Työnantaja vapaa-ajan turvallisuudeen edistäjänä

Transkriptio

1 Työnantaja vapaa-ajan turvallisuudeen edistäjänä kokemuksia ja tuloksia kahdesta tutkimushankkeesta Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö

2 Hankkeiden tausta

3 Fyysisen vamman aiheuttaneet tapaturmat Suomessa vuonna % 11 % 32 % Liikuntatapaturmat ( kpl) Kotitapaturmat ( kpl) Työtapaturmat ( kpl) 21 % Muut tapaturmat ( kpl) Liikennetapaturmat ( kpl) 29 % YHTEENSÄ kpl

4 Liikuntalajit, joissa ilmoitettiin sattuneeksi eniten tapaturmia 1. jalkapallo kpl 2. salibandy, sähly kpl 3. lenkkeily, hölkkä kpl 4. kuntokävely kpl 5. jääkiekko kpl 6. ratsastus kpl 7. kuntosalitoiminta, bodaus kpl

5 Kotitapaturmat tapaturmahetken tekemisen mukaan 1. ruoanlaitto kpl 2. muu liikkuminen kotona kpl 3. huolto-, korjaus- ja rakennustyöt ulkona kpl 4. lämmitys-, huolto- ja korjaustyöt sisällä kpl 5. siivous, pyykki, vaatehuolto kpl 6. harrastukset kpl 7. sauna ym. henkilökohtainen hygienia kpl

6 Kotitapaturmien yleisimpiä sattumistapoja 1. liukastuminen/kaatuminen kpl 2. satuttaminen terävään esineeseen kpl 3. lämpötilat (polttaminen kuumassa) kpl 4. putoaminen alemmalle tasolle kpl 5. törmäys, esineisiin satuttaminen kpl 6. äkillinen liike, nostaminen kpl

7 Liikennetapaturmien jakauma uhrin oman kulkutavan mukaan 1. polkupyörä kpl 2. henkilöauto kpl 3. mopedi kpl 4. muut kulkuneuvot (moottoripyörä, moottorikelkka) kpl 5. jalankulkija 3000 kpl

8 Tutkimushankkeen lähtöajatus Vapaa-ajan tapaturmat aiheuttavat niin tapaturman uhrin, työnantajan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta pitkälti samoja haittoja kuin työtapaturmatkin (mm. sairauspoissaoloista aiheutuu työnantajille ja yhteiskunnalle 3,4 miljardin kustannukset vuosittain) Vapaa-ajan tapaturmat aiheuttavat enemmän poissaoloja töistä kuin työtapaturmat Kannattaisiko työnantajienkin ottaa osaa vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisytyöhön?

9 Ennen hanketta askarruttaneet/epäilyttäneet asiat Vapaa-ajan turvallisuuden edistäminen ei ole lakisääteinen velvoite yrityksille Työntekijöiden mahdollinen negatiivinen suhtautuminen vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyöhön Työnantajan vaikuttamismahdollisuuksien suppeus verrattuna työturvallisuuden edistämiseen (valvonnan, määräysvallan puuttuminen vapaa-ajalla)

10 Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä (tutkimushanke )

11 Hankkeen osapuolet RAHOITTAJAT Työsuojelurahasto Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö YHTEISTYÖORGANISAATIOT ABB Oy Service Boliden Harjavalta Oy Borealis Polymers Oy Georgia-Pacific Nordic Oy If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Neste Oil Oyj Oras Oy Outokumpu Oyj Rautaruukki Oyj Raahen tehdas Sandvik Mining and Construction Oy Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto UPM-Kymmene Oyj, Seikun saha Valio Oy Wärtsilä Finland Oy Delivery Centre Vaasa

12 Hankkeen tavoitteita SELVITTÄÄ Millaisia käytäntöjä teollisuusyritykset ovat toteuttaneet tai suunnitelleet poissaolojen vähentämiseksi työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä Miten hyödyllisinä yritykset kokevat eri käytännöt osana yrityksessä toteutettavaa turvallisuustyötä Mitä mieltä työntekijät ovat työnantajan toteuttamista käytännöistä ja ajatuksesta työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä

13 Haastatteluissa havaittua Melkein kaikki haastatellut yritykset olivat jo ottaneet käyttöön joitain vapaa-ajan turvallisuutta tai hyvinvointia parantavia käytäntöjä Toiminta oli satunnaista eikä niinkään suunnitelmallista Lähes kaikki mukanaolevat yritykset olivat erittäin kiinnostuneita henkilöstön vapaa-ajan turvallisuuden/terveyden edistämistyöstä ja uskoivat sillä saavutettaviin hyötyihin

14 Miten suhtaudut työnantajasi mahdolliseen halukkuuteen edistää henkilöstön vapaa-ajan turvallisuutta? 73,7 % 23,7 % 2,6 % Suhtaudun asiaan myönteisesti Suhtaudun asiaan neutraalisti Suhtaudun asiaan kielteisesti

15 Hyviä periaatteita vapaa-ajan turvallisuuden edistämiseen (1/2) Ei Käskytystä Vaan Kannustusta Rajoittamista Tietoa Kontrollointia Apuvälineitä

16 Hyviä periaatteita vapaa-ajan turvallisuuden edistämiseen (2/2) Työturvallisuus ensin hyvälle tasolle Henkilöstö mukaan edistämiskeinojen suunnitteluun Oman henkilöstön poissaolojen syyt seurantaan

17 Ensimmäisen hankkeen johtopäätökset (1/2) Mukana olleet yritykset olivat erittäin kiinnostuneita turvallisuustoimintansa laajentamisesta myös vapaa-ajan puolelle Yritysten henkilöstö suhtautui erittäin positiivisesti työnantajan toimesta tehtävään vapaa-ajan turvallisuuden edistämiseen Kokonaisturvallisuuden mahdollisia edistämiskeinoja löytyi monipuolisesti

18 Ensimmäisen hankkeen johtopäätökset (2/2) Hankkeessa mukana olleilla yrityksillä ei ollut tietoa oman henkilöstönsä poissaolojen syistä, joten edistämistoiminnan suunnitelmallinen painottaminen oli mahdotonta Toteutetut vapaa-ajan turvallisuuden tai hyvinvoinnin parantamiseen pyrkivät toimenpiteet olivat yksittäisiä eikä niiden vaikutuksia ollut juurikaan seurattu yrityksissä Yksittäisistä käytännöistä järjestelmällisempään kokonaisturvallisuuden edistämiseen!

19 Ensimmäisen hankkeen lopputuotos Hankkeen lopputuotoksena laadittu tietopaketti saatavilla internetistä: -> tätä on tutkittu -> hankenumero > linkkejä tapaturmista muualle -> oppimateriaaleja

20 Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen (tutkimushanke )

21 Hankkeen osapuolet PÄÄRAHOITTAJAT Työsuojelurahasto Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö YHTEISTYÖORGANISAATIOT Maintpartner ja Insta Automation Oy (MPiA) Neste Oil Oyj Nokian Renkaat Oyj Sandvik Mining and Construction Finland Oy Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto

22 Mitä hankkeessa tehtiin? - Hankkeessa oli mukana neljä kohdeyritystä, joissa kaikissa rakennettiin uudenlainen toimintatapa, jonka myötä yrityksen turvallisuustyössä huomioitiin myös henkilöstön vapaa-ajan turvallisuus - Hankkeen aikana kerättiin kokemuksia uudesta toimintatavasta (ja sen rakentamisesta) - Hankkeen lopuksi saatujen kokemusten ja tulosten perusteella laadittiin suositus henkilöstön kokonaisturvallisuuden järjestelmällisestä edistämisestä (HEKOTE)

23 Toimintatavan rakentamisen konsepti

24 Hankkeen tuloksia

25 Järjestelmällisen toiminnan saavuttaminen - Neste Oililla ja Sandvikilla saavutettiin hankkeen tavoitteena ollut järjestelmällinen toiminta henkilöstön kokonaisturvallisuuden edistämiseksi. Onnistumisen mahdollistaneita tekijöitä olivat ainakin: - aito sitoutuminen uuden toimintatavan kehittämiseen - henkilöstön ottaminen mukaan kehittämistyöhön - säännöllinen tiedottaminen ja aiheen esillä pitäminen - MPiA:lla ja Nokian Renkailla ei saavutettu järjestelmällistä toimintaa. Tähän johtaneita tekijöitä olivat ainakin: - heikko taloudellinen ajanjakso -> yritykset keskittyvät ydintoimintoihinsa - avainhenkilön vaihtuminen kesken hankkeen - toiminnan kehittämisen painopiste voimakkaasti työturvallisuudessa -> keskittyminen sen parantamisessa

26 Vaikutusten seurannan kyselyn tuloksia (1/3) Väittämä: Tiedon kerääminen vapaa-ajan tapaturmista on tärkeää ja hyödyllistä Yritys Samaa mieltä Eri mieltä Neste Oil 86 % 14 % MPiA 77 % 23 % Sandvik 75 % 25 %

27 Vaikutusten seurannan kyselyn tuloksia (2/3) Miten suhtaudut työnantajan halukkuuteen edistää vapaa-ajan turvallisuutta? Yritys Positiivisesti Neutraalisti Kielteisesti Neste Oil 83 % 11 % 6 % Nokian 30 % 61 % 9 % Renkaat Maintpartner 67 % 30 % 3 % Sandvik 71 % 26 % 3 %

28 Vaikutusten seurannan kyselyn tuloksia (3/3) Väittämä: Kiinnitän nykyään vapaa-ajan turvallisuuteen enemmän huomiota kuin ennen Yritys Samaa mieltä Eri mieltä Neste Oil 85 % 15 % Sandvik 88 % 12 % Väittämä: Tietämykseni vapaa-ajan riskeistä on lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana Yritys Samaa mieltä Eri mieltä Neste Oil 74 % 26 % Sandvik 73 % 27 % Väittämä: Uskon, että oikealla tavalla toteutettu työnantajan tekemä vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyö voi parantaa henkilöstön vapaa-ajan turvallisuutta Yritys Samaa mieltä Eri mieltä Neste Oil 94 % 6 % MPiA 81 % 19 % Sandvik 95 % 5 % Väittämä: Haluan yritykseni jatkavan ja edelleen kehittävän vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyötä Yritys Samaa mieltä Eri mieltä Neste Oil 92 % 8 % MPiA 90 % 10 % Sandvik 88 % 12 %

29 Suositus toimintatavaksi henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmälliseen edistämiseen (HEKOTE) (1/2)

30 Suositus toimintatavaksi henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmälliseen edistämiseen (HEKOTE) (2/2) Järjestelmällinen, jatkuva ja suunnitelmallinen vapaa-ajan turvallisuuden edistäminen soveltuu erityisen hyvin niille yrityksille jotka ovat saaneet rakennettua vahvan työturvallisuuskulttuurin ja joilla työturvallisuustoiminnan taso on jo korkealla joiden toimialalla työpaikkatapaturmariskit ovat erittäin matalia ja siten henkilöstön tapaturmariskit painottuvat tavallistakin enemmän vapaa-ajan puolelle (esimerkiksi toimistotyö) joiden turvallisuustoiminta on jämähtänyt paikoilleen, minkä myötä siihen tarvittaisiin uusia virikkeitä ja ajatuksia (juuri näitä asioita vapaa-ajan turvallisuuden mukaan ottaminen voi tuoda)

31 Johtopäätökset

32 Johtopäätökset (1/2) - Vapaa-ajan turvallisuuden ottaminen osaksi yrityksen turvallisuustyötä ja kokonaisturvallisuuden järjestelmällinen edistäminen on tämän hankkeen kokemusten mukaan mahdollista toteuttaa onnistuneesti yrityksessä. silloin kun yrityksessä on oikeanlainen kulttuuri ja kun kokonaisturvallisuutta edistetään oikeilla tavoilla, yrityksen henkilöstön suhtautuminen vapaa-ajan turvallisuuden edistämiseen on positiivinen - Hankkeen tulokset antavat viitteitä siitä, että positiivisia vaikutuksia vapaa-ajan turvallisuuteen on mahdollista saada työpaikoilla tapahtuvalla toiminnalla loppukyselyssä niiden kohdeyritysten, joissa edistämistoimenpiteitä tehtiin eniten, henkilöstä suurin osa oli sitä mieltä, että heidän toimintansa oli hankkeen aikana muuttunut turvallisempaan suuntaan

33 Johtopäätökset (2/2) - Kaikki yritykset halusivat jatkaa hankkeen päättymisen jälkeenkin kokonaisturvallisuuden kehittämistä turvallisuusasioissa edistykselliset yritykset saattavat tulevaisuudessa enenevässä määrin ottaa turvallisuustoimintaansa mukaan myös vapaa-ajan turvallisuutta koskevia elementtejä

34 Käytännön keinoja edistää henkilöstön vapaa-ajan turvallisuutta työpaikalla

35 Vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskeinoja (1/5) TIETÄMYKSEN LISÄÄMINEN JA ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN Koulutusta Suomessa sattuvista tapaturmista ja tapaturmien sattumiseen vaikuttavista tekijöistä Sattuneiden vapaa-ajan tapaturmien käsittely ja niistä oppiminen Erilaisten kampanjapäivien järjestäminen (esim. heijastinpäivä, paloturvallisuuspäivä, pyöräilyn turvallisuus, turvajalkinepäivä jne.) Vapaa-ajan riskien arviointiin ohjaaminen Terveisiin elämäntapoihin liittyvä kampanjointi Työterveyshuollon hyödyntäminen

36 Vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskeinoja (2/5) TIETÄMYKSEN LISÄÄMINEN JA ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN Työturvallisuuskoulutuksen yhteydessä asian linkittäminen myös vapaa-ajalle (esim. hätätilanteissa toimiminen, matkustusturvallisuus) Tinkimättömyys työturvallisuusasioissa Ensiapukurssien tarjoaminen Tietopaketteja ja ajankohtaisista asioista tiedottamista intranetissä/infomonitoreissa (esim. pimeällä liikkuminen) Turvallisuustiedon lähettäminen postitse kotiin (perheen mukaanotto)

37 Vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskeinoja (3/5) TURVALLINEN JA TERVEELLINEN LIIKKUMINEN Venyttely- ja lämmittelyohjeiden antaminen Työnantajan tarjoama turvallinen liikuntavuoro (huomioituna lämmittelyt, vammojen ensiapu, suojaimet) Tietoiskuja liikuntalajeista ja liikuntatapaturmien ennaltaehkäisystä Taukojumppa työajalla Hyvästä ergonomiasta huolehtiminen Liikuntatapahtumien järjestäminen asiantuntijan opastuksella Liikuntaan kannustaminen!

38 Vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskeinoja (4/5) HENKILÖSTÖN SUOJAAMINEN Mahdollisuus lainata henkilönsuojaimia työpaikalta vapaaajalle Turvatuotteiden jakaminen henkilöstölle (heijastimet, pyöräilykypärät, turvaliivit, henkilönsuojaimet jne.) Turvatuote-esittelijöiden tuominen työpaikalle ja edullisempien ostohintojen neuvotteleminen (esim. syksyisin pyörien nastarenkaat ja liukastumisvaaraa pienentävät nastakengät) Ilmaisen tai edullisen vapaa-ajan vakuutuksen tarjoaminen

39 Vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskeinoja (5/5) JOUSTAVUUS Joustavat työajat (työn ja perhe-elämän sovittaminen, ruuhka-aikojen välttäminen) Etätyöskentelymahdollisuus (esim. kehnolla ajokelillä mahdollisuus jäädä työskentelemään kotiin) Sairauslomalta paluun järkevä suunnitteleminen

40 Kiitos mielenkiinnosta! Loppuraportti internetissä: -> tätä tutkitaan/on tutkittu -> hankenumero TTY:n julkaisuarkisto Vastaan mielelläni kysymyksiin myös tilaisuuden jälkeen: