Uuden Oulun. Maankäytön

Transkriptio

1 Uuden Oulun Maankäytön toteuttamisohjelma

2

3 UUDEN OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA (MATO) SISÄLLYS JOHDANTO OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT VISIO JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT UUDEN OULUN YHDISTYMISSOPIMUS UUDEN OULUN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ YLEISKAAVAT UUDEN OULUN ALUEELLA ASUNTOTUOTANTO ASUNTOTUOTANNON KEHITYS KUNNITTAIN ASUNTOMARKKINAT UUDEN OULUN ASUNTO-OHJELMA LOMAKIINTEISTÖT VIRPINIEMI KOITELI VARJAKKA TYÖPAIKKA-ALUEET YKSITYISET TYÖPAIKKA- JA PALVELUINVESTOINNIT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN VARAUMA JA TOTEUTUS VÄESTÖKEHITYS UUDEN OULUN VÄESTÖKEHITYS JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOKSET ASUNTOTUOTANNON VAIKUTUS KUNNALLISIIN PALVELUVERKKOIHIN ASEMAKAAVOITUS JA KUNNALLISTEKNIIKKA KAUPUNKISUUNNITTELUPROSESSI UUDEN OULUN ASEMAKAAVOITUS KUNNALLISTEKNIIKKA TOTEUTTAMISOHJELMIEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET LIITTEET VÄESTÖSUUNNITE UUDEN OULUN SUURALUEJAKO

4 Johdanto Kaupunginjohtaja Matti Pennanen asetti MATO -työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelma vuosille Toimeksianto oli määritelty seuraavasti: Työryhmän tehtävänä on laatia maankäytön tavoitteet, mitoitus ja toteuttamisohjelma Tarkastelualueena on uuden Oulun alue ja teemana uuden Oulun kokonaisasuntotuotanto viidelle vuodelle. Työ sisältää osa-alueet: Asuntotuotanto, työpaikkarakentaminen ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä niihin liittyvän kaavoituksen ohjelmointi. Työhön sisältyy asuntotuotantotavoitteiden mukaisesti tehty väestöennuste uudelle Oululle. Asuntotuotannon mitoituksessa ja sijoituksessa otetaan huomioon vaikutukset lähipalveluihin. Palveluverkoista tehdään erillinen kokonaissuunnitelma MATOn valmistuttua. Työryhmän kokoonpano oli seuraava: Jouni Kurttila puheenjohtaja, suunnittelupäällikkö, Oulu Veikko Lehtinen, tontti-insinööri, Oulu Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulu Anne Olsbo, asemakaava-arkkitehti, Oulu Tapio Siikaluoma, suunnittelupäällikkö, tekninen keskus, Oulu Kimmo Väisänen, suunnittelija, Oulu Jouko Leskinen, tekninen johtaja, Oulunsalo Markku Uusimaa, kaavoituspäällikkö, Haukipudas Ritva Kuusisto, (kaavoitusarkkitehti, Kiiminki saakka), kaavoitusjohtaja, Haukipudas ( alkaen) Petteri Hankivuo, yhdyskuntajohtaja, Kiiminki ( alkaen) Alisa Forsander, kunnaninsinööri, Yli-Ii Sini Piipponen sihteeri, suunnittelija, Oulu Ritva Kuusiston siirryttyä Haukiputaan kunnan palvelukseen, on hänen sijallaan Kiimingin edustajana ollut yhdyskuntajohtaja Petteri Hankivuo. Lisäksi työryhmän työhön ovat osallistuneet ympäristönsuojelusuunnittelija Marketta Karhu, seutusuunnittelija Anne Leskinen, yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen ja yleiskaavasuunnittelija Paula Korkala. Mato työryhmä järjesti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Oulun seudun rakennusliikkeiden, rakennuttajien ja vuokarataloyhtiöiden kanssa. Huhtikuussa pidettiin kaupungintalolla uuden Oulun yhdistymishallituksen, elinvoimaisuustoimikunnan ja kuntien edustajien yhteinen MATO - seminaari. Toukokuussa MATO - työryhmä piti ideapalaverin Business Oulun ja elinkeinotoimen edustajien kanssa työpaikka-alueiden kehittämisestä ja profiloinnista. Uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelman tulokset otetaan huomioon Oulun seudun ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa. 1. Ohjelman lähtökohdat 1.1. Visio ja strategiset päämäärät Maankäytön toteuttamisohjelman yleiset lähtökohdat pohjautuvat uuden Oulun visioon ja strategiaan, uuden Oulun alueelle tehtyihin yleiskaavoihin ja erityisesti yhdistymissopimukseen. Uuden Oulun visio: Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. MATO tukee näitä tavoitteita tarjoamalla kysyntää vastaavasti rakentamismahdollisuuksia työpaikkainvestoinneille ja asuntotuotannolle. Kohtuuhintaiset omistus- ja vuokra-asunnot sekä tehokas omakotitalotuotanto ovat uuden Oulun kilpailuvaltteja muihin valtakunnan kasvukeskuksiin verrattuna. Kerrostalotuotannossa keskitytään täydennysrakentamiseen, mikä tukee kestävän kehityksen periaatteita. Uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelman periaatteita ovat: Kerrostalotuotantopainotteisuus säilyy nykyisen Oulun alueella, mutta pientalorakentaminen on suhteellisesti voimak- 2

