Kontrastiivinen kielitiede
|
|
|
- Tuula Pääkkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kontrastiivinen kielitiede Taina Hämäläinen Humanistinen tiedekunta
2 Kontrastiivinen kielitiede Lingüística contrastiva Tutkimuskohde Kahden tai useamman kielellisen järjestelmän kontrastointi samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien löytämiseksi. Tutkimuksen kohteena yleensä jokin osajärjestelmä (esim. tietyt fonologiset piirteet tai jokin syntaktinen rakenne). Tavoitteita Kääntäminen ja sen opetus (soveltava kielitiede) Kielenopetus (soveltava kielitiede) Myös kummankin tutkittavan kielen tutkimukseen liittyviä tavoitteita (yleinen kielitiede) Kontrastiivinen kielitiede 2
3 Käsitteitä Interferenssi (interferencia): Äidinkieli vaikuttaa opittavaan kieleen, käännettäessä lähtökieli kohdekieleen. Fonetiikka: esim. soinnillisten konsonanttien ääntäminen soinnillisina. *[par elona] Syntaksi: esim. intransitiivisen verbin käyttäminen serpassiivissa. *Fui ofrecido un buen trabajo. Semantiikka: sanan merkityspiirteiden siirtäminen sellaisenaan toisen kielen käännösvastineeseen. *una casa anciana; *un profesor antiguo Kaikki virheet eivät johdu interferenssistä! Esim. adjektiivin paikka: tyypillisenä virheenä adjektiivin sijoittaminen tunnusmerkillisesti aina substantiivin jälkeen, vaikka suomessa adjektiivi sijoittuu substantiivin eteen. Kontrastiivinen kielitiede 3
4 Käsitteitä Välikieli (interlengua): oppijan käyttämä järjestelmä, jossa on sääntöjä sekä äidinkielestä että opittavasta kielestä. Virheanalyysi (análisis de errores): mahdollisimman laajan virhekorpuksen systemaattinen analyysi, tavoitteena mm. opittavan kielen vaikeuksien hierarkian luominen ja siten parempien oppimateriaalien laatiminen. Kontrastiivinen kielitiede 4
5 Käsitteitä Kuinka paljon kielillä on yhteistä, kuinka paljon ne eroavat toisistaan? Sapir-Whorfin teoria: kieli määrittää todellisuuden havainnoinnin ja ajattelun. Jos kielessä ei ole olemassa tiettyä käsitettä, ei tätä käsitettä ole ajattelussakaan. Tai jos kielestä puuttuu esim. jonkin värin nimi, ei tätä väriä havainnoida (toisesta, sille läheisestä väristä, jolla kielessä on nimi) erillisenä värinä. Ns. vahva versio tästä on hylätty: jos teoria pitäisi paikkansa, ei vieraita kieliä voisi oppia eikä kielestä kääntää toiseen. Ns. heikommalla versiolla teoriasta on puolustajia. Kääntäminen kielestä toiseen on mahdollista, mutta sillä on rajoituksensa, ja käännettäessä usein menetetään paljon. Kontrastiivinen kielitiede 5
6 Käsitteitä Kontrastiivinen retoriikka (puhumisen ja kirjoittamisen strategiat): Robert Kaplanin kontrastiivisen retoriikan malli. Logiikka ja retoriikka ovat toisistaan riippuvaisia ja kulttuurisidonnaisia. Ajattelun kulku ja kielioppi liittyvät toisiinsa. Tähän liittyvät esim. seuraavanlaiset asiat: - Konnektoreiden ja koheesiomarkkereiden käyttö - Epäsuoran ilmaisun käyttö - Episteemisen ilmausten käyttö - Induktion / deduktion käyttö Espanjan retoriikkaa on tutkittu: espanjalle tyypillistä ellaboroitu kielenkäyttö: monipolviset lauseet, synonyymit, viittaussuhteet, konjunktiot. Kontrastiivinen kielitiede 6
