Karelia Ice Pie. Innovaatioita ja elämyksiä Pielisen ympärillä

Transkriptio

1 1 Karelia Ice Pie Innovaatioita ja elämyksiä Pielisen ympärillä Ikonen-Graafmans Tuula Jaaranen Ari Koponen Alina Molander Saija Juuan kunta

2 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 Summary Projektin taustaa Projektin tavoitteet ja saavutetut lopputulokset Projektin kulku Projektiorganisaatio Rahoitus Arviointia ja johtopäätöksiä Onnistumiset Ongelmat Ehdotuksia jatkotoimiksi...13 Lähteet...15 Liitteet...16 Liite 1 Hankkeen työpaketit: tavoite, toteutus ja tulos...16 Liite 2 Tiedotussuunnitelma...16 Liite 3 Markkinointisuunnitelma...16 Liite 4 Sagrada Familia in Ice matkailutuotteena...16

3 3 Tiivistelmä Hankkeen tavoitteet 1.Rakentaa perustus sähkö-, valaistus- ja vesiliittymineen Nunnanlahteen Jääkatedraalin nähtävyyspaikaksi, joka on käytettävissä ympärivuotisesti tulevina vuosina. 2. Koordinoida ja tukea Eindhovenin teknillisen yliopiston Sagrada Familia in Ice rakentamista ja asumista Juuassa. 3. Hyödyntää nähtävyyskohdetta matkailullisesti ja kehittää Juuan matkailua ja verkostoitua Pielisen Karjalan matkailukohteiden kanssa Kohderyhmänä olivat kaikenikäiset matkailijat, 6-tiellä kulkijat. Hankkeen aikana loka-joulukuussa kartoitettiin Juuan matkailupalvelualat, päivitettiin nettisivut ja suunniteltiin tulevien kuukausien tapahtumat. Nähtävyyspaikan perustustyöt myös valmistuivat. Joulutammikuussa avustettiin rakentajien asumiseen liittyvissä järjestelyissä ja jääkatedraalin rakentamisessa sekä valmisteltiin näyttelyt ja muut aktiviteetit. Helmikuusta maaliskuun puoleen väliin saakka nähtävyyskohde oli avoin näyttelyineen ja oheispalveluineen. Tulokset Kestävä rakennuksen perustus valmistui. Maailmanennätys syntyi. Korkeimmat tornit kohosivat 18 ja 21 metrin korkeuteen 80 opiskelijan ja huoltojoukon sekä lukuisten yritysten ja talkoolaisten avulla neljässä viikossa. Nähtävyyskohde valmistui tammikuun lopussa ja kansainvälinen mediakiinnostus oli laaja. Matkailijoita ja kävijöitä oli yli Katedraalin viereisessä Kivikeskuksessa oli monipuolinen näyttely ja matkamuistomyymälä. Uuni-näyttely ja ravintolapalvelut täydensivät matkailijoille tarjolla olevaa tuotepakettia. Pielisen alueen matkailukohteisiin verkostoiduttiin ja yhteismarkkinoita avautui. Lumirakentamisen osaaminen lisääntyi mm. 2-päiväisen lumirakentamisen kurssin ansiosta.

4 4 Summary The aims of the project 1. To make the ground work for a building site including electricity, lights and water connections in Nunnanlahti for the Ice Cathedral but also as a place that is available the year around in the coming years. 2. To co-ordinate and support the Eindhoven University of Technology, during the Sagrada Familia in Ice construction as well as the accommodation for the building team in Juuka. 3. Make use of items of interest to tourism and for the development of tourism and to network with other Juuka and Pielinen Karelia tourist destinations for a target group consisting of tourists of all ages, among other specifically aiming at the travellers along road 6. The project surveyed the October-December tourism services sectors of Juuka, updated websites and planned events during the coming months. The groundwork for the building site was also finished in that period. December and January were devoted to assist the builders in housing arrangements and to prepare exhibitions and other side activities around the actual ice-cathedral under construction. From February to mid-march until the attraction was open to the general public, exhibitions and auxiliary services were made available through the local organisation team. Results A sustainable building foundation was completed. The world record was broken. The highest towers rose to 18 and 21 meters in height. This was achieved by a team of 80 students and a series of service as well as numerous businesses and volunteer workers in four weeks. The iceconstruction project together with all the side activities was completed by the end of January and the international media interest was extensive. Tourists and visitors totalled more than The cathedral next to the Stone Centre was a versatile exhibition and souvenir shop. The stove exhibition and restaurant complemented the travellers of products included in the visiting package. Lake Pielinen area tourist centres networks were created and a common market. Snow and ice construction knowledge increased among others thanks to the provision of a 2-day course aimed at snow building.

5 5 1. Projektin taustaa Maailman suurin jääkupoli Juuassa tammikuussa 2014 Juukaan rakennettiin tammikuussa 2014 maailman suurin jääkupoli. Kupolin läpimitta oli 30 metriä ja korkeus 10 metriä. Kupolin rakentaminen oli Juuan kunnan ja hollantilaisen Eindhovenin teknillisen yliopiston tutkimushanke, johon osallistui noin 50 hollantilaista. Suuri joukko juukalaisia yrityksiä oli myös mukana hankkeessa toimittaen paikalle rakentajien tarvitsemaa kalustoa ja varusteita sekä huolehtien hollantilaisryhmän majoittumisesta paikkakunnalla. jaakupoli/ Alueellinen ja kansainvälinen verkostoituminen Onnistuneen kokemuksen innoittamana niin Juuka kuin Eindhovenin teknillinen yliopisto halusivat jatkaa yhteistyötä myös vuonna Juuka sai ns. Lump sum-hankerahoituksen (ESR hanke ) tavoitteena alueellisen ja kansallisen verkoston kehittäminen, kansainvälinen verkosto ja osaamisen kehittyminen ja miniklusteri. Juuan kunta osallistui Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hankeideakilpailuun keväällä 2014 ja jätti projektihakemuksen. Karelia Ice Pie innovaatioita ja elämyksiä Pielisen ympärillä Alun perin haetun 3-vuotisen hankkeen sijaan Juuan kunta sai neuvottelujen tuloksena puolen vuoden EAKR-hankerahoituksen ajalle Karelia Ice Pie - innovaatioita ja elämyksiä Pielisen ympärillä hanke on Juuan kunnan hallinnoima investointi- ja kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintaedellytykset innovatiiviselle talvimatkailukohteelle Juuan Nunnanlahteen ja kehittää alueen matkailuelinkeinoja. Samalla oli mahdollista jatkaa talvella 2014 onnistuneesti alkanutta jäärakentamisyhteistyötä hollantilaisen Eindhovenin teknillisen yliopiston kanssa, joka sitoutui rakentamaan Juukaan vuosina nähtävyyskohteen jäästä. Sagrada Familia in Ice Eindhovenin teknillisen yliopiston (TU/e) vuoden 2015 hanke oli Sagrada Familia in Ice - jääkatedraali, joka oli heille pykriitin (eli sahanpurun ja veden yhdistelmä) tutkimuskohde. TU/e:n ja sen yliopistoverkoston teekkariopiskelijat rakensivat neljässä viikossa kaksi 18 metriä ja kaksi 21 metriä korkeaa tornia. Maailman ennätys syntyi, sillä edellinen tämän muotoinen torni oli korkeudeltaan 15 metriä. Sään lauhtuminen esti 30 metrisen tornin loppuunsaattamisen. Huoltojoukkoineen rakentajia oli 80 Hollannista, Belgiasta, Sveitsistä, Espanjasta, Saksasta ja Norjasta. Opiskelijat kustansivat itse matkansa, majoituksensa ja ruokansa. Karelia Ice Pie koordinoi ja tuki hanketta ja huolehti katedraalin jälkivalvonnasta ja käytöstä nähtävyyskohteena. Hankkeeseen osallistui lukuisa määrä kansainvälisiä ja suomalaisia yrityksiä.

6 6 2. Projektin tavoitteet ja saavutetut lopputulokset Hankkeen tavoitteiksi asetettiin: 1. Luoda Innovatiivinen elämys- ja matkailukohde, nähtävyyskohde ja talvipuisto, joka täydentää alueen matkailuohjelma ja -palvelutarjontaa. Tavoitteena esteetön koko perheen kohde, jossa hyödynnetään jäärakentamisen lisäksi ekologisia, mm. multimedian keinoin toteutettuja ohjelmasisältöjä. Jäärakentamispaikassa päädyttiin Nunnanlahteen, koska se on houkutteleva kohde, mm. Kolin ja Bomban matkailijoiden helposti saavutettavissa ja houkuttaa muitakin 6-tiellä kulkevia. Samalla voidaan kustannustehokkaasti hyödyntää Suomen Kivikeskuksen näyttelytiloja. Tulos: Maailmanennätys, nähtävyys- ja matkailutuotteet sekä niiden sisällöt, tapahtuma- ja kävijätilastot. 2. Rakennuspaikan perustuksen, sähkö- ja vedenjohtojärjestelmän rakentaminen. Luoda perusedellytykset toteuttaa vuosittainen nähtävyyskohde tapahtumineen hiljaisena talvikautena. Tulos: Kestävä rakennuspaikan perustus, rakentamisen aikainen tuki, jälkivalvonta ja huolto. Jäärakennuspaikka on toimiva valaistus-, sähkö- ja vesiliittymin ja jatkossa käytettävissä ympärivuotisesti erilaisiin tapahtumiin ja näyttelyihin. 3. Luoda toimintaedellytykset paikalliselle jäämatkailuklusterille. Laatia tarvittavat yhteistoimintasopimukset tuloksekkaan toiminnan mahdollistamiseksi tulevaisuudessa yrityspohjaisena. Tulos: Yhteistoiminta luotu hankkeen kumppaneiden ja sponsorien kanssa. Perustettu Rakennejää ry, jonka tavoitteena on rohkaista rakennejään hyödyntämistä, tiedottaa, koordinoida ja järjestää koulutusta ja tutkimusta. 4. Matkailun kehittyminen ja verkostoituminen. Saada aikaan Pohjois-Karjalan ja Pielisen alueen matkailuverkoston tiivistyminen ja vahvistuminen: uudet yhteistoiminnot markkinoinnissa ja tuotepaketeissa. Matkailukohde lisää alueella viipymistä ja ravintolapalveluiden kysyntää, parantaa vuodepaikkojen menekkiä. Synergiaetuna alueen matkailukohteet lisäävät toistensa vetovoimaisuutta. Jäärakentamisen saaman julkisuuden hyödyntäminen Juuan kunnan ja Pohjois-Karjalan matkailupalvelujen markkinoinnissa. Tulos: Päivitetty Juuan matkailupalvelut-tiedot ja sivusto myös englanniksi ja venäjäksi. ja

7 Verkostoiduttu ja markkinoitu Juuan ja Pielisen Karjalan matkailukohteita. Jääkatedraali saavutti merkittävää näkyvyyttä sekä kansallisessa että kansainvälisessä mediassa. Yhteistyö-oppilaitoksen opiskelijat esittelivät alueen matkailupalveluita avajaistapahtumassa. Kivikeskukselle koottiin kattava tarjonta Pohjois-Karjalan matkailukohteiden ja palveluiden esitteitä vierailevien matkailijoiden hyödynnettäväksi. Luotiin Jää ja Kivi - tuotepaketti vierailijaryhmille, joka sisälsi ravintolapalveluita sekä syötteitä Juuan muista nähtävyyksistä. Laaja joukko alueen yrityksiä, yhdistyksiä ja organisaatioita osallistui Jääkatedraalin suurtapahtumien järjestämiseen. 7

8 8 3. Projektin kulku Projektin toiminta jakautui kymmeneen työpakettiin, jotka olivat 1. Tiedotus ja markkinointi 2. Tapahtumat 3. Jääkatedraalin rakentajien majoitus, ravitsemus, aktiviteetit ja koordinaatio 4. Lumirakentamiskurssi ja veistokset 5. Rakentamisen tekninen koordinaatio, jälkivalvonta ja huolto 6. Oppilaitosyhteistyö 7. Juuan ja Pielisen alueen matkailun kehittäminen ja verkottaminen 8. EAKR-hanke ja kunnallinen päätöksenteko 9. Kivikeskus ja Talvipuisto 10. Rakennejääyhdistys Liitteessä 1 on kuvattu yksityiskohtaisemmin kunkin työpaketin tavoite, toteutus ja arvio tuloksesta. Tilastoja ja arvioita Hankkeen nettokustannusarvio oli , josta maakuntaliiton myöntämä EAKR-rahoitus oli 50 %. Josek rahoitti hanketta :lla. Projektin hankinnat ohjautuivat suurimmalta osin juukalaisiin yrityksiin urakoina tai ostoina, milloin kyseistä palvelua tai tuotetta ei ollut Juuassa, se hankittiin maakunnasta. Vain pieni osa hankinnoista ostettiin maakunnan ulkopuolelta, koska niitä ei ollut Pohjois-Karjalasta saatavissa. Projektihenkilöstönä oli kokoaikainen projektipäällikkö ja osa-aikainen projektikoordinaattori, tekninen koordinaattori (oman työn ohella) ja yksi matkailusihteeri (kolme kuukautta). Rakentamisen ja nähtävyyskohteen aukioloaikoina saatiin tilapäisapua. Arvioituna projekti työllisti yhteensä 13 henkilötyökuukautta. Suomalaisia vapaaehtoisia joko lyhytaikaisesti tai pidemmän aikaa, oli noin 70. Vapaaehtoistuntimäärä oli yli 1000, luultavasti paljon enemmän, sillä vain hiukan yli 10 % ilmoitti vapaaehtoistuntimääränsä. Vapaaehtoistyön tuntihinnaksi arvioidaan eri tutkimuksissa /h. (Laasanen) Lisäksi eri tavoin oli mukana suomalaisia koululaisia ja opiskelijoita reilut 100. Tarjolla oli kaiken aikaa työharjoittelupaikkoja, majoitus oli järjestettävissä. Yksi työharjoittelu toteutui. Matkailualan opiskeluun liittyviä näyttöjä tehtiin yli viisi. Karelia AMK:n opiskelijat osallistuivat tuotteistuksen kehittämiseen ja AMK tekee nähtävyyskohteen merkitys paikallistaloudessa -tutkimuksen. PKKY/Nurmeksen matkailualan opiskelijat toimivat oppaina, ohjelmajärjestelyissä apuna ja markkinoivat Pielisen Karjalan matkailukohteita. Kansainvälisiä rakennusalan opiskelijoita oli Hollannista, Belgiasta, Sveitsistä, Saksasta, Espanjasta ja Norjasta. Venäläisten ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden osallistuminen peruuntui. Huoltojoukkojen kanssa rakentajia oli 80 henkilöä , osa lyhyemmän osa koko ajan. Huomattava on rakentajien ja huoltajien vapaaehtoistyötuntimäärä: arviolta lähes 7000 h.

9 Rakentajat viipyivät Juuassa maksimillaan neljä viikkoa. Karelia ammattikorkeakoulun tutkimus Sagrada Familia in Ice jääkatedraalin rakentamisen ja kävijävirtojen aiheuttamien tulo- ja työllisyysvaikutusten selvitys` valmistuu touko-kesäkuun vaihteessa. Tutkimuksen lähestymistapa perustuu sekä ns. tulomenetelmään että menomenetelmään. Menomenetelmässä kysytään matkailijoilta heidän rahankäytöstään kohdealueella. Tulomenetelmässä tutkimusaineistoa kerätään alueen yrityksiltä. Alueellisesti tutkimus rajautuu Juukaan ja sen lähialueeseen. 9

10 10 4. Projektiorganisaatio Hankeyhteistyökumppaneina toimivat hollantilainen Eindhovenin teknillinen yliopisto (TU/e), Josek Oy, Pikes Oy, Karelia Expert, Karelia AMK ja PKKY/ Nurmeksen ammattiopisto. Lisäksi hankkeen toteutukseen liittyy laaja yhteistyökumppaneiden ja sponsoreiden verkosto: paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia yrityksiä. TU/e:n verkostossa olivat mm. - Aalto yliopisto - Alankomaat: Twenten ja Utrechtin yliopistot, Fontys Hogescholen, Sparxter Events, Bouwkundig Bureau Verberne, Hugo Sanders Projectadviesen, TSM Business School - Sveitsi: ETH Zurich - Norja: Oslo School of Architecture - Saksa: Tour Finland-VIAfelix Gruipreisen - Belgia: KU Leuvenin ja Gentin yliopistot, Luca School of Arts, Sint Lucas Architectuur Brussel - Venäjä: B.E. Vedeneev, VNIIG Pietari Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt ja tahot Jouni Luoma Josek Oy Matti Tuominen Juuan yrittäjät Raimo Moilanen Karelia ammattikorkeakoulu Rauno Peura PKKY/Nurmes Jukka Nevalainen Pikes Oy Markku Litja Karelia Expert Pekka Pietiäinen Juuan kunta Pekka Huovinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa. Projektihenkilöstö Projektipäällikkö Tuula Ikonen-Graafmans Projektikoordinaattori Alina Koponen osa-aikaisena. Tekninen koordinaattori Ari Jaaranen, oman työn ohella. Matkailusihteeri Saija Molander Lukuisia vapaaehtoisia henkilöitä.

11 11 5. Rahoitus Hankkeen projektipäätöksellä vahvistettu kustannusarvio oli euroa, josta saatiin 50 % EAKRrahoitusta Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolta. Josek Oy osallistui hankkeeseen eurolla. Juuan kunnan osuudeksi jäi euroa Rahoitussuunnitelma Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat Rakennukset ja maa-alueet Vuokrakustannukset Toimistokulut Kustannukset yhteensä TULOT 5000 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Hankkeen euron kokonaisbudjetista ostopalveluihin oli varattu euroa, käytettiin ,31 euroa. Tästä Juukaan jäi noin euroa eli 47 %, maakuntaan noin euroa eli 31 % ja muualle Suomeen meni noin euroa eli 21 % Rakennuksiin ja maa-alueisiin oli varattu euroa, käytettiin yhteensä ,87 euroa. Tästä Juukaan jäi noin euroa eli 90 %, maakuntaan noin euroa eli 5 % ja muualle Suomeen meni noin euroa eli 5 %. Yhteensä yllämainitut hankinnat Juuasta olivat euroa, maakunnasta euroa ja muualta Suomesta euroa. Hankkeen henkilöstö-, matka-, vuokra- ja toimistokulut olivat noin euroa. Konehankinnat (lumitykki, puhaltimet, letkustoa) olivat noin Lisäksi tulovirtoina on otettava huomioon matkailijoiden ja nähtävyyskohteessa kävijöiden paikkakunnalle tuomat tulot matkailu-, ravitsemus- ja muille yrityksille, sekä matkamuistomyymälän ja pääsylipputulot (noin euroa). Karelia ammattikorkeakoulun tutkimus nimeltään Sagrada Familia in Ice jäärakentamisen ja kävijävirtojen aiheuttamien tulo- ja työllisyysvaikutusten selvitys valmistuu kesäkuussa 2015.

12 12 6. Arviointia ja johtopäätöksiä Hankkeen arviointimenetelminä käytettiin asiakaspalautetta, kuntalais-, vertais- ja itsearviointia. Systemaattista kävijäkyselyä ei ollut, mutta palautetta kerättiin suullisesti ja saapuneina sähköposteina. Palauteriihiä pidettiin kaksi: toinen hankkeessa tiivisti toimineiden ja talkoolaisten kesken, toinen kaikille kuntalaisille avoimena palaute- ja ideatilaisuutena. Myös ohjausryhmä arvioi hanketta kokouksessaan. Onnistumiset ja ongelmat kirjattiin sekä myös jatkotoimenpide-ehdotukset ja suositukset Onnistumiset Nähtävyyskohteen sijainti valtatie 6:n vieressä lisäsi kävijöiden määrää. Ravintolapalvelut myös hiljaisina päivinä olivat tarpeellisia. Matkailutuotepaketti syntyi. Nähtävyyskohde täydensi Pielisen alueen matkailupalveluja. Yhteistoiminta matkailukohteiden kanssa avautui. Pielisen Karjalan ja Pohjois-Karjalan yhteismatkailumarkkinointia tehty. Osaaminen ja yhteistyö Yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistoimintaa oli myös kansainvälisesti. Koulutusorganisaatiot tuottivat tutkimustietoa yritysten käyttöön: Pykriittitutkimus, matkailutuotteistus (liite 4) ja nähtävyyskohteen vaikutus paikallistalouteen. Opiskeluun liittyviä näyttöjä. Kansainväliset yhteistyökontaktit tiivistyivät ja laajentuivat. Jää- ja lumirakentamisen paikallinen osaaminen kehittyi. Matkailu ja media Kansallinen ja kansainvälinen media kiinnostus oli valtaisa. Juuan ja Pohjois-Karjalan tunnettuus lisääntyi. Nähtävyyskohteen kävijämäärä oli reilut 7000 ja yhteensä nähtävyyskohteen nähneitä yli Juuan matkailupalveluja tehtiin näkyvämmäksi. Matkailun nettisivustot päivitettiin, kehitettiin ja käännettiin englanniksi ja venäjäksi. Matkamuistomyymälässä oli yli 30 keramiikka- ja tekstiiliyrittäjien tuotteita. Uusia matkamuistotuotteita syntyi.

13 Ongelmat Sääolosuhteet ovat aina lumi- ja jäärakentamisen riskitekijöitä. Jatkokehittämisen tarvetta on: mm. lämpimät huoltotilat ja suomea ja englantia puhuva kenttämestari jokaiseen työvuoroon. Aika- ja resurssiniukkuus hankkeen tavoitteisiin nähden. Tiedottaminen, markkinointi, uusien matkailutuotepakettien kehittäminen, oppilaitosyhteistyö ja ympärivuotisen matkailun kehittäminen vaativat pysyvän toimijaverkoston. Paikallisten ohjelmapalvelujen vähäisyys. Matkailu- ja palvelualan pk-yritykset tarvitsevat tiedotukseen ja markkinointiin asiantuntija-apua ja tukea sekä helppokäyttöistä keskinäistä viestintäkanavaa. 7. Ehdotuksia jatkotoimiksi Matkailu on alueellisesti merkittävä elinkeino. Matkailu tuottaa arvonlisäverotuloja enemmän kuin elintarviketeollisuus ja yli tuplasti sen mitä maatalous. Mielenkiintoisia ovat tutkimustulokset miksi ulkomaalaiset tulevat Suomeen, viipyvät täällä ja mikä on rahankäyttö vierailua kohden (Rajahaastattelututkimus). Karelia Ice Pie hankkeen tavoitteena oli: Hyödyntää matkailullisesti TU/e:n kanssa yhteistyössä rakennettavaa tutkimus- ja nähtävyyskohdetta ja samalla Juuan matkailupalvelujen kehittäminen ja verkostoituminen. Molemmat ovat laajoja kokonaisuuksia, joiden tulokset eivät synny itsestään ja yhdessä hetkessä, vaan vaativat pysyvää, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä sekä resursseja. Jäärakentaminen, TU/e:n tutkimuskohde, on myös merkittävä matkailunähtävyyskohde Eindhovenin teknillinen yliopisto on sitoutunut rakentamaan vuosina 2016 ja 2017 jäänähtävyyskohteen Juukaan. TU/e:n yliopistoverkoston jäärakentamisryhmä on laajenemassa nykyisten Hollannin, Belgian, Sveitsin, Suomen ja Venäjän lisäksi Englantiin ja Skotlantiin. Rakentajat tarvitsevat kunnasta yhteistahon, jonka avulla rakentamisen suunnittelu, oleskelu paikkakunnalla ja rakentaminen mahdollistuu. Samalla Juualla on mahdollisuus kehittää matkailutuotteita ja matkailuelinkeinoa ja tilaisuus kansainväliseen markkinointiin. Lisäksi on varauduttava nähtävyyskohteen ja lumipuiston markkinointiin, jatkuvaan kunnostukseen ja jälkihuoltoon. Tavoitteena on, että noin kolmen vuoden kuluessa jäärakentamistoiminta siirtyy kokonaisuudessaan yrityksen/yritysryppään hallinnoitavaksi kannattavaksi toiminnaksi. Juuan matkailuelinkeinon kehittämiseen tulee panostaa ja verkottua muiden toimijoiden kanssa Koko Juuan alueen ympärivuotisen matkailuelinkeinon edelleen kehittämiseksi esitetään: 1. Alan yritysten toimintatilanteen ja tavoitteiden kartoitus.

14 14 2. Potentiaalisten Juuassa menestyvien liikeideoiden kartoitus, esimerkiksi ohjelmapalvelut. 3. Kartoituksen toteuttajaksi esitetään Juuan kuntaa elinkeinojen kehitysyhtiön yritys- ja matkailualan asiantuntijoiden kanssa. 4. Tulosten perusteella esitetään tuotekehitykseen ja markkinointiin tarvittavan koulutuksen järjestämistä ja tuen ohjaamista entisille ja uusille yrityksille. Markkinointi tulee olla myös englanniksi ja venäjäksi. 5. Samanaikaisesti tulee huomioida alueellinen verkottuminen, uusien matkailutuotepakettien kehittäminen, yhteismarkkinointi ja keskinäisen viestintä. Matkailuelinkeinojen tuloksekas kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii nopeita kunnan päätöksiä alkaneen kehitystyön jatkamiseksi. Puolenkin vuoden kehitystyön viiveessä menetetään merkittävästi saavutettuja tuloksia ja uusia mahdollisuuksia.

15 15 Lähteet Komu Hannu ja Kivelä-Pelkonen Lea. Lumen ja jään hyödyntäminen matkailussa Suomessa ja muissa maissa. Saaristoalan neuvottelukunta 2/2012. TEM raportteja 10/2011 Laasanen Juhani. Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset. Raportteja 70. Helsingin yliopisto. Ruralia instituutti. Lumi rakentamassa Kuusamo Lapland matkailualuetta. Miten lumirakenteilla tehdään rahaa? Raportti. Snow Secure Oy Lumirakenteiden suunnittelu- ja rakentamisohjeet. RIL. Suomen rakennusinsinöörien liitto RII. r.y Pohjois-Karjalan teema- ja toimenpideohjelma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. POKAT Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Rajahaastattelututkimus. Border interview survey. Osa 26. Ulkomaiset matkailijat Suomessa vuonna Rope Timo. Yrittäjän markkinointikirja Ryynänen Kai. Lumi- ja jäärakentamisen ohjekirja. Vinkkejä viranomaisille ohjeita rakentajille. Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja C 27. Räikkönen Juulia. Enabling experiences The role of tour operators and tour leaders in creating and managing package tourism experiences. Sarja A-13:2014. Turun yliopisto Seniorimatkailun hyvät käytännöt. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Tahvanainen Pekka. Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella Pohjois-Karjalan ELY-keskus Matkalla koettuja elämyksiä ja elettyjä kokemuksia Millainen on hyvä matkailukokemus. Räikkönen Juulia (2007). Matkailututkimus, Vol. 3 (1), Suomen matkailututkimuksen seura

16 16 Liitteet Liite 1 Hankkeen työpaketit: tavoite, toteutus ja tulos Liite 2 Tiedotussuunnitelma Liite 3 Markkinointisuunnitelma Liite 4 Sagrada Familia in Ice matkailutuotteena