5 kaampaa muiden liittyvien kuntien alueilla. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen asuntotuotanto edellyttää aluevarauksia yleiskaavoissa, valmiita asemakaavoja alkuvuosille ja systemaattista maanhankintaa. Yhdyskuntarakennetta eheyttävää täydennysrakentamista suositaan. Asuntorakentamisessa pyritään jatkuvuuteen ja uuden Oulun alueella tasapuoliseen alueiden kehittämiseen. Mitoituksen lähtökohtana on ollut nykyisen Oulun asuntotuotannon määrätavoite lisättynä liittyvien kuntien tuotannolla niiden asukaslukujen suhteessa. Maankäytön toteuttamisohjelma on uudessa Oulussa keskeinen operatiivinen suunnittelutyökalu, jolla kaavoitus, maanhankinta, rakennustuotanto sekä taloussuunnitelma sovitetaan yhteen ja aikataulutetaan. MATO päivitetään kahden vuoden välein. MATO käsitellään elinvoimaisuustoimikunnassa ja päätetään yhdistymishallituksessa. Seuraavat Maankäytön toteuttamisohjelmat hyväksytään uuden Oulun kaupunginvaltuustossa. Kuvassa 1 on esitetty kaaviona suunnitelmien yhteen kietoutuminen Uuden Oulun yhdistymissopimus Uuden Oulun kunnanvaltuustojen hyväksymässä yhdistymissopimuksessa on linjattu asuntotuotannon reunaehdot seuraavasti: Kaikkien yhdistyvien kuntien alueiden elinvoiman säilymistä tuetaan. Oulun seudulla yhteisesti hyväksytyn linjauksen mukaisesti asuntotuotantoa ohjataan jatkossakin ensisijaisesti uuden kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille kyläalueille. Yleiskaavoissa asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle rakennettaessa huolehditaan siitä, että rakentaminen sopeutuu maisemaan eikä siitä aiheudu ympäristöhaittaa, yhdyskuntarakenteen haitallista hajautumista tai kohtuuttomia kustannuksia pitkälläkään aikavälillä. Uuden kunnan alueella on sekä kaupunkimaisen asumisen alueita että maaseutumaisen ympäristön asuinalueita, joille voidaan sijoittaa väljiä pientalotontteja maaseudulle ominaista elämäntyyliä arvostavien tarpeisiin. Maankäytön toteuttamisohjelmaa laadittaessa on noudatettu näitä periaatteita Uuden Oulun suunnittelujärjestelmä Kuva 1. Uuden Oulun suunnittelujärjestelmä Uuden Oulun palveluverkkosuunnittelu käynnistyy syksyllä Hankesuunnittelussa sovelletaan Oulun kaupungin erillisinvestointien hankeohjetta. Hankesuunnitelmaa edeltää aina tarveselvitys, joka voi johtaa hankepäätökseen kunnanhallituksessa. Hankesuunnitelma käsitellään kunnanvaltuustossa, jolloin syntyy investointipäätös. Tämän jälkeen hanke voidaan ottaa taloussuunnitelmaan, jos sille voidaan osoittaa rahoitus Yleiskaavat uuden Oulun alueella Uuden Oulun kunnissa on sitovuustasoltaan erilaisia yleiskaavoja, joiden oikeusvaikutukset riippuvat kaavan laatimisajankohdasta ja -tarkkuudesta sekä kaavan hyväksyjästä/ vahvistajasta. 3

6 Oikeusvaikutteisia yleiskaavoja, jotka sitovat myös viranomaisia, ovat vuoden 2000 jälkeen laaditut kunnanvaltuustojen hyväksymät yleiskaavat sekä sitä ennen laaditut ympäristökeskuksen tai ympäristöministeriön vahvistamat yleiskaavat. Näissä yleiskaavoissa voi olla määräys, että suoraan niiden perusteella voidaan myöntää rakennuslupia. Ohjeellisia yleiskaavoja ovat ennen vuotta 2000 laaditut kunnanvaltuustojen hyväksymät yleiskaavat. Suoraan niiden perusteella ei voida myöntää rakennuslupia. Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava on ympäristöministeriön vahvistama oikeusvaikutteinen kaava Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava 2020 Uuden Oulun kunnista Oulun, Haukiputaan, Oulunsalon ja Kiimingin alueilla on osittain voimassa vuosina 2005 ja 2007 vahvistettu seudun kymmenen kunnan yhteinen yleiskaava. Sillä ohjataan seudun yhdyskuntarakennetta, keskusverkkoa ja liikenneverkkoa sekä merkittävien seudullisen hankkeiden sijaintia. Lisäksi sillä turvataan suojelu- ja virkistysalueiden sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta arvokkaiden alueiden säilyttäminen. Kuntien laatimat tarkemmat yleiskaavat ovat korvanneet yhteisen yleiskaavan monilla alueilla, etenkin taajamissa. Yleiskaavan tarkistamistarve on yhteisesti todettu. Uuden Oulun yleiskaava, jonka käynnistämisestä kunnat päättivät helmimaaliskuussa 2011, tulee omalta alueeltaan korvaamaan seudun yleiskaavan Oulun yleiskaavoitustilanne Oulussa yleiskaavat ohjaavat kaupunkirakennetta ja ovat pinta-alaltaan laajoja, pieniä osayleiskaavoja ei yleensä laadita. Oulun kaupungin alueella on voimassa viisi oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joista yksi entisen Ylikiimingin alueella. Yleiskaavat kattavat kokonaan entisen Oulun kaupungin alueen, entisen Ylikiimingin kunnan alue on pääosin yleiskaavoittamatonta. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat: O1 Oulun yleiskaava 2020 (kv ) O2 Oulujokivarren osayleiskaava (kv ) O3 Seudullisen monitoimikeskuksen osayleiskaava (kv ) O4 Sanginjoen osayleiskaava (ympäristöministeriö ) Laadittavana olevat yleiskaavat: O5 Kiiminkijokivarren osayleiskaava (valmistuu 2011) Oulun yleiskaava 2020 ohjaa keskeisen kaupunkialueen kaupunkirakennetta ja keskusverkkoa sekä osoittaa uudet kasvusuunnat. Rakentamiseen tarkoitetut alueet asemakaavoitetaan. Yleiskaavassa on varauduttu noin asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä, sen alueella asuu noin 85 % kaupungin väestöstä. Oulujokivarren osayleiskaava ohjaa keskeisillä kyläalueilla asemakaavoitusta, reunaalueilla sen perusteella voidaan myöntää suoraan rakennuslupia. Oasyleiskaava on mitoitettu noin uudelle asukkaalle, joista sijoittuu asemakaavoitettaville alueille. Seudullisen monitoimikeskuksen yleiskaavalla on suunniteltu uusi vapaaajankeskus Kuusamontien varrelle. Keskukseen voidaan kaavan mukaan sijoittaa moottoriurheilua, urheiluammuntaa sekä harrasteilmailua sekä niihin liittyviä oheispalveluja. Moottoriurheilualue korvaa Kaakkurin asutuksen keskelle jäävän Iinatin moottoriradan ja ampumaurheilukeskus mahdollistaa harrasteammunnan siirtämisen pois Hiukkavaaran uuden asuntoalueen läheisyydestä. Harrasteilmailualue korvaa Ahmonsuon pienletokentän ja osan Oulunsalon lentokentän harrasteilmailutoiminnoista. Sanginjoen osayleiskaava ohjaa jokivarren maaseutumaista rakentamista sekä virkistys- ja suojelualueiden kehittämistä. Alueella on sekä vakinaista asutusta että lomaasutusta, rakentamisen määrä erittäin vähäinen. 4

7 Kiiminkijokivarren osayleiskaavalla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista Ylikiimingin Kirkonkylässä, Vesalankylässä ja Rekikylässä, joissa pääosa suuralueen väestöstä asuu. Kirkonkylällä ja Vesalassa rakentaminen tapahtuu asemakaavoituksen pohjalta, reuna-alueilla rakennuslupa voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella. Yleiskaavassa varaudutaan noin uuteen asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä Haukiputaan yleiskaavoitustilanne Haukiputaan kasvua suunnataan ensisijaisesti Kirkonkylälle kuntakeskusta vahvistaen. Martinniemen yleiskaavalla varaudutaan asemakaavojen uudistamiseen ja kylän elinvoimaisuuden turvaamiseen vetovoimatekijöinä meren rannan ja Kiiminkijokisuiston maisemalliset vahvuudet ja satamapalvelut. Rannikon ja saarten yleiskaavaan perustuen voidaan myöntää suoraan rantojen lomarakentamisluvat. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat: H1 Kirkonkylän osayleiskaava 2020 (kv ) H2 Merenrannikon ja saarten osayleiskaava (vahvistettu ) H3 Martinniemen osayleiskaava 2025 (kv ) Kuva 2. Yleiskaavoitustilanne uuden Oulun kunnissa. Numerointi viittaa tekstiin. 5

8 Ohjeelliset yleiskaavat: Kellon osayleiskaava 2010 (kv ) Virpiniemen osayleiskaava (kv ) Virpiniemi-Isoniemi osayleiskaava (kv ) Parkumäen osayleiskaava (kv ) Parkunmäen kyläkaavalla ohjataan edelleen Halosenniemi-Parkunmäki hajarakentamista mukaan lukien Halosenniemen vanhan sahan kyläraitti. Kellon ja Virpiniemen kaavat ovat paljolti vanhentuneet. Laadittavana olevat yleiskaavat: Kellon osayleiskaavan 2030 Oulun puoleisen 1-vaiheen (H4) kaavatyö eteni luonnosvaiheeseen (kh ) Oulu-Haukipudas yhteiseen tavoitesuunnitelmaan tukeutuen. Tämä liittää Haukiputaan rajavyöhykkeen Oulun kaupunkirakenteeseen varmistaen liikenteen toimivuuden ja yhteisten verkostojen rakentamisen mahdollisuudet. Maakuntakaavassa ja seudun yleiskaavassa osoitettu Alakyläntien jätekeskuksen (H5) osayleiskaavaluonnos eteni viranomaisneuvottelun kannanottojen ja lisäselvitysten jälkeen kahteen sijainniltaan vaihtoehtoiseen kaavaluonnosesitykseen. Yleiskaavaluonnoksen käsittely on kesken. Haukiputaan edustan merituulipuisto (H6) on Pohjolan Voima Oy:n suunnittelema tuulivoimapuisto Haukiputaan edustan merialueella oleville Nimettömän matalan ja Hoikkahiue-Luodeleton vesialueille. Kaavaluonnos oli nähtävillä alkusyksystä Toteuttamisvaihtoehdon VE 1+ mukaisesta luonnoksesta, jossa esitettiin 138 voimalaitoksen paikat, saatiin runsaasti lausuntoja. Yhteysviranomainen edellytti arviointiselostuksen täydentämistä ja vaikutusten arviointien tarkentamista. Jokikylän osayleiskaavatyön (H7) käynnistämisestä päätti kunnanhallitus Osayleiskaava käsittää noin 1030 ha ja sisältää Kiiminkijoen etelä- ja pohjoispuolelle ulottuvan Jokikylän nykyisen asutustihentymän lievealueineen. Kaavoitusohjelman mukainen lähitulevaisuuden laajin ja merkittävin työ, Virpiniemen osayleiskaavan (H8) uudistaminen on käynnistymässä Kiimingin yleiskaavoitustilanne Kiimingissä on voimassa yksi oikeusvaikutteinen osayleiskaava, Koitelin osayleiskaava (K1), joka on hyväksytty Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksessa Muissa osissa kuntaa rakentamista on pyritty ohjaamaan Oulun seudun yleiskaavan ja ohjeellisten osayleiskaavojen avulla. Ohjeelliset osayleiskaavat kattavat suurimman osan kunnan asutusta alueesta Huttukylää lukuun ottamatta ja ovat seuraavat: Keskeisten taajama-alueitten osayleiskaava, Kirkonkylä (kv ) Keskeisten taajama-alueitten osayleiskaava, Jääli Välikylä (kv ) Keskeisten taajama-alueitten osayleiskaavan muutos, Kirkonkylä (kv ) Ylikylän tarkennusalueen osayleiskaava (kv ) Rekikylän osayleiskaava (kv ) Hannuksen-Pitkäahon osayleiskaava (kv ) Alakylän osayleiskaava (kv ) Tirinkylän-Haipuskylän osayleiskaava (kv ). Laadittavana olevat yleiskaavat: Keskeisten taajama-alueiden yleiskaava (K2) käsittää Kirkonkylän ja Jäälin pohjoisosan. Se on strategisluonteinen kaava, jossa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet yleispiirteisellä tasolla. Kaavan tavoitteena on vahvistaa olevaa yhdyskuntarakennetta ja kunnan päätaajamia, Kirkonkylää ja Jääliä, sekä tiivistää muita asumiseen jo käytettyjä alueita. Kaavan käsittely on ehdotusvaiheessa. 6

9 Huttukylän osayleiskaava (K3) laaditaan oikeusvaikutteisena, rakennuspaikkakohtaisena yleiskaavana. Kaavan tavoitteena on ohjata rakentamista siten, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu ja rakennusluvat on mahdollista myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä, mutta kaavasta on laadittu uusi luonnos nähtäville asetettavaksi. Alakylän osayleiskaava (K4) laaditaan oikeusvaikutteisena, rakennuspaikkakohtaisena yleiskaavana. Kaavan tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta yhdyskuntarakenteellisesti edullisilla alueilla ja varmistaa maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kaavaan liittyen on laadittu rakennusinventointi sekä luonto- ja maisemaselvitys, mutta suunnittelutyötä ei ole aloitettu Oulunsalon yleiskaavoitustilanne Oulunsalossa ovat voimassa seuraavat oikeusvaikutteiset yleiskaavat: OS1 Keskeisten alueiden yleiskaava 2030, joka kattaa Oulunsalon keskustan ja Keskipiiri-Varjakka alueet OS2 Karhuojan rakennuspaikkakohtainen osayleiskaava OS3 Hylkykarin rakennuspaikkakohtainen osayleiskaava Yli-Iin yleiskaavoitustilanne Yli-Iin yleiskaavoitustilanne on hyvä. Iijokija Siuruanjokivarret, joilla on perinteisiä kyläalueita, ovat oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen piirissä. Voimassa olevat yleiskaavat: Y1 Jakkukylän osayleiskaava (kv ) Y2 Karjalankylän osayleiskaava (kv ) Y3 Kierikin osayleiskaava (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus ) Y4 Siuruanjoen osayleiskaava I (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ) Y5 Siuruanjoen osayleiskaava II (kv ) Yli-Iin tavoitteena on kehittää aluettaan jokivarsien elävänä kuntana. ja kääntää negatiivinen väestökehitys positiiviseksi. Rakentamisen määrä on ollut 2-8 uutta asuntoa vuosittain Osayleiskaavoissa on runsaasti rakentamattomia yksityisten omistamia tontteja. Laadittavana olevat yleiskaavat: Kunnanhallitus päätti syyskuussa 2008 käynnistää Salonpään strategisen yleiskaavan 2030 laatimisen (OS4). Sillä pyritään ohjaamaan maaseutumaisen alueen suunnitelmallista kehittämistä. Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä maaliskuussa Akionlahteen rajautuvan Ervastinkylän pohjoisosan osayleiskaavaa tuli vireille marraskuussa Varjakan osayleiskaavalla (OS5) kehitetään Varjakan saaren ja niemen loma- ja virkistyskäyttöä. Kaavaluonnos oli nähtävillä joulukuussa 2009 ja tavoitteena on asettaa ehdotus nähtäville syksyllä Oulunsalo laatii yhdessä Hailuodon kanssa Oulunsalon ja Hailuodon väliselle merialueelle osayleiskaavaa (OS6), jolla selvitetään Hailuodon liikenneyhteyden kehittäminen ja tuulivoiman rakentamisedellytykset. 7