7 KIELITYPOLOGIAA Analyyttiset kielet: yhdistävät toisiinsa leksikaalisia yksikköjä ilman nomini- ja verbitaivutusta. Kieliopilliset suhteet tuodaan esiin seuraavin keinoin: Sanan kategoriakuuluvuus ilmenee sen rakenteesta: esim. verbin rakenne on aina kons+vok(+kons+vok): ka. Substantiivn rakenne on esim. aina vok+kons+vok: ani Sanajärjestys Erilaiset apusanat (esim. verbin eteen liitetty partikkeli voi ilmaista, että toiminta on progressiivista) Kontrastiivinen kielitiede 7
8 TYPOLOGIAA Synteettiset kielet Kieliopilliset suhteet ilmaistaan pitkälti taivutuksen avulla. - Agglutinoivat kielet: taivutussuffikseja ja liitteitä liimataan peräkkäin. Suomi: talo-ssa-ni-kin - Flekteeraavat kielet: etuliitteeet ja päätteet liittyvät sanaan siten, että usein vartalo ja pääte sulautuvat yhdeksi, eikä voi sanoa, mikä on vartaloa, mikä päätettä. Kontrastiivinen kielitiede 8
9 Typologiaa Taivutustyyppejä: - Sijataivutus: esim. suomi. - Adpositiot (post- ja prepositiot) - Suomessa usein vaihtoehtona sijataivutus ja adpositio: - Jussi meni maalle vaimoineen / vaimonsa kanssa. Jussi lähti töihin salkutta / ilman salkkua. - Lisäksi näiden yhdistelmiä (tietty prepositio vaatii tietyn sijan, esim. saksa) - Taivutuskielissä käytetään myös muita keinoja, kuten sanajärjestystä (erit. englanti) ja prosodiaa (espanja: nouseva intonaatio kysymyslauseissa). Kontrastiivinen kielitiede 9
10 Kontrastiivisen analyysin perusteita Kielen tasot ovat fonologinen, morfologinen, leksikaalinen ja syntaktinen taso. Vertailtavan ilmiön vastine voi kielissä olla eri tasolla. Espanjassa aspektiero sabía/supo on morfologisella tasolla. Suomessa sama aspektiero ilmaistaan leksikaalisella tasolla: tiesin/sain tietää. Suomessa kysymyslause ilmaistaan morfologisella tasolla, liittämällä sanaan kysymyspartikkeli ko: Onko hän kotona? Espanjassa kysymysfunktion yhtenä keskeisenä ilmaisijana on nouseva intonaatio, eli kyse on fonologisen tason ilmiöstä: Está en casa? Kontrastiivinen kielitiede 10
11 Kontrastiivisen analyysin perusteita Suomessa preesensin partisiipin tunnus va, -vä ilmaisee samaa, mikä espanjassa ilmaistaan yleensä relativiilauseen kautta. Sama funktio ilmaistaan siis suomessa morfologian tasolla, espanjassa syntaksin tasolla: - Laula-va poika - Un niño que canta Kontrastiivinen kielitiede 11
12 Kontrastiivisen analyysin perusteita Joskus taso on sama, esim. morfologinen taso, mutta vertailtavaa funktiota ilmaiseva morfeemi liittyy eri kielissä eri sanoihin. Espanjassa aspektiero liittyy predikaattiverbiin, suomessa objektiin. (Huomaa: aspektin valinnan edellytykset ovat kuitenkin suomessa ja espanjassa erilaiset.) Leí el libro. Perfektiivinen aspek ti: tempuksena yksinkertainen perfekti Luin kirjan. Resultatiivinen aspekti: objekti akkusativiissa. Leía el libro. Imperfektiivinen aspekti: tempuksena imperfekti. Luin kirjaa. Irresultatiivinen aspekti: objekti partitiivissa. Kontrastiivinen kielitiede 12
13 ESIMERKKEJÄ KONTRASTIIVISESTA ANALYYSISTÄ Liitepartikkelit Liitepartikkelien asema suomessa: Sanassa on aina kanta, ja lisäksi siinä voi olla johdin, tunnus, pääte ja liite. nuk-ahd-i-t-ko kanta: nukjohdin: -aht- (inkoatiivisuus) tunnus: -i- (imperfektin tunnus) pääte: -t (yksikön 2. persoona) liite: -ko (kysymyspartikkeli) Liitepartikkelit lähellä vapaita morfeemeja. Eivät modifioi vain yhtä sanaa, vaan koko lausetta: Tuleeko Pekka kotiin? (kysymyspartikkeli: väitelause kysymyslause) Kontrastiivinen kielitiede 13
14 Liitepartikkelit Suomen tavallisimmat liitepartikkelit: -ko, -kö (ko) -kin, -kaan -han -pa Yleistä suomen liitepartikkeleista: Paitsi liitepartikkelia ko, ne liittyvät enemmänkin semantiikkaan ja pragmatiikkaan kuin syntaksiin modaalisia, pragmaattisia, emotiivisia tehtäviä. Niiden käyttö vaikuttaa koko kontekstiin: (Karlsson & Hakulinen): kytkevät ympäröivään tekstiin sen lauseen, jossa ne esiintyvät. Kontrastiivinen kielitiede 14
15 Liitepartikkelit -han Välittää sen implikaation, että jokin lauseen ilmaiseman väitteen osa on ennestään tuttu. Muistutukset, selitykset, myönnytykset ym. Liittyy lauseen 1. konstituentin loppuun. Mikset mennyt tänään töihin? -Tänäänhän on sunnuntai! Ei tämä systeemi toimi. Onhan se jo nähty. Kontrastiivinen kielitiede 15
16 Liitepartikkelit -kin, -kaan Nominiin liittyneenä: ilmaisee suurin piirtein samaa kuin adverbi myös tai jopa ; edes - Veljenikin tulee tänään. Lapsikin sen tietää. Opettajakaan ei tiedä vastausta. Verbiin liittyneenä implikoi usein jotakin puheena olleeseen nähden odotettua tai odottamatonta: - Odotimme tapaamiselta paljon, ja saimmekin tärkeää tietoa lastenkotien toiminnasta. / Meidän piti tavata torstaina, mutta tapaaminen jouduttiinkin peruuttamaan. - Meidän piti tavata torstaina, mutta se ei ollutkaan mahdollista. Kontrastiivinen kielitiede 16
17 Liitepartikkelit Voi myös verbiin liittyneenä ilmaista suurin piirtein samaa kuin adverbi myös; jopa, edes - En voi kuvitellakaan, että niin voisi tapahtua. Kontrastiivinen kielitiede 17
18 Liitepartikkelien käännösvastineita espanjassa -han Ei aina käännettävissä. (Vrt. edellä: käännettäessä usein menetetään jotain!) Itsestäänselvyyttä ilmaistaessa mahdollinen käännös on si, pero si Mikset mennyt tänään töihin? -Tänäänhän on sunnuntai! Por qué no fuiste a trabajar hoy? - Pero si es domingo hoy! Ei tämä systeemi toimi. Onhan se jo nähty. Este sistema no funciona. Si ya está visto. Kontrastiivinen kielitiede 18
19 Liitepartikkelien käännösvastineita espanjassa -kin, kaan myös tai jopa ; edes - Veljenikin tulee tänään. Mi hermano también vendrá hoy. - Lapsikin sen tietää. Hasta un niño lo sabe. - Opettajakaan ei tiedä vastausta. Ni siquiera el profesor sabe la respuesta. Kontrastiivinen kielitiede 19
20 Liitepartikkelien käännösvastineita espanjassa Implikoi verbiin liittyneenä jotain puheena olleeseen nähden odotettua tai odottamatonta: - Odotimme tapaamiselta paljon, ja saimmekin tärkeää tietoa lastenkotien toiminnasta. - Esperamos mucho del encuentro, y en efecto, obtuvimos información importante sobre el funcionamiento del hogar infantil. - Meidän piti tavata torstaina, mutta tapaaminen jouduttiinkin peruuttamaan. - Tuvimos que vernos el jueves, pero resultó necesario cancelar la cita. (Ei yleisesti sovellettavaa käännösvastinetta.) - Meidän piti tavata torstaina, mutta se ei ollutkaan mahdollista. - Tuvimos que vernos el jueves, pero no fue posible. (Ei yleisesti sovellettavaa käännösvastinetta.) Kontrastiivinen kielitiede 20
Kieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi
EPÄSUORA ESITYS epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi tyypillisesti epäsuoraa esitystä käytetään viestin välittämiseen, kirjan / lehden tms. selostamiseen, kertomaan mitä joku
Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
VERBIHARJOITUS I. 1. Kirjoita verbi suomeksi ja vastaa kysymyksiin espanjaksi.
