Fingridin lausunto Energiaviraston 1. suuntaviivoista ja tärkeimpiä huomioita uudesta valvontamallista

Transkriptio

1 Lausunto 1 (18) Fingridin lausunto Energiaviraston 1. suuntaviivoista ja tärkeimpiä huomioita uudesta valvontamallista

2 Lausunto 2 (18) Sisällysluettelo 1 Sisältö Selvitys tärkeimmistä huomioista suuntaviivoissa Tuottopohja Verkkokomponenttimuutokset Omaisuuden ennenaikainen purkaminen Lunastuksesta luopuminen Verkkotoimintaan kuulumattomat komponentit Markkinaintegraatiokannustin Lisäriskipreemio Venäjän yhteyksille Tietojärjestelmien arvon huomiointi tuottopohjassa Keski-iän ja jälleenhankinta-arvon laskeminen Perusparannuksiin käytettävät investoinnit Pääoman keskimääräinen tuottoaste, WACC Vieraan pääoman koron asettaminen vuosittain Riskittömän koron määräytyminen Likvidittömyyspreemio Päätöksen parametrien päivittäminen viidennelle valvontajaksolle WACC-mallin parametrien päivitys Inflaatiokorjaus ja investointikannustin Beta-kerroin Fingridin pääomarakenteen huomiointi Oikaistu tulos Rahoitusomaisuuden määrän ja tarpeen arviointi Suojaustuottojen ja -kustannusten käsittely valvontamallissa Tehokkuuskannustin ja yleinen tehostamistavoite Oikaistun tuoton siirtyminen seuraavalle kaudelle KAH -kannustin Pullonkaulatulojen käsittely ja vastakauppakustannukset Innovaatiokannustin Ulkomaisiin investointeihin osallistuminen Investointikannustimen heikkeneminen Pienet huomiot... 18

3 Lausunto 3 (18) 1 Sisältö Tämän dokumentti on Fingridin lausunto Energiaviraston 1. suuntaviivoista. Tämä dokumentti on laadittu Energiaviraston lausuntopyynnön Dnro 313/430/2015 johdosta, jonka liitteenä ovat kantaverkonhaltijan 1. suuntaviivat valvontamenetelmiksi neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla (jatkossa suuntaviivat). Fingrid Oyj kiittää mahdollisuudesta lausua valvontamenetelmien suuntaviivoista. Dokumentti sisältää tärkeimpiä huomioita uudesta valvontamallista (jatkossa uusi valvontamalli). Lisäksi dokumentissa viitataan vuonna käytössä olevaan vahvistuspäätökseen (jatkossa voimassa oleva malli) Tämä lausunto on julkinen, mutta osa liitteistä on merkitty salassa pidettäviksi, koska ne sisältävät liikesalaisuuksia. 2 Selvitys tärkeimmistä huomioista suuntaviivoissa 2.1 Tuottopohja Verkkokomponenttimuutokset Fingrid esittää, että maahanupotetut pylväät tullaan huomioimaan komponenttiryhmässä 110 kv harustetut puupylväät ja alumiiniseosjohdin (AAAC) ryhmän yksikköhinta tullaan määrittämään uudelleen huomioiden myös ryhmän Alumiiniseosjohdin (AAAC, AERO-Z 666) johtimet. Verkkokomponenteista on poistunut seuraavalla valvontajaksolla seuraavat komponenttiryhmät (s ): 110 kv maahanupotetut puupylväät ja alumiiniseosjohdin (AAAC, AERO-Z 666) Omaisuuden ennenaikainen purkaminen 1 Fingrid esittää malliin hyväksyttäväksi nykykäyttöarvon suuruisia nopeutettuja poistoja verkko-omaisuudelle, joka joudutaan purkamaan ennenaikaisesti Fingridistä riippumattomista syistä. Syitä ennenaikaiseen purkamiseen ovat ennalta arvaamattomat muutokset markkina-, kulutus- tai asiakastilanteessa. Esimerkiksi tuulivoiman liittäminen on tuonut merkittävää epävarmuutta rakentamisaikatauluihin. Tarkemmin suurin osa ennenaikaisesti purettavasta omaisuudesta selittyy kahdella syyllä: 1. Kun verkon siirtokykyä on lisättävä rakentamalla uusia johtoja, usein ympäristön kannalta ainoa vaihtoehto on rakentaa uusi johto olemassa olevan paikalle. 2. Kun asema pitää uusia, vanha asema puretaan. Vanhalla asemalla on usein vuosien varrella tehtyjä laajennuksia (mm. uudet johdot ja asiakasliittymät). Myös laajennukset on purettava, vaikka niillä olisi jäljellä teknistä käyttöikää. Näissä tapauksessa Fingrid menettää suuntaviivojen esityksen mukaan (Luku 2) sekä investointien tuoton että sijoitetun omaisuuden, minkä lisäksi Fingrid joutuu usein 1 Ei muutoksia verrattuna Fingridin kuulemistilaisuuksien yhteenvetoon EI JULKINEN, SISÄLTÄÄ LIIKETOIMINTASALAISUUKSIA.

4 Lausunto 4 (18) investoimaan uuteen käyttöomaisuuteen. Nykyinen malli kannustaa jättämään tarpeettoman verkko-omaisuuden paikoilleen, mikä ei ole järkevää ympäristö-, käyttövarmuus-, tehokkuus- ja turvallisuussyistä. Tarkemmin erilaisia tilanteita ja argumentteja on käsitelty Fingridin selvityksessä Valvontamallin kehityskohteita verkkoinvestointien näkökulmasta 2. Ongelman korjaukseksi ehdotetut nopeutetut poistot on asetettava nykykäyttöarvon suuruiseksi ja vähennettävä oikaistusta tuloksesta. Kohtuulliseksi Fingridin esityksen tekee se, ettei Fingrid saisi puretulle omaisuudelle ylimääräistä tuottoa, vaan ainoastaan kohtuullisen tuoton sijoitetulle pääomalle, mikä on ollut sidottuna omaisuuteen aina investoinnista purkuhetkeen asti. Fingridin esittämä malli on ajatukseltaan sama, kuin jakeluverkoille jo käyttöönotettu toimitusvarmuuskannustin ja myös siksi ehdotus voidaan todeta käytännössä toteutuskelpoiseksi Lunastuksesta luopuminen Fingrid esittää, että maa-alan lunastuksesta luopuminen korvataan valvontamallissa vähentämällä sen nykykäyttöarvo oikaistusta tuloksesta. Fingrid saa suuntaviivoissa (Luku 2 ja s ) maa-alalle sallitun tuoton nykykäyttöarvolle, mutta ei sallittuja poistoja. Fingrid maksaa investoinniksi verrattavan korvauksen 3 maa-alan lunastuksesta, mutta ei saa korvausta takaisin luopuessaan lunastuksesta. Näin ollen lunastuksista luovuttaessa yhtiö menettää sijoitetun pääoman. Fingrid esittää, että tämä selkeä ongelmakohta korjataan valvontamallissa vähentämällä maa-alan nykykäyttöarvo oikaistusta tuloksesta, kun lunastuksesta luovutaan. Tällä tavalla sijoitettu pääoma saadaan takaisin, kun lunastuksesta luovutaan. Näin myöskään tarpeettomaksi jääneitä johtokatuja ei kannusteta varaamaan turhaan Verkkotoimintaan kuulumattomat komponentit Fingrid esittää, että sähkönkäyttöpaikka rinnastettaisiin tuotantolaitoksen tai tuotantolaitosten kanssa sähköverkko-omaisuutta laskettaessa. Kantaverkkoa koskeva poikkeus luvussa 2.1 kohdassa Verkkotoimintaan kuulumattomat komponentit (s. 23) on, että oikaistuun sähköverkko-omaisuuteen voidaan laskea mukaan tuotantolaitosta palveleva verkonosa, jos se täyttää suuntaviivoissa mainitut neljä ehtoa. Fingridin näkemyksen mukaan vastaava tilanne voi esiintyä myös sähkönkäyttöpaikkaa palvelevassa verkonosassa Markkinaintegraatiokannustin Fingrid esittää markkinaintegraatiokannustimen lisäämistä malliin ja, että sen suuruus olisi nykyisille ja tuleville rajayhteyksille ETA-maihin 2,0 % -yksikön korotus sallittuun tuottotasoon. Tämä toteutettaisiin mallissa siten, että 2 Valvontamallin kehityskohteita verkkoinvestointien näkökulmasta, Fingrid, EI JULKINEN, SISÄLTÄÄ LIIKETOIMINTASALAISUUKSIA. 3 Maanomistajille maksettavan lunastuskorvauksen suuruuden määrittelee ja päättää lunastustoimikunta, jota johtaa maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva toimitusinsinööri.