10 2. Asuntotuotanto 2.1. Asuntotuotannon kehitys kunnittain Kuluneen viisivuotiskauden aikana uuden Oulun kunnissa on rakennettu lähes asuntoa vuodessa luvun lopun taantuman aiheuttama asuntotuotannon heikkeneminen näkyy etenkin vuoden 2009 asuntorakentamisessa, mutta sen jälkeen on palattu aiempien vuosien tasolle. Noin puolet uuden Oulun asuntorakentamisesta on ollut kerrostalorakentamista ja rivitalo- ja omakotirakentamista noin neljäsosa kumpaakin. Oulun osuus uuden Oulun asuntorakentamisesta on ollut yli 80 prosenttia ja kerrostalotuotanto (AK) on sijoittunut lähes kokonaan Oulun kaupunkiin. Muiden liittyvien kuntien asuntorakentaminen on ollut pääosin omakotirakentamista (AO). Rivi-, ryhmä- ja pienkerrostalorakentamisella (AKR-AP) on kuitenkin merkittävä osa Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon kunnissa ja huomattava osa Oulunsalon asuntorakentamisesta on kerrostalotuotantoa. Seuraavassa taulukossa 1 on uuden Oulun asuntotuotannon toteutuma viiden viime vuoden aikana asuntotyypeittäin. Taulukko 1. Toteutunut asuntotuotanto Asuntotyyppi yhteensä AK Oulu AKR-AP AO Yhteensä AK Haukipudas AKR-AP AO Yhteensä AK Kiiminki AKR-AP AO Yhteensä AK Oulunsalo AKR-AP AO Yhteensä AK Yli-Ii AKR-AP AO Yhteensä AK Yhteensä AKR-AP AO Yhteensä Kerrostalot, AK = vähintään 3-kerroksiset asuinkerrostalot Rivitalot, AKR-AP = pienkerrostalot, rivitalot, ryhmätalot Omakotitalot, AO = omakotitalot 8

11 Tuotannon volyymeja kuvaa seuraava prosenttiosuuskaavio. 8 % 6 % 4 % 0,2% 82 % Oulu Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii Kuva 3. Asuntorakentamisen kokonaisvolyymi uuden Oulun kunnissa Asuntomarkkinat Oulussa omistusasuntojen hinnat ovat kohtuulliset ja niiden markkinat toimivat. Oulun asuntomarkkinoilla on 30 rakennuttajaa ja rakentajaa. Uusi Oulu pyrkii tarjoamaan omistusasuntoja alueittain luontaisen kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tavoitteena on myös tarjota mahdollisuuksien mukaan kuntalaisille asuntoja samalla lähialueella eri elämänvaiheiden tarpeiden mukaisina. Koko Oulun seudulla vallitsee voimakas omakotitalotonttikysyntä. Oulussa on tällä hetkellä kohtuuhintaiset vuokra-asuntomarkkinat. Vuokra-asuntoja on vapaana useita satoja. Haasteellisimmat markkinat sijaitsevat kaupungin reunaalueilla. Vuokra-asunnoissa vaihtuvuus on voimakasta. Suuri vaihtuvuus johtuu osittain siitä, että vuokra-asuminen on luonteeltaan tilapäistä, koska omistusasuminen on edullista. Erityistä huomiota kiinnitetään tehostetun palveluasumisen markkinoiden toimivuuteen sekä valtion tuen vaikuttavuuteen yhteiskunnan ja loppukäyttäjän kannalta. Asuntotuotanto sitoo merkittävästi varoja ja reagoi siten talouden yleisiin suhdanteisiin. Tulevaisuudessa esimerkiksi Nokia Oyj:n muutosprosessi sekä ydinvoimalainvestointi saattavat lisätä vuokra-asuntojen kysyntää Uuden Oulun asunto-ohjelma Asuntotuotannon kokonaistavoite on tämän raportin kohdan 1 linjausten mukaisesti seuraava: Taulukko 2. Asuntotuotannon kokonaistavoite talotyypeittäin Asuntotyyppi Vuosituotanto v. yhteensä Kerrostalot AK III Rivitalot (AK II, AR, AP) Omakotitalot (AO) Yhteensä

12 Uuden Oulun keskimääräinen asuntotuotantotavoite vuosille on siis asuntoa vuodessa. Yhteenlaskettu viiden vuoden asuntotuotanto on asuntoa. Tästä noin puolet tulee olemaan kerrostaloasuntoja, kolmasosa rivi- ja muita pientaloja ja viidesosa omakotitaloja. Vuosien kerrostalotuotanto keskittyy Toppilansalmeen ja Alppilaan, Tuiraan, Limingantulliin, Ritaharjuun ja Linnanmaalle sekä Keskustaan. Rivitalotuotantoa toteutuu eniten Hiukkavaarassa, Ritaharjussa, Kaakkurissa, Korvensuoralla, Kellossa, Jäälissä, ja Oulunsalon Niemenrannassa. Omakotitalotuotannon volyymiltään suurimmat alueet ovat Ritaharju, Hiukkavaara, Korvensuora, Haukipudas, Kello, Hieta-aho, Jääli ja Niemenranta. Seuraavissa taulukoissa on esitetty tarkemmin uuden Oulun asunto-ohjelma , jossa on asuntomäärät kaupunginosittain, suuralueittain ja asuntotyypeittäin asuntojen valmistumisvuoden mukaan. Asuntotuotantoalueet on merkitty kartalle kuvassa 4. Taulukko 3. Asunto-ohjelma Asuntojen uustuotanto valmistumisvuoden mukaan suuralueittain yhteensä, asuntoja kpl/vuosi Suuralue nro Yhteensä Suuralue 1 Keskusta Höyhtyä Oulunsuu Kaukovainio Nuottasaari Kaakkuri Maikkula Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Myllyoja Sanginsuu Korvensuora Ylikiiminki Hiukkavaara Kello Haukipudas Jääli Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii Vuonna Oulu Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii Kaikki yhteensä

13 Taulukko 4. Asunto-ohjelma Kerrostalojen (AK) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Kaupunginosa Nro Nimi (Kapasiteetti) yhteensä Pokkinen; Ydinkeskusta (600) Vanhatulli; Etu-Lyötty (25) Myllytulli; Lasaretinväylä (170) Intiö; Siltavahti (75) Raksila; Välkkylä (50) KESKUSTA YHTEENSÄ Karjasilta; Takalyötty (120) Höyhtyä; Hanhitie (150) HÖYHTYÄ YHTEENSÄ Hiironen; Tahkokangas (70) KAUKOVAINIO YHTEENSÄ Limingantulli (1 080) NUOTTASAARI YHTEENSÄ Kaakkuri; keskus ja Kiviharju (260) Metsokangas I; Herrala (500) KAAKKURI YHTEENSÄ Maikkula; Maikkulanraitti (30) MAIKKULA YHTEENSÄ Tuira (1 180) Toppilansaari (630) TUIRA YHTEENSÄ Toppilansalmi (2 610) Alppila (430) KOSKELA YHTEENSÄ Rajakylä; Hellinniitty (40) PATENIEMI YHTEENSÄ Linnanmaa; Kauppalinnankatu (400) Ritaharjun keskus (300) Kuivasranta (45) KAIJONHARJU YHTEENSÄ Laanila (30) Hintta; Hintanmutka (50) MYLLYOJA YHTEENSÄ Korvensuora; Kiulukangas (50) KORVENSUORA YHTEENSÄ Vanha Hiukkavaara (100) Hiukkavaaran keskus (2 100) HIUKKAVAARA YHTEENSÄ Haukiputaan keskusta HAUKIPUDAS YHTEENSÄ Hieta-aho KIIMINKI YHTEENSÄ Kortteli 198 ja Kortteli 200 (78) OULUNSALO YHTEENSÄ AK YHTEENSÄ

14 Taulukko 5. Asunto-ohjelma Rivitalojen (AKR-AP) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Kaupunginosa Nro Nimi (Kapasiteetti) yhteensä Karjasilta; Takalyötty (50) Höyhtyä; Hanhitie, Haasiokatu (50) HÖYHTYÄ YHTEENSÄ Hiironen, Tahkokangas (20) KAUKOVAINIO YHTEENSÄ Kaakkuri; keskus ja Kiviharju (260) Metsokangas I; Metsola (75) Metsokangas I; Mäkimetsola (15) Metsokangas I; Herrala (20) Metsokangas II; Savotta (150) Metsokangas II; Neitsytkorpi (5) Metsokangas II; Pirttilä (55) KAAKKURI YHTEENSÄ Ritaharjun keskus (470) Pohjois-Ritaharju (230) KAIJONHARJU YHTEENSÄ Kirkkokangas; Nykäsenranta (20) MYLLYOJA YHTEENSÄ Korvensuora; Kiulukangas (300) Korvenkylä (150) Talvikangas (55) KORVENSUORA YHTEENSÄ Kivikkokangas 1 (805) Vanha Hiukkavaara (1 180) Hiukkavaaran keskus (1 300) HIUKKAVAARA YHTEENSÄ Kellon keskusta Kiviniemi, Hätälä, Vehkaperä KELLO YHTEENSÄ Asemakylä-Sipilä Holma-Haapajärvi I Haapakangas HAUKIPUDAS YHTEENSÄ Kemira Laivakangas JÄÄLI YHTEENSÄ Hieta-aho KIIMINKI YHTEENSÄ Niemenranta III (80) Niemenranta IV (164) Niemenranta V OULUNSALO YHTEENSÄ Yli-Iin kaava-alueet YLI-II YHTEENSÄ AKR-AP YHTEENSÄ

15 Taulukko 6. Asunto-ohjelma Omakotitalojen (AO) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Kaupunginosa Nro Nimi (Kapasiteetti) yhteensä Metsokangas II (125) KAAKKURI YHTEENSÄ Ritaharjun keskus (125) Pohjois-Ritaharju I (160) Pohjois-Ritaharju II (100) Pohjois-Ritaharju III (125) Pohjois-Ritaharju IV (175) KAIJONHARJU YHTEENSÄ Kirkkokangas; Nykäsenranta (20) MYLLYOJA YHTEENSÄ Korvensuora; Kiulukangas (150) Korvenkylä (250) KORVENSUORA YHTEENSÄ Ylikiiminki; Murtomaa (70) Vesala (50) YLIKIIMINKI YHTEENSÄ Kivikkokangas 1 (100) Kivikkokangas 2 (165) Vanha Hiukkavaara (170) Hiukkavaaran keskus (160) HIUKKAVAARA YHTEENSÄ Kellon keskusta Kiviniemi, Hätälä, Vehkaperä KELLO YHTEENSÄ Vahtola Asemakylä-Sipilä Holma-Haapajärvi I Haapakangas HAUKIPUDAS YHTEENSÄ Vesalanmäki, Takkulantie Sopimuskaavat Kortekangas JÄÄLI YHTEENSÄ Hakomäki Kirkonniemi 4 4 Kirkonkylä, sopimuskaavat Hieta-aho KIIMINKI YHTEENSÄ Niemenranta III (72) Niemenranta IV (58) Niemenranta V (60) OULUNSALO YHTEENSÄ Yli-Iin kaava-alueet YLI-II YHTEENSÄ AO YHTEENSÄ Kapasiteetti oheisissa taulukoissa tarkoittaa asemakaavoissa tai yleiskaavojen ja kaavarunkojen perusteella arvioituja jäljellä olevia rakentamattomia asuntotuotantomahdollisuuksia. Taulukoissa ja kartoissa esiteltyjen pientalojen lisäksi rakennetaan muilla alueilla vuosittain pientaloa. Ne sijoittuvat seuraavasti: vanhojen rakennettujen asemakaavaalueiden tyhjät tontit ja purkutontit jaettujen tonttien täydennysrakentaminen yleiskaavoissa osoitetut rakennuspaikat hajarakennusalueiden tilat ja määräalat yhdistymissopimuksen linjauksen mukaisesti 13

