dnro 945/430/2010 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET

Transkriptio

1 ENERGIAMARKKINAVIRASTO SÄHKÖN JAKELUVERKKOTOIMINNAN JA SUURJÄNNITTEISEN JAKELUVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE dnro 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket Helsinki Telefax Internet

2

3 ENERGIAMARKKINAVIRASTO i Sisällysluettelo: ASIAKIRJAN VERSIOHISTORIA... JOHDANTO YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA Valvontajaksot Ennen valvontajaksoa annettavat vahvistuspäätökset Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat Valvontajakson jälkeen annettava valvontapäätös Muutoksenhaku vahvistus- ja valvontapäätöksiin Valvontamenetelmien kuvaus KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Inflaatiokorjaus Vuokraverkkojärjestelyn purkaminen valvontamenetelmissä Sähköverkkotoiminnan eriyttäminen MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisu ja arvon määrittäminen Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen Valvontajakson aikana ostetut ja myydyt sähköverkot Pysyvien vastaavien muut oikaisut Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet Rahoitusomaisuus Muu vaihto-omaisuus ja muut saamiset... 20

4 ii ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3.2 Sitoutuneen oikaistun pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan Oman pääoman oikaisut Vieraan pääoman oikaisut Korollinen vieras pääoma Koroton vieras pääoma Tilinpäätössiirrot ja pakolliset varaukset Yhteenveto taseen oikaisusta ja verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman laskennasta MENETELMÄ VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEELLE OIKAISTULLE PÄÄOMALLE HYVÄKSYTTÄVÄN KOHTUULLISEN TUOTTOASTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI Kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytettävä menetelmä Oman pääoman kohtuullinen kustannus Reaalinen riskitön korkokanta Beeta-kerroin Markkinoiden riskipreemio Likvidittömyyspreemio Pääomarakenteen vaikutus Vieraan pääoman kustannus Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen KOHTUULLISEN TUOTON LASKENTA MENETELMÄT VERKKOTOIMINNAN TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKEMISEKSI Verkkotoiminnan tuotot Verkkotoiminnan kustannukset Verkkotoiminnan rahoitukseen liittyvät kustannukset Investointikannustin Investointikannustimen poistomenetelmä Investointikannustimen riittävän investointitason seuranta Investointikannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa Laatukannustin Keskeytysten aiheuttaman haitan arvostaminen ja vuosittaisen toteuman laskenta Keskeytysten aiheuttaman haitan vertailutason määrittäminen Laatukannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa... 48

5 ENERGIAMARKKINAVIRASTO iii 6.6 Tehostamiskannustin Jakeluverkonhaltijan tehokkuuden mittaaminen Yrityskohtainen tehostamistavoite Lähtötiedot Yleinen tehostamistavoite Siirtymäaika Verkonhaltijakohtainen tehostamistavoite, vertailutaso ja vuosittainen toteuma Suurjännitteisen jakeluverkon haltijan tehokkuuden mittaaminen Tehostamiskannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa Innovaatiokannustin Tutkimus- ja kehityskustannukset Etäluettavien enintään 63 A pääsulakkeilla varustettujen käyttöpaikkojen tuntimittausten kustannukset Innovaatiokannustin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTA VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTA VALVONTAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN KOLMANNEN VALVONTAJAKSON AIKANA Asiakaspalvelun laatu Maakaapeloinnin jälleenhankinta-arvo Investointikannustin RAPORTOINTI ENERGIAMARKKINAVIRASTOLLE LÄHDELUETTELO LIITE A VERKKOKOMPONENTIT, YKSIKKÖHINNAT JA PITOAJAN VAIHTELUVÄLIT... A-1 LIITE B MÄÄRITELMIÄ... B-1

6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ASIAKIRJAN VERSIOHISTORIA Päiväys Sisältö Tekijä Ensimmäinen luonnosversio ensimmäiselle lausuntokierrokselle EMV Toinen luonnosversio toiselle lausuntokierrokselle Verrattuna ensimmäiseen luonnosversioon, tämän toisen luonnosversion keskeiset muutokset, täsmennykset ja päivitykset: - inflaatiokorjaus: inflaatiokorjaus tehdään vuosittain sähköverkkoon sitoutuneeseen pääomaan ja tämän parina käytetään reaalista kohtuullista tuottoastetta - sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu: eräiden verkkokomponenttien yksikköhintoja ja enimmäispitoaikoja on päivitetty. Lisäksi maakaapeloinnin määritystapaa samoin kuin sähköverkon nykykäyttöarvon määrittämistä on tarkennettu - kohtuullinen tuottoaste: kohtuullisen tuottoasteen muuttuminen nimellisestä reaaliseksi on huomioitu. Lisäksi likvidittömyyspreemion arvoa on tarkistettu - verkkotoiminnan tuotot ja kustannukset: kantaverkon käyttöoikeuskenttien ja mahdollisten liittymismaksujen käsittelytapa on määritetty - verkkotoiminnan rahoitukseen liittyvät kustannukset: nettosuojauskustannuksille on määritetty lattia- ja kattotasot - investointikannustin (poistot): poistomenetelmää muutetaan niin, että toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa käytetään sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettujen tasapoistojen ja kirjanpidon suunnitelman mukaisten poistojen erotusta. Samalla ryhdytään seuraamaan verkonhaltijoiden riittävän investointitason toteutumista ja voitonjakoluonteisten erien tasoa. Menetelmä on nimetty investointikannustimeksi - laatukannustin: vertailutason laskentaa on tarkennettu - tehostamiskannustin: tehostamiskustannusten sisältöä on tarkennettu poistamalla niistä häviöenergian hankintakustannukset ja lisäämällä tilalle sähköverkon jälleenhankinta-arvosta lasketut tasapoistot. Lisäksi vertailutason ja lähtötason laskentaa on tarkennettu - innovaatiokannustin: kohtuullisten tutkimus- ja kehityskustannusten enimmäismäärää on tarkistettu ja tuntimittauksen kohtuullisten lisäkustannusten huomiointia vuosina 2014 ja 2015 on tarkennettu - valvontamenetelmien kehittäminen: oman luvun alle on kerätty tiedossa olevia kolmannen valvontajakson aikana työn alle otettavia valvontamenetelmien kehityskohteita EMV

7 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Lopullinen suuntaviiva-asiakirja Verrattuna toiseen luonnosversioon, tämän lopullisen suuntaviiva-asiakirjan keskeiset muutokset, täsmennykset ja päivitykset: - inflaatiokorjaus: inflaatiokorjausmenetelmä on määritetty siten, että nimellinen riskitön korkokanta muunnetaan reaaliseksi käyttämällä kiinteää inflaatiokomponenttia. Laatukannustimessa ja tehostamiskannustimessa sovelletaan inflaatiokorjaukseen kuluttajahintaindeksiä aiemman rakennuskustannusindeksin sijaan - kohtuullinen tuottoaste: velattoman beeta-kertoimen ja vieraan pääoman riskipreemion arvot on tarkistettu - investointikannustin: vuokraverkkoyhtiöiden käsittelyä investointikannustimen osalta on tarkennettu - tehostamiskannustin: sähköverkon jälleenhankinta-arvosta lasketut tasapoistot on poistettu tehostamiskannustimen laskennasta - innovaatiokannustin: tuntimittauksen kannustetaso vuosille 2014 ja 2015 on tarkistettu EMV

8

9 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 JOHDANTO Tässä asiakirjassa esitetään suuntaviivat sähkön jakeluverkonhaltijoiden ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijoiden sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiksi vuosille Siltä osin kuin suurjännitteisen jakeluverkon haltijoiden suuntaviivat poikkeavat jakeluverkonhaltijoiden suuntaviivoista, on asia mainittu ja sovellettavat poikkeavat menetelmät kuvattu erikseen. Eroavaisuudet ovat toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa käytettävissä kannustinmenetelmissä: laatukannustin (jota käsitellään tämän asiakirjan luvussa 6.5), tehostamiskannustin (6.6) ja innovaatiokannustin (6.7). Sähkön kantaverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmistä Energiamarkkinavirasto on laatinut erillisen suuntaviiva-asiakirjan (EMV dnro 837/430/2010). Hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat on laadittu Energiamarkkinavirastossa virkamiestyönä. Perusteet tässä asiakirjassa esitetyille valinnoille on johdettu sähkömarkkinalaista (386/1995), hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi (138/1994) ja sähkömarkkinalain muutoksista perusteluineen sekä sähkömarkkinalain nojalla annetuista säädöksistä. Valintoja tehtäessä on otettu huomioon myös hallituksen esityksistä sähkömarkkinalaiksi ja sen muuttamiseksi annetut perustuslakija talousvaliokuntien mietinnöt. Lisäksi valmistelussa on otettu huomioon markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset valituksista, jotka koskevat Energiamarkkinaviraston antamia verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan vahvistuspäätöksiä toiselle valvontajaksolle Suuntaviivojen valmistelun tausta-aineistona on käytetty myös ulkopuolisia asiantuntijaselvityksiä ja - lausuntoja. Energiamarkkinavirasto on kehittänyt valvontamenetelmiä kahdelta edelliseltä valvontajaksolta saatujen kokemusten perusteella. Kolmannelle valvontajaksolle valvontamenetelmien keskeiset muutokset koskevat seuraavia menetelmiä: inflaatiokorjaus (2.1), sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu (3.1.1) ja kohtuullinen tuottoaste (4) sekä tehostamiskannustin (6.6). Myös laatukannustinta (6.5) on kehitetty ja valvontamenetelmiin on lisätty uusina menetelminä investointikannustin (6.4) ja innovaatiokannustin (6.7). Lisäksi verkkotoiminnan tuottoja ja kustannuksia (6.1 ja 6.2) sekä verkkotoiminnan rahoitukseen liittyviä kustannuksia (6.3) on tarkennettu. Tähän suuntaviiva-asiakirjan lopulliseen versioon on tehty päivityksiä ja täsmennyksiä verrattuna suuntaviivojen 2. luonnosversioon erityisesti seuraavilta osin: inflaatiokorjaus (2.1), kohtuullinen tuottoaste (4), investointikannustin (6.4), tehostamiskannustin (6.6) sekä innovaatiokannustin (6.7). Energiamarkkinavirasto on myös parantanut valvontamenetelmien ymmärrettävyyttä, selkeyttä ja loogisuutta. Muutosten tavoitteena on kehittää valvontamenetelmiä toimimaan käytännössä entistä paremmin, jotta ne ohjaavat ja kannustavat verkonhaltijoita hinnoittelemaan kohtuullisesti ja kehittämään liiketoimintaa sekä panostamaan korkeatasoiseen sähkön laatuun

10 2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ja investoimaan sähköverkkoon. Näin verkonhaltijoiden toiminta myös pitkällä tähtäimellä on kannattavaa ja kehittyvää sekä niiden asiakkaiden tarpeita ja odotuksia vastaavaa. Energiamarkkinavirasto julkaisi ensimmäisen luonnosversion tästä asiakirjasta ja toisen luonnosversion sekä pyysi näistä lausuntoja eri tahoilta. Saatuja lausuntoja on hyödynnetty viimeisteltäessä tätä suuntaviivojen lopullista versiota, jonka Energiamarkkinavirasto julkaisi Energiamarkkinavirasto soveltaa suuntaviivoja sähkömarkkinalain 38 a 1 momentin 1 kohdan nojalla myöhemmin vuonna 2011 annettavissa vahvistuspäätöksissä, joissa vahvistetaan valvontamenetelmät koskien sähköverkonhaltijoiden verkkotoiminnan tuottoa ja siirtopalvelusta perittävä maksuja kolmannelle valvontajaksolle

11 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 1 YLEISTÄ SÄHKÖVERKONHALTIJAN VERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONNASTA 1.1 Valvontajaksot Sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen valvonta perustuu sähkömarkkinalain (386/1994) 1 mukaiseen etukäteiseen valvontaan. Valvonta tapahtuu neljän vuoden pituisin valvontajaksoin. Kolmas valvontajakso kattaa ajan Ennen valvontajaksoa annettavat vahvistuspäätökset Sähkömarkkinalain 38 a 1 momentin 1 kohdan mukaan Energiamarkkinaviraston tulee päätöksellään vahvistaa jokaisen verkonhaltijan osalta erikseen noudatettavaksi menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi valvontajakson aikana ennen menetelmien käyttöönottoa (vahvistuspäätös). Sähkömarkkinalain 38 a 2 momentin mukaan vahvistuspäätöksen tulee perustua sähkömarkkinalain 3, 4 ja 6 a luvussa sekä verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 2 (EY N:o 714/2009) säädettyihin perusteisiin. Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelussa noudatettavien menetelmien osalta sovelletaan sähkömarkkinalain 3 luvun 10 ja 14 säädettyjä hinnoitteluperiaatteita. Sähkömarkkinalain 38 a 2 momentin perusteella vahvistuspäätöksessä voidaan määrätä: 1) verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteista; 2) verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän tuoton määrittämistavasta; 3) verkkotoiminnan tuloksen määrittämistavasta sekä sen edellyttämästä tuloslaskelman ja taseen oikaisusta; 4) verkkotoiminnan tehostamiseen kannustavasta tavoitteesta ja sen määrittämistavasta sekä menetelmästä, jolla tehostamistavoitetta sovelletaan hinnoittelussa. 1.3 Valvontajakson aikana tehtävät laskelmat Valvontajakson aikana Energiamarkkinavirasto laskee vuosittain lokakuun loppuun mennessä verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton ja toteutuneen oikaistun tuloksen sekä riittävän investointitason toteutumisen ja voitonjakoluonteis- 1 Sähkömarkkinalaki (386/1995) 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta (EPNAs N:o 714/2009)

12 4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ten erien toteuman sekä ilmoittaa nämä verkonhaltijalle tiedoksi. Laskenta tehdään noudattaen ennen valvontajakson alkua annetussa vahvistuspäätöksessä vahvistettuja menetelmiä ja periaatteita sekä käyttäen verkonhaltijan raportoimia edellisen vuoden tilinpäätöstietoja, verkon rakennetietoja ja muita taloudellisia ja teknisiä tietoja. Edellä esitetyn aikataulun edellytyksenä on se, että verkonhaltija toimittaa Energiamarkkinavirastolle tarvittavat tiedot siinä muodossa ja aikataulussa kuin kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetussa asetuksessa (KTMa 79/2005) 3 ja Energiamarkkinaviraston sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta annetussa määräyksessä (EMV 1345/01/2005, määräys tullaan päivittämään vuoden 2011 aikana) 4 sekä tässä asiakirjassa on määritetty. Lisäksi tietojen on oltava laskennan tekemiseksi riittävän luotettavia. Energiamarkkinaviraston valvontajakson aikana tekemät vuosittaiset laskelmat eivät sisällä verkonhaltijaa koskevia velvoitteita eivätkä siten ole hallintopäätöksiä, joista asianosaisella verkonhaltijalla olisi muutoksenhakuoikeus. Koko valvontajaksoa koskevat laskelmat vahvistetaan vasta valvontajakson päätyttyä annettavien valvontapäätösten (ks. tämän asiakirjan luku 1.4) yhteydessä. Toimittaessaan vuotuisen laskelman verkonhaltijalle tiedoksi, Energiamarkkinavirasto pyytää samalla verkonhaltijaa tarkastamaan ja ilmoittamaan mahdollisesti havaitsemistaan virheistä. Tarvittaessa Energiamarkkinavirasto toimittaa verkonhaltijalta saamansa palautteen perusteella verkonhaltijalle uuden laskelman. Vuotuisia laskelmia koskevien huomautusten tekemättä jättäminen välittömästi laskelmien tiedoksisaannin jälkeen ei estä verkonhaltijaa lausumasta asiasta myöhemmin ennen lopullisen valvontapäätöksen antamista. Valvonnan ennakoitavuuden takia Energiamarkkinavirasto pitää kuitenkin suositeltavana, että vuotuisia laskelmia koskevat huomautukset toimitetaan Energiamarkkinavirastolle ensisijaisesti jo valvontajakson aikana ja mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Energiamarkkinavirasto on toimittanut laskelmat verkonhaltijalle tiedoksi. 1.4 Valvontajakson jälkeen annettava valvontapäätös Valvontajakson päätyttyä Energiamarkkinavirasto vahvistaa sähkömarkkinalain 38 c nojalla annettavalla päätöksellä jokaisen verkonhaltijan osalta erikseen, kuinka suurella euromäärällä verkonhaltijan koko valvontajakson aikana toteutunut oikaistu tulos ylittää tai alittaa kohtuullisen tuoton määrän (valvontapäätös). Valvontapäätöksessä Energiamarkkinavirasto laskee vahvistuspäätöksessä vahvistettuja menetelmiä soveltaen valvontajakson eri vuosien toteutuneet oikaistut tulokset yhteen ja vähentää tästä summasta vastaavien vuosien kohtuullisten tuottojen summan (8). 3 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (KTMa 79/2005) 4 Energiamarkkinaviraston määräys sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta (dnro 1345/01/2005)

13 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Muutoksenhaku vahvistus- ja valvontapäätöksiin Ennen valvontajakson alkua annettava vahvistuspäätös ja valvontajakson päätyttyä annettava valvontapäätös ovat hallintopäätöksiä, joihin voi hakea muutosta sähkömarkkinalain 51 mukaisesti. Energiamarkkinaviraston antamaan vahvistuspäätökseen ja valvontapäätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden antamaan päätökseen on mahdollisuus hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös Energiamarkkinavirasto voi hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos markkinaoikeus on päätöksellään muuttanut Energiamarkkinaviraston antamaa vahvistus- tai valvontapäätöstä. Sähkömarkkinalain 52 mukaan vahvistus- ja valvontapäätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei Energiamarkkinavirasto päätöksessään toisin määrää. Lisäksi muutoksenhakutuomioistuimella on oikeus antaa määräyksiä päätösten täytäntöönpanosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valvontajakson aikana Energiamarkkinavirasto voi muuttaa ennen valvontajakson alkua antamaansa vahvistuspäätöstä uudella päätöksellä sähkömarkkinalain 38 b säädetyissä tilanteissa. 1.6 Valvontamenetelmien kuvaus Valvontamenetelmät koostuvat useista eri menetelmistä, jotka yhdessä muodostavat sen kokonaisuuden, joiden avulla verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta valvotaan. Kuvassa 1 on esitetty kolmannen valvontajakson valvontamenetelmien keskeisimmät menetelmät, jotka kaikki käsitellään tässä asiakirjassa, sekä niiden perusteella valvontamenetelmien toimintaperiaate.

14 6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Kuva 1. Kolmannen valvontajakson valvontamenetelmien keskeisimmät menetelmät sekä valvontamenetelmien toimintaperiaate

15 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 Kuvan 1 vasemmassa reunassa on esitetty verkonhaltijan taseen oikaisun ja kohtuullisen tuoton laskennan periaate sekä laskennassa käytettävät keskeiset menetelmät (ks. tämän asiakirjan luvut 3, 4 ja 5). Kuvan oikeassa reunassa on esitetty tuloslaskelman oikaisun ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskennan periaate sekä laskennassa käytettävät keskeiset menetelmät ja tekijät (6 ja 7). Taseen oikaisu ja kohtuullisen tuoton laskenta Kohtuullisen tuoton laskenta aloitetaan eriytetyn taseen pysyvien vastaavien oikaisulla. Sähköverkkotoiminnan keskeisin omaisuuserä, eriytetyn taseen erä sähköverkon aineelliset hyödykkeet, korvataan valvontamenetelmien mukaisella sähköverkon nykykäyttöarvolla (3.1.1). Sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan verkkokomponenttikohtaisten pitoaika- ja keski-ikätietojen avulla valvontamenetelmien mukaisesta sähköverkon inflaatiokorjatusta jälleenhankinta-arvosta, joka on laskettu verkkokomponenttien lukumäärien ja yksikköhintojen perusteella. Tämän jälkeen lasketaan muu sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma (3.1.2 ja 3.1.3) oikaisemalla verkonhaltijan eriytetyn taseen erät muut pysyvät vastaavat sekä vaihto-omaisuus ja saamiset. Verkonhaltijan sähköverkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma saadaan laskemalla yhteen sähköverkon nykykäyttöarvo ja oikaistu muu sähköverkkotoimintaan sitoutunut pääoma. Tämän jälkeen lasketaan oikaistun taseen tasauserä (3.2.1). Tasauserän avulla oikaistaan eriytetyn taseen oma pääoma, johon lisätään oikaistun taseen korollinen vieras pääoma. Kohtuullinen tuotto (5) lasketaan kertomalla verkonhaltijan oikaistun taseen oman pääoman ja korollisen vieraan pääoman summa (sitoutunut oikaistu pääoma, 3.2) reaalisella kohtuullisella tuottoasteella (4). Tuloslaskelman oikaisu ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskenta Toteutuneen oikaistun tuloksen laskenta aloitetaan verkonhaltijan eriytetyn tilinpäätöksen tuloslaskelman liikevoitosta (liiketappiosta). Ensin liikevoittoon (liiketappioon) palautetaan eriytetyn taseen palautus- ja siirtokelpoisten liittymismaksujen vuotuinen muutos (6.1) sekä eriytetyn tuloslaskelman mukaiset verkkovuokrat (6.1) ja liikearvosta tehdyt poistot (6.1). Laskennassa otetaan tämän jälkeen vähentämällä huomioon laskennallisten investointikannustimen (6.4), laatukannustimen (6.5) ja tehostamiskannustimen (6.6) sekä innovaatiokannustimen (6.7) vaikutukset. Investointikannustimen vaikutus saadaan laskettua vähentämällä verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvosta lasketuista tasapoistoista verkonhaltijan kirjanpitoon perustuvat suunnitelman mukaiset poistot sähköverkosta. Laatukannustimen vaikutus saadaan laskettua vähentämällä verkonhaltijan keskeytyksistä aiheutuneen haitan laskennallisen vertailutason puolikkaasta verkonhaltijan tar-

16 8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO kasteluvuoden toteutuneen keskeytyksistä aiheutuneen haitan laskennallisen kustannuksen puolikas. Tehostamiskannustimen vaikutus saadaan laskettua vähentämällä verkonhaltijan tarkasteluvuoden kohtuullisista tehostamiskustannuksista verkonhaltijan tarkasteluvuoden toteutuneet tehostamiskustannukset. Innovaatiokannustimen vaikutus saadaan laskettua laskemalla yhteen tutkimus- ja kehitystoiminnan kohtuulliset kustannukset sekä enintään 63 A pääsulakkeella varustettujen käyttöpaikkojen tuntimittauksesta aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset. Tämän jälkeen liikevoitosta (liiketappiosta) vähennetään vielä muut eriytetyn tuloslaskelman oikaisut, joita ovat nettosuojauskustannus ja verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi tarvittavasta rahoitusomaisuudesta aiheutuva kustannus sekä laskennalliset verot. Edellä kuvatulla tavalla saadaan laskettua toteutunut oikaistu tulos (7). Alijäämä ja ylijäämä Verkonhaltijan tuoton alijäämä tai ylijäämä saadaan laskettua vähentämällä toteutuneesta oikaistusta tuloksesta kohtuullinen tuotto. Tämän vähennyslaskun tuloksena saadaan laskettua valvontajakson yksittäisen vuoden alijäämä (vähennyslaskun miinus-merkkinen tulos) tai ylijäämä (vähennyslaskun plus-merkkinen tulos). Verkonhaltijan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa on kuvattu tarkemmin tämän asiakirjan luvussa 8.

17 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 2 KOHTUULLISEN TUOTON JA TOTEUTUNEEN OIKAISTUN TULOKSEN LASKENTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 2.1 Inflaatiokorjaus Energiamarkkinavirasto ottaa vuotuisen rahanarvon muutoksen, eli inflaation vaikutuksen, huomioon kolmannella valvontajaksolla kohtuullisen tuoton laskennassa ja toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa seuraavassa kuvatulla tavalla. Inflaatiokorjaus kohtuullisen tuoton laskennassa Verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa keskeinen inflaatiokorjaus tehdään päivittämällä verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa. Inflaatiokorjaus tehdään vuosittain päivittämällä rakennuskustannusindeksin avulla, myöhemmin tässä luvussa kuvatulla tavalla, sähköverkon verkkokomponenttien standardiyksikköhinnat, joiden avulla muodostetaan sähköverkon jälleenhankinta-arvo (ks. tämän asiakirjan luku 3.1.1). Muun sitoutuneen oikaistun pääoman arvostuksen osalta käytetään verkonhaltijan kyseisen vuoden eriytetyn taseen mukaisia arvoja ilman rahanarvon korjausta, koska nämä erät ovat tilinpäätöshetkellä jo kyseisen vuoden rahanarvossa. Koska verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma päivitetään verkonhaltijan kohtuullista tuottoa laskettaessa vuosittain, se sisältää edellä esitetyn inflaatiokorjauksen jälkeen vuotuisen inflaation vaikutuksen. Tällöin verkonhaltijan kohtuullista tuottoa laskettaessa kohtuullisen tuottoasteen osana oleva riskitön korko otetaan huomioon reaalisena eli siitä poistetaan inflaation vaikutus, jotta inflaatiota ei otettaisi valvontamenetelmissä huomioon kahteen kertaan. Kohtuulliseen tuottoasteeseen (4.2.1) inflaatiokorjaus tehdään laskennassa yhtenä parametrina olevaan, vuosittain päivitettävään, riskittömään korkokantaan, jona käytetään Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation korkoa. Riskitön korkokanta lasketaan reaalisena poistamalla siitä inflaation vaikutus. Energiamarkkinavirasto on teettänyt Sigma-Hat Economics Oy:llä selvityksen 5, jossa on käsitelty tätä kysymystä. Mikäli inflaation vaikutuksen poistamiseen valtion kymmenen vuoden obligaatiokorosta olisi käytetty rakennuskustannusindeksiä, olisi tämä vuodesta 2005 lähtien johtanut kolmena vuotena siihen, että reaalinen riskitön korkokanta olisi saanut negatiivisen arvon. Tämän perusteella voidaan katsoa, että inflaation vaikutuksen poistamisessa on hyvä noudattaa varovaisuutta. Kolmannella valvontajaksolla nimellisestä riskittömästä korkokannasta poistettavan inflaatiokomponentin arvona käytetäänkin kiinteää arvoa 1,0 %. 5 Sigma-Hat Economics Oy / Kuosmanen Timo, Pursiainen Heikki (2011), Inflaatiokorjaus ja siihen sovellettavat hintaindeksit sähköverkkotoiminnan valvontamallissa,

18 10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Inflaatiokorjaus toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa Verkonhaltijan toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa inflaatiokorjaus tehdään laatukannustimeen ja tehostamiskannustimeen. Inflaatiokorjauksessa käytetään kuluttajahintaindeksiä siten kuin jäljempänä tässä luvussa on kuvattu. Laatukannustimessa inflaatiokorjaus tehdään vuoden 2005 rahanarvossa esitettyihin hintoihin, joita käytetään sähköntoimituksessa tapahtuneiden keskeytysten aiheuttaman haitan laskennassa (6.5). Keskeytyksestä aiheutuvan haitan arvostamisessa käytettävät hinnat korjataan valvontajakson jokaiselle vuodelle sekä keskeytyksestä aiheutuneen haitan vertailutasoon että vuosittaisen toteuman laskentaan. Tehostamiskannustimessa inflaatiokorjaus tehdään laskettaessa tehostamistavoitteen mukaisia vuosittaisia kohtuullisia tehostamiskustannuksia, joiden lähtötaso on esitetty vuoden 2010 rahanarvossa (6.6). Rakennuskustannusindeksin ja kuluttajahintaindeksin käyttö inflaatiokorjauksessa Vuosittain sähköverkkoon sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan (standardiyksikköhintoihin) tehtävässä inflaatiokorjauksessa käytetään rakennuskustannusindeksin (1995=100) kokonaisindeksin muutosta. Vuosittain laatukannustimeen ja tehostamiskannustimeen tehtävässä inflaatiokorjauksessa käytetään kuluttajahintaindeksin (1995=100) kokonaisindeksin muutosta. Kunkin vuoden indeksilukuna käytetään kyseistä vuotta edeltävän vuoden rakennuskustannusindeksin huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Esimerkiksi vuoden 2012 rahanarvoa vastaavana indeksinä käytetään rakennuskustannusindeksin vuoden 2011 huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvoa. Tällöin eri vuosina inflaatiokorjauksessa käytettävät luvut ovat verkonhaltijan tiedossa jo etukäteen. Rakennuskustannusindeksin muutos vuodelle t on esitetty kaavassa 1. RKIt RKI 1 t 1 (1) RKI missä t2 RKI t = rakennuskustannusindeksin muutos vuodelle t RKI t1 = rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-1 t2 RKI = rakennuskustannusindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-2

19 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 Kuluttajahintaindeksin muutos vuodelle t on esitetty kaavassa 2. KHIt KHI 1 t 1 (2) KHI missä t2 KHI t = kuluttajahintaindeksin muutos vuodelle t KHI t1 = kuluttajahintaindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t-1 KHI t2 = kuluttajahintaindeksin (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t Vuokraverkkojärjestelyn purkaminen valvontamenetelmissä Hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa koskevissa laskelmissa käsitellään verkonhaltijaa, joka on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon eli toimii vuokraverkossa, täysin yhdenmukaisesti sellaisen verkonhaltijan kanssa, joka omistaa hallinnassaan olevan sähköverkon. Sähkömarkkinalainsäädännön perusteella verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan kannalta keskeistä on verkkolupa ja sen mukaisesti verkonhaltijan hallinnassa oleva sähköverkko. Verkonhaltijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa on käsiteltävä verkonhaltijan omana verkkona riippumatta siitä omistaako verkonhaltija verkon vai onko verkonhaltija vuokrannut sen itselleen. Mikäli verkonhaltija toimii vuokraverkossa, niin hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa koskevissa laskelmissa vuokrausjärjestely puretaan. Vuokraverkkojärjestely puretaan sekä tasetta että tuloslaskelmaa oikaistaessa. Verkonhaltijan, joka toimii vuokraverkossa, on kirjattava kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen 6 mukaisesti suoraan sähköverkkotoiminnalle kohdistettavissa olevat saman asetuksen 2 mukaiset tuotot ja kustannukset (6.1 ja 6.2) sekä varallisuus- ja pääomaerät (3.1) suoraan sähköverkkotoiminnan eriytettyyn tilinpäätökseen. Vuokratussa verkossa toimivaa verkonhaltijaa koskevat myös kaikki sähköverkkoliiketoiminnan eriyttämistä (2.3) koskevat säädökset, määräykset ja velvoitteet. Verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa määritettäessä vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratun sähköverkon verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen (3.1.1). Koska verkonhaltijan eli vuokralle ottajan hallinnassa oleva verkko-omaisuus sisällytetään verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan ja pääomalle määritetään kohtuullinen tuotto, on yhdenmukaisuuden perusteella vastaavasti toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa liikevoittoon (liiketappioon) palautettava eriytettyyn tuloslaskelmaan kirjatut verkonhaltijan maksamat verkkovuokrat (6.1).

20 12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Verkon rakentaminen eli investointitoiminta kuuluu sähköverkkotoimintaan, kun se kohdistuu verkonhaltijan omaan sähköverkkoon. Kyseinen investointitoiminta on osa verkkoluvan mukaisen verkon rakentamista. Verkonhaltija ei siis voi eriyttää kyseistä toimintaa sähköverkkotoiminnan ulkopuolelle, vaikka verkkoluvan mukaisen vastuualueen mukainen sähköverkko olisi vuokrattu, eikä verkkoluvan haltijan omistuksessa. Verkon rakentamisesta aiheutuneet tuotot ja kustannukset kuuluvat verkkoluvan mukaiseen verkkotoimintaan ja ne otetaan huomioon verkonhaltijan oikaistussa taseessa ja oikaistussa tuloslaskelmassa. Verkkotoiminnan kontrolloitavia operatiivisia kustannuksia määritettäessä verkkoluvassa määritellyllä vastuualueella olevaan vuokrattuun verkkoon tehtävästä verkonrakentamisesta (investoinneista) tai muusta verkkotoimintaan kuuluvasta toiminnasta verkonhaltijalle aiheutuneita operatiivisia kustannuksia, jotka verkonhaltija sähköverkon omistaessaan voisi aktivoida taseeseen, ei oteta huomioon niiltä osin, kuin kustannukset eriytetyssä tuloslaskelmassa sisältyvät kontrolloitavissa olevien operatiivisten kustannusten eriin (6.2). Verkon rakentamisesta aiheutuneet kyseiset kustannukset eliminoidaan kohtuullisen tuoton laskennassa kontrolloitavissa olevista operatiivisista kustannuksista. Muilta osin vuokratun verkon haltijaa käsitellään hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa koskevissa laskelmissa samoin kuin verkon omistavaa verkonhaltijaa. Vuokraverkossa toimivan verkonhaltijan oikaistun taseen ja tuloslaskelman käsittelyä selvennetään tarpeen mukaan tämän asiakirjan muissa luvuissa. Lainsäädännöllinen tausta vuokraverkkojärjestelyn purkamiselle Sähkömarkkinalain 1 luvun 3 mukaan verkonhaltijalla tarkoitetaan yhteisöä tai laitosta, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa. Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen (KTMa 79/2005) 2 mukaan sähköverkkotoimintaan kuuluvat muun muassa sellainen sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö, asiakkaiden sähkölaitteiden liittäminen verkkoon, sähkön mittaus ja muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen verkonhaltijan omassa verkossa tapahtuvaa sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Omassa verkossa tapahtuvaa sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja määrittää olennaisesti verkonhaltijan sähköverkkoluvassa määritetty verkko. Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen (KTMa 79/2005) perustelumuistiossa 6 todetaan asetuksen 2 mukaan verkonhaltijalla tarkoitettavan yhteisöä tai laitosta, johon sovelletaan sähkömarkkinalain verkonhaltijaa koskevia säännöksiä. Yritykselle myönnetty sähköverkkolupa on muistion mukaan verkonhaltijan keskeinen tunnusmerkki. Vuokraverkossa toimivaan verkonhaltijaan sovelletaan niin ikään samoja periaatteita. Kun sähköliiketoimintoja eriytetään muista liiketoiminnoista, merkitykseltään vähäisiksi ei katsota verkonhaltijan harjoittamaa sähköverkkoliiketoimintaa tai sähköverkkotoiminnan osatoimintoa. Vuokratussakaan verkossa 6 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (79/2005), perustelumuistio

21 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 toimiva verkonhaltija ei siis voi sähköverkkotoiminnastaan eriyttää sähköverkkotoimintaa tai sen osatoimintoa. Verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa vuokraverkossa toimivaa verkonhaltijaa käsitellään samoin kuin verkonhaltijaa, joka omistaa hallinnassaan olevan sähköverkon. Tästä syystä vuokraverkkojärjestely puretaan valvontamenetelmissä. 2.3 Sähköverkkotoiminnan eriyttäminen Sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on sähkömarkkinalain 28 mukaan eriytettävä sähköverkkotoiminta muista sähköliiketoiminnoista. Verkonhaltijan verkkotoiminta voi olla laskennallisesti tai oikeudellisesti eriytetty. Eriyttämisellä tarkoitetaan sähkömarkkinalain 29 mukaan sitä, että eriytettäville sähköliiketoiminnoille on vuosittain laadittava yrityksen kirjanpidosta johdettavissa olevat tuloslaskelma ja tase. Sähkömarkkinalain 3 6 kohdan mukaan sähköverkkotoiminnalla tarkoitetaan sähköverkon asettamista vastiketta vastaan sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja tarvitsevien käyttöön. Sähköverkkotoimintaan kuuluvat saman lainkohdan mukaan myös sellainen sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö, asiakkaiden sähkölaitteiden liittäminen verkkoon, sähkön mittaus ja muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetun asetuksen perustelumuistiossa todetaan verkonhaltijalla tarkoitettavan yhteisöä tai laitosta, johon sovelletaan sähkömarkkinalain verkonhaltijaa koskevia säännöksiä. Yritykselle myönnetty sähköverkkolupa on verkonhaltijan keskeisin tunnusmerkki. Vuokraverkossa toimivaan verkonhaltijaan sovelletaan niin ikään samoja sääntöjä ja periaatteita. Energiamarkkinaviraston sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen laskennallisesta eriyttämisestä annetussa suosituksessa 7 on tarkennettu eriyttämiseen liittyvien asioiden käsittelyä valvontamenetelmissä. Energiamarkkinavirasto käyttää verkonhaltijan verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa koskevien laskelmien perustana oikeudellisesti eriytetyn verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan vahvistettua virallista tilinpäätöstä tai laskennallisesti eriytetyn verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan eriytettyä tilinpäätöstä. 7 Energiamarkkinaviraston suositus, Sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen laskennallinen eriyttäminen (dnro 549/002/2011),

22 14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 MENETELMÄT VERKKOTOIMINTAAN SITOUTUNEEN PÄÄOMAN OIKAISEMISEKSI Verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävässä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvostamisessa lähtökohtana on verkonhaltijan eriytetyn tilinpäätöksen mukainen sähköverkkotoiminnan tase, jota oikaistaan tässä luvussa esitetyillä menetelmillä. Oikaistaessa eriytetyn taseen vastaavaa-puoli tämän asiakirjan luvussa 3.1 esitetyillä menetelmillä, saadaan oikaistun taseen loppusummana verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrä, jota käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskelmissa. Oikaistaessa eriytetyn taseen vastattavaa-puoli tämän asiakirjan luvussa 3.2 esitetyillä menetelmillä, saadaan määritettyä verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman määrän jakautuminen omaan pääomaan sekä korolliseen ja korottomaan vieraaseen pääomaan, joita käytetään verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskelmissa. 3.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisu ja arvon määrittäminen Verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen oikaistun pääoman arvo määritetään vuosittain Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu Sähköverkko on verkonhaltijan suurin yksittäinen, joskin useista eri komponenteista koostuva, käyttöomaisuuden osa. Sähkömarkkinalain 3 1 kohdan mukaan sähköverkolla tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista ja sähkölaitteistoista muodostettua kokonaisuutta, joka on tarkoitettu sähkön siirtoon tai jakeluun. Verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutuneen pääoman arvo oikaistaan valvontamenetelmissä vastaamaan markkina-arvoa siten, että kohtuullisen tuoton laskennassa verkonhaltijan eriytetyn taseen mukaisen arvon sijaan käytetään myöhemmin tässä luvussa kuvatulla tavalla määritetystä sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettua sähköverkon nykykäyttöarvoa. Verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvo ja nykykäyttöarvo määritetään valvontajakson aikana vuosittain kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskennassa käytetään lähtökohtaisesti eri verkkokomponenteille määriteltyjä verkkokomponenttikohtaisia yksikköhintoja eli standardiyksikköhintoja, jotka on esitetty tämän asiakirjan liitteessä A. Standardiyksikköhinnat perustuvat pääosin Energiateollisuus ry:n verkostosuosituksessa 8 esitettyihin yk- 8 Energiateollisuus ry (2010), Verkostotöiden kustannusluettelo, Verkostosuositus KA 2:10

23 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 15 sikköhintoihin. Niiltä osin kuin sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisussa käytettävät verkkokomponentit eivät sisälly edellä mainittuun verkostosuositukseen, perustuvat yksikköhinnat Energiamarkkinaviraston Empower Oy:llä teettämään selvitykseen 9 sekä Energiamarkkinaviraston käytössä oleviin muihin selvityksiin. Lisäksi sähköverkon jälleenhankinta-arvon ja nykykäyttöarvon määrittämisessä otetaan huomioon verkkokomponenttien ryhmittelyssä tapahtuneet tämän asiakirjan liitteen A mukaiset muutokset. Sähköverkon arvonmäärityksessä otetaan huomioon rahanarvon muutoksesta aiheutuva verkkokomponenttien yksikköhintojen muutos. Muutos tehdään vahvistuspäätöksessä korjaamalla liitteessä A esitetyt yksikköhinnat, jotka vastaavat vuoden 2010 rahanarvoa, vuoden 2012 tasolle (ks. tämän asiakirjan luku 2.1). Kolmannen valvontajakson muille vuosille ( ) inflaatiokorjaus tehdään standardiyksikköhintoihin rakennuskustannusindeksillä tämän asiakirjan luvun 2.1 mukaisesti. Kolmannella valvontajaksolla eri verkkokomponenteille sovelletaan lähtökohtaisesti verkonhaltijan ensimmäisen ja toisen valvontajakson aikana valitsemia ja Energiamarkkinavirastolle ilmoittamia pitoaikoja. Verkonhaltijan on mahdollista valita kolmannelle valvontajaksolle pitoajat niille verkkokomponenteille, joille se ei ole valinnut pitoaikoja ensimmäisen tai toisen valvontajakson aikana. Pitoajat ja niiden vaihteluvälit eri komponenteille on esitetty tämän asiakirjan liitteessä A. Eri verkkokomponenteille sovellettavat pitoaikavälit perustuvat pääsääntöisesti Energiamarkkinaviraston Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla teettämään selvitykseen 10 ja tämän lisäksi Energiamarkkinavirasto on muuttanut joidenkin ilmajohtoverkon verkkokomponenttien pitoaikojen vaihteluvälejä. Kolmannella valvontajaksolla sähköverkon nykykäyttöarvo ( ) lasketaan jälleenhankinta-arvosta käyttäen aiemmista valvontajaksoista poiketen verkonhaltijan verkkokomponenttien ikä- ja pitoaikatietoja. Mikäli verkonhaltija saa esimerkiksi kansallisia tukia tai EU-tukia sähköverkkoomaisuuteen tehtäviin investointeihin, eliminoidaan verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen laskennassa näitä tukia vastaava osuus verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutuneesta oikaistusta pääomasta. Eliminointi tehdään siten, että tuella rahoitetuille verkonosille ei sallita kohtuullista tuottoa. Nämä verkonosat huomioidaan kuitenkin toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa jälleenhankintaarvosta lasketussa tasapoistossa tämän asiakirjan luvun mukaisesti samalla tavalla kuin muukin sähköverkko. Verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa määritettäessä verkonhaltijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama. Mikäli verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon, niin vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratun sähköverkon verkkokomponentit sisällytetään mukaan 9 Empower Oy (2010), Sähköverkkokomponenttien yksikköhintojen määrittely, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu / Partanen Jarmo, Lassila Jukka, Viljainen Satu (2002), Investoinnit sähkön siirron hinnoittelussa,

24 16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO verkonhaltijan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan. Verkonhaltijakohtaiset erityistapaukset ja muutokset Perustelluista syistä voidaan verkkokomponenttien standardiyksikköhintojen sijasta huomioida verkonhaltijakohtaisia, poikkeavia yksikköhintoja. Tällaisten verkonhaltijakohtaisten yksikköhintojen käyttö on perusteltua ainoastaan hyvin poikkeuksellisista sähköverkon rakenteista aiheutuvien kustannusten takia. Lisäksi verkonhaltija voi perustellusta syystä muuttaa aiemmilla valvontajaksoilla valitsemiaan pitoaikoja niiden vaihteluvälien rajoissa. Myös niiden ilmajohtoverkon verkkokomponenttien, joiden maksimipitoaikoja on muutettu, pitoaikojen muuttamiseksi verkonhaltijalla on oltava perusteltu syy. Muutosesitykset verkonhaltijakohtaisiksi yksikköhinnoiksi ja pitoaikojen muuttamiselle on tehtävä valvontajakson alussa. Verkonhaltijan on esitettävä Energiamarkkinavirastolle mennessä pätevästi perusteltu ehdotus muutosten tekemiselle. Energiamarkkinavirasto arvioi verkonhaltijalta saamansa esitykset ja päättää niiden perusteella verkonhaltijakohtaisten yksikköhintojen käyttöönotosta ja tasosta sekä verkonhaltijan pitoaikojen muuttamisesta Sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskeminen Verkonhaltijan sähköverkon jälleenhankinta-arvo lasketaan valvontajakson kaikille vuosille kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Jälleenhankinta-arvo lasketaan verkonhaltijan ilmoittamien, hallinnassaan ja tosiasiallisessa käytössään olevien sähköverkon eri verkkokomponenttien määrätietojen ja tämän asiakirjan liitteen A mukaisten, inflaatiolla korjattavien yksikköhintojen perusteella. Verkonhaltijan koko sähköverkon jälleenhankinta-arvo saadaan kertomalla ilmoitetut määrätiedot vastaavilla yksikköhintatiedoilla sekä laskemalla näin saadut verkkokomponenttikohtaiset jälleenhankinta-arvot yhteen. Maakaapeloinnin jälleenhankinta-arvon laskeminen Maakaapeloinnin jälleenhankinta-arvo muodostuu kolmannella valvontajaksolla pääosin samalla periaatteella kuin toisella valvontajaksolla. Poikkeuksena aikaisempaan määritykseen on se, että kaivuasteet määritetään vuosittain ja olosuhdemäärityksessä käytetään sanallisten määritysten lisäksi myös karttapohja-aineistoa. Karttapohja-aineisto, jota voidaan käyttää maakaapelien kaivuolosuhteiden määrityksessä, on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä maankäyttöä ja -peitettä kuvaava ilmainen aineisto. Karttapohja-aineistoa voidaan käyttää sellaisenaan tai osana verkonhaltijan verkkotietojärjestelmää. Verkonhaltija voi hyvin perustelluista syistä tehdä muutoksia karttapohja-aineiston ja sanallisten määritelmien määrittämiin alueisiin.

25 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 17 Tämän asiakirjan perustelumuistiossa (nro 1/2011) 11 on esitetty sekä sanalliset että karttapohja-aineiston määritykset eri kaivuolosuhteille. Maakaapeloinnin kaapeliojan pituus määritetään jakamalla kunkin eri kaivuolosuhteen maakaapelipituudet kaivuolosuhdetta vastaavalla taulukon 1 mukaisella yhteiskäyttöosuuskertoimella. Tietyn kaivuolosuhteen maakaapeliojan kokonaispituus muodostuu laskemalla yhteen kertoimilla lasketun keskijänniteverkon ja pienjänniteverkon maakaapeliojien pituudet. Taulukko 1. Yhteiskäyttöosuuskertoimet Kaivuolosuhde Yhteiskäyttöosuus (maakaapelipituus / kaapeliojapituus) 20 kv 0,4 kv Helppo (esim. haja-asutusalue) 1,1 1,5 Tavallinen (esim. taajama) 1,2 1,75 Vaikea (esim. kaupunki) 1,3 2,0 Erittäin vaikea (esim. suurkaupungin ydinkeskusta) 2,0 3,0 Verkonhaltijan on valvontajakson jokaisena vuonna jaoteltava pienjännite- ja keskijännitemaakaapelit sanallisten määritysten ja karttapohja-aineiston avulla neljään eri kaivuolosuhteeseen sekä ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle verkonrakennetietojen toimittamisen yhteydessä tiedot prosentteina vuoden ensimmäisen päivän tilannetta vastaavina arvoina Sähköverkon nykykäyttöarvon laskeminen Verkonhaltijan sähköverkon nykykäyttöarvo lasketaan valvontajakson kaikille vuosille kunkin vuoden tammikuun ensimmäisen päivän tilannetta vastaavana arvona. Nykykäyttöarvo lasketaan jälleenhankinta-arvosta verkonhaltijan verkkokomponenttikohtaisten keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla. Jotta keski-ikä voidaan laskea, niin jokaiselle verkkokomponentille pitää selvittää ikätieto. Verkonhaltijan on ensisijaisesti selvitettävä verkkokomponenttien todelliset ikätiedot. Sille osalle verkkokomponenteista, joille ei ikätietoja löydy, syöttävä lähiverkko määrittää puuttuvan ikätiedon. Mikäli ikätietoa ei saada määritettyä syöttävän lähiverkon avulla, niin niille verkkokomponentin osille, joille ikätietoa ei ole pystytty selvittämään, käytetään ikätietona seitsemääkymmentä prosenttia verkkokomponentin pitoajasta. Keski-ikätiedot on ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle verkonrakennetietojen jättämisen yhteydessä. 11 Energiamarkkinavirasto (2011), Maakaapelien kaivuolosuhteiden käyttö sähköverkon jälleenhankinta-arvon määrityksessä, Perustelumuistio nro 1 (versio 2)/2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille ,

26 18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Tarkempi määrittely keski-ikätietojen selvittämiseen löytyy tämän asiakirjan perustelumuistiosta (nro 2 (versio 2)/2011) 12. Sähköverkon nykykäyttöarvon laskenta verkkokomponenttikohtaisesti, keski-ikä- ja pitoaikatietojen avulla jälleenhankinta-arvosta, on esitetty kaavassa 3. keski ikä t, i NKA t, i 1 JHAt, i pitoaikai (3) missä NKA, = verkkokomponentin i kaikkien komponenttien nykykäyttöarvo t i t i vuonna t vuoden t rahanarvossa. JHA, = verkkokomponentin i kaikkien komponenttien yhteenlaskettu jälleenhankinta-arvo vuonna t vuoden t rahanarvossa. pitoaika i = verkkokomponentin i pitoaika. Pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka verkkokomponentti todellisuudessa on toiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista eli teknistaloudellista valvontamenetelmissä käytettyä pitoaikaa keski ikä t, i = verkkokomponentin i määrätiedolla painotettu ikätieto vuoden t alussa Poikkeuksen keski-ikäperusteiseen nykykäyttöarvon laskentaan muodostavat tietojärjestelmät, perushuolletut päämuuntajat, 400 kv ja 110 kv johtokadut sekä sähköasematontit. Tietojärjestelmien keski-ikä on järjestelmien päivittämisen johdosta valvontajakson jokaisena vuotena puolet pitoajasta. Päämuuntajan perushuolto lisää päämuuntajan käyttöikää kahdellakymmenellä vuodella kerran sen elinkaaren aikana. Johtokaduille ja sähköasematonteille ei määritellä pitoaikaa, joten näiden verkkokomponenttien nykykäyttöarvot säilyvät jälleenhankinta-arvon suuruisena Valvontajakson aikana ostetut ja myydyt sähköverkot Yrityskaupassa, jossa osa verkonhaltijan sähköverkosta siirtyy uudelle omistajalle, lasketaan muodostuvien sähköverkkojen jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvo seuraavasti. Ostajan sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoihin lisätään ostettava sähköverkko verkkokomponenttimäärien ja keski-ikätietojen perusteella. Vastaavasti myyjän sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvoista vähennetään myyty sähköverkko verkkokomponenttimäärien ja keski-ikätietojen perusteella. Verkkokompo- 12 Energiamarkkinavirasto (2011), Keski-iän huomiointi sähköverkon nykykäyttöarvon laskennassa, Perustelumuistio nro 2 (versio 2)/2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille ,

27 ENERGIAMARKKINAVIRASTO 19 nenttien pitoaika määräytyy verkonhaltijan kullekin verkkokomponentille aiemmin valitseman pitoajan mukaan. Sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen määrittämisessä ostot ja myynnit huomioidaan kaupan kohteena olevan sähköverkon hallinnan siirtymistä seuraavan vuoden alussa Pysyvien vastaavien muut oikaisut Pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin sähköverkon hyödykkeiden osalta ei verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisun yhteydessä oikaista eriytetyn taseen mukaisia kirjanpitoarvoja. Mikäli verkonhaltijan sähköverkon oikaisuun sisältyviä omaisuuseriä kuitenkin on eriytetyssä taseessa muualla kuin sähköverkon hyödykkeissä, eliminoidaan ne pois verkonhaltijan oikaistusta taseesta ja ne korvataan sähköverkon nykykäyttöarvolla siten kuin tämän asiakirjan luvussa on esitetty. Vastaavasti pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin sähköverkon hyödykkeiden ja liikearvon osalta käytetään kohtuullisena poistotasona verkonhaltijan eriytettyyn tuloslaskelmaan perustuvia suunnitelman mukaisia poistoja muista pysyvistä hyödykkeistä (6.2). Talousvaliokunnan hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi antamassa mietinnössä (TaVM 56/1994) 13 otetaan kantaa yrityskauppoihin, joissa sähköliiketoiminnoista maksetaan omaisuuden käypää arvoa enemmän. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan liiketaloudellinen ajattelu sähköalalla ei saa merkitä sitä, että sähkönkäyttäjiltä vaaditaan toistamiseen korvausta ennestään olemassa olevan sähköverkon pääomakustannuksista. Valiokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että sähkömarkkinalain mukainen hinnoittelun kohtuullisuusvalvonta perustuu yritysten käyttöomaisuuden todellisiin markkina-arvoihin eikä mahdollisesti keinottelunomaisesti paisuteltuihin arvopaperiarvoihin. Talousvaliokunnan mietinnön (TaVM 56/1994) perusteella voidaan katsoa, että yrityskaupan yhteydessä syntynyt yrityksen goodwill-arvo, eli eriytetyn taseen liikearvo, kuvaa sellaista aineetonta arvoa, jota ei ole pystytty kohdistamaan muille omaisuuserille. Verkonhaltijan eriytetyn taseen mukainen sähköverkko-omaisuus oikaistaan tämän asiakirjan luvussa kuvatun mukaisesti nykykäyttöarvoon, joka kuvaa verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman markkina-arvoa hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnassa. Tästä syystä verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisun yhteydessä eliminoidaan verkonhaltijan eriytetyn taseen mukainen kohdistamaton liikearvo. Vastaavasti toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa palautetaan verkkotoiminnan liikevoittoon (liiketappioon) eriytetyn tuloslaskelman mukaiset liikearvosta tehdyt poistot (6.4.2). Verkonhaltijan taseen oikaisun yhteydessä eliminoidaan eriytetyn taseen mukaiset pysyvien vastaavien sijoitukset. Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluu mm. sijoituksia, joilla tavoitellaan voittoa tai liiketoiminnan laajentamista. Tällaisia sijoituksia ei voida 13 Talousvaliokunnan mietintö n:o 56 hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaiksi (TaVM 56/1994)