5 Lausunto 5 (18) laskettaessa verkko-omaisuutta lisätään kyseisten yhteyksien nykykäyttöarvoon 2,0 %, mikä lisää oikean määrän sallittua tuottoa. Tämän lisäksi EY-asetuksen mukaisten vuorokausi- ja päivänsisäisten markkinoiden markkinapaikkojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen kohdistuvat kustannukset esitetään määritettäväksi tehokkuuskannustinta laskettaessa kuuluvaksi ei-kontrolloitaviin kustannuksiin. Fingrid pitää kohtuullisena sitä, että suurempi preemio maksetaan ainoastaan verkon osalle, jonka ainoana tarkoituksena on siirtää sähköä EU/ETA-maihin rajayhteyden yli. Markkinaintegraatiokannustimen asettamisen perusteena on EU-direktiivi 4 jonka mukaan on varmistettava, että siirto- ja jakeluverkonhaltijoille annetaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä asianmukaisia kannustimia edistää markkinoiden yhdentymistä. Tämä kannustin on mukana valvontalain 10 :n 2 momentin kohdassa 4 5. Vaikka valvontalain (590/2013) mukaan Energiavirasto voi ottaa käyttöön markkina-integraatiokannustimen, niin Energiaviraston tulee perustella miksi muut kohdassa 4 mainitut kannustimet ovat osa valvontamallia ja kohdassa 4 mainituista kannustimista ainoastaan markkinaintegraatiokannustinta ei ole otettu mukaan valvontamalliin. Fingridin toimeksiannosta aihetta on selvittänyt Gaia 6. Selvityksessä käsitellään erilaisia kannustinvaihtoehtoja. Kokonaisuuden kannalta hyödyllisin kannustin Fingridin mielestä on WACC -kannustin, jota on käytetty myös eri Euroopan maissa. Fingrid on edellä esittänyt, kuinka kannustin tehtäisiin mallissa nykykäyttöarvoon siten, että mallin kokonaisuutta ei muutoin tarvitse muuttaa Lisäriskipreemio Venäjän yhteyksille Fingrid esittää, että se saisi lisäriskipreemion verkon osille, joiden erityispiirteenä muihin osiin verrattuna on täydellinen riippuvuus yhdestä kumppanista, johon liittyy lisäksi kehittyneitä talouksia suurempi poliittinen riski. Tämä toteutettaisiin mallissa siten, että laskettaessa verkko-omaisuutta lisätään kyseisten yhteyksien nykykäyttöarvoon 1,3% mikä lisäisi oikean määrän sallittua tuottoa. Vastaavaa perustelua on käytetty määriteltäessä maakaasuverkkotoiminnan lisäriskipreemiota 7 koko maakaasuverkolle. Käytännössä tämä tarkoittaa lisäriskipreemiota sille verkon osalle, jonka ainoana tarkoituksena on siirtää sähköä Venäjän rajayhteyden yli, eli n. 140 km (90km+2*25km) 400 kv voimajohtoa. Fingrid pitää kohtuullisena sitä, että suurempi preemio maksetaan 4 Direktiivi 2009/72/EY, Art valvontalain 10 :n 2 momentin kohta 4: Hinnoittelussa noudatettavien menetelmien vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan määrätä::... 4) verkkotoiminnan tehostamiseen, markkinoiden yhdentymisen edistämiseen, verkon varmuuden parantamiseen sekä näihin liittyvän tutkimustoiminnan edistämiseen ja verkon kehittämiseen kannustavista tavoitteista ja niiden määrittämistavasta sekä menetelmistä, joilla tavoitteita sovelletaan hinnoittelussa. 6 Selvitys edellytyksistä sisällyttää markkinaintegraatiokannustin osaksi sähkön kantaverkkotoiminnan valvontamenetelmää, Gaia, Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle, EY

6 Lausunto 6 (18) ainoastaan tälle verkon osalle, ja on edellä esittänyt, kuinka tämä tehtäisiin mallissa lisäämällä nykykäyttöarvoa, ilman että mallin kokonaisuutta tarvitsee muuttaa. Esimerkkinä riskitason nousun realisoitumisesta Fingrid mainitsee Suomen ja Venäjän välisen sähkökaupan ja siitä aiheutuneen sähkön siirron Venäjältä Suomeen, jonka vaihtelu on kasvanut syksystä 2011 lähtien. Aiemmin tuonti Venäjältä on pysytellyt melko vakiona (maksimituonti) rajayhteyksien huoltokeskeytyksiä lukuun ottamatta. Syksystä 2011 lähtien tuntikohtaiset siirrot ovat vaihdelleet 0 ja 1400 MW (maksimituonti) välillä ja näköpiirissä on että tämä vaihtelu tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi tällainen vaihtelu lisää rajajohtoinvestointeihin kohdistuvaa riskiä Tietojärjestelmien arvon huomiointi tuottopohjassa Mallissa tulisi ottaa paremmin huomioon tietojärjestelmien tietopääoman arvo, joka on yhtiön omaisuutta. Fingridin näkökulmasta suuntaviivoissa esitetty tapa käsitellä verkkotoiminnan tietojärjestelmät ja viestiverkot tasearvon perusteella on oikean suuntainen voimassa olevaan malliin verrattuna. Suurimpana ongelmana voimassa olevassa mallissa on oikaistujen tasapoistojen puuttuminen, eli tietojärjestelmiä ei voida periaatteessa korvata uudella Keski-iän ja jälleenhankinta-arvon laskeminen Fingridin näkemyksen mukaan muutokset luvussa 2.1 kohdassa keski-iät ovat oikean suuntaisia, kun huomioidaan sekä verkko-omaisuuden ilmoittaminen vuoden lopussa että iän ilmoittaminen käyttäen lähtökohtaisesti komponentin todellista ikää eli, tai mikäli tämä ei ole tiedossa, käytetään ikää 0,5 vuotta. Fingridin näkemyksen mukaan suuntaviivojen komponenttien huomiointi keski-iässä ja jälleenhankinta-arvossa niiden ylitettyä teknisen käyttöiän, on oikean suuntaisesti määritetty. Fingridin näkemyksen mukaan mallista todellisen käyttöiän loppuvuosina saatava hyöty on kohtuullinen ja kannustaa jatkamaan komponenttien käyttöä, kun se on teknisesti ja taloudellisesti kokonaisuuden kannalta hyödyllistä. Valvontamallin muuttaminen tältä osin olisi kannustanut ennenaikaisiin investointeihin ja toisaalta vähentämään perusparannusinvestointeja ja kunnossapitoa. Näin toimittaessa myös kantaverkon siirtohinnat asiakkaille olisivat voineet nousta Perusparannuksiin käytettävät investoinnit Fingridin tulkinnan mukaan perusparannuksiin käytettävät investoinnit on otettu huomioon suuntaviivoissa kohdassa 2.2 Sähköverkon hyödykkeisiin kirjattu muu omaisuus (s. 28) oikean suuntaisesti. Fingridin tulkinnan mukaan perusparannukset voidaan kirjata tähän erään, minkä jälkeen perusparannukset otetaan huomioon verkkotoimintaan sitoutuneessa oikaistussa omaisuudessa taseen mukaisessa arvossaan. Kohtuullisena poistotasona niille sallitaan eriytettyyn tuloslaskelmaan perustuva suunnitelman mukainen poisto.

