Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo

Transkriptio

1 Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo Heikki Paloheimo Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto

2 Tanska Islanti Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot Comparative Study of Electoral Systems (CSES): moduuli 2 ( ) Espanja Norja Australia Saksa Sveitsi USA Ruotsi Ranska Suomi Israel Irlanti Belgia Korea Brasilia Portugali Unkari Uusi Seelanti Taiwan Tshekin tasavalta Meksiko Puola Hong Kong Bulgaria 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Samaa mieltä EOS Eri mieltä Täysin eri mieltä

3 Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot: Suomi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä Aineistot: FSD0152 (1996); FSD0157 (2000), FSD1260 (2003) ja FSD2263 (2007)

4 Oletteko yleensä ottaen tyytyväinen, melko tyytyväinen, ette kovinkaan tyytyväinen vai ette lainkaan tyytyväinen demokratian toimivuuteen maassanne CSES moduuli 2 Tanska Australia Irlanti USA Norja Sveitsi Ruotsi Espanja Suomi Belgia Islanti Uusi Seelanti Taiwan Ranska Saksa Portugali Unkari Hong Kong Tshekin tasavalta Puola Israel Meksiko Brasilia Korea Bulgaria 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin tyytyväinen Melko tyytyväinen EOS Ei kovinkaan tyytyväinen Ei lainkaan tyytyväinen

5 Kuinka paljon luotatte eduskuntaan hyvin paljon, melko paljon, ei kovinkaan paljon, ei lainkaan EVS 2008 Tanska Luxemburg Sveitsi Kypros Malta Ranska Slovakia Irlanti Espanja Alankomaat Slovenia Venäjä Belgia Suomi Portugali Saksa Kreikka Itävalta Eesti Romania Unkari Latvia Puola Tshekin tasavalta Liettua Bulgaria 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin paljon Melko paljon Ei kovinkaan paljon Ei lainkaan

6 Luottamus eduskuntaan ja kansanedustajiin Pilapiirtäjä Jouko Iltalehdessä

7 Luottamus kansanedustuslaitokseen ja poliittisiin puolueisiin: EVS 2008 Luottamus kansanedustuslaitokseen: täysin ja melko paljon luottavien prosenttiosuus vastaajista Luottamus puolueisiin: täysin ja melko paljon luottavien prosenttiosuus vastaajista Aineisto: EVS 2008 Luottamus puoluesiin LT BG G LV CZ RO PL HU A EST D P NL IRL FI Luottamus kansanedustuslaitokseen B SI SK E MT F CY LUX DK CH

8 Luottamus eräitä valtiollisia instituutioita kohtaan Suomessa Hyvin paljon tai melko paljon luottavien osuus % Eduskunta Oikeuslaitos Valtion virkamieskunta Poliisi Muut vastausvaihtoehdot olivat: ei kovinkaan paljon, ei lainkaan ja ei osaa sanoa Aineistot: Vuosien 1981 ja 1990 tiedot World Values Survey FSD0152; World Values Survey 2000 (FSD0154), World Values Survey 2005 (FSD2118)

9 Kuinka paljon luotatte poliittisiin puolueisiin Hyvin paljon, melko paljon, ei kovin paljon vai ei lainkaan European Values Survey (EVS) 2008 Tanska Luxemburg Malta Irlanti Alankomaat Kypros Slovakia Sveitsi Portugali Slovenia Belgia Romania Espanja Kreikka Ranska Tshekin tasavalta Suomi Itävalta Latvia Eesti Saksa Puola Unkari Liettua Bulgaria Hyvin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

10 Oletteko sitä mieltä, että jokin [maamme] puolueista vastaa näkemyksiänne suhteellisen hyvin: kyllä vastausten prosenttiosuus Sveitsi Tanska Australia Norja Irlanti Tshekin tasavalta Ruotsi Espanja Saksa Iso Britannia Unkari Alankomaat Suomi Islanti Albania Ranska 64,5 64,3 62,8 57,5 86,6 83,9 83,1 81,8 78,1 77,9 77,7 74,1 74,1 73,4 73,2 73,0 Portugali 52,0 Bulgaria 46,0 CSES Moduuli 2 Romania Italia Puola 45,0 42,6 40,1 Brasilia 40,1 Venäjä 39,1 Slovenia 28,9 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0

11 Vasemmistooikeisto jaon jyrkkyys kansalaisten itsesijoituksen ja puolueiden sijaintia koskevien arvioiden perusteella CSES Moduuli 2 Vasemmisto-oikeisto -asteikon hajonta: puolueet Norja Australia Hong Kong Irlanti Suomi Taiwan Espanja Islanti Bulgaria Sveitsi Tanska Korea Ruotsi Saksa Portugali Uusi Seelanti USA Tshekin tasavalta Ranska Puola Vasemmisto-oikeisto -asteikon hajonta: valitsijat Unkari Israel Meksiko Brasilia

12 Kuinka kiinnostunut olette politiikasta ESS 2008 Tanska Alankomaat Saksa Ruotsi Sveitsi Iso Britannia Ranska Slovenia Suomi Belgia Israel Venäjä Norja Bulgaria Ukraina Eesti Kypros Romania Turkki Puola Slovakia Unkari Latvia Kroatia Kreikka Portugali Espanja Tshekin tasavalta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin kiinnostunut Melko kiinnostunut Ei juurikaan kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut

13 Kuinka usein teistä tuntuu siltä, että politiikka on niin monimutkaista että ette oikein ymmärrä mistä on kyse ESS 2008 Tanska Norja Israel Ranska Ruotsi Sveitsi Bulgaria Slovakia Saksa Latvia Eesti Kypros Alankomaat Slovenia Venäjä Kroatia Iso Britannia Espanja Belgia Romania Portugali Tshekin tasavalta Puola Turkki Suomi Ukraina Unkari Kreikka Ei koskaan Harvoin Joskus Toisinaan Usein 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

14 Neljään poliittista tietoa koskevaa kysymykseen oikein vastanneiden %-osuus vuosien 1991, 2003 ja 2007 vaalitutkimuksissa Korkeintaan ammattikurssi Ammattikoulu Ammattiopisto/ammattikorkeakoulu Yliopisto Kaikki Aineistot: Vuoden 1991 eduskuntavaalitutkimus, FSD1018 Vuoden 2003 eduskuntavaalitutkimus, FSD1260 Vuoden 2007 eduskuntavaalitutkimus, FSD2269

15 Viestinnän viihteellistyminen vaikuttaa poliittiseen lukutaitoon Viestimien käyttö eriytyy poliittisen lukutaidon mukaan Lähde: Henry Milner (2002): Civic Literacy. How Informed Citicens Make Democracy Work. Tufts University Press.

16 Miten politiikan suuret kehityslinjat vaikuttavat kansalaisten poliittisiin odotuksiin, poliittiseen luottamukseen ja poliittiseen osallistumiseen? Talouden kansainvälistyminen Hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan haasteet Internet ja sosiaalinen media Kehitys puoluevetoisesta demokratiasta yleisödemokratiaan

17 Miten instituutiot vaikuttavat poliittiseen kiinnittymiseen ja poliittiseen osallistumiseen? 1. Miten hallituslaitosten välinen vallanjako vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen? 2. Miten vaalijärjestelmä vaikuttaa Äänestämättömyyteen ja äänestämättömien sosiodemografiseen profiiliin Kansalaisten subjektiiviseen kansalaispätevyyteen Puoluesamastumiseen Ehdokkaiden tunnistamiseen Strategiseen äänestämiseen Edustuskäsityksiin (sekä valitsijoiden että edustajien) Edustuslaitokseen kohdistuvaan luottamukseen

18 Vaalipiirin koon ja äänestysaktiivisuuden välinen yhteys eduskuntavaaleissa Va Hel Rho=0,67 Äänestysprosentti 70 Uus 68 Sat V-S K-S Pir 66 La Ky Hä Ou 64 P-K E-S P-S Vaalipiirin koko

19 Vaalipiirin koon vaikutus naisten ja nuorten karsiutumiseen eduskuntavaaleissa Rho = 0,32 Rho = -0,35 10 P-K Valittujen ja ehdokkaiden keski-iän erotus Naisten osuus kansanedustajista % 60 E-S Hel La P-K P-S Sat K-S Hä Ky Va V-S Ou Pir Uus Sat E-S La K-S P-S Ky Hä V-S Pir Va Ou Hel Uus Vaalipiirin koko Vaalipiirin koko

20 Miten Suomi eroaa muista vakaista demokratioista ja mitkä tekijät selittävät Suomen omintakeisia piirteitä? Miten Suomi eroaa muista vakaista demokratioista Vahva luottamus hallitsemislaitoksiin Heikko luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin Heikohko äänestysaktiivisuus Mistä nämä erot johtuvat Tietomme siitä, mitkä tekijät Suomen omintakeisia piirteitä selittävät, ovat niukkoja Demokratian toimivuuden arviointi edellyttää tutkimustoimintaa, jossa Suomen tilannetta voidaan arvioida vertailemalla sitä muihin maihin

21