OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA MATO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA MATO 2014-2018"

Transkriptio

1 OLN MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA MATO MATO-työryhmä

2 OLN MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA (MATO) MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA -TYÖRYHMÄ KAPNGINVALTSTO

3

4 MATO Sisältö Johdanto Ohjelman lähtökohdat Visiot ja strategiset päämäärät uden Oulun yhdistymissopimus Oulun suunnittelujärjestelmä Yleiskaavatilanne ja asuntotuotannon mitoitus yleiskaavoissa Asuntotuotanto Asuntotuotanto Oulussa ja Oulun seudulla Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset Asuntomarkkinoiden kehitys Oulun asunto-ohjelma Väestökehitys Oulun väestökehitys Oulun väestösuunnite Lomakiinteistöt Lomakiinteistöalueet Oulun kaupungin alueella Lomakiinteistöjen kaavallinen kapasiteetti Työpaikka-alueet Työpaikka-alueiden selvitys Työpaikkatonttituotannon MATO Asuntotuotannon vaikutus kouluverkkoon Tontinluovutus, asemakaavoitus ja kunnallistekniikka Kaupunkisuunnitteluprosessi Maanhankinta, maankäyttösopimukset ja tontinluovutus Asemakaavoitus Kunnallistekniikka Riskianalyysi Maankäytön toteuttamisohjelman taloudelliset vaikutukset Liitteet Suuraluejako...37 Oulun väestö Oulun kaupunginvaltuuston päätös

5

6 MATO Johdanto Kaupunginjohtaja Matti Pennanen asetti MATO työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia Oulun maankäytön toteuttamisohjelma vuosille Toimeksianto oli määritelty seuraavasti: Työryhmän tehtävänä on laatia Oulun kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma vuosille Työ sisältää osa-alueet: Asuntotuotanto, työpaikkarakentaminen, kaavoitettujen lomakiinteistöjen rakentaminen, kunnallistekniikan rakentaminen sekä niihin liittyvä kaavoituksen ohjelmointi. MATOn erityisteemana on työpaikka-alueiden suunnittelu, kehittäminen ja profilointi yhteistyössä Business Oulun kanssa. Tähän liittyen Maa ja mittauksessa on käynnistetty selvitys Oulun työpaikka-alueista. Työhön sisältyy asuntotuotantotavoitteiden mukaisesti tehty väestösuunnite. Asuntotuotannon mitoituksessa ja sijoituksessa otetaan huomioon vaikutukset kouluverkkoon. Työryhmän kokoonpano oli seuraava: Jouni Kurttila, puheenjohtaja Kaija Puhakka, kaupungingeodeetti Veikko Lehtinen, tontti-insinööri Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö Mikko Törmänen, asemakaavapäällikkö Anne Olsbo, asemakaava-arkkitehti Sisko Repola, kaava-arkkitehti Matti Matinheikki, yhdyskuntajohtaja Pasi Heikkilä, kaupungininsinööri Tapio Siikaluoma, suunnittelupäällikkö Virpi Knuutinen, suunnittelija Anne Leskinen, suunnittelija Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Aarne Kultalahti, innovaatiopäällikkö Rami Tuominen, suunnittelija Anna Keskitalo, suunnittelija, sihteeri MATO työryhmä järjesti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Oulun seudun rakennusliikkeiden, rakennuttajien ja yleishyödyllisten vuokarataloyhtiöiden kanssa. Huhtikuussa pidettiin kaupungintalolla kaupunginhallituksen kehittämisjaoston, yhdyskuntalautakunnan ja Business Oulun johtokunnan edustajien yhteinen MATO -seminaari. MATO työn tulokset koordinoidaan Oulun seudun kuntien ja valtion väliseen aiesopimukseen. Työpaikka-alueiden kehittämisestä ja ohjelmoinnista on tehty erillinen raportti Oulun työpaikat 2013, joka on tämän työn liitteenä. MATO raporttiin on liitetty kaupunginvaltuuston päätös , ja raporttiin on tehty sen edellyttämät korjaukset.

7 6 MATO Ohjelman lähtökohdat 1.1 Visiot ja strategiset päämäärät Maankäytön toteuttamisohjelman yleisinä lähtökohtina ovat olleet Oulun kaupungin visio- ja strategialuonnos, Oulun alueella voimassa olevat yleiskaavat, Oulun yleiskaavan 20 tavoitteet (kaupunginhallitus ), Oulun keskeisen kaupunkialueen täydennysrakentamisselvitys (kaupunginhallitus ), uuden Oulun yhdistymissopimus, Oulun seudun asukasbarometri 2011, Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 2013 ja Oulun työpaikka-alueet Edellä olevista asiakirjoista johdettuja MATOn toteuttamisohjelman periaatteita ovat: Oulu on voimakkaasti kehittyvä Pohjois-Suomen kasvukeskus. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen asuntotuotanto ja työpaikkarakentaminen edellyttävät aluevarauksia yleiskaavoissa, valmiita asemakaavoja alkuvuosille ja systemaattista maanhankintaa. MATOn tehtävänä on luoda edellytykset kysyntää vastaavalle työpaikkarakentamiselle ja asuntotuotannolle. Asuntotuotannon vuositavoite on uutta asuntoa, joista noin puolet on kerrostaloja ja puolet pientaloja. Yhdyskuntarakennetta eheyttävää täydennysrakentamista suositaan. Tämän mukaisesti toteuttamisohjelmassa suunnittelukauden kerrostalotuotannosta noin 90 % on olemassa olevien alueiden täydennysrakentamista. Lapsiperheiden asumisen tarpeet huomioidaan riittävällä pientalotuotannolla. Yrityksille ja elinkeinoelämälle osoitetaan riittävästi ja monipuolisesti sijoittumisvaihtoehtoja. Toteuttamisohjelmassa on esitetty uusien asuntoalueiden vaikutukset palveluverkkoon. MATOn mukaisen kunnallistekniikan ja palvelurakentaminen mahdollistavat yli 2 miljardin euron yksityiset investoinnit suunnittelukaudella uden Oulun yhdistymissopimus uden Oulun yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun asti. uden Oulun kunnanvaltuustojen hyväksymässä yhdistymissopimuksessa on linjattu asuntotuotannon reunaehdot seuraavasti: Kaikkien yhdistyvien kuntien alueiden elinvoiman säilymistä tuetaan. Oulun seudulla yhteisesti hyväksytyn linjauksen mukaisesti asuntotuotantoa ohjataan jatkossakin ensisijaisesti uuden kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille kyläalueille. Yleiskaavoissa asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle rakennettaessa huolehditaan siitä, että rakentaminen sopeutuu maisemaan eikä siitä aiheudu ympäristöhaittaa, yhdyskuntarakenteen haitallista hajautumista tai kohtuuttomia kustannuksia pitkälläkään aikavälillä. uden kunnan alueella on sekä kaupunkimaisen asumisen alueita että maaseutumaisen ympäristön asuinalueita, joille voidaan sijoittaa väljiä pientalotontteja maaseudulle ominaista elämäntyyliä arvostavien tarpeisiin. Maankäytön toteuttamisohjelmaa laadittaessa on noudatettu näitä periaatteita.

8 MATO Oulun suunnittelujärjestelmä 2013 Maankäytön toteuttamisohjelma on Oulussa keskeinen operatiivinen suunnittelutyökalu, jolla kaavoitus, maanhankinta, rakennustuotanto sekä taloussuunnitelma sovitetaan yhteen ja aikataulutetaan. MATO päivitetään kahden vuoden välein. Maankäytön toteuttamisohjelmat hyväksytään Oulun kaupunginvaltuustossa. Kuvassa 1 on esitetty kaaviona suunnitelmien yhteen kietoutuminen. OLN SNNITTELJÄRJESTELMÄ MAANKÄYTÖN, TOIMINNAN JA TALODEN YHTEENSOVITTAMINEN VISIO STRATEGIA 4 V YLEISKAAVA 10 V OSAYLEISKAAVA 10 V ASEMAKAAVAT TOIMINTA- JA TALOSSNNITELMA 3 V MAANKÄYTÖN TOTETTAMISOHJELMA 2 V ASNNOT, INFRA, TYÖPAIKKARAKENTAMINEN PALVELVERKKOSNNITELMA 2 V S E R A N T A TALOSARVIO JA KÄYTTÖSNNITELMA 1 V PROJEKTIT JA HANKESNNITTEL Kuva 1. Oulun kaupungin suunnittelujärjestelmä Vuonna 2013 valmistunut Oulun palvelumalli 2020 on laaja selvitys Oulun palvelurakenteesta. Palveluverkkosuunnitelma tarkistetaan vuorovuosina MATOn kanssa kahden vuoden välein. Hankesuunnittelussa sovelletaan Oulun kaupungin erillisinvestointien hankeohjetta. Hankesuunnitelmaa edeltää aina tarveselvitys, joka voi johtaa hankepäätökseen kaupunginhallituksessa. Hankesuunnitelma käsitellään kaupunginvaltuustossa, jolloin syntyy investointipäätös. Tämän jälkeen hanke voidaan ottaa taloussuunnitelmaan, jos sille voidaan osoittaa rahoitus.

9 8 MATO Yleiskaavatilanne ja asuntotuotannon mitoitus yleiskaavoissa Oulussa on vireillä koko kunnan käsittävä strateginen yleiskaavatyö. Yleiskaavan tavoitteet on hyväksytty kaupunginhallituksessa Päätavoitteiksi on nostettu mm. kestävä yhdyskuntarakenne ja hyvä elinympäristö. Asumisen osalta tavoitteena on luoda edellytykset laajalle asuinalueiden ja asumisvaihtoehtojen kirjolle. Pienten asuntokuntien osuuden jatkuvaan kasvuun varaudutaan. Alustavasti on arvioitu, että uudessa Oulussa asuntojen lisätarve vuoteen 20 on noin 1800 asuntoa vuodessa. MATO työ on osoittanut, että Oulun yleiskaavan 2020 kerrostaloasuntojen ja myös erillispientalojen tonttikapasiteetti loppuu noin vuonna Yleiskaavassa tullaan osoittamaan asumisen alueet em. huomioiden. Kerrostaloasumista ohjataan tavoitteiden mukaan erityisesti keskuksiin sekä aluekeskusten ja keskustan väliselle vyöhykkeelle. Pientalorakentaminen sijoitetaan joukkoliikenteen kannalta edullisesti ja suositaan tiivistä maankäyttöä. Yleiskaavatyössä laaditaan vyöhyketarkasteluja ja vyöhykkeittäin nykytilan analyysit ja väestöennusteet. Edelleen vyöhykkeille osoitetaan mitoitustarkastelut ja kasvutavoitteet, eli osoitetaan miten kaupungin kasvu ja asuntojen määrän lisäys tullaan suuntaamaan. Painotusta täydennysrakentamiseen ja sen osuutta vuotuisesta asuntotuotannosta tullaan lisäämään. Keskeiselle kaupunkialueelle ja kuntakeskuksiin on laadittu täydennysrakentamisselvitykset, joiden mukaan potentiaalisia täydennysrakentamisen alueita löytyy Oulun väljästä yhdyskuntarakenteesta runsaasti. Työpaikka- ja teollisuuden alueiden osoittamista yleiskaavassa tullaan tutkimaan mm. Oulun työpaikka-alueet selvityksen osoittamille alueille. Todennäköisesti työpaikka- ja toimitila-aluevaraukset ovat nykyistenkin yleiskaavojen mukaan riittäviä, mutta lisää aluevarauksia tarvitaan teollisuustoimijoille ja mahdollisille suurhankkeille. Esimerkiksi Ruskon aluevarauksia tullaan yleiskaavassa todennäköisesti laajentamaan alueelle laaditun Ruskonselän maankäyttötarkastelun mukaisesti. uden Oulun yleiskaavan lisäksi Oulussa on vireillä useita kyläalueiden osayleiskaavoja. Tavoiteaikataulun mukaan uden Oulun yleiskaavan kaavaluonnos valmistuu vuonna 2013 ja ehdotus 2014.

10 MATO Asuntotuotanto 2.1 Asuntotuotanto Oulussa ja Oulun seudulla Kuluneella viisivuotiskaudella uuden Oulun alueella on valmistunut vuosittain keskimäärin noin 1800 asuntoa vuodessa. Vuoden 2008 taantuman aiheuttama asuntotuotannon heikkeneminen näkyy etenkin vuoden 2009 muita vuosia vähäisemmässä valmistuneiden asuntojen määrässä. Vuonna 2012 valmistuneista lähes asunnosta kolmannes oli omakotitaloissa. Oulun seudun kuntien kaikista valmistuneista asunnoista viisivuotiskaudella on sijoittunut vuosittain noin 15 % seudun muihin kuntiin. Pääosa kaikista asuntotyypeistä valmistuu Oulussa ja varsinkin kerrostalojen pääasiallinen sijaintipaikka on Oulu. Kerrostaloja on Oulun lisäksi rakennettu vain muutama Kempeleessä ja Limingassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Oulun seudulla vuosina valmistuneiden asuntojen määrä. Vanhan Oulun ja vuoden 2012 uuden Oulun tiedot perustuvat kaupungin Rakennusvalvonnan tietoihin. Muiden seudun kuntien ja Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli- Iin vuosien tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin. Taulukko 1. Toteutunut asuntotuotanto Oulun seudulla ( Rakennusvalvonta ja Tilastokeskus) Alue Asuntotyyppi yhteensä Oulu AK AKR-AP AO Yhteensä Haukipudas AK AKR-AP AO Yhteensä Kiiminki AK AKR-AP AO Yhteensä Oulunsalo AK AKR-AP AO Yhteensä Yli-Ii AK AKR-AP AO Yhteensä Yhteensä Oulu AK AKR-AP AO Yhteensä Hailuoto Yhteensä Kempele Yhteensä Liminka Yhteensä Lumijoki Yhteensä Muhos Yhteensä Tyrnävä Yhteensä Yhteensä Oulun seutu Yhteensä

11 10 MATO Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 2013 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset raportti valmistui joulukuussa 2012 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen Asuntopoliittisten linjausten keskeiset periaatteet Maankäytön toteuttamisohjelman näkökulmasta ovat seuraavat: Kaupunki luo kaavoituksella ja riittävällä tonttituotannolla edellytykset kysyntää vastaavalle asumiselle. Yleistavoite on uutta asuntoa, joista noin puolet on kerrostaloja ja puolet pientaloja. Omakotitalo-tuotantotavoite on noin 0 vuodessa. Pientalorakentamista suunnittelukaudella pyritään hajauttamaan koko Oulun taajamaalueille siten, että palvelutarpeiden kasvu eri alueilla pysyy hallittuna. Täydentämisrakentamisen lisäksi keskeisimmät pientalorakentamisen alueet ovat Ritaharju, Hiukkavaara, Metsokangas sekä yhdistyneiden kuntien uudet asuntoalueet. Kaupungin tehtävä on luoda edellytykset kohtuuhintaiselle asumiselle omistusmuodosta riippumatta. Maankäytön toteuttamisohjelma on näiden tavoitteiden mukainen, lukuun ottamatta Metsokankaan pientaloalueita, joiden viimeiset 36 omakotitaloa ja 100 rivitaloasuntoa valmistuvat vuoteen 2016 mennessä. Oulun kaupungin asuntopoliittisissa linjauksissa on kiinnitetty perusteellisesti huomiota erityisryhmien asumiseen. Sen keskeisiä periaatteita ovat: Palvelut ja asuminen eriytetään selkeästi toisistaan. Erityisryhmien asuminen toteutetaan mahdollisimman pitkälle normaaliuden periaatteiden mukaisesti. Asukkaat asuvat mahdollisimman pitkään itsenäisesti omassa kodissaan tarvitsemiensa palvelujen turvin. Erityisryhmien asunnot ovat sekoittuneena tavanomaisiin asuntoihin ja laitospaikkoja vähennetään. Tavallisia palveluasuntoja tarvitaan lisää noin 700 seuraavan kymmenen vuoden aikana. Niiden tuottamisesta vastaavat pääsääntöisesti yksityiset toimijat, mutta myös Oulun Sivakka ja Oulun Palvelusäätiö. Tehostettujen palveluasuntojen tarve kymmenen vuoden aikana on noin 450. Niiden edellytysten luominen on kaupungin asuntotoimen ja hyvinvointipalvelujen vastuulla. Asuntorahasto ARA tukee tätä toimintaa. Maankäytön toteuttamisohjelmassa erityisryhmien uudet asunnot sisältyvät kokonaisasuntotuotantolukuihin. 2.3 Asuntomarkkinoiden kehitys Oulun asuntorakentamisen markkinat ovat hyvin kilpaillut. Markkinoilla on kymmeniä toimijoita, joista suurin osa on pieniä tai keskisuuria. Kaupungin luovuttamien tonttien sekä valmistuneiden asuntojen määrät ovat olleet vuodesta toiseen korkealla tasolla. Omistusasuminen on Oulussa monipuolista ja kohtuuhintaiseen asumiseen on vaihtoehtoja. Myytyjen uusien ja myös vanhojen asuntojen määrät ovat pysyneet lähes entisellä tasollaan. Myytävänä olleiden uusien asuntojen määrä on säilynyt ennallaan, kuitenkin valmiiden myymättömien asuntojen varanto on laskenut noin neljänneksellä 135:een asuntoon. usien asuntojen keskimääräinen neliöhinta on noussut vähän kevään 2013 aikana, vanhojen on pysynyt ennallaan. Kevään 2013 aikana Oulussa asuinrakentamisen volyymi on ollut karkeasti puolet vuoden 2012 vastaavista luvuista. Ilmiö on lähes identtinen sekä kohteiden aloittamisessa, keskeneräisten kohteiden määrässä että valmistuneissa rakennuksissa. Markkinoilla näyttää olevan Oulussa edelleen ostovoimaa ja kauppoja tehdään. Ammattirakentajat ovat kuitenkin

12 MATO ennakoineet kysynnän laskua, vähentäneet rakentamistaan ja varmistaneet näin tulevaa kysyntää kohteilleen. Alkuvuoden markkinatiedon ja tilastojen perusteella omistusasuntotuotannon volyymi tulee vuonna 2013 jäämään aiemmin ennakoidusta. Vuokra-asuntojen tarjonta on Oulussa runsasta. Vuokratalojen käyttöasteet ovat toistaiseksi säilyneet kestävällä tasolla, mutta asuntojen vaihtuvuus on suuri. Vaihtuvuuteen vaikuttavat sekä laaja tarjonta että omistusasumisen edullisuus. Oulussa on edelleen erityistä tarvetta pienille asunnoille, erityisesti kaupungin keskustassa ja sen lähikehällä; nämä asunnot menevät suurelta osin sijoitusasunnoiksi vuokra-asuntokäyttöön. Oulun vuokra-asunnot ovat kokonaisuutena neliövuokriltaan kohtuuhintaisia, mutta pienten asuntojen puutteesta johtuen usein kokonaisvuokraltaan hakijalle kalliita. Oulussa aloitetaan vuosittain useita sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon uusia kohteita. Valtakunnalliset suuret vuokra-asuntoyhteisöt eivät ole viime vuosina investoineet Ouluun, vaan odottavat markkinatilanteen tasoittuvan ennen uusien kohteiden käynnistämistä. Kaikkien erityisryhmien asumiseen luodaan edellytyksiä asumistarpeita vastaavasti. Valtion asuntorahaston avustukset ja kunnan edulliset tontit edistävät erityisryhmien asumisen tuotantoa. Ajankohtaisia ilmiöitä Oulun asuntomarkkinoilla ovat kasvava kiinnostus yhtiömuotoiseen omakotitaloasumiseen, kaksikerroksisten rivitaloasuntojen edelleen laskeva kysyntä ja luhtitalojen sopeutumisongelmat esteettömyyssäädöksiin. 2.4 Oulun asunto-ohjelma Maankäytön toteuttamisohjelman hyväksymisellä suunnitteluorganisaatiot sitoutuvat tukemaan kaupungin suunnitelmallista kasvua. Maankäytön toteuttamisohjelmalla luodaan toimintaympäristö, johon kaikkien kuntalaisten ja yksityisten yritysten on voitava luottaa. Ohjelman toteuttamisen ohjaajana toimii yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden vetämä MATO -hankkeistusryhmä. Asuntotuotannon kokonaistavoite on esitetty taulukossa 2. Valmistuvien asuntojen määrä on suunnittelukaudella noin 1900 asuntoa/vuosi. Viiden vuoden suunnittelukaudella eri puolille Oulua valmistuu noin 90 asuntoa. Kerrostalojen osuus tästä on noin puolet, rivi- ja muiden pientalojen vajaa % sekä omakotitalojen reilu 20 %. Täydennysrakentamisen alueet ovat olleet tärkeässä osassa ohjelmatyössä. Nämä kaupunkirakennetta eheyttävät alueet ovat valtaosin kerrostalotuotantoa. Taulukko 2. Asuntotuotannon kokonaistavoite talotyypeittäin Asuntotyyppi Vuosituotanto Täydennysrakentamisen osuus vuodessa v. yhteensä Kerrostalot (AK) % (850 kpl) Rivitalot (AKR-AP-AR) % (55 kpl) Omakotitalot (AO) 0 < 10 % (35 kpl) Yhteensä Seuraavissa taulukoissa ja kartassa on esitetty tarkemmin Oulun asuntotuotanto vuosina Ensimmäinen taulukoista sisältää yhteenvedon asuntotuotannosta suuralueittain asuntojen valmistumisvuoden mukaan. Lopuissa kolmessa taulukossa on esitetty kunkin asuntotyypin osalta omakotitalot (AO), rivitalot (AKR-AR-AP) ja kerrostalot (AK) asuntomäärät kaupunginosittain. Omasta sarakkeestaan käy ilmi myös kunkin asuntoalueen luonne (täydennysrakennusalue / uudisrakennusalue).

13 12 MATO Taulukkojen kapasiteettiluvut tarkoittavat kaikkia sellaisia asemakaavojen, kaavarunkojen tai yleiskaavan pohjalta määritettyjä ja arvioituja asuntojen rakentumismahdollisuuksia, joilla on korkea todennäköisyys toteutua. Taulukko 3. Asunto-ohjelma Asuntojen uustuotanto valmistumisvuoden mukaan suuralueittain yhteensä, asuntoja kpl/vuosi. Nro Suuralue Kapasiteetti Keskusta Höyhtyä Oulunsuu Kaukovainio Nuottasaari Kaakkuri Maikkula Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Myllyoja Sanginsuu Korvensuora Ylikiiminki Hiukkavaara Haukipudas Kello Kiiminki Jääli Oulunsalo Yli-Ii Yhteensä Yhteensä

14 MATO Taulukko 4. Asunto-ohjelma Omakotitalojen (AO) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi. T= täydennysrakentamisalue, = uudistuotantoalue Suuralue nro Nro Kaupunginosa Nimi Täydennysrakentaminen Kapasiteetti 6 28 Metsokangas v YHT KAAKKRI YHT Pikkarala MAIKKLA YHT Ranta-Toppila KOSKELA YHT Pateniemen ranta T PATENIEMI YHT Ritaharjun keskus Pohjois-Ritaharju I-II Pohjois-Ritaharju III Pohjois-Ritaharju IV KAIJONHARJ YHT Korvensuora; Kiulukangas Korvenkylä KORVENSORA YHT Vesala Murtomaa 16 YLIKIIMINKI YHT Hiukkavaara; Kivikkokangas 1 Hiukkavaara; Kivikkokangas 2 Hiukkavaara; Kivikkokangas 3 Hiukkavaaran keskus A1 + A2 Hiukkavaaran keskus A4 + A HIKKAVAARA YHT Vahtola Holma-Haapajärvi I Haapakangas III HAKIPDAS YHT Kiviniemi; Hätälä, Vehkaperä KELLO YHT Hakomäki + laajennus Kiimingin keskusta Hieta-aho T KIIMINKI YHT Jääli Laivakangas Kortekangas T JÄÄLI YHT Niemenranta III, jatkopala Niemenranta IV Niemenranta V Salonranta OLNSALO YHT Yli-Iin kaava-alueet YLI-II YHT AO YHTEENSÄ Taulukoissa ja kartoissa esitettyjen pientalojen lisäksi rakennetaan vuosittain yksityiselle maalle pientaloasuntoa. Ne sijoittuvat tyypillisimmin vanhoille asemakaava-alueille, yleiskaavoissa osoitetuille rakentamisalueille tai hajarakennusalueille yhdistymissopimuksen linjausten mukaisesti

15 14 MATO Taulukko 5. Asunto-ohjelma Rivitalojen (AKR-AP-AR) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi. T= täydennysrakentamisalue, = uudistuotantoalue Suuralue nro 2 2 Nro Kaupunginosa Nimi Karjasilta; Haasiokatu Höyhtyä; Hanhitie T T Täydennysrakentaminen Kapasiteetti v YHT HÖYHTYÄ YHT Kaukovainio T KAKOVAINIO YHT Kaakkuri Metsokangas KAAKKRI YHT Pikisaari T TIRA YHT Ranta-Toppila KOSKELA YHT Pateniemi; Sahantie 10 Pateniemen ranta T T PATENIEMI YHT Ritaharjun keskus Pohjois-Ritaharju I & II Pohjois-Ritaharju III Pohjois-Ritaharju V KAIJONHARJ YHT Korvensuora; Kiulukangas Korvenkylä Talvikangas 15 KORVENSORA YHT Ylikiiminki YLIKIIMINKI YHT Hiukkavaara; Kivikkokangas Hiukkavaara; Kivikkokangas Hiukkavaara; Kivikkokangas 3 Hiukkavaaran keskus A1 + A2 Hiukkavaaran keskus A4 + A HIKKAVAARA YHT Holma-Haapajärvi I Haukiputaan keskusta T HAKIPDAS YHT Kiviniemi; Hätälä, Vehkaperä KELLO YHT Hieta-aho 315 KIIMINKI YHT Laivakangas Kortekangas JÄÄLI YHT Niemenranta III Niemenranta IV Kirkkosalmi OLNSALO YHT Yli-Iin kaava-alueet T YLI-II YHT AKR-AP-AR YHTEENSÄ

16 MATO Taulukko 6. Asunto-ohjelma Kerrostalojen (AK) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alu-eittain, asuntoja kpl/vuosi. T=täydennysrakentamisalue, = uudistuotantoalue Suuralue Kaupunginosa Nro Nro Nimi Täydennysrakentaminen Kapasiteetti v YHT Pokkinen; Ydinkeskusta Keskustan reuna-alueet Vanhatulli; Etu-Lyötty Myllytulli; Lasaretinväylä T T T T Intiö; Siltavahti Raksila; Välkkylä T T KESKSTA YHT Karjasilta; Lekatie Höyhtyä; Hanhitie T T HÖYHTYÄ YHT Kontinkangas; Kiviharjuntie 10 T OLNS YHT Kaukovainio Hiironen; Rautalaani T T KAKOVAINIO YHT Limingantulli T NOTTASAARI YHT Kaakkuri Metsokangas KAAKKRI YHT Tuira Toppilansaari T TIRA YHT Välivainio T 2 9 POLIVÄLINKANGAS YHT Toppilansalmi Ranta-Toppila T T Alppila T KOSKELA YHT Linnanmaa; Kauppalinnankatu Linnanmaa; Sato Kuivasranta T T 12 KAIJONHARJ YHT Hintta; Hintanmutka Myllyoja T T MYLLYOJA YHT Korvensuora; Kiulukangas KORVENSORA YHT Hiukkavaara; Kivikkokangas 1 Hiukkavaaran kesk. A1+A HIKKAVAARA YHT Holma-Haapajärvi I Haukiputaan keskusta Simppulanmäki T T HAKIPDAS YHT Kellon keskusta T 21 KELLO YHT AK YHTEENSÄ

17 16 MATO n palvelumallipäätökseen sisältyy tavoite nostaa kaupungin luovutettujen omakotitonttien tuotanto 250:stä 0 tonttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämän maankäytön toteuttamisohjelman keskimääräinen kaupungin omakotitonttien luovutusmäärä on noin 0 tonttia vuodessa. Vuosittain valmistuvien omakotiasuntojen määrä on noin 100 enemmän kuin kaupungin luovuttamien tonttien määrä. Jos omakotitonttien kysyntä jatkuu nykyisellä tasolla, Oulun kaupungin ei kannata pienentää luovutettavien omakotitonttien määrää. Tällöin rakentaminen suuntautuisi hajarakennusalueille ja ympäristökuntiin, mikä olisi Oulun talouden kannalta kallis ratkaisu. Asuntotuotannon vaikutukset kaupungin palveluihin uudisrakennusalueilla on esitetty raportin kohdassa 6.

18 MATO Maankäytön toteuttamisohjelma Oulun asuntotuotanto Kuva 2 MERKINTÖJEN SELITYS: Yli-Ii AO 10 AO AKR, AR, AP AK RA, RM 60 Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Lomakiinteistöt Asuntojen lukumäärä Ranta-Toppila AO 15 AKR, AR, AP 150 AK 1 Toppilansalmi AK 920 Välivainio AK Toppilansaari AK 120 Alppila AK 260 Tuira AK 215 Siltavahti AK 90 Hintanmutka AK 50 Vahtola AO 25 Holma- Haapajärvi I AO 45 AKR, AR, AP 100 AK Haukipudas, keskusta AKR, AR, AP AK Simppulanmäki AK Haapakangas III AO Pikisaari AKR, AR, AP 10 Ydinkeskusta AK 220 Keskustan reuna-alueet AK km Limingantulli AK 250 Lekatie AK 160 Lasaretinväylä AK 1 Välkkylä AK 70 Etu-Lyötty AK 290 Haasiokatu AKR, AR, AP 55 Hanhitie AKR, AR, AP 10 AK 60 Kiviharjuntie AK 80 Virpiniemi Kellon keskusta AK Hakomäki AO 35 Kiiminki, keskusta AO 20 Hätälä-Vehkaperä AO 75 AKR, AR, AP 60 Pateniemen ranta AO 100 AKR, AR, AP Sahantie 10 AKR, AR, AP Nallikari- Hietasaari Pohjois-Ritaharju AO 335 AKR, AR, AP 110 Ritaharju, keskus AO 20 AKR, AR, AP 295 Kuivasranta AK 50 Linnamaa, SATO AK 150 Kauppalinnankatu AK 110 Kiulukangas AO 1 AKR, AR, AP 320 AK 100 Korvenkylä AO 60 AKR, AR, AP Talvikangas AKR, AR, AP Kortekangas AO 5 AKR, AR, AP 5 Jääli ja Laivakangas AO 60 AKR, AR, AP 120 Hieta-aho AO 60 AKR, AR, AP Ruusulaakso Vesala AO 10 Ylikiiminki, kirkonkylä AKR, AR, AP 10 Varjakka Myllyoja AK 70 Hiukkavaaran keskus AO 275 AKR, AR, AP 270 AK 100 Murtomaa AO 5 Rautalaani AK Kaukovainio AKR, AR, AP AK 2 Kivikkokangas AO 225 AKR, AR, AP 700 AK 60 Niemenranta III, IV ja V AO 110 AKR, AR, AP 165 Salonranta AO 10 Kaakkurin keskus, Kiviharju AKR, AR, AP 180 AK 48 Metsokangas AO 36 AKR, AR, AP 100 AK 205 Kirkkosalmi AKR, AR, AP 100 Pikkarala AO 0 5 km, KOPA, A. Keskitalo

19 estökehitys 18 MATO Oulun väestökehitys Oulun väestökehitys ikäluokittain upungin 3 väkiluku Väestökehitys vuodenvaihteessa 2012/2013 oli Väestönkasvu vuonna 2012 oli a ), eli samaa tasoa kuin uusi Oulu vuotta aiemmin. Alueen väkiluvun kasvun taustalla on perinteisesti ollut erit tasaisena pysyvä luonnollinen Oulun väestökehitys väestölisäys Muuttoliikkeen vaihtelut ovat vuosien välillä suuria, mu muutto huomioiden myös 7-12 nettomuutto on 188 ollut positiivista koko luvun Oulun kaupungin 6705 väkiluku 6707 vuodenvaihteessa / oli Väestönkasvu vuonna oli asukasta (1,5 %), eli samaa 182 tasoa kuin vuotta aiemmin Alueen väkiluvun 189 kasvun taustalla on perinteisesti ollut erityisesti korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestölisäys Muuttoliikkeen vaihtelut ovat vuosien välillä suuria, mutta maahanmuutto huomioiden myös nettomuutto on ollut positiivista koko luvun Väestökehitys ikäluokittain uuden Oulun alueella Kuva 3. Väestökehitys ikäluokittain uuden Oulun alueella Syntyneiden enemmyys Muuttovoitto Kuva 4. Syntyneiden enemmyys ja muuttovoitto uuden Oulun alueella Syntyneiden enemmyys ja muuttovoitto uuden Oulun alueella äestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti vanhe

20 MATO Alueen väestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalammat. Alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kasvu jatkuu korkean syntyvyyden ja alueen vetovoiman seurauksena todennäköisesti tulevinakin vuosina. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy myös vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna. 3.2 Oulun väestösuunnite Väestösuunnite perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen, uuden Oulun toteutuneeseen väestökehitykseen ja Maankäytön toteuttamisohjelman mukaiseen asuntotuotantoon Kuva 5. Väestö ikäluokittain sekä väestösuunnitteen mukainen ennuste ja uuden Oulun alueella va 5. Väestö ikäluokittain sekä väestösuunnitteen mukainen ennuste ja lun alueella Raportin liitteenä on suuralueittainen väestösuunnite. Luvut on laskettu MATOn asuntotuotanto-ohjelman ja kunkin suuralueen väestörakenteen pohjalta. usien asuntoalueiden talotyyppijakautumalla on merkittävä vaikutus alueen ikärakenteeseen. portin liitteenä on suuralueittainen väestösuunnite. Luvut on laskettu MATOn asuntotuotanto-ohjelman ja ralueen väestörakenteen pohjalta. usien asuntoalueiden talotyyppijakautumalla on merkittävä vaikutus rakenteeseen. Väestösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat sisäisen ja ulkoisen muuttoliikkeen vaihtelut sekä asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahdolliset muutokset. Vuosittaiset ohjelmoidut tuotantomäärät eivät juuri koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Myöskään vanhojen alueiden väestökehityksen ennustamisessa ei ole aina mahdollista ennakoida kaikkia ennustekauden aikana tapahtuvia muutoksia. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas tulevaisuu- estösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat sisäisen ja ulkoisen muu n vaihtelut sekä asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahd utokset. Vuosittaiset ohjelmoidut tuotantomäärät eivät juuri koskaan toteudu sellaisenaan koko ennusteja öskään vanhojen alueiden teen, väestökehityksen yhä pienemmille alueille ennustamisessa ja yhä tarkempiin väestöryhmiin. ei ole aina mahdollista ennakoida kaikkia e auden aikana tapahtuvia muutoksia. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas tulevaisuuteen, yhä mille alueille ja yhä tarkempiin väestöryhmiin. Lomakiinteistöt ankäytön suunnittelussa loma- ja matkailualueet sisältävät loma-asuntoalueet (RA), matkailua palvelevat ), leirintäalueet (RL), asuntovaunualueet (RV) sekä siirtolapuutarha ja palstaviljelyalueet (RP). Lomantoalueet sisältävät yksityishenkilöiden rakentamia vapaa-ajan asuntoja sekä yhtiömuotoisia vapaa-ajan. Loma-asuntokäyttö ei tarkoita pysyvää asumista.

21 20 MATO Lomakiinteistöt Maankäytön suunnittelussa loma- ja matkailualueet sisältävät loma-asuntoalueet (RA), matkailua palvelevat alueet (RM), leirintäalueet (RL), asuntovaunualueet (RV) sekä siirtolapuutarha ja palstaviljelyalueet (RP). Loma-asuntoalueet sisältävät yksityishenkilöiden rakentamia vapaa-ajan asuntoja sekä yhtiömuotoisia vapaa-ajan asuntoja. Loma-asuntokäyttö ei tarkoita pysyvää asumista. 4.1 Lomakiinteistöalueet Oulun kaupungin alueella Varjakan alue sijaitsee Kempeleenlahden rannalla. Alue koostuu Varjakan ja Pyydyskarin saariparista, Varjakan mantereesta ja Akion saaresta. Oulunsalon Varjakan alueesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu Kilpailun pohjalta laaditaan asemakaava. Varjakan aluetta kehitetään merellisenä loma-asumisen ja matkailun alueena, jossa suunnittelun keskeisenä tavoitteena rakennetunympäristön ja luonnonympäristön arvojen säilyminen. Varjakan alueelle sijoittuu alustavissa suunnitelmissa uusia loma-asuntoja noin 150, joista Varjakan saareen 100 ja mantereen puolelle 50. Olemassa olevien saaren rakennusten osalta linjaukset tehdään erikseen. Varjakan alueen toteuttaminen edellyttää huomattavia kunnallisteknisiä investointeja. Varjakan tonttien luovutus aloitetaan aikaisintaan v Virpiniemen lomakiinteistöt sijaitsevat Virpiniemen asemakaavan mukaisella alueella Virpiniementien, golfkentän ja eläinurheilukeskuksen välimaastossa. Kaava-alueen pinta-ala on n. 44 ha. Lomarakennusalue koostuu kolmesta eriluonteisesta tontinluovutusalueesta Griini, Hiitti ja Metsä -alueista. Alueella on yhteensä 85 tonttia, joista suurin osa tavanomaisia lomaasuntotontteja. Pieni osa on yhtiömuotoiseen rakentamiseen tarkoitettuja tontteja sekä eläinurheilua ja muita vapaa-ajan harrastustoimintoja tukevia tontteja. Lomakiinteistöistä merkittävä osa on pysyvän asumisen käytössä. Virpiniemen tonteista 25 on rakennettu. Virpiniemen vapaa-ajankeskuksen tonttitarjonta tukee Virpiniemen kehittämistä seudullisena liikunta- ja ulkoilupalvelujen tarjoajana. Virpiniemen liikuntaopistolla on tavoitteena saada lähivuosina uudistettua toimitilojaan, joihin sijoittuisi myös majoitustiloja jonkin verran nykyistä enemmän. Virpiniemen Merivartioaseman viereisen venesataman asemakaavaa muutetaan osoittamalla muutoin jo rakennetulle satamalle riittävä rakennusoikeus halli- ja huoltotiloille venesataman saamiseksi toimivaksi osaksi Virpiniemen palveluja ja vetovoimaa. Koiteli on 67 lomakiinteistön ryhmäpuutarha-alue. Ruusulaakso sijoittuu Koitelinkosken pohjoispuolelle. Ruusulaakson ryhmäpuutarha-alueen rakennusoikeus on noin 4 0 km² ja kuhunkin vapaa-ajan kiinteistöön kuuluu noin 0 m²:n puutarhapalsta. Koitelin keskeisen virkistysalueen maanomistaja on. Ruusulaakson ryhmäpuutarha-alueen maanomistaja on Metsähallitus/Suomen valtio. Ruusulaakson ryhmäpuutarha-alue ei vaadi kaupungin investointeja. Ylikiimingissä rakentumattomia lomarakennusten rakennuspaikkoja on Kiiminkijokivarressa ranta-asemakaava-alueilla Ala-Vuoton ja Ylä-Vuoton kylissä kaupungin omistuksessa 11 kpl ja yksityisillä 8 kpl sekä Kiiminkijokivarren osayleiskaavan alueella Rekikylässä ja Vesalassa yksityisten mailla 16 kpl. Yli-Iissä lomakiinteistöt ovat keskittyneet Iinjoen ja Siuruanjoen jokivarsialueille, jotka pääosin ovat yleiskaavoitettuja tarkoituksenaan rantarakentamisen ohjaus. Lomarakentamisen rakennuspaikkoja on vapaana osayleiskaava-alueilla yhteensä lähes 200 kpl. Ranta-asemakaavojen rakentamattomat tontit sijoittuvat Halajärven 9 kpl, Pokinniemen 5 kpl ja Laukanniemen 2 kpl alueille.

22 MATO Lomakiinteistöjen kaavallinen kapasiteetti Taulukko 7. Loma-asuntoalueiden kaavallinen kapasiteetti Loma-asuntoalue Asemakaava Vapaa-ajan asuntojen lkm. Kunnallistekniikka Nallikari 2013 Valmis Varjakka Puuttuu Virpiniemi Voimassa 65 Valmis Lomakiinteistöjen toteuttamiseksi on luovutettu vuoden 2012 aikana tontteja vuokraamalla kahden kiinteistön rakentamiseksi sekä myymällä kuuden asunnon rakentamiseksi. Lomakiinteistötonttien luovuttamista jatketaan ohjelmakaudella kysyntää vastaavasti Virpiniemen alueelta. Tontinluovutusmäärät sekä luovutushinta tarkentuvat suunnittelun edetessä.

23 22 MATO Työpaikka-alueet 5.1 Työpaikka-alueiden selvitys Toukokuussa 2013 valmistui BusinessOulun ja Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden yhteistyönä tehty selvitys Oulun työpaikka-alueet Selvityksessä on investoitu kolmentoista työpaikka-alueen tonttivaranto ja kunnallistekninen valmiustilanne. Lisäksi on selvitetty alueilla olevat yritykset ja työpaikat. Työpaikka-alueille on tehty profilointi ja esitykset työpaikka-alueiden laajentamistarpeista yleiskaavatyötä varten. Työssä on selvitetty erilaisten työpaikkatonttien tontinluovutusmäärät ja työpaikkarakentamisen määrät alueittain Selvitysten ja BusinessOulun tarvearvioiden mukaan on laadittu työpaikkatonttien toteuttamisohjelma Ohjelma perustuu tarvearvioon 50 työpaikkatontin vuosittaisesta luovutusmäärästä. Lisäksi tavoitteena on pidetty, että yrityksille on koko ajan tarjolla vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia noin kolminkertainen määrä kysyntään nähden. Taulukko 8. Selvityksen mukainen työpaikkatonttien tonttivaranto 2013 on alueittain Tonttivaranto 2013 / kpl Liike- ja toimistotontit Kokonais -kapasiteetti v Teollisuustontitontit Palvelu- Alue Ritaharju, Linnanmaa, Teknologiakylä Kontinkangas AirportCity, Tetrilä Rusko, Ruskonselkä, Takalaanila Annalankangas ja Asemakylä Holstinmäki Välikylän yrityspuisto Kiimingin keskusta Ylikiiminki Metsokangas, Vasaraperä, Oulunportti Oritkari-Äimärautio Yli-Ii Muut, esim. Polvikangas, Hiukkavaara ym YHTEENSÄ

24 MATO Kuva Oulun työpaikka-alueet vuonna

25 24 MATO Työpaikkatonttituotannon MATO Oulun kaupungin tonttivaranto tämän selvityksen alueilla vuonna 2013 on 241 työpaikkatonttia, josta 162 on teollisuustonttia, 76 liike- ja toimistotonttia sekä 3 palvelutonttia. Raportissa on määritelty vuosittainen tontinluovutustarve, joka on 50 tonttia vuodessa. Raportin mukaisesti taulukkoon 9 on kerätty vuoden 2013 tonttivaranto, tavoitteellinen työpaikkatonttien tarjonta sekä uusien työpaikkatonttien tarpeet alueittain. udet työpaikkatontit ja näin ollen asemakaavoitustarpeet sijoittuvat seuraaville alueille: Kontinkangas, Rusko, Ruskonselkä, Takalaanila, Annalankangas, Oulunportti, Oritkari, Polvikangas. Vuoden 2013 tonttivarannon oletetaan riittävän aikavälille Holstinmäen, Välikylän yrityspuiston, Yli-Iin, Ylikiimingin, Ritaharjun, Linnanmaan ja Teknologiakylän alueilla. Taulukon 9 osoittamissa tonttitarjonnan tavoitteellisissa määrissä on otettava huomioon, että joillakin työpaikka-alueilla korttelit on mahdollista jakaa tonttijakojen muutoksilla kysynnän mukaan pienemmiksi tai suuremmiksi yksiköiksi. Vuoden 2013 tonttikapasiteetista kaikki vapaat tontit eivät ole kunnallistekniikan piirissä. Vapaille tonteille arvio investointien edellyttämästä määrärahantarpeesta kunnallistekniikan osalta on hieman yli miljoona euroa vuodessa. usien tonttien kunnallistekniikan investointien määrärahantarpeet selviävät, kun työpaikka-alueiden asema-kaavahankkeet valmistuvat. Työpaikkatonttien kysynnän ennakoiminen on vaikeampaa kuin asuntotonttien kysynnän ennustaminen. Tässä maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetään työpaikkatonttien luovutuksen osalta seuraavan taulukon mukainen 50 tontin luovutusohjelma. Taulukko 9. Työpaikkatonttien maankäytön toteuttamisohjelma Työpaikkatonttien tavoitteellinen tarjonta / kpl usien tonttien Tonttivaranto Yht. tarve Vuosittain / kpl Alue Ritaharju, Linnanmaa, Teknologiakylä Kontinkangas AirportCity, Tetrilä Rusko, Ruskonselkä, Takalaanila Annalankangas ja Asemakylä Holstinmäki Välikylän yrityspuisto Kiimingin keskusta Ylikiiminki Metsokangas, Vasaraperä, Oulunportti Oritkari-Äimärautio Yli-Ii Muut, esim. Polvikangas, Hiukkavaara ym YHTEENSÄ Työpaikkatonttien tot.ohjelma/luovutetut tontit Selvityksen tekohetkellä on käynnissä merkittäviä asemakaavahankkeita Ruskossa, Ruskonselässä ja Annalankankaalla. Asemakaavat saatetaan voimaan suunnitellussa aikataulussa. Kontinkankaalla tulee käynnistää asemakaavamuutos Kastellin koulukeskuksen tontilla. Asemakaavatyössä tehdään yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja Oulu-Health-hankkeessa olevien osapuolten kanssa. Ohjelma edellyttää asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatimista seuraavasti:

26 MATO Taulukko 10. Asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatimisaikataulu Alue Kaavan laadinnan aikataulu Annalankangas Asemakaava valmistuu alkuvuodesta 2014 Hiukkavaara Käynnistys 2014 Oritkari-Äimärautio Ruskon jätekeskus, Ruskon teollisuusalue Asemakaava valmistuu 2013 kuluessa Asemakaava valmistuu 2013 kuluessa Asemakaava Takalaanila Asemakaavan laadinta käynnistyy 2014 Ritaharju, Linnanmaa, Teknologiakylä Asemakaavan laadinta käynnistyy Kontinkangas Asemakaava Oulunportti Polvikangas Hankekaava Hankekaava

27 26 MATO Asuntotuotannon vaikutus kouluverkkoon MATOn yhteydessä on tehty uusi asuntotuotanto-ohjelma ja sen pohjalta uusi väestösuunnite vuosille 2018 ja Asuntotuotanto-ohjelmalla on merkittävä vaikutus väestön ja erityisesti lapsimäärien kehitykseen eri suuralueilla. Tällä taas on suora vaikutus varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen kysyntään ja edelleen päiväkoti- ja peruskouluverkkoon. Väestösuunnitteen pohjalta voi arvioida, että varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten lasten kokonaismäärä kaupunkitasolla kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana merkittävästi: 0-6 v. osalta noin lapsella, 7-15 v. ikäisten osalta noin lapsella ja 0-15 v. osalta yhteensä noin lapsella. Alueelliset erot lapsimäärien ja lasten ikärakenteiden kehityksessä ovat suuria. usilla pientalovaltaisilla asuinalueilla lapsia on paljon sekä lukumääräisesti että suhteellisena osuutena kokonaisväestöstä. Lasten määrän kehitys on aluksi voimakkaasti kasvavaa ennen huipun taittumista voimakkaasti vähenevään suuntaan. Alkuvuosina on lasten ikärakenne voimakkaasti pikkulapsipainotteinen. Vanhemmilla asuinalueilla lapsia on sen sijaan vähän sekä lukumääräisesti että suhteellisena osuutena kokonaisväestöstä, kehitys on hiljalleen vähenevää ja lasten ikärakenne tasaisempi. Asuntotuotannon kokonaismäärä ja lapsiperheiden toiveet pientalomaiselle uudisasumiselle ovat niin suuret, että lasten määrän kasvu kohdistuu täydennysrakentamispyrkimyksistä huolimatta erityisesti uusille pientalovaltaisille asuinalueille aiheuttaen niille voimakkaita paikallisia palvelukysyntähuippuja. Hiukkavaara (ml. Kiulukangas) on selkeästi Oulun merkittävin uusi kasvualue. Väestösuunnitteen mukaan alueen lasten määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana 0-6 v. osalta noin lapsella, 7-15 v. osalta noin lapsella ja 0-15 v. osalta yhteensä noin lapsella. Suuret luvut johtuvat lapsiperheiden siirtymisestä vanhoilta alueilta uusille asuinalueille, muuttoliikkeestä ja syntyvyydestä. On selvää, että Hiukkavaaran alueelle tarvitaan merkittävissä määrin uusia varhaiskasvatus- ja perusopetustiloja jo lähivuosina ja jatkossa edelleen lisää. Hiukkavaaran keskuksen monitoimitalo tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuonna On mahdollista että ennen sen valmistumista alueelle tarvitaan väliaikaisratkaisuja. Kaijonharjun suuralueen palvelukysyntä on kasvanut aiemmin arvioitua voimakkaammin. Lasten määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana 0-6 v. osalta noin 190 lapsella, 7-15 v. osalta noin 700 lapsella ja 0-15 v. osalta yhteensä noin 880 lapsella. Huippu saavutetaan ja kehitys vähenevään suuntaan alkaa tarkasteluaikana vain 0-6 v. osalta; perusopetusikäisten osalta kasvu jatkuu. Lasten määrä kasvaa erityisesti Ritaharjun alueella, koska omakotitalorakentaminen kohdistuu sinne. Tähän asti Ritaharjussa tehdyt tilaratkaisut ovat erityisesti perusopetuksen osalta riittämättömiä. Jos erityisratkaisuja tarvitaan, selvitetään ne erillisessä tarveselvitystyöryhmässä. Myös Kaakkurin suuralueen palvelukysyntä on kasvanut hieman aiemmin arvioitua voimakkaammin. Käänne kohti vähenevää kehitystä on lähivuosina tulossa, mutta huippu tulee vähän myöhemmin ja on vähän korkeampi kuin vielä kaksi vuotta sitten arvioitiin v. lapsia on huipussaan noin v noin 210 mutta v enää noin 80 nykyistä enemmän. Tähän asti tehdyt palvelukysyntähuippua koskevat tilaratkaisut ovat erityisesti Metsokankaalla osin riittämättömiä. Sitä vastoin Oulunsalon ja Haukiputaan suuralueiden lapsimäärien kasvu ei uuden väestösuunnitteen mukaan näyttäisi olevan niin voimakasta kuin aiemmin arvioitiin v. lasten määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana Oulunsalon suuralueella noin 150 ja Haukiputaan

28 MATO suuralueella noin 270 lapsella. Tämä vähentää selvästi aiemmin arvioituja lisätilatarpeita. Mikäli tuleva toteuma vastaa ennustetta, ei Niemenrannan ja Länsituulen kouluja mahdollisesti tarvitse oppilasmäärän kasvun johdosta laajentaa tarkasteluaikana. Kv:n linjauksen (Oulun Palvelumalli 2020) mukaan Niemenrannasta tulee tehdä tarveselvitys. Maankäytön toteuttamisohjelma johtaa seuraaviin kouluinvestointeihin: Hiukkavaaran keskuksen monitoimitalo, , 24 M. Hiukkavaaran alueen toinen monitoimitalo Puolukkakankaalle muutama vuosi Hiukkavaaran monitoimitalon jälkeen. Tilaelementtejä ja muita erityisratkaisuja tarvitaan Kaijonharjun, Kaakkurin ja Hiukkavaaran suuralueilla. MATO aiheuttaa myös varhaiskasvatuksen tilainvestointitarpeita. Näistä kiireisimpiä ovat Hiukkavaaran päiväkodit.

29 28 MATO Tontinluovutus, asemakaavoitus ja kunnallistekniikka 7.1 Kaupunkisuunnitteluprosessi KAPNKISNNITTELPROSESSIN VAIHEET Esisuunnitteluvaihe 1 v Suunnitteluvaihe 1 v Kunnallistekniikka 1 v Toteutus 1 2 v Yleiskaava MAPO Yhteistoimintasopimukset Paikkatietojen selvittäminen Kiinteistön muodostus Tontin luovutus Maankäyttösopimukset Rakentamiskelpoinen tontti (Strategiset suunnitelmat) Asemakaavan laatiminen Maan hankinta Valmis kiinteistö MATO Kaavoitusohjelma (Operatiiviset suunnitelmat) Ympäristöselvitykset Tuotantotavoitteiden määrittely Liikenteen, ympäristön ja kunnallistekniikan suunnittelu Katu-, viher- ja kunnallistekniikan rakentaminen Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö MAPO = Maapoliittinen ohjelma MATO = Maankäytön toteuttamisohjelma Kuva 7. suunnitteluprosessin vaiheet Rakentamisen edellytykset luodaan kaupunkisuunnitteluprosessilla. Suunnittelu ja rakentaminen asemakaavoituksen käynnistämisestä asunnon valmistumiseen vie keskimäärin neljä vuotta. 7.2 Maanhankinta, maankäyttösopimukset ja tontinluovutus luo edellytyksiä maankäytön toteuttamisohjelman mukaiselle asuntotuotannolle harjoittamalla aktii-vista ja pitkäjänteistä maapolitiikkaa. usilla alueilla kaupunki hankkii maa-alueet pääasiassa vapaaehtoisin kaupoin ennen asemakaavan hyväksymistä. Aktiivinen maanhankinta mahdollistaa yhdyskuntarakentamisen laajentumisen suunnitelmallisesti. Kaupunki hankkii maita yleiskaavan mukaisilla laajenemissuunnilla, kuten kuntakeskusten ympärillä, Oulujokivarressa sekä Kuusamontien pohjoispuolella. Edellisellä ohjelmakaudella merkittävimmät maakaupat kaupunki teki Hiukkavaarassa ja Korvenkylässä. Maanhankintaan ja ympäristövelvoitteiden hoitoon kaupunki varaa vuosittain noin 5 M. Keskustan lähialueilla kaupunki solmii kaavan toteuttamiseen liittyviä maankäyttösopimuksia. Maankäyttösopimus on kaupungin ja maanomistajan välinen sopimus, jossa sovitaan asemakaavamuutoksen toteuttamiseen liittyvistä yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Kaupunki on solminut edellisellä ohjelmakaudella merkittäviä

30 MATO maankäyttösopimuksia keskustan ydinkortteleissa ja keskustan ulkopuolella muun muassa Toppilansalmessa ja Limingantullissa. Oulun kaupungin ja keskustan keskeisten ydinkortteleiden tontinomistajien kanssa solmitut sopimukset mahdollistavat Oulun keskustaan kaupan ja asumisen lisärakentamisen. Maankäyttösopimuksiin ja asemakaavoitukseen liittyen kaupunki on tehnyt investointipäätöksen maanalaisesta pysäköintilaitoksesta, Kivisydämestä, jonka rakentaminen on alkanut. Maankäytön toteuttamisohjelman mukainen asuntotuotanto Oulussa mahdollistetaan luovuttamalla riittävästi ja oikea-aikaisesti asuntotontteja rakentamiseen. Tonteille rakennetaan kunnallistekniikka, jonka jälkeen ne luovutetaan toteuttamisohjelman mukaisesti. Kaupunki luovuttaa asuntotontteja pääasiassa neljän julkisen haun kautta vuosittain. Omakotitontit luovutetaan yksityisille henkilöille ja perheille kahdessa haussa vuoden aikana: myyntitontit alkuvuodesta ja vuokratontit alkusyksyllä. Kerros- ja rivitalotontteja sekä palvelutontteja kaupunki luovuttaa vuosittain huhtikuussa ja lokakuussa ammattirakentajille suunnatuissa haussa. Maankäytön toteuttamisohjelma sisältää mm. tärkeimmät kunnalliset koulu- sekä katurakentamisen investoinnit, joita suunnitelman mukainen asuntotuotanto edellyttää. Pysyvän asumisen lisäksi kaupunki luovuttaa tontteja loma-asumiseen. Keskeisimmät omakotitonttien luovutusalueet ovat Pohjois-Ritaharju, Kiulukangas, Hiukkavaaran keskus ja Kivikkokangas. Kerros- ja rivitalotonttien keskeisiä luovutusalueita ovat Hiukkavaaran, Oulunsalon, Kaijonharjun sekä Pateniemen suuralueet. Kaupungilla on jatkuvasti haettavissa monipuolisesti tontteja yrityselämän tarpeisiin kuten perusteollisuuteen ja liike-elämälle. Näiden lisäksi Oulussa on tarjolla pienyritys- ja autoilijatontteja, joille toteutetaan asunnon yhteyteen pienimuotoisia yritystoimintatiloja. 7.3 Asemakaavoitus Asuntoalueet Asemakaavoituksella luodaan edellytyksiä asuntorakentamiselle sekä täydentämällä että laajentamalla yhdyskuntarakennetta. Laadittavat ja valmiit asemakaavat mahdollistavat toteuttamisohjelman mukaisen asuntotuotannon suunnittelukaudella Karttaesitys kattaa keskeisimmät kaavoitettavat alueet. Maankäytön muutosalueet ja täydennysrakentaminen Täydennysrakentamisen osuus kaupungin asuntotuotannosta on merkittävä. Yksi Oulun keskeisimpiä täydennysrakennusalueita on kaupungin keskusta. usia kerrostaloalueita on Oulussa viime vuosina asemakaavoitettu maankäytön muutosalueille, mm. teollisuudelta vapautuneille alueille. Jatkossa on lisäksi tarpeen luoda mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle tiivistämällä ja tehostamalla maankäyttöä vanhoilla asuntoalueilla. Oulun täydennysrakentamisesta on laadittu yleiskaavoituksen perusselvitykset, joissa keskeisten asemakaava-alueiden ja täydentämismahdollisuuksia on alustavasti tutkittu. Täydennysrakentamisen suunnittelu on käynnissä mm. Kaukovainiolla, Höyhtyällä, Haukiputaalla, Kellossa, Jäälissä ja Oulunsalossa. Kaukovainion alueelle on laadittu yleispiirteinen pitkän aikavälin suunnitelma, jossa on asetettu asetetaan tavoitteet alueen täydennys- ja lisärakentamiselle, ympäristön ja palvelukeskuksen parantamiselle sekä joukkoliikenteen kehittämiselle. Kaukovainion suunnitteluprosessissa

MATO luonnoksen esittely

MATO luonnoksen esittely Maankäytön toteuttamisohjelma MATO 2014-2018 MATO luonnoksen esittely 24.4.2013 MATO seminaari, Jouni Kurttila MAAPOLIITTINEN OHJELMA (MAPO) Maapoliittiset linjaukset sisältävä maapoliittinen ohjelma

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisohjelma

Maankäytön toteuttamisohjelma MATO 2014-2018 Maankäytön toteuttamisohjelma 2014-2018 Kaupunkisuunnittelun seminaari 18.10.2013 STRATEGISET SUUNNITELMAT MAAPOLIITTINEN OHJELMA (MAPO) Oulussa maapoliittiset linjaukset sisältävä maapoliittinen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

Uuden Oulun. Maankäytön

Uuden Oulun. Maankäytön Uuden Oulun Maankäytön toteuttamisohjelma 2012-2016 20.6.2011 UUDEN OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA (MATO) 2012 2016 SISÄLLYS JOHDANTO... 2 1. OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1. VISIO JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut

Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut Toiminnalliset tavoitteet Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut Tontinluovutusmäärät investoinnit Joukkoliikennepalvelutaso rahoitus Ympäristötavoitteet Prosessien käytännön yhteistyö hyvinvointi 1 Tulot 43

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Päivämäärä 03.02.2014. Vyöhykehinnoittelun käyttöönotto omakotitonttien luovuttamisessa

Päivämäärä 03.02.2014. Vyöhykehinnoittelun käyttöönotto omakotitonttien luovuttamisessa Sivu 1 62 Dno 0.02.201 Vyöhykehinnoittelun käyttöönotto omakotitonttien luovuttamisessa OUKA/1192/10.00.00./201 Ote pöytäkirjasta /201 Päätöshistoria Yhdyskuntalautakunta 1.1.201 2 Tiivistelmä Yhdyskunta-

Lisätiedot

Liikenteen käytännön hoitamiseen liittyviä taustatietoja

Liikenteen käytännön hoitamiseen liittyviä taustatietoja 1(24) Liikenteen käytännön hoitamiseen liittyviä taustatietoja Mahdolliset WC-tilat päätepysäkeille Kuljettajavaihtojen ja taukojen suunnittelu sekä WC-tilojen järjestäminen kuuluu liikennöitsijälle. Paikkatoiveet

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 15.2.2012 Tampere Maapolitiikka Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 on hyväksytty

Lisätiedot

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE RUNKOLINJAT 1-3 R1: Iinatti - Herukka R2: Pesätie - Kaijonharju R3: Hiukkavaara- Keskusta HEILURILINJAT 1-14 H1: Lentoasema - Heikinharju H2: Lentoasema - Teknologiakylä H3: Heikinharju - Jylkynkangas

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Oulu on kansainvälinen, monikulttuurinen, suvaitsevainen ja viihtyisä sekä ekologisesti kestäviin toimintaperiaatteisiin nojaava kaupunki.

Oulu on kansainvälinen, monikulttuurinen, suvaitsevainen ja viihtyisä sekä ekologisesti kestäviin toimintaperiaatteisiin nojaava kaupunki. Oulun kaupungin visio: Oulu on pohjoisen Euroopan elinvoimaisin kaupunkiyhteisö, jossa on asukkaiden tarpeista lähtevät Suomen kehittyneimmät palvelut ja tasapainoinen talous. Oulu on ihmisten ja yritysten

Lisätiedot

962 107 Metsokangas II, päällystystä 100 000. 962 111 Ritaharju, päällystystä 400 000

962 107 Metsokangas II, päällystystä 100 000. 962 111 Ritaharju, päällystystä 400 000 Vuoden 2013 katurakennusohjelma; liitteet Dno TEKE: 117 /662/2013 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut/ rakennuttajapäällikkö Ari Haapalainen, puh. 044 7032121, kirjoittaa 4.1.2013: Vuoden 2013 talousarviossa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista 16.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Oulun seudun väkiluvun kehitys ja väestöennuste... 4 3. Väestörakenne ja

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Oulun Työpaikkaalueet. Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki

Oulun Työpaikkaalueet. Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki Oulun Työpaikkaalueet 2013 Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki 30 M Suurhankkeet Mustavaara 239 Kunnallistekniikka 137 Tonttikysyntä & kysyntään vastaaminen Luovutettuja työpaikkatontteja 2007-2011 keskimäärin

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

OULUN YLEISKAAVAN 2020 SEURANTA. Oulun kaupunki Keskushallinto Talous ja strategia A 191 ISSN 0357-8194. www.ouka.fi/yleiskaavoitus.

OULUN YLEISKAAVAN 2020 SEURANTA. Oulun kaupunki Keskushallinto Talous ja strategia A 191 ISSN 0357-8194. www.ouka.fi/yleiskaavoitus. Oulun kaupunki Keskushallinto Talous ja strategia A 191 ISSN 0357-8194 www.ouka.fi/yleiskaavoitus Kevät 2009 OULUN YLEISKAAVAN 2020 SEURANTA Alkusanat Hyvä elinympäristö on asukkaiden hyvinvoinnin perusta,

Lisätiedot

JATKUVA OMAKOTITONTTIHAKU 2012

JATKUVA OMAKOTITONTTIHAKU 2012 13.8.2012 ALKAEN esite päivitetty 13.11.2012 JATKUVA OMAKOTITONTTIHAKU 2012 HAUKIPUDAS-KIIMINKI-OULU-OULUNSALO-YLI-II OHJEITA MYYTÄVIEN OMAKOTI- TONTTIEN HAKIJOILLE HAKEMINEN Oulun Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017

KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2015 2017 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

Vuokrattavien/myytävien omakotitonttien jatkuva haku 2014

Vuokrattavien/myytävien omakotitonttien jatkuva haku 2014 Vuokrattavien/myytävien omakotitonttien jatkuva haku 2014 Haukipudas, Holma-Haapajärvi ja Heitonkangas Kiiminki, Hakomäki ja Honkimaa Martinniemi, Vahtola Oulunsalo, Niemenranta Vesala Yli-Ii Ylikiiminki,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA KAAVOITUSOHJELMA vv. 2017 2019 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

Päivämäärä Omakotitonttien haku syksyllä 2016

Päivämäärä Omakotitonttien haku syksyllä 2016 292 Dno Sivu 1 Omakotitonttien haku syksyllä 2016 OUKA/4663/10.00.02.02/2016 Päätöshistoria - Tiivistelmä Oulun kaupungin talousarviossa vuodelle 2016 on asetettu omakotitonttien luovutustavoitteeksi 120

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys - peruskoulu- ja lukioverkon vaihtoehdot. Valtuustoinfo 1.2.2016

Kouluverkkoselvitys - peruskoulu- ja lukioverkon vaihtoehdot. Valtuustoinfo 1.2.2016 Kouluverkkoselvitys - perus- ja lukioverkon vaihtoehdot Valtuustoinfo 1.2.2016 HAUKIPUTAAN LUKIO > (345) TYK Pateniemi + Merikoski > (522) RAKSILAN LUKIO > (Kiiminki + Laanila + Oulunsalo) > (800) OULUN

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS >

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS > MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS 2018 --> 1 SELITTEET Rakenteilla olevat rakennukset 8/2018 Pienalueen väestömäärä 8/2018 Tontin luovutusvuosi värin

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Palvelu- ja vuosisuunnitelman osavuosikatsaus. Asunto- ja kiinteistölautakunta

Palvelu- ja vuosisuunnitelman osavuosikatsaus. Asunto- ja kiinteistölautakunta Palvelu- ja vuosisuunnitelman osavuosikatsaus Asunto- ja kiinteistölautakunta Tammi-huhtikuu 2017 1 Strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjat KAUPUNKISTRATEGIA VISIO JA TOIMINTATAVAT STRATEGINEN OHJAUS

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö

Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö Missä ollaan nyt? -kaiken ikäisten kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen - Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Kuntakeskusten hankkeita - Kiiminki. Kaupunkisuunnitteluseminaari XII Oulun kaupungin kaavoitus / kaavoitusarkkitehti Juho Peltoniemi

Kuntakeskusten hankkeita - Kiiminki. Kaupunkisuunnitteluseminaari XII Oulun kaupungin kaavoitus / kaavoitusarkkitehti Juho Peltoniemi Kaupunkisuunnitteluseminaari XII 17.10.2018 Oulun kaupungin kaavoitus / kaavoitusarkkitehti Juho Peltoniemi Käynnissä olevat kaavahankkeet: neljä asemakaavahanketta ja yksi kaavarunko Asemakaavahankkeista

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Sisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA

Sisällys KÄSITTELY... 4 KAAVAVARANTO JA Sisällys LÄHTÖKOHDAT... 3 MATO-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY... 4 MATO-OHJELMAN YLEISTAVOITTEETT... 5 MATO-OHJELMAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 6 LÄHTÖTIETOJA... 7 VÄESTÖN KEHITYS...... 7 KAAVAVARANTO

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen

Lisätiedot

Oulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma luonnos

Oulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma luonnos Oulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma luonnos 1.11.2012 Haukipudas Kiiminki seutusuunnittelija Anne Leskinen 14.11.2012 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos 2 Oulun

Lisätiedot

Keskuskaupungin kokemuksia

Keskuskaupungin kokemuksia Keskuskaupungin kokemuksia Anne Leskinen 06.06.2013 Oulu 2013 Väestö 1.1.2013 Maa pinta-ala km 2 Koko pinta-ala km 2 Asukasta/ maa-km 2 Haukipudas 18 864 440 1 024 43,2 Kiiminki 12 827 327 339 40,5 Oulu

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä

Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Maankäytön toteuttamisen ajoitus ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 16.2.2012 Anna Isopoussu ja Mika Koliseva Maankäytön toteuttamisen ajoitus Lähtötietoina

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 04.02.2008 53 YLEISKAAVOITUS Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2005. Työn tavoitteena

Lisätiedot

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Metsäkylän kaavoitushankkeet Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2016 2018 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA

KAAVOITUSOHJELMA LAIHIAN KUNTA KAAVOITUSOHJELMA 2019-2021 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen mukaisesti

Lisätiedot

Tervetuloa hakemaan tonttia Oulun kaupungilta

Tervetuloa hakemaan tonttia Oulun kaupungilta 0 Ammattirakentajien tonttihaku Kevät 2018 1 Tervetuloa hakemaan tonttia Oulun kaupungilta Hakuaika Asuntotonttien hakuaika alkaa 29.3.2018 ja päättyy 26.4.2018 klo 16.00. Hakemuksen jättäminen Asuntotontteja

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

JATKUVASSA HAUSSA OLEVAT LOMATONTIT. tilanne 15.2.2013 KELLONLAHTI

JATKUVASSA HAUSSA OLEVAT LOMATONTIT. tilanne 15.2.2013 KELLONLAHTI JATKUVASSA HAUSSA OLEVAT LOMATONTIT tilanne 15.2.2013 KELLONLAHTI KELLONLAHDEN LOMARAKENNUSTONTIT Virpiniemi tunnetaan hyvistä ulkoilureiteistä ja maastoista. Alueella on myös liikuntaopisto, golfkenttä,

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot