Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina"

Johanna Koskinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden äidinkielet Suomen kielivarannon kasvattajina Leena Nissilä Yksikön päällikkö, opetusneuvos Osaamisen ja sivistyksen asialla

2 Suomen kielitilanne Kielitaidon merkitys kasvanut, mutta koululaiset valitsevat vähemmän vieraita kieliä Suomessa puhutaan tällä hetkellä noin 150 kieltä Kouluissa opetetaan yli 50 kieltä Uudenlaista kaksikielisyyttä perinteisen kaksikielisyyden (suomi-ruotsi) rinnalle Uusia perhekielikombinaatioita Suomi toisena kielenä -variaatioiden määrä kasvaa uusia kielikylpymahdollisuuksia (enemmistökielisen kylvettäminen vähemmistökielellä) Uusia opetuskieliä: yhteisökielet vähemmistökieliset palvelut 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 143 256 henkilöä eli 2,7 prosenttia väestöstä.

3 Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia henkilöä eli 2,7 prosenttia väestöstä. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (26 909), Viron (22 604), Ruotsin (8 439) ja Somalian (4 919) kansalaiset. *Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli eli 3,6 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (48 740), vironkieliset (22 357), englanninkieliset (11 344), somalinkieliset (10 647) ja arabiankieliset (8 806). Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan Tilastokeskus 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla

4 Ulkomaan kansalaiset Osaamisen ja sivistyksen asialla

5 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla

6 VIERASKIELISET OPPILAAT/OPISKELIJAT Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2008) Perusopetuksessa (2007) Lukiokoulutuksessa (2006) (nuoret+aik.) Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus (2007) Valmistavassa koulutuksessa (amm.) (2007) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2006) Osaamisen ja sivistyksen asialla

7 Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää. 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla

8 UUTEEN KULTTUURIIN SOPEUTUMINEN (AKKULTURAATIO- STRATEGIAT) Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/ separaatio) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio) 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla

9 KAKSIKIELISYYS Ei haaste, vaan mahdollisuus Terve lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen Kieli on ajattelun väline Kaksikielisen ajattelu on luovaa, joustavaa ja oivaltavaa Kaksikielisten on keskimäärin helpompi oppia vieraita kieliä kuin yksikielisten Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen yleistä kielikykyä Positiivisia vaikutuksia additiivisessa kaksikielisyydessä Kodin rooli Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää n. 5 7 vuotta 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla

10 Oppimisvaikeudet kaksikielisillä Kaksikielisyys ei koskaan ole syy kielihäiriöön Kaksikielisyys ei myöskään pahenna kielellisiä oppimisvaikeuksia eikä ole este kielten oppimiselle ylipäätänsä Kielelliset vaikeudet omassa äidinkielessä eivät välttämättä ilmene samanlaisina toisessa kielessä, vaikka oppimisvaikeudet ovatkin kohtuullisen pysyviä Taitojen kehittymisen hitaus oppimisen tuesta huolimatta antaa viitteitä oppimisvaikeudesta Tärkeää todentaa, koska niillä on merkittävä vaikutus oppilaan tulevaisuudelle (ammatin valinta, työelämä) ja arkipäivän asioiden hoitamiselle 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla

11 VALTIONAVUSTUKSEN MUUTOKSET Vuoden 2007 alusta Vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetus, romanikielen opetus ja saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamen kielen opetus: 2 tunnista 2,5 vuosiviikkotuntiin Ryhmään tulee kuulua opetuksen alkaessa vähintään 4 oppilasta. Oppilaat voivat olla esiopetuksesta, perusopetuksen tai lukiokoulutuksen eri luokkaasteilta sekä yksityisistä ja valtion kouluista. Ryhmän voi muodostaa myös pelkästään esiopetuksessa olevista oppilaista. 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla

12 KIELENOPPIMISESTA Kielitaito Kielenoppimiskäsitys Lähikehityksen vyöhyke Prosessointikuorma Automaattistuminen Hiljainen kausi Kolmas tila Koodinvaihto 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Samankaltaiset tiedostot

opetussuunnitelman perusteet, järjestelyt ja rahoitus

Maahanmuuttajaopetuksen opetussuunnitelman perusteet, järjestelyt ja rahoitus Leena Nissilä Yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi