Kirkonkylän päiväkodin esiopetuksen toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Kirkonkylän päiväkodin esiopetuksen toimintasuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1. Yksikkö Toiminta-aika Toimintaympäristö Toiminnan painopisteet Toiminnan tavoitteet Menetelmät Esiopetuksen oppilashuolto Retket ja tapahtumat Yhteistyö vanhempien kanssa Yhteistyö koulun kanssa Arviointi

3 1. Yksikkö Kirkonkylän päiväkoti Toreenintie Nurmijärvi 2. Toiminta-aika Esiopetuksessa noudatetaan koulun toiminta-aikoja. Esiopetus alkaa ja päättyy(koulusta poiketen) Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Kirkonkylän päiväkodissa on kaksi esiopetusryhmää: Toukola 21 ja Jukola 16 eskarilaista. Esiopetusta toteutetaan toimintavuoden aikana vähintään 700 tuntia. Opetus painottuu kello väliselle ajalle, mutta oppimista tuetaan tietoisesti koko hoitopäivän ajan. 3. Toimintaympäristö Päiväkotimme sijaitsee kirkonkylän keskustan tuntumassa. Käytössämme on iso ja monipuolinen piha. Päiväkodin vieressä on hiekkakenttä, jota käytämme ulkoliikuntaan ja talvisin mahdollisuuksien mukaan hiihtämiseen. Kävelymatkan päässä on mukavia retkipaikkoja mm. Parkkimäen ulkoilualue ja muut lähimetsät. Kirjasto, Krannilan tekojäärata ja lähipuistot löytyvät kävelymatkan päästä. 3

4 Päiväkodissamme on omien ryhmätilojen lisäksi käytössä iso jaettava liikuntatila. Lapsille löytyy myös mahdollisuus rauhoittumiseen tai lepoon. Fyysinen toiminta- ja oppimisympäristö vastaa lapsen kehityksen tasoa, antaa kehitykselle haasteita ja herättää mielenkiinnon uusien asioiden tutkimiseen ja kokeiluun sekä ongelmien ratkaisuun. Esiopetusvuoden aikana Pihallamme on kukkia, ruohoa ja ulkopenkki. hyödynnämme ryhmätiloja suunnittelemalla Pihamme on mukava, ulkona on kiva leikkiä haamua, kotileikkiä, oppimisympäristöt peiliä, Ninjakilppareita eri aihepiirien ja väriä. mukaan. Toimimme pienryhmissä myös Kivoja leikkejä on myös oman ryhmätilan merenneito, alligaattori, ulkopuolella. Lapsille on vapaasti valittavana välineitä ja materiaaleja leikkiin, pelaamiseen, piirtämiseen ja rakenteluun. Lisäksi monsteri, hai ja tehdä kakkuja hiekkalaatikolla. mielenkiinnon mukaan mahdollistetaan myös välineitä kädentöihin, liikkumiseen ja musisointiin. Tilat elävät ja muuntuvat ennen kaikkea lapsiryhmän vaatimusten mukaan, sekä aihekokonaisuuksien, projektien ja tapahtumien myötä. Psyykkinen toiminta- ja oppimisympäristö muodostuu aikuisten luomasta turvallisesta ja kiireettömästä ilmapiiristä. Lapsi saa kiitosta ja kannustusta ja tulee kuulluksi päivän aikana. Aikuinen on aidosti läsnä. Sosiaalisessa toiminta- ja oppimisympäristössä korostuu läheinen vuorovaikutus lapsen sekä muun lapsiryhmän että aikuisten kesken. 4. Toiminnan painopisteet Oppimisen ilo Syntyy leikeistä ja yhdessä tekemisestä, ryhmässä kuulluksi tulemisesta. Oppiminen on hienovarainen tapahtuma, se vaatii aikaa ja toistoa. Pidämme tärkeänä toiminnassamme: - Pienryhmätoiminta 4

5 - Lapsen tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen - Lapsen luovuuden ja osallisuuden tukeminen - Monipuolinen ja elämyksellinen leikkimaailma ja toimintatuokiot - Mediakasvatus osana esiopetusta 5. Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on luoda turvallinen toiminta- ja oppimisympäristö, jossa: - vaalitaan oppimisen iloa ja innostusta. - lapsi saa onnistumisen kokemuksia, oivaltaa omia vahvuuksiaan, saa aineksia hyvän itsetunnon rakentamiseen ja uskaltaa olla oma itsensä. - lapsi saa harjoitella tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja ilmaisemista. -opetellaan vuorovaikutustaitoja, erilaisuuden arvostamista, vastuuntuntoa, oikean ja väärän ymmärtämistä sekä hyviä tapoja. - Tutussa ryhmässä lapsella on mahdollisuus harjoitella elämisentaitoja ja opetella ryhmässä toimimisen pelisääntöjä. -lapsen luovuutta tuetaan ja hänelle opetetaan eri keinoja ilmaista itseään kuten musiikin, draaman, ja kädentöiden kautta. -lapsi saa runsaasti aineksia kielen kehityksensä ja matemaattisen ajattelun tueksi, ja saa mahdollisuuden ammentaa ympäristöstä aineksia pohdintoihinsa, tarinoihinsa ja leikkeihinsä. - Ryhmässä lapsi harjoittelee arkitaitoja; omista vaatteista ja tarvikkeista huolehtimista, sujuvaa ruokailua sekä vastuunottoa yhteisistä tavaroista ja leluista 5

6 6. Menetelmät Eri sisältöalueet (kieli ja vuorovaikutus, matemaattinen ajattelu, musiikki, liikunta, taide, kulttuuri, etiikka, ympäristökasvatus sekä mediakasvatus) ovat mukana päivittäisissä toiminnoissa ja leikeissä. Esiopetusvuosi rakentuu erilaisten teemojen ympärille. Nurmijärven kunnassa on käytössä yhteisesti sekä Matematiikan että äidinkielen toimintarunko, jonka avulla rakennamme yhteneväistä esiopetusta koko kunnan alueelle. Toimintarunko on suunniteltu koko toimintavuodelle. Oppiminen tapahtuu erilaisissa aikuisten ja lasten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Leikillä ja toiminnallisuudella on keskeinen sija oppimisessa. Annamme tilaa lapsen luovalle leikille, ja ohjatulla leikillä rikastamme lapsen kokemusmaailmaa. Käytämme pienryhmäpedagogiikkaa, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen huomioimisen ja tukemisen. Arjen askareisiin osallistuminen antaa luontevaa onnistumisen kokemusta ja tuottaa iloa yhdessä tekemisestä. Tuemme lapsen luovuutta monipuolisin keinoin. Annamme lapselle mahdollisuuden toteuttaa itseään, itselleen ominaisin keinoin. Toiminta rakentuu mm. musiikista, kuvataiteesta ja kädentöistä, ilmaisukasvatuksesta sekä roolileikeistä. Lapsen liikkumisen tarve edellyttää reipasta päivittäistä ulkoilua, Näissä on kiva kiipeillä. liikuntaleikkejä, ohjattua Kivellä voi leikkiä ja omaehtoista liikuntaa. liukumäkeä ja Tutustumme päiväkodin kiipeillä. läheisiin metsiin ja muihin retkeilykohteisiin. Puusta voi syödä myös omenoita. Raittiissa ilmassa ajatus luistaa ja pohdinnat tuottavat oivaltamisen iloa. Eväiden syönti on usein retkien kohokohta. 6

7 Retkellä olemme liikenteessä jalankulkijoita. Lapset oppivat liikenneturvallisuuteen liittyviä perusasioita: kävelytiellä kulkemisesta, ajoradan ylitystä liikennevalot ja suojatie apuna. Värikkäät vaatteet ja heijastimet auttavat hämärässä näkymistä. Liikenteessä ei voi leikkiä. Kohteliaisuus kuuluu asiaan. Hyödynnämme esiopetukseen hankittuja medialaitteita monipuolisesti esiopetuksen arjessa. Muut teemat - Pienryhmien lisäksi toteutamme erilaisia teemakerhoja tukemaan yksilöllistä oppimista. Esimerkiksi S2 lasten oma Marjamäkikerho, tai Noppakerho tukemaan matemaattisen ajattelun kehittymistä. - Lions Quest Elämisentaito materiaali on käytössämme sovelletusti kohdennettuna ryhmän tarpeisiin - Aleksis Kiven teos Seitsemän veljestä - Varpaat vauhtiin - liikuntaprojektiin osallistuminen - Digikuvaaminen/ lasten omat leikki-, tarinaprojektit - Koko talon yhteinen joulujuhla - Miniverso vertaissovittelu- malli on mukana esiopetusikäisten lasten arjessa 7. Esiopetuksen oppilashuolto Kotien ja esiopetusryhmän kasvatushenkilöstön tukena toimii oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltoryhmä on mahdollista koota pohtimaan asioita ja ilmiöitä yleisellä tasolla, tai tarvittaessa yksittäisen lapsen asioissa, jolloin vanhemmat kutsutaan mukaan. 7

8 Vanhempien ja opettajien on mahdollista neuvotella erityislastentarhanopettajan, terveydenhoitajan, psykologin tai muiden asiantuntijoiden kanssa lapsen kasvua ja kehitystä koskevissa asioissa. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja Päivi Luoma osallistuu esiopetusryhmän toimintaan säännöllisin väliajoin. Kiusaamisen ehkäisy Esiopetuksessa kiusaamista ehkäistään vaikuttamalla lapsiryhmän toimintaan, luomalla turvallinen ilmapiiri ryhmään sekä vahvistamalla vuorovaikutustaitoja. Aikuisen tehtävä on kantaa vastuu kiusaamistilanteista, niihin puuttumisesta sekä ennaltaehkäisystä. Lasten ristiriitatilanteissa käytössämme on Miniverso vertaissovittelu-malli, jonka avulla harjoittelemme riitatilanteiden selvittämistä itsenäisesti. 9. Retket ja tapahtuma - Teemme retkiä lähiympäristöön ( Kirjasto, metsä, puistot, lähikoulut jne.) - Yhteistyö seurakunnan kanssa. Vierailemme kirkkohetkissä mm. joulun aikaan. - Hammashoitaja vierailee eskareiden luona syyskuussa - Teemme retken teatteriin lokakuussa katsomaan Sibeliuksen satu- näytelmää. - Eskareiden kevätretki, tästä ilmoitamme myöhemmin. - Luisteluvuorot Klaukkalan jäähallissa - Koko päiväkodin yhteinen joulujuhla joulukuun alussa - Varpaat vauhtiin tapahtuma keväällä - Yhteistyö K- supermarketin kanssa, jonka tiimoilta teemme lasten kanssa joulukoristeita, ja koristelemme kaupan sisääntuloaulan. - Yhteistyö Nurmijärven vanhustyön kanssa: vierailemme laulamassa vanhusten luona palvelutalolla. 8

9 10. Yhteistyö vanhempien kanssa Vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen yhteistyö määritellään valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kasvatuuskumppanuudeksi. Sillä tarkoitetaan tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Hyvä yhteistyö rakentuu keskinäisestä luottamuksesta ja kunnioituksesta. Yhteistyömuotoja ovat: -Päivittäiset keskustelut lapsen tuonti- ja hakutilanteissa -Vanhempainilta syksyllä ja mahdollisesti toinen kevätkaudella -Lapsen henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman laatiminen syksyllä vanhempien kanssa -Esiopetusvuoden loppuarviointikeskustelu keväällä vanhempien kanssa -Mahdollisten pulmien ja erityisen tuen tarpeen ilmetessä otamme huolen avoimesti puheeksi ja mietimme yhteisvoimin mahdollisia tukitoimia tilanteeseen. -Toiminnasta tiedottaminen (mm.kotitiedoitteet), kyselyt ja palautteet 11. Yhteistyö koulun kanssa Käytössämme on esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheen prosessikuvaus, johon on koottu ja aikataulutettu esi- ja alkuopetuksen yhteistyön suuntaviivat. Päiväkotien esiopetusryhmillä on kullakin oma yhteysopettajansa koulun puolella. Yhteistyö suunnitellaan koulun kanssa. Vuoden mittaan käymme vierailulla toistemme luona ja pääsemme kurkkaamaan koulumaailmaan. Keväällä toimitamme vanhempien suostumuksella yhteenvedon lapsen esiopetuksesta siihen kouluun, johon lapsi on siirtymässä. 9

10 12. Arviointi 1. Lapsen kehitystä, oppimista ja asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan vanhempien kanssa keskustellen toimintakauden edetessä, tarvittaessa kouluun ilmoittautumisajankohdan lähestyessä sekä kevätkauden loppupuolella. 2. Lapsi arvioi omaa oppimistaan ja taitojensa karttumista tutkimalla omia töitänsä ja esimerkiksi osallistumalla oman eskarikansion kokoamiseen. Aikuinen on aktiivisesti mukana lapsen pohdinnoissa. Arvioinnin tavoitteena on tukea lapsen myönteisen ja realistisen minäkuvan kehitystä. Tavoitteena on myös tuottaa lapselle iloa omasta osaamisestaan ja uusista opituista taidoista. 3. Työyhteisö arvioi omaa työtään keskustellen, vanhemmilta tai yhteistyötahoilta saatua palautetta hyödyntäen. Lapsilta saatu välitön, aito palaute toimii hyvänä moottorina jatkuvan arvioinnin ja kehityksen käynnissä pitämiseen. 4. Toimintakauden päättyessä lapsi saa todistuksen osallistumisestaan esiopetukseen. 10