7 Lausunto 7 (18) 2.2 Pääoman keskimääräinen tuottoaste, WACC Vieraan pääoman koron asettaminen vuosittain 8 Fingrid esittää, että vieraan pääoman koron määrittämiseksi markkinaperusteisesti asetetaan menetelmä ja arvo päivitetään vuosittain mallin antaman tuloksen perusteella. Tällä tavoin korko seuraa paremmin todellista korkoa ja sen kehittymistä voidaan ennustaa, arvioida ja kehittää. Tämän lisäksi mallin tulisi seurata pääomamarkkinoiden kustannuksia, mikäli ajan myötä korot muuttuvat epäedullisesti. Nykyisessä kiinteässä mallissa pääomamarkkinan muutos tulisi yhtiön ja yhtiön omistajan kustannettavaksi ja olisi siten pois kohtuullisesta tuotosta sijoitetulle pääomalle Riskittömän koron määräytyminen Fingrid esittää, että hyvä aikaväli yhden vuoden riskittömän koron määrittelyyn olisi tammi-kesäkuu. Fingridin näkemyksen mukaan uusi suuntaviivoissa ehdotettu riskittömän koron määrittelymekanismi valita suurempi joko kymmenen vuoden keskiarvosta tai yhden vuoden keskiarvosta on oikean suuntainen. Lyhyellä tähtäimellä riskittömän koron määrittely johtaa sitoutuneen pääoman tason korjaukseen kestävälle tasolle, mutta määrittely on kuitenkin markkinaperusteinen. Tulee muistaa, että ongelma ei ole valtiolainojen alhainen korkotaso vaan rakenteellinen muutos, jossa verkonhaltijat maksavat pääomistaan merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin suhteessa valtiolainoihin. Valtiolainojen korkotason lasku ei heijastu suoraan verkonhaltijan pääomakuluihin, jotka usein osittain käyttävät kiinteitä korkoja rahoituksen suojaamiseen. Mikäli Suomen valtion 10 vuoden obligaation korkotaso pysyy matalana vielä 3-4 vuotta, johtaa uusikin malli tuottotasoon, jolla verkonhaltijat eivät pysty hankkimaan rahoitusta investoinneille. Tästä syystä on myös tärkeää tarkastella kriittisesti muita WACC -parametreja, jotka kuvaavat muutosta riskien hinnoittelussa. Lisäksi tulisi huomioida, että myös muiden parametrien muuttuminen on nykyisessä tilanteessa erityisen todennäköistä, minkä vuoksi parametreja tulisi päivittää vuosittain. Fingrid huomauttaa, että riskittömän koron määrittämisessä olisi hyvä käyttää nykyistä pidemmän ajan päähän ulottuvaa korkokantaa. Tällä periaatteella huomioidaan paremmin kantaverkon pitkän aikavälin investoinnit ja niiden duraatiot. Suuntaviivoissa yhden vuoden riskitön korko määritellään aikaväliltä huhtikuu-syyskuu. Tämä aiheuttaa Fingridin vuosittaisessa tariffiasenannassa epävarmuutta. Fingrid joutuu mahdollisesti siirtämään vuosittaisen tariffien julkaisun vasta syyskuun jälkeen. Tämä voi olla ongelma Fingridin asiakkaina oleville jakeluverkoille, joiden vuosisuunnitteluun Fingridin tariffi vaikuttaa. Fingrid esittää, että aikaväli riskittömän koron määrittelyyn olisi tammikuu-kesäkuu. 8 Ei muutoksia verrattuna Fingridin kuulemistilaisuuksien yhteenvetoon EI JULKINEN, SISÄLTÄÄ LIIKETOIMINTASALAISUUKSIA.

8 Lausunto 8 (18) Likvidittömyyspreemio 9 Fingrid esittää, että likvidittömyyspreemio nostetaan tuoreimpien tutkimusten mukaisesti tasolle, joka on 1,0%. Näitä tuoreita tutkimuksia ovat EY 10 (0,5-1%) ja Fingridin teettämä selvitys 11 (yli 1%) Päätöksen parametrien päivittäminen viidennelle valvontajaksolle Fingrid esittää, että parametrien päivitys viidennelle valvontajaksolle tulee olla valvottavan kannalta selkeää ja joustavaa. Fingridin näkemyksen mukaan parametrien päivityksen viidennelle valvontajaksolle tulee valvottavan kannalta olla yhtä joustava ja selkeä kuin neljännen valvontajakson parametrien päivitys. Tämä tarkoittaa sitä, että parametrien asettamiseen tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ja tehdystä päätöksestä tulee olla mahdollisuus tarvittaessa valittaa WACC-mallin parametrien päivitys 12 Fingrid esittää, että WACC-mallin parametreja vieraan pääoman preemio, pääomasuhde, veroprosentti ja riskitön korko tulee päivittää vuosittain. Fingrid esittää, että WACC-mallin parametreja markkinariskipreemio, beta ja likvidittömyyspreemio tulee tarkastella jakson puolivälissä, 2020 alkavalle regulaatiojaksolle. Tällöin valvottavalle yhtiölle tulee vähiten riskiä markkinoiden odottamattomista muutoksista ja sijoitetulle pääomalle saatava tuotto seuraa markkinoilta saatavaa tuottotasoa. Vieraan pääoman preemion osalta mm. EY 13 ja Kallunki 14 ovat esittäneet, että vieraan pääoman preemio tulee päivittää vuosittain Inflaatiokorjaus ja investointikannustin Fingrid esittää, että investointikannustimen indeksointi markkina-arvoon tulee suorittaa vuosittain, eikä neljän vuoden välein kuten suuntaviivoissa on esitetty. 9 Ei muutoksia verrattuna Fingridin kuulemistilaisuuksien yhteenvetoon EI JULKINEN, SISÄLTÄÄ LIIKETOIMINTASALAISUUKSIA. 10 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle, EY , WACC-mallin parametrien analysointi uutta regulaatiomallia varten, PCA, 2014, s Ei muutoksia verrattuna Fingridin kuulemistilaisuuksien yhteenvetoon EI JULKINEN, SISÄLTÄÄ LIIKETOIMINTASALAISUUKSIA. 13 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle, EY , s Lausunto Energiamarkkinaviraston käyttämästä sähköverkkotoiminnan valvontamallista, Kallunki

9 Lausunto 9 (18) Fingridin näkemyksen mukaan pääoman keskimääräinen tuottoasteen laskenta ilman nykyisin voimassa olevan mallin mukaista inflaatiokorjausta on oikean suuntainen. Fingridin näkemyksen mukaan, investointikannustimen indeksointi markkina-arvoon tulee suorittaa vuosittain eikä neljän vuoden välein. Tämä näkemys on Fingridin aiemman näkemyksen mukainen ja Fingrid on jo laajasti perustellut tätä käytäntöä aikaisemmissa lausunnoissaan ja kuulemistilaisuuksissa. Indeksointi neljän vuoden välein on lisäksi vaikeaselkoinen Beta-kerroin Fingridin näkemyksen mukaan, suuntaviivojen ehdotus nostaa kantaverkkoyhtiön beta arvoon 0,45 on oikean suuntainen. Energiavirasto on käyttänyt suuntaviivoja laatiessaan EY:n laatimaa selvitystä 15, missä on ehdotettu, että beta-kertoimen tasoa muutetaan kantaverkolle tasoon 0,35. Beta-kerrointa on haastavaa analysoida kantaverkkoyhtiöille perinteisin keinoin. Ongelma EY:n selvityksessä on vertailuryhmän pienuus: aineistossa käytetty osin vain 2 yhtiön ja osin 4 yhtiön betaa, koska selitysasteet jäävät osalla yhtiöissä hyvin matalaksi. Siten laajemman vertailuryhmän käyttö betan määrittämiseksi on edelleen perustelua. Kantaverkkotoiminnan betan ei tule poiketa olennaisesti sähkön jakeluverkkotoiminnasta tai kaasunsiirtotoiminnasta Fingridin pääomarakenteen huomiointi Fingridin näkemyksen mukaan muutos pääomarakenteen suhteessa on oikean suuntainen. 2.3 Oikaistu tulos Rahoitusomaisuuden määrän ja tarpeen arviointi 16 Fingrid esittää, että yhtiön likviditeetin kustannukset hyvitetään valvontamallissa täysimääräisesti, ts. rahoitusomaisuudelle hyvitetään vuosittainen vieraan pääoman kustannus ja sitoville lainalupauksille hyvitetään näiden toteutunut vuosittainen kustannus (ts. järjestelypalkkiot ja sitoutumispalkkiot) Fingridin luottoluokittajat katsovat yhtiön likviditeetin koostuvan rahoitusomaisuudesta ja sitovista lainalupauksista (esim. valmiusluotto). Fingridin luottoluokittaja edellyttää yhtiön likviditeetin ja mukautetun liiketoiminnan rahavirran, Funds From Operations (FFO) olevan vähintään 1,1 x suhteessa seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyviin lainoihin, investointeihin ja osingon maksuihin sekä käyttöpääoman muutokseen luottoluokituksen nykytasolla Fingrid esittää, että likviditeetti lasketaan kertoimen [1,1] mukaisesti kulloisenkin vuoden toteutuneiden rahavirtojen, investointien, osingon maksujen ja erääntyneiden lainojen sekä ko. vuoden sitovien luottolupausten perusteella. 15 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle, EY Ei muutoksia verrattuna Fingridin kuulemistilaisuuksien yhteenvetoon EI JULKINEN, SISÄLTÄÄ LIIKETOIMINTASALAISUUKSIA.

10 Lausunto 10 (18) Näiden toteutuneiden lukujen pohjalta voidaan määritellä tarvittava rahoitusomaisuuden määrä. Esim vuoden osalta likviditeettilaskelma olisi: 1,1 = (tarvittava rahoitusomaisuus + valmiusluotto FFO positiivinen käyttöpääoman muutos 2014) / (investoinnit maksetut osingot lyhytaikaiset lainat negatiivinen käyttöpääoman muutos 2014) eli tästä johdettuna tarvittava rahoitusomaisuus = 1,1x (investoinnit maksetut osingot lyhytaikaiset lainat negatiivinen käyttöpääoman muutos) - (valmiusluotto FFO positiivinen käyttöpääoman muutos) Fingrid esittää, että valvontamallissa määritellään tarvittava likviditeetti, joka koostuu sitovista lainalupauksista (esim. yhtiön valmiusluotto) ja rahoitusomaisuudesta Fingridin arvioitu rahoitusomaisuuden tarve on suuntaviivoissa alimitoitettu sen ollessa ainoastaan 5% liikevaihdosta. Tämä tarkoittaa 2013 liikevaihdolla n. 26,5 miljoonan euroa. Fingridin likviditeetin määrä vuonna 2014 oli n. 420 miljoonaa, sisältäen yhtiön valmiusluoton 250 miljoonaa. Fingridin näkemyksen mukaan ei ole kohtuullista, että rahoitusomaisuuden tarve arvioidaan erittäin alhaiseksi, eikä huomioida lainkaan käytännön ja todellisuuden vaatimusta rahoitusomaisuuden määrälle kantaverkkoliiketoiminnassa. Likviditeettitarpeen käyttöä laskennan perusteena voidaan perustella sillä, että Fingridin korkea luottoluokitus perustuu merkittävältä osaltaan yhtiön maksuvalmiuteen, jota rahoitusomaisuuden määrä tukee. Voimassa olevassa mallissa vieraan pääoman preemiota perustellaan Fingridin luottoluokituksen ja sen tuoman alemman korkotason perusteella (esim. EY 17 ). Vieraan pääoman korko ja rahoituspääoman määrä ovat siis näin sekä todellisuudessa, että mallissa sidottu yhteen mm. luottoluokittajien likviditeettivaateen vuoksi. Tästä syystä on perusteltua, että vaatimus otetaan huomioon myös laskettaessa rahoitusomaisuuden tarvetta. Fingrid esittää toissijaisesti, että mikäli em. malli on EV:n kannalta käytännössä liian työläs valvottava, rahoitusomaisuuden määräksi asetetaan 20% liikevaihdosta Suojaustuottojen ja -kustannusten käsittely valvontamallissa Fingridin näkemyksen mukaan suojaustuottojen ja -kustannusten tulisi sisältää vain suojauskustannukset (esim. optiopreemiot), eikä kohde-etuuden mukaan muuttuvaa erää. Suuntaviivoissa ehdotettu suojaustuottojen laskenta ei Fingridin näkemyksen mukaan ole oikein perustein laadittu. Suojauskustannusten käsittely suuntaviivoissa sisältää kohdeetuuden mukaan muuttuvat erät. Koska kohde-etuuden perusteella muuttuvat erät vaihtelevat merkittävästi (markkinakorkojen ja valuuttakurssien heiluessa) korjaus on ollut täysin markkinoista johtuen satunnaisessa maksimiarvossaan koko valvontajakson ajan. 17 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle, EY , s. 27

11 Lausunto 11 (18) Fingridin näkemyksen mukaan suojaustuottojen ja -kustannusten tulisi sisältää vain suojauskustannukset (esim. optiopreemiot), eikä kohde-etuuden mukaan muuttuvaa erää. Fingridin omassa esityksessä suojauskustannusten huomioimiseksi nettosuojauskuluiksi lasketaan korkojohdannaisista rahoitusinstituutioille maksettavat arvioidut palkkiot, jotka jaksotetaan ko. järjestelyn aikana. Esim. jos Fingrid tekee kahden vuoden päästä erääntyvän option, niin optiosta maksettu preemio jaksotettaisiin valvontamallissa kahden vuoden aikana täysimääräisesti. Esim. jos Fingrid tekee koronvaihtosopimuksen, niin ko. sopimuksesta arvioitaisiin rahoitusinstituutiolle maksettava palkkio, joka jaksotetaan ko. järjestelyn aikana. Fingrid on esittänyt tarpeen suojaustuottojen käsittelyn kehittämiseen mallissa Energiavirastolle kuulemistilaisuudessa, minkä lisäksi Fingrid on esittänyt oman esityksenä Energiavirastolle. Fingrid on esittänyt, että se voi tarkentaa esitystä tarvittaessa pyynnöstä. Fingrid esittää toissijaisesti, että mikäli suojaustuottojen ja -kulujen laskentaa ei voida kehittää tulee ne poistaa valvontamallista, koska tämä on yksinkertainen ja tehokas ratkaisu korjata suuntaviivoissa esitelty usealta kannalta haasteellinen malli. Kolmantena vaihtoehtona Fingrid esittää, että nettosuojauskustannukset käsiteltäisiin kuten aikaisemmin, eli ne asetetaan vaihteluväliltään enimmillään rahoitusomaisuudesta aiheutuvan kustannuksen suuruisiksi. Suuntaviivoihin laaditut tärkeimmät muutokset Fingridin näkemyksen mukaan vievät Suojaustuottojen ja -kustannusten käsittelyä väärään suuntaan. Fingrid on analysoinut suojaustuottojen ja -kustannusten käsittelyä valvontamallissa uudelleen ja todennut käsittelyssä merkittävän ongelman. Suuntaviivoissa esitetty malli johtaisi lopputuloksen, jossa valvottavan yhtiön lainasalkku olisi käytännössä aina kiinteäkorkoinen tai vaihtuvakorkoinen riippuen siitä mikä on suojattavan kohde-etuuden korko. Tämä johtuu siitä, että nettosuojauskulut/tuotot palauttavat oikaistuun tulokseen korkojen muutoksesta aiheutuneen nettosuojauskulun tai -tuoton, jolloin yhtiön suojaus muuttuu käytännössä tehottomaksi. Tärkein muutos suuntaviivoissa verrattuna aikaisempaan valvontamalliin on se, että kun ennen sen maksimisuuruus on ollut rahoitusomaisuudesta aiheutuva kustannus, on suuntaviivoissa sen suuruus rahoitusomaisuuden enimmäismäärä. Tämä tekee mikä summan maksimissaan n. 50 kertaa aikaisempaa suuremman, Fingridin tapauksessa tämä tarkoittaa n. +/- 25 milj. tulosvaikutusta sallittuun tuottoon, mikä tarkoittaa yhteensä 50 milj. vaihteluväliä. Tämä voimistaa edellä mainittua ongelmaa. Fingrid on päätynyt toissijaisesti esittämään, että suojauskustannusten ja -tuottojen laskenta poistetaan valvontamallista. Keskeiset perusteet nettosuojauskustannusten poistamiseen ovat: i) Ehdotettu malli aiheuttaa sen, että valvottava yhtiö ei voi esim. vaihtaa suojaustuotteilla lainojen korkokantaa. Valvottavan yhtiön tulee saada päättää onko yhtiön lainasalkku lähtökohtaisesti kiinteä- tai vaihtuvakorkoinen, ja toteuttaa ko. valinta korkojohdannaisilla.

12 Lausunto 12 (18) ii) Ehdotettu malli ei huomioi rahoitustransaktioiden kautta saavutettavaa vaihtuva(kiinteä)korkoista lainasalkkua esim. laskemalla liikkeelle ainoastaan vaihtuva(kiinteä)korkoisia lainoja, jolloin mallin tuottama tulos ei heijasta lainasalkun kokonaistilannetta nettosuojauskulujen/tuottojen osalta. iii) Ehdotettu malli tuo rahamarkkinakorkojen heilunnasta aiheutuvan ylimääräisen vuosivaihtelun oikaistuun tulokseen ja sitä kautta lisää vuosittaista vaihtelua esim. tariffien osalta. Tämä johtuu siitä, että käytännössä nettosuojauskulujen vaihtelu tulee asiakkaiden maksettavaksi Tehokkuuskannustin ja yleinen tehostamistavoite Fingrid esittää, että kantaverkonhaltijan tehostamiskannustimen tulisi vastata suuruudeltaan enintään kolmea prosenttia verkonhaltijan kyseisen vuoden kohtuullisesta tuotosta. Fingrid esittää, että kantaverkonhaltijan tehostamiskannustimessa tulisi säilyttää ns. kannustinkerroin (0,5), mikä tarkoittaa, että ylityksestä tai alituksesta tuleva hyöty tai haitta jaetaan tasan kantaverkonhaltijan ja sen asiakkaiden välillä. Fingridin ensisijaiset taloudelliset tavoitteet ovat edullinen hinnoittelu, kustannustehokkuus ja omistaja-arvon luominen. Tehokkaalla toiminnalla yhtiö viittaa tehokkaan toimintamallin ja toimintatapojen varmistamiseen sekä laadukkaan ja riittävän informaation tuottamisen päätöksentekoon. Yhtiö huomioi investointeja suunnitellessa yritystaloudelliset vaatimukset. Yhtiön toimintamallin tehokkuuden osoituksena on mm. PAS55-laatusertifikaatti sekä ensiluokkainen menestys kansainvälisissä toimialan yhtiöitä mittaavissa vertailututkimuksissa (esim. e3grid, ITAMS ja ITOMS) useiden vuosien ajan. Energiavirasto on Fingridin näkökulmasta tehnyt perusteettoman muutoksen, kun se on kasvattanut maksimirangaistusta 3%:sta 7,5%:een prosenttiin sallitusta tuotosta. Fingrid ei voi kommentoida korotuksen perusteita, koska perusteluita ei ole esitetty suuntaviivoissa tai kuulemistilaisuuksissa. Energiavirasto on kysyttäessä kehottanut laskemaan kokonaisvaikutuksen, mutta tätä ei voi Fingridin näkemyksen mukaan pitää hyvänä perusteena muutokselle. Tästä syystä Fingrid esittää, että kantaverkonhaltijan tehostamiskannustimen tulee jatkossakin vastata suuruudeltaan enintään kolmea prosenttia verkonhaltijan kyseisen vuoden kohtuullisesta tuotosta. Fingrid on tehnyt suuntaviivojen perusteella laskelman toteutuneilla kohtuullisilla kustannuksilla, jossa on tehostamiskannustin on laskettu uusien suuntaviivojen menetelmällä. Fingridin laskelman mukaan rangaistus olisi ollut Fingridille 6-11 kertaa suurempi 18, kuin voimassa olevan mallin mukainen 19. Huomioiden, että toteutunut rangaistus kaudelta on yli miljoona euroa, olisi suuntaviivojen mukainen rangaistus useita miljoonia euroja. Fingridin näkökulmasta suuntaviivojen malli ei anna 18 Fingrid on analysoinut suuntaviivojen vaikutusta ja ollut yhteydessä Energiavirastoon, jotta laskentaa on voitu analysoida siten, kun sen on ajateltu toimivan. Noudattaen tarkasti suuntaviivojen mallia olisi rangaistus n. 11 kertaa suurempi, mutta mikäli inflaatiokorjaus otetaan huomioon Energiaviraston ohjeistamalla tavalla, on rangaistus n. 6 kertaa suurempi. 19 Fingridin laatima laskelma tehostamiskannustimen vaikutuksesta, EI JULKINEN, SISÄLTÄÄ LIIKETOIMINTASALAISUUKSIA.

13 Lausunto 13 (18) lainkaan tilaa kustannusten perustellulle kasvulle ja sen rankaiseva vaikutus on kohtuuton. Moninkertainen rangaistus seuraa siitä huolimatta, että suuntaviivoissa sallitaan, että kustannuksia lisätään 2% vuosittain uusien tehtävien johdosta, joka on saman suuruinen kuin yleinen tehostamistavoite. On huomattava, että tämän erän on ajateltu kattavan suuntaviivojen mukaan ainoastaan tiedossa olevia muutoksia, muttei tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. Fingrid esittää, että Fingridin tulee pystyä lisäämään myös valvontakauden aikana tehokkuuskannustimen ei-kontrolloimattomiin kustannuksiin eriä, jotka ovat perustellusti ei-kontrolloimattomia. Kantaverkkotoiminnan erityispiirre on viimevuosina ollut, että sen kustannukset kasvavat erityisesti uusien tehtävien ja toimintaan kohdistuvien ulkoisten sekä yllättävien muutosten johdosta. Nämä tehtävät ja kustannukset eivät ole olleet tiedossa ennen voimassa olevan mallin laadintaa. Fingrid on viestinyt näistä kustannuksista Energiavirastolle vuosittain neuvottelumenettelyssä. Uusia tehtäviä ovat mm. pohjoismaisten tasemarkkinoiden kehittäminen, uuden sähkömarkkinalain ja eurooppalaisten verkkosääntöjen vaatimat muutokset sekä näiden tehtävien kehittämiskustannukset. Osa uusista tehtävistä ja vastuista on määrätty Fingridille laissa 20, minkä takia yhtiön on kehitettävä ja varmennettava toimintaansa yhä enemmän. Kustannuksia ovat aiheuttaneet mm. tietoturvaan kohdistuvat tarpeet ja yhteiskunnan yhä suurempi riippuvuus sähköjärjestelmästä. Näiden muutosten aiheuttamia kustannuslisäyksiä on mahdotonta mitata tuotoksin verkkovolyymin muutoksessa, koska uusien tehtävien ja ulkoisten muutostekijöiden aiheuttamaa tuotosta ei voida verrata vanhoihin tuotoksiin. Fingrid esittää, että tehokkuuskannustimeen tulisi huomioidaan vain kustannukset (eli panokset), joiden tuotoksia voidaan kohtuullisella tarkkuudella mitata. Fingrid esittää, että kantaverkonhaltijan tehostamiskannustimessa säilytetään mahdollisuus vuosittaiseen vaihteluväliin vähintään +/-5 %, ilman että tästä aiheutuu rangaistusta tai palkitsemista. Suuntaviivoissa Energiavirasto ei esitä kelvollisia ratkaisuja tehokkuuskannustimen tärkeimpiin ja vaikeimpiin ongelmiin, eli panosten ja tuotosten mittaamiseen. Mikäli panoksia ja tuotoksia ei voida mitata luotettavasti, tai niiden välillä ei ole loogista yhteyttä, ei voida todeta, että yhtiö toimisi tehottomasti tai tehokkaasti. Tuotosten mittaamisen ongelma on erityisen merkittävä, koska Fingridin tuotoksia ei esimerkiksi verrata lainkaan muihin yhtiöihin, jolloin edes osa ympäristön muutoksista tulisi huomioiduksi. Suuntaviivojen tehokkuuskannustimen mittaamat kontrolloitavat kustannukset, eli panokset, eivät ole yhteydessä tuotosten kanssa. Epävarmuuden johdosta on 20 Uusi keskeinen vaatimus on Sähkömarkkinalain kohta (19 2 mom, 3-kohta), missä Fingridiltä edellytetään, että sähköverkko ja sähköverkkopalvelut toimivat mahdollisimman luotettavasti normaaliolojen häiriötilanteissa ja valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Tällaisen vaatimustason täyttäminen edellyttää erityistä varautumista mm. IT -yhteyksille. Lisäksi 29 edellyttää toimintajärjestelmien kehittämistä ja 40 :ssä esitetään vaatimus siitä, että verkon toiminta ei häiriydy sähköjohtojen päälle kaatuvista tai johtokadulla kasvavista puista. Nämä kaikki edellyttävät merkittäviä lisäkustannuksia. Viitattu

14 Lausunto 14 (18) perusteltua, että Fingridillä säilytetään mahdollisuus vuosittaiseen vaihteluväliin +/-5 %, ilman toteutunutta rangaistusta. Verkon volyymin määritelmässä olevat verkon ja asemien määrä on loogisessa yhteydessä ainoastaan niiden ylläpito ja korjauskustannuksiin, joka on ainoastaan n. 1/3 kaikista mittarin kustannuksista. Fingridin näkemyksen mukaan ainoastaan kustannukset (panokset), jotka ovat tällä tavoin loogisesti yhteydessä verkon volyymin muuttujiin (panoksin), tulisi huomioida mittarissa. Sen sijaan verkkovolyymi ei vaikuta siihen, mitä tuotoksia on saavutettu mm. markkinoiden kehittämiseen käytetyillä panoksilla. Myös näiden muiden tehtävien tuotoksia on pystyttävä mittaamaan ja kohtuullisesti toimiva ja perusteltu mittari on osoitettava Fingridille. Myös tämä kasvattaa virhettä ja perustelee tarvetta vuosittaiselle vaihteluvälille +/-5%. Energiaviraston tilaama Sigma-Hatin ehdotus 21 pyrkii teoreettisesti määrittämään tehokkuuskannustimen. Ehdotuksessa on sovellettu tuotosindeksin laskennassa kaikkiin tuotoksiin yhtä suuria painoja. Tämä on merkittävää epävarmuutta aiheuttava oletus. Sigma-Hat ei ole arvioinut lainkaan ehdottamansa menetelmän virheen suuruutta, mikä on erittäin suuri puute selvityksessä. Sigma-Hat ei myöskään ole pohtinut yhteyttä käytettyjen tuotosten ja panosten välillä. Sigma-Hatin käyttämä siirretty energia ei ole järkevä tuotos kantaverkolle. Kantaverkkoa kehitetään keskimäärin 55 vuoden aikajänteellä 22, eikä energian siirron vaihteluiden voida olettaa vaikuttavan vuosittaisiin kustannuksiin. Sigma-Hat:tin käyttämä verkon pituus on jo nykyisin pohjana tehokkuuskannustimen verkon volyymi -mittarissa, mutta sekään ei ole järkevä mittari ajatellen edellä mainittuja muutoksia tehtävissä ja toimintaympäristössä. Sigma-Hat ei ole esityksessään tarkemmin selvittänyt, mitä kustannuksia se on huomioinut laskiessaan KOPEX vertailulukuja, eli mitä tarkoittavat sen mainitsemat muut ostot ja sisäiset kulut. On kuitenkin oletettavaa, että kaikki KOPEX:iin lasketut kustannukset eivät ole Fingridin vaikutuksen alaisina, vaan merkittävä osa niistä on mm. lain johdosta määrättyjä ns. markkinaehtoisia kuluja kantaverkkoyhtiölle. Näitä kustannuksia on jo Energiaviraston nykymallissa poistettu tehokkuuskannustimesta. Sigma-Hatin tekemä ehdotus on siis kantaverkon osalta täysin puutteellinen, eikä sitä voida Fingridin näkemyksen mukaan pitää riittävänä pyrkimyksenä kehittää tehokkuuskannustinta, jonka merkitys on Fingridille kymmeniä miljoonia euroja. Pikkutarkennus: Fingrid esittää, että suuntaviivoissa tulisi tarkentaa inflaation huomioimista kohdassa, jossa lasketaan toteutuneiden kontrolloitavissa olevien operatiivisten kustannusten vuosien keskiarvoa Pikkutarkennus: Fingrid esittää, että verkkovolyymin muutoksessa laskentajärjestystä muutetaan siten, että KOPEX luvut korjataan vertailuvuoden hintatasoon ja verkon volyymiin vastaavaksi, ennen kun niistä lasketaan vertailua varten keskiarvo. 21 Yleinen tehostamistavoite sähkön ja maakaasun siirto- ja jakeluverkkotoiminnan valvontamalleissa sekä tehostamiskannustimen arviointi, Timo Kuosmanen, Antti Saastamoinen, Sigma Hat economics 2014

15 Lausunto 15 (18) Suuntaviivoja tulisi tarkentaa inflaation huomioimista kohdassa, jossa lasketaan toteutuneiden kontrolloitavissa olevien operatiivisten kustannusten vuosien keskiarvo (s. 67). Nyt tekstistä ei ilmene, että keskiarvoa tulisi korjata jokaisen vuoden osalta hintaindeksillä kaavassa 21 ja 23. Kohta Valvontajakson seuraavina vuosina tehostamiskustannusten vertailutasona käytetään edellisen vuoden kohtuullisia kontrolloitavissa olevia operatiivisia kustannuksia ehdotetaan korjattavan muotoon Valvontajakson seuraavina vuosina tehostamiskustannusten vertailutasona käytetään edellisen vuoden kohtuullisia kontrolloitavissa olevia operatiivisia kustannuksien vertailutasoa. Verkkovolyymin muutoksessa laskentajärjestystä tulisi muuttaa siten, että KOPEX luvut korjataan ensiksi vertailuvuoden hintatasoon ja seuraavaksi verkon volyymin avulla vertailuvuotta vastaaviksi, ennen keskiarvon laskemista vertailua varten. Tämä on sekä tarkempi että intuitiivisempi laskentatapa, kuin nykyinen kaavassa 26 esitetty verkkovolyymin keskiarvon laskenta. Nykyinen keskiarvon laskentatapa lisäksi vääristää eri vuosien merkitystä, kun ajatuksena tulisi olla tuoda vuodet vertailukelpoisiksi. Fingridillä ei suoranaisesti ole syytä vastusta voimassa olevan mallin sisältämän vuosittaisen kannustimien osalta käydyn neuvottelumenettelyn lopettamista. Fingrid kuitenkin huomauttaa, ettei se pysty arvioimaan neuvottelumenettelyn lopullista hyödyllisyyttä valvontapäätöstä ja sen käsittelyä. Neuvottelumenettelyn hyöty on Fingridin kannalta valvontajaksolla ollut, että kannustimien laskentaperusteet on ymmärretty paremmin ja niitä on myös kehitetty. Kuitenkaan neuvottelumenettelyssä ei ole hyväksytty Fingridin kannalta tärkeitä ehdotuksia liittyen ei-kontrolloitaviin kustannuksiin ja budjettimenetelmän käyttöön Oikaistun tuoton siirtyminen seuraavalle kaudelle Fingrid esittää, että sallitun tuoton ylittämisestä kauden lopussa aiheutuvan sakon limiittiä tulee nostaa 5 prosentista 10 prosenttiin. Perusteena tälle muutokselle on Fingridin toiminnassa vaikuttavat suuret markkinaehtoset kustannus ja tuloerät 23. Yksittäisen vuoden tulos ei aiheuta Fingridille ongelmaa, mutta usean vuoden kumulatiivinen vaihtelu ja kumulatiiviset muutokset aiheuttavat sen, että 5% rajassa pysyminen tulee olemaan yhtiölle erittäin haasteellista. Myöskään hinnan jatkuva uudelleenasettaminen äkillisten vaihteluiden perusteella ei aina ole järkevää, mikäli selkeä muutos toiseen suuntaan nähdään jo lähitulevaisuudessa, eikä varsinkaan asiakkaiden kannalta. Koituvaa korkoseuraamusta voidaan pitää sakkona, koska siinä periaatteessa maksetaan myös vieraasta pääomasta oman pääoman kustannusta Laatukannustin Fingrid esittää, että pikajälleenkytkennöistä aiheutuvia liityntäpistekohtaisia keskeytyksiä ei tule ottaa mukaan valvontamalliin, koska pikajälleenkytkentöihin ei 23 Esimerkkejä näistä ovat häviösähkön hankintakustannukset, reservien hankintakustannukset, rajasiirtotuotot ja tasesähkön myynti ja kustannukset sekä kantaverkkotulojen vaihtelu kulutuksen ja lämpötilan vaikutuksesta.

16 Lausunto 16 (18) Fingridin toiminnalla voida käytännössä vaikuttaa nykyisessä puuvarmassa avojohtoverkossa. Fingrid esittää, että laatukannustimen suuruus rajataan 2% kuten voimassa olevassa valvontamallissa. Fingrid esittää, että KAH-kaavassa 19 (s. on mukana kuluttajahintaindeksin muutos, joten yksikköhintoja A ja B ei pidä enää erikseen korjata kuluttajahintaindeksillä luvun 1.8 mukaisesti. Vastaavasti, jos yksikköhintoja A ja B korjataan kuluttajahintaindeksillä, niin KAH-kaavassa ei enää pidä käyttää kuluttajahintaindeksikerrointa. Fingrid esittää, että pikajälleenkytkennöistä (PJK) aiheutuvia liityntäpistekohtaisia keskeytyksiä ei tulisi ottaa mukaan valvontamalliin, koska Fingridin toiminnalla ei käytännössä voida vaikuttaa PJK:den määrään. PJK:t johtuvat useimmiten ukkosesta ja muista sääilmiöistä. Näin ollen pikajälleenkytkentöihin ei Fingridin toiminnalla voida käytännössä vaikuttaa, koska avojohtoverkon säävarmuutta voitaisiin tältä osin parantaa ainoastaan kaapeloimalla, mikä ohjaisi huonompaan toimintamalliin. Säätilasta johtuvat pidemmät keskeytykset ovat jo mukana valvontamallissa. Energiavirasto on Fingridin näkökulmasta tehnyt perusteettoman muutoksen, kun se on kasvattanut maksimirangaistusta 2%:sta 5%:een prosenttiin sallitusta tuotosta. Fingrid ei voi kommentoida korotuksen perusteita, koska perusteluita ei ole esitetty suuntaviivoissa tai kuulemistilaisuuksissa. Energiavirasto on kysyttäessä kehottanut laskemaan kokonaisvaikutuksen, mutta tätä ei voi Fingridin näkemyksen mukaan pitää hyvänä perusteena muutokselle. Tästä syystä Fingrid esittää, että kantaverkonhaltijan laatukannustimen tulee jatkossakin vastata suuruudeltaan enintään kahta prosenttia verkonhaltijan kyseisen vuoden kohtuullisesta tuotosta. Energiaviraston laskentamenetelmästä (s. 61 kaava 19) ei käy yksikäsitteisesti selville, kuinka PJK:sta aiheutuvat keskeytyskustannukset laskettaisiin. Olisiko käytössä sama kaava ilman kerrointa B, kuten alaviitteissä 8-10 on esitetty? Olisivatko kertoimen A arvot samat kuin taulukossa 6? Alaviitteissä 8-10 on esitetty muitakin kertoimen A arvoja. Fingridin mielestä pikajälleenkytkennöistä aiheutuvat keskeytykset valvontamallissa eivät ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan. Pikajälleenkytkennöistä aiheutuneet keskeytykset myös nostaisivat keskeytyksistä aiheutuneen haitta-arvon kovin suureksi ja arvo vaihtelisi paljon. Jos käytetään kaavaa (19) ja taulukossa 6. olevia kertoimia (T=0 eli kerroin B jää pois), niin keskimääräinen PJK-KAH olisi noin 3,8 M vuosittain, mutta luku voi helposti vaihdella välillä 3,0 M - 6,0 M ). Suuren vaihtelun lisäksi huomio keskittyisi vähemmän todelliseen ongelmaan, eli keskeytyksiin joihin voitaisiin vaikuttaa Pullonkaulatulojen käsittely ja vastakauppakustannukset Fingrid esittää, että pullonkaulatulojen käsittelyssä kohta "Verkonhaltija tallettaa loput saamistaan pullonkaulatuloista..." muutetaan muotoon "Verkonhaltija kirjaa loput saamistaan pullonkaulatuloista...". Fingridin näkemyksen mukaan Energiavirasto on suuntaviivoissa laatinut oikean suuntaisen mallin pullonkaulatulojen käsittelyyn ja uskoo, että menetelmä täyttää EY-

17 Lausunto 17 (18) asetuksen 714/2009 vaatimukset. Fingrid esittää, että pullonkaulatulojen käsittelyssä kohta "Verkonhaltija tallettaa loput saamistaan pullonkaulatuloista..." muutetaan muotoon "Verkonhaltija kirjaa loput saamistaan pullonkaulatuloista...". Tämä korjaus ehdotetaan tehtäväksi selkeyden vuoksi, ettei se johda sekaannuksiin suhteessa ulkoiseen rahoitukseen ja yhtiön maksuvalmiuteen. Fingrid esittää, että ei-kontrolloitavissa olevissa kustannuksissa Vastakauppaostot muutetaan muotoon Pullonkaulatuloja vastaavat kustannukset. Fingrid esittää, että ei-kontrolloitavissa olevissa kustannuksissa (s. 53 taulukko 5): taulukossa kohta Vastakauppaostot tulisi muuttaa muotoon Pullonkaulatuloja vastaavat kustannukset. Vastakauppakuluihin sisältyy myös muita kustannuksia kuin suoria vastakauppaostoja. Lisäksi pullonkaulatuottoja voidaan käyttää myös muihin kohteisiin, joista yhtenä esimerkkinä ovat vastakauppakustannukset. Ei ole järkevää, että näiden kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä 24 rajoitetaan tehokkuuskannustimella. Verkonhaltijan on toimitettava valvontatietojen toimittamisen yhteydessä selvitys saamistaan pullonkaulatuloista ja mihin se on ne käyttänyt Innovaatiokannustin Fingrid esittää, että innovaatiokannustimen julkisuusvaatimuksesta luovutaan ja sen tilalle laitetaan suositus julkaista tutkimustulokset. Fingrid on tulkinnut, että suuntaviivoissa lause "Hankkeiden, joiden kustannuksia on hyväksytty innovaatiokannustimeen, tulosten on oltava julkisia ja esimerkiksi muiden verkonhaltijoiden hyödynnettävissä näiden verkkotoiminnassa." asettaa tutkimukselle julkisuusvaatimuksen 25. Ymmärrämme, että ylläolevassa esitetty T&K-hankkeiden tulosten julkisuusvaatimuksella tavoitellaan sitä, ettei esimerkiksi samoja asioita tutkita turhaan useamman verkkoyhtiön taholla vaan että tulokset voitaisiin jakaa mahdollisimman tehokkaasti kaikkien tuloksista hyötyvien kesken. Fingridin kannalta kuitenkin yo. vaatimuksen tiukka tulkinta (että kaikkien hankkeiden kaikki tulokset pitäisi olla aina julkisia) aiheuttaa hankaluuksia, joista esimerkkejä alla. Lisäksi vaatimuksesta ei käy ilmi missä laajuudessa tulokset on julkaistava; esim. lyhennelmä, koko raportti vai edellisen lisäksi myös mm. tutkimuksen tuloksena syntynyt lähdeaineisto, numeeriset tulokset, menetelmät, mahdolliset ohjelmistokoodit jne. Edelleen, vain pieni osa Fingridin T&K-hankkeissa syntyneistä tuloksista on sellaisia, joista esim. jakeluverkkoyhtiöt tai muut sidosryhmät voisivat hyötyä. Esimerkkejä haasteista, joita hankkeiden julkisuusvaatimus tuo mukanaan: 24 Fingrid viittaa Energiaviraston kuulemistilaisuuteen , jossa Fingrid esitteli rajasiirtoyhteyksiin liittyviä kehittämiskustannuksia. EI JULKINEN, SISÄLTÄÄ LIIKETOIMINTASALAISUUKSIA 25 Ylläolevan tulkinnasta erityisesti kantaverkkoyhtiön näkökulmasta on keskusteltu lyhyesti EV:n Simo Nurmen ja Fingridin Jussi Matilaisen välillä

18 Lausunto 18 (18) Osa Fingridin tekemistä/teettämistä T&K-hankkeista sisältää luottamuksellista asiakastietoa tai sähkön hintaan/sähkömarkkinoiden toimintaan liittyviä arvioita, joita ei voi julkaista. Osa Fingridin T&K-hankkeista käsittelee voimajärjestelmän mitoitukseen ja hallintaan liittyviä kysymyksiä, joiden julkaiseminen saattaisi paljastaa järjestelmän haavoittuvuuksia. Fingrid esittää, että innovaatiokannustimen julkisuusvaatimuksesta luovutaan ja sen tilalle laitetaan suositus julkaista tutkimustulokset Fingridin erityistarpeet huomioiden. Yleisenä linjauksena voisi pitää sitä, että tulokset julkaistaan aina kun se ei aiheuta tutkimusosapuolille tai muille tahoille haittaa erityisesti, jos tuloksista on hyötyä muille toimijoille, esim. jakeluverkkoyhtiöille. Lisäksi lähtökohtaisesti tulosten julkisuus voisi tarkoittaa lyhennelmän julkaisemista. Lisäksi julkisuusvaadetta seuraa kysymys, tuleeko yhtiön eritellä T&K kustannuksistaan, riippuen siitä onko niillä tuotettu tutkimus julkista vai ei. Lisäksi kysymykseen tulee onko nämä eriytetyt kustannukset julkaistava ja tilintarkastettava Ulkomaisiin investointeihin osallistuminen Fingrid toteaa, että suuntaviivoissa on otettu Fingridin esittämällä tavalla huomioon mahdollinen tarve osallistumiseen ulkomaisiin investointeihin, eikä näin ollen esitä suuntaviivoihin muutoksia Investointikannustimen heikkeneminen Fingrid toteaa, että Investointikannustimen kehittämisessä on otettu hyvin huomioon Fingridin aiemmat kommentit, eikä näin ollen esitä suuntaviivoihin muutosta. 3 Pienet huomiot s. 15 luku 1.7: Mainitaan, että Laatukannustimessa inflaatiokorjaus tehdään vuoden 2005 rahanarvossa esitettyihin keskeytysten yksikköhintoihin (taulukko 6), mutta taulukko 6 yksikköhinnat ovat vuoden 2010 rahanarvossa. s luku 2.1: Kohdassa Verkon rakentamiseen saadut tulisi huomioida, että komponentteja voidaan rakentaa myös osittain tuen avulla. Tämä tulisi huomioida mallissa, eli komponentti tulee voida jakaa tuella rakennettuun ja yhtiön itse rahoittamaan osaan. s. 62 luku 6.2.3: Kohdassa tarkoitetaan ilmeisesti viidettä (eikä neljättä) valvontajaksoa. Lisäksi viittaus kaavaan 20 on ilmeisesti virheellinen.