DIGINATIIVIT JA OPPIMINEN: KOHTI MONIMUOTOISTA KOULUOPETUSTA
|
|
- Susanna Laaksonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DIGINATIIVIT JA OPPIMINEN: KOHTI MONIMUOTOISTA KOULUOPETUSTA Professori Kristiina Kumpulainen Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Virtuaaliluokista mobiileihin Etäopetuksen juhlaa virtuaalikoulussa kymmenen vuotta Inari
2 Verkottunut ja teknologistuva yhteiskunta Teknologinen kehitys on muuttanut lähes jokaista päivittäisen elämämme piirrettä sitä miten teemme töitä, leikimme, toimimme perheen, ystävien ja yhteisömme kanssa - ja miten opimme. Teknologistuva yhteiskunta on nostanut myös esiin kasvavan kuilun nuorten koulussa ja sen ulkopuolella saamien oppimiskokemusten välillä (Erstad & Sefton-Green, 2013); On nuoria, jotka käyttävät tietokoneita, mobiililaitteita, Internetiä ja sosiaalista mediaa luodakseen itseään kiinnostavia oppimiskokemuksia koulun ulkopuolella. Nämä oppimiskokemukset eroavat usein merkittävästi perinteisestä koulussa tapahtuvasta opiskelusta.
3 2000-luvun yhteiskunta, työelämä ja oppimisvaatimukset On selvää että yhteiskunnan muuttuessa sosiaalisesti, teknologisesti ja taloudellisesti, täytyy myös koulutuksen muuttua: Tulevaisuudessa perinteiset väylät koulutuksesta stabiileille ja turvatuille työurille ovat mahdollisia yhä harvemmille nuorille. Mobiilissa, maailmanlaajuisesti kytkeytyneessä yhteiskunnassamme suomalaisilla nuorilla tulee elämänsä aikana olemaan enemmän erilaisia työpaikkoja ja työuria kuin vanhemmillaan.
4 Yhteiskuntamme isoja kysymyksiä Kuinka voimme edistää jokaisen lapsen ja nuoren elinikäistä ja elämänlaajuista oppimista, osaamista ja yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa?
5 Diginatiivit ketä he ovat? Vaikka mantra "diginatiivit" on ylistänyt nuorisoa Internetin, sosiaalisen median ja digitaalisten laitteiden parissa kasvaneena sukupolvena, on huomattu että kaikilla oppilailla ei ole riittäviä digitaalisen teknologian perustaitoja; Tutkimus osoittaa että ei ole yhtä, median käyttötavalta yhtenäistä nuorten sukupolvea. Digitaalisen teknologian käyttö vaihtelee sukupolvien välillä, mutta myös sukupolvien sisällä (Luukka ym., 2009; Livingstone, Haddon, & Görzig 2012) Tutkimukset kyseenalaistavat sen, että diginatiivien tekniset taidot olisivat aikaisempia sukupolvia paremmat. Suurin diginatiiviparadigmaa kohtaan esitetty kritiikki on, että se homogenisoi koko nuorten sukupolven (Rahna, 2013). Kaikilla nuorilla ei ole samoja sosiaalisen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia osallistua merkityksellisiin, tuottaviin oppimiskäytäntöihin digitaalisen teknologian avulla (Ito ym. 2009; Livingstone 2002, 2009; Seiter 2005, 2007; Watkins 2009).
6 Kontrastina näkemykseen tyytymättömästä 'nettisukupolvesta', joka suhtautuu koulutukseen kielteisesti, useat nuoret näkevät koulun arvokkaana oppimisympäristönä (katso esim. Bennett, Maton & Kervin 2008). Silti oppimisen tavoite ja luonne tekevät koulutyöstä helposti monen nuoren kannalta epärelevantin ja epätarkoituksenmukaisen asian. Ei ole viisasta olettaa, että kaikkien nuorten kiinnostus, motivaatio tai mieltymys koulutusta kohtaan paranisi automaattisesti pelkästään digitaalisen teknologian ja median lisäämisen tuloksena.
7 Mitä siis on joustava, yhteisöllinen, epämuodollisempi, monimuotoisempi ja kiinnostuslähtöisempi koulutus? Kuinka tämä toteutetaan tavalla, joka ei palvele pelkästään tiettyjä nuoria? Miten nykyajan digitaalista mediaa ja teknologioita voidaan hyödyntää jokaisen nuoren oppimismahdollisuuksien monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi?
8 Maailma, jossa elämme, vaatii meiltä erilaista ajattelua koulutuksesta kuin ennen. Oppimista ei voida enää rajoittaa kouluvuosiin tai luokkahuoneessa viettämäämme aikaan, vaan se tulee nähdä elinikäisenä ja elämänlaajuisena (Bransford ym. 2006). Muodollisen koulutuksen tulee tarjota monipuolisia ja joustavia mahdollisuuksia oppimiseen ja opiskeluun. Koulutuksen on oltava kaikkialla siellä missä oppija on ja missä oppimista tapahtuu!
9 2000-luvun oppimisen ja osaamisen tavoitteet Pyrkimykset tehdä koulutuksesta relevantti 2000-luvun oppijoille ja toisaalta valmistaa oppijoita yhteiskuntaan ovat antaneet pontta epämuodollisen ja muodollisen koulutuksen välisen sillan ylittämistä koskevien koulutusratkaisujen tutkimukselle ja kehitystyölle. Näissä suunnitelmissa koulutus määrittyy joustavana ja dynaamisena verkostojen tilana, joka ylittää koulun ja koulun ulkopuolisten oppimisen tilojen ja -resurssien väliset rajat.
10
11 2000-luvun oppiminen ja hyvinvointi Yhteisöllisyys. Osallisuus. Luovuus. Kohtaaminen. Vuorovaikutus. Elinikäinen oppiminen. Elämänlaajuinen oppiminen. Vastuun kantaminen. Vaikuttaminen. Jaksaminen. Elämänhallinta. Kriittiinen ajattelu. Empatia. Sinnikkyys. Intohimo. Itseilmaisu. Vahvuudet. Arvot. Ympäristövastuu. Sitoutuminen. Kansalaistaidot. Medialukutaito. Ongelmanratkaisukyky. Ilo. Leikillisyys.
12 2000-luvun osaamistavoitteiden saavuttamiseksi koulujen ja koulutuksen yleensä pitää olla muutakin kuin tietotehtaita: näiden pitää olla tutkimisen, luomisen ja keksimisen hautomoja. Oppilaiden tulee voida paneutua koulutyöhönsä älyllisesti, sosiaalisesti ja tunteiden tasolla. Tämä paneutumisen taso vaatii mahdollisuutta työskennellä kiinnostavien ja relevanttien kokonaisuuksien parissa, autenttisten oppimisympäristöjen ja -resurssien käyttöä sekä pääsyä laajaan, oppijoiden osaamisen kehittymistä tukevaan aikuisten ja vertaisoppijoiden verkostoon.
13 Tutkimukset osoittavat, että nuorten digitaaliset (oppimis)käytänteet ovat hyvin sosiaalisia. Näitä luonnehtivat myös erilaiset itse- ja vertaisopettamisen muodot (Willet & Sefton- Green 2002). Digitaalisissa sosiaalisissa maailmoissa, niin kutsutuissa affiniteettitiloissa (Gee 2004), tiedon yhdessä luonti ja oppiminen tapahtuvat usein sukupolvien välisissä yhteisöissä, joiden jäseniä yhdistää jaettu kiinnostus yhteiseen toimintaan ja sen kohteeseen. Jaettua toimintaa tukee osallistujien kiinnittyminen yhteiseen tekemiseen ja vahvistaa yhteisöllisyyden ja yhteenkuulumisen tunteita (Ito ym. 2013). Digitaalisessa maailmassa työskentelyprosessit sekä näiden tuloksena syntyvät tuotteet ja tulokset ovat tyypillisesti avoimia laajoille yleisöille. Myös nämä ominaisuudet tekevät työskentelystä ja oppimisesta mielekästä ja autenttista.
14 KOULU YHTEISÖT OPPIJA, OPPIMISEN EKOLOGIAT (Boaler & Greeno, 2000; Barron, 2006) K O T I
15 Koulutukselliset, ajan ja paikan ylittävät oppimismahdollisuudet, jotka vastaavat nuorten ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin edellyttävät pedagogista innovaatiota ja muutosta. Tämä vaatii, että nuorille luodaan mahdollisuuksia kytkeä, integroida ja kääntää muodolliset ja epämuodolliset oppimiskäytäntönsä ja tietovarastonsa koulutusmahdollisuuksiksi (Ito ym. 2013). Haasteena on luoda oppimisympäristöjä, joissa oppijat pystyvät jakamaan ja kriittisesti tarkastelemaan heidän elinympäristöjensä tietovarantoja ja näiden materiaalisia, sosiokulttuurisia ja kognitiivisia resursseja (Gutiérrez ym. 1999).
16 Monimuotoinen koulutus Vastaa koulun sisäisen ja ulkoisen oppimisen väliseen kuiluun. Se sitoo nykyteknologiat ja digitaalisen median yhdistämään kodin, koulun, yhteisön ja vertaisoppijoiden tietovarannot ja käytännöt. Korostaa koulutuksen linkitymistä laajempaan maailmaan sekä toiminnallista oppimista ja yhteiskunnallista vaikuttamista (Dewey 1916).
17 Monimuotoinen koulutus Monimuotoinen koulutus ja sen oppimisympäristöt pohjaavat autenttisiin ja eheytyviin kokonaisuuksiin. Tämä avartaa osallistumisen mahdollisuuksia ja sitoo koulutuksen osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja sen resursseja. Yhteistyö muiden yhteisöjen kanssa lisää oppijoiden vastuullisuutta ja integroitumista. Oppijat esittävät eri yhteisöille kysymyksiä, jakavat havaintojaan, mielipiteitään ja pohdintojaan sekä kehittävät vuorovaikutuksessa uutta tietoa ja ymmärrystä. Näissä tilanteissa oppijat todennäköisesti näkevät oppimisensa merkityksellisyyden ja soveltuvuuden sekä koulun sisällä että sen ulkopuolella. Uudet yleisöt vastaavat oppilaille ja näin tarjoavat heille palautetta.
18 Monimuotoinen koulutus Tarjoaa oppijoille moninaisia ja monimuotoisia rooleja ja positioita (Holland ym. 1998). Tällöin oppijat osallistuvat erilaisten käytäntöyhteisöjen toimintaan, he luovat ja rakentavat omia verkostoja ja liittyvät näihin. Oppijoiden vastuulla on, että heidän osallistuminen on jaettua merkityksen antoa ja tiedon rakentamista tukevaa. Oppijat ovat vastuussa vertaisoppijoilleen, opettajalleen ja muille koulutukseen osallistuville asiantuntijoille ja toimijoille. Työskentelyä kuvastaa myös oppijoiden transformatiivinen toimijuus, jolloin oppiminen ei pelkästään näyttäydy kulttuuriin kasvamisena vaan myös siihen vaikuttamisena: Oppijat luovat uusia merkityksiä ja tietoa. Oppijoiden työn tulokset ja syventynyt asiantuntijuus jaetaan koulun ulkopuolelle muiden yhteisöjen käyttöön. Näin koulutus tukee myös oppijoiden kansalaistaitojen kehittymistä (Stetsenko 2008).
19 Oppimisen ja koulutuksen tarkastelua sosiokulttuurisesta viitekehyksestä O S A L L I S U U S Toimintaa välittävät työkalut Osallistujat Toiminta ja vuorovaikutus Yhteisön säännöt ja tavoitteet OPPIMINEN I D E N T I T E T T I
20 Osallisuuden ulottuvuuksia Käsitteellinen toimijuus (Greeno, 2006) Relationaalinen toimijuus (Edwards & D'Arcy, 2004) Transformatiivinen -uutta luova- toimijuus (Engeström, 2008) 20
21 Miten edistää lasten ja nuorten toimijuutta ja osallisuutta? 1. Mahdollisuus VALITA 2. Mahdollisuus SAADA TIETOA 3. Mahdollisuus VAIKUTTAA PROSESSIIN 4. Mahdollisuus ILMAISTA ITSEÄÄN 5. Mahdollisuus SAADA APUA JA TUKEA ITSENSÄ ILMAISEMISEEN 6. Mahdollisuus ITSENÄISIIN PÄÄTÖKSIIN
22 Monimuotoisen koulutuksen piirteitä I Monialaisuus ja -tieteisyys II Multimodaalisuus III Moninaiset tietovarannot IV Yksilöllinen ja yhteisöllinen osallistuminen V Arkitiedon ja tieteellisen tiedon välinen dynamiikka VI Luovuus ja mielikuvitus 22
23 VERTIKAALINEN VERTIKAALINEN Tietojen ja taitojen syventyminen Oppimisen ulottuvuuksia Informaali HORISONTAALINEN Formaali 23
24 Esimerkkejä monimuotoisesta koulutuksesta
25 Monimuotoisen koulutuksen edellytykset On tärkeää tiedostaa, että monimuotoisen koulutus voi syntyä vain yhteisten ponnistusten tuloksena. Kyseessä ei ole vain vaihtoehtoisten pedagogisten ideoiden ja resurssien käyttöönotto vaan kyse on myös olemassa olevien käytäntöjen muutoksesta. Koulutuksen sosiaalisten ja teknologisten infrastruktuurien samanaikaisen kehityksen tulisi olla lähtökohta laajennetuille ja hybridisille oppimismahdollisuuksille (Kumpulainen ym. 2013).
26 Monimuotoisen koulutuksen edellytykset Opettajien ja koulujen tarvitsee rakentaa kumppanuuksia ja verkostoja esimerkiksi yhdistääkseen oppimisen ja opettamisen koulun ulkopuolisiin asiantuntijayhteisöihin. Verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen vaatii myös opettajalta uusia kyvykkyyksiä, kuten kykyä osallistua monialaiseen yhteistyöhön (Kumpulainen ym. 2010).
27 Opettajankoulutus ja jatkuva ammatillinen oppiminen Paras tapa valmistaa opettajia digitaalista teknologiaa hyödyntävän opetuksen käyttöön on antaa heidän kokea se itse. Opettajien digitaalisen teknologian opetuskäytön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät ajan ja paikan ylittäviä oppimisprosesseja. Opettajien ammatillisen oppimisen ei tarvitse rajoittua muodollisiin työpajoihin tai muuhun luokkahuoneen ulkopuoliseen toimintaan, vaan se voi tapahtua itse opetuksen aikana (Borko ym. 1997).
28
LEIKKI OPPIMISENA OPPIMINEN LEIKKINÄ
LEIKKI OPPIMISENA OPPIMINEN LEIKKINÄ Professori Kristiina Kumpulainen Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Leikki ja leikillisyys kiinnostavat! 2000-luvun oppiminen ja hyvinvointi Yhteisöllisyys.
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotUUDENLAINEN OPPIMISKULTTUURI: TULEVAISUUDEN KOULU KAIKILLE
UUDENLAINEN OPPIMISKULTTUURI: TULEVAISUUDEN KOULU KAIKILLE Kuva kirjasta Leikki Vieköön, Järnefelt ym. (2014) Kristiina Kumpulainen Professori Playful Learning Center Opettajankoulutuslaitos Helsingin
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA
ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA Elinikäisen oppimisen tarpeet ja rakenteet Paula Määttä Jyväskylän yliopisto (2000-2005): Opetuksen kehittämisryhmän pj. Avoimen yliopiston johtokunnan pj. Täydennyskoulutuskeskuksen
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?
Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotKoulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotDEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ
DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ 5.9.2014 Kristina Kaihari Perusopetuksen ops-uudistuksen keskiössä oppilaiden osallisuutta vahvistava toimintakulttuuri TAVOITTEET Luoda
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotIlmiöpohjainen oppiminen ja BYOD
Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä
LisätiedotOulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz
Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Kulttuurin rooli uuden Valtakunnallisen Opetussuunnitelman perusteissa Kulttuurinen osaaminen
LisätiedotVanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen
Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella
LisätiedotYhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa. Merja v. Schantz
Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa Yhteisöllisyyden tasot lapsiryhmä ja sen dynamiikka huoltajat yhdessä yhteistyö kodin kanssa henkilökunnan yhteistyö/ lähialueellisten
LisätiedotTeknologiateollisuuden kummiyritystoiminta
Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä, peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen ja. Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta
LisätiedotMitä on opiskelijan arki? Opintopsykologinen näkökulma
Mitä on opiskelijan arki? Opintopsykologinen näkökulma 27.11.2008 Helsingissä Satu Eerola Opintopsykologi Tänään jokainen oppii ja on jo oppinut jotain.. oppimisesta oppimisesta yliopistossa oppimisen
LisätiedotOSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN
OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja
LisätiedotKorkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015. Ilmari Hyvönen
Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015 Ilmari Hyvönen Digitalisaatio ja korkeakoulut Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tuottavat opetuksen ja tutkimuksen avulla sen tiedon ja osaamisen,
LisätiedotDigimuutoksen 10 haastetta. DIGISALONKI 13.11.2015 Tuomo Luoma
Digimuutoksen 10 haastetta DIGISALONKI 13.11.2015 Tuomo Luoma Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) on merkittävin Suomen talouskasvuun 15 viime vuoden aikana vaikuttanut yksittäinen tekijä. Se on luonut
LisätiedotKansilehti. Strategia 2025. Laatinut: Strategiaprosessi 3.4. 3.6.2014
Kansilehti Strategia 2025 Laatinut: Strategiaprosessi 3.4. 3.6.2014 Päivämäärä: 3.6.2014 Versio: Hyväksytty, Hallitus 12.6.2014 ja Valtuusto 4.8.2014 Srategia 2025 Yllä olevan kaavion tekstit löytyvät
LisätiedotPELIT, LEIKKI JA OSALLISTAVA PEDAGOGIIKKA
PELIT, LEIKKI JA OSALLISTAVA PEDAGOGIIKKA Pelissä yhteinen kaupunki 2.11.2015 Webinaari Tutkijatohtori Marjaana Kangas (KT) Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos PELIT OPETUKSESSA kaikkialla.fi songhi
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotKOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?
KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Miksi
LisätiedotOPS2016 Monialaisia oppimiskokonaisuuksia kohti. Leena-Maija Niemi apulaisrehtori Kasavuoren koulu 19.10.2015
OPS2016 Monialaisia oppimiskokonaisuuksia kohti Leena-Maija Niemi apulaisrehtori Kasavuoren koulu 19.10.2015 Kasavuoren koulu on peruskoulu Kauniaisissa, vuosiluokat 7-9 340 oppilasta ja 35 opettajaa Kolme
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi
Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,
LisätiedotYrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa. TEKin Yrittäjyys RoadShow Oulussa 29.1.2014. DI Pirre Hyötynen, asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka
Yrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa TEKin Yrittäjyys RoadShow Oulussa 29.1.2014 1 - Hyödyntääkö yliopisto yrittäjyyspotentiaalinsa? - Koulutuksen uudet tuulet - Diplomityö: Opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016 Mikä on opetussuunnitelma? Opetussuunnitelma on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Siinä kerrotaan,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
TERVEYSTIETO Terveystiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta,
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotKansalaisen taidot 2 (OPH 2011) Opettajan peruskysymykset
- UUSI OPS 2016 - Osallistava opetus ja oppilaan ajattelun kehittäminen Markus Leppiniemi Kansalaisen taidot 1 (OPH 2011) Ajattelun taidot Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot Käden ja ilmaisun taidot
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotHelsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
LisätiedotEsiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015
Esiopetuksen arvot Arvokysely tammikuu 2015 Yleistä kyselystä - Toteutettu Savonlinnan esiopetusyksiköissä - Aikuisille kysely netissä - Lapset keskustelivat ryhmissään aikuisen johdolla (valitsivat 12:sta
LisätiedotDigitaalisten oppimisympäristöjen kehitys. Asko Lippo Opetushallitus opetusneuvos, projektipäällikkö
Digitaalisten oppimisympäristöjen kehitys Asko Lippo Opetushallitus opetusneuvos, projektipäällikkö Digitaalisilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ohjelmistoja,
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotInspiroivat oppimisympäristöt?
Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta
LisätiedotTutkimustietoa ja kokemuksia vertaisarviointimallin 1. pilotointivaiheesta VERTAISARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖN TUKENA - kehittämisen ja hanketyön tukena
Tutkimustietoa ja kokemuksia vertaisarviointimallin 1. pilotointivaiheesta VERTAISARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖN TUKENA - Vertaisarviointimalli iointimalli oppimisympäristöjen mpäristöjen kehittämisen ja hanketyön
LisätiedotSamanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Taustaa: uutta luovan innovatiivisuuden ja olemassa olevan
LisätiedotOPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet
OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
LisätiedotVarhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015. Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa
Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015 Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa Kirkolliskokouksen päätös Kirkkojärjestys 23 luku 3 Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen
LisätiedotDigitaalisuus ja erityinen tuki
Digitaalisuus ja erityinen tuki Erityisen Äärellä seminaari Hamk 15.3.2016 Simo Uusinoka w w w. h a m k. f i / a o k k Tori on välttämätön : Siellä nuorukaisten ajatukset kääntyvät pois kaikista niistä
LisätiedotVanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys
Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh: 0503256450 19.5.2014 PERHE JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto
LisätiedotMUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009
MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin
LisätiedotYle ja digitaidot. Digi arkeen -neuvottelukunta Minna Peltomäki, Ville Alijoki
Yle ja digitaidot Digi arkeen -neuvottelukunta 15.6.2017 Minna Peltomäki, Ville Alijoki YLE JA DIGITAIDOT Sisällöntuotannon ja julkaisemisen muutos Digitaalinen muutos vaikuttaa: Median käyttötavat, teknologia,
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotOpettajien osaaminen avaimena opetuksen digitalisaatioon
Opettajien osaaminen avaimena opetuksen digitalisaatioon Sanna Vahtivuori-Hänninen projektipäällikkö Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Kärkihankkeet kohtaavat -seminaari
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotDigitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana
Digitalisaatio opettajan apuna ja oppilaan innostajana Viisi keskeistä trendiä Kirsi Harra-Vauhkonen Toimitusjohtaja, Sanoma Pro Educa 26.1.2018 @kirsi_k @SanomaPro #digioppiminen Tarjoamme oppimisen ja
LisätiedotLEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ
LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ Kristiina Kumpulainen Professori Playful Learning Center Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto VAROITUS: Tämä puhe saattaa muuttaa käsityksesi
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Liikunta, liikkuminen ja motoriset taidot n osaamista verrataan laadittuihin opiskelijan keskusteluissa, oppimistehtävillä, portfolioilla tai projekteilla. vertais n itsearviointi
LisätiedotNäkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos
Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei
LisätiedotMitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala
Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Lasta ei voida ohjelmoida kokemaan sitä mitä aikuiset toivovat hänen kokevan.
LisätiedotKirjasto oppimisympäristönä
Kirjasto oppimisympäristönä Kirjastopedagogiikan seminaari 28.10.15 I Asiakas elinikäisenä oppijana II Opettamisesta ohjaukseen pedagogiikan rooli ja muodot III Kirjastot oppimisen tiloina Anu Haapala
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotKotiväen ja tukijoukkojen kanssa yhteistyö nuorten hyväksi tulisi vahvistaa, luoda mahdollisuus
Yhteistyöverkostot KOTIVÄKI JA TUKIJOUKOT Kotiväen ja tukijoukkojen kanssa yhteistyö nuorten hyväksi tulisi vahvistaa, luoda mahdollisuus OPPILAITOSYHTEISTYÖ: ERI PERUSTUTKINTOJEN VÄLINEN, OMAN KOULUTUSALAN
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotNuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!
Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta
Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta Tukioppilastoiminnan uusi esittelyvideo (linkki) Tukioppilastoiminnan toimijat ja yhteistyökumppanit Toimijat koulun tukioppilastoiminnassa
LisätiedotJoustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015
Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä
LisätiedotEtelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi
Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon
LisätiedotIkääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa
Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa Uudista ja uudistu tapahtuma 24.11.2015 Wanha Satama, Saija Ohtonen-Jones TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ
LisätiedotNdoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?
Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi? Useimmat meistä viettävät koko elämänsä yhdessä tietyssä kulttuuriympäristössä. Siitä syystä
LisätiedotAmmatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus
Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus Opettaja aikansa eetoksen edustajana (Launonen Leevi, 2003) Opettajan vallan ja vapauden rajat määrittyvät ajan hengen mukaisesti Koulutuspolitiikka, moraalinen
LisätiedotYKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU
YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun
LisätiedotEric Rousselle Discendum Oy
Eric Rousselle Suomalainen eportfolio-palvelu, jota kehittää ja tarjoaa Pääkohderyhmät ovat lukiot, 2. asteen ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä niiden partnerit Kyvyt.fi
Lisätiedot2.4.2016 ALOITUS. Alkusanat Missä ollaan ja miksi Lyhyt oma esittely nimi, koulu ja mitä ainetta opetat Päivän ohjelma
ALOITUS Alkusanat Missä ollaan ja miksi Lyhyt oma esittely nimi, koulu ja mitä ainetta opetat Päivän ohjelma 1 Erilaiset pedagogiset lähestymistavat 1. Millaiset pedagogiset mallit suuntaavat opetusta
LisätiedotKyky-projektin tuloksena opiskelukykyä edistäviä yhteisöjä. Johanna Kujala, A-M. Norrgrann, Laura Heinonen
Kyky-projektin tuloksena opiskelukykyä edistäviä yhteisöjä Johanna Kujala, A-M. Norrgrann, Laura Heinonen Peda-forum 20.8.2013 Työpajan tavoitteet Tutustua opiskelukykyä edistävään Kyky-projektiin Lisätä
LisätiedotAsteen verran paremmin
yhdessä paremmmin Asteen verran paremmin Humap361 perustuu moderniin systeemiseen johtamisajatteluun, jonka lähtökohtana on yhteistyösuhteiden ja koko työyhteisön kehittäminen. me lupaamme Vastuullinen
LisätiedotJOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle
1 JOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle 19.4.2012 Eeva Tiihonen Miten henkilöstön osallisuutta 2 voidaan vahvistaa... Koulutuksen tavoite 3 Koulutuksen
LisätiedotAvoimesti ja yhteisymmärryksessä. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma 2014-2020
Avoimesti ja yhteisymmärryksessä Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma 2014-2020 Ylläs 8.9.2014 Kaj Kostiander Lapin korkeakoulukonserni (LUC) Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt www.jedu.fi
Työelämän pelisäännöt www.jedu.fi 1 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Kalajoki Alavieska Oulainen Haapavesi Siikalatva Ylivieska Pyhäntä Nivala Kärsämäki Sievi Haapajärvi
LisätiedotTerveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012
Nyt ne kuule miettii, että keitä me Ellun Kanat oikein ollaan ja miten työelämä liittyy viestintätoimistoon Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari 18.9.2012 KIRSI
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotArvioidaan työskentelyn asennetta, vastuullisuutta, omaaloitteisuutta,
OPS:n perusteet Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotOppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!
Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotVESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)
VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin
LisätiedotOpettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina
Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
Lisätiedot2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019
2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 4 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 6 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus
LisätiedotVIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja
VIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUMI 2010 17.-18.3.2010 HÄMEENLINNA Kati Peltonen & Irmeli Parikka Lahden ammattikorkeakoulu/tekniikan ala/ Tekstiili- ja
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotLasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html
LisätiedotCASE 1 Tiimilukio. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
CASE 1 Tiimilukio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tiimilukio Lukion toimintakulttuuria muuttamassa Tiimilukion olennaisimmat tavoitteet Toteuttaa tiimiopiskelua lukion yleissivistävissä aineissa. Menetelmällä
LisätiedotSähköisen portfolion käsitteet opintoohjaajankoulutuksessa
Sähköisen portfolion käsitteet opintoohjaajankoulutuksessa Opettajankoulutuspäällikkö, KT Jukka Lerkkanen 28.11.2007 Jyväskylä OSTU-seminaari 28.11.2007 Määriteltävät käsitteet sähköinen portfolio, kompetenssi,
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
Lisätiedot