot

Paikkatietoinfrastruktuuri. Esittely Antti Rainio 2017

Paikkatietoinfrastruktuuri. Esittely Antti Rainio 2017 Paikkatietoinfrastruktuuri Esittely Antti Rainio 2017 sää ja ilmasto suojelualueet tietoliikenneverkot energiaverkot vesi- ja viemäriverkot liikenneverkot teollisuus ja tuotanto toimipaikat ja palvelut

Lisätiedot

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Talousarvioesitys 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri S e l v i t y s o s a : Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 Paikkatietoalustat ja -portaalit Varmistavat laadun ja poistavat päällekkäisen datan Helpottavat

Lisätiedot

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset

INSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset Liite III Liite II Liite I paikannimet hallinnolliset yksiköt osoitteet kiinteistöt liikenneverkot hydrografia suojellut alueet korkeus maanpeite ortoilmakuvat geologia tilastoyksiköt rakennukset maaperä

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6)

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016 Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) Taustaa Organisointi Toiminta ja hankkeet Esittelijä: tietohallintojohtaja Antti Vertanen

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid

Lisätiedot

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN

KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN 1.3.2010-28.2.2013 Sihteeri Antti Rainio INSPIRE direktiivi 19 artikla: Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yhteystaho, tavallisesti jokin viranomainen, joka vastaa tätä direktiiviä

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA GEODEETTISEN LAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 5 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...

Lisätiedot

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri

70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Talousarvio 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri S e l v i t y s o s a : Tässä luvussa on budjetoitu Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen toiminnasta aiheutuvat menot sekä kiinteistötoimitusten

Lisätiedot

Paikkatiedot palveluväylässä - tutkimushankkeen tuloksia. Paikkatietoverkoston seminaari

Paikkatiedot palveluväylässä - tutkimushankkeen tuloksia. Paikkatietoverkoston seminaari 1 Paikkatiedot palveluväylässä - tutkimushankkeen tuloksia Paikkatietoverkoston seminaari 20.11.2015 2 Tervetuloa! Järjestäjänä Paikkatietoverkoston kärkiteema: Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja paikkatietoinfrastruktuuri,

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025

MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025 MAASTOMITTAUS- JA POHJATUTKIMUSYKSIKÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2025 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotanto Runkomittaus Kaavan pohjakartan ylläpito Maaperätutkimukset Tonttien

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala

Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala Inspire-prosessi ja Inspire-soveltamisala 21.11.2011 Katselupalvelun palvelutaso Vaatimukset tulivat voimaan 9.11.2011 Vaatimukset koskevat direktiivin liitteen I&II piiriin kuuluvien paikkatietoaineistojen

Lisätiedot

Paikkatiedon käytön mahdollisuudet

Paikkatiedon käytön mahdollisuudet Paikkatiedon käytön mahdollisuudet Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Turun yliopisto Paikkatietoa ja avointa dataa -aamupäiväseminaari 1.4.2014, Turku Luvassa lyhyt katsaus Paikkatietoon ja paikkatieto-osaamiseen

Lisätiedot

Markku.Poutanen@fgi.fi

Markku.Poutanen@fgi.fi Global Navigation Satellite Systems GNSS Markku.Poutanen@fgi.fi Kirjallisuutta Poutanen: GPS paikanmääritys, Ursa HUOM: osin vanhentunut, ajantasaistukseen luennolla ilmoitettava materiaali (erit. suomalaiset

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Kaupunkimalli Heinolassa

Kaupunkimalli Heinolassa Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,

Lisätiedot

Kokoava tietopalvelu ja INSPIRE. Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 24.11.2011

Kokoava tietopalvelu ja INSPIRE. Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 24.11.2011 Kokoava tietopalvelu ja INSPIRE Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 24.11.2011 Säädökset ja ohjeet Lainsäädäntö Inspire -direktiivi Laki paikkatietoinfrastruktuurista Asetus paikkatietoinfrastruktuurista

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Kunnan paikkatietopalvelurajapinta

Kunnan paikkatietopalvelurajapinta Kunnan paikkatietopalvelurajapinta Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 3 2 Soveltamisala...

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysin sovellukset. Tarmo Lipping

Paikkatietoanalyysin sovellukset. Tarmo Lipping Paikkatietoanalyysin sovellukset Tarmo Lipping Mitä paikkatieto on? Desktop-sovelluksista Web-pohjaisiin sovelluksiin Paikkatiedon Web-palvelut GeoMashUp:it Mobiilisovellukset Mistä dataa? Kaikki mitä

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Paikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Paikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö Paikkatietoalusta-hanke Maanmittauspäivät 31.5.2017 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 2 3 80% tiedosta on paikkatietoa!? = Julkishallinnon tiedoista 80% on paikkatietoa. =Onko meillä tarvetta Julkishallinnon

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa

JHS 196 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa JHS 1 EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa Versio: 1.0 / 7..016 Julkaistu: 5.4.016 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 Soveltamisala... 3 Viittaukset... 4 Termit ja

Lisätiedot

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa ProGIS ry kevätseminaari 19.4.2012 Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin ylopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi Suomessa lukioita ~ 450 Geoinformatiikkaa

Lisätiedot

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Miten sovellan paikkatietoa kouluopetuksessa? Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto "Kartta on maantieteen tärkein aineisto ja metodi. Ellei ole karttaa, ei ole maantiedettäkään.

Lisätiedot

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Geodeettisen laitoksen GNSS -palvelu

Geodeettisen laitoksen GNSS -palvelu Geodeettisen laitoksen GNSS -palvelu Hannu Koivula Hannu.koivula@fgi.fi Geodesian teemapäivä 10.9.2014 Tieteiden talo Esityksen sisältö 1. Geodeettinen laitos 2. Mikä on FinnRef? 3. Miksi FinnRef on rakennettu?

Lisätiedot

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Kuvat Arbonaut Oy Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Laserkeilaus ja korkeusmallit Maanmittauslaitoksen seminaari 9.10.2009 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisältö Kuva Metla

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet

GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet Tutkimuksen tietoaineistot (TTA)-työpaja, Turku 20.5.2013

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005

GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005 1 GEODEETTISEN LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2005 31.12.2005 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN...3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...7 2.1 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS...9 2.2

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Inspire-verkosto Muistio 1 (5) Verkkopalvelut ja portaali -ryhmä Laatija: Panu Muhli

Inspire-verkosto Muistio 1 (5) Verkkopalvelut ja portaali -ryhmä Laatija: Panu Muhli Inspire-verkosto Muistio 1 (5) Inspire-verkoston n kokous Aika: 15.1.2010 klo 12:00-14:00 Paikka: Logica, Karvaamokuja 2, Helsinki 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen... 2 2. Kokouksen työjärjestys...

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Laajennos, liitteet 2-4. Lassi Lehto

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Laajennos, liitteet 2-4. Lassi Lehto JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Laajennos, liitteet 2-4 Lassi Lehto Paikkatiedon sisältöpalvelu 2 JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Päädokumentti ja liite 1 valmistuneet aiemmin JUHTA 28.9.2011

Lisätiedot

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Sopimusosapuolet: Yhteyshenkilö: Jaakko Rissanen Maanmittauslaitos, Yhteyshenkilö: Kari

Lisätiedot

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu

Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu Janne Kovanen Geodeettinen laitos 10.3.2010 Koordinaattimuunnospalvelusta lyhyesti Ilmainen palvelu on ollut tarjolla syksystä 2008 lähtien. Web-sovellus

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon

Lisätiedot

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Presentation to: By: Date: Poligonin ja SKS:n kevätseminaari Teemu Saloriutta, Maanmittauslaitos 18.4.2016 16 September, 2015 Mikä European Location Framework? 30

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Koordinaattimuunnospalvelu

Koordinaattimuunnospalvelu Koordinaattimuunnospalvelu Janne Kovanen, Lassi Lehto Department of Geoinformatics and Cartography GL:n Web-sovellus coordtrans.fgi.fi Toimeenpanosääntö INSPIRE Muunnospalvelu Muunnospalvelu rajapintana;

Lisätiedot

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016

Paikkatiedon JHS-seminaari. Paikkatietomarkkinat 2016 Paikkatiedon JHS-seminaari Paikkatietomarkkinat 2016 Ohjelma 9:00 Tervetuloa JHS-seminaarin Katsaus Paikkatiedon JHS:iin Pekka Sarkola, paikkatiedon JHS ohjausryhmä Paikkatiedot JUHTAn toiminnassa Jari

Lisätiedot

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta 31.12.2015. Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta 31.12.2015. Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi Lajirikkauskartta 31.12.2015 Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry, lilli.linkola@okf.fi Sisällysluettelo Projektin loppuraportti 1. Projektin perustiedot 2. Projektin lähtökohdat 3. Tiivistelmä projektin

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

INSPIRE direktiivin liitteiden II&III tietotuoteryhmät Suomessa. Inspire-sihteeristö Antti Rainio

INSPIRE direktiivin liitteiden II&III tietotuoteryhmät Suomessa. Inspire-sihteeristö Antti Rainio INSPIRE direktiivin liitteiden II&III tietotuoteryhmät Suomessa Inspire-sihteeristö Antti Rainio 2.5.2012 29.5.2012 täytäntöönpanosäännöt metatieto täytäntöönpanosäännöt seuranta ja raportointi 2009 2010

Lisätiedot