VERBIHARJOITUS I 1. Kirjoita verbi suomeksi ja vastaa kysymyksiin espanjaksi. 1. Qué tal estás? 2. bien, gracias. 3. Dónde estás por las mañanas? 4. en el colegio. Mitä kahta asiaa voidaan ilmaista ESTAR-verbillä?
Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA
VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu
5. MORFOLOGIA l. muotorakenne
5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella
Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa
Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa
Kieli merkitys ja logiikka
Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien
9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
Oulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki
Oulun kielten opetussuunnitelma Kielten opettajien tapaaminen 3.3. ja Eija Ruohomäki In a nutshell jokainen opettaja kielenopettaja kielten opetuksessa painotetaan maailman kielellistä ja kulttuurista
Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
Yliopistonlehtori, dosentti
Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra
Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
Yleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
Kieli merkitys ja logiikka
Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen
Liitepartikkelit Sisältö
Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen
Suomen kielen perfektin semanttiset tyypit. venäjänkielisen käännöskorpuksen pohjalta
Suomen kielen perfektin semanttiset tyypit venäjänkielisen käännöskorpuksen pohjalta Natalia Kachelina Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu-tutkielma
Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1
Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
Induktio kaavan pituuden suhteen
Induktio kaavan pituuden suhteen Lauselogiikan objektikieli määritellään kurssilla Logiikka 1B seuraavasti: 1. Lausemuuttujat p 1, p 2, p 3,... ovat kaavoja. 2. Jos A on kaava, niin A on kaava. 3. Jos
FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö OPETUSHALLITUS
Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Uusi opetussuunnitelma haastaa oppimisen Uusi opetussuunnitelma haastaa oppimisen Teknologian soveltaminen
Jousen jaksonaikaan vaikuttavat tekijät
1 Jousen jaksonaikaan vaikuttavat tekijät Jarmo Vestola Koulun nimi Fysiikka luonnontieteenä FY5-Työseloste 6.2.2002 Arvosana: K (9) 2 1. Tutkittava ilmiö Tehtävänä oli tutkia mitkä tekijät vaikuttavat
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
Varhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
Dynaamisen järjestelmän siirtofunktio
Dynaamisen järjestelmän siirtofunktio Nyt päästään soveltamaan matriisilaskentaa ja Laplace muunnosta. Tutkikaamme, miten lineaarista mallia voidaan käsitellä. Kuten edellä on jo nähty säätötekniikassa
Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
Lausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
SUOMEN MENNEEN AJAN TEMPUSTEN SEMANTIIKKA UNKARILAISILLA KIELENOPPIJOILLA
SUOMEN MENNEEN AJAN TEMPUSTEN SEMANTIIKKA UNKARILAISILLA KIELENOPPIJOILLA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa joulukuussa 2007 Jenni Valmu TAMPEREEN YLIOPISTO Suomen kieli Kieli-
A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
Toinen kotimainen kieli
Toinen kotimainen kieli RUOTSI B-KIELENÄ (B1) VUOSILUOKAT 7 9 Ruotsin kielen opetus ohjaa tuntemaan suomenruotsalaisuutta ja pohjoismaista kulttuuria. Koska kieli ja kulttuuri liittyvät läheisesti toisiinsa,
VAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta
VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Laura Koivusaari Venäjänkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytön tarkastelua Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2012 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?
Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Nykytilan haasteita, mahdollisen kehittämisen aikataulu ja vaihtoehtoja OKM/KTPO 2.6.2016 Tulevat haut ja kehittämisen aikajanaa
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
Sähköpostiohjeet. Tehokas ja huoleton sähköposti
Sähköpostiohjeet 1 Uuden PST tiedoston luominen sähköposteille... 3 Tärkeää!... 3 Tiedoston luominen... 3 Kansioiden luominen datatiedostoon... 5 Pikatoimintojen luominen... 8 Odottaa vastausta allekirjoitus...
Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
AIKAMUODOT. Perfekti
AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit
Verbien morfosyntaksista, osa 2
Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka
LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni
Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni 15.5.2017 Millaisesta oppimisesta lapsi innostuu? Toiminnallisuus opetuksessa FM Nina Maunu, www.ninamaunu.com, nina.maunu@espoo.fi 1. Subjektin kysymykset: kuka, mikä;
9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,
Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio
Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio Järki päätti ottaa selvää, keitä koulussamme hiihtelevät ja opoiksi itseään kutsuvat ihmisolennot todellisuudessa oikein ovat ja mistä he tulevat. Opinto-ohjaajat
Kieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Leksikko ja kieli Taivutus Johtaminen Luento 8: Leksikko Mitä tiedämme sanasta? nukkua miten sana lausutaan sanan merkitys miten sanaa käytetään kielellisessä rakenteessa
Kokemäen kaupunki Sivistystoimi
Kokemäen kaupunki Sivistystoimi ESIOPPILAAN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi: Syntymäaika: Koulu: Huoltajat: Huoltajan puh.: ja Lapsen äidinkieli: Opettaja: Koulun puh.: Lapsen kuva syksy: Lapsen kuva kevät:
Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti
Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
Preesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
Kieli merkitys ja logiikka
Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens
Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä
Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä olevilla komponenteilla? Voisiko jollakin ohjelmointikielellä
SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)
SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,
Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LUOVUTUSSOPIMUS. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän, Orimattilan kaupungin. välillä koskien
LUOVUTUSSOPIMUS Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän, ja Orimattilan kaupungin välillä koskien Osoitteessa Koulutie 19, 16300 Orimattila sijaitseva opetuskiinteistöä (kiinteistötunnus 560-418-37-71) sekä
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.
TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS
Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
Toinen kotimainen kieli B1 Ruotsi 1. ja 2. kurssi (6. luokka) Tavoitteet
B1 Ruotsi 1. ja 2. kurssi (6. luokka) tutustuttaa oppilas ruotsinkieliseen kulttuuriin, kielen asemaan kansalliskielenä, vaikutukseen suomen kieleen sekä osaamiensa kielten keskinäiseen suhteeseen ohjata
Empatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Empatiaosamäärä EQ Nimi: ******************************************************************************** Luen jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1. Huomaan
Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET
9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
3. Semantiikka ja pragmatiikka
3. Semantiikka ja pragmatiikka 3.1 Merkitsemisen eri "tavat Lokakuu ja talvi tulivat taas yhdessä! Onko ilmauksen (?) merkitys sanoilla? (ehkä morfeemeilla?) lauseella? teolla? 1 Merkitys ja konteksti
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja
Morfologia-kurssin luentomateriaaleja Juho H arme 31. elokuuta 2016 Sis alt o 1 Luento 1: Mik a ihmeen morfologia? 2 1.1 Mit a ovat sanaluokat?............................. 2 1.1.1 Itsen aiset sanaluokat..........................
monissa laskimissa luvun x käänteisluku saadaan näyttöön painamalla x - näppäintä.
.. Käänteisunktio.. Käänteisunktio Mikäli unktio : A B on bijektio, niin joukkojen A ja B alkioiden välillä vallitsee kääntäen yksikäsitteinen vastaavuus eli A vastaa täsmälleen yksi y B, joten myös se
TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA
kirjallisuutta TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA Jarmo Harri Jantunen Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin
Työkalujen yleinen arkkitehtuuri. Ylläpitoon liittyvät työkalut. Ylläpitotehtävien mukaiset työkalut. Työkalujen jaotteluperusteita
Ylläpitoon liittyvät työkalut Käyttötarkoituksia ohjelman ymmärtäminen visualisointi etsintä dokumentointi muutosten hallinta koodin muotoilu (pretty printer) erikoistuneet editorit metriikkoihin liittyvät
Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
Sähköstaattisen potentiaalin laskeminen
Sähköstaattisen potentiaalin laskeminen Potentiaalienegia on tuttu mekaniikan kussilta eikä se ole vieas akielämässäkään. Sen sijaan potentiaalin käsite koetaan usein vaikeaksi. On hyvä muistaa, että staattisissa
Itsehallintoalueen valmistelutilaisuus 19.4.2016. Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Itsehallintoalueen valmistelutilaisuus 19.4.2016 Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja Työllisyys- ja työttömyysaste (15-64-v.) Etelä-Savon maakunnassa 1998-2015, % Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten
Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)
Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti
Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta
Diskreetit rakenteet
Diskreetit rakenteet 811120P 5 op 7. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 Mikä on verkko? verkko (eli graafi) koostuu solmuista ja väleistä, jotka yhdistävät solmuja
LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 901 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO Arviointi toimista, jotka ESPANJA, RANSKA, MALTA, ALANKOMAAT ja SLOVENIA ovat toteuttaneet neuvoston
13.10.2011 T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A. www.erityisopetus.com
T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A Lukio OPS:n perusteet vuodelta 2003, kohta 4.4 sanoo lukion erityisestä tuesta seuraavaa: Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen
Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.
Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset
subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta
Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina Leena Nissilä Yksikön päällikkö, opetusneuvos 8.10.2007 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Suomen kielitilanne
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1
5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa
5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika
Kulttuurien väliset yhteentörmäykset ja miten ne voidaan välttää
Kulttuurien väliset yhteentörmäykset ja miten ne voidaan välttää JIPOT JA JEKUT, TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI 22.4.2009 Marja Sierilä, Omnian ammattiopisto Kulttuurikonfliktit Kulttuurikonflikteja syntyy
Joni Lius KANDITUTKIELMA. Tulen, menit ja ollaan. Aikamuodot ilmestyvät lapsen kieleen. 9. kesäkuuta 2010
Joni Lius KANDITUTKIELMA Tulen, menit ja ollaan Aikamuodot ilmestyvät lapsen kieleen 9. kesäkuuta 2010 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1 KIELI...4 1.1
Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Ja a k. 5 : 1 6
Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Ja a k. 5 : 1 6 Tunnustakaa siis syntinne toisillenne Tunnustakaa siis syntinne toisillenne Mitä tämä tarkoittaa?
Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli
Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.
Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen
Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011 Titta Hänninen Tarkistamme... Kotitehtävät! Paperi, jossa tehtävät A, B, C, D ja E. Onko kysyttävää refaratiivisesta lauseenvastikkeesta? Potentiaalista? Mistään?
ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017
ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it
Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti:
Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti: Taina.i.hamalainen(at)helsinki.f i KOULUTUS JA TYÖURA FT (2004),