OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 58 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTTEITA 29 SUOMALAISTEN TURVALLISUUS 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 58 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTTEITA 29 SUOMALAISTEN TURVALLISUUS 2003"

Transkriptio

1 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 58 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTTEITA 29 Markku Heiskanen & Reino Sirén & Kauko Aromaa SUOMALAISTEN TURVALLISUUS 2003 Vuoden 2003 haastattelututkimuksen ennakkotietoja suomalaisten tapaturmien ja rikosten kohteeksi joutumisesta ja pelosta Helsinki 2004

2 ESIPUHE Tässä selosteessa käsitelty tutkimussarja perustuu OECD:n sosiaali-indikaattoriohjelman väestön fyysisen turvallisuuden mittaamista koskevaan suositukseen, joka laadittiin 1970-luvun lopulla. Fyysistä turvallisuutta on mitattu kartoittamalla haastattelututkimuksen avulla äkilliset, odottamattomat, ulkoisten tekijöiden aiheuttamat, suomalaisten terveyttä vahingoittaneet tapahtumat, jotka on luokiteltu liikenne-, työ-, koti-, liikunta- ja muihin vapaa-ajan tapaturmiin sekä väkivaltaan. Lisäksi on selvitetty omaisuusrikosten kohteeksi joutumista, rikosten pelkoa sekä väestön turvallisuuskäsityksiä. Sarjan uusin aineisto, joka edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä, on kerätty vuonna Tuloksia verrataan vuosina 1980, 1988, 1993 ja 1997 tehtyihin samanlaisiin tutkimuksiin. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetusministeriö. Tässä julkaisussa esitetään ennakkotulokset tutkimuksen keskeisistä aihepiireistä. Eri ilmiöitä koskevat tutkimusraportit ilmestyvät myöhemmin. Helsingissä 16. päivänä helmikuuta 2004 Markku Heiskanen Erikoistutkija Poliisiammattikorkeakoulu Reino Sirén Erikoistutkija Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Kauko Aromaa Johtaja YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI)

3 SISÄLTÖ Joka viides suomalainen sai vammoja tapaturmista tai väkivallasta... 1 Vamman aiheuttaneet tapaturmat ja väkivalta... 2 Liikennetapaturmat... 5 Työtapaturmat... 7 Kotitapaturmat... 9 Liikuntatapaturmat Muut vapaa-ajan tapaturmat Uhkailu ja väkivalta Väkivaltatapausten määrä Väkivallan kohteeksi joutuminen Väkivaltatilanteet Väkivallan uhrit Poliisille ilmoittaminen Omaisuusrikokset Huolestuneisuus rikoksen kohteeksi tai tapaturmaan joutumisesta Tutkimusaineisto Kirjallisuutta Liitetaulukot... 31

4 Joka viides suomalainen sai vammoja tapaturmista tai väkivallasta % ikäryhmästä Joka viidennelle (19 %) vuotiaalle suomalaiselle ( henkilölle) aiheutui vuonna 2003 fyysinen vamma 1 tapaturmasta tai väkivallasta. Samalle henkilölle on voinut sattua useampia tapaturmia tai väkivallantekoja vuoden aikana, joten tapaturma- ja väkivaltatapausten määrä on suurempi, tapausta. 75 vuotta täyttäneistä 17 prosenttia ( henkilöä) oli joutunut vamman aiheuttaneen tapaturman tai väkivallan kohteeksi ( tapausta). Vammaan johtaneen tapaturman tai väkivallan kohteeksi joutuminen on nuorilla yleisintä. Uhriksi joutumiset vähenevät iän myötä, mutta lisääntyvät jonkin verran, kun siirrytään 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmään. Toinen kuviosta 1 näkyvä havainto on se, että vuotiailla miehillä tapaturmat ja väkivalta ovat yleisempiä kuin naisilla vuotiailla sekä heitä iäkkäämmillä naisilla tapaturmat ovat yleisempiä kuin samaan ikäryhmään kuuluvilla miehillä. 75 vuotta täyttäneiden naisten ikäryhmän hieman miehiä korkeampi keski-ikä lienee osaselitys siihen, että naisille sattuu tässä ikäryhmässä enemmän tapaturmia kuin miehille. Osa iäkkäiden naisten tapaturmien suhteellisen korkeasta tasosta selittynee sillä, että iäkkäät naiset toimivat iäkkäitä miehiä enemmän kotona ja kodin ulkopuolella. Myös eräät fysiologiset tekijät, kuten osteoporoosi, saattavat vaikuttaa iäkkäiden naisten vammalukuihin. 75- Miehet Naiset Kuvio 1 Vamman aiheuttaneen tapaturman tai väkivallan kohteeksi joutuneiden osuudet (%) 15 vuotta täyttäneistä miehistä ja naisista eri ikäryhmissä, Vammojen luokitus on liitetaulukossa 3. Vertailtaessa eri vuosien tutkimustuloksia tulokset koskevat ikäryhmää vuotiaat, koska kaikkina vertailuvuosina ei ole kerätty tietoja 75 vuotta täyttäneiltä.

5 2 Vammoja aiheuttaneiden tapaturmien ja väkivallan kohteeksi joutuneiden henkilöiden määrä on vuodesta 1997 lisääntynyt kahdella ja puolella prosenttiyksiköllä 2. Uhriksi joutuneiden osuus on korkeampi kuin minkään aikaisemman vertailuvuoden luku. Nousu on suurelta osin peräisin koti- ja liikuntatapaturmiin joutuneiden henkilöiden osuuden kasvusta. Samoin fyysisiin vammoihin johtanut väkivalta on lisääntynyt. Uhrien määrän kasvu vuoteen 1997 verrattuna on näissä kolmessa ryhmässä tilastollisesti merkitsevä. (Taulukko 1.) Taulukko 1 Vuoden aikana erilaisten vamman aiheuttaneiden tapaturmien ja väkivallan kohteeksi joutuneiden vuotiaiden osuus (%) samanikäisestä väestöstä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 sekä uhriksi joutuneiden henkilöiden lukumäärä 2003 Vahinkotyyppi Kohteeksi joutuneet henkilöt Henkilöt (N) Yhteensä 17,1 16,7 17,0 16,5 19, Liikennetapaturmat 1,3 1,8 1,7 1,4 1, Työtapaturmat 5,8 5,2 3,6 4,5 4, Kotitapaturmat 3,5 3,5 4,5 4,6 5, Liikuntatapaturmat 4,4 4,0 4,7 5,3 7, Muut vapaa-ajan tapaturmat 1,9 2,1 2,8 2,5 2, Väkivalta 2,3 2,0 2,0 1,7 2, Vamman aiheuttaneet tapaturmat ja väkivalta Eniten vammoja syntyi liikunnan yhteydessä (kuvio 2). Liikuntatapaturmien määrä on kasvanut varsin tasaisesti 1980-luvun loppupuolelta eri tutkimuskerroilla. Vuodesta 1997 liikuntatapaturmat ovat lisääntyneet neljänneksellä. Kotitapaturmat ovat vuodesta 1997 lisääntyneet kolmanneksella. Myös kotitapaturmien trendi on 1980-luvun jälkeen kasvava. Työtapaturmat vähenivät 1990-luvun laman aikana. Vuosikymmenen lopulla niiden määrä lisääntyi. Lievää kasvua on tapahtunut edelleen vuodesta 1997 vuoteen Työtapaturmien 1980-luvun taso ei vielä kuitenkaan ole ylittynyt. 2 Vuoden 2003 uhriprosentin 95 %:n tilastollinen luottamusväli on 18,1 19,9 %. Ks. tutkimusaineistoa selostava kappale.

6 Fyysisiin vammoihin johtaneen väkivallan 3 lasku vuodesta 1980 ei ole jatkunut. Vammoihin johtanut väkivalta on lisääntynyt vuodesta 1997 vuoteen 2003 kolmanneksella palaten 1980-luvun alun tasolle. Muut vapaa-ajan tapaturmat (muut kuin koti- ja liikuntatapaturmat) ovat hieman vähentyneet vuodesta 1997 (6 %). Liikenteessä tapahtuneiden loukkaantumisten väheneminen 1980-luvun lopulla on puolestaan kääntynyt lievään nousuun. Liikennetapaturmat ovat lisääntyneet vuodesta 1997 yhdeksällä prosentilla. 3 Liikunta Koti Työ Väkivalta Muut Liikenne tapausta Kuvio 2 Vamman aiheuttaneiden tapaturmien ja väkivallan määrä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (tilastoyksikkönä tapaturma tai väkivallanteko, kohderyhmä vuotiaat) Vuosina 1988, 1997 ja 2003 selvitettiin myös 75 vuotta täyttäneiden tapaturmia ja väkivaltakokemuksia. Vanhusten tapaturmat ovat väestön ikääntyessä lisääntyneet. Vuonna 2003 heille sattuneet tapaturmaa olivat pääasiassa koti- ja muita vapaa-ajan tapaturmia. Vuonna 1997 tapahtui 75 vuotta täyttäneille , vuonna 1988 noin vamman aiheuttanutta tapaturmaa tai väkivallantekoa. 3 Väkivallan määrittelyä on tarkennettu vuosien 1997 ja 2003 haastatteluissa. Vertailtaessa eri vuosien tietoja luvut on muunnettu vastaamaan aikaisempaa määrittelyä.

7 4 Koti 27,1 % Työ 17,8 % Liikenne 6,1 % Väkivalta 9,8 % Liikunta 28,9 % Muu 10,3 % Kuvio 3 Eri vahinkotyyppien osuudet vuonna 2003 (%, kohteena 15 vuotta täyttäneet, N = ) Kaikista vammaan johtaneista tapaturmista ja väkivallasta kaksi kolmasosaa oli koti-, liikunta- ja muita vapaa-ajan tapaturmia. Tarkasteltaessa pelkästään tapaturmia oli koti-, liikunta- ja muiden vapaa-ajan tapaturmien osuus kaikista tapaturmista 73,5 prosenttia. (Kuvio 3.) Koti 23,1 % Miehet Työ 19,6 % Liikenne 6,1 % Väkivalta 8,7 % Koti 31,8 % Naiset Työ 15,7 % Liikenne 6,1 % Väkivalta 11,1 % Liikunta 35,1 % Muu 7,3 % Liikunta 21,4 % Muu 13,9 % Kuvio 4 Eri vahinkotyyppien osuudet vuonna 2003 miehillä ja naisilla. (%, kohteena 15 vuotta täyttäneet, N (miehet) = , N (naiset) = ) Miehillä vammoja aiheuttaneissa tapaturmissa ja väkivallassa painottuvat naisiin verrattuna liikuntatapaturmat sekä työtapaturmat. Koti- ja muut vapaaajan tapaturmat ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä (kuvio 4).

8 5 Liikennetapaturmat Vuonna 2003 sattui haastattelujen mukaan 15 vuotta täyttäneille kaikkiaan liikenneonnettomuutta. Fyysisiä vammoja aiheutui tapauksessa. Niistä sattui 75 vuotta täyttäneille Tässä julkaisussa tarkastellaan vertailtavuuden vuoksi vain vammaan johtaneita liikennetapaturmia. Vammaan johtaneet liikennetapaturmat ovat 1980-luvun lopun kasvun jälkeen hieman vähentyneet vuoteen Vuoden 2003 tutkimuksen mukaan ne ovat jälleen hieman lisääntyneet. Runsas puolet (55 %) vammoihin johtaneista liikennetapaturmista sattui miehille. Noin 38 prosenttia vamman aiheuttaneista liikennetapaturmista sattui uhrin liikkuessa henkilöautolla, pyöräillessä tapahtui 37 prosenttia, moottoripyörällä tai mopolla 16 prosenttia, jalkaisin kolme prosenttia. Suurimmat liikennetapaturmien riskiryhmät olivat nuoret ( vuotiaat) miehet ja naiset. Vuoden 2003 tuloksissa vuotiaiden miesten liikennetapaturmatiheys on kohonnut aikaisemmasta. Nuorinta ikäryhmää lukuun ottamatta naisten liikennetapaturmiin joutumisen yleisyydessä ei vuonna 2003 ollut suuria eroja, ja erot ovat aikaisemmista vuosista tasoittuneet (kuvio 5).

9 MIEHET NAISET Kuvio % Vamman aiheuttaneeseen liikennetapaturmaan vuoden aikana joutuneet miehet ja naiset eri ikäryhmissä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (%, tilastoyksikkönä on henkilö)

10 7 Työtapaturmat Vuonna 2003 sattui haastattelujen mukaan työtapaturmaa. Työtapaturmat vähenivät hieman vuodesta 1980 vuoteen Vuoden 1993 haastattelututkimuksessa työtapaturmien määrä väheni edelliseen haastattelukertaan verrattuna selvästi. Vuoden 1997 mittauksessa työtapaturmien määrä on lisääntynyt vuodesta 1993, ja vuonna 2003 niiden määrä on edelleen lisääntynyt tapauksella. Vuonna 2003 sattui 60 prosenttia työtapaturmista miehille. Työtapaturmaan oli vuoden aikana joutunut vajaat viisi prosenttia haastatelluista, ja yhdeksän prosenttia haastatteluhetkellä työssä olevista. Väestöön suhteutettu tapaturmatodennäköisyys oli vuonna 2003 korkein vuotiailla. Työtapaturmien riskit eri ikäryhmissä saadaan paremmin näkyviin suhteuttamalla työtapaturmien uhrien määrä työssä käyviin. Näin laskettuna selvästi erottuva riskiryhmä olivat nuoret, joista 13 prosenttia oli joutunut vuoden 2003 aikana työtapaturmaan, kun riski muissa väestöryhmissä oli 7 8 prosentin tasolla. (Kuvio 6.) Kuvio 6 % väestöstä % työssä olevista % Työtapaturmien kohteeksi joutuneet henkilöt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäryhmän väkilukuun ja työssä oleviin, 2003 (%) Naisten työtapaturmat ovat harvinaisempia kuin miesten. Työtapaturmaan joutuneiden naisten osuus on lisääntynyt kaikissa työikäisten naisten ikäryhmissä. Miesten työtapaturmat ovat lisääntyneet nuorilla ja vuotiailla. Muissa miesten ikäryhmissä työtapaturmat ovat vähentyneet. Vaikka naisten työtapaturmariski on muuten pienempi kuin miesten, naisten turvallisuutta työssä heikentää työpaikkaväkivalta, jota he kokevat useammin kuin miehet.

