Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset Vastuullinen lahjoittaminen ry

Transkriptio

1 Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry

2 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Vastuullinen lahjoittaminen ry:n (VaLa), Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry:n, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää päättäjien ja järjestöille merkittävien sidosryhmien arvioita ja mielipiteitä kansalaisjärjestöjen varainhankinnasta ja rahankeräyksistä sekä onko järjestöjen toivomat julkisen sektorin toimet edistyneet ja tukeneet oman varainhankinnan mahdollistamista. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 9 seuraavissa kohderyhmissä: Kansanedustajat EU- vaaliehdokkaat (ilm mennessä) Järjestöjen toimintaa lähellä olevat ministeriöt

3 Tausta&edot kaikki vastaajat, n=9 T Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl 3 Nainen 4 Mies Jäsenenä jossain kansalaisjärjestössä Kyllä 84 En LuoGamushenkilönä jossain kansalaisjärjestössä 1 Kyllä 4 En 4 Säännöllinen lahjoigaja Kyllä 7 En 24 Ei osaa sanoa

4 KESKEISET TULOKSET 1(2) 4 T Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Kansalaisjärjestöjen toiminnalla on merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Tätä mieltä ovat kaikki tutkimukseen haastatellut. Useimmissa perusteluissa korostui se, että kansalaisjärjestöt tukevat julkisen sektorin toimintaa tekemällä paljon sellaista tärkeää työtä, johon valtio tai kunta ei pysty tai se tulee niille paljon kalliimmaksi. Järjestöt myös ottavat kantaa tärkeisiin asioihin ja tuovan esille sellaisia yhteiskunnallisia näkökulmia, mitä muut eivät nosta. Ne ovat myös alansa asiantuntijoita sekä vaikuttajia, joita päättäjät kuuntelevat aiempaa tarkemmin. Arviot julkisen rahoituksen osuudesta järjestöjen toiminnassa ja tulevaisuuden kehityssuunnasta jakaa mielipiteitä. Pienen osan () mielestä julkinen rahoitus järjestöjen toimintaan lisääntyy. Monen (42 ) mielestä se pysyy ennallaan tai vähenee (1 ). Vuonna 2011 hallitusohjelmassa päätettiin kansalaisjärjestöjen osalta seuraavaa: Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vapaaehtois- ja vertaistuen, auttamistyön ja erityispalvelujen tuottajina vahvistetaan, resursointia parannetaan sekä varainhankintaa ja verovapautta selkeytetään. Hallitusohjelma ei ole toteutunut hyvin missään kansalaisjärjestöjä koskevassa osa- alueessa. Huonoiten on toteutunut lahjoitusten verovähennysoikeuden kehittämisen ja verovapauden selkeyttämisen osalta. Hallituspuolueiden edustajissa on eniten niitä, joiden mielestä hallitusohjelma on onnistunut lähes kaikissa osa- alueissa hyvin. Vastaavasti opposition edustajat ovat kaikista osa- alueista sitä mieltä, että ne ovat toteutuneet hallitusohjelmassa huonosti. Myös EU- meppiehdokkaat ovat muita useammin sitä mieltä, että vapaaehtoistyön aseman ja verovapauden selkeyttäminen sekä lahjoitusten verovähennysoikeuden kehittäminen eivät ole toteutuneet hallitusohjelmassa.

5 KESKEISET TULOKSET 2(2) T Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl Valtaosan mielestä vuoden hallitusohjelmassa tulee olla kirjaus järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten parantamisesta. Muita selvästi useammin tätä mieltä ovat EU- meppiehdokkaat sekä hallituspuoleen edustajat. Hallituksen ehdotukseen rahankeräyksestä toiminnan rahoittamisen muotona tulevaisuudessa jakaa jonkin verran mielipiteitä. Enemmistö suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Melko moni (32 ) kuitenkin varauksella. Myönteisimmin hallituksen ehdotukseen suhtautuvat EU- meppiehdokkaat sekä hallituspuolueen edustajat.» Myönteisesti hallituksen ehdotukseen suhtautuvat perustelevat kantaansa sillä, että ehdotus antaa järjestöille valinnan vapautta, mahdollisuuksia ja monipuolistaa keinovalikoimaa. Monen mielestä se myös selkeyttää nykyistä tilannetta ja on väistämättä suunta, johon ollaan menossa julkisen rahoituksen osuuden vähentyessä. Osa korostaa silti, että reunaehdot ja toimivuus täytyy ensin katsoa. Kriittisesti hallituksen ehdotukseen perustelevat puolestaan näkemystään sillä, että kirkolla on jo verotusoikeus ja yliopistotoimintaa rahoitetaan jo verovaroilla. Se on epäreilua pieniä järjestöjä kohtaan, joiden varainhankinta tulisi myös turvata.» Hyvin yksimielisesti suhtaudutaan myös rajat ylittävän lahjoittamisen sääntelyn yhdenmukaistamiseen EU- tasolla. Pieni osa (17 ) on tästä asiasta eri mieltä. Useimmin eri mieltä ovat opposition edustajat. Myös EU- meppiehdokkaissa on muita useammin niitä, joiden mielestä sääntelyä ei tulisi yhdenmukaistaa. Lähes kaikkien eri osa- alueiden sääntelyn yhdenmukaistamiseen EU- tasolla suhtaudutaan myös pääosin myönteisesti. Eniten mielipiteitä jakaa yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotus.

6 Kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitys yhteiskunnalle n=kaikki vastaajat paljon merkitystä jonkin verran merkitystä ei merkitystä Kaikki, n= Kansanedustajat, n= EU- vaaliehdokkaat, n= Ministeriöt, n=

7 Julkisen rahoituksen kehityssuunta n= kaikki vastaajat T Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2014 / KMI, KN, np, vpl 7 julkinen rahoitus järjestöjen toimintaan lisääntyy julkinen rahoitus pysyy ennallaan julkinen rahoitus vähenee ja järjestöjen tulee hankkia yhä suurempi osuus rahoituksestaan yksityisen rahoituksen kauga mm, yksityisiltä lahjoigajilta Ei osaa sanoa Kaikki, n= Kansanedustajat, n= EU- vaaliehdokkaat, n= Ministeriöt, n=

8 8 Kuinka hyvin hallitusohjelma on toteutunut kansalaisjärjestöjä koskevissa osa- alueissa kaikki vastaajat, n=9 =EriGäin hyvin 4=Melko hyvin 3=Ei hyvin eikä huonos& 2=Melko huonos& 1=EriGäin huonos& Ei osaa sanoa Keskiarvo Vapaaehtoistyön aseman selkeygäminen ,1 Varainhankinnan selkeygäminen 4 1 2,71 Verovapauden selkeygäminen ,1 Lahjoitusten verovähennysoikeuden kehigäminen ,

9 Tulisiko vuoden hallitusohjelmassa olla kirjaus järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten parantamisesta n=kaikki vastaajat 9 Kyllä Ei En osaa sanoa Kaikki, n= Kansanedustajat, n= EU- vaaliehdokkaat, n= Ministeriöt, n= Kansanedustajat/EU- vaaliehdokkaat: hallituspuolueen edustaja, n= Kansanedustajat/EU- vaaliehdokkaat: opposi&on edustaja, n=

10 10 Suhtautuminen hallituksen esitykseen uudesta rahankeräyslaista Kaikille kerrottiin ja heiltä kysyttiin: Liittyen kansalaisjärjestöjen varainhankinnan selkeyttämiseen hallituksen esitys uudesta rahankeräyslaista on nyt lausuntokierroksella. Lakiehdotuksessa on tarkasteltu keräystahojen yleishyödyllisyyttä ja mm. laajennettu luvansaamista kirkoille ja yliopistoille. Miten te itse suhtaudutte tähän hallituksen ehdotukseen rahankeräyksestä toiminnan rahoittamisen muotona tulevaisuudessa? Erittäin myönteisesti / Melko myönteisesti / Pienellä varauksella / Suurella varauksella (Jos myönteisesti) Voisitteko perustella lyhyesti vastaustanne? (Jos varauksellisesti) Voisitteko perustella vastaustanne lyhyesti?» Hallituksen ehdotukseen rahankeräyksestä toiminnan rahoittamisen muotona tulevaisuudessa jakaa jonkin verran mielipiteitä. Valtaosa suhtautuu siihen kuitenkin myönteisesti. Aika moni (32 ) suhtautuu siihen silti varauksella. Selvästi muita myönteisimmin hallituksen ehdotukseen suhtautuvat EU- meppiehdokkaat sekä nykyisen hallituspuolueen edustajat.» Myönteisesti suhtautuvat kokevat järjestöjen tekevän yleishyödyllisiä hankkeita ja perustelevat kantaansa sillä, että hallituksen ehdotus antaa järjestöille valinnan vapautta, mahdollisuuksia ja monipuolistaa keinovalikoimaa. Monen mielestä se myös selkeyttää nykyistä tilannetta ja on väistämättä suunta, johon ollaan menossa julkisen rahoituksen osuuden vähentyessä. Osa korostaa silti, että reunaehdot ja toimivuus täytyy ensin katsoa.» Kriittisesti suhtautuvat perustelevat näkemystään sillä, että kirkolla on jo verotusoikeus ja yliopistotoimintaa rahoitetaan jo verovaroilla. Se on epäreilua pieniä järjestöjä kohtaan, joiden varainhankinta tulisi myös turvata.

11 Miten suhtautuu hallituksen ehdotukseen rahankeräyksestä toiminnan rahoigamisen muotona tulevaisuudessa? n=kaikki vastaajat 4 EriGäin myönteises& 3 Melko myönteises& 2 Pienellä varauksella 1 Suurella varauksella Ei osaa sanoa Keskiarvo 11 Kaikki, n= ,77 Kansanedustajat, n= ,9 EU- vaaliehdokkaat, n= ,0 Ministeriöt, n= ,7 Kansanedustajat/EU- vaaliehdokkaat: hallituspuolueen edustaja, n= ,90 Kansanedustajat/EU- vaaliehdokkaat: opposi&on edustaja, n= ,

12 Tulisiko sääntelyä EU- tasolla yhdenmukaistaa n=kaikki vastaajat 12 Kyllä Ei En osaa sanoa Kaikki, n= Kansanedustajat, n= EU- vaaliehdokkaat, n= Ministeriöt, n=31 74 Kansanedustajat/EU- vaaliehdokkaat: hallituspuolueen edustaja, n= Kansanedustajat/EU- vaaliehdokkaat: opposi&on edustaja, n=