HENKILÖSTÖN KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMIEN JA NIIDEN TORJUNNAN MERKITYS TYÖYHTEISÖISSÄ: tapausesimerkeistä kohti yleistettävää tietoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖN KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMIEN JA NIIDEN TORJUNNAN MERKITYS TYÖYHTEISÖISSÄ: tapausesimerkeistä kohti yleistettävää tietoa"

Transkriptio

1 Liisa Yrjämä ja Anne Ollanketo (toim.) HENKILÖSTÖN KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMIEN JA NIIDEN TORJUNNAN MERKITYS TYÖYHTEISÖISSÄ: tapausesimerkeistä kohti yleistettävää tietoa KOTVA hankkeen loppuraportti Työtieteen hankeraportteja Project Reports of Work Science Department of Industrial Engineering and Management University of Oulu Finland Julkaistu Työsuojelurahaston tuella No. 25 Oulu 2007

2 Työtieteen hankeraportteja No. 25 Liisa Yrjämä ja Anne Ollanketo (toim.) HENKILÖSTÖN KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMIEN JA NIIDEN TORJUNNAN MERKITYS TYÖYHTEISÖISSÄ: tapausesimerkeistä kohti yleistettävää tietoa KOTVA hankkeen loppuraportti Oulun yliopistopaino, Oulu 2007 ISBN ISSN

3 1 TIIVISTELMÄ (Liisa Yrjämä) Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, joista kotona ja vapaa-ajalla jopa 80 prosenttia. Viime vuosina erityisesti liikunta- ja kotitapaturmien määrä on kasvanut, työtapaturmien määrä puolestaan vähentynyt. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tutkimus ja torjuntatyö on ollut hajanaista, mutta tietoisuus ja teot myös tämän teeman ympärillä lisääntyvät vähitellen. Tutkimuksen rahoittajana toimivat Työsuojelurahasto, sekä Sosiaali- ja terveysministeriö, UPM-Kymmene Oyj ja Oulun kaupunki. Kaksi viimeksi mainittua osallistuivat hankkeeseen kohdetyöpaikkoina. Päämenetelminä tutkimuksessa käytettiin lomakekyselyä sekä Focus group haastatteluita. Myös poissaolotilastoja tarkasteltiin niiltä osin kuin niitä saatiin käyttöön. Yhtenä edellytyksenä hankkeen onnistumiselle oli, että osallistuneilta työpaikoilta oli saatavissa luotettavia tilastoja tapaturmista ja niistä aiheutuneista poissaoloista myös koti- ja vapaa-ajan tapaturmien osalta. Kysely ( kysely koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ja vapaa-ajan ajankäytöstä ) toteutettiin UPM:n Kaipolan tehtaan työntekijöille keväällä 2005 ja osalle Oulun kaupungin henkilöstä saman vuoden syksyllä. Vastauksia saatiin yhteensä 843 kappaletta vastausprosentin ollessa tällöin 48 %. Focus group -keskustelut toteutettiin vuoden 2006 aikana, ja osallistuminen ryhmäkeskusteluihin oli vapaaehtoisuuteen perustuvaa molemmilla työpaikoilla. Tilastojen mukaan molempien työpaikkojen henkilöstölle tapaturmia sattui lukumääräisesti selvästi eniten vapaa-ajalla. Vuositasolla tarkasteltuna kaikista tapaturmista aiheutuneista poissaoloista jopa 80 % johtui vapaa-ajan tapaturmista, minkä lisäksi keskimääräinen työstä poissaoloaika oli vapaa-ajan tapaturmissa pidempi kuin työ- tai työmatkatapaturmissa. Verrattaessa keskimääräisiä poissaolopäiviä osallistuneiden työpaikkojen kesken voidaan nähdä, että kuntasektorilla keskimääräiset poissaolot kaikissa tapaturmissa (työ-, työmatka- ja vapaa-ajan tapaturmat) ovat tällä hetkellä jonkin verran pidempiä kuin teollisuudessa. 3

4 Kyselyyn vastanneille (N = 843) oli tapaturmia sattunut vapaa-ajalla yli kaksinkertainen määrä työ- ja työmatkatapaturmiin verrattuna. Useimmin vapaa-ajan tapaturmaan (N = 109) jouduttiin liikuntaharrastuksissa (38 %) tai kotona (33 %). Yli 45 -vuotiaille sattui eniten kotitapaturmia, kun taas heitä nuoremmat loukkasivat itsensä tavallisimmin liikunnan parissa. Tavallisimmat vammat koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa olivat nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Läheltä piti tilanteita oli kyselyyn vastanneille sattunut noin kaksinkertainen määrä sattuneisiin tapaturmiin verrattuna. Oman asenteen merkitys tapaturmiin joutumiselle tai niihin altistumiselle koettiin merkittäväksi, mikä tuli esiin niin kyselyssä kuin ryhmäkeskusteluissakin. Poissaolot vaikuttavat aina myös työyhteisöön, ja tavallisesti vaikutukset koettiin negatiivisiksi. Kyselyyn vastanneista tehtaan työntekijöistä suuri osa (N = 357) oli sitä mieltä, että yhdenkin henkilön poissaolo työstä vaikuttaa jollakin negatiivisella tavalla muihin. Ryhmäkeskusteluissa pyrittiin löytämään keinoja, joilla työnantaja voisi parantaa työntekijöidensä vapaa-ajan turvallisuutta. Asioista informointi ja tiedottaminen miellettiin hyväksi keinoksi ja helpoksi myös toteuttaa: intranetin välityksellä esimerkiksi tietoiskut tavoittavat suurimman osan henkilöstöä. Työnantajan neuvottelemat sopimukset paikallisten liikkeiden kanssa voisivat myös olla yksi ratkaisu, jolloin työntekijät saisivat ostaa tarvitsemiaan turvavarusteita edulliseen hintaan. Työnantaja voisi hankkia omistukseensa myös esimerkiksi ylimääräiset rakennustelineet tai turvavaljaat, joita työntekijät voisivat lainata omiin rakennusprojekteihinsa. Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin suhteellisen hyvin: koti- ja vapaa-ajan tapaturmista saatiin kerättyä uutta tietoa ja tapaturmien merkitystä, niin yksilölle, työyhteisölle kuin yhteiskunnalle, avattiin. Tavoitteena hankkeella oli myös pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin sekä vähentää koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Asenteisiin vaikuttaminen vaatii pitkän työn, jota osaltaan hankkeen puitteissa saatettiin alulle erityisesti osallistuneissa työyhteisöissä. 4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...3 Liisa Yrjämä 2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET...8 Liisa Yrjämä & Anne Ollanketo 3 KIRJALLISUUSKATSAUS...10 Liisa Yrjämä & Anne Ollanketo 3.1 TAPATURMATILANNE - SUOMI KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT Suomi Ruotsi USA Tapaturmatietojen vertailu KUSTANNUKSET Suorat ja epäsuorat kustannukset Yksilötason tapaturmakustannukset TEOREETTISIA MALLEJA TAPATURMIEN SYNNYSTÄ TOP-malli REASONin malli ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ TOIMINTAMALLEISTA The Dupont Story: Vapaa-ajantapaturmien turvallisuusohjelmista Turvallinen kunta hyviä käytäntöjä kunnista TURVALLISUUSMITTAREITA International Safety Rating System (ISRS) S-rate AINEISTO JA MENETELMÄT...36 Liisa Yrjämä & Anne Ollanketo 4.1 TILASTOT KYSELYTUTKIMUS

6 4.3 FOCUS GROUP -HAASTATTELU TULOSTEN KÄSITTELY TULOKSET...41 Liisa Yrjämä 5.1 TILASTOT UPM OULU KYSELYT UPM OULU FOCUS GROUPIT UPM OULU EMOOTIOT RISKIEN HAVAITSEMISESSA...88 Minna Kynsilehto Aineistosta nousevia vapaa-ajan tilanteita Ratkaisuehdotuksia TIEDOTUS JA MUU HYÖDYNTÄMINEN TOTEUTUS JOHTORYHMÄ OHJAUSRYHMÄT TUTKIJAT TULOSTEN TARKASTELU...97 Liisa Yrjämä & Anne Ollanketo 8.1 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA TAPATURMIEN TORJUMISEKSI YHTEENVETO Liisa Yrjämä 6

7 10 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1a: Kyselylomake, UPM Kaipola LIITE 1b: Kyselylomake, Oulun kaupunki LIITE 2: Kysely koti- ja vapaa-ajan tapaturmista Oulun kaupungin työntekijöille (tiedote, 2006) LIITE 3a: Mielenkiintoista keskustelua tapaturmien torjunnasta (tiedote, 2006) LIITE 3b: Oletko sinä joutunut tapaturmaan vapaa-aikana? (tiedote, 2006) LIITE 4: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista selvitys Kaipolan tehtaalla (Työsuojelulastut 2/2005) LIITE 5: Tutkija Liisa Yrjämä: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat vakavampia kuin työtapaturmat (0-tapaturma, 2006) LIITE 6: Home & Leisure Time Accidents Compared with Work Accidents among Employees of two Paper Mills (konferenssijulkaisu, NES2006) LIITE 7: Johto- ja ohjausryhmien pitämät kokoukset LIITE 8: Viestintäkaavio LIITE 9: Henkilöstön vapaa-ajan turvallisuus (Tapaturmaton työ ja elämä turvallisuus on yllätysten hallintaa seminaari , PowerPoint diat) LIITE 10: KOTVA-hankkeen esite 7

8 2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET (Liisa Yrjämä, Anne Ollanketo) Vapaa-ajalla sattuneita tapaturmia on tutkittu varsin vähän niiden kokonaismerkitykseen nähden. Oulun yliopiston työtieteen yksikössä on tehty Rautaruukille kaksi opinnäytetyötä vapaa-ajan tapaturmiin liittyen (Koutonen 1996; Qvist 2003) Työtapaturmat ovat olleet näkyvästi esillä jo usean vuoden ajan. Niiden tutkimukseen on panostettu ja työturvallisuutta on onnistuttu lähes kaikilla aloilla parantamaan niin, että työtapaturmien määrä on kääntynyt laskuun. Tapaturmiin joudutaan kuitenkin myös työajan ulkopuolella. Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, joista kotona ja vapaaajalla tapahtuu lähes 80 prosenttia (Kansanterveyslaitos). Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntaan ei aiemmin juurikaan osattu kiinnittää huomiota, mutta viime aikoina on entistä enemmän herätty myös näiden tapaturmien suureen määrään. Tapaturmat vaikuttavat niin työntekijään itseensä, hänen läheisiinsä kuin työyhteisöönkin ja niistä aiheutuu aina kustannuksia myös yhteiskunnalle. Vapaa-ajan tapaturmissa sairauspoissaolot ovat usein pidempiä kuin työtapaturmissa. Tavoitteena on saada myös vapaa-ajan tapaturmat laskuun ja parantaa näin työntekijöiden turvallisuutta ja elämänlaatua niin vapaa-ajalla kuin työssäkin. Tavoitteena on, että ihmiset pystyisivät työskentelemään eläkeikään asti hyvinvoivina ja välttämään tapaturmat niin, että ansaituista eläkepäivistä pystyttäisiin nauttimaan terveinä ajatellen myös tapaturmasta usein seuraavia pitkäaikaisia terveys- ja toimintakykyhaittoja. Edellytyksenä hankkeen toteuttamiselle on ollut se, että suurilta työpaikoilta on ollut saatavilla sellaisia tilastoja, joista koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrät saadaan selville. Turvallisuuskulttuurin tulisi olla läsnä 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivänä viikossa, se on johdonmukaista toimintaa sekä elämäntapoihin liittyvää viisautta. Kokonaisvaltaisen turvallisuuskulttuurin saavuttamiseksi tarvitaan niin yhteiskunnallista kuin työpaikkakohtaistakin herättelemistä. Suomessa on jo työpaikkoja, joissa on alettu määrätietoisesti kiinnittää huomiota myös vapaa-ajan tapaturmien torjuntaan ja tulokset ovat olleet hyviä. Hyviä keinoja vapaa-ajan tapaturmien torjuntaan ovat olleet esimerkiksi työntekijöiden yleisestä työkyvystä ja kunnosta huolehtiminen, turvallisuuskoulutusten 8

9 järjestäminen, turvallisuusvälineistön, kuten heijastimien, turvavaljaiden ja pyöräilykypärien jakaminen. Turvallisuustietoa tulisi jakaa työpaikalla kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Työpaikkoja, joissa panostetaan työntekijöiden kokonaisturvallisuuteen, tarvitaan lisää. (Työturva) Tärkeää on kuitenkin muistaa, että vastuu kodin ja vapaa-ajan turvallisuudesta on kuitenkin viimekädessä jokaisella itsellään. Riskien ennakoiminen ja turvallinen ajattelutapa auttavat välttämään turhia tapaturmia ja turvaamaan terveyttämme. Tiedottaminen ja opastaminen tai välineiden käytöstä kertominen eivät auta, jos henkilön ajattelutapa ei ole turvallinen. Turvallisen ajattelutavan levittämiseen voivat kuitenkin olla vaikuttamassa useat tahot kuten työpaikat, kunnat, koulut, neuvolat ja pelastusalan henkilöstö. (Kodin turvaopas 2006) KOTVA -hankkeessa tavoitteena on koota uutta tietoa koti- ja vapaa-ajan tapaturmista keskeisten toimialojen suurilla työpaikoilla, tuoda esille vapaa-ajan tapaturmien taloudellisia, toiminnallisia ja työyhteisöllisiä vaikutuksia sekä auttaa näkemään ja tiedostamaan vapaa-ajan tapaturmien merkitys yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Johtavana ajatuksena on yksilön ja työyhteisön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantaminen. Hankkeessa etsitään myös uusia tapaturmientorjuntakeinoja. 9

10 3 KIRJALLISUUSKATSAUS 3.1 TAPATURMATILANNE - SUOMI (Liisa Yrjämä) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien osuus on kolme neljäsosaa kaikista vamman aiheuttaneista tapaturmista, joita vuosittain suomalaisille sattuu yli miljoona. Vuonna 2004 sairaaloiden vuodeosastoilla päättyi yli hoitojaksoa, jotka olivat aiheutuneet tapaturmista. Terveyskeskusten ja sairaaloiden tapaturmaisista hoidoista noin 70 % aiheutuu koti- ja vapaaajan tapaturmista. Työpaikoilla koti- ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuu enemmän sairauspoissaoloja kuin työtapaturmista. Tapaturmaisista kuolemantapauksista puolestaan lähes 80 % aiheutuu koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ( henkilöä / vuosi). Luku on suurempi Suomessa kuin muissa länsimaissa. Yhteiskunnalle koti- ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuu vuosittain välittömiä kustannuksia noin 500 miljoonaa euroa kokonaiskustannusten noustessa jopa 4 miljardiin euroon. (STM 2003:29, STM 2006:24, Arjen Turvaa 2004) Tapaturmahaastattelututkimuksilla on selvitetty erityyppisten tapaturmien määriä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997, 2003 sekä 2006 (kuva 1). Haastattelemalla on saatu selville myös sellaiset lievät tapaturmat, joiden vuoksi ei ole hakeuduttu lääkärinhoitoon. Liikenne- ja työtapaturmat ovat vähentyneet luvun lukemista, kun taas koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavasti. Vuoden 2006 haastattelutulosten mukaan näyttää kuitenkin siltä, että kaikkien tapaturmien ja väkivallantekojen määrät olisivat kääntyneet laskuun. (Tapaturmatilanne 2002, Suomalaisten turvallisuus 2003, Kansallinen uhritutkimus 2006) 10

11 Liikunta Koti Muut Työ Liikenne Väkivalta Kuva 1. Vamman aiheuttaneet tapaturmat ja väkivalta kohderyhmässä vuotiaat. (Suomalaisten turvallisuus 2003, Kansallinen uhritutkimus 2006) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat tutkimusalana on ollut pitkään hajanainen, sillä tapaturmalajeja ja toimijoita on monia. Tapaturmien torjuntatyössä on kuitenkin vähitellen edetty sektoroituneesta toiminnasta kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) perustama Tapaturmayhteistyöryhmä on vuodesta 1994 lähtien kehittänyt koko tapaturma-alan yhteistyötä järjestämällä mm. vuosittain valtakunnallisen Tapaturmapäivän. STM:n keväällä 2003 asettaman koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön vahvistamista käsittelevän työryhmän esityksen mukaisesti perustettiin Kansanterveyslaitokseen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikkö. (STM 2003:29, Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunta ) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunnan uudessa tavoiteohjelmassa vuosille on laadittu valtakunnalliset tavoitteet ja toimenpidesuositukset koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisylle. Ohjelma täydentää valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Neuvottelukunnan tavoiteohjelmassa on useita toimenpide-esityksiä liittyen toiminnan ja osaamisen vahvistamiseen sekä tilastoinnin kehittämiseen. Lisäksi ohjelmassa on koko väestöä ja eri ikäryhmiä koskevia toimenpide-esityksiä. Tavoite-ohjelma asettaa valtakunnalliset painopisteet ja linjaukset alan kehittämiselle ja käytännön työlle. Siinä on määritelty myös koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisylle sisäisen turvallisuuden ohjelman 11

12 mukainen yleinen tavoite: Suomen tulee olla Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. (STM 2003:29, STM 2006:24) 12

13 3.2 KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT Suomi (Liisa Yrjämä) Vuonna 2003 suomalaisille sattuneista yli miljoonasta vammaan johtaneesta tapaturma- ja väkivaltatapahtumasta koti-, liikunta- ja muiden vapaa-ajan tapaturmien osuus oli kaksi kolmasosaa (n = , N = ). Kotitapaturmia sattui , liikuntatapaturmia ja muita tapaturmia kappaletta. Pelkästään tapaturmia tarkasteltaessa koti-, liikunta- ja muiden vapaa-ajan tapaturmien osuus kaikista tapaturmista (N = ) oli 73,5 prosenttia. Edellä mainitut luvut perustuvat haastattelututkimuksella tehtyyn, koko vuotiaasta väestöstä tehtyyn edustavaan otokseen. (Suomalaisten turvallisuus 2003, liitetaulukko 1) Yleisimpiä vammaan johtavia koti- ja vapaa-ajan tapaturmia ovat liikuntatapaturmat, joiden määrä on kasvanut jatkuvasti, vuodesta 1997 vuoteen 2003 neljänneksellä (27 %). Liikuntatapaturmissa vammat eivät kuitenkaan ole kaikkein vakavimpia. Toiseksi eniten tapaturmia sattuu kotona ja kotiympäristössä, yleisimmin korjaustöiden, ruuan valmistamisen tai kotona liikkumisen yhteydessä. Kodin lähiympäristössä sattuva tyypillinen tapaturma on kaatuminen tai liukastuminen esimerkiksi ostosmatkalla. Tie-, katu- ja piha-alueilla tapahtuu vuosittain arviolta erilaista sairaalahoitoa vaativaa kaatumis- ja liukastumistapaturmaa. (STM 2003:29, Arjen Turvaa 2004, Suomalaisten turvallisuus 2003) Vuonna 2003 tapahtuneista liikuntatapaturmasta kaksi kolmasosaa sattui miehille. Lajina oli useimmin jalkapallo, salibandy tai jääkiekko. Myös lenkkeily- ja voimailutapaturmat olivat yleisiä. Naisilla liikuntatapaturmia sattui eniten lenkkeillessä ja muuta kuntourheilua harrastettaessa. (Arjen turvaa 2004, Suomalaisten turvallisuus 2003) Tapaturmariski liikunnassa on erityisen korkea nuorilla miehillä, mutta myös nuorilla naisilla riski on korkeampi kuin muilla naisten ikäryhmillä. Tämä johtunee siitä, että nuoret harrastavat enemmän erityisesti tapaturma-alttiita joukkuelajeja. Liikuntatapaturmat ovat lisääntyneet kaikissa muissa ryhmissä paitsi vuotiaiden miesten keskuudessa. 13

14 Erityisen suurta liikuntatapaturmien kasvu on ollut vuotiailla. (Suomalaisten turvallisuus 2003) Kotitapaturmia (n = ) sattui vuonna 2003 enemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuoteen 1997 verrattuna oli kasvua tapahtunut kolmanneksen verran. Naisille kotitapaturmista sattui reilu puolet (53 %), mutta aikaisempaan tutkimustietoon verrattuna miesten osuus kotitapaturmista on kasvanut jatkuvasti. (Suomalaisten turvallisuus 2003) Kotitapaturmissa yleisimmät tilanteet olivat kaatuminen ja liukastuminen (41 % tapaturmista), satuttaminen terävään esineeseen (15 %) ja palovammat (15 %). Naisilla kaatumiset ja liukastumiset sekä palovammat olivat yleisempiä kuin miehillä. Miehille kotitapaturmia vuonna 2003 sattui eniten huolto-, korjaus- tai rakennustöissä ulkona, kotona muun liikkumisen yhteydessä tai harrastusten yhteydessä. Naisilla tapaturmat sattuivat useimmin ruoan valmistuksen, siivoamisen tai pyykinpesun yhteydessä tai muun liikkumisen yhteydessä kotona. Iäkkäiden naisten ongelmana ovat erityisesti kotona kaatumiset ja myös iäkkäämmillä miehillä kotitapaturman riski kasvaa. Nuorten miesten kotitapaturmat ovat lisääntyneet aikaisempiin tutkimusvuosiin verrattuna. Kotitapaturmien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut miehillä kaikissa ikäryhmissä, samoin naisilla vuotiaita lukuun ottamatta. (Arjen turvaa 2004, Suomalaisten turvallisuus 2003) Muuksi vapaa-ajan tapaturmaksi oli määritelty tapaturma, joka ei ollut liikenne-, työ-, koti- tai liikuntatapaturma. Vuonna 2003 sattuneesta muusta vapaa-ajan tapaturmasta naisille sattui 61 prosenttia. Suurin osa (81 %) muista vapaa-ajan tapaturmista oli kaatumisia tai liukastumisia, jotka sattuivat yleensä ostosmatkalla, muuten asioitaessa tai muun liikkumisen yhteydessä. (Suomalaisten turvallisuus 2003) Vuonna 2003 sattui suomalaisille kaikkiaan liikenneonnettomuutta, joista fyysisiä vammoja aiheutui tapauksessa. Vamman aiheuttaneista liikennetapaturmista noin 38 % sattui uhrin liikkuessa henkilöautolla, pyöräillessä tapahtui 37 %, moottoripyörällä tai mopolla 16 % ja jalkaisin kolme prosenttia. (Suomalaisten turvallisuus 2003) Riskiryhmä liikennetapaturmissa olivat nuoret ( vuotiaat) miehet ja naiset. Aikaisempiin vuosiin verrattuna vuotiaiden miesten liikennetapaturmatiheys on kohonnut vuoden 2003 tuloksissa. (Suomalaisten turvallisuus 2003) 14

15 Vammat ja niiden hoito Koti-, liikunta- ja muissa vapaa-ajan tapaturmissa (n = ) yleisin vamma oli nyrjähdys tai venähdys, joita oli 38 %. Toiseksi yleisin vamma (18 %) olivat mustelmat muualle kehoon kuin päähän. Muita yleisiä vammoja olivat luunmurtumat (11 %) sekä haavat (8 %) muualle kehoon kuin päähän. (Suomalaisten turvallisuus 2003: liitetaulukko 3) Liikuntatapaturmia (n = ) tarkasteltaessa selvästi yleisin vamman tyyppi oli nyrjähdys tai venähdys, joita oli 60 % kaikista liikuntatapaturmista. Mustelmat (12 %) sekä luunmurtumat (10 %) muualle kehoon kuin päähän olivat myös tyypillisiä liikuntavammoja. Miehille sattuneista liikuntatapaturmista kymmenessä prosentissa vamman tyyppinä oli luunmurtuma kehoon, naisilla sama lukema oli kahdeksan prosenttia. Sisäisiä vammoja liikuntatapaturmista aiheutui miehistä kolmelle ja naisista yhdelle prosentille. (Suomalaisten turvallisuus 2003: liitetaulukko 3) Kotitapaturmissa (n = ) vammat jakautuivat huomattavasti tasaisemmin. Yleisiä vammoja olivat mustelmat (18 %), haavat (16 %) ja luunmurtumat (14 %) muualle kehoon kuin päähän. Nyrjähdyksiä ja venähdyksiä sattui 17 % kotitapaturmista ja palovammoista kärsi 15 %. (Suomalaisten turvallisuus 2003: liitetaulukko 3) Muissa tapaturmissa (n = ) yleisimmät vammat olivat nyrjähdyksiä tai venähdyksiä (34 %) sekä mustelmia (34 %) muualle kehoon kuin päähän. Myös luunmurtumat (10 %) sekä haavat (6 %) muualle kehoon kuin päähän sekä mustelmat päähän (6 %) olivat tavallisia. Kuvassa 2 on esitetty koti-, liikunta- ja muiden vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamien vammojen jakautuminen vahinkotyypin mukaan. (Suomalaisten turvallisuus 2003: liitetaulukko 3) 15

16 Vahinkotyyppien lkm (1000) Aivotärähdys Nyrjähdys, venähdys Mustelmia päähän Mustelmia muualle kehoon Haavoja päähän Haavoja muualle kehoon Luunmurtumia päähän Luunmurtumia muualle kehoon Vamma hampaisiin Jokin sisäinen vamma Palovamma Silmävamma Muu vähäinen vamma Muu vamma Ei tietoa vamman laadusta Koti Liikunta Muu Kuva 2. Vammojen laatu koti-, liikunta- ja muissa tapaturmissa (n = ) (Suomalaisten turvallisuus 2003: liitetaulukko 3) Likimain puolet koti-, liikunta- ja muista vapaa-ajan tapaturmista ei vaatinut minkäänlaista hoitotoimenpidettä. Yleisin hoitomuoto oli lastoitus, ideal- tai tukiside sekä lääkehoito. Myös lepo ja haavaside olivat usein hoitomuotoina vammoissa. (Suomalaisten turvallisuus 2003: liitetaulukko 4) Ruotsi (Liisa Yrjämä) Ruotsin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastointi pohjautuu EU:n alullepanemaan EHLASS (European Home and Leisure Accident Surveillance System) -projektiin, joka on kohdennettu koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin. Päämääränä systeemillä on luoda pohjaa tehokkaammalle turvallisuustyölle niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Taustana työlle nähdään muun muassa se, että tapaturmissa aiheutuneet vammat ovat suuri kansanterveydellinen ongelma. (EHLASS 2000) 16

17 Ruotsin EHLASS -projekti alkoi vuonna 1995, jolloin tapaturmatietoja alettiin kerätä neljästä sairaalasta. Kussakin yksikössä oli meneillään tapaturmien rekisteröintijärjestelmä, joka sopi eurooppalaisiin vaatimuksiin. Sairaaloiden valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että tapaturmakuvaukset sekä potilasaines poikkeavat toisistaan eri puolilla maata. (EHLASS 2000) Vuonna 2000 tietoja kerättiin sairaalaklinikoilta sekä päivystysasemilta, jotka sijaitsevat eri osissa maata ja edustavat eri tyyppejä; mukana oli niin aluesairaaloita kuin läänien sairaaloitakin. Sairaalat, joista tietoja kerättiin, olivat keski-ruotsin itärannikolla sijaitsevat Umeå Universitetssjukhus ja Hälsinglands sjukhus sekä etelämmässä, sisämaassa sijaitseva Skaraborgssujkhus. Kerätyt tiedot koskivat yhteensä 24 kuntaa, joiden alueella asuu 5,2 prosenttia koko Ruotsin väestöstä. Otoksen ikärakenne vastaa jokseenkin hyvin koko Ruotsin ikärakennetta. (EHLASS 2000) Vamman aiheuttaneita koti- ja vapaa-ajan tapaturmia raportoitiin tarkasteluvuonna yhteensä kappaletta. Koko Ruotsin väestöön suhteutettuna se tekee tapaturmaa, mikä tarkoittaa noin 60 tapaturmaan joutunutta tuhatta asukasta kohden. (EHLASS 2000) Miehet joutuivat tapaturmaan hieman useammin kuin naiset. Tapaturmaan joutuneista miehiä oli 55 % ( henkilöä, suhteutettuna koko väestöön) ja naisia 45 prosenttia (12 462, ). Ikäryhmittäin miesten ja naisten osuudet vaihtelivat jonkin verran, etenkin nuorimmissa ikäryhmissä miesten osuus oli suurempi. Suurin vaihtelu oli ikäluokassa vuotiaat, jossa tapaturmaan joutuneista miehiä oli 64 prosenttia. Ikäryhmässä vuotiaat miesten ja naisten määrä oli samaa suuruusluokkaa. (EHLASS 2000) Useimmin tapaturma sattui kotioloissa tai liikuntaharrastuksissa. Naisille sattui kotona 46 prosenttia ja liikuntapaikoilla 14 prosenttia kaikista tapaturmista. Miehillä vastaavat luvut olivat 38 % ja 24 %. Kotona tapaturmaan joutuneet miehet loukkaantuivat usein autotallitiloissa tai piha-askareissa, kun naiset olivat tapaturman sattuessa useimmiten kotona sisätiloissa. Koulussa tai muissa julkisissa tiloissa tapaturma oli sattunut kymmenelle prosentille ja lähes yhtä moni tapaus (9 %) oli sattunut erikseen määrittelemättömässä tapaturmapaikassa. (EHLASS 2000) 17

18 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista liikunnan parissa sattui reilu viidesosa (22 %). Liikuntatapaturmia oli sattunut yhteensä 6162 tapausta ( tapausta koko väestöön suhteutettuna), joista miehille sattui kaksi kolmasosaa. Selvästi eniten liikuntatapaturmia miehille sattui jalkapalloharrastuksessa, lähes kolmasosa kaikista liikuntatapaturmista. Jääkiekon, salibandyn sekä moottoriurheilun parissa tapaturmia oli myös sattunut runsaasti (6 9 %). Naisille sattui puolestaan eniten hevosurheilu-tapaturmia, joita oli 23 prosenttia naisille sattuneista liikuntatapaturmista. Naiset loukkaantuivat myös jalkapallon parissa, sillä likimain viidesosa tapaturmista oli sattunut jalkapalloa harrastaessa. (EHLASS 2000) Kaikista tilastoiduista tapaturmista suurin osa oli kaatumisia, joita oli lähes puolet (48 %) tapauksista. Reilussa viidesosassa tapaturmista tyyppinä oli esineeseen satuttaminen. Tapaturmista suurin osa kohdistui yläraajoihin (36 %) tai alaraajoihin (32 %). Reilussa viidesosassa tapauksista tapaturma kohdistui pään alueelle. Yleisimmät vammatyypit puolestaan olivat luun murtumat (22 %), avoimet haavat (20 %), ruhjeet tai mustelmat (19 %) sekä nyrjähdykset (14 %). (EHLASS 2000) USA (Anne Ollanketo) Yhdysvaltojen National Safety Council tuottaa tietoja maassa tapahtuneista tapaturmista ja vahingoittumisista. Tapaturmat, mukaan lukien liikenne- koti- ja työtapaturmat, ovat Yhdysvalloissa viidenneksi suurin kuolemansyy (vuoden 2002 ja 2003 tilanne) heti sydänsairauksien, syövän, aivohalvauksen ja hengityselinsairauksien jälkeen. Tapaturmat koskettavat miljoonia Yhdysvaltojen kansalaisia vuosittain, esimerkiksi vuonna 2003 tapaturman takia hakeutui hoitoon 23,8 miljoonaa henkilöä. (Injury Facts 2006) Vuonna 2004 kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä nousi Yhdysvalloissa 2 % verrattuna edelliseen vuoteen, ja niitä tapahtui noin Vuoden 2004 aikana kuolemaan johtanutta tapaturmaa sattui kotona tai yhdyskuntatasolla työajan ulkopuolisella ajalla. Nämä tapaturmat kattoivat 56 % kaikista tapaturmaisista kuolemista. (Injury Facts 2006) Vuonna 2003 Yhdysvalloissa sattui lähes 9 miljoonaa hoitoa vaatinutta tapaturmaa kotona, tähän kuuluvat tapaturmat, jotka sattuivat kotitöitä ja pihatöitä tehdessä. Lisäksi sattui reilut 8 18

19 miljoonaa tapaturmaa vapaa-ajan vietossa yleisillä paikoilla, kuten esimerkiksi liikuntakeskuksissa tai urheilukentillä. Arviolta yksi henkilö 17 yhdysvaltalaisesta joutuu koti- ja vapaa-ajan tapaturmaan, ja noin yksi henkilö 4800:sta kuolee koti- ja vapaa-ajan tapaturmassa vuosittain Yhdysvalloissa. (Injury Facts 2006) Yhdysvaltalaisille sattuu vuosittain noin 7 miljoonaa tapaturmaa urheilun ja harrastusten parissa (SR-tapaturmat: sports and recreation). Miehille sattuu yli kaksi kolmasosaa kaikista SR-tapaturmista. SR-tapaturmia sattui miehille enemmän kuin naisille lukuun ottamatta alle neljävuotiaiden ikäryhmää, jossa sattui saman verran tapaturmia molemmille sukupuolille. Miehillä vuotiaille sattui eniten SR-tapaturmia, naisille näitä sattui eniten ikäryhmässä 5-14-vuotta. SR-tapaturmat sattuivat urheilussa (30,7 %), koulussa (19,7 %) ja kotiympäristössä (16,5 %). Liikuntalajit, joissa yhdysvaltalaisille yleisimmin sattuu tapaturmia, ovat koripallo, pyöräily, vapaa-ajan virkistysliikunta, kuntoilu sekä jalkapallo. Yleisimmät vammat olivat nyrjähdyksiä ja venähdyksiä sekä murtumia. (Injury Facts 2006) Työtekijöiden tapaturmista noin 32 % sattuu vapaa-ajalla. Vuonna 2004 Yhdysvalloissa kuoli vapaa-ajantapaturmissa noin työntekijää, ja 6,8 miljoonalle työntekijälle sattui tapaturma vapaa-ajalla, joista 3 miljoonaa tapahtui kotona. Yhdeksän kymmenestä työntekijöille sattuneesta kuolemaan johtaneesta tapaturmasta sattui myös vapaa-ajalla. Kotija vapaa-ajan tapaturmien kuolleisuus on viisi kertaa korkeampi kuin työpaikkatapaturmien. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat myös tulivat maksamaan yhteiskunnalle yli 36 % enemmän kuin työpaikkatapaturmat. Kotona ja vapaa-ajalla tapahtuneilla tapaturmilla on vakavat vaikutukset myös työpaikkaan. (The off-the-job safety 2006) Työntekijät ovat enemmän turvassa työpaikoillaan kuin kotonaan. Työikäisille sattuu yhdysvaltalaisten tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa vammauttavista tapaturmista vapaaajalla. Työikäisten vapaa-ajan tapaturmat tulivat maksamaan vuonna 2004 Yhdysvalloissa noin 193,6 miljardia dollaria, kun työtapaturmien kustannukset olivat noin 142,2 miljardia dollaria. (The off-the-job safety 2006) Koko väestölle sattuneiden tapaturmien ja kuolemaan johtaneiden tapaturmien taloudelliset kustannukset olivat mittavat vuonna 2004, ne tulivat maksamaan yhteensä noin 574,8 miljardin dollaria, tähän on laskettu myös materiaalille kohdistuneet kustannukset (tulipalot tai auto-onnettomuudet). Tämä tekee henkilöä kohti kustannuksia 2000$. Nämä kustannukset 19

20 tulevat maksettaviksi joko suoraan tai epäsuorasti kohonneina palveluiden tai tuotteiden hintoina tai korotettuna verotuksena ja vakuutusmaksuina. (Injury Facts) Tapaturmatietojen vertailu (Liisa Yrjämä, Anne Ollanketo) Verrattaessa Ruotsin koko väestöön suhteutettuja EHLASS -tapaturmalukuja Suomen lukuihin, jotka on saatu väestökyselyllä, havaitaan että koti- ja vapaa-ajan tapaturmia sattuu Suomessa huomattavasti useammin. Lukuja vertailtaessa on kuitenkin huomattava, että EHLASS -luvut sisältävät vain lääkärikäynnin vaatineet koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, kun taas haastatteluilla saaduissa tuloksissa on mukana myös sellaisia tapauksia, jotka eivät lääkärihoitoa ole vaatineet. Ruotsissa tapaturmia sattui koko väestöön suhteutettuna , kun vastaava luku Suomessa oli Suomen väkiluku vuodenvaihteessa 2003 oli Tilastokeskuksen mukaan noin 5,22 miljoonaa kun Ruotsissa asukkaita vuonna 2000 oli noin 8,83 miljoonaa. Yhdysvalloissa oli vuonna 2006 noin 300 miljoonaa asukasta. Väestön määrään suhteutettuna koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin joutui Ruotsissa 60, USA:ssa 59 ja Suomessa lähes 150 henkilöä 1000 asukasta kohden. Prosentuaalisesti ilmoitettuna ruotsalaisista tapaturmaan joutui kuusi prosenttia kun suomalaisista tapaturmaan puolestaan joutui noin 15 prosenttia väestöstä. (EHLASS 2000, Suomalaisten turvallisuus 2003, Injury Facts 2006, Wikipedia) Liikuntatapaturmien osuus Ruotsin koti- ja vapaa-ajan tapaturmista oli reilu viidesosa, kun Suomessa vastaava osuus oli yli kaksi viidesosaa. Molempien maiden tuloksissa miehet loukkaantuivat useammin liikuntaharrastusten parissa, kun taas naisille tapaturmia sattui enemmän kotioloissa. Myös Yhdysvalloissa miesten loukkaantuminen oli yleisempää kuin naisten. Sairaalahoitoa vaatineita tapaturmia sattui Suomessa vuonna 2004 yli , näistä liikennetapaturmista aiheutuneita hoitojaksoja oli runsaat ja työtapaturmista Koti-, liikunta- tai muuksi vapaa-ajalla sattuneeksi tapaturmaksi kirjattiin melkein hoitojaksoa. Kolmasosasta tapaturmista ei ollut luokittelua. Väestöhaastattelujen perusteella 20

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Tapaturmapäivä 13.5.2011 tutkija Toni Hyytinen,Tampereen teknillinen yliopisto ESITYKSEN TAUSTA Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 )

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Liite 2. Tapaturmatilanne ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajalla Lähes 80 % vammaan johtaneista

Lisätiedot

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet

Johdanto. Palkinnon myöntämisen perusteet Palkinto 2005 Johdanto Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma 2001-2005 on valtioneuvoston hyväksymä hanke, jolla halutaan nostaa suomalainen työturvallisuus maailman kärkeen kaikkien

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014

Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 Työajat ja poissaolot EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 02.12.2014 EK:n työaikatiedustelu vuodelta 2013 Tiedustelussa kysyttiin yrityksiltä vuoden 2013 aikana toteutuneiden työaikojen ja poissaolojen

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020

Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020 Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020 Turvallisuussuunnitteluseminaari Kotka 26.11.2013 Merja Söderholm, STM Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kaarina Tamminiemi, Erityisasiantuntija, kampanjan puheenjohtaja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Esityksen sisältö Faktaa ja taustaa Kampanjasta yleistä Toiminta

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on

Lisätiedot

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto Vesiväylähankkeiden Yhteenveto 19.3.2015 Esityksen sisältö Johdanto Työn tavoitteet, sisältö ja aineisto Työturvallisuuspoikkeamat Tilannekatsaus Työtapaturmien vakavuudet Vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Tapaturmapäivä 13.8.2010 Tutkija Jaana Markkula Alle 25-vuotiaiden tapaturmat Suomessa Keskimäärin vuosittain tapaturmissa Vajaat 200 kuolee 14

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 58 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTTEITA 29 SUOMALAISTEN TURVALLISUUS 2003

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 58 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTTEITA 29 SUOMALAISTEN TURVALLISUUS 2003 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 58 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTTEITA 29 Markku Heiskanen & Reino Sirén & Kauko Aromaa SUOMALAISTEN TURVALLISUUS 2003 Vuoden 2003 haastattelututkimuksen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen MÄÄRITELMÄ Työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen, on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta,

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työtapaturman aiheuttamat kustannukset ja tapaturmakustannuslaskuri Piku

Työtapaturman aiheuttamat kustannukset ja tapaturmakustannuslaskuri Piku 27.6.2014 Työtapaturman aiheuttamat kustannukset ja tapaturmakustannuslaskuri Piku Jokainen työtapaturma aiheuttaa kustannuksia niin henkilölle itselleen kuin myös hänen työpaikalleen. Tapaturmien kustannusten

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia

Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia Liite 3. Kustannukset ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Tapaturmat aiheuttavat miljoonien eurojen kustannukset suoraan sekä välillisesti. Tapaturmien suorilla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA

TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA 1 TURVALLISUUSTIEDON KERUU LIIKENNEVIRASTON TIEOSASTON JA ELY- KESKUSTEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEIDEN HANKKEILLA Kommentteja ja johtopäätöksiä vuoden 2010 vuosikatsaukseen Dia 2 Työn taustaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuudeen edistäjänä

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuudeen edistäjänä Työnantaja vapaa-ajan turvallisuudeen edistäjänä kokemuksia ja tuloksia kahdesta tutkimushankkeesta Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Eija Prosi-Suuperko Tapiola-ryhmä 24.3.2010 1 Työ ja työmatkatapaturmat vakavuuden mukaan vuonna 2009 Pysyvä työkyvyttömyys? (työmatka) 90pv tai yli työkyvyttömyys

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Miksi ET suosittaa jäsenyrityksilleen työturvallisuusmittareita Hyvä työturvallisuusmittaristo mahdollistaa työturvallisuustoiminnan

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Tilastokatsaus 2010

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Tilastokatsaus 2010 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tilastokatsaus 2010 1 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tapaturmatilanne kansainvälisessä vertailussa... 4 3. Tapaturmakuolemat... 5 4. Sairaalahoitoa vaatineet tapaturmat... 8

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Lapin koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Lapin aluehallintoviraston tapaturmakatsaus Kevät 2011 Johanna Kamunen Riitta Pöllänen PERUSPALVELUT, OIKEUSTURVA JA LUVAT 1 / 2012 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Turvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä. Vanhustyön vastuunkantajat 16.5.2014 Finalndia-talo Anne Lounamaa

Turvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä. Vanhustyön vastuunkantajat 16.5.2014 Finalndia-talo Anne Lounamaa Turvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä Vanhustyön vastuunkantajat 16.5.2014 Finalndia-talo Anne Lounamaa Esitykseni taustamateriaali Julkaisu: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu.

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa POMO Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa DI, jatko-opiskelija Noora Airaksinen Sito Oy, Kuopio LINTU - seminaari 19.9.2007

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Fingridin työturvallisuushanke 2012 Tavoitteena 0 tapaturmaa Fingridin työmailla kehittää työturvallisuuskulttuuria

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Arja Äyräväinen Hyvinvointia työstä Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot