Tähän asiakirjaan on poimittu kutakin kysymystä koskevat Suomen tulokset, ja niitä verrataan EU:n keskiarvoon.

Transkriptio

1 Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EB EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT VUONNA 2009 Vaalien jälkeinen kysely Maakohtaiset tiedot: EU:n keskiarvo ja Suomen tulokset Perusjoukko: EU 18+ (Itävalta 16+) Otos: EU 27 ( EU:n kansalaista) 1 Suomen otos: Suomessa äänestäneiden otos: Tutkimusajankohta: 12. kesäkuuta 6. heinäkuuta 2009 Vertailun helpottamiseksi tämä asiakirja on muodoltaan ja rakenteeltaan samanlainen kuin yleisiä alustavia tuloksia koskeva asiakirja (jossa esitetään Euroopan unionin laajuiset tulokset ja jäsenvaltioiden väliset erot). Tähän asiakirjaan on poimittu kutakin kysymystä koskevat Suomen tulokset, ja niitä verrataan EU:n keskiarvoon. 1 Tämän vaalien jälkeisen kyselyn tuloksia on painotettu sosiodemografisen ja poliittisen edustavuuden takaamiseksi. 2 Äänioikeutetut vastaajat. 3 Vastaajat, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009.

2 I. ÄÄNESTYSPROSENTTI JA POLIITTINEN SITOUTUMINEN A. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 Äänestäjien profiili 1 Kysymys 1. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 ÄÄNESTI 43 % 40,3 % EI ÄÄNESTÄNYT 57 % 59,7 % SUKUPUOLI Miehet 44 % 38 % Naiset 42 % 42 % IKÄ vuotiaat 29 % 21 % vuotiaat 36 % 32 % vuotiaat 44 % 36 % 55-vuotiaat tai vanhemmat 50 % 50 % OPINTOJEN PÄÄTTÄMISAJANKOHTA 15-vuotiaana tai nuorempana 43 % 36 % vuotiaana 40 % 35 % 20-vuotiaana tai vanhempana 52 % 48 % Opiskelee edelleen 34 % 15 % TUNTEE YHTEENKUULUVUUTTA EUROOPAN UNIONIIN Kyllä 49 % 47 % Ei 34 % 28 % HAVAITSI VAALIKAMPANJAN Kyllä 47 % 43 % Ei 36 % 36 % *Tuntee yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin: kyllä-vastausten osuus oli äänestäjien ja äänestämättä jättäneiden keskuudessa EU:ssa keskimäärin 64 prosenttia ja Suomessa 64 prosenttia. **Havaitsi vaalikampanjan: kyllä-vastausten osuus oli äänestäjien ja äänestämättä jättäneiden keskuudessa EU:ssa keskimäärin 67 prosenttia ja Suomessa 71 prosenttia. Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille; äänestäjien profiili on nähtävissä. Vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentti oli Suomessa hieman alhaisempi kuin koko EU:ssa. Suomalaiset naiset äänestivät enemmän kuin miehet (eroa 4 prosenttiyksikköä). Vanhemmat äänestivät nuoria enemmän, kuten koko EU:ssa keskimäärin. Kun tuloksia verrataan koko EU:n tuloksiin, 55-vuotiaat tai vanhemmat olivat ainoa vastaajaryhmä, jonka äänestysprosentti oli sama (50 %), mutta muut ikäryhmät äänestivät vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Euroopan unioniin kuulumisen tunteella oli Suomessa tärkeämpi merkitys kuin EU:ssa keskimäärin, sillä ainoastaan 28 prosenttia kyselyyn vastanneista, jotka 1 Kursivoituja muuttujia koskevia tuloksia on tulkittava varovasti, koska kyseisiin ryhmiin kuuluvia vastaajia oli vähän. 2/11

3 eivät tunne yhteenkuuluvuutta, äänesti vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa (34 prosenttia koko EU:ssa). Kyselyyn vastanneiden, jotka muistivat vaalikampanjan ja jotka eivät muistaneet sitä, äänestysprosentissa oli eroa 7 prosenttiyksikköä (vähemmän kuin keskimäärin EU:ssa, jossa näiden ryhmien välillä oli eroa 11 prosenttiyksikköä). B. Äänestäminen kansallisissa vaaleissa Äänestäjien profiili 1 Kysymys 9. Äänestäminen edellisissä kansallisissa vaaleissa ÄÄNESTI 72 % 79,8 % EI ÄÄNESTÄNYT HUOM 28 % 20,2 % SUKUPUOLI Miehet 72 % 78 % Naiset 72 % 82 % IKÄ vuotiaat 38 % 42 % vuotiaat 64 % 76 % vuotiaat 77 % 80 % 55-vuotiaat tai vanhemmat 82 % 90 % OPINTOJEN PÄÄTTÄMISAJANKOHTA 15-vuotiaana tai nuorempana 76 % 80 % vuotiaana 70 % 74 % 20-vuotiaana tai vanhempana 80 % 87 % Opiskelee edelleen 40 % 43 % TUNTEE YHTEENKUULUVUUTTA KOTIMAAHANSA Kyllä 75 % 81 % Ei 51 % 19 % *Tuntee yhteenkuuluvuutta kotimaahansa: kyllä-vastausten osuus oli äänestäjien ja äänestämättä jättäneiden keskuudessa EU:ssa keskimäärin 91 prosenttia ja Suomessa 99 prosenttia. Huom 1. Sisältää henkilöt, jotka vastasivat "en osaa sanoa": 3 prosenttia EU:ssa ja 99 prosenttia Suomessa. Huom 2. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille; äänestäjien profiili on nähtävissä. Edellisten kansallisten vaalien äänestysprosentti oli Suomessa suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Kuten Euroopan parlamentin vaaleissa, naiset äänestivät miehiä enemmän (82 prosenttia vs. 78 prosenttia). Kuten koko EU:ssa, vanhemmat äänestävät myös kansallisissa vaaleissa nuoria enemmän. Äänestysprosentti vaihteli nuorimman ikäryhmän (18 24-vuotiaiden) 42 prosentista vanhimman ikäryhmän (55-vuotiaat tai vanhemmat) 90 prosenttiin. Kaikki ikäryhmät äänestivät keskimäärin enemmän kuin koko EU:ssa. 1 Kursivoituja muuttujia koskevia tuloksia on tulkittava varovasti, koska kyseisiin ryhmiin kuuluvia vastaajia oli vähän. 3/11

4 Suomeen kuulumisen tunne vaikutti erittäin paljon edellisissä kansallisissa vaaleissa äänestämiseen. Ainoastaan 19 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista, jotka eivät tunne yhteenkuuluvuutta kotimaahansa, äänesti kansallisissa vaaleissa (51 prosenttia EU:ssa), kun äänestysprosentti oli 81 niiden keskuudessa, jotka tunsivat yhteenkuuluvuutta kotimaahansa (75 prosenttia EU:ssa). C. Poliittinen sitoutuminen Kysymys 10. Tunnetko jonkin poliittisen puolueen läheiseksi? Kyllä, hyvin läheiseksi 13 % 13 % Kyllä, jokseenkin läheiseksi 30 % 33 % En kovinkaan läheiseksi 28 % 35 % En lainkaan läheiseksi 26 % 18 % EOS 3 % 1 % Jonkin poliittisen puolueen erittäin tai jokseenkin läheiseksi tuntevien vastaajien osuudet eivät eroa Suomessa merkittävästi EU:n keskimääräisistä osuuksista. Ainoa merkittävä ero on niiden kyselyyn vastanneiden osuudessa, jotka eivät tunne mitään puoluetta kovinkaan läheiseksi (35 prosenttia Suomessa ja 28 prosenttia koko EU:ssa), ja niiden osuudessa, jotka eivät tunne mitään puoluetta lainkaan läheiseksi (18 prosenttia Suomessa ja 26 prosenttia EU:ssa). Kysymys 10. Tunnetko jonkin poliittisen puolueen läheiseksi? EU27 43 % 46 % SUKUPUOLI Miehet 45 % 47 % Naiset 41 % 47 % IKÄ vuotiaat 30 % 40 % vuotiaat 36 % 40 % vuotiaat 42 % 42 % 55-vuotiaat tai vanhemmat 52 % 53 % OPINTOJEN PÄÄTTÄMISAJANKOHTA 15-vuotiaana tai nuorempana 45 % 52 % vuotiaana 40 % 45 % 20-vuotiaana tai vanhempana 50 % 47 % Opiskelee edelleen 36 % 42 % *"Kyllä, hyvin läheiseksi" ja "Kyllä, jokseenkin läheiseksi" vastanneiden yhteismäärä. **Kursivoituja muuttujia koskevia tuloksia on tulkittava varovasti, koska kyseisiin ryhmiin kuuluvia vastaajia oli vähän. Toisin kuin keskimäärin EU:ssa, jossa miehet tuntevat naisia useammin jonkin poliittisen puolueen läheiseksi, suomalaisten vastaajien osuudet ovat samat (miehet ja naiset 47 prosenttia). 4/11

5 Kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä (18 24-vuotiaat ja vuotiaat) jonkin poliittisen puolueen läheiseksi tuntevien osuus on yhtä suuri (40 prosenttia), ja vuotiailla osuus on lähes sama (42 prosenttia), mutta 55-vuotiaat tai vanhemmat vastaajat tuntevat jonkin poliittisen puolueen läheiseksi huomattavasti todennäköisemmin (osuus 53 prosenttia). II. EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIEN VAALIKAMPANJAN NÄKYVYYS Kysymys 8. Muistatko nähneesi televisiossa, Internetissä tai julisteissa, lukeneesi lehdistä tai kuulleesi radiossa kampanjaa, jossa kehotettiin äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa? EU27 67 % 71 % SUKUPUOLI Miehet 69 % 69 % Naiset 64 % 73 % IKÄ vuotiaat 66 % 66 % vuotiaat 64 % 64 % vuotiaat 69 % 73 % 55-vuotiaat tai vanhemmat 67 % 73 % OPINTOJEN PÄÄTTÄMISAJANKOHTA 15-vuotiaana tai nuorempana 60 % 73 % vuotiaana 67 % 69 % 20-vuotiaana tai vanhempana 73 % 73 % Opiskelee edelleen 68 % 53 % *"Kyllä"-vastausten määrä. **Kursivoituja muuttujia koskevia tuloksia on tulkittava varovasti, koska kyseisiin ryhmiin kuuluvia vastaajia oli vähän. Euroopan parlamentin vaalien vaalikampanjan näkyvyydessä Suomen ja EU:n keskimääräisen tuloksen välillä on 4 prosenttiyksikön ero (kyselyyn vastanneet suomalaiset ovat havainneet kampanjan keskimääräistä paremmin). Naiset muistavat kampanjan miehiä paremmin (73 prosenttia vs. 69 prosenttia). Vanhemmat vastaajat (40-vuotiaat tai vanhemmat) muistavat kampanjan paremmin (73 prosenttia molemmissa ryhmissä) kuin nuoremmat vastaajat (64 prosenttia ja 66 prosenttia). 5/11

6 III. ÄÄNESTÄJÄT PROFIILI JA PERUSTELUT Huom. Seuraavat kysymykset (kysymykset 3a, 4d ja 5) esitettiin vain vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 (43 prosenttia koko EU:ssa ja 40,9 prosenttia Suomessa). A. Äänestyspäätöksen tekemisen ajankohta Kysymys 3a. Milloin teit päätöksen siitä, mitä puoluetta tai ehdokasta äänestät äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? Olen aina äänestänyt samalla tavalla. 50 % 38 % Päätin muutama kuukausi ennen vaaleja. 21 % 19 % Päätin muutama viikko ennen vaaleja. 13 % 18 % Päätin muutama päivä ennen vaaleja. 9 % 16 % Päätin vaalipäivänä. 6 % 9 % *Tämä kysymys esitettiin niille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomessa keskimääräistä harvemmat kyselyyn vastanneista äänestivät vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa samalla tavalla kuin aina (38 prosenttia Suomessa ja 50 prosenttia koko EU:ssa). Reilusti ennen vaaleja päättäneiden äänestäjien osuus on pienempi kuin EU:ssa keskimäärin (19 prosenttia äänestäjistä teki päätöksen muutama viikko ennen vaaleja, kun EU:n keskimääräinen osuus oli 21 prosenttia). Toisaalta keskimääräistä useammat äänestäjät päättivät ehdokkaansa myöhemmin. Ero on huomattava erityisesti muutama päivä ennen vaaleja äänestäneiden osuudessa: Suomessa tällaisia äänestäjiä oli 16 prosenttia ja koko EU:ssa 9 prosenttia. 6/11

7 B. Äänestämisen syyt Kysymys 4d. Mitkä olivat tärkeimmät syyt päätökseesi äänestää äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? Se on kansalaisvelvollisuus. 47 % 54 % Äänestän aina. 40 % 54 % Tuen läheiseksi tuntemaani puoluetta. 24 % 20 % Voin muuttaa asioita äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa. 19 % 18 % Kannatan EU:ta. 16 % 11 % Tunnen olevani eurooppalainen / EU:n kansalainen. 13 % 16 % Ilmaisen tyytymättömyyteni. 11 % 6 % Tuen kotimaani hallitusta. 9 % 9 % EU:lla on tärkeä merkitys jokapäiväisessä elämässäni. 6 % 5 % Haluan rangaista kotimaani hallitusta. 5 % 3 % Olen erittäin kiinnostunut EU-asioista. 5 % 10 % Vaalikampanjan aikana kuulemani tiedot saivat minut äänestämään. 5 % 6 % Haluan rangaista EU:ta. 2 % 1 % (VAIN VALTIOISSA, JOISSA ÄÄNESTÄMINEN ON PAKOLLISTA) Äänestäminen on pakollista. 2 % - Muu syy (SPONTAANI) 1 % 6 % EOS 1 % - *Kyseisessä valtiossa ilmenneet kolme tärkeintä syytä on LIHAVOITU. **Tämä kysymys esitettiin niille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. ***Vastausten yhteismäärä, enintään kolme valintaa. Kaksi tärkeintä syytä, miksi kyselyyn vastanneet suomalaiset päättivät äänestää vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa, olivat samat kuin koko EU:ssa, ja ne saivat saman osuuden vastauksista. Nämä syyt olivat seuraavat: "Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus": 54 prosenttia Suomessa vs. 47 prosenttia koko EU:ssa. "Äänestän aina": 54 prosenttia Suomessa ja 40 prosenttia koko EU:ssa. Muiden syiden hierarkia on Suomessa hyvin samanlainen kuin koko EU:ssa. Ainoastaan seuraavat erot lienevät huomionarvoisia: Suomessa oli huomattavasti yleisempää äänestää EU-asioiden kiinnostavuuden vuoksi kuin EU:ssa keskimäärin (10 prosenttia vs. 5 prosenttia), mutta EU:n kannattaminen oli harvemmin perusteena (11 prosenttia vs. 16 prosenttia). Tyytymättömyyden ilmaiseminen oli Suomessa harvinaisempi syy äänestää kuin EU:ssa keskimäärin (6 prosenttia vs. 11 prosenttia). 7/11

8 C. Äänestysperusteet Kysymys K5. Minkä asian perusteella päätit äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa? Talouskasvu 41 % 31 % Työttömyys 37 % 22 % Eläkkeiden tulevaisuus 22 % 15 % EU:n asema kansainvälisissä yhteyksissä 22 % 26 % EU:n toimielinten valta ja toimivaltuudet 19 % 24 % Rikollisuus 18 % 9 % Inflaatio ja ostovoima 18 % 4 % Maahanmuutto 16 % 9 % Ilmastonmuutoksen torjunta 16 % 30 % Eurooppalaiset arvot ja eurooppalainen identiteetti 16 % 24 % Energia 13 % 12 % Yhtenäisvaluutta euro 12 % 12 % Terrorismi 11 % 6 % Maatalous 11 % 17 % Elintarviketurvallisuus 9 % 12 % Muu syy (SPONTAANI) 4 % 8 % Ei mikään (SPONTANEOUS) 12 % 10 % EOS 3 % 1 % *Kyseisessä valtiossa ilmenneet kolme tärkeintä syytä on LIHAVOITU. **Tämä kysymys esitettiin niille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. ***Vastausten yhteismäärä, enintään kolme valintaa. Talouskriisi oli suomalaisille äänestäjille tärkein äänestysperuste vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa (kuten EU:n keskivertoäänestäjälle), mutta se ilmoitettiin syyksi harvemmin (31 prosenttia Suomessa ja 41 prosenttia koko EU:ssa). Muut suomalaisille tärkeät asiat eroavat huomattavasti koko EU:n tuloksista. Ilmastonmuutoksen torjunta oli suomalaisille äänestäjille toiseksi tärkein asia vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa (30 prosenttia vs. 16 prosenttia koko EU:ssa). Tämän jälkeen tulevat monet EU:hun suoraan liittyvät asiat, jotka ovat suomalaisille äänestäjille tärkeämpiä kuin EU:n keskivertokansalaiselle. Nämä ovat EU:n asema kansainvälisissä yhteyksissä (26 prosenttia Suomessa vs. 22 prosenttia koko EU:ssa), EU:n toimielinten valta ja toimivaltuudet (24 prosenttia vs. 19 prosenttia) sekä eurooppalaiset arvot ja eurooppalainen identiteetti (24 prosenttia vs. 16 prosenttia). 8/11

9 IV. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET PROFIILI JA PERUSTELUT Huom. Seuraavat kysymykset (3b ja 4b) esitettiin vain vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 (57 prosenttia koko EU:ssa ja 50,3 prosenttia Suomessa). A. Äänestämättä jättämistä koskevan päätöksen tekemisen ajankohta Kysymys 3b. Milloin päätit olla äänestämättä äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? En äänestä koskaan. 22 % 22 % Päätin muutama kuukausi ennen vaaleja. 18 % 18 % Päätin muutama viikko ennen vaaleja. 15 % 15 % Päätin muutama päivä ennen vaaleja. 16 % 18 % Päätin vaalipäivänä. 16 % 21 % EOS 13 % 6 % *Tämä kysymys esitettiin niille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Tässä kysymyksessä Suomen ja EU:n keskimääräisen tuloksen välillä ei ole merkittäviä eroja. B. Äänestämättä jättämisen syyt Kysymys 4b. Mitkä olivat tärkeimmät syyt päätökseesi olla äänestämättä äskeisissä Euroopan parlamentin vaaleissa? En yleensäkään luota politiikkaan / ole tyytyväinen siihen. 28 % 18 % En ole kiinnostunut politiikasta. 17 % 17 % Äänestäminen ei vaikuta mihinkään / äänestäminen ei muuta mitään. 17 % 21 % Olin lomalla / poissa kotoa. 10 % 14 % Olin liian kiireinen / minulla ei ollut aikaa / olin töissä. 10 % 15 % Minulla ei ole juurikaan tietoa Euroopan unionista / Euroopan parlamentista tai Euroopan parlamentin vaaleista. 10 % 10 % Äänestän harvoin / en äänestä koskaan. 10 % 10 % En ole kiinnostunut Euroopan unioniin liittyvistä asioista. 9 % 10 % En ole tyytyväinen Euroopan parlamenttiin toimielimenä. 8 % 10 % Olin sairaana / minulla oli terveysongelmia äänestysajankohtana. 7 % 5 % Julkista keskustelua / vaalikampanjointia oli liian vähän. 6 % 3 % Osallistuin perheen/vapaa-ajan toimintoihin. 5 % 4 % Vastustan Euroopan unionia. 4 % 6 % Rekisteröinnissä tai äänestyskortissa oli ongelmia. 3 % 1 % En tiennyt vaaleista. 2 % 1 % Muu syy (SPONTAANI) 6 % 12 % EOS 3 % 0 % *Kyseisessä valtiossa ilmenneet kolme tärkeintä syytä on LIHAVOITU. **Tämä kysymys esitettiin niille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. ***Vastausten yhteismäärä, enintään kolme valintaa. Suomessa tärkein syy olla äänestämättä on näkemys, jonka mukaan äänestäminen ei vaikuta mihinkään / äänestäminen ei muuta mitään (21 prosenttia Suomessa annetuista vastauksista ja 17 prosenttia koko EU:ssa annetuista vastauksista). 9/11

10 Toiseksi ja kolmanneksi yleisin syy jättää äänestämättä ovat samat kuin kaksi suurina syytä koko EU:ssa: luottamuksen puute / tyytymättömyys politiikkaan yleensä (18 prosenttia Suomessa ja 28 prosenttia EU:ssa keskimäärin) ja kiinnostuksen puute politiikkaan (17 prosenttia vs. 17 prosenttia). Kyselyyn vastanneet suomalaiset ilmoittivat kaksi samantapaista syytä äänestämättä jättämiseen useammin kuin EU:n keskivertokansalainen. Kyselyyn vastanneista äänestämättä jättäneistä suomalaisista 15 prosenttia ilmoitti äänestämättä jättämisen syyksi sen, että oli liian kiireinen tai töissä (10 prosenttia koko EU:ssa), ja 14 prosenttia sen, että oli lomalla tai jostain muusta syystä poissa kotoa (10 prosenttia koko EU:ssa). V. MIELIPITEET EUROOPAN PARLAMENTISTA JA EUROOPAN UNIONISTA JA SUHTAUTUMINEN NIIHIN A. Euroopan parlamentti Kysymys 7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistasi tai mielipidettäsi? Olin saanut kaikki tiedot, jotka tarvitsin ehdokkaan valitsemiseen äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa. 53 % 70 % Euroopan parlamentti ottaa huomioon EU:n kansalaisten huolenaiheet. 46 % 50 % *Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille; "kyllä, jonkin verran" -vastausten yhteismäärä. Suomessa huomattavasti suurempi osuus kyselyyn vastanneista kuin EU:ssa keskimäärin katsoo, että heillä oli riittävästi tietoa, jotta he pystyivät valitsemaan ehdokkaansa vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa (70 prosenttia vs. 53 prosenttia). Myös 4 prosenttiyksikköä keskimääräistä suurempi osuus kyselyyn vastanneista katsoo, että Euroopan parlamentti ottaa huomioon EU:n kansalaisten huolenaiheet (50 prosenttia vs. 46 prosenttia). 10/11

11 B. Euroopan unioni Kysymys 7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistasi tai mielipidettäsi? Luotan EU:n toimielimiin. 50 % 67 % (KOTIMAAN) jäsenyys Euroopan unionissa on hyvä asia. 69 % 74 % Tunnen olevani EU:n kansalainen. 64 % 74 % Tunnen yhteenkuuluvuutta (KOTIMAAHANI). 91 % 99 % Tunnen yhteenkuuluvuutta Euroopan unioniin. 64 % 64 % Olen erittäin kiinnostunut politiikasta. 39 % 47 % *Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille; "kyllä, jonkin verran" -vastausten yhteismäärä. Suomessa huomattavasti suurempi osuus kyselyyn vastanneista luottaa EU:n toimielimiin kuin EU:ssa keskimäärin (67 prosenttia vs. 50 prosenttia). Myös myönteinen suhtautuminen EU-jäsenyyteen on yleisempää Suomessa (74 prosenttia Suomessa ja 69 prosenttia koko EU:ssa). Suomessa useammat kyselyyn vastanneista tuntevat olevansa EU:n kansalaisia kuin EU:ssa keskimäärin (74 prosenttia vs. 64 prosenttia). Suomessa on myös keskimääräistä enemmän henkilöitä, jotka ovat erittäin kiinnostuneita politiikasta (47 prosenttia vs. 39 prosenttia). VI. VAALITULOSTEN SAAMISEN MERKITYS Kysymys 7. Mitkä seuraavista väittämistä vastaavat tai eivät vastaa omaa suhtautumistasi tai mielipidettäsi? On erittäin tärkeää tietää, ketkä ehdokkaat on valittu parlamentin jäseniksi Euroopan parlamentin vaaleissa. 49 % 50 % On erittäin tärkeää tietää, mikä poliittinen puolue on saanut eniten paikkoja Euroopan parlamentissa. 50 % 36 % *Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille; "kyllä, jonkin verran" -vastausten yhteismäärä. Kyselyyn vastanneille suomalaisille oli yhtä tärkeää kuin EU:n keskivertovastaajalle tietää, ketkä ehdokkaat on valittu Euroopan parlamentin jäseniksi (50 prosenttia vs. 49 prosenttia). Toisaalta heille oli huomattavasti merkityksettömämpää tietää, mikä puolue on saanut eniten paikkoja (36 prosenttia Suomessa ja 50 prosenttia koko EU:ssa). Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Lisätietoja: Jacques Nancy ( ) Nives Žun ( ) 11/11