OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 58 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTTEITA 29 SUOMALAISTEN TURVALLISUUS 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 58 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTTEITA 29 SUOMALAISTEN TURVALLISUUS 2003"

Transkriptio

1 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 58 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTTEITA 29 Markku Heiskanen & Reino Sirén & Kauko Aromaa SUOMALAISTEN TURVALLISUUS 2003 Vuoden 2003 haastattelututkimuksen ennakkotietoja suomalaisten tapaturmien ja rikosten kohteeksi joutumisesta ja pelosta Helsinki 2004

2 ESIPUHE Tässä selosteessa käsitelty tutkimussarja perustuu OECD:n sosiaali-indikaattoriohjelman väestön fyysisen turvallisuuden mittaamista koskevaan suositukseen, joka laadittiin 1970-luvun lopulla. Fyysistä turvallisuutta on mitattu kartoittamalla haastattelututkimuksen avulla äkilliset, odottamattomat, ulkoisten tekijöiden aiheuttamat, suomalaisten terveyttä vahingoittaneet tapahtumat, jotka on luokiteltu liikenne-, työ-, koti-, liikunta- ja muihin vapaa-ajan tapaturmiin sekä väkivaltaan. Lisäksi on selvitetty omaisuusrikosten kohteeksi joutumista, rikosten pelkoa sekä väestön turvallisuuskäsityksiä. Sarjan uusin aineisto, joka edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä, on kerätty vuonna Tuloksia verrataan vuosina 1980, 1988, 1993 ja 1997 tehtyihin samanlaisiin tutkimuksiin. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetusministeriö. Tässä julkaisussa esitetään ennakkotulokset tutkimuksen keskeisistä aihepiireistä. Eri ilmiöitä koskevat tutkimusraportit ilmestyvät myöhemmin. Helsingissä 16. päivänä helmikuuta 2004 Markku Heiskanen Erikoistutkija Poliisiammattikorkeakoulu Reino Sirén Erikoistutkija Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Kauko Aromaa Johtaja YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI)

3 SISÄLTÖ Joka viides suomalainen sai vammoja tapaturmista tai väkivallasta... 1 Vamman aiheuttaneet tapaturmat ja väkivalta... 2 Liikennetapaturmat... 5 Työtapaturmat... 7 Kotitapaturmat... 9 Liikuntatapaturmat Muut vapaa-ajan tapaturmat Uhkailu ja väkivalta Väkivaltatapausten määrä Väkivallan kohteeksi joutuminen Väkivaltatilanteet Väkivallan uhrit Poliisille ilmoittaminen Omaisuusrikokset Huolestuneisuus rikoksen kohteeksi tai tapaturmaan joutumisesta Tutkimusaineisto Kirjallisuutta Liitetaulukot... 31

4 Joka viides suomalainen sai vammoja tapaturmista tai väkivallasta % ikäryhmästä Joka viidennelle (19 %) vuotiaalle suomalaiselle ( henkilölle) aiheutui vuonna 2003 fyysinen vamma 1 tapaturmasta tai väkivallasta. Samalle henkilölle on voinut sattua useampia tapaturmia tai väkivallantekoja vuoden aikana, joten tapaturma- ja väkivaltatapausten määrä on suurempi, tapausta. 75 vuotta täyttäneistä 17 prosenttia ( henkilöä) oli joutunut vamman aiheuttaneen tapaturman tai väkivallan kohteeksi ( tapausta). Vammaan johtaneen tapaturman tai väkivallan kohteeksi joutuminen on nuorilla yleisintä. Uhriksi joutumiset vähenevät iän myötä, mutta lisääntyvät jonkin verran, kun siirrytään 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmään. Toinen kuviosta 1 näkyvä havainto on se, että vuotiailla miehillä tapaturmat ja väkivalta ovat yleisempiä kuin naisilla vuotiailla sekä heitä iäkkäämmillä naisilla tapaturmat ovat yleisempiä kuin samaan ikäryhmään kuuluvilla miehillä. 75 vuotta täyttäneiden naisten ikäryhmän hieman miehiä korkeampi keski-ikä lienee osaselitys siihen, että naisille sattuu tässä ikäryhmässä enemmän tapaturmia kuin miehille. Osa iäkkäiden naisten tapaturmien suhteellisen korkeasta tasosta selittynee sillä, että iäkkäät naiset toimivat iäkkäitä miehiä enemmän kotona ja kodin ulkopuolella. Myös eräät fysiologiset tekijät, kuten osteoporoosi, saattavat vaikuttaa iäkkäiden naisten vammalukuihin. 75- Miehet Naiset Kuvio 1 Vamman aiheuttaneen tapaturman tai väkivallan kohteeksi joutuneiden osuudet (%) 15 vuotta täyttäneistä miehistä ja naisista eri ikäryhmissä, Vammojen luokitus on liitetaulukossa 3. Vertailtaessa eri vuosien tutkimustuloksia tulokset koskevat ikäryhmää vuotiaat, koska kaikkina vertailuvuosina ei ole kerätty tietoja 75 vuotta täyttäneiltä.

5 2 Vammoja aiheuttaneiden tapaturmien ja väkivallan kohteeksi joutuneiden henkilöiden määrä on vuodesta 1997 lisääntynyt kahdella ja puolella prosenttiyksiköllä 2. Uhriksi joutuneiden osuus on korkeampi kuin minkään aikaisemman vertailuvuoden luku. Nousu on suurelta osin peräisin koti- ja liikuntatapaturmiin joutuneiden henkilöiden osuuden kasvusta. Samoin fyysisiin vammoihin johtanut väkivalta on lisääntynyt. Uhrien määrän kasvu vuoteen 1997 verrattuna on näissä kolmessa ryhmässä tilastollisesti merkitsevä. (Taulukko 1.) Taulukko 1 Vuoden aikana erilaisten vamman aiheuttaneiden tapaturmien ja väkivallan kohteeksi joutuneiden vuotiaiden osuus (%) samanikäisestä väestöstä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 sekä uhriksi joutuneiden henkilöiden lukumäärä 2003 Vahinkotyyppi Kohteeksi joutuneet henkilöt Henkilöt (N) Yhteensä 17,1 16,7 17,0 16,5 19, Liikennetapaturmat 1,3 1,8 1,7 1,4 1, Työtapaturmat 5,8 5,2 3,6 4,5 4, Kotitapaturmat 3,5 3,5 4,5 4,6 5, Liikuntatapaturmat 4,4 4,0 4,7 5,3 7, Muut vapaa-ajan tapaturmat 1,9 2,1 2,8 2,5 2, Väkivalta 2,3 2,0 2,0 1,7 2, Vamman aiheuttaneet tapaturmat ja väkivalta Eniten vammoja syntyi liikunnan yhteydessä (kuvio 2). Liikuntatapaturmien määrä on kasvanut varsin tasaisesti 1980-luvun loppupuolelta eri tutkimuskerroilla. Vuodesta 1997 liikuntatapaturmat ovat lisääntyneet neljänneksellä. Kotitapaturmat ovat vuodesta 1997 lisääntyneet kolmanneksella. Myös kotitapaturmien trendi on 1980-luvun jälkeen kasvava. Työtapaturmat vähenivät 1990-luvun laman aikana. Vuosikymmenen lopulla niiden määrä lisääntyi. Lievää kasvua on tapahtunut edelleen vuodesta 1997 vuoteen Työtapaturmien 1980-luvun taso ei vielä kuitenkaan ole ylittynyt. 2 Vuoden 2003 uhriprosentin 95 %:n tilastollinen luottamusväli on 18,1 19,9 %. Ks. tutkimusaineistoa selostava kappale.

6 Fyysisiin vammoihin johtaneen väkivallan 3 lasku vuodesta 1980 ei ole jatkunut. Vammoihin johtanut väkivalta on lisääntynyt vuodesta 1997 vuoteen 2003 kolmanneksella palaten 1980-luvun alun tasolle. Muut vapaa-ajan tapaturmat (muut kuin koti- ja liikuntatapaturmat) ovat hieman vähentyneet vuodesta 1997 (6 %). Liikenteessä tapahtuneiden loukkaantumisten väheneminen 1980-luvun lopulla on puolestaan kääntynyt lievään nousuun. Liikennetapaturmat ovat lisääntyneet vuodesta 1997 yhdeksällä prosentilla. 3 Liikunta Koti Työ Väkivalta Muut Liikenne tapausta Kuvio 2 Vamman aiheuttaneiden tapaturmien ja väkivallan määrä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (tilastoyksikkönä tapaturma tai väkivallanteko, kohderyhmä vuotiaat) Vuosina 1988, 1997 ja 2003 selvitettiin myös 75 vuotta täyttäneiden tapaturmia ja väkivaltakokemuksia. Vanhusten tapaturmat ovat väestön ikääntyessä lisääntyneet. Vuonna 2003 heille sattuneet tapaturmaa olivat pääasiassa koti- ja muita vapaa-ajan tapaturmia. Vuonna 1997 tapahtui 75 vuotta täyttäneille , vuonna 1988 noin vamman aiheuttanutta tapaturmaa tai väkivallantekoa. 3 Väkivallan määrittelyä on tarkennettu vuosien 1997 ja 2003 haastatteluissa. Vertailtaessa eri vuosien tietoja luvut on muunnettu vastaamaan aikaisempaa määrittelyä.

7 4 Koti 27,1 % Työ 17,8 % Liikenne 6,1 % Väkivalta 9,8 % Liikunta 28,9 % Muu 10,3 % Kuvio 3 Eri vahinkotyyppien osuudet vuonna 2003 (%, kohteena 15 vuotta täyttäneet, N = ) Kaikista vammaan johtaneista tapaturmista ja väkivallasta kaksi kolmasosaa oli koti-, liikunta- ja muita vapaa-ajan tapaturmia. Tarkasteltaessa pelkästään tapaturmia oli koti-, liikunta- ja muiden vapaa-ajan tapaturmien osuus kaikista tapaturmista 73,5 prosenttia. (Kuvio 3.) Koti 23,1 % Miehet Työ 19,6 % Liikenne 6,1 % Väkivalta 8,7 % Koti 31,8 % Naiset Työ 15,7 % Liikenne 6,1 % Väkivalta 11,1 % Liikunta 35,1 % Muu 7,3 % Liikunta 21,4 % Muu 13,9 % Kuvio 4 Eri vahinkotyyppien osuudet vuonna 2003 miehillä ja naisilla. (%, kohteena 15 vuotta täyttäneet, N (miehet) = , N (naiset) = ) Miehillä vammoja aiheuttaneissa tapaturmissa ja väkivallassa painottuvat naisiin verrattuna liikuntatapaturmat sekä työtapaturmat. Koti- ja muut vapaaajan tapaturmat ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä (kuvio 4).

8 5 Liikennetapaturmat Vuonna 2003 sattui haastattelujen mukaan 15 vuotta täyttäneille kaikkiaan liikenneonnettomuutta. Fyysisiä vammoja aiheutui tapauksessa. Niistä sattui 75 vuotta täyttäneille Tässä julkaisussa tarkastellaan vertailtavuuden vuoksi vain vammaan johtaneita liikennetapaturmia. Vammaan johtaneet liikennetapaturmat ovat 1980-luvun lopun kasvun jälkeen hieman vähentyneet vuoteen Vuoden 2003 tutkimuksen mukaan ne ovat jälleen hieman lisääntyneet. Runsas puolet (55 %) vammoihin johtaneista liikennetapaturmista sattui miehille. Noin 38 prosenttia vamman aiheuttaneista liikennetapaturmista sattui uhrin liikkuessa henkilöautolla, pyöräillessä tapahtui 37 prosenttia, moottoripyörällä tai mopolla 16 prosenttia, jalkaisin kolme prosenttia. Suurimmat liikennetapaturmien riskiryhmät olivat nuoret ( vuotiaat) miehet ja naiset. Vuoden 2003 tuloksissa vuotiaiden miesten liikennetapaturmatiheys on kohonnut aikaisemmasta. Nuorinta ikäryhmää lukuun ottamatta naisten liikennetapaturmiin joutumisen yleisyydessä ei vuonna 2003 ollut suuria eroja, ja erot ovat aikaisemmista vuosista tasoittuneet (kuvio 5).

9 MIEHET NAISET Kuvio % Vamman aiheuttaneeseen liikennetapaturmaan vuoden aikana joutuneet miehet ja naiset eri ikäryhmissä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (%, tilastoyksikkönä on henkilö)

10 7 Työtapaturmat Vuonna 2003 sattui haastattelujen mukaan työtapaturmaa. Työtapaturmat vähenivät hieman vuodesta 1980 vuoteen Vuoden 1993 haastattelututkimuksessa työtapaturmien määrä väheni edelliseen haastattelukertaan verrattuna selvästi. Vuoden 1997 mittauksessa työtapaturmien määrä on lisääntynyt vuodesta 1993, ja vuonna 2003 niiden määrä on edelleen lisääntynyt tapauksella. Vuonna 2003 sattui 60 prosenttia työtapaturmista miehille. Työtapaturmaan oli vuoden aikana joutunut vajaat viisi prosenttia haastatelluista, ja yhdeksän prosenttia haastatteluhetkellä työssä olevista. Väestöön suhteutettu tapaturmatodennäköisyys oli vuonna 2003 korkein vuotiailla. Työtapaturmien riskit eri ikäryhmissä saadaan paremmin näkyviin suhteuttamalla työtapaturmien uhrien määrä työssä käyviin. Näin laskettuna selvästi erottuva riskiryhmä olivat nuoret, joista 13 prosenttia oli joutunut vuoden 2003 aikana työtapaturmaan, kun riski muissa väestöryhmissä oli 7 8 prosentin tasolla. (Kuvio 6.) Kuvio 6 % väestöstä % työssä olevista % Työtapaturmien kohteeksi joutuneet henkilöt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäryhmän väkilukuun ja työssä oleviin, 2003 (%) Naisten työtapaturmat ovat harvinaisempia kuin miesten. Työtapaturmaan joutuneiden naisten osuus on lisääntynyt kaikissa työikäisten naisten ikäryhmissä. Miesten työtapaturmat ovat lisääntyneet nuorilla ja vuotiailla. Muissa miesten ikäryhmissä työtapaturmat ovat vähentyneet. Vaikka naisten työtapaturmariski on muuten pienempi kuin miesten, naisten turvallisuutta työssä heikentää työpaikkaväkivalta, jota he kokevat useammin kuin miehet.

11 8 Työpaikkaväkivallan yleisyyttä tarkastellaan väkivaltaa koskevan jakson yhteydessä. Yleisimmät työtapaturmatilanteet olivat kaatuminen tai liukastuminen ( tapaturmaa), esineisiin satuttaminen ( tapaturmaa) ja äkillinen liike ( tapaturmaa) MIEHET NAISET % Kuvio 7 Vamman aiheuttaneeseen työtapaturmaan vuoden aikana joutuneet miehet ja naiset eri ikäryhmissä vuosina 1980, 1988, 1993,1997 ja 2003 (% väestöryhmästä, tilastoyksikkönä on henkilö)

12 9 Kotitapaturmat Vuonna 2003 kotitapaturmia sattui Kotitapaturmien määrä on pysynyt 1980-luvun vuosiin verrattuna korkeammalla tasolla 1990-luvun kummassakin mittauksessa. Vuonna 2003 kotitapaturmien määrä on lisääntynyt edelleen. Kasvu koskee sekä miehiä että naisia. Kasvua vuoteen 1997 verrattuna on kolmannes. Kotitapaturmista sattui vajaa puolet (47 %) miehille. Miesten osuus kotitapaturmista on jatkuvasti kasvanut (15 74-vuotiaista 1980: 36 %, 1988: 39 %, 1993: 41 %, 1997: 47 %, 2003: 50 %). Yleisimmät kotitapaturmatilanteet olivat kaatuminen tai liukastuminen (41 % tapaturmista), satuttaminen terävään esineeseen (15 %) ja palovammat (15 %). Naisilla kaatumiset ja liukastumiset sekä palovammat olivat yleisempiä kuin miehillä. Miehillä esineisiin satuttamiset olivat yleisempiä kuin naisilla. Kotitapaturma sattui vuonna 2003 miehille useimmin huolto-, korjaustai rakennustöissä ulkona (45 000, naisille tapaturmaa), muun liikkumisen yhteydessä kotona ( tapaturmaa) tai harrastusten yhteydessä (18 000, naiset tapaturmaa). Naisten tapaturmat sattuvat yleisimmin ruuan valmistamisen yhteydessä ( tapaturmaa, miehille ), siivoamisen tai pyykinpesun yhteydessä (21 000, miehillä tapaturmaa) tai muun liikkumisen yhteydessä kotona ( tapaturmaa). Kotitapaturmien riskiryhmä ovat 75 vuotta täyttäneet naiset. Myös iäkkäämmillä miehillä kotitapaturman riski kasvaa. Nuorilla miehillä kotitapaturmat ovat lisääntyneet aikaisempiin tutkimusvuosiin verrattuna. Kotitapaturmien määrä on kasvanut kaikissa miesten ikäryhmissä, samoin naisilla vuotiaita lukuun ottamatta.

13 MIEHET NAISET % Kuvio 8 Vamman aiheuttaneeseen kotitapaturmaan vuoden aikana joutuneet miehet ja naiset eri ikäryhmissä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (% väestöryhmästä, tilastoyksikkönä on henkilö)

14 11 Liikuntatapaturmat Liikuntatapaturmat ovat 1990-luvulta lähtien olleet yleisin vamman aiheuttanut tapaturmatyyppi. Vuonna 2003 liikuntatapaturmia sattui Ne ovat lisääntyneet vuodesta 1997 neljänneksellä (27 %). Liikuntatapaturmista kaksi kolmasosaa sattui miehille Jalkapallo Salibandy, sähly Jääkiekko, jääpallo Lenkkeily, kävely Voimailulajit Laskettelu Hiihto Muu kuntourheilu Lentopallo Muu, esim. moottoriurheilu Rullaluistelu, -lautailu Judo, karate ym. Kamppailulajit Pyöräily Miehet Naiset Kuvio 9 Liikuntatapaturmien määrä eri lajeissa miehillä ja naisilla, 2003 (mukana lajit, joissa tapaturmia oli yli ) Miehille sattui vuonna 2003 eniten liikuntatapaturmia joukkuepeleissä: jalkapalloa pelatessa, salibandyssä, jääkiekossa. Yleisiä olivat myös lenkkeily- ja voimailutapaturmat. Naisten liikuntatapaturmat sattuivat useimmin lenkkeillessä ja muuta kuntourheilua harrastettaessa. Liikuntatapaturmariski on erityisen korkea nuorilla miehillä, mutta myös nuorilla naisilla se on korkeampi kuin muilla naisten ikäryhmillä. Tämä johtunee siitä, että nuoret harrastavat muita enemmän erityisesti tapaturmaalttiita joukkuelajeja. Kaikenikäisten naisten liikuntatapaturmat ovat lisääntyneet. Sama koskee kaikkia muita paitsi vuotiaita miehiä. Erityisen suurta oli liikuntatapaturmien kasvu vuotiailla.

15 MIEHET NAISET % Kuvio 10 Vamman aiheuttaneeseen liikuntatapaturmaan vuoden aikana joutuneet miehet ja naiset eri ikäryhmissä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (% väestöryhmästä, tilastoyksikkönä on henkilö)

16 13 Muut vapaa-ajan tapaturmat Muuksi vapaa-ajan tapaturmaksi määriteltiin tapaturma, joka ei ole liikenne-, työ-, koti- tai liikuntatapaturma. Vuonna 2003 muita vapaa-ajan tapaturmia sattui , joista miehille 39 prosenttia. Muut vapaa-ajan tapaturmat ovat miehillä hieman lisääntyneet, naisilla niiden määrä on suunnilleen sama kuin vuonna Tyypillinen muu vapaa-ajan tapaturma oli kaatuminen tai liukastuminen (81 % tapauksista). Yleisimmin kaatuminen tapahtui ostosmatkalla, muuten asioitaessa tai muun liikkumisen yhteydessä. Vuonna 2003 miesten riskiryhminä nousevat esiin 75 vuotta täyttäneet. Myös naisilla 75 vuotta täyttäneiden tapaturmaluku on suurin. Toiseksi eniten muita vapaa-ajan tapaturmia sattui nuorille (15 24-vuotiaat) naisille.

17 MIEHET NAISET % Kuvio 11 Vamman aiheuttaneeseen muuhun vapaa-ajan tapaturmaan vuoden aikana joutuneet miehet ja naiset eri ikäryhmissä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (% väestöryhmästä, tilastoyksikkönä on henkilö)

18 15 Uhkailu ja väkivalta Väkivalta on määritelty tämän tutkimussarjan haastatteluissa laajasti niin, että siihen kuuluvat fyysisiä vammoja aiheuttaneiden tapausten lisäksi sellaiset tilanteet, joissa oli kyse uhkailusta, liikkumisen estämisestä tai lyömisestä, josta ei tullut näkyvää jälkeä. Laajasti määriteltynä väkivalta on vähentynyt, mutta vammoja aiheuttaneiden väkivaltatilanteiden määrä on lisääntynyt vuodesta Väkivaltatapausten määrä Vuonna 2003 kohdistui vuotiaisiin väkivallantekoa tai väkivallalla uhkailua (75 vuotta täyttäneisiin noin 4 000). Lähes puolet tästä väkivallasta oli uhkailemisia (47 %). Kaikkiaan väkivaltatilanteita oli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 1997 ja saman verran kuin vuonna Väkivallan väheneminen koski lievää väkivaltaa, kuten liikkumisen estämisiä, tönimisiä ja lyömisen yrityksiä. Vakavampia väkivallantekoja oli vuonna 2003 jonkin verran enemmän kuin vuonna Muu väkivalta sisältää henkiseksi väkivallaksi luokiteltavaa tapausta, jotka tulivat ilmi haastatteluissa, mutta jotka eivät varsinaisesti kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Taulukko 2 Uhkailun ja väkivallan muodot vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (Tilastoyksikkönä on tapaus. Jos haastateltu oli vuoden aikana joutunut usean väkivallanteon kohteeksi, häneltä kysyttiin tiedot kolmesta viimeksi sattuneesta tapauksesta. Kohderyhmä vuotiaat) Yhteensä Uhkailu tai lyönnin yritys Liikkumisen estäminen, töniminen Lyönti, ei näkyvää jälkeä Lyönti, mustelmia Lyönti, haavoja tai luunmurtumia Potkiminen Aseellinen väkivalta Raiskaus tai sen yritys Muu väkivalta

19 16 Taulukon 2 tiedot esitetään myös kuviossa 12, jossa luokkia on yhdistetty siten, että tekotavaltaan vakavaksi väkivallaksi on luettu mustelmia, haavoja tai luunmurtumia aiheuttaneet lyönnit, potkiminen, aseellinen väkivalta sekä raiskaus ja raiskauksen yritys. Uhkailu tai lyönnin yritys Liikkumisen estäminen, töniminen Lyönti, ei näkyvää jälkeä 2003 Tekotavaltaan vakava väkivalta Muu väkivalta tapausta Kuvio 12 Uhkailun ja väkivallan muodot vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (tilastoyksikkönä on tapaus, kohderyhmä vuotiaat) Haastattelututkimuksien kattamalla ajanjaksolla väkivaltakokemuksia oli vähiten vuonna Väkivaltakokemukset kuitenkin lisääntyivät luvulla. Jos rajoitutaan vakavampaan, fyysisiin vammoihin johtaneeseen väkivaltaan, kehitys on ollut toisenlainen. Vakava väkivalta on johdonmukaisesti vähentynyt vuoteen 1997 saakka. Vuonna 2003 on kuitenkin tapahtunut käänne ja tapausten määrä oli lähes sama kuin vuonna 1980 (kuvio 13).

20 tapausta Kuvio 13 Fyysisen vamman aiheuttanut väkivalta vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (tilastoyksikkönä on tapaus, kohderyhmä vuotiaat) Väkivallan kohteeksi joutuminen Vuonna 2003 jonkin väkivallanteon kohteeksi, uhkailut mukaan lukien, kertoi joutuneensa noin joka kymmenes vuotias suomalainen (11 %). Uhriksi joutuneita oli vähiten 1980-luvun lopulla (8 %). Sittemmin uhkailua ja väkivaltaa kokeneiden osuus on jonkin verran lisääntynyt, kuten väkivaltatapausten määräkin. Vammoja väkivallasta sai vuonna 2003 noin kaksi sadasta vuotiaasta (2,3 %, henkilöä). Heidän osuutensa on tutkimusten kattamana runsaan 20 vuoden ajanjaksona vaihdellut kahden prosentin molemmin puolin (kuvio 14) Ei vammaa Vamma ,9 6 6,3 7,4 8, , ,7 2, Kuvio 14 Väkivallan kohteeksi joutuneiden vuotiaiden osuus väestöstä (%). Fyysisen vamman aiheuttanut väkivalta ja muu väkivalta

21 18 Väkivaltatilanteet Uhkailu- ja väkivaltatilanteet on seuraavassa jaettu viiteen tyyppiin. Perheväkivallaksi on määritelty perheenjäsenten välinen väkivalta. Pienryhmäväkivallalla tarkoitetaan muiden keskenään tuttujen välistä väkivaltaa. Työpaikkaväkivaltaa kohdataan työtehtävissä, katuväkivallassa tekijä on tuntematon ja se tapahtuu ulkona. Muu satunnainen väkivalta käsittää lähinnä ennestään tuntemattoman henkilön tekemän väkivallan sisätiloissa kuten ravintoloissa ja huvipaikoissa. Miehillä yleisimmät uhkailu- ja väkivaltatilanteet liittyvät ravintoloihin ja muihin huvipaikkoihin, katuympäristöön ja työhön (kuvio 15). Naisilla yleisimmät tilanteet liittyvät työhön, seuraavaksi yleisin tilannetyyppi on ravintola- ja huvipaikkaväkivalta. Vuodesta 1980 voidaan panna merkille eräitä kehityssuuntia. 4 Naisiin kohdistunut perheväkivalta ja pienryhmäväkivalta etenkin vamman aiheuttanut ja myös katuväkivalta näyttävät vähentyneen. Sen sijaan naisten kokema työpaikkaväkivalta on johdonmukaisesti lisääntynyt. Naiset kokivat määrällisesti eniten väkivaltaa ja uhkailua terveyden- ja sairaanhoidon ammateissa (lähes tapausta vuonna 2003, vuonna 1997), joiden uhriksi joutumisista naisten työpaikkaväkivallan kasvu on suurelta osin peräisin. Sosiaalialalla naisten väkivalta- ja uhkailukokemuksia kertyi tapausta ( vuonna 1997), opetusalalla naisten tapauksia oli (6 000 tapausta vuonna 1997). Miehillä kaikki väkivaltatilanteet olivat suunnilleen yhtä yleisiä tai hieman harvinaisempia vuonna 2003 kuin kuutta vuotta aikaisemmin, ja päinvastoin kuin naisilla, tämä koskee myös työssä koettua väkivaltaa. Miesten työssään kokemat väkivalta- ja uhkailutilanteet jakautuvat tasaisem- 4 Väestöhaastatteluissa saadut uhriksi joutumisen yleisyyttä kuvaavat luvut riippuvat olennaisesti tutkimuksen toteuttamistavasta. Siksi muiden tutkimusten, kuten vuonna 1997 tehdyn naisuhritutkimuksen ja poliisin syksyllä 2003 tekemän läänien turvallisuustutkimuksen tuloksia ei voida suoraan verrata tämän tutkimuksen tuloksiin. Esimerkiksi Suomessa tehty naisuhritutkimus tuotti korkeammat parisuhdeväkivallan kohteeksi joutumista koskevat luvut kuin käsillä oleva tutkimus. Tässä raportoitavan tutkimussarjan keskeisenä tavoitteena on mitata turvallisuuden kehitystä. Tulosten mukaan mm. perheväkivallan kehityssuunta on aleneva. Parisuhdeväkivaltaa oli naisten kokemasta perheväkivallasta vuonna 2003 yhdeksän tapausta kymmenestä, miesten kokemasta kaksi kolmasosaa. Nainen oli uhrina 90 prosentissa parisuhdeväkivaltaa. Kuviossa esitetty perheväkivallan määrä oli vuonna 2003 miehillä noin 1 000, naisilla tapausta pienempi kuin mittauksen kokonaissumma, koska perheväkivaltaa tarkentavan kysymyksen tulokset on vertailtavuuden vuoksi vähennetty, sillä tarkentavaa kysymystä ei tehty kolmella ensimmäisellä tutkimuskerralla.

22 min kuin naisilla monien eri ammattien kesken. Eniten tapauksia oli autonkuljettajilla, kiinteistönhoitajilla ja vartiointialalla. 19 Työpaikkaväkivalta Muu väkivalta Perheväkivalta Katuväkivalta Pienryhmäväkivalta MIEHET Työpaikkaväkivalta Muu väkivalta Perheväkivalta Katuväkivalta Pienryhmäväkivalta NAISET tapausta Kuvio 15 Kaikki uhkailu- ja väkivaltatilanteet miehillä ja naisilla 1980, 1988, 1993,1997 ja 2003 (15 74-vuotiaat)

23 20 Työpaikkaväkivalta Muu väkivalta Perheväkivalta Katuväkivalta Pienryhmäväkivalta MIEHET Työpaikkaväkivalta Muu väkivalta Perheväkivalta Pienryhmä Katu NAISET tapausta Kuvio 16 Vamman aiheuttaneet uhkailu- ja väkivaltatilanteet miehillä ja naisilla 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003

24 Vammaan johtivat miehillä erityisesti ravintola- ja muu huvipaikkaväkivalta, jonka määrä on tuntuvasti lisääntynyt aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, sekä katuväkivalta. Naisilla vammaan johtava väkivalta kasautui työhön sekä ravintola- ja huvipaikkaolosuhteisiin, mutta myös pienryhmä- ja perhetilanteisiin. Aikaisemmin naisille aiheutui vammoja eniten perheväkivallasta. Naisten kokemaa vammoja aiheuttanutta väkivaltaa hallinneet perhe- ja pienryhmäväkivalta ovat vähentyneet työpaikkaväkivallan ja muun väkivallan samalla lisääntyessä. Naisille vamman aiheuttaneiden työpaikkaväkivaltatapausten lisäys keskittyi hoitoalalle. Vamman aiheuttanutta väkivaltaa kokeneiden määrän kasvu koskee kumpaakin sukupuolta, mutta 55 vuotta täyttäneiden joukossa väkivaltaa kokeneiden määrät olivat pieniä. Naisten kokeman työpaikkaväkivallan kasvu näkyy muun muassa siten että vuotiaiden vammaan johtaneet väkivaltatapaukset ovat lisääntyneet (kaikkiaan tapauksella vuodesta 1997). 21

25 22 Väkivallan uhrit Kuviossa 17 vamman aiheuttanutta väkivaltaa kokeneita henkilöitä on tarkasteltu sukupuolittain eri ikäryhmissä MIEHET NAISET % Kuvio 17 Vamman aiheuttanutta väkivaltaa vuoden aikana kokeneet miehet ja naiset eri ikäryhmissä vuosina 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (tilastoyksikkönä on henkilö) Vamman aiheuttaneen väkivallan riskiryhmä ovat edelleen nuoret miehet, joiden uhriksi joutuminen on yleisempää kuin 1990-luvulla. Uhriksi joutuneiden osuus on heillä yli kuusi prosenttia. Miehillä uhriksi joutuneiden osuus

26 vähentyy voimakkaasti iän myötä. Myös naisilla uhriksi joutuneiden osuus on nuorimmassa ikäryhmässä lisääntynyt huomattavasti vuodesta Naisilla vuotiaiden uhriprosentti ei laske kuten miehillä, sillä työpaikka- ja perheväkivalta kohdistuvat erityisesti tämänikäisiin naisiin. 23 Poliisille ilmoittaminen Yksi rikosten yleisyyttä koskevien haastattelututkimusten keskeinen anti on se, että ne osoittavat, missä määrin rikokset jäävät tulematta poliisin tietoon. Niin sanottu piilorikollisuus on osoittautunut suureksi. Aikasarja-aineistolla voidaan myös seurata väkivallan piiloon jäämisen muutoksia. Taulukko 3 Väkivallan ja uhkailujen määrä sekä niistä tehdyt rikosilmoitukset haastattelututkimusten mukaan 1980, 1988, 1993, 1997 ja 2003 (tilastoyksikkönä on tapaus, % kaikista tapauksista, vuotiaat) A. Kaikki väkivaltatapaukset B. Vähintään lyömisen sisältäneet väkivaltatapaukset Yhteensä Rikosilmoitus tehty % Yhteensä Rikosilmoitus tehty % , , , , , , , , , ,3 Väkivallan ja uhkailun tuleminen poliisin tietoon on yleistynyt tässä selostettujen tutkimusten sarjassa vuoteen 1997 saakka: niin sanottu ilmoitusalttius on siis tasaisesti kohonnut. Kehitys on ollut niin voimakasta, että sillä on tuntuva vaikutus poliisin selvitettäviksi tulevien rikosten kokonaismäärään. Vuoden 2003 tutkimuksessa ilmoittamisen nousu on kuitenkin pysähtynyt. Ilmoitusalttiuden aleneminen koskee tapauksia, joissa uhria on vähintään lyöty. Ilmoitusalttiuden pitkän aikavälin kohoamisen voidaan osaltaan nähdä olevan linjassa rikoksia koskevan huolen lisääntymisen kanssa. Tällä kehityksellä on kansainvälisten vertailujenkin perusteella myös muita samanaikaisia taustoja: suomalaisten keski-iän jatkuva kohoaminen on vaikuttanut ilmoitusalttiuden nousuun, niin myös edelleen jatkuva kaupungistumiskehitys sekä poliisin palvelujen saatavuuden vähittäinen paraneminen. Yleinen ja olennainen lisäehto ilmoitusalttiuden nousulle on ollut poliisin toimintaa kohtaan tunnettu luottamus, mikä Suomessa on korkealla tasolla.

27 24 Omaisuusrikokset Omaisuusrikoksen kohteeksi joutumista selvitettiin luettelemalla erilaisia omaisuusrikoksia, joiden kohteeksi haastateltava tai hänen kotitaloutensa on saattanut joutua. Omaisuusrikoksia koskevat kysymykset on vuosien 1997 ja 2003 turvallisuustutkimuksissa muotoiltu vastaamaan kansainvälisen rikosuhritutkimuksen kysymyksiä, joihin tuloksia seuraavassa verrataan. Kansainväliset rikosuhritutkimukset on tehty vuosina 1989, 1992, 1996 ja Taulukko 4 Eräiden omaisuusrikosten kohteeksi joutuminen 1989, 1992, 1996, 1997, 2000 ja 2003 (% väestöstä) OMAISUUSRIKOKSET Autovarkaus 0,4 0,7 0,5 0,5 0,4 0,8 Varkaus autosta 2,7 2,9 2,9 2,2 2,8 2,8 Auton vahingoittaminen 4,0 5,6 4,2 3,9 3,7 4,2 Moottoripyörävarkaus 0,0 0,3 0,2 0,1 0,1 0,1 Polkupyörävarkaus 3,1 5,0 5,4 5,1 4,9 4,2 Asuntomurto 0,6 0,6 0,6 0,4 0,3 0,5 Asuntomurron yritys 0,4 0,5 0,7 0,6 0,9 0,5 Varkaus henkilöltä 4,3 3,4 3,3 2,8 3,7 2,8 Ryöstö 0,8 1,0 0,5 0,3 0,6 0,3 Jonkin yllä olevan rikoksen uhri 14,1 17,8 15,3 14,3 14,6 13,7 Vuoteen 1997 verrattuna autoihin kohdistuneet rikokset ovat hieman lisääntyneet ja polkupyörävarkaudet vähentyneet. Muiden omaisuusrikosten osalta tilanne näyttää samankaltaiselta kuin vuonna Jonkin taulukossa 4 luetellun rikoksen kohteeksi joutuneiden osuus (13,7 % väestöstä vuonna 2003, taulukon 4 lukuihin eivät vuosina 1997 ja 2003 sisälly ryöstöt) on edelleen vähentynyt.

28 25 Huolestuneisuus rikoksen kohteeksi tai tapaturmaan joutumisesta Rikoksen pelolla on monissa uhritutkimuksissa tarkoitettu huolestuneisuutta erilaisten väkivallantekojen ja omaisuusrikosten kohteeksi joutumisesta. Vuoden 2003 haastatteluissa kysyttiin näiden lisäksi huolissaan oloa erilaisiin tapaturmiin joutumisesta. Tässä raportissa tarkastellaan seuraavia huolen aiheita: 1) kotimurto, 2) väkivallan kohteeksi joutuminen iltaisin kodin ulkopuolella, 3) väkivalta työtehtävissä, 4) sukupuolinen lähentely ja väkisinmakaaminen, 5) liikennetapaturma, 6) työtapaturma sekä 7) koti- tai vapaa-ajan tapaturma. Murtautuminen kotiin, miehet Murtautuminen kotiin, naiset Väkivalta iltaisin ulkona, miehet Väkivalta iltaisin ulkona, naiset Sukupuolinen lähentely, raiskaus, naiset Sukupuolinen lähentely, miehet Väkivalta työssä, miehet Väkivalta työssä, naiset % Kuvio 18 Erilaisia rikoksen kohteeksi joutumista koskevia huolestumisen aiheita. Miehet ja naiset, erittäin ja jonkin verran huolestuneet, vuotiaat, (%), vuodet 1988, 1993, 1997 ja 2003 Kysymysten tarkka sanamuoto on liitetaulukossa 5 Naisten johtavat huolenaiheet eri tutkimusvuosina ovat koskeneet väkivallan kohteeksi joutumista illalla ulkona sekä heidän kotiinsa murtautumista. Miehillä yleisin huolen aihe on ollut kotiin murtautuminen.

29 26 Yleishavainto kuviosta 18 on se, että eri rikosten uhriksi joutumista koskeva huolestuneisuus on vähentynyt sekä miehillä että naisilla vuodesta Poikkeuksena on naisten huolestuneisuus väkivallan kohteeksi joutumisesta työtehtävissä, joka on hieman lisääntynyt. Huoli kotiin murtautumisesta sekä väkivallan kohteeksi joutumisesta illalla kodin ulkopuolella on suunnilleen vuoden 1988 huolestuneisuuden tasolla, naisten huolestuneisuus sukupuolisen lähentelyn tai raiskauksen kohteeksi joutumisesta on vuoden 1988 tasoa huomattavasti pienempi. Kuvioon 18 liittyen on syytä todeta, että vaikka lähes puolet naisista on ainakin jonkin verran huolissaan väkivallan kohteeksi joutumisesta ulkona iltaisin, erittäin huolestuneita oli vajaat seitsemän prosenttia. Muissa huolestuneisuutta mittaavissa kysymyksissä erittäin huolestuneiden osuudet olivat tätä pienempiä (liitetaulukko 5). Vuonna 2003 kysyttiin ensimmäisen kerran huolestuneisuutta erilaisten tapaturmien kohteeksi joutumisesta. Sekä miehet että naiset olivat useammin huolissaan liikennetapaturmaan joutumisesta kuin esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutumisesta iltaisin ulkona. Vapaa-ajan tapaturmista on huolestunut huomattavasti pienempi osa väestöstä kuin liikennetapaturmista. Kuvion 19 työtapaturmista huolestuneiden osuus on laskettu koko väestöstä, jolloin mukana ovat myös ne, jotka eivät ole työssä. Haastatteluhetkellä työssä olevista miehistä 30, naisista 26 prosenttia oli huolissaan työtapaturmaan joutumisesta % Liikennetapaturmat Miehet Naiset Vapaa-ajan tapaturmat Miehet Naiset Työtapaturmat Miehet Naiset Kuvio 19 Miesten ja naisten huolissaan oleminen liikennetapaturman, vapaa-ajan tapaturman ja työtapaturman kohteeksi joutumisesta, vuotiaat, 2003 (%)

30 27 Tutkimusaineisto Tutkimuksen haastattelut teki Tilastokeskus. Aineisto kerättiin haastattelemalla puhelimitse (käyntinä ellei vastaajaa tavoitettu puhelimitse) Väestötietojärjestelmästä poimittua 15 vuotta täyttänyttä henkilöä maalistoukokuussa ja elo-lokakuussa vuonna Haastattelukielet olivat suomi ja ruotsi. Lähtöotoksen koko oli henkilöä. Vastausprosentti oli 81. Tulokset on laskettu painottamalla otostiedot vastaamaan väestötasoa. Aineistoon on samalla tehty katokorjaus sukupuolen, ikäryhmän ja asumaalueen mukaan. Liikennetapaturmaksi on määritelty tapaturma, jossa oli uhrin lisäksi mukana vähintään yksi liikenneväline ja joka tapahtui liikennealueella. Tapaturman yleisenä kriteerinä oli fyysisen vamman aiheutuminen. Liikennetapaturmista on lisäksi kerätty tiedot onnettomuuksista, joissa ei syntynyt fyysisiä vammoja. Aikaväli, jota tiedot koskevat, on 12 kuukautta haastatteluhetkestä. Työtapaturmia ovat tapaturmat, jotka sattuivat työpaikalla tai työmatkalla, ja jotka eivät olleet liikennetapaturmia. Kotitapaturma on omassa asunnossa, muussa asunnossa, asunnon pihapiirissä tai kesämökillä sattunut tapaturma. Liikuntatapaturma on ohjattua tai vapaamuotoista liikuntaa, urheilua tai pelejä harrastettaessa syntynyt tapaturma. Muut vapaaajan tapaturmat käsittävät jäljelle jäävät tapaturmat, esimerkiksi kaatumisen ostosmatkalla. Uhkailu ja väkivalta samoin kuin omaisuusrikokset määriteltiin luettelemalla joukko niitä kuvaavia tyypillisiä tilanteita. Uhkailu ja väkivalta käsittivät uhkailun ja liikkumisen estämisen, tönimisen ja kiinni tarttumisen, lyönnin, josta ei seurannut näkyvää jälkeä, lyönnin, josta aiheutui mustelmia, haavoja tai luunmurtumia, aseellisen väkivallan, seksuaalisen väkivallan ja muun väkivallan. Seksuaalista väkivaltaa koskeva kysymys on tehty vain vuosien 1997 ja 2003 haastatteluissa. Vuonna 2003 esitettiin vielä täsmentävä kysymys läheisväkivallasta. Kun uudempia tuloksia on vertailtu aikaisempiin, ne on tehty yhteismitallisiksi karsimalla uusien kysymysten vastaukset. Omaisuusrikoksiin kuuluivat autovarkaus, varkaus autosta, auton vahingoittaminen, moottoripyörävarkaus, polkupyörävarkaus, asuntomurto ja sen yritys, henkilökohtaisen omaisuuden varkaus (ryöstö määriteltiin väkivallan erityistapauksena) ja muut omaisuusrikokset. Omaisuusrikoksia selvittävien rikosten muotoilu on vuoden 1997 tutkimuksesta alkaen muutettu vertailukelpoiseksi Kansainvälisen rikosuhritutkimuksen (ICVS) kysymysten kanssa. Tulokset ovat otokseen perustuvia estimaatteja. Otostutkimuksiin voi sisältyä sekä satunnaisvaihtelua että systemaattista vaihtelua. Satunnaisvaihte-

31 28 lun suuruus voidaan arvioida luottamusvälilaskelmilla prosentin todennäköisyydellä tulokset poikkeavat koko otoksen tasolla suurimmillaan noin yhden prosenttiyksikön prosenttilukuestimaatin koosta, miesten tai naisten tuloksissa noin 1,5 prosenttiyksikköä. Systemaattista virhettä tuloksiin voi aiheutua eri tekijöistä, kuten kysymysten muotoilusta, muistamattomuudesta tai tietoisesta salailusta ja liioittelusta. Vertailtavat haastattelukysymykset on toistettu yllä mainituin poikkeuksin jokseenkin samanlaisina eri tutkimusvuosina. Samoin tutkimuksen tietojenkeruuasetelma on ollut sama. Uhrihaastattelut on tehty Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Haastatteluajankohta on vuosina 1980, 1993 ja 1997 ollut syksy. Vuosina 1988 ja 2003 puolet haastatteluista on tehty kevättalvella, puolet syksyllä (vuonna 2003 elo-lokakuussa). Koska lievien tapaturmien mieleen palauttaminen koko vuoden ajalta on vaikeaa, haastatteluajankohdalle ominaisten tapaturmien (esim. liukastumiset talvella) osuus saattaa kasvaa. Tässä raportissa käytetyllä tarkkuustasolla eivät eri vuodenaikoina tehdyt haastattelut tuota juurikaan erilaisia tuloksia. Esimerkiksi miesten ja naisten koti-, liikunta- ja muiden vapaa-ajan tapaturmien kokonaismäärässä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa eri vuodenaikoina tehtyjen haastattelujen välillä. Myöskään miesten ja naisten huolestuneisuus rikoksen kohteeksi joutumisesta ei vaihdellut eri vuodenaikoina tehdyissä haastatteluissa. 5 Prosenttiluvun 95 %:n luottamusvälin laskukaava: p 1,96* neliöjuuri(p*(100-p)/(n-1))

32 Kirjallisuutta Aromaa Kauko. 1990a. Tahallinen väkivalta. Teoksessa Heiskanen Markku, Aromaa Kauko, Niemi Hannu, Ruusinen Anneli ja Sirén Reino (1991). Tapaturmat ja väkivalta Tilastokeskus SVT Oikeus 1990:7. Pieksämäki: Tilastokeskus, Aromaa Kauko & Heiskanen Markku Väkivalta. Julkaisussa Suomalaisten turvallisuus Haastattelututkimus rikosten ja tapaturmien kohteeksi joutumisesta sekä rikoksen pelosta. Tilastokeskus SVT Oikeus 1996:17 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 139. Helsinki: Tilastokeskus, Aromaa Kauko & Heiskanen Markku. 2000a. Väkivalta. Julkaisussa Heiskanen Markku, Aromaa Kauko, Niemi Hannu ja Sirén Reino (2000). Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelujen tuloksia vuosilta Tilastokeskus Oikeus 2000:1 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. Helsinki: Tilastokeskus, Aromaa Kauko & Heiskanen Markku. 2000b. Suomalaisten rikosriskit. Kansainvälisen rikosuhritutkimuksen Suomea koskevia tuloksia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 49. Helsinki. van Dijk, Jan J. M. & Mayhew, P. & Killias, M Experiences of Crime Across the World. Key Findings from the 1989 International Crime Survey. Deventer: Kluwer Law and Taxation Publishers. Heiskanen Markku & Aromaa Kauko Suomalaisten turvallisuus Vuoden 1997 haastattelututkimuksen ennakkotietoja tapaturmien ja rikosten kohteeksi joutumisesta. Tilastokeskus SVT Oikeus 1998:7 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 35. Helsinki: Tilastokeskus. Heiskanen Markku & Piispa Minna Usko, toivo, hakkaus. Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Tilastokeskus SVT Oikeus 1998:12 ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Sukupuolten tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus. Heiskanen Markku & Aromaa Kauko & Niemi Hannu & Sirén Reino Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelujen tuloksia vuosilta Tilastokeskus Oikeus 2000:1 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. Helsinki: Tilastokeskus. Van Kesteren John & Mayhew Pat & Nieuwbeerta Paul Criminal Victimisation in Seventeen Industrialised Countries. Key findings from the 2000 International Crime Victims Survey. Onderzoek en beleid 187. NSCR, WODC.

33 Lättilä & Heiskanen & Komulainen & Niskanen & Sirén Tapaturmat ja väkivalta. Haastattelututkimus tapaturmien ja väkivallan yleisyydestä ja terveyshaitoista. Tilastokeskuksen tutkimuksia N:o 80. Helsinki: Tilastokeskus. Niemi Hannu Rikoksen pelko ja varotoimet. Teoksessa Heiskanen Markku, Aromaa Kauko, Niemi Hannu ja Sirén Reino (2000). Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelujen tuloksia vuosilta Tilastokeskus Oikeus 2000:1 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. Helsinki: Tilastokeskus, Seppänen Susanna Rikoksen pelko. Tilastokeskus SVT Oikeus 1991:2. Helsinki: Tilastokeskus. Sirén Reino Turvallisuusindikaattori. Teoksessa Heiskanen Markku, Aromaa Kauko, Niemi Hannu ja Sirén Reino (2000). Tapaturmat, väkivalta, rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelujen tuloksia vuosilta Tilastokeskus Oikeus 2000:1 ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171. Helsinki: Tilastokeskus, Törnudd Patrik Measuring victimisation. Teoksessa The OECD social indicator development programme. Special Studies No.6. Paris,

34 Liitetaulukot Taulukko 1 Taulukko 2 Taulukko 3 Taulukko 4 Taulukko 5 Vammaan johtaneet tapaturma- ja väkivaltatapahtumat sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Tilastoyksikkönä on tapahtuma Vammaan johtaneiden tapaturmien ja väkivallan kohteeksi joutuneet henkilöt sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Tilastoyksikkönä on henkilö Vammaan johtaneet tapaturma- ja väkivaltatapahtumat sukupuolen, vamman laadun ja vahinkotyypin mukaan Tilastoyksikkönä on tapahtuma Vammaan johtaneet tapaturma- ja väkivaltatapahtumat sukupuolen, hoidon ja hoitotoimenpiteen mukaan Tilastoyksikkönä on tapahtuma Huolestuneisuus rikosten ja tapaturmien kohteeksi joutumisesta sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Tilastoyksikkönä on henkilö

35 Taulukko 1 Vammaan johtaneet tapaturma- ja väkivaltatapahtumat sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Tilastoyksikkönä on tapahtuma 1 Yhteensä Vahinkotyyppi Väkiluku Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Sukupuoli mies Vahinkotyyppi Väkiluku Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Sukupuoli nainen Vahinkotyyppi Väkiluku Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Kaikkien taulukoiden luvut on laskettu otoksesta korottamalla ne kyseisen väestöryhmän kokoa vastaaviksi. Luvut ovat näennäisestä tarkkuudesta huolimatta tilastollisia estimaatteja.

36 34 Taulukko 2 Vammaan johtaneiden tapaturmien ja väkivallan kohteeksi joutuneet henkilöt sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Tilastoyksikkönä on henkilö Yhteensä Vahinkotyyppi Väkiluku Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Sukupuoli mies Vahinkotyyppi Väkiluku Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Sukupuoli nainen Vahinkotyyppi Väkiluku Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä

37 35 Taulukko 3 Vammaan johtaneet tapaturma- ja väkivaltatapahtumat sukupuolen ja vahinkotyypin mukaan Tilastoyksikkönä on tapahtuma Yhteensä Vahinkotyyppi Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Vamman laatu Aivotärähdys Nyrjähdys, venähdys Mustelmia päähän Mustelmia muualle kehoon Haavoja päähän Haavoja muualle kehoon Luunmurtumia päähän Luunmurtumia muualle kehoon Vamma hampaisiin Jokin sisäinen vamma Palovamma Silmävamma Muu vähäinen vamma Muu vamma Ei tietoa vamman laadusta Sukupuoli mies Vahinkotyyppi Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Vamman laatu Aivotärähdys Nyrjähdys, venähdys Mustelmia päähän Mustelmia muualle kehoon Haavoja päähän Haavoja muualle kehoon Luunmurtumia päähän Luunmurtumia muualle kehoon Vamma hampaisiin Jokin sisäinen vamma Palovamma Silmävamma Muu vähäinen vamma Muu vamma Ei tietoa vamman laadusta

38 36 Sukupuoli nainen Vahinkotyyppi Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Vamman laatu Aivotärähdys Nyrjähdys, venähdys Mustelmia päähän Mustelmia muualle kehoon Haavoja päähän Haavoja muualle kehoon Luunmurtumia päähän Luunmurtumia muualle kehoon Vamma hampaisiin Jokin sisäinen vamma Palovamma Silmävamma Muu vähäinen vamma Muu vamma Ei tietoa vamman laadusta

39 37 Taulukko 4 Vammaan johtaneet tapaturma- ja väkivaltatapahtumat sukupuolen, hoidon ja hoitotoimenpiteen mukaan Tilastoyksikkönä on tapahtuma Yhteensä Vahinkotyyppi Yhteensä Liikenne Työ Koti Liikunta Muu Väkivalta Yhteensä Hoito Ei saanut mitään hoitoa Sai ensiavun tai kävi lääkärissä, mutta ei jäänyt sairaalahoitoon Joutui heti jäämään sairaalaan Joutui myöhemmin sairaalaan Sai muuta hoitoa Ei tietoa Hoitotoimenpide Ei hoitoa Lepoa Lääkehoito Haavaside Lastoitus, ideal-, tukiside Tikkejä Kipsi Kirurginen leikkaus Muu Ei tietoa

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 103

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 103 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 13 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Reino Sirén

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 216. SUOMALAISET VÄKIVALLAN UHREINA Tuloksia kansallisista uhrihaastattelututkimuksista

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 216. SUOMALAISET VÄKIVALLAN UHREINA Tuloksia kansallisista uhrihaastattelututkimuksista OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 216 Reino Sirén & Päivi Honkatukia (toim.) SUOMALAISET VÄKIVALLAN UHREINA Tuloksia 1980 2003 kansallisista uhrihaastattelututkimuksista ENGLISH SUMMARY VICTIMISATION

Lisätiedot

Kati Tiirikainen Anne Lounamaa Suomalaiset tapaturmien uhreina 2006

Kati Tiirikainen Anne Lounamaa Suomalaiset tapaturmien uhreina 2006 Kati Tiirikainen Anne Lounamaa Suomalaiset tapaturmien uhreina 2006 Kansallisen uhritutkimuksen perustaulukoita Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 4/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4 / 2007 Publications

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kati Tiirikainen Anne Lounamaa Sanna Sihvonen Suomalaiset tapaturmien ja väkivallan uhreina 2003

Kati Tiirikainen Anne Lounamaa Sanna Sihvonen Suomalaiset tapaturmien ja väkivallan uhreina 2003 Kati Tiirikainen Anne Lounamaa Sanna Sihvonen Suomalaiset tapaturmien ja väkivallan uhreina 2003 Uhritutkimuksen perustaulukoita Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 15/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SUOMALAISET VÄKIVALLAN JA OMAISUUSRIKOSTEN KOHTEENA 2014 KANSALLISEN RIKOSUHRITUTKIMUKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET VÄKIVALLAN JA OMAISUUSRIKOSTEN KOHTEENA 2014 KANSALLISEN RIKOSUHRITUTKIMUKSEN TULOKSIA HELSINGIN YLIOPISTO VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JA OIKEUSPOLITIIKAN INSTITUUTTI KATSAUKSIA 3/2015 SUOMALAISET VÄKIVALLAN JA OMAISUUSRIKOSTEN KOHTEENA 2014 KANSALLISEN RIKOSUHRITUTKIMUKSEN

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 28/2013. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2012. Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia

OPTL. Verkkokatsauksia 28/2013. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2012. Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Reino Sirén & Petri Danielsson & Janne Kivivuori Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2012 Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia Tässä raportissa

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Terhi Hakamo & Reino Sirén & Markku Heiskanen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkojulkaisuja 4

Terhi Hakamo & Reino Sirén & Markku Heiskanen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkojulkaisuja 4 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkojulkaisuja 4 Terhi Hakamo & Reino Sirén & Markku Heiskanen Kotitalouksiin kohdistuneet omaisuusrikokset 2003 Väestöhaastatteluihin perustuva selvitys varkausrikosten,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

SUOMALAISET VÄKIVALLAN JA OMAISUUSRIKOSTEN KOHTEENA 2015 KANSALLISEN RIKOSUHRI- TUTKIMUKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET VÄKIVALLAN JA OMAISUUSRIKOSTEN KOHTEENA 2015 KANSALLISEN RIKOSUHRI- TUTKIMUKSEN TULOKSIA HELSINGIN YLIOPISTO VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JA OIKEUSPOLITIIKAN INSTITUUTTI KATSAUKSIA 13/2016 SUOMALAISET VÄKIVALLAN JA OMAISUUSRIKOSTEN KOHTEENA 2015 KANSALLISEN RIKOSUHRI- TUTKIMUKSEN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

6 NAISET, PERHEVÄKIVALTA JA PERHE-ELÄMÄN RAKENNEMUUTOS

6 NAISET, PERHEVÄKIVALTA JA PERHE-ELÄMÄN RAKENNEMUUTOS 6 NAISET, PERHEVÄKIVALTA JA PERHE-ELÄMÄN RAKENNEMUUTOS Jukka Savolainen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportissa Suomalaisten turvallisuus 2003 tarkasteltiin erilaisten väkivaltatilanteiden kehitystä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimus 2009

Turvallisuustutkimus 2009 TT Oulun poliisilaitos Raportti Turvallisuustutkimus 3.8. TT Oulun poliisilaitos TT Oulun poliisilaitos Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Turvallisuutta koskevat kysymykset 4 3. Rikoksen uhriksi joutuneet

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011 Aune Flinck, Tuula Kuoppala ja Salla Säkkinen 18.6.2012 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2011/Tilastoraportti 15/2012 1 Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikostapaukset

Lisätiedot

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi 1.10.2013 Sales Questor Oy Tutkimuksen taustaa Tutkimuksella selvitettiin autoilijoiden ja/tai rengasasioita tuntevien kokemuksia ja näkemyksiä talven

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus Lähisuhde- ja perheväkivalta RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Lähisuhde- ja perheväkivaltamääritelmiä Perheväkivalta-termi sisältää ikäihmisiin ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä parisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Lapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu

Lapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu Lapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa 31.10.2008 Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu noora.ellonen@poliisi.fi Lapsiuhritutkimus Sisäasiainministeriön poliisiosaston rahoittama

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta

Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumisen turvallisuuteen liittyviä perustietoja lukujen avulla. Kohderyhmä Yläkoululaiset sekä alakoulun 5.-6.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Katsaus suomalaisten turvallisuusasenteisiin

Katsaus suomalaisten turvallisuusasenteisiin Katsaus suomalaisten turvallisuusasenteisiin Suhtautuminen rikoksiin, väkivaltaan ja tapaturmiin sekä niiden ehkäisyyn Korkeakouluharjoittelija Aura Kostiainen 2.8.2010 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Tapaturmat ja väkivallan uhka

Tapaturmat ja väkivallan uhka Tapaturmat ja väkivallan uhka Tuula Putus Turun yliopisto Hoitoalan työtapaturmat Sosiaali- ja terveysalan työssä sattuu Suomessa keskimääräistä vähemmän työtapaturmia. Tapaturmien määrä on kuitenkin ollut

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. nmlkj. pieniksi. Pysynyt. nmlkj Heikentynyt. samana

Turvallisuuskysely. nmlkj. pieniksi. Pysynyt. nmlkj Heikentynyt. samana 1. Missä määrin koet rikokset ja järjestyshäiriöt ongelmaksi asuinalueellasi? * En lainkaan Hyvin pieniksi Melko pieniksi Melko suuriksi Hyvin suuriksi 2. Miten katuturvallisuus asuinalueellasi on mielestäsi

Lisätiedot