Nuorisotyön kriisivalmius kunnissa
|
|
- Tapani Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nuorisotyön kriisivalmius kunnissa Vuosien 2010 ja 2014 kuntakyselyiden tulokset Arsi Veikkolainen Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Allianssi-talo Asemapäällikönkatu 1, Helsinki
2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto Kyselyn toteutus... 2 Taulukko 1a ja b. Kyselyyn vastanneet kokoluokittain eri vuosina... 3 Kaavio 1: Kunnan nuorisotyöntekijöiden määrä kokoluokittain Kriisien kohtaaminen... 4 Kaavio 2. Tehostettua nuorisotyötä vaatineita kriisitilanteita kohdanneet kunnat... 4 Kaavio 3. Tehostettua nuorisotyötä vaatineita kriisitilanteita kohdanneet kunnat kokoluokittain.. 5 Kaavio 4. Nuorisotoimen ulkopuolisen avun pyytäminen kriisitilanteen sattuessa Valmiussuunnittelu ja yhteistyö... 6 Kaavio 5. Nuorisotyötä koskettavat valmiussuunnitelmat... 7 Kaavio 6. Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittäminen suhteessa valmiussuunnitelman olemassaoloon Kriisivalmius... 9 Kaavio 7. Organisaation valmius kohdata kriisitilanteita... 9 Kaavio 8. Yksittäisen nuorisotyöntekijän (keskimäärin) valmius kohdata kriisitilanteita... 9 Kaavio 9. Valmiussuunnitelman olemassaolon vaikutus organisaation valmiuteen kohdata kriisitilanteita Tukirakenteet ja kehittämistarpeet Yhteenveto ja johtopäätökset Liite 1: Webropol -kyselylomake ja saate
3 1. Johdanto Pidät kädessäsi selvitystä nuorisotyön kriisivalmiudesta. Se on päivitys vuoden 2010 selvityksestä, jolloin nuorisotyön kriisivalmiusverkostoa perustettiin Kauhajoen ja Jokelan koulusurmien jälkimainingeissa. Nuorisotyön kriisivalmiusverkosto on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Allianssin koordinoima valtakunnallinen nuorisotyön ammattilaisten ryhmä, jonka tarkoitus on tukea nuorisotyötä laajasti koskettavissa kriisitilanteissa. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry käynnisti toukokuussa reilun vuoden kestävän Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishankkeen, joka tavoittelee paikallisen nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämistä ja laajemmin tehostetun nuorisotyön roolin selkiyttämistä kriisien hoitamisessa. Myös tämä hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Vuoden 2010 Nuorisotyön kriisivalmius -kuntakyselyn toteutti Allianssin harjoittelija, yhteisöpedagogi-opiskelija Essi Helin. Tämän jatkoselvityksen toteutti Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishankkeen projektipäällikkö Arsi Veikkolainen. Molemmat kyselyt toteutettiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Selvitykset tuovat esiin, mikä on kuntien nuorisotoimen varautuminen tilanteisiin, joissa vaaditaan tehostettua nuorisotyötä. Onko olemassa nuorisotoimea koskettavia valmiussuunnitelmia yllättäviin tilanteisiin, ja minkälaista yhteistyötä on tehty valmiussuunnittelun yhteydessä? Selvityksissä kartoitettiin myös koulutustarvetta sekä työntekijän että alan koulutuksen näkökulmasta. Nuorisotyön kriisivalmius kyselyllä haettiin vertailutietoa siitä, miten kyselyssä selvitettävät asiat ovat kehittyneet neljässä vuodessa. Tällä kertaa haluttiin myös kerätä hieman tarkempaa tietoa tehostettua nuorisotyötä vaatineista tilanteista ja yhteistyöstä niiden aikana. Koska nyt tehdyn selvityksen taustalla on Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishanke, kysyttiin kunnilta myös tarpeita valmiussuunnittelun ja osaamisen kehittämiseen. 2. Kyselyn toteutus Vuoden 2014 kysely kunnille toteutettiin jälleen Kuntaliiton kanssa yhteistyössä. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka lähetettiin kaikkien Suomen kuntien nuorisotoimesta vastaaville toimihenkilöille Ahvenanmaan kuntia lukuun ottamatta. Kaikkiaan kysely toimitettiin 304 kunnalle. Kysely lähetettiin kesäkuun alussa, ja vastausaikaa oli lopulta juhannukseen saakka. Kahden karhukierroksen jälkeen saatiin 170 vastausta, joten vastausprosentiksi muodostui 56 %. Mukana oli muutama kahta tai useampaa kuntaa koskevan yhteistyörakenteen puolesta tehty vastaus, joita ole pilkottu erikseen. 2
4 a. Vastanneiden lukumäärät Kunnan asukasmäärä v v v ja 2014 vastanneet Kyselyn saaneet v alle yli Yhteensä b. Vastanneiden jakaumat % Kunnan asukasmäärä v v v ja 2014 vastanneet Kyselyn saaneet v alle % 32 % 31 % 41 % % 28 % 27 % 26 % % 27 % 27 % 22 % % 5 % 9 % 6 % % 2 % 1 % 3 % yli % 5 % 4 % 3 % Yhteensä Taulukko 1a ja b. Kyselyyn vastanneet kokoluokittain eri vuosina Jakaumaltaan vastanneiden joukko oli sekä kokoluokkien että maantieteellisen kattavuuden suhteen varsin tasainen kaikkiin kuntiin verrattuna. Kyselyyn vastanneet kunnat edustivat asukasmäärältään kuitenkin 68 % Suomen asukkaista, sillä suurimpien yli asukkaan kuntien vastausprosentti oli liki 90 %. Vertailtaessa erikokoisia kuntia ryhminä, oli alhaisin vastausprosentti lukumääräisesti suurimmassa pienimpien alle asukkaan kuntien ryhmässä (44 %) ja seuraavaksi lukumääräisesti vähäisten keskisuurten (47 %) ja (50 %) asukkaan kuntien ryhmissä. Vastanneiden 170 kunnan joukosta löytyi 89 sellaista kuntaa (29 % kaikista), jotka vastasivat sekä vuoden 2010 että vuoden 2014 kyselyyn. Jakautumaltaan erikokoisiin kuntiin tämä joukko vastasi melkoisen tarkasti vuoden 2014 vastanneita. Molempiin kyselyihin vastanneiden kuntien joukossa oli tosin vain yksi asukkaan kunta, joten tämän ryhmän osalta ei voida tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä. Molempina vuosina kyselyyn vastanneiden otoksella oli hieman kaikkia vastanneita parempi yleinen kriisivalmius, mutta ero ei ole merkittävä. 3
5 7 Kunnan nuorisotyöntekijöiden määrä (henkilötyövuosina) Alle yli 100 Kaavio 1: Kunnan nuorisotyöntekijöiden määrä kokoluokittain (kaikki vastanneet) Verrattaessa taustatietoja suurin muutos oli nuorisotoimien työntekijöiden lukumäärän kasvu. Erityisesti tämä näkyi alle yhden nuorisotyöntekijän kuntien määrän puolittumisena niin molempina vuosina vastanneiden keskuudessa kuin koko aineiston osalta. Useassa tapauksessa määrän kasvu johtui etsivän nuorisotyön työntekijöiden palkkaamisesta. Merkillepantavaa oli myös, että nuorisotyöntekijöiden määrä vaihteli melkoisesti samaan kokoluokkaan kuuluvien kuntien välillä. Niissä kunnissa, joissa työntekijöitä oli suhteellisesti paljon, olivat myös valmiusasiat yleisesti paremmalla tolalla. 3. Kriisien kohtaaminen Tehostettua nuorisotyötä vaativat tilanteet kohtaavat yhä suurempaa osaa kuntia Tehostettuun nuorisotyöhön turvautuneiden kuntien osuus Kaavio 2. Tehostettua nuorisotyötä vaatineita kriisitilanteita kohdanneet kunnat (vuosina 2010 ja 2014 vastanneet 89 kpl) 4
6 Tehostettuun nuorisotyöhön turvautuneiden kuntien osuus kokoluokittain alle yli Kaavio 3. Tehostettua nuorisotyötä vaatineita kriisitilanteita kohdanneet kunnat kokoluokittain (vuosina 2010 ja 2014 vastanneet 89 kpl) Tämän vuoden kyselyn perustella useampi kuin joka neljäs kunta (26,5 %) oli kriisitilanteen vuoksi katsonut tarpeelliseksi lähteä toteuttamaan tehostettua nuorisotyötä. Vuonna 2010 näitä kuntia oli joka viides. Molempiin kyselyihin vastanneiden kuntien joukossa määrä on vielä suurempi (30,3 %). Kyselyn mukaan pienimpien, alle asukkaan kuntien osalta todennäköisyys on selvästi pienempi (alle 15 %), mutta asukkaan kunnista joka kolmas ja sitä suuremmista yli puolet kohtaa tällaisia tilanteita. Kun vuonna 2010 kunnilta kysyttiin Onko kunnassanne kohdattu viimeisen vuoden aikana sellaisia kriisitilannetta, joka edellytti tehostettua nuorisotyötä?, vuonna 2014 kysyttiin myös tällaisten tilanteiden määrää. Tehostettua nuorisotyötä vaatineita tilanteita oli useammin kuin kerran tai kaksi vuodessa vain muutamassa kunnassa (5 % kaikista). Näistä kunnista kuitenkin vain osa oli suuria kuntia, joten useita nuoria koskettavia kriisejä voi sattua pienissäkin kunnissa. Avovastausten perusteella yleisimpiä kriisitilanteita olivat nuorten itsemurhat tai niiden yritykset (44 % kriisin kohdanneista kunnista nimesi tämän), liikenne- ja muut onnettomuudet (22 %) sekä väkivalta tai sen uhka (18 %). Kriisin kohdatessa yleisimmät toimenpiteet olivat keskustelutilaisuuksien järjestäminen nuorille sekä erilaiset paremman tavoitettavuuden ratkaisut, kuten pidennetyt aukiolot ja jalkautumiset. Muutama maininta löytyi myös sosiaalisen median hyödyntämisestä. Nuoria kohdanneiden kriisitilanteiden hoidossa kahdessa kolmesta tapauksesta oli tehty monialaista yhteistyötä kunnan sisällä. Noin joka neljännessä tapauksessa oli apua saatu seurakunnalta. 5
7 6 Tiedättekö, mistä voitte sitä pyytää ulkopuolista apua tai työvoimaa nuorisotyöhön kriisitilanteessa? Meillä on sovitut käytännöt Kaavio 4. Nuorisotoimen ulkopuolisen avun pyytäminen kriisitilanteen sattuessa (kaikki vastanneet 2014) Tietous siitä, mistä nuorisotoimi kysyy ulkopuolista apua tai lisätyövoimaa mahdollisen kriisin sattuessa, oli pysynyt samalla tasolla vuoteen 2010 verrattuna: kolme neljästä kunnasta ilmoitti tietävänsä. Vuonna 2014 kysyttiin myös, onko olemassa sovitut käytännöt ulkopuolisen avun pyytämiseksi, ja vajaalla neljäsosalla kunnista näin oli. Neljäsosa kunnista ei tiennyt tai ei osannut sanoa, mistä voisi pyytää apua tai lisätyövoimaa. Kyselyssä vastaaja sai mainita mahdollisia avunpyynnön kohteita. Kaikkiaan 115 vastaajaa mainitsi yhden tai useamman tahon. Oman kunnan jonkin toisen toimialan toimijat olivat luonnollisesti yleisin mahdollisen avunpyynnön kohde vuoden 2010 vastausten tapaan. Avunpyynnön kohteita maininneista joka kolmas ottaisi yhteyttä kunnan kriisiryhmään tai kriisikeskukseen, samoin sosiaali- ja terveystoimeen. Vuoteen 2010 verrattuna kriisiryhmien mainitseminen oli selvästi yleistynyt. Kunnan ulkopuolisista tahoista seurakunnat olivat joka kolmannelle mahdollisesti apuun kysyttävä taho ja monissa kunnissa onkin laadittu tästä sopimus. Järjestöjen avun mainitsi joka neljäs jonkin tahon maininnut, mutta vuoteen 2010 verrattuna on järjestöjen osuus hieman pienentynyt. Tästä SPR edusti kahta kolmasosaa. Vuoden 2014 kyselyn perusteella naapurikuntien pyytäminen apuun oli listalla joka kuudennessa kunnassa. Allianssin koordinoiman valmiusverkoston mainitsi 6 % avunpyynnön kohteita maininneista. 4. Valmiussuunnittelu ja yhteistyö Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishankkeen tavoitteena on lisätä paikallisen nuorisotyön kriisivalmiutta. Keskeisenä keinona näemme valmiussuunnittelun ja siinä tehtävän yhteistyön. Nuorisotyötä sivuavia valmius-, varautumis- ja pelastussuunnitelmia löytyy lähes jokaisesta kunnasta, osin pakollisina ja osin vapaaehtoisina. Käytännössä ne eivät kuitenkaan sisällä tehostetun nuorisotyön tekemistä nuoria koskettavien kriisien yhteydessä tai niiden jälkihoidossa. Kunnilta siis kysyttiin, onko nuorisotoimella olemassa valmiussuunnitelmaa, jossa on otettu huomioon nuoriin kohdistuvien kriisien jälkihoitoon liittyvät toimenpiteet. Vertailu vuoden
8 vastuksiin vaatii hieman tulkintaa, koska tuolloin valittavana oli yksi tai useampia vastausvaihtoehtoja. Tämän vuoden kyselyn mukaan vajaassa kolmasosassa (29 %) kunnista oli nuorisotyötä koskettava valmiussuunnitelma. Näistä neljäsosa oli yksinomaan nuorisotyölle laadittuja suunnitelmia, ja muissa nuorisotyö n osuus sisältyi laajempaan suunnitelmaan. Nuorisotyön oma suunnitelma oli siis vain 7 % vastanneista kunnista. 7 Nuorisotoimella on jälkihoidon huomioonottava valmiussuunnitelma oma Kunnassa yleinen (2010) / Osa laajempaa (2014) ole Kaavio 5. Nuorisotyötä koskettavat valmiussuunnitelmat (vuosina 2010 ja 2014 vastanneet 89 kpl) Vuoteen 2010 verrattuna valmiussuunnitelmien määrä oli selvästi vähentynyt sekä koko aineistossa että molempina vuosina vastanneiden keskuudessa. Erityisen suurta pudotusta oli tapahtunut Kunnassa on tehty yleinen valmiussuunnitelma -kysymyksessä, johon vastasi enää kolmasosa. Vastaavasti kyselyn kohtaan nuorisotyötä koskettavaa valmiussuunnitelmaa vastanneiden osuus oli kasvanut saman verran. Tämä voidaan tulkita niin, että vuonna 2014 ei koko kuntaa koskevan laajemman valmiussuunnitelman enää koettu koskettavan tehostetun nuorisotyön tekemistä ja siihen liittyvää valmiuden suunnittelua. Tosin vuoden 2010 kyselyn vastaavassa kysymyksessä ei yhteyttä nuorisotyöhön esitetty yhtä selkeästi. Tätä tulkintaa tukevat myös avoimissa vastauksissa saadut viittaukset pelastussuunnitelmiin tai turvallisuusohjeisiin. Valmissuunnittelussa kyse ei ole pelkästään sanoista (turvallisuussuunnitelma, akuuttia hätätilannetta koskeva pelastautumissuunnitelma vai valmiussuunnitelma), vaan toiminnan luonteesta. Onko kyseessä pelastustoimen toiminta (vain) kriisin ytimessä olevien kanssa vai nuorten hyvinvoinnista laajemmin huolta kantava toiminta, jossa kohdejoukkona ovat myös kriisin ytimen ulkopuolella olevat, mutta silti kriisin koskettamat nuoret? Tässä jälkimmäisessä tilanteessa yhteys lasten- nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on vahva. Kysymys nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisestä viimeisen kolmen vuoden aikana poikkesi hieman vuosien 2010 ja 2014 kyselyissä. Vuonna 2010 kysyttiin, onko kriisivalmiuteen liittyviä kysymyksiä pohdittu, mutta vuonna 2014 kysyttiin suoremmin: Onko kriisivalmiutta kehitetty? 7
9 Verrattuna vuoteen 2010 oli kehittämisen määrä vähentynyt selkeästi. Osa selittyy kysymyksen tarkentumisella, mutta osin kyse on myös Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien läheisyydestä vuonna 2010 ja niiden herättämien kysymysten pohtimisesta. Avovastausten perusteella nuorisotyön kriisivalmiuden kehittäminen oli tyypillisimmin keskustelua, pohdintaa tai suullista sopimista. Näin ilmoitti reilu kolmannes kriisivalmiuttaan kehittäneistä kunnista. Vajaan kolmasosan kohdalla se oli valmiussuunnitelman päivittämistä ja joka kuudennen kunnan kohdalla kouluttautumista. Joka kymmenennen kehittämistyötä tehneen kohdalla kyseessä oli valmiussuunnitelman päivittämisen sijaan turvallisuussuunnitelman kehittäminen tai päivittäminen Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittäminen viimeisen 3v aikana On valmiussuunnitelma (50 kpl) ole (120 kpl) Kaavio 6. Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittäminen suhteessa valmiussuunnitelman olemassaoloon (kaikki vastanneet 2014) Valmiussuunnitelmien päivittäminen oli hieman rauhoittunut vuodesta 2010, jolloin 83 % suunnitelmista oli päivitetty tai luotu vuoden sisällä. Kuitenkin lähes jokainen kunta, jolla oli valmiussuunnitelma, oli myös päivittänyt sitä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kyselyn vastauksista paljastui, että valmiussuunnitelman olemassaololla on selvä vaikutus siihen, että myös valmiutta kehitetään jatkuvasti. Useampi kuin kaksi kolmasosaa kunnista, joilla oli nuorisotyötä koskettava valmiussuunnitelma vuonna 2014, oli myös kehittänyt valmiuttaan. Sen sijaan vain viidennes kunnista, jolla ei ollut nuorisotyötä koskettavaa valmiussuunnitelmaa, oli kehittänyt valmiuttaan. Yhteistyö yli kunnan toimialojen ja kuntaorganisaation ulkopuolisten kanssa oli lisääntynyt merkittävästi silloin, kun valmiussuunnittelua tehdään. Kaksi kolmesta kuntien nuorisotoimesta oli tehnyt yhteistyötä kuntaorganisaation eri toimialojen kanssa valmiussuunnittelua tehdessään ja samoin lähes puolet ulkopuolisten tahojen kanssa. Nuorisotoimissa kunnan sisäinen yhteistyö valmiuden tai valmiussuunnitelman kehittämisessä toteutui yleisimmin koulu- ja sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa yhdessä tai erikseen. Nuorisotyötä koskettava valmiussuunnittelu tapahtui laajemmassa monialaisessa tai -ammatillisessa ryhmässä joka kuudennessa suunnittelua tekevässä kunnassa. 8
10 Ulkopuolinen yhteistyö tapahtui selvästi yleisimmin seurakunnan kanssa, sillä joka toinen valmiussuunnittelussa ulkopuolisen kanssa yhteistyötä tekevä kertoi toimivansa niin. Myös järjestöjen ja poliisin kanssa tehtiin usein yhteistyötä. 5. Kriisivalmius Neljässä vuodessa oli tapahtunut selkeää parantumista kuntien kyvyssä kohdata kriisitilanteita. 7 Nuorisotoimen valmius organisaationa kohdata kriisitilanteita Hyvä Kohtalainen Välttävä valmiutta Kaavio 7. Organisaation valmius kohdata kriisitilanteita (vuosina 2010 ja 2014 vastanneet 89 kpl) 7 Yksittäisen nuorisotyöntekijän valmius kohdata kriisitilanteita Hyvä Kohtalainen Välttävä valmiutta Kaavio 8. Yksittäisen nuorisotyöntekijän (keskimäärin) valmius kohdata kriisitilanteita (vuosina 2010 ja 2014 vastanneet 89 kpl) Parannus koski sekä nuorisotoimea organisaationa että yksittäistä nuorisotyöntekijää. Nyt liki 2/3 kunnista ilmoitti nuorisotoimen valmiuden olevan kohtalainen tai parempi, kun vuonna 2010 tällaisten kuntien osuus oli selvästi alle 50 %. Yksittäisen nuorisotyöntekijän kohdalla valmius kohdata kriisitilanteita oli nyt kohtalainen tai parempi 75 % vastaajista, kun osuus vuonna 2010 oli reilu 60 %. Valmiuden parantuminen näkyi myös koulutustarpeen lievänä 9
11 vähentymisenä, vaikka edelleen 77 % kunnista ilmoitti tarvitsevansa nuorisotyöntekijöille lisää kriisitilanteisiin liittyvää koulutusta. Vaikka valmius oli yleisesti parantunut, ilmoitti vieläkin kolmasosa kunnista kriisivalmiutensa organisaationa olevan vain välttävä tai huono. Neljäsosa kunnista kertoi nuorisotyöntekijöiden valmiuden olevan keskimäärin välttävä tai huono. Hyvän tai kohtalaiseen valmiuden taustalla oli vastaajien mielestä oma osaaminen ja toimiva yhteistyö. Lisäksi mainittiin valmiussuunnitelman olemassaolo sekä varautuminen yleensä. Syyksi heikompaan valmiuteen nimettiin useimmin suunnitelman puute ja toiseksi henkilöresurssien vähäisyys. Henkilökunnan vaihtuvuus mainittiin myös joitain kertoja. Avovastausten perusteella osalle kuntien nuorisotoimista pienuus ja resurssien rajallisuus näyttäytyivät erilaisen yhteistyön helppoutena ja luonnollisuutena, mutta myös välttämättömyytenä ja siksi suunnitelmallisuutta vaativana. 7 Valmiussuunnitelma ja organisaation valmius kohdata kriisitilanteita On valmiussuunnitelma (50 kpl) ole (120 kpl) 2 Hyvä Kohtalainen Välttävä valmiutta Kaavio 9. Valmiussuunnitelman olemassaolon vaikutus organisaation valmiuteen kohdata kriisitilanteita (kaikki vastanneet 2014) Niissä kunnissa, joissa oli nuorisotyötä koskettava valmiussuunnitelma, koettiin valmius kohdata kriisejä muita paremmaksi. Organisaationa neljäsosa kokee valmiuden olevan hyvä ja 58 % kohtalainen. Yksittäisen nuorisotyöntekijän osalta näissä kunnissa liki 90 %:lla on hyvä tai kohtalainen valmius kohdata kriisitilanteita. Valmiussuunnittelulla on siis hyvin selkeä yhteys kunnan nuorisotyön kriisivalmiuteen. Keskeisimmät koulutustarpeet liittyvät kriisissä olevan nuoren kohtaamiseen, jonka nosti esiin joka neljäs kunta. Seuraavina listalla olivat kriisitilanteessa toimiminen sekä sen organisoinnin suunnittelu. Jälkihoito ja tutustuminen käytännön esimerkkeihin keräsivät nekin maininnan lähes joka kymmenenneltä vastaajalta. Käytännön harjoittelua esimerkiksi roolipelin tai harjoituksen muodossa toivoi myös useampi vastaaja. Lisäksi muutama maininta koski omaa jaksamista käsittelevää koulutusta. 10
12 6. Tukirakenteet ja kehittämistarpeet Kyselyssä selvitettiin myös nuorisotoimien näkemyksiä kriisivalmiuden ja sen kehittämisen tukirakenteista. Näkemykset kriisilanteissa toimimisen huomioimisesta nuorisotyön toisen asteen tai korkea-asteen koulutuksessa olivat muuttuneet hieman positiivisemmiksi. Noin 7 % vastaajista oli sitä mieltä, että asia huomioidaan riittävästi, kun vuonna 2010 vain muutama yksittäinen vastaaja oli tätä mieltä. Toisaalta 2/3 vastaajista ei osannut ottaa kantaa asiaan. Allianssin koordinoima Nuorisotyön valmiusverkosto oli tuttu vain kolmannekselle vastaajista Edelleenkään noin puolet niistä kunnista, joissa oli nuorisotyötä koskeva valmiussuunnitelma, ei tiennyt valmiusverkostosta. Tarvetta nuorisotyön kriisivalmiuden valtakunnalliseen koordinointiin kyllä koettiin, sillä 60 % vastaajista näki tällaista tarvittavan. Suunnilleen yhtä moni koki myös alueelliset verkostot tarpeelliseksi. Käynnissä olevan kriisivalmiuden kehittämishankkeen tulevia toimenpiteitä ajatellen kysyttiin myös vastaajien toiveita ohjemateriaalista ja koulutuksesta. Eniten mainintoja sai selkeiden ja ymmärrettävien ohjeiden luominen erilaisissa kriisitilanteissa toimimista varten. Ohjeiden toivottiin olevan eräänlainen yleinen runko, jota voidaan täydentää ja muokata paikallisesti. Osin tähän liittyen toivottiin myös ohjeita nuorisotyön kriisivalmiussuunnitelman laatimiseen sekä (verkostomaisen) yhteistyön tekemiseen. Seuraavaksi eniten toivottiin käyttökelpoista tietoa nuoria koskettavista ilmiöistä kriisien takana, kuten väkivallasta, itsemurhista ja ahdistelusta. Ohjeita kaivattiin myös kriisin koskettaman nuoren kohtaamiseen. Ohjeiden lisäksi toivottiin erilaisia käytännön harjoituksia esimerkiksi roolipelin muodossa. Hieman yllättävää oli, että ohjeistus netin tai sosiaalisen median käyttöön kriisien yhteydessä mainittiin vain kerran. Samoin laajennetun nuorisotyön lisärahoitukseen tai työntekijöiden omaan jaksamiseen liittyvää ohjeistusta toivottiin vain muutamassa vastauksessa. 7. Yhteenveto ja johtopäätökset Vuoteen 2010 verrattuna nuorisotyönkriisivalmiudessa ja sen suunnittelussa oli tapahtunut pientä kehitystä. Samalla oli myös tapahtunut eriytymistä niin valmiuden kuin suhtautumisenkin kannalta. Kyselyllä saatu aineisto oli kattava, sillä vuoden 2014 kyselyyn vastasi 170 kuntaa, siis yli puolet Suomen kunnista (joita Ahvenanmaan kunnat pois lukien on 304). Molempiin eli vuosien 2010 ja 2014 kyselyihin vastanneita kuntien nuorisotoimia löytyi 89 kappaletta (29 % kyselyn saaneista). Nuoria koskettavien ja tehostettua nuorisotyötä edellyttävien kriisien määrä oli kasvanut vuodesta Kriisit olivat kohdanneet kaikenkokoisia kuntia, sillä joukossa oli myös pieniä kuntia. Luonteeltaan kriisit olivat pääosin olleet pienehköjä, mutta paikallisesti koskettavia. Tyypillisesti itse kriisitilanteessa ei ollut paljoa osallisia, vaan koskettavuus oli ollut enemmän välillistä. 11
13 Nuorisotoimien toteuttamat toimenpiteet olivat luonteeltaan olleet pääosin nuorisotyölle ominaisia, kuten keskustelutilaisuuksia, läsnäoloa tai kohtaamisia. Nuorisotoimen ulkopuolisen avun lähteenä kriisipisteet (kriisiryhmät, kriisikeskukset) olivat lisänneet osuuttaan vuoteen 2010 verrattuna ja olivat nyt sosiaali- ja terveystoimen kanssa tasoissa. Seurakunnat olivat säilyttäneet keskeisen asemansa kunnan ulkopuolisen avun lähteenä. Järjestöjen osuus oli hieman pienentynyt. Vuoteen 2010 verrattuna olivat nuorisotyötä koskettaviksi koetut kunnan laajemmat valmiussuunnitelmat vähentyneet eikä nuorisotyön omien valmiussuunnitelmienkaan määrä ollut kasvanut. Laajempien suunnitelmien kohdalla määrän väheneminen johtunee siitä, ettei niillä nähty olevan yhteyttä laajennetun nuorisotyön tekemiseen. Tätä ulottuvuutta korostettiin vuoden 2014 kyselyssä. Valmiuden kehittäminen oli selvästi vähentynyt vuodesta 2010, jolloin Jokelan ja Kauhajoen tapaukset olivat vielä tuoreessa muistissa. Kuitenkin ne kunnat, joissa oli nuorisotyötä koskettava valmiussuunnitelma, olivat lähes poikkeuksetta myös kehittäneet valmiuttaan. Tämän mukaan kunnat olisivat eriytymässä nuorisotyön kriisivalmiuden suhteen. Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittäminen tapahtui entistä enemmän yhteistyössä niin kunnan muiden toimialojen kuin ulkopuolisten tahojen, erityisesti seurakuntien kanssa. Sekä organisaatioiden että yksittäisten työntekijöiden valmius kohdata kriisitilanteita oli parantunut vuoteen 2010 verrattuna. Selkeästi parempi valmius oli niissä kunnissa, joissa oli nuorisotyötä koskettava valmiussuunnitelma. Joka neljännessä kunnassa valmius oli edelleen välttävä tai huono. Yli 75 % kuntien nuorisotoimista kaipasi edelleen lisäkoulutusta kriisitilanteisiin, vaikka koulutustarve oli vähentynyt vuoteen 2010 verrattuna. Keskeisimpinä koulutustarpeina mainittiin kriisin kohdanneen nuoren kohtaaminen ja kriisitilanteessa toimiminen. Myös valmiussuunnitteluun toivottiin koulutusta. Allianssin koordinoima nuorisotyön valtakunnallinen valmiusverkosto tunnettiin varsin huonosti. Valtakunnalliset ja alueelliset verkostot kuntien nuorisotoimien tukena kriisitilanteissa ja valmiuden kehittämisessä koettiin kuitenkin tarpeellisiksi. Kriisivalmiuden kehittämishankkeen toivottiin tuottavan selkeää ohjeistusta ja malleja erilaisissa kriisitilanteissa toimimiseen sekä antavan eväitä valmiuden kehittämiseen. Toiveita esitettiin myös käytännönläheisestä koulutuksesta. Kysely antoi hyvää pohjan ja arvokasta tietoa käynnissä olevalle Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishankkeelle. Hankkeen tavoitteet ja suunnitellut toimenpiteet näyttävät tulevan tarpeeseen. 12
14 Liite 1: Webropol -kyselylomake ja saate Nuorisotyön kriisivalmius 2014 kysely kuntien nuorisotoimille Kyselyn tavoitteena on selvittää paikallisen nuorisotyön valmiutta toimia kriisitilanteessa ja miten valmius on kehittynyt edellisen kyselyn 2010 jälkeen sekä kerätä ajatuksia valmiuden kehittämiseen. Kyselyn voi keskeyttää lomakkeella olevista keskeytä-painikkeista, jolloin vastaukset tallentuvat ja kyselyä voi jatkaa sähköpostiin lähetetystä linkistä myöhemmin uudelleen. Jos lomakkeen sulkee muilla tavoin, annetut vastaukset eivät tallennu lomakkeelle. Selvityksen kannalta keskeisiä käsitteitä: Tehostettu nuorisotyö: Kriisi: Kriisitilanteessa ja sen jälkeen nuorisotyön keinoin tapahtuvaa nuoria tukevaa toimintaa. Esim. kriisin läpikäyntiä nuorten kanssa, pidennetyt aukioloajat, kriisitilanteeseen liittyvää monialaista yhteistyötä Yllättävä äkillinen isompi tai pienempi häiriötilanne, joka koskettaa kunnan asukkaita suoraan tai välillisesti ja vaatii erityistoimia. Esim. nuorten yllättävät kuolemantapaukset, itsemurhat, onnettomuudet, uhkaavat tilanteet Nuorisotoimen/nuorisotyön valmiussuunnitelma: Kriisille eri tavoin altistuneiden nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen tehdyt nuorisotyön suunnitelmat erilaisissa kriisitilanteissa toimimiseen ja niiden jälkihoitoon. Jälkihoito: Akuutin kriisivaiheen jälkeen tapahtuva toiminta, jossa tuetaan kriisille altistuneiden ihmisten toipumista. Lisätietoa kyselystä antavat: Projektipäällikkö Arsi Veikkolainen, Johtaja, palvelut ja kehittäminen Markus Söderlund, Kiitos jo etukäteen! Arsi Veikkolainen projektipäällikkö Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Liite 1 13
15 KYSYMYKSET 1. Asemanne kunnan organisaatiossa: Nuorisotyön johtava viranhaltija / esimies Nuorisotyöntekijä Muu, mikä: 2. Kunta, jossa työskentelette: 3. Kunnan nuorisotyöntekijöiden lukumäärä (henkilötyövuosina). Jos kunnassa on ulkoistettu nuorisotyöntekijöitä, ota myös nämä henkilötyövuodet huomioon. Alle yli Kuinka monta sellaista kriisitilannetta kunnassanne kohdattu viimeisen vuoden aikana, joka on edellyttänyt tehostettua nuorisotyötä? yhtään (hyppää kysymykseen 8.) yli 10 (hyppää kysymykseen 8.) 5. Kuvailkaa tätä tilannetta tai tilanteita? 6. Mitä toimia nuorisotyön osalta toteutettiin em. kriisitilanteessa tai tilanteissa? Kirjoittakaa yhteyshenkilön sähköpostiosoite tarkempien tietojen antamiseen, jos olette halukkaita luovuttamaan em. tilanteen tapausesimerkkien opinnollistamiseen : 7. Onko kyseisten tapausten kohdalla tarvittu nuorisotoimen ulkopuolista apua? (voitte valita useamman vaihtoehdon), monialainen yhteistyö kunnan sisällä, järjestöiltä, seurakunnalta, toisen kunnan toimijoilta, jostain muualta, mistä: Huomioita edelliseen: Liite 1 1
16 8. Mikäli kuntaanne kohtaisi kriisitilanne, johon koette tarvitsevanne ulkopuolista apua tai työvoimaa nuorisotyöhön, tiedättekö mistä voitte sitä pyytää? Meillä on sovitut käytännöt Jos vastasitte myöntävästi, niin mistä: 9. Onko kuntanne nuorisotyön kriisivalmiutta kehitetty viimeisen kolmen vuoden aikana? Jos vastasitte kyllä, niin kertokaa miten: 10. Onko nuorisotoimella olemassa tällä hetkellä valmiussuunnitelma, jossa on otettu huomioon nuoriin kohdistuvat kriisien jälkihoitoon liittyvät asiat/toimenpiteet eli tehostettu nuorisotyö? oma Osa laajempaa, mikä: ole (hyppää kysymykseen 14.) (hyppää kysymykseen 14.) 11. Milloin nuorisotoimea koskeva valmiussuunnitelma on päivitetty? Viimeisen vuoden sisällä Viimeisen kahden vuoden sisällä Viimeisen kolmen vuoden sisällä Aiemmin 12. Onko kuntanne nuorisotoimi tehnyt valmiussuunnittelua tehdessään yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa? Jos vastasitte kyllä, niin keiden muiden kanssa ja millaista yhteistyötä: 13. Onko kuntanne nuorisotoimi tehnyt valmiussuunnittelua tehdessään yhteistyötä kuntaorganisaation ulkopuolisten tahojen (esimerkiksi järjestöt, seurakunnat) kanssa? Jos vastasitte kyllä, niin keiden muiden kanssa ja millaista yhteistyötä: 14. Minkälainen valmius kuntanne nuorisotoimella organisaationa on mielestänne kohdata kriisitilanteita? Hyvä Kohtalainen Välttävä valmiutta Voitte halutessanne perustella vastaustanne: Liite 1 2
17 15. Minkälainen valmius kuntanne yksittäisellä nuorisotyöntekijällä (keskimäärin) on mielestänne kohdata kriisitilanteita? Hyvä Kohtalainen Välttävä valmiutta 16. Tarvitsevatko nuorisotyöntekijät mielestänne täydennyskoulutusta toimimiseen kriisitilanteissa? Jos vastasitte kyllä, niin minkälaista koulutusta: 17. Huomioidaanko toiminen kriisitilanteissa mielestänne riittävän hyvin nuorisotyön toisen asteen peruskoulutuksessa? 18. Huomioidaanko toiminen kriisitilanteissa mielestänne riittävän hyvin nuorisotyön korkeaasteen peruskoulutuksessa? Voitte halutessanne perustella vastauksianne kahteen edelliseen kysymykseen: 19. Allianssi koordinoi valtakunnallisen nuorisotyön valmiusverkoston toimintaa. Tiesittekö verkostosta ennen tätä kyselyä? 20. Koetteko, että nuorisotyön kriisivalmiuteen liittyviä asioita tulisi koordinoida valtakunnallisesti? 21. Koetteko, että nuorisotyön kriisivalmiuden koordinointiin ja ylläpitämiseen tarvitaan alueellisia verkostoja (ml. AVI:t)? 22. Paikallisen nuorisotyön käyttöön suunnitellaan tukimateriaalia kriisitilanteita varten. Mistä aiheista toivoisitte saavanne tietoa ja ohjeistusta? 23. Vapaa sana kyselyyn ja aiheeseen liittyen: Kiitos vastauksistanne! Liite 1 3
Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön
Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?
LisätiedotNuorisotyön mahdollisuudet toimia koulujen tukena turvallisuudessa Opetusalan turvallisuusfoorumi 21.4.2015
Nuorisotyön mahdollisuudet toimia koulujen tukena turvallisuudessa Opetusalan turvallisuusfoorumi 21.4.2015 Arsi Veikkolainen Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry TAUSTAA 222 Nuorisotyön valmiusverkosto
LisätiedotNuorisotyön kriisikansio
Nuorisotyön kriisikansio Tämä Nuorisotyön kriisikansio sisältää nuorisotyön valmiussuunnitelman, taustaa nuorisotyön roolista kriisitilanteiden hoidossa, tietoa nuorista ja kriiseistä sekä työkirjan valmiussuunnitelman
LisätiedotNuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti
Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti Markus Söderlund Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Kanneljärven opisto 29.4.2014 Mikä on kriisi? Määritelmiä ja ominaisuuksia:
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06
LisätiedotVanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen
Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella
LisätiedotTukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta
Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta Tukioppilastoiminnan uusi esittelyvideo (linkki) Tukioppilastoiminnan toimijat ja yhteistyökumppanit Toimijat koulun tukioppilastoiminnassa
LisätiedotTIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tikkakosken varhaiskasvatuspalvelut 41160 Tikkakoski SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 2 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIVA ARKI......3 3. HYVINVOIVA
LisätiedotArkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66 1 Sisältö Tutkimuksen tausta ja toteutus 3 Vastaajien taustatiedot
LisätiedotTytöt LVI-alalla - Perusraportti
Tytöt LVI-alalla - Perusraportti 1. Ikäni on Tämä kysymys antoi harhaanjohtavan tuloksen, sillä kaksi tytöistä täyttää 16 vuotta tänä vuonna mutta kaksi 17, vielä loppuvuoden aikana. 2. Aiempi koulutukseni
LisätiedotKERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE
KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Valmennusryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli vanhemmille
LisätiedotOulun korkeakouluopiskelijoiden kansalaisuuskäytännöt ja sosiaalinen media:
Oulun korkeakouluopiskelijoiden kansalaisuuskäytännöt ja sosiaalinen media: Osallistuminen ja vaikuttaminen kyselyn tulokset Tässä esitettävän Osallistuminen ja vaikuttaminen - kyselyn vastaukset on saatu
LisätiedotAsukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta
Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta VAV Asunnot Oy uudistaa ARA-kiinteistöjensä vuokranmääritystä. Uudessa mallissa pääomakulujen lisäksi tasattaisiin
LisätiedotIV-kuntotutkimushanke_tutkijat
IV-kuntotutkimushanke_tutkijat 1. 1. Kuinka käyttökelpoisena pidät SuLVIn IV-kuntotutkimusohjeistusta yleisesti? 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo Asteikko 0 0 0 3 0 3 4 2. 2. Kuinka hyvänä pidät IV-kuntotutkimuksen
LisätiedotJoukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?
Tuomo Alasoini Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa? Teknologinen kehitys muuttaa työtä vauhdilla. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia jakaa työtä ja tehdä työtarjouksia ihmisille,
LisätiedotKirjastojen käyttäjäkysely arvioinnin työvälineenä Turussa
Kirjastojen käyttäjäkysely arvioinnin työvälineenä Turussa Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 28.11.2013 Ulla-Maija Maunu Turun kaupunginkirjasto Turun kaupunginkirjasto lukuina: - Varsinais-Suomen
LisätiedotJärjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry
Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Vastuullinen lahjoittaminen ry:n (VaLa), Kansalaisyhteiskuntapolitiikan
LisätiedotTehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut
Tehostetun nuorisotyön toimintamalli Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Nuorisotyö mahdollistaa ja antaa tilaa merkityksellisille kohtaamisille Nuorisotyössä voidaan vahvistaa nuorten mielenterveyttä tukevia
LisätiedotKiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14
KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2011 Rinnakkaislääketeollisuus Ry
Rinnakkaislääketutkimus 0 Rinnakkaislääketeollisuus Ry Research Insight Finland Oy RIF-07 Syyskuu 0 Elina Iivarinen Jorma Hakanen Slide Master Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Rinnakkaislääketeollisuus
LisätiedotP A R T. Professional Assault Response Training 2002. Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.
P A R T Professional Assault Response Training 2002 Seppo Salminen Auroran koulu Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.2007 PART -taustaa Ammatillista reagointia uhkaavissa ja väkivaltaisissa
LisätiedotKARTOITUS FINANSSIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSESTÄ - TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN TULOKSISTA
KARTOITUS FINANSSIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSESTÄ - TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN TULOKSISTA 9.4.2015 1 Kartoitus finanssialan toimintaympäristön kehityksestä Finanssialan Keskusliitto teetti syksyn 2014
LisätiedotSUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS
SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS Riikka Mattila, asiantuntijalääkäri, Odum Oy 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen aineisto ja toteutus Aineiston koko Sukupuolijakauma Työkykyennusteen muutos Työkykyriskiin
LisätiedotMielipiteet sote-uudistuksesta
Mielipiteet sote-uudistuksesta Kansa ei usko sote-uudistuksen onnistumiseen Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle joulukuun alussa. Eduskunta päättää asiasta ennen kevään
LisätiedotSosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa
Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Terveydenhuollon atk-päivät 30.5.2006 Mikkeli, Johanna Kallio, kehittämissuunnittelija,
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. KVALT, 30.11.2015 18:00, Pöytäkirja
SISÄLLYSLUETTELO KVALT, 30.11.2015 18:00, Pöytäkirja 73 LAUSUNTO ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEISTA JA SOTE-UUDISTUKSESTA... 1 Pykälän liite: Liite 3: Lopen kunnan lausunto... 2 73, KVALT 30.11.2015 18:00
LisätiedotLASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö )
LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö ) A. TYÖYKSIKKÖ: vastausten määrä yhteensä n=42 eos= 3 vastaajien määrä = n (suluissa
LisätiedotVuosittainen raportti
Vuosittainen raportti Eeva Ruutiainen, terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus, Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke 15.5.2014 Hyvinvointikertomuksen vaiheet 2014 ILO
LisätiedotSelvitys työelämää ja työhyvinvointia kehittävien palveluiden tarjonnasta
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämistä tukevien palveluiden tarjonta selvitys erityisesti eteläpohjalaisille yrityksille suunnatusta palvelutarjonnasta Alustavia tuloksia selvityksestä, toukokuu 2015
LisätiedotVoiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa. Mainio Vire Oy Laura Saarinen
Voiko kohtaamista johtaa?- myönteisen vuorovaikutuksen luominen hoivakontakteissa Mainio Vire Oy Laura Saarinen Yrityksen arvopohja luo jo suunnan kohtaamiselle Yrityksemme arvot on luotu yhdessä henkilökuntamme
LisätiedotEskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa
Eskarista ekalle eskariope mukana ekaluokan alussa Taustaa: Kemi mukana Kelpo-kehittämistoiminnan 1. aallossa lv. 2008-2009 alkaen Tavoite: Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen ja yhteistyön
LisätiedotKoordinaattorin puheenvuoro
Koordinaattorin puheenvuoro Ikääntyneen hyvä arkiavustusohjelman keskustelutilaisuus 9.12.2011 Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja Tästä lähdettiin Hanketta valmisteltiin Ray:n aloitteesta kevään 2011
LisätiedotPeruskoulujen tasa-arvo hanke
Peruskoulujen tasa-arvo hanke Peruskoulujen tasa-arvo hanke Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka kohdennetaan koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Hankekokonaisuus,
LisätiedotMUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!
Kysely Välkky-projektissa keväällä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Aika ja paikka: 11.3.2011, MTC Oy, Pori Kouluttajat: Timo Martelius
LisätiedotKaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto. 8.9.2014 Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom
Kuntakyselyn tuloksia Itä-Suomesta nuorisotakuun kannalta Miten kunnat ovat järjestäneet nuorten ohjausja palveluverkostoja ja miten ne tukevat nuorisotakuun onnistumista? Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen
LisätiedotLippupiste Oy Asiakastyytyväisyystutkimus. Toukokuu 2008
We all have ability. The difference is how we use it. Lippupiste Oy Asiakastyytyväisyystutkimus Toukokuu 2008 Petri Hautala Asiakastyytyväisyystutkimuksen tavoitteena oli kuulla laajalti asiakkaiden mielipiteitä
LisätiedotJytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013
Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.
LisätiedotOulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz
Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Kulttuurin rooli uuden Valtakunnallisen Opetussuunnitelman perusteissa Kulttuurinen osaaminen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2016
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:216 1 24.3.216 YKSINASUVIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2 213 Yksinasuvien määrä Vantaalla oli vuoden 213 lopussa kaikkiaan 95 4 asuntokuntaa, joista yksinasuvien asuntokuntia
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaasan sairaanhoitopiirin ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Göran Honga 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotVOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT
VOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT VOO LOPPUSEMINAARI TAMPEREEN KYLPYLÄ Ylihoitaja Tuija Sulonen Päijät-Hämeen alueella toimijoina ovat erikoissairaanhoidon osalta olleet Koulutuskeskus Salpaus ja Päijät-Hämeen
LisätiedotVerkkokurssien ulkopuolinen arviointi. Tie Vie - asiantuntijakoulutus Turku, 18.3.05 Aino-Maija Hiltunen HY, HILMA-verkosto
Verkkokurssien ulkopuolinen arviointi Tie Vie - asiantuntijakoulutus Turku, 18.3.05 Aino-Maija Hiltunen HY, HILMA-verkosto HILMA - naistutkimuksen yliopistoverkosto 8:n yliopiston yhteistyö, HY koordinoi
LisätiedotArjen turvaa nyt ja tulevaisuudessa Enemmän yhdessä tekemistä - Enemmän yhteisillä resursseilla
Arjen turvaa nyt ja tulevaisuudessa Enemmän yhdessä tekemistä - Enemmän yhteisillä resursseilla Lapin kuntapäivät 25.9.2015 Seppo Lehto Pelastusylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Lapin hyvinvointi-
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/31
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31 Kukaan
LisätiedotPunaisen Ristin valokuvaetsintä
Punaisen Ristin valokuvaetsintä Suomen Punainen Risti on mukana Punaisen Ristin kansainvälisen komitean aloittamassa Trace the Face -julistekampanjassa. Katastrofit ja kriisitilanteet saattavat erottaa
LisätiedotJoustava perusopetus. - taustaa ja perusteita
Joustava perusopetus - taustaa ja perusteita Paasitorni 27.9.2010 Jopo-toiminnan taustaa Ensimmäiset 26 kuntaa käynnistivät toiminnan vuonna 2006. Lukuvuonna 2007-2008 toimintaa oli 72:ssa kunnassa. Lukuvuonna
LisätiedotLastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus 2016. Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija 11.5.2016
Lastensuojelun edunvalvonnan kuntakartoitus 2016 Pilvikki Harju Sosiaalityön opiskelija 11.5.2016 Kysely viranhaltijoille Tarkoituksena kartoittaa lastensuojelun edunvalvonnan tilannetta Lapin ja Länsi-Pohjan
LisätiedotMalminkartanon kehittämishetki 7.6.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen
Malminkartanon kehittämishetki 7.6.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen 1 Kehrä II 2011-2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisen Tavoitteet : yhteistyössä
LisätiedotEtelä-Suomen metsäverkkohanke
Etelä-Suomen metsäverkkohanke Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Taloustutkimus Oy:n vuonna 2010 tekemään tutkimukseen vastasi noin 1500 metsänomistajaa. Heidän tyytyväisyytensä metsäalan
LisätiedotRaportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena
Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena Tiivistelmät, väli- ja loppuraportit Auli Vuorela ESR-koordinaattori Uudenmaan ELY-keskus 6.5.2013 Raportteja, raportteja, raportteja Loppuraportti
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ
tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista
LisätiedotHuomaathan, että ohjeessa olevat näytöistä otetut kuvat voivat poiketa sinun koulutuksesi vastaavien sivujen kuvista.
OHJE OPISKELIJALLE MOODLEN KÄYTTÖÖN 1/5 2011/2012 MOODLE KOULUTUKSESSA Työterveyslaitoksella käytetään Moodle -verkko-oppimisalustaa. Potilassiirtojen Ergonomia - koulutus on monimuotokoulutusta, johon
LisätiedotKehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Täydellisesti integroitu järjestelmä Integraation hyödyt mahdollista saavuttaa, jos lähtökohtana asiakas, ei hallinnonala
LisätiedotKoulutusasiainvaliokunta
Mietintö 1 (6) Koulutusasiainvaliokunta Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta Esitykset 6.1.1 6.1.11 Kaikella koulutustoiminnallaan liitto tähtää siihen, että edunvalvonta- ja järjestötyö
LisätiedotIsännän Ääni- Seuraseminaari. Kokkola 12.2.2016. SJK - juniorit
Isännän Ääni- Seuraseminaari Kokkola 12.2.2016 SJK - juniorit Kokemuksia Talentvalmentajan toiminnasta 2014-2015 Päätavoitteet Selkeyttää pelaajien käsitystä siitä, mitä on ja mitä tarkoittaa kokonaisvaltainen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Panu Peitsaro 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotSähkökaupan eettiset säännöt 1.1.2005 1 ( 5 )
Sähkökaupan eettiset säännöt 1.1.2005 1 ( 5 ) SÄHKÖKAUPAN EETTISET SÄÄNNÖT Nämä säännöt on valmisteltu sovellettaviksi sähkön markkinoinnissa ja myynnissä loppuasiakkaille. Säännöt koskevat tämän liiketoiminnan
LisätiedotAsiakkaiden osallisuus mitä. Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu
Asiakkaiden osallisuus mitä se tarkoittaa kehittämistyössä? i t ä? Asta Niskala ja Annikki Paajanen 31.10.12 Oulu Tavoitteena kehittämishankkeissa jo koko 2000 luvun ajan Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen
LisätiedotMiten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?
Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Nykytilan haasteita, mahdollisen kehittämisen aikataulu ja vaihtoehtoja OKM/KTPO 2.6.2016 Tulevat haut ja kehittämisen aikajanaa
LisätiedotAsukkaiden ääni Siun sotessa. Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto
Asukkaiden ääni Siun sotessa Kuntalaiset keskiöön- seminaari 26.2.2015/Heli Aalto 1 Asukkaiden osallisuus Siun sotessa Järjestämislaki 30 - tuottamisvastuussa olevan on kerättävä alueensa asukkaiden näkemyksiä
LisätiedotIkääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa
Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa Uudista ja uudistu tapahtuma 24.11.2015 Wanha Satama, Saija Ohtonen-Jones TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ
LisätiedotDrop out-ilmiö SPL:n Turun piirin juniorijalkapallossa
Drop out-ilmiö SPL:n Turun piirin juniorijalkapallossa Ismo Uusi-Uola Opinnäytetyö, 2013 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Liikunnan- ja vapaa-ajan koulutusohjelma Drop out Urheiluharrastuksen äkillinen lopettaminen
LisätiedotAmmatillinen kuntoutus- Voimaa työvoimaan
Ammatillinen kuntoutus- Voimaa työvoimaan Terveyskeskuksen näkökulma Terveyskeskuslääkäri Tuula Sassi, Sotkamon terveysasema Sisältö Perusterveydenhuollon rooli ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamisessa
LisätiedotMIELENTERVEYSTYÖN OMAISSEMINAARI 10.10.2008
MIELENTERVEYSTYÖN OMAISSEMINAARI 10.10.2008 KAIJA RAY projektivastaava, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry. SANNA LUODEMÄKI projektisuunnittelija, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta
LisätiedotFintrip - verkostoanalyysi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip - verkostoanalyysi Tuloksia lyhyesti 27.8.2013 Selvityksen tavoitteena oli lisätä tietoa Suomen liikenteen ja siihen liittyvän infra-alan ja
LisätiedotVäli- ja loppuraportointi
Väli- ja loppuraportointi Hyvän raportin merkitys hankkeen tulosten kuvaamisessa Sari Ahvenainen ESR-koordinaattori 25.5.2011 Uudenmaan ELY-keskus Väliraportti (1/8) Miksi väliraportti tehdään? - Tarkoituksena
LisätiedotTyötapaturman ilmoittaminen 2016-> Uusi sähköinen lomake, täyttäminen esimies ja palkkahallinto
Työtapaturman ilmoittaminen 2016-> Uusi sähköinen lomake, täyttäminen esimies ja palkkahallinto Aloitus Valitse ensin vahinkotyyppi ja paina Jatka-nappia. Jos avautuu lisäkysymyksiä vakuutukseen liittyen,
LisätiedotOHJE YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA
10.3.2015 HL / 11.3.2015 AV / 20.3.2015 AT Khall liite 3 Kh 7.4.2015 OHJE YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Suomussalmen kunnan päätöksenteossa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointi. Ohjeet yritysvaikutusten
LisätiedotLASTENSUOJELUN PRAKSIS
LASTENSUOJELUN PRAKSIS vastaa lastensuojelun haasteisiin Kehrä Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät Kehittävä sosiaalityöntekijä 30.9.2011 Tiina Muukkonen Lastensuojelun haasteet niistä on runsaudenpula
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017. 1. Johdanto
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 10.3.2015 TOIMINTASUUNNNITELMA 2015 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotMonialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt. Työkaluja monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutumisen seurantaan ja arviointiin - OPS2016
Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt Työkaluja monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutumisen seurantaan ja arviointiin - OPS2016 Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt Arvioinnin
LisätiedotSOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2016 ja kevät 2017
Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2016 ja kevät 2017 Työelämän edustajina,
LisätiedotTyönantajahaastattelujen satoa. Kirsi Klemelä Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Työnantajahaastattelujen satoa Kirsi Klemelä Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Työnantajien edustajien haastattelut Tavoitteena oli kartoittaa työnantajien ja henkilöstönkehittäjien näkemystä
LisätiedotSuomen Punainen Risti ja laajamittainen maahantulo. Kaisa Kannuksela Vastaanottotoiminnan suunnittelija Suomen Punainen Risti
Suomen Punainen Risti ja laajamittainen maahantulo Kaisa Kannuksela Vastaanottotoiminnan suunnittelija Suomen Punainen Risti Suomen Punainen Risti - yksi suurimmista kansalaisyhteiskunnan toimijoista Suomen
LisätiedotPohjois-Karjalan aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Pohjois-Karjalan aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT Tutkimuksen toteutus Projekti toteutettiin ajalla 1.12.2015 15.01.2016 Tieto kerättiin
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2015
KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 215 Koulutuksen järjestäjän ja kansallisen tuloksen vertailu Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti keväällä
LisätiedotDiakonian tutkimuspäivä 2014
M O N I T I E T E I S I Ä L Ä H E S T Y M I S T A P O J A N U O R T E N T O I M I J U U T E E N J A V O I M A A N T U M I S E E N Diakonian tutkimuspäivä 2014 TM Anna Juntunen TM Johanna Mantere TAUSTALLA
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotTPS JUNIORIJALKAPALLON EETTISET PELISÄÄNNÖT
TPS JUNIORIJALKAPALLON EETTISET PELISÄÄNNÖT TPS JUNIORIJALKAPALLON EETTISET PELISÄÄNNÖT Tällä ohjeelle määritetään TPS Juniorijalkapallo ry:n eettiset periaatteet. Ohjeisto noudattelee Valo ry:n eettisiä
LisätiedotKUNTA - JA PALVELURAKENNEUUDISTUSHANKKEEN ALUEVAIHEEN II VASTAUKSET
ROVANIEMI, RANUA KUNTA - JA PALVELURAKENNEUUDISTUSHANKKEEN ALUEVAIHEEN II VASTAUKSET 2. KUNTA - JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN KANNALTA KESKEISET ALUEEN ERITYISPIIRTEET 2.1 Mitä sellaisia erityispiirteitä
LisätiedotTerveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille
Terveiset Ylä-Kainuun lastensuojelun sosiaalityöstä lukioille ja ammattikouluille 2 Hyvä yhteistyökumppani! PÄRE- projekti on laatinut yhteistyössä Kainuun ammattiopiston, lukion ja Ylä-Kainuun lastensuojelun
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
LisätiedotTekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 28.02.2013. Työtömyysasteen kehitys Lahdessa ja Oulussa kuukausittain 2009-2013
Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 28.2.213 TYÖTTÖMYYSTIETOJA LAHDESTA JA STA VERTAILU (tammikuun lopun edot 29-213) Työttömyysaste oli Lahdessa laman seurauksena lähes 17 vuodenvaihteessa 29-21,
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen tai Seuraava painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta
LisätiedotSyksyn aloituskampanjat lippukunnissa
Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa Partiossa eletään nyt hyvää nousukautta. Jotta sama tilanne jatkuisi, olemme tehneet teille syksyn toiminnan aloittamisen tueksi tarkoitetun vihkon. Viime syksynä
LisätiedotTulokset. Kysely 819158. Pikatilastot Kysely 819158 'Kysely Museokortin käyttäjille'
Tulokset Kysely 819158 Tallenteita kyselyssä: 6970 Tallenteita kyselyssä yhteensä: 6970 Prosenttiosuus kaikista: 100.00% sivu 1 / 31 Kenttäyhteenveto q7(sq001):lle Kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavien
LisätiedotArviointi johtamisen tukena
Arviointi johtamisen tukena Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus 26.11.2014 27.11.2014 1 Mitä näet tässä kuvassa? 27.11.2014 2 Arviointi on kuin valokuva Se näyttää yhdistyksen tai järjestön tilan
LisätiedotPerheyritysbarometri 2015. Joulukuu 2015
Perheyritysbarometri 2015 Joulukuu 2015 Perheyritysten kasvu 2 Perheyrityksistä noin viidennes on muutostilanteessa 70 % perheyrityksistä 19 % perheyrityksistä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta Uudistuminen
LisätiedotValtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015. Palautekyselyn tuloksia. www.tpy.fi
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen alueellinen toiminta 2015 Palautekyselyn tuloksia Alueellinen toiminta TPY:ssä Yhdistyksen alueelliseen toimintaan lukeutuvat alueelliset koulutukset ja työpajojen alueellisten
LisätiedotSisällysluettelo. Kysymyksiä ja vastauksia (Q&A) - Sisäpiiriluettelot (MAR 18 artikla) MAR-asetukseen liittyvät tulkinnat ja kannanotot
Kysymyksiä ja vastauksia (Q&A) - Sisäpiiriluettelot (MAR 18 artikla) MAR-asetukseen liittyvät tulkinnat ja kannanotot MAR on asetuksena suoraan sovellettavaa EU-lainsäädäntöä. Myös MARin nojalla annetut
LisätiedotVanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys
Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh: 0503256450 19.5.2014 PERHE JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto
LisätiedotOIKEUS TUKEEN HETI KUN TARVE ILMENEE: SAAKO RIITTÄVÄT VALMIUDET JATKOA AJATELLEN? ONKO TULEVAISUUDESTA REALISTINEN VISIO?
OAJ NYT ESITYKSIÄ Työryhmän kuultavana 27.1.2012 Pääpaino oltava varhaisessa puuttumisessa ja järjestelmässä, joka estää ettei lapsesi koe seuraavaa: ei suorita peruskoulua ei jatka peruskoulun jälkeen
LisätiedotVarhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014
Varhaiskasvatuspalveluiden asiakaskysely 2014 Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen asiakaskysely toteutettiin maaliskuussa 2014. Sähköiseen kyselyyn vastasivat päiväkotien, perhepäivähoidon ja kerhotoiminnan
LisätiedotAsia HAKUTIEDOTE 2010 Ammattikoulutus Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät
HAKUTIEDOTE 1 (3) 30.11.2010 87/2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Ammattikoulutus Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen Taustaa Valtionavustuksen määräraha Hakukelpoisuus Säädösperusta: Valtionavustuslaki
LisätiedotULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU 27.4.2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto...1 1 Toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja kv-henkilöstöpalveluiden kehittyminen...2
LisätiedotKokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi
Kokemusasiantuntijan tarina Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Tie päihdekuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi on ollut kivinen ja pitkä. En olisi joskus toipumiseni alussa voinut ikinä kuvitellakaan toimivani
LisätiedotLUONNOS ELINVOIMAPOLIITTINEN KUMPPANUUSSOPIMUS. Kumppanuuden osapuolet
ELINVOIMAPOLIITTINEN KUMPPANUUSSOPIMUS Kumppanuuden osapuolet Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia (y-tunnus 2109309-0) Urheilukatu 6 95400 Tornio Palvelunumero 040 713 9305 Sähköposti ammattiopisto@lappia.fi
LisätiedotFORSSAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYTYÖ
FORSSAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYTYÖ ASUKASKYSELYN TULOKSET 4/2016 VASTANNEIDEN ASUINKUNTA Eniten vastauksia tuli Tammelasta ja Humppilasta Kokonaisvastausmäärä oli 220 IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA
Lisätiedot