11/25/2011. Kalalajien ja -kantojen sekä niiden monimuotoisuuden säilyttäminen viljely- ja istutustoimenpitein

Transkriptio

1 Kalalajien ja -kantojen sekä niiden monimuotoisuuden säilyttäminen viljely- ja istutustoimenpitein (bd-toimintamallien hyödyntäminen RKTL:n vesiviljelyssä) erikoistutkija Jorma Piironen RKTL Joensuu BD(biodiversiteetti)-toimintamallien pohjana Biologia: monimuotoisuuden merkitys Kansainväliset ja kansalliset sopimukset/säädökset Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljelyn tehtävänä on säilyttää Suomen arvokalakannat ja niiden monimuotoisuus viljelyn keinoin silloin, kun muut säilytyskeinot eivät sitä turvaa MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN Koko viljelytoiminta keskeisessä roolissa Emokalaston perustaminen Emoparvien viljely Emoparvien täydentäminen/uusiminen Istukastuotanto (mäti, poikaset) Istutukset BD-toimintamallit työkalupakkina Perusperiaatteet / toimintatapasuositukset viljelykierron eri vaiheissa 1

2 Perusperiaate: Laitoskalastot perustetaan aina luonnonkaloista, perustajat ja emokalastot ovat edustava otos lisääntyvästä luonnonkannasta Pyynnit kohdennetaan kattavasti Kannan koko- ja ikäjakauma, kutuaika ja alue Riittävä naaraiden ja koiraiden lukumäärä Jos emokalapyynti ei onnistu, pyydetään luonnosta mahdollisimman edustava otos nuoria kaloja (kalatautiriskien hallinta = karanteeni) Geneettiset näytteet! Hedelmöityskäytännöillä varmistetaan monimuotoinen jälkeläistö Luonnonkalat: pyrkimys täydelliseen hedelmöitykseen (sukusolujen säilytys!) petomaiset lohikalat: aina harjus ja siika: maidin jako rajoittaa; niin isot matriisit kuin mahdollista (siika: vähintään 3x3) kuha: useampi koiras kutusumppuun naaraan kanssa (kunnes keinohedelmöitysmenetelmä kehitetty) Nuoret luonnonkalat: yksilömerkinnät ja geneettiset analyysit mahdollisimman varhain ennen sukukypsyyttä hedelmöitysten tulee perustua geneettiseen tietoon yksilömerkityistä kaloista Laitoskalat: ainoastaan, jos luonnosta ei saa perustajia hedelmöitysten tulee perustua geneettiseen tietoon yksilömerkityistä kaloista (jos ei tietoa, RKTL mahdollisimman - tietoa kestäviin isot valintoihin hedelmöitysmatriisit) Laitos- ja luonnonkalojen yhdistelmä: jos luonnosta vain vähän perustajia tai vain toista sukupuolta (jompaakumpaa sukupuolta vähemmän kuin viisi yksilöä), voidaan laitoskaloja käyttää täydentämään perustajia kun ennakoitavissa, laitoskalat geneettisen tiedon perusteella akuutissa tilanteessa laitoskalojen otanta kaikista lisääntyvistä parvista perustajien lukumäärän mukaisessa lukusuhteessa minimi 25 naarasta ja 25 koirasta / parvi tai ikäluokka, yhdelle luonnosta pyydetylle naaraalle/koiraalle vähintään kolme koirasta/naarasta laitosikäluokkaa kohti (vähintään viisi, jos laitosikäluokkia vain yksi) Maitipankki: hyödyntäminen tapauskohtaisesti uhanalaisimmilla kannoilla (mm. järvilohi, saimaannieriä, meritaimenet) aina luonnosta kaloja pyydettäessä tulee varautua maidin pakastamiseen kaikilta koirailta emoparvien perustamista varten 2

3 Mäti haudotaan ja emoparvi muodostetaan siten, että perheiden perinnöllinen osuus (vaikutus) samanlainen Yksilömäärien tasaus perhettä kohti mahd. myöhäisessä vaiheessa Aina vähintään kaksi samanlaista rinnakkaisparvea Jos parvea ei voida uusia luonnosta tai uusiminen epävarmaa perhekohtaiset kasvatukset merkintäkokoon, tasaus sukukypsänä petomaiset lohikalat jos perhekasvatukset eivät mahdollisia, tasaus silmäpiste(sp)- vaiheessa vähintään kaksi geneettisesti erilaista (eri vanhemmat) parvea Muilla perhekohtainen haudonta ja tasaus aikaisintaan sp-vaih. kaksi geneettisesti erilaista parvea jos ei mahdollista, mäti tasataan turpoamisen jälkeen kaksi geneettisesti erilaista parvea kuha: haudonta turokohtaisesti, tasaus kuoriutuneina poikasina EMOPARVIEN VILJELY Perusperiaate: Lisääntyvän emoparven monimuotoisuuden tulee vastata perustajien monimuotoisuutta Parven mitoitusta ei muuteta kasvatuksen aikana Mitoitus perheiden tasausvaiheessa, ei karsintaa jälkikäteen minimissään yksilömäärä sama kuin perheiden lukumäärä (1 kala/perhe) tavoitteena 5-10 kalaa perhettä kohden (sama lukumäärä/perhe) jos perhekohtainen kasvatus mahdollistaa merkinnät, karsinta mahdollista sukukypsyysiässä tuotannon varmistamiseksi voidaan kasvattaa useita vastaavasti tehtyjä parvia -> karsinta tarvittaessa parvittain EMOPARVIEN VILJELY Kasvatuksen aikana pyritään varmistamaan optimaaliset elinolot Kasvatusolosuhteet (ja laitos) vastaamaan mahdollisimman hyvin kunkin lajin/kannan biologisia vaatimuksia ja hyvinvoinnin edellytyksiä koko elinkaaren aikana mm. lämpötila, valorytmi, veden laatu, ruokinta Kuolevuutta aiheuttaviin ja kalojen laatuun (terveys, sukutuotteiden laatu, luonnonmukaiset kasvu- ja lisääntymisrytmit) vaikuttaviin tekijöihin kiinnitettävä huomiota Emoparven jakaminen useampaan laitokseen laitosvaikutusten lieventämiseksi 3

4 EMOPARVEN TÄYDENTÄMINEN/UUSIMINEN Perusperiaate: Sisäsiitos pitää välttää (minimoida) ja varmistaa monimuotoisuuden säilyminen emokalastossa Parvia täydennetään/uusitaan siten, että samaan aikaan lisääntymisvaiheessa riittävästi geneettisesti erilaisia kaloja Vähintään kaksi geneettisesti erilaista lisääntyvää parvea / yksilömerkitty parvi Uusimisväli: Uusiminen vähintään kerran sukupolvessa (kahtena peräkkäisenä vuotena mikäli perustajia saadaan kerralla vähemmän kuin 25 paria), uhanalaisimmat kannat vuosittain Uusimisväli riippuu myös perustajien geneettisestä monimuotoisuudesta Jos alkukuolleisuus > 30% parvesta emokalaston täydentäminen geneettinen analyysi -> emokalaston täydentämistarve Perusperiaate: Istukkaat mahdollisimman monimuotoisia ja ominaisuuksiltaan luonnonkaloja vastaavia Hedelmöityksiin käytetään kaikki sukukypsät emot Vain yksi emoparvi: hedelmöitysten tulee aina perustua geneettiseen tietoon yksilömerkityistä kaloista jos tietoa ei ole vielä käytettävissä, parituskäytäntö tapauskohtaisesti; tulevaisuudessa tällaista tilannetta EI enää pidä syntyä Useampia emoparvia: keskenään hedelmöitettävät koiraat ja naaraat aina eri ikäluokista tai geneettisesti erilaisista saman ikäluokan parvista miniminä parittaiset hedelmöitykset (kun lypsettäviä emoja paljon, vähintään 100); muussa tapauksessa hedelmöitysmatriisit Mäti haudotaan ja toimitetaan jatkokasvatukseen niin, että kaikille kasvattajille monimuotoista mätiä Perheet tasataan turpoamisen jälkeen Kustakin lypsyerästä sama määrä mätiä kaikista perheistä haudontaan vähintään kaksi rinnakkaista haudontayksikköä Asiakkaalle toimitettava mäti kootaan kustakin haudontaerästä suhteutetaan lypsettyjen emojen määrään (kaikista lypsetyistä kaloista tällöin suurin piirtein saman verran mätiä toimitukseen) Sama lähtömateriaali useampaan sopimusviljelylaitokseen kasvatukseen liittyvien monimuotoisuusvaikutusten lieventäminen Myös omassa poikastuotannossa toimitaan em. periaatteiden mukaisesti! 4

5 Poikaskasvatus siten, että monimuotoisesta mädistä kasvaa menestyviä istukkaita, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan luonnonkaloja Olosuhteet vastaamaan mahdollisimman hyvin biologisia vaatimuksia ja hyvinvoinnin edellytyksiä valorytmi ja lämpötilat luonnonmukaiset monipuolinen ympäristö [ruokintatapa ja ravinnon määrä sekä laatu, pedot, kasvatustiheys, fyysinen ympäristö (rakenne, virtaus, jne.)] Huomiota ikäluokan sisäiseen vaihteluun (mm. kasvuominaisuudet, vaellusvalmius), yleiseen kasvunopeuteen, sukukypsyyteen, käyttäytymisen RKTL - tietoa kestäviin normaaliin valintoihin kehittymiseen, jne. ISTUTUKSET Perusperiaate: Istutusten tulisi tukea kalakannan ja sen monimuotoisuuden säilymistä Alkuperäistä kantaa olevat (ellei kotiutus) istukkaat luonnonvalinnan kohteeksi mahdollisimman varhain Mäti / vastakuoriutuneet-poikaset: jos elinympäristön tila mahdollistaa Jokipoikaset / järvikutuisten 1-kesäiset: toissijainen tai edellistä täydentävä vaihtoehto Smoltit / järvikutuisten vanhemmat ikäluokat: kun pienpoikasympäristöt eivät ole kunnossa kun mäti-/pienpoikasistutukset eivät määrällisesti turvaa kannan elpymistä Istutusmäärät suhteutettava ympäristön kantokykyyn ja luonnonkannan kokoon Jos ei tiedossa, arvioitava/selvitettävä Istukkaat merkittävä, jos luonnonlisääntymistä Esim. rasvaeväleikkaus KIITOKSIA HUOMIOSTANNE! Pihlatie 5