11 8 Työpaikkaväkivallan yleisyyttä tarkastellaan väkivaltaa koskevan jakson yhteydessä. Yleisimmät työtapaturmatilanteet olivat kaatuminen tai liukastuminen ( tapaturmaa), esineisiin satuttaminen ( tapaturmaa) ja äkillinen liike ( tapaturmaa) MIEHET NAISET % Kuvio 7 Vamman aiheuttaneeseen työtapaturmaan vuoden aikana joutuneet miehet ja naiset eri ikäryhmissä vuosina 1980, 1988, 1993,1997 ja 2003 (% väestöryhmästä, tilastoyksikkönä on henkilö)

12 9 Kotitapaturmat Vuonna 2003 kotitapaturmia sattui Kotitapaturmien määrä on pysynyt 1980-luvun vuosiin verrattuna korkeammalla tasolla 1990-luvun kummassakin mittauksessa. Vuonna 2003 kotitapaturmien määrä on lisääntynyt edelleen. Kasvu koskee sekä miehiä että naisia. Kasvua vuoteen 1997 verrattuna on kolmannes. Kotitapaturmista sattui vajaa puolet (47 %) miehille. Miesten osuus kotitapaturmista on jatkuvasti kasvanut (15 74-vuotiaista 1980: 36 %, 1988: 39 %, 1993: 41 %, 1997: 47 %, 2003: 50 %). Yleisimmät kotitapaturmatilanteet olivat kaatuminen tai liukastuminen (41 % tapaturmista), satuttaminen terävään esineeseen (15 %) ja palovammat (15 %). Naisilla kaatumiset ja liukastumiset sekä palovammat olivat yleisempiä kuin miehillä. Miehillä esineisiin satuttamiset olivat yleisempiä kuin naisilla. Kotitapaturma sattui vuonna 2003 miehille useimmin huolto-, korjaustai rakennustöissä ulkona (45 000, naisille tapaturmaa), muun liikkumisen yhteydessä kotona ( tapaturmaa) tai harrastusten yhteydessä (18 000, naiset tapaturmaa). Naisten tapaturmat sattuvat yleisimmin ruuan valmistamisen yhteydessä ( tapaturmaa, miehille ), siivoamisen tai pyykinpesun yhteydessä (21 000, miehillä tapaturmaa) tai muun liikkumisen yhteydessä kotona ( tapaturmaa). Kotitapaturmien riskiryhmä ovat 75 vuotta täyttäneet naiset. Myös iäkkäämmillä miehillä kotitapaturman riski kasvaa. Nuorilla miehillä kotitapaturmat ovat lisääntyneet aikaisempiin tutkimusvuosiin verrattuna. Kotitapaturmien määrä on kasvanut kaikissa miesten ikäryhmissä, samoin naisilla vuotiaita lukuun ottamatta.

13 MIEHET NAISET % Kuvio 8 Vamman aiheuttaneeseen kotitapaturmaan vuoden aikana joutuneet miehet ja naiset eri ikäryhmissä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (% väestöryhmästä, tilastoyksikkönä on henkilö)

14 11 Liikuntatapaturmat Liikuntatapaturmat ovat 1990-luvulta lähtien olleet yleisin vamman aiheuttanut tapaturmatyyppi. Vuonna 2003 liikuntatapaturmia sattui Ne ovat lisääntyneet vuodesta 1997 neljänneksellä (27 %). Liikuntatapaturmista kaksi kolmasosaa sattui miehille Jalkapallo Salibandy, sähly Jääkiekko, jääpallo Lenkkeily, kävely Voimailulajit Laskettelu Hiihto Muu kuntourheilu Lentopallo Muu, esim. moottoriurheilu Rullaluistelu, -lautailu Judo, karate ym. Kamppailulajit Pyöräily Miehet Naiset Kuvio 9 Liikuntatapaturmien määrä eri lajeissa miehillä ja naisilla, 2003 (mukana lajit, joissa tapaturmia oli yli ) Miehille sattui vuonna 2003 eniten liikuntatapaturmia joukkuepeleissä: jalkapalloa pelatessa, salibandyssä, jääkiekossa. Yleisiä olivat myös lenkkeily- ja voimailutapaturmat. Naisten liikuntatapaturmat sattuivat useimmin lenkkeillessä ja muuta kuntourheilua harrastettaessa. Liikuntatapaturmariski on erityisen korkea nuorilla miehillä, mutta myös nuorilla naisilla se on korkeampi kuin muilla naisten ikäryhmillä. Tämä johtunee siitä, että nuoret harrastavat muita enemmän erityisesti tapaturmaalttiita joukkuelajeja. Kaikenikäisten naisten liikuntatapaturmat ovat lisääntyneet. Sama koskee kaikkia muita paitsi vuotiaita miehiä. Erityisen suurta oli liikuntatapaturmien kasvu vuotiailla.

15 MIEHET NAISET % Kuvio 10 Vamman aiheuttaneeseen liikuntatapaturmaan vuoden aikana joutuneet miehet ja naiset eri ikäryhmissä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (% väestöryhmästä, tilastoyksikkönä on henkilö)

16 13 Muut vapaa-ajan tapaturmat Muuksi vapaa-ajan tapaturmaksi määriteltiin tapaturma, joka ei ole liikenne-, työ-, koti- tai liikuntatapaturma. Vuonna 2003 muita vapaa-ajan tapaturmia sattui , joista miehille 39 prosenttia. Muut vapaa-ajan tapaturmat ovat miehillä hieman lisääntyneet, naisilla niiden määrä on suunnilleen sama kuin vuonna Tyypillinen muu vapaa-ajan tapaturma oli kaatuminen tai liukastuminen (81 % tapauksista). Yleisimmin kaatuminen tapahtui ostosmatkalla, muuten asioitaessa tai muun liikkumisen yhteydessä. Vuonna 2003 miesten riskiryhminä nousevat esiin 75 vuotta täyttäneet. Myös naisilla 75 vuotta täyttäneiden tapaturmaluku on suurin. Toiseksi eniten muita vapaa-ajan tapaturmia sattui nuorille (15 24-vuotiaat) naisille.

17 MIEHET NAISET % Kuvio 11 Vamman aiheuttaneeseen muuhun vapaa-ajan tapaturmaan vuoden aikana joutuneet miehet ja naiset eri ikäryhmissä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (% väestöryhmästä, tilastoyksikkönä on henkilö)

18 15 Uhkailu ja väkivalta Väkivalta on määritelty tämän tutkimussarjan haastatteluissa laajasti niin, että siihen kuuluvat fyysisiä vammoja aiheuttaneiden tapausten lisäksi sellaiset tilanteet, joissa oli kyse uhkailusta, liikkumisen estämisestä tai lyömisestä, josta ei tullut näkyvää jälkeä. Laajasti määriteltynä väkivalta on vähentynyt, mutta vammoja aiheuttaneiden väkivaltatilanteiden määrä on lisääntynyt vuodesta Väkivaltatapausten määrä Vuonna 2003 kohdistui vuotiaisiin väkivallantekoa tai väkivallalla uhkailua (75 vuotta täyttäneisiin noin 4 000). Lähes puolet tästä väkivallasta oli uhkailemisia (47 %). Kaikkiaan väkivaltatilanteita oli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 1997 ja saman verran kuin vuonna Väkivallan väheneminen koski lievää väkivaltaa, kuten liikkumisen estämisiä, tönimisiä ja lyömisen yrityksiä. Vakavampia väkivallantekoja oli vuonna 2003 jonkin verran enemmän kuin vuonna Muu väkivalta sisältää henkiseksi väkivallaksi luokiteltavaa tapausta, jotka tulivat ilmi haastatteluissa, mutta jotka eivät varsinaisesti kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Taulukko 2 Uhkailun ja väkivallan muodot vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (Tilastoyksikkönä on tapaus. Jos haastateltu oli vuoden aikana joutunut usean väkivallanteon kohteeksi, häneltä kysyttiin tiedot kolmesta viimeksi sattuneesta tapauksesta. Kohderyhmä vuotiaat) Yhteensä Uhkailu tai lyönnin yritys Liikkumisen estäminen, töniminen Lyönti, ei näkyvää jälkeä Lyönti, mustelmia Lyönti, haavoja tai luunmurtumia Potkiminen Aseellinen väkivalta Raiskaus tai sen yritys Muu väkivalta

19 16 Taulukon 2 tiedot esitetään myös kuviossa 12, jossa luokkia on yhdistetty siten, että tekotavaltaan vakavaksi väkivallaksi on luettu mustelmia, haavoja tai luunmurtumia aiheuttaneet lyönnit, potkiminen, aseellinen väkivalta sekä raiskaus ja raiskauksen yritys. Uhkailu tai lyönnin yritys Liikkumisen estäminen, töniminen Lyönti, ei näkyvää jälkeä 2003 Tekotavaltaan vakava väkivalta Muu väkivalta tapausta Kuvio 12 Uhkailun ja väkivallan muodot vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (tilastoyksikkönä on tapaus, kohderyhmä vuotiaat) Haastattelututkimuksien kattamalla ajanjaksolla väkivaltakokemuksia oli vähiten vuonna Väkivaltakokemukset kuitenkin lisääntyivät luvulla. Jos rajoitutaan vakavampaan, fyysisiin vammoihin johtaneeseen väkivaltaan, kehitys on ollut toisenlainen. Vakava väkivalta on johdonmukaisesti vähentynyt vuoteen 1997 saakka. Vuonna 2003 on kuitenkin tapahtunut käänne ja tapausten määrä oli lähes sama kuin vuonna 1980 (kuvio 13).

20 tapausta Kuvio 13 Fyysisen vamman aiheuttanut väkivalta vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (tilastoyksikkönä on tapaus, kohderyhmä vuotiaat) Väkivallan kohteeksi joutuminen Vuonna 2003 jonkin väkivallanteon kohteeksi, uhkailut mukaan lukien, kertoi joutuneensa noin joka kymmenes vuotias suomalainen (11 %). Uhriksi joutuneita oli vähiten 1980-luvun lopulla (8 %). Sittemmin uhkailua ja väkivaltaa kokeneiden osuus on jonkin verran lisääntynyt, kuten väkivaltatapausten määräkin. Vammoja väkivallasta sai vuonna 2003 noin kaksi sadasta vuotiaasta (2,3 %, henkilöä). Heidän osuutensa on tutkimusten kattamana runsaan 20 vuoden ajanjaksona vaihdellut kahden prosentin molemmin puolin (kuvio 14) Ei vammaa Vamma ,9 6 6,3 7,4 8, , ,7 2, Kuvio 14 Väkivallan kohteeksi joutuneiden vuotiaiden osuus väestöstä (%). Fyysisen vamman aiheuttanut väkivalta ja muu väkivalta

21 18 Väkivaltatilanteet Uhkailu- ja väkivaltatilanteet on seuraavassa jaettu viiteen tyyppiin. Perheväkivallaksi on määritelty perheenjäsenten välinen väkivalta. Pienryhmäväkivallalla tarkoitetaan muiden keskenään tuttujen välistä väkivaltaa. Työpaikkaväkivaltaa kohdataan työtehtävissä, katuväkivallassa tekijä on tuntematon ja se tapahtuu ulkona. Muu satunnainen väkivalta käsittää lähinnä ennestään tuntemattoman henkilön tekemän väkivallan sisätiloissa kuten ravintoloissa ja huvipaikoissa. Miehillä yleisimmät uhkailu- ja väkivaltatilanteet liittyvät ravintoloihin ja muihin huvipaikkoihin, katuympäristöön ja työhön (kuvio 15). Naisilla yleisimmät tilanteet liittyvät työhön, seuraavaksi yleisin tilannetyyppi on ravintola- ja huvipaikkaväkivalta. Vuodesta 1980 voidaan panna merkille eräitä kehityssuuntia. 4 Naisiin kohdistunut perheväkivalta ja pienryhmäväkivalta etenkin vamman aiheuttanut ja myös katuväkivalta näyttävät vähentyneen. Sen sijaan naisten kokema työpaikkaväkivalta on johdonmukaisesti lisääntynyt. Naiset kokivat määrällisesti eniten väkivaltaa ja uhkailua terveyden- ja sairaanhoidon ammateissa (lähes tapausta vuonna 2003, vuonna 1997), joiden uhriksi joutumisista naisten työpaikkaväkivallan kasvu on suurelta osin peräisin. Sosiaalialalla naisten väkivalta- ja uhkailukokemuksia kertyi tapausta ( vuonna 1997), opetusalalla naisten tapauksia oli (6 000 tapausta vuonna 1997). Miehillä kaikki väkivaltatilanteet olivat suunnilleen yhtä yleisiä tai hieman harvinaisempia vuonna 2003 kuin kuutta vuotta aikaisemmin, ja päinvastoin kuin naisilla, tämä koskee myös työssä koettua väkivaltaa. Miesten työssään kokemat väkivalta- ja uhkailutilanteet jakautuvat tasaisem- 4 Väestöhaastatteluissa saadut uhriksi joutumisen yleisyyttä kuvaavat luvut riippuvat olennaisesti tutkimuksen toteuttamistavasta. Siksi muiden tutkimusten, kuten vuonna 1997 tehdyn naisuhritutkimuksen ja poliisin syksyllä 2003 tekemän läänien turvallisuustutkimuksen tuloksia ei voida suoraan verrata tämän tutkimuksen tuloksiin. Esimerkiksi Suomessa tehty naisuhritutkimus tuotti korkeammat parisuhdeväkivallan kohteeksi joutumista koskevat luvut kuin käsillä oleva tutkimus. Tässä raportoitavan tutkimussarjan keskeisenä tavoitteena on mitata turvallisuuden kehitystä. Tulosten mukaan mm. perheväkivallan kehityssuunta on aleneva. Parisuhdeväkivaltaa oli naisten kokemasta perheväkivallasta vuonna 2003 yhdeksän tapausta kymmenestä, miesten kokemasta kaksi kolmasosaa. Nainen oli uhrina 90 prosentissa parisuhdeväkivaltaa. Kuviossa esitetty perheväkivallan määrä oli vuonna 2003 miehillä noin 1 000, naisilla tapausta pienempi kuin mittauksen kokonaissumma, koska perheväkivaltaa tarkentavan kysymyksen tulokset on vertailtavuuden vuoksi vähennetty, sillä tarkentavaa kysymystä ei tehty kolmella ensimmäisellä tutkimuskerralla.

22 min kuin naisilla monien eri ammattien kesken. Eniten tapauksia oli autonkuljettajilla, kiinteistönhoitajilla ja vartiointialalla. 19 Työpaikkaväkivalta Muu väkivalta Perheväkivalta Katuväkivalta Pienryhmäväkivalta MIEHET Työpaikkaväkivalta Muu väkivalta Perheväkivalta Katuväkivalta Pienryhmäväkivalta NAISET tapausta Kuvio 15 Kaikki uhkailu- ja väkivaltatilanteet miehillä ja naisilla 1980, 1988, 1993,1997 ja 2003 (15 74-vuotiaat)

23 20 Työpaikkaväkivalta Muu väkivalta Perheväkivalta Katuväkivalta Pienryhmäväkivalta MIEHET Työpaikkaväkivalta Muu väkivalta Perheväkivalta Pienryhmä Katu NAISET tapausta Kuvio 16 Vamman aiheuttaneet uhkailu- ja väkivaltatilanteet miehillä ja naisilla 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003

24 Vammaan johtivat miehillä erityisesti ravintola- ja muu huvipaikkaväkivalta, jonka määrä on tuntuvasti lisääntynyt aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, sekä katuväkivalta. Naisilla vammaan johtava väkivalta kasautui työhön sekä ravintola- ja huvipaikkaolosuhteisiin, mutta myös pienryhmä- ja perhetilanteisiin. Aikaisemmin naisille aiheutui vammoja eniten perheväkivallasta. Naisten kokemaa vammoja aiheuttanutta väkivaltaa hallinneet perhe- ja pienryhmäväkivalta ovat vähentyneet työpaikkaväkivallan ja muun väkivallan samalla lisääntyessä. Naisille vamman aiheuttaneiden työpaikkaväkivaltatapausten lisäys keskittyi hoitoalalle. Vamman aiheuttanutta väkivaltaa kokeneiden määrän kasvu koskee kumpaakin sukupuolta, mutta 55 vuotta täyttäneiden joukossa väkivaltaa kokeneiden määrät olivat pieniä. Naisten kokeman työpaikkaväkivallan kasvu näkyy muun muassa siten että vuotiaiden vammaan johtaneet väkivaltatapaukset ovat lisääntyneet (kaikkiaan tapauksella vuodesta 1997). 21

25 22 Väkivallan uhrit Kuviossa 17 vamman aiheuttanutta väkivaltaa kokeneita henkilöitä on tarkasteltu sukupuolittain eri ikäryhmissä MIEHET NAISET % Kuvio 17 Vamman aiheuttanutta väkivaltaa vuoden aikana kokeneet miehet ja naiset eri ikäryhmissä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (tilastoyksikkönä on henkilö) Vamman aiheuttaneen väkivallan riskiryhmä ovat edelleen nuoret miehet, joiden uhriksi joutuminen on yleisempää kuin 1990-luvulla. Uhriksi joutuneiden osuus on heillä yli kuusi prosenttia. Miehillä uhriksi joutuneiden osuus

26 vähentyy voimakkaasti iän myötä. Myös naisilla uhriksi joutuneiden osuus on nuorimmassa ikäryhmässä lisääntynyt huomattavasti vuodesta Naisilla vuotiaiden uhriprosentti ei laske kuten miehillä, sillä työpaikka- ja perheväkivalta kohdistuvat erityisesti tämänikäisiin naisiin. 23 Poliisille ilmoittaminen Yksi rikosten yleisyyttä koskevien haastattelututkimusten keskeinen anti on se, että ne osoittavat, missä määrin rikokset jäävät tulematta poliisin tietoon. Niin sanottu piilorikollisuus on osoittautunut suureksi. Aikasarja-aineistolla voidaan myös seurata väkivallan piiloon jäämisen muutoksia. Taulukko 3 Väkivallan ja uhkailujen määrä sekä niistä tehdyt rikosilmoitukset haastattelututkimusten mukaan 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (tilastoyksikkönä on tapaus, % kaikista tapauksista, vuotiaat) A. Kaikki väkivaltatapaukset B. Vähintään lyömisen sisältäneet väkivaltatapaukset Yhteensä Rikosilmoitus tehty % Yhteensä Rikosilmoitus tehty % , , , , , , , , , ,3 Väkivallan ja uhkailun tuleminen poliisin tietoon on yleistynyt tässä selostettujen tutkimusten sarjassa vuoteen 1997 saakka: niin sanottu ilmoitusalttius on siis tasaisesti kohonnut. Kehitys on ollut niin voimakasta, että sillä on tuntuva vaikutus poliisin selvitettäviksi tulevien rikosten kokonaismäärään. Vuoden 2003 tutkimuksessa ilmoittamisen nousu on kuitenkin pysähtynyt. Ilmoitusalttiuden aleneminen koskee tapauksia, joissa uhria on vähintään lyöty. Ilmoitusalttiuden pitkän aikavälin kohoamisen voidaan osaltaan nähdä olevan linjassa rikoksia koskevan huolen lisääntymisen kanssa. Tällä kehityksellä on kansainvälisten vertailujenkin perusteella myös muita samanaikaisia taustoja: suomalaisten keski-iän jatkuva kohoaminen on vaikuttanut ilmoitusalttiuden nousuun, niin myös edelleen jatkuva kaupungistumiskehitys sekä poliisin palvelujen saatavuuden vähittäinen paraneminen. Yleinen ja olennainen lisäehto ilmoitusalttiuden nousulle on ollut poliisin toimintaa kohtaan tunnettu luottamus, mikä Suomessa on korkealla tasolla.

27 24 Omaisuusrikokset Omaisuusrikoksen kohteeksi joutumista selvitettiin luettelemalla erilaisia omaisuusrikoksia, joiden kohteeksi haastateltava tai hänen kotitaloutensa on saattanut joutua. Omaisuusrikoksia koskevat kysymykset on vuosien 1997 ja 2003 turvallisuustutkimuksissa muotoiltu vastaamaan kansainvälisen rikosuhritutkimuksen kysymyksiä, joihin tuloksia seuraavassa verrataan. Kansainväliset rikosuhritutkimukset on tehty vuosina 1989, 1992, 1996 ja Taulukko 4 Eräiden omaisuusrikosten kohteeksi joutuminen 1989, 1992, 1996, 1997, 2000 ja 2003 (% väestöstä) OMAISUUSRIKOKSET Autovarkaus 0,4 0,7 0,5 0,5 0,4 0,8 Varkaus autosta 2,7 2,9 2,9 2,2 2,8 2,8 Auton vahingoittaminen 4,0 5,6 4,2 3,9 3,7 4,2 Moottoripyörävarkaus 0,0 0,3 0,2 0,1 0,1 0,1 Polkupyörävarkaus 3,1 5,0 5,4 5,1 4,9 4,2 Asuntomurto 0,6 0,6 0,6 0,4 0,3 0,5 Asuntomurron yritys 0,4 0,5 0,7 0,6 0,9 0,5 Varkaus henkilöltä 4,3 3,4 3,3 2,8 3,7 2,8 Ryöstö 0,8 1,0 0,5 0,3 0,6 0,3 Jonkin yllä olevan rikoksen uhri 14,1 17,8 15,3 14,3 14,6 13,7 Vuoteen 1997 verrattuna autoihin kohdistuneet rikokset ovat hieman lisääntyneet ja polkupyörävarkaudet vähentyneet. Muiden omaisuusrikosten osalta tilanne näyttää samankaltaiselta kuin vuonna Jonkin taulukossa 4 luetellun rikoksen kohteeksi joutuneiden osuus (13,7 % väestöstä vuonna 2003, taulukon 4 lukuihin eivät vuosina 1997 ja 2003 sisälly ryöstöt) on edelleen vähentynyt.

28 25 Huolestuneisuus rikoksen kohteeksi tai tapaturmaan joutumisesta Rikoksen pelolla on monissa uhritutkimuksissa tarkoitettu huolestuneisuutta erilaisten väkivallantekojen ja omaisuusrikosten kohteeksi joutumisesta. Vuoden 2003 haastatteluissa kysyttiin näiden lisäksi huolissaan oloa erilaisiin tapaturmiin joutumisesta. Tässä raportissa tarkastellaan seuraavia huolen aiheita: 1) kotimurto, 2) väkivallan kohteeksi joutuminen iltaisin kodin ulkopuolella, 3) väkivalta työtehtävissä, 4) sukupuolinen lähentely ja väkisinmakaaminen, 5) liikennetapaturma, 6) työtapaturma sekä 7) koti- tai vapaa-ajan tapaturma. Murtautuminen kotiin, miehet Murtautuminen kotiin, naiset Väkivalta iltaisin ulkona, miehet Väkivalta iltaisin ulkona, naiset Sukupuolinen lähentely, raiskaus, naiset Sukupuolinen lähentely, miehet Väkivalta työssä, miehet Väkivalta työssä, naiset % Kuvio 18 Erilaisia rikoksen kohteeksi joutumista koskevia huolestumisen aiheita. Miehet ja naiset, erittäin ja jonkin verran huolestuneet, vuotiaat, (%), vuodet 1988, 1993, 1997 ja 2003 Kysymysten tarkka sanamuoto on liitetaulukossa 5 Naisten johtavat huolenaiheet eri tutkimusvuosina ovat koskeneet väkivallan kohteeksi joutumista illalla ulkona sekä heidän kotiinsa murtautumista. Miehillä yleisin huolen aihe on ollut kotiin murtautuminen.

29 26 Yleishavainto kuviosta 18 on se, että eri rikosten uhriksi joutumista koskeva huolestuneisuus on vähentynyt sekä miehillä että naisilla vuodesta Poikkeuksena on naisten huolestuneisuus väkivallan kohteeksi joutumisesta työtehtävissä, joka on hieman lisääntynyt. Huoli kotiin murtautumisesta sekä väkivallan kohteeksi joutumisesta illalla kodin ulkopuolella on suunnilleen vuoden 1988 huolestuneisuuden tasolla, naisten huolestuneisuus sukupuolisen lähentelyn tai raiskauksen kohteeksi joutumisesta on vuoden 1988 tasoa huomattavasti pienempi. Kuvioon 18 liittyen on syytä todeta, että vaikka lähes puolet naisista on ainakin jonkin verran huolissaan väkivallan kohteeksi joutumisesta ulkona iltaisin, erittäin huolestuneita oli vajaat seitsemän prosenttia. Muissa huolestuneisuutta mittaavissa kysymyksissä erittäin huolestuneiden osuudet olivat tätä pienempiä (liitetaulukko 5). Vuonna 2003 kysyttiin ensimmäisen kerran huolestuneisuutta erilaisten tapaturmien kohteeksi joutumisesta. Sekä miehet että naiset olivat useammin huolissaan liikennetapaturmaan joutumisesta kuin esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutumisesta iltaisin ulkona. Vapaa-ajan tapaturmista on huolestunut huomattavasti pienempi osa väestöstä kuin liikennetapaturmista. Kuvion 19 työtapaturmista huolestuneiden osuus on laskettu koko väestöstä, jolloin mukana ovat myös ne, jotka eivät ole työssä. Haastatteluhetkellä työssä olevista miehistä 30, naisista 26 prosenttia oli huolissaan työtapaturmaan joutumisesta % Liikennetapaturmat Miehet Naiset Vapaa-ajan tapaturmat Miehet Naiset Työtapaturmat Miehet Naiset Kuvio 19 Miesten ja naisten huolissaan oleminen liikennetapaturman, vapaa-ajan tapaturman ja työtapaturman kohteeksi joutumisesta, vuotiaat, 2003 (%)

30 27 Tutkimusaineisto Tutkimuksen haastattelut teki Tilastokeskus. Aineisto kerättiin haastattelemalla puhelimitse (käyntinä ellei vastaajaa tavoitettu puhelimitse) Väestötietojärjestelmästä poimittua 15 vuotta täyttänyttä henkilöä maalistoukokuussa ja elo-lokakuussa vuonna Haastattelukielet olivat suomi ja ruotsi. Lähtöotoksen koko oli henkilöä. Vastausprosentti oli 81. Tulokset on laskettu painottamalla otostiedot vastaamaan väestötasoa. Aineistoon on samalla tehty katokorjaus sukupuolen, ikäryhmän ja asumaalueen mukaan. Liikennetapaturmaksi on määritelty tapaturma, jossa oli uhrin lisäksi mukana vähintään yksi liikenneväline ja joka tapahtui liikennealueella. Tapaturman yleisenä kriteerinä oli fyysisen vamman aiheutuminen. Liikennetapaturmista on lisäksi kerätty tiedot onnettomuuksista, joissa ei syntynyt fyysisiä vammoja. Aikaväli, jota tiedot koskevat, on 12 kuukautta haastatteluhetkestä. Työtapaturmia ovat tapaturmat, jotka sattuivat työpaikalla tai työmatkalla, ja jotka eivät olleet liikennetapaturmia. Kotitapaturma on omassa asunnossa, muussa asunnossa, asunnon pihapiirissä tai kesämökillä sattunut tapaturma. Liikuntatapaturma on ohjattua tai vapaamuotoista liikuntaa, urheilua tai pelejä harrastettaessa syntynyt tapaturma. Muut vapaaajan tapaturmat käsittävät jäljelle jäävät tapaturmat, esimerkiksi kaatumisen ostosmatkalla. Uhkailu ja väkivalta samoin kuin omaisuusrikokset määriteltiin luettelemalla joukko niitä kuvaavia tyypillisiä tilanteita. Uhkailu ja väkivalta käsittivät uhkailun ja liikkumisen estämisen, tönimisen ja kiinni tarttumisen, lyönnin, josta ei seurannut näkyvää jälkeä, lyönnin, josta aiheutui mustelmia, haavoja tai luunmurtumia, aseellisen väkivallan, seksuaalisen väkivallan ja muun väkivallan. Seksuaalista väkivaltaa koskeva kysymys on tehty vain vuosien 1997 ja 2003 haastatteluissa. Vuonna 2003 esitettiin vielä täsmentävä kysymys läheisväkivallasta. Kun uudempia tuloksia on vertailtu aikaisempiin, ne on tehty yhteismitallisiksi karsimalla uusien kysymysten vastaukset. Omaisuusrikoksiin kuuluivat autovarkaus, varkaus autosta, auton vahingoittaminen, moottoripyörävarkaus, polkupyörävarkaus, asuntomurto ja sen yritys, henkilökohtaisen omaisuuden varkaus (ryöstö määriteltiin väkivallan erityistapauksena) ja muut omaisuusrikokset. Omaisuusrikoksia selvittävien rikosten muotoilu on vuoden 1997 tutkimuksesta alkaen muutettu vertailukelpoiseksi Kansainvälisen rikosuhritutkimuksen (ICVS) kysymysten kanssa. Tulokset ovat otokseen perustuvia estimaatteja. Otostutkimuksiin voi sisältyä sekä satunnaisvaihtelua että systemaattista vaihtelua. Satunnaisvaihte-

31 28 lun suuruus voidaan arvioida luottamusvälilaskelmilla prosentin todennäköisyydellä tulokset poikkeavat koko otoksen tasolla suurimmillaan noin yhden prosenttiyksikön prosenttilukuestimaatin koosta, miesten tai naisten tuloksissa noin 1,5 prosenttiyksikköä. Systemaattista virhettä tuloksiin voi aiheutua eri tekijöistä, kuten kysymysten muotoilusta, muistamattomuudesta tai tietoisesta salailusta ja liioittelusta. Vertailtavat haastattelukysymykset on toistettu yllä mainituin poikkeuksin jokseenkin samanlaisina eri tutkimusvuosina. Samoin tutkimuksen tietojenkeruuasetelma on ollut sama. Uhrihaastattelut on tehty Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Haastatteluajankohta on vuosina 1980, 1993 ja 1997 ollut syksy. Vuosina 1988 ja 2003 puolet haastatteluista on tehty kevättalvella, puolet syksyllä (vuonna 2003 elo-lokakuussa). Koska lievien tapaturmien mieleen palauttaminen koko vuoden ajalta on vaikeaa, haastatteluajankohdalle ominaisten tapaturmien (esim. liukastumiset talvella) osuus saattaa kasvaa. Tässä raportissa käytetyllä tarkkuustasolla eivät eri vuodenaikoina tehdyt haastattelut tuota juurikaan erilaisia tuloksia. Esimerkiksi miesten ja naisten koti-, liikunta- ja muiden vapaa-ajan tapaturmien kokonaismäärässä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa eri vuodenaikoina tehtyjen haastattelujen välillä. Myöskään miesten ja naisten huolestuneisuus rikoksen kohteeksi joutumisesta ei vaihdellut eri vuodenaikoina tehdyissä haastatteluissa. 5 Prosenttiluvun 95 %:n luottamusvälin laskukaava: p 1,96* neliöjuuri(p*(100-p)/(n-1))

32 Kirjallisuutta Aromaa Kauko. 1990a. Tahallinen väkivalta. Teoksessa Heiskanen Markku, Aromaa Kauko, Niemi Hannu, Ruusinen Anneli ja Sirén Reino (1991). Tapaturmat ja väkivalta Tilastokeskus SVT Oikeus 1990:7. Pieksämäki: Tilastokeskus, Aromaa Kauko & Heiskanen Markku Väkivalta. Julkaisussa Suomalaisten turvallisuus Haastattelututkimus rikosten ja tapaturmien kohteeksi joutumisesta sekä rikoksen pelosta. Tilastokeskus SVT Oikeus 1996:17 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 139. Helsinki: Tilastokeskus, Aromaa Kauko & Heiskanen Markku. 2000a. Väkivalta. Julkaisussa Heiskanen Markku, Aromaa Kauko, Niemi Hannu ja Sirén Reino (2000). Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelujen tuloksia vuosilta Tilastokeskus Oikeus 2000:1 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. Helsinki: Tilastokeskus, Aromaa Kauko & Heiskanen Markku. 2000b. Suomalaisten rikosriskit. Kansainvälisen rikosuhritutkimuksen Suomea koskevia tuloksia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 49. Helsinki. van Dijk, Jan J. M. & Mayhew, P. & Killias, M Experiences of Crime Across the World. Key Findings from the 1989 International Crime Survey. Deventer: Kluwer Law and Taxation Publishers. Heiskanen Markku & Aromaa Kauko Suomalaisten turvallisuus Vuoden 1997 haastattelututkimuksen ennakkotietoja tapaturmien ja rikosten kohteeksi joutumisesta. Tilastokeskus SVT Oikeus 1998:7 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 35. Helsinki: Tilastokeskus. Heiskanen Markku & Piispa Minna Usko, toivo, hakkaus. Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Tilastokeskus SVT Oikeus 1998:12 ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Sukupuolten tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus. Heiskanen Markku & Aromaa Kauko & Niemi Hannu & Sirén Reino Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelujen tuloksia vuosilta Tilastokeskus Oikeus 2000:1 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. Helsinki: Tilastokeskus. Van Kesteren John & Mayhew Pat & Nieuwbeerta Paul Criminal Victimisation in Seventeen Industrialised Countries. Key findings from the 2000 International Crime Victims Survey. Onderzoek en beleid 187. NSCR, WODC.

33 Lättilä & Heiskanen & Komulainen & Niskanen & Sirén Tapaturmat ja väkivalta. Haastattelututkimus tapaturmien ja väkivallan yleisyydestä ja terveyshaitoista. Tilastokeskuksen tutkimuksia N:o 80. Helsinki: Tilastokeskus. Niemi Hannu Rikoksen pelko ja varotoimet. Teoksessa Heiskanen Markku, Aromaa Kauko, Niemi Hannu ja Sirén Reino (2000). Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelujen tuloksia vuosilta Tilastokeskus Oikeus 2000:1 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. Helsinki: Tilastokeskus, Seppänen Susanna Rikoksen pelko. Tilastokeskus SVT Oikeus 1991:2. Helsinki: Tilastokeskus. Sirén Reino Turvallisuusindikaattori. Teoksessa Heiskanen Markku, Aromaa Kauko, Niemi Hannu ja Sirén Reino (2000). Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelujen tuloksia vuosilta Tilastokeskus Oikeus 2000:1 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. Helsinki: Tilastokeskus, Törnudd Patrik Measuring victimisation. Teoksessa The OECD social indicator development programme. Special Studies No.6. Paris,

34 Liitetaulukot Taulukko 1 Taulukko 2 Taulukko 3 Taulukko 4 Taulukko 5 Vammaan johtaneet tapaturma- ja väkivaltatapahtumat sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Tilastoyksikkönä on tapahtuma Vammaan johtaneiden tapaturmien ja väkivallan kohteeksi joutuneet henkilöt sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Tilastoyksikkönä on henkilö Vammaan johtaneet tapaturma- ja väkivaltatapahtumat sukupuolen, vamman laadun ja vahinkotyypin mukaan Tilastoyksikkönä on tapahtuma Vammaan johtaneet tapaturma- ja väkivaltatapahtumat sukupuolen, hoidon ja hoitotoimenpiteen mukaan Tilastoyksikkönä on tapahtuma Huolestuneisuus rikosten ja tapaturmien kohteeksi joutumisesta sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Tilastoyksikkönä on henkilö

35 Taulukko 1 Vammaan johtaneet tapaturma- ja väkivaltatapahtumat sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Tilastoyksikkönä on tapahtuma 1 Yhteensä Vahinkotyyppi Väkiluku Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Sukupuoli mies Vahinkotyyppi Väkiluku Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Sukupuoli nainen Vahinkotyyppi Väkiluku Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Kaikkien taulukoiden luvut on laskettu otoksesta korottamalla ne kyseisen väestöryhmän kokoa vastaaviksi. Luvut ovat näennäisestä tarkkuudesta huolimatta tilastollisia estimaatteja.

36 34 Taulukko 2 Vammaan johtaneiden tapaturmien ja väkivallan kohteeksi joutuneet henkilöt sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Tilastoyksikkönä on henkilö Yhteensä Vahinkotyyppi Väkiluku Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Sukupuoli mies Vahinkotyyppi Väkiluku Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Sukupuoli nainen Vahinkotyyppi Väkiluku Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä

37 35 Taulukko 3 Vammaan johtaneet tapaturma- ja väkivaltatapahtumat sukupuolen ja vahinkotyypin mukaan Tilastoyksikkönä on tapahtuma Yhteensä Vahinkotyyppi Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Vamman laatu Aivotärähdys Nyrjähdys, venähdys Mustelmia päähän Mustelmia muualle kehoon Haavoja päähän Haavoja muualle kehoon Luunmurtumia päähän Luunmurtumia muualle kehoon Vamma hampaisiin Jokin sisäinen vamma Palovamma Silmävamma Muu vähäinen vamma Muu vamma Ei tietoa vamman laadusta Sukupuoli mies Vahinkotyyppi Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Vamman laatu Aivotärähdys Nyrjähdys, venähdys Mustelmia päähän Mustelmia muualle kehoon Haavoja päähän Haavoja muualle kehoon Luunmurtumia päähän Luunmurtumia muualle kehoon Vamma hampaisiin Jokin sisäinen vamma Palovamma Silmävamma Muu vähäinen vamma Muu vamma Ei tietoa vamman laadusta

38 36 Sukupuoli nainen Vahinkotyyppi Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Vamman laatu Aivotärähdys Nyrjähdys, venähdys Mustelmia päähän Mustelmia muualle kehoon Haavoja päähän Haavoja muualle kehoon Luunmurtumia päähän Luunmurtumia muualle kehoon Vamma hampaisiin Jokin sisäinen vamma Palovamma Silmävamma Muu vähäinen vamma Muu vamma Ei tietoa vamman laadusta

39 37 Taulukko 4 Vammaan johtaneet tapaturma- ja väkivaltatapahtumat sukupuolen, hoidon ja hoitotoimenpiteen mukaan Tilastoyksikkönä on tapahtuma Yhteensä Vahinkotyyppi Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Hoito Ei saanut mitään hoitoa Sai ensiavun tai kävi lääkärissä, mutta ei jäänyt sairaalahoitoon Joutui heti jäämään sairaalaan Joutui myöhemmin sairaalaan Sai muuta hoitoa Ei tietoa Hoitotoimenpide Ei hoitoa Lepoa Lääkehoito Haavaside Lastoitus, ideal-, tukiside Tikkejä Kipsi Kirurginen leikkaus Muu Ei tietoa

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 103

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 103 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 13 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Reino Sirén

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 37/2014. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2013 Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia

OPTL. Verkkokatsauksia 37/2014. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2013 Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Petri Danielsson & Venla Salmi & Reino Sirén Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2013 Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia Tiivistelmä Verkkokatsauksia

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 4/2008. Omaisuusrikosten kohteeksi joutuminen 2006: yleisyys, piirteet ja muutokset. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

OPTL. Verkkokatsauksia 4/2008. Omaisuusrikosten kohteeksi joutuminen 2006: yleisyys, piirteet ja muutokset. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Reino Sirén Omaisuusrikosten kohteeksi joutuminen 2006: yleisyys, piirteet ja muutokset Verkkokatsauksia 4/200 Sisällys Tiivistelmä 1 1 Uhritutkimusten tarkoitus ja

Lisätiedot

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Liite 2 Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Tämä katsaus perustuu henkirikoksia koskeviin tietoihin ja Kansainvälisestä rikosuhritutkimuksesta (ICVS) saatuihin haastattelutietoihin

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

4 Rikollisuuden pelko Hannu Niemi

4 Rikollisuuden pelko Hannu Niemi III.4 Rikollisuuden pelko 219 4 Rikollisuuden pelko Hannu Niemi Ihmisten turvallisuuden tunne koostuu useasta erilaisesta tekijästä. Rikollisuuden pelko luo vain yhden näkökulman turvallisuuteen. Rikollisuuden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 28/2013. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2012. Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia

OPTL. Verkkokatsauksia 28/2013. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2012. Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Reino Sirén & Petri Danielsson & Janne Kivivuori Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2012 Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia Tässä raportissa

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 10/2009. Opettajiin kohdistuva häirintä ja väkivalta 2008. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tiivistelmä

OPTL. Verkkokatsauksia 10/2009. Opettajiin kohdistuva häirintä ja väkivalta 2008. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tiivistelmä OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Venla Salmi & Janne Kivivuori Opettajiin kohdistuva häirintä ja väkivalta 2008 Tiivistelmä Verkkokatsauksia 10/2009 Sisällys Tiivistelmä 1 1 Vuoden 2008 opettajakysely

Lisätiedot

2 Parisuhdeväkivallan kohteeksi joutumisen yleisyys

2 Parisuhdeväkivallan kohteeksi joutumisen yleisyys OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Petri Danielsson & Venla Salmi Suomalaisten kokema parisuhdeväkivalta 2012 Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia Verkkokatsauksia 3/2013 Sisällys Tiivistelmä 1

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

4 Rikollisuuden pelko Hannu Niemi

4 Rikollisuuden pelko Hannu Niemi II.B.4 Rikollisuuden pelko 279 4 Rikollisuuden pelko Hannu Niemi Ihmisten turvallisuuden tunne koostuu useasta erilaisesta tekijästä. Rikollisuuden pelko luo vain yhden näkökulman turvallisuuteen. Rikollisuuden

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

TUHANSIEN ISKUJEN MAA Miesten kokema väkivalta Suomessa

TUHANSIEN ISKUJEN MAA Miesten kokema väkivalta Suomessa Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti (HEUNI) PL 444 00531 Helsinki Julkaisusarja No. 66 Verkkojulkaisu Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen TUHANSIEN ISKUJEN

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

TUHANSIEN ISKUJEN MAA

TUHANSIEN ISKUJEN MAA European institute for crime prevention and control, affiliated with the United Nations Report nro 66 H E U N I TUHANSIEN ISKUJEN MAA Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen

Lisätiedot

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 )

Tapaturmien tilastointi. ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Liite 2. Tapaturmatilanne ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista sattuu kotona ja vapaa-ajalla Lähes 80 % vammaan johtaneista

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Väkivalta pois palvelutyöstä oikeudelliselta kannalta. Työpaikkaväkivallan yleisyys

Väkivalta pois palvelutyöstä oikeudelliselta kannalta. Työpaikkaväkivallan yleisyys Työturvallisuuskeskus Väkivalta pois palvelutyöstä aamuteemaseminaari 17.11.2008 Helsinki Väkivalta pois palvelutyöstä oikeudelliselta kannalta Oikeusministeri Tuija Brax, Oikeusministeriö Työpaikkaväkivallan

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Liite 1. Tutkimusaineisto. Johdanto

Liite 1. Tutkimusaineisto. Johdanto Liite 1 Tutkimusaineisto Johdanto Tutkimus perustuu Euroopan komission pääosin rahoittaman eurooppalaisen rikosuhritutkimuksen koetutkimuksen Suomen aineistoon. Eurostat suunnittelee toteuttavansa vuonna

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Suomalaiset tapaturmien uhreina 2009

Suomalaiset tapaturmien uhreina 2009 Kari Haikonen Anne Lounamaa (toim.) Suomalaiset tapaturmien Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia RAPORTTI 13 2010 Kirjoittajat: Kari Haikonen (FM), tutkija, THL Anne Lounamaa (VTM), erikoistutkija, THL

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 49.

tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 49. LÄHTEET Aaltio, Sirkka-Liisa. 2002. Maahanmuuttajanaiset. Raportissa Nurmi, Reet ja Helander, Reetta (2002) toim. Väkivalta ei tunne kulttuurisia rajoja. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 II RIKOSLAJIT...5 1 Rikollisuuden rakenne ja

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 27/2012. Katsaus nuorten rikoskäyttäytymiseen ja uhrikokemuksiin 2012. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.

OPTL. Verkkokatsauksia 27/2012. Katsaus nuorten rikoskäyttäytymiseen ja uhrikokemuksiin 2012. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Venla Salmi Katsaus nuorten rikoskäyttäytymiseen ja uhrikokemuksiin 01 Tässä katsauksessa esitellään tiiviisti Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen seitsemännen, keväällä

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Turvallisuustutkimus 2009

Turvallisuustutkimus 2009 TT Oulun poliisilaitos Raportti Turvallisuustutkimus 3.8. TT Oulun poliisilaitos TT Oulun poliisilaitos Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Turvallisuutta koskevat kysymykset 4 3. Rikoksen uhriksi joutuneet

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia 1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS Tausta-aineisto Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 16.12.2004 klo 10.00 Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 voimaan tulleella

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Siis tosi turvallinen paikka

Siis tosi turvallinen paikka HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia 2007 6 MARTTI TUOMINEN Siis tosi turvallinen paikka Helsingin turvallisuuskysely vuonna 2006 Kuva: Matias Kukkonen Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-001-0

Lisätiedot

NAISIIN KOHDISTUNUT VÄKIVALTA 2005. Minna Piispa & Markku Heiskanen & Juha Kääriäinen & Reino Sirén ENGLISH SUMMARY VIOLENCE AGAINST WOMEN IN FINLAND

NAISIIN KOHDISTUNUT VÄKIVALTA 2005. Minna Piispa & Markku Heiskanen & Juha Kääriäinen & Reino Sirén ENGLISH SUMMARY VIOLENCE AGAINST WOMEN IN FINLAND OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 225 Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti (HEUNI) Publication Series No. 51 Minna Piispa & Markku Heiskanen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007

Työtapaturmat 2007. Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Työmarkkinat 2009 Työtapaturmat 2007 Työtapaturmia 149 000 Suomessa vuonna 2007 Vuoden 2007 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 149 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 137 000 ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006

Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työmarkkinat 2008 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Työtapaturmat Suomessa vuonna 2006 Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli 146 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä sattui noin 134

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

MYÖS VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA.

MYÖS VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. MYÖS VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. Via Vis Väkivaltatyön hanke Kodin ulkopuolista väkivaltaa vähentävä ja ehkäisevä hanke Oulun Seudun Setlementti ry (OSS ry) OULUNSETLEMENTTI.FI/VIAVIS/ Monikulttuurinen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Katsaus suomalaisten turvallisuusasenteisiin

Katsaus suomalaisten turvallisuusasenteisiin Katsaus suomalaisten turvallisuusasenteisiin Suhtautuminen rikoksiin, väkivaltaan ja tapaturmiin sekä niiden ehkäisyyn Korkeakouluharjoittelija Aura Kostiainen 2.8.2010 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työpaikkaväkivaltaan on kiinnitetty Suomessa viime. Työpaikkaväkivalta kohdistuu nuoriin lääkäreihin. terveydenhuolto. Terveydenhuoltotutkimus

Työpaikkaväkivaltaan on kiinnitetty Suomessa viime. Työpaikkaväkivalta kohdistuu nuoriin lääkäreihin. terveydenhuolto. Terveydenhuoltotutkimus Terveydenhuoltotutkimus Mira Kajantie, Jukka Vänskä Työpaikkaväkivalta kohdistuu nuoriin lääkäreihin Lähtökohdat Noin 140 000 työntekijää joutuu vuosittain työpaikkaväkivallan uhriksi. Väkivallan uhka

Lisätiedot

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) miljoonaa euroa Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus) 16 14 16 14 työmatkatapaturmat, vapaa-ehtoisesti vakuutetut yrittäjät 12 1 8 12 1 8 työmatkatapaturmat,

Lisätiedot