16 Maankäytön toteuttamisohjelma Uuden Oulun asuntotuotanto Kuva 4 MERKINTÖJEN SELITYS: Rakentuva alue Asunnot Yli-Ii AO 40 AKR, AP 25 Lomakiinteistöt AO AKR, AP AK RA,RM Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Lomakiinteistöt 210 Asuntojen lukumäärä Toppilansaari AK 80 Toppilansalmi AK 835 Alppila AK 310 Tuira yhteensä AK 380 Laanila AK 30 Hintanmutka AK 50 Vahtola AO 25 Holma-Haapajärvi I AO 30 AKR, AP 48 Haukiputaan keskusta AK 95 Haapakangas 3 AO 45 AKR, AP 16 Asemakylä - Sipilä AO 10 AKR, AP 13 Ydinkeskusta AK 220 Lasaretinväylä AK 170 Etu-Lyötty AK 25 Limingantulli AK km Siltavahti AK 75 Välkkylä AK 50 Takalyötty AK 120 Haasiokatu AKR, AP 50 Hanhitie AKR, AP 50 AK 150 Kellonlahti RA 40 RM 25 Kiviniemi, Hätälä, Vehkaperä AO 39 AKR, AP 48 Varjakka I RA 210 Niemenranta IV AO 60 AKR, AP 80 Niemenranta III AO 30 AKR, AP 40 Niemenranta V AO 60 AKR, AP 80 Kellon keskusta AO 14 AKR, AP 28 Hellinniitty AK 40 Kortteli 198 AK 20 Kortteli 200 AK 30 Kauppalinnankatu AK 160 Tahkokangas AKR, AP 20 AK 70 Pohjois-Ritaharju AO 330 AKR, AP 165 Ritaharjun keskus AO 125 AKR, AP 470 AK 300 Kuivasranta AK 45 Metsokangas I AKR, AP 200 AK 80 Kiulukangas AO 110 AKR, AP 150 AK 50 Nykäsenranta AO 10 AKR, AP 20 Aarnonkuja Vesalanmäki AO 14 Maikkulanraitti AK 30 Kaakkurin keskus Kiviharju AKR, AP 220 AK 140 Metsokangas II AO 125 AKR, AP 210 Jääli, sopimuskaavat AO 54 Talvikangas AKR, AP 45 Takkulantie AO 12 Kirkonniemi AO 4 Hakomäki AO 10 Kortekangas AO 12 Kemira AKR, AP 20 Laivakangas AKR, AP 85 Korvenkylä AO 100 AKR, AP 65 Vanha Hiukkavaara AO 30 AKR, AP 50 AK 30 Hiukkavaaran keskus AO 110 AKR, AP 185 AK 180 Kivikkokangas 1 ja 2 AO 265 AKR, AP 420 Kirkonkylä, sopimuskaavat AO 20 Hieta-aho AO 70 AKR, AP 46 AK 10 Ruusulaakso RM 67 Vesala AO 25 Murtomaa AO km Oulun kaupunki, KEHA, SP/PN

17 3. Lomakiinteistöt Lomakiinteistöt muodostuvat uuden Oulun kunnissa pääsääntöisesti perinteisestä yksityisestä kesämökkiasutuksesta, joka on syntynyt vuosikymmenten kuluessa ilman kaavallista ohjausta. Kuva 4 Kunnissa on myöhemmin laadittu jokivarsille osayleiskaavoja, joilla on luotu mahdollisuudet yksityiseen lomarakentamiseen mm. Kiiminkijoen, Ii-joen ja Siuruanjoen varteen. Haukiputaalle on laadittu laaja merenrannikon osayleiskaava. Uuden loma-asutuksen laajamittaisempi suunnittelu ja rakentamisen ohjaaminen on nyt kuitenkin nähty tarpeelliseksi jollakin houkuttelevimmilla ranta- ja vapaa-ajan alueilla kuten Haukiputaan Virpiniemessä, Kiimingin Koitelissa ja Oulunsalon Varjakassa Virpiniemi Lomakiinteistöt sijaitsevat Virpiniemen asemakaavan mukaisella Kellonlahden alueella Virpiniementien, golfkentän ja eläinurheilukeskuksen välimaastossa. Kaava-alueen pinta-ala on n. 44 ha. Lomarakennusalue koostuu kolmesta eriluonteisesta tontinluovutusalueesta Griini, Hiitti ja Metsä -alueista. Kellonlahden alueella on yhteensä 85 tonttia, joista suurin osa tavanomaisia lomaasuntotontteja. Pieni osa on yhtiömuotoiseen rakentamiseen tarkoitettuja tontteja sekä eläinurheilua ja muita vapaa-ajan harrastustoimintoja tukevia tontteja. Lisäksi alueella on yksi matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Tavanomaisten RA -tonttien keskimääräinen pinta-ala on n m² ja lomarakennusten rakennusoikeus noin 195 k-m². Alue on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain vuosina Vapaa-ajan huoneistoja rakentunee alueelle noin kpl. Tontinluovutus käynnistettiin Griini ja Hiitti alueilla marraskuussa 2008 ja ensimmäiset loma-asunnot valmistuivat seuraavana kesänä. Kellonlahden viimeisen toteutusvaiheen eli Metsä -alueen tontit ovat parhaillaan varattavissa. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen on käynnistynyt ja tonteille pääsee rakentamaan kesäkuun 2011 alussa Koiteli Koiteli on 67 lomakiinteistön ryhmäpuutarha-alue. Ruusulaakso sijoittuu Koitelinkosken pohjoispuolelle. Ruusulaakson ryhmäpuutarha-alueen rakennusoikeus on noin k- m² ja kuhunkin vapaa-ajan kiinteistöön kuuluu noin 400 m² puutarhapalsta Varjakka Varjakkaan on laadittu osayleiskaava ja suunnittelu jatkuu loppuvuodesta asemakaavoituksella. Alueelle syntyy noin 210 lomaasuntopaikkaa. Alue on tarkoitettu sekä omatoimiseen rakentamiseen että korkeatasoisten vuokralomamökkien rakentamiseen. Taulukko 7. Keskeisimpien lomakiinteistöalueiden kapasiteetti Kapasiteetti as. Luovutettu/ valmiina Jäljellä Virpiniemi; Kellonlahti Koiteli; Ruusulaakso Varjakka

18 4. Työpaikka-alueet 4.1. Yksityiset työpaikka- ja palveluinvestoinnit Kerrosalaltaan merkittävimmät investoinnit yritystonteilla Oulussa vuosina olivat: Itella Oyj:n postikeskus Takalaanilassa, Kaakkurinkulman kauppakeskus sekä Bauhaus, Ritaharjun huonekalukeskittymä (mm. Maskun Kalustetalo), hotelli ja elokuvakorttelin osan toteutuminen ydinkeskustassa sekä Kiviharjunlenkin liiketontit Oulussa on vuosina valmistunut yritystonteille rakennuksia yhteensä k-m 2. Kuvassa 5 on esitetty näiden rakennusten yhteenlaskettu kerrosala käyttötarkoituksittain Työpaikka-alueiden varauma ja toteutus Uusi Oulu mahdollistaa työpaikkojen syntymisen koko uuden Oulun alueella luovuttamalla tontteja elinkeinoelämän erilaisiin tarpeisiin. Oulun alueella on vapaita työpaikkatontteja 145 kpl. Edellä mainituista tonteista liike- ja toimistotontteja on 49 kpl, teollisuustontteja 80 kpl, palvelutontteja 15 kpl ja huoltoasematontteja 1 kpl. 145 tonttia vastaa noin kuuden vuoden luovutusmäärää. Vapaiden työpaikkatonttien yhteispinta-ala on noin 98,1 ha ja niille on osoitettu rakennusoikeutta noin k-m 2. Tällä hetkellä vapaita liike- ja toimistotontteja on 49 kpl, joista 10 sijaitsee Ritaharjussa, 9 Perävainiolla Idealinjan varrella sekä Takalaanilassa ja Metsokankaalla molemmissa % % % ,5 11 % % Myymälähallit Liike- ja tavaratalot, kauppak. Myymälärakennukset Hotellit, motellit, matkustajak % Ravintolat, ruokalat ja baarit % Toimistorakennukset Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset Teollisuushallit Teollisuus- ja pienteoll.talot % Muut teollisuuden tuotantorak % % % Teollisuusvarastot Kauppavarastot % % Muut varastorakennukset Kuva 5. Vuosina Oulussa valmistuneiden työpaikkarakennusten kerrosalat yhteensä käyttötarkoituksen mukaan 16

19 Maankäytön toteuttamisohjelma Uuden Oulun työpaikka-alueet Kuva 6 MERKINTÖJEN SELITYS: P K TP T Palvelujen alue Kaupan alue Työpaikka-alue Teollisuuden alue Keskusta-alue ak yk kr Asemakaavoitettu alue Yleiskaavan varaus Kaavarunko Asemakylä ak kem2 Annalankangas ak kem kem2 Haukiharju yk 30 ha Holstinmäki ak kem2 + 5 ha Honkimaa - Hakomäki ak kem2 Kellonväylä yk-luonnos 36 ha Ritaportti yk kem2 yk 24 ha Ritaharju ak kem2 Yrityspuisto I ak kem2 Linnanmaa ak kem2 Toppilansalmi ak kem2 Keskusta ak kem2 Takalaanila ak kem2 Kasarmi ak kem2 Raksila ak kem2 Rusko, Ruskonselkä yk/ak kem2 Hiukkavaara kr n kem2 Ahmasjärven yrityspuisto ak kem2 Talotehdas yk n. 5,6 ha Ukonkangas ak n. 7,5 ha Nuottasaari Kontinkangas, Peltola ak kem2 Kaukovainio ak kem2 ak kem2 Limingantulli, Äimärautio ak kem2 Nuottamiehentie ak + yk kem2 Perävainio Oulunportti Tetrilä ak kem2 ak kem2 Kaakkurin keskus ak kem2 Metsokankaan yrityskylä ak kem2 Lentokenttäkaupunki Inspiria ak kem2 Yrityspuisto Orion ak + yk kem2 0 5 km Oulun kaupunki, KEHA, PK/PN

20 Teollisuustontit sijaitsevat pääasiassa Ruskossa, Ruskonselässä ja Takalaanilassa. Rusko ja Ruskonselkä ovat alueina perinteisen, tuotannollisen yritystoiminnan alueita. Takalaanilan Vercco alue tarjoaa tontteja logistiikka- ja toimistorakentamiseen verkkoliiketoimintaan suuntautuneille yrityksille. Toteutumattomat palvelurakennusten tontit sijaitsevat pääosin Metsokankaalla ja Ritaharjussa sekä muilla uusilla alueilla tai muutosalueilla. Perinteisten työpaikkatonttien lisäksi Oulu tarjoaa keskimääräistä omakotitonttia suurempia tontteja, joille voi asunnon yhteyteen toteuttaa pienimuotoisia yritystiloja.mikäli kysytynlaista tonttia ei ole tarjolla, voidaan hankekaavana räätälöidä tontti yrityksen lähtökohtiin sopiviksi. Haukiputaalla on vapaita työpaikkatontteja 68 kpl, joista liike- ja toimistotontteja on 16 kpl, teollisuustontteja 47 kpl ja palvelutontteja 5 kpl. Työpaikkatonttien yhteispinta-ala on noin 41,7 ha ja niille osoitettu rakennusoikeus noin k-m 2. Vapaat liike- ja toimistotontit sijaitsevat Asemakylän Kaakkurinkankaalla (11 kpl), Holstinmäellä (10 kpl) sekä Annalankankaalla (1 kpl). Teollisuus- ja yritystonttien kysyntään vastataan pääasiassa Holstinmäen teollisuusalueen tonttireservillä. Holstinmäellä on tällä hetkellä vapaana 36 tonttia. Lisäksi Kaakkurinkankaalla on reservissä 10 tonttia ja Annalankankaalla 1 tontti. Palvelurakentamiseen Haukipudas tarjoaa tontteja Holma - Haapajärven ja Haapakankaan asemakaava-alueilta sekä Kaakkurinkankaalta. Oulunsalossa uuden Oulun kannalta tärkein työpaikka-alue on Lentokenttäkaupunki Inspiria, jossa on rakennusoikeutta kaikkiaan k-m 2. Alue on suunniteltu yrityksille, joiden toiminta tukeutuu lentokenttään ja lentoliikenteeseen. Alueella on varaus myös lentologistiikka-alueelle. Toinen Oulunsalon suuralueen kannalta tärkeä alue on keskusta, jossa on vapaata rakennusoikeutta k-m 2. Oulunsalon osalta on tärkeää keskittää suuralueen palvelut keskusta-alueelle ja turvata näin keskustan kehittyminen. Tämä koskee erityisesti päivittäistavarakauppaa. Kunnalla on lisäksi kaksi muuta yritysaluetta: Nuottamiehentie, joka on vielä profiloimatta sekä Yrityspuisto Orion Lentokentäntien ja Kempeleentien risteyksessä. Matkailuelinkeinojen alueena on syytä huomioida Varjakan alue, joka on uuden Oulun alueella ehkä suurimman kehittämispotentiaalin omaava alue. Alue mahdollistaa monipuolisten matkailuelinkeinojen kehittämisen. Kiimingin alueella on vapaana 64 työpaikkatonttia, joiden pinta-ala on yhteensä noin 41 ha:a ja rakennusoikeus noin k-m 2. Tonteista 17 kpl on tarkoitettu liike- ja toimistorakennuksille. Näistä 15 sijaitsee Välikylän Yrityspuistossa kahden sijoittuessa Kirkonkylän keskustaan. Yrityspuiston tonteilla on yhteensä noin k-m 2 rakennusoikeutta. Teollisuusrakennuksille tarkoitettuja tontteja on kaavoitettu yhteensä 42 kpl ja ne sijoittuvat Yrityspuistoon ja Kirkonkylällä sijaitsevalle Honkimaan teollisuusalueelle. Teollisuusrakentamiselle tarkoitettua rakennusoikeutta on yhteensä noin k-m 2. Palvelurakennuksille on varattu yksi tontti Yrityspuistosta (rakennusoikeus k-m 2 ) ja neljä Kirkonkylältä eli Hakomäestä ja keskustasta (rakennusoikeus yhteensä k-m 2 ). Lisäksi Kiimingin Kirkonkylällä Hakomäessä on kolme tonttia, joille voi yritystilojen lisäksi rakentaa asuinomakotitalon. Kuva 6 Taulukko 8. Työpaikkarakentamisen tonttireservi Oulussa, Haukiputaalla ja Kiimingissä yhteensä käyttötarkoituksen mukaan Käyttötarkoitus Tontteja (kpl) Pinta-ala (ha) Rakennusoikeus (1000 k-m2) Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Teollisuusrakennusten korttelialue Palvelurakennusten korttelialue Yhteensä

21 5. Väestökehitys 5.1. Uuden Oulun väestökehitys ja väestörakenteen muutokset Uuden Oulun kuntien yhteenlaskettu väkiluku oli vuodenvaihteessa 2010/ henkeä. Väestönkasvu vuonna 2010 oli lähes asukasta (1,6 %). Alueen väkiluvun kasvun taustalla on perinteisesti ollut erityisesti korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestölisäys. Muuttoliikkeen vaihtelut ovat vuosien välillä suuria, mutta maahanmuutto huomioiden myös nettomuutto on ollut positiivista koko luvun. Väestönkasvu jatkunee tulevinakin vuosina. Alueen väestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti Yli-Iitä lukuun ottamatta vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalammat. Alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kasvu jatkuu korkean syntyvyyden ja alueen vetovoiman seurauksena todennäköisesti tulevinakin vuosina. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy myös vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna. Kuva 9. Uuden Oulun alueen kuntien väestön ikärakenne Kuva 7. Uuden Oulun alueen väestökehitys ikäluokittain Kuva 8. Uuden Oulun luonnollinen väestönlisäys ja nettomuutto Raportin liitteenä on uuden Oulun suuraluejaon mukainen väestösuunnite. Luvut on valmisteltu yhdessä Maankäytön toteuttamistyöryhmässä tehdyn asuntotuotantoohjelman sekä kunkin suuralueen väestörakenteen pohjalta. Asuntotuotantoa ohjataan jatkossakin ensisijaisesti uuden kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille kyläalueille. Väestösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahdolliset muutokset. Vuosittaiset ohjelmoidut tuotantomäärät eivät juuri koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Myöskään vanhojen alueiden väestökehityksen ennustamisessa ei ole aina mahdollista ennakoida kaikkia ennustekauden aikana tapahtuvia muutoksia. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas tulevaisuuteen yhä pienemmille alueille ja yhä tarkempiin väestöryhmiin. 19

22 6. Asuntotuotannon vaikutus kunnallisiin palveluverkkoihin Uuden Oulun suunnittelujärjestelmän mukaan palveluverkoista tehdään erillinen suunnitelma vuorovuosina Maankäytön toteuttamisohjelman (MATO) kanssa. Uusi palveluverkkosuunnitelma käynnistetään syksyllä 2011 ja se valmistuu vuoden 2012 aikana. Tämän MATO:n yhteydessä on tehty uuden Oulun väestöennuste vuosille 2016 ja 2021 sekä arvioitu toimeksiannon mukaisesti asuntotuotanto-ohjelman vaikutus lähipalveluihin. Maankäytön toteuttamisohjelma johtaa seuraaviin palveluinvestointeihin: Metsokankaan päiväkoti, (3,6 M ) Niemenrannan alakoulu ja päiväkoti Oulunsalossa, (10,6 M ) Kivikkokankaan päiväkoti Hiukkavaarassa (4 M ) Hiukkavaaran keskuksen monitoimitalo (15 M ) Uuden Oulun taloussuunnitelmissa on useita peruskorjausinvestointeja tai purettavien palvelukiinteistöjen korvausinvestointeja, joista merkittävimmät ovat: Kastellin monitoimitalo, (42 M ) Länsituulen lukio ja päiväkoti sekä Haukiputaan kirkonkylän alakoulu, (elinkaarihanke, 33 M ). Tästä hankkeesta noin puolet päiväkodista ja kolmannes alakoulusta on uudisrakentamiseen verrattavaa laajennusta. Myllytullin koulun uuden osan peruskorjaus (4,4 M ) Haukiputaan kirkonkylän yläkoulun uudisrakennus, (5,7 M ) Kiiminkijoen koulun muutostyöt ja päiväkoti, (5,4 M ) Tarve- tai hankesuunnitelmavaiheessa olevia palveluinvestointeja ovat lisäksi: Niemenrannan yläkoulu, (10 M ) Kiviniemen päiväkodin laajennus, (2,4 M ) Investoinnit käsitellään syksyllä 2011 yhdistymishallituksessa ja kunnanvaltuustoissa. Seuraava taloussuunnitelma päätetään uuden Oulun valtuustossa joulukuussa

23 7. Asemakaavoitus ja kunnallistekniikka 7.1. Kaupunkisuunnitteluprosessi Kuva 10. Uuden Oulun kaupunkisuunnitteluprosessin vaiheet Rakentamisen edellytykset luodaan kaupunkisuunnitteluprosessilla. Suunnittelu ja rakentaminen asemakaavoituksen käynnistämisestä asunnon valmistumiseen vie keskimäärin neljä vuotta Uuden Oulun asemakaavoitus Asuntoalueet Asemakaavoituksella luodaan edellytyksiä asuntorakentamiselle täydentämällä olevaa yhdyskuntarakennetta sekä laajentamalla kaupunkirakennetta yleiskaavojen mukaisille uusille alueille. Valmistuneet sekä suunnittelukaudella laadittavat asemakaavat mahdollistavat noin kerros- pienkerrostaloasunnon tai rivitaloasunnon sekä noin 360 omakotiasunnon valmistumisen vuosittain uuden Oulun alueella. Kartalla esitettyyn tavoitteelliseen kaavoitusohjelmaan on sisällytetty Oulun, Kiimingin, Haukiputaan, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnissa laaditut kaavoitusohjelmat ohjeellisine aikatauluineen. Oulun kaupungin ja Haukiputaan osalta karttaesitys kattaa vain keskeisimmät kaavoitettavat alueet. Oulun Hiukkavaaran kaavarungossa on alueelle esitetty noin asukasta, noin asuntoa ja työpaikkaa sekä aluekeskustatason palvelut. Hiukkavaaran asemakaavoitus tehdään useassa vaiheessa. Hiukkavaaran ensimmäiselle osa-alueelle, Kivikkokankaalle on suunniteltu pientalovaltainen asuntoalue asunnolle. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen alkaa vuoden 2011 lopulla. Kiulukankaan asemakaava valmistuu vuoden 2012 alussa. Hiukkavaaran kolmannen osa-alueen, Hiukkavaaran keskuksen, asemakaavatyö on käynnistynyt vuoden 2011 alussa ja sinne tullaan osoittamaan pientalovaltainen alue asunnolle ja aluekeskustatason palvelut. Hiukkavaaran neljännen osa-alueen asemakaavoitus käynnistynee vuonna Kuva 11 21

24 Kuva 11 Maankäytön toteuttamisohjelma Uuden Oulun tavoitteellinen kaavoitusohjelma MERKINTÖJEN SELITYS: Asuntoalueet Kaavan valmistumisvuosi Lomakiinteistöt Työpaikka- / palvelualueet Asemakylä, Sipilä Kirkonkylä keskusta Haapakangas Annalankangas Kiviniemi Hätälä Kellon keskusta Ritaportti Haukiharju Kellonväylä Heikinharju Vesalanmäki Hakomäki Kirkonniemi Raatinharju Purontie Korttelit 230 ja 231 Hieta-aho Kortekangas Urheilualue Jäälinjärven eteläranta Laukkukangas Takkulantie Siira Varjakka I Niemenranta IV Niemenranta V Ranta-Toppila Varikko Keskusta Höyhtyä Karhuojanranta Lassilanranta Salonranta Välivainio Kaukovainio Rusko Kiulukangas Vanha Hiukkavaara Saarela Madekoski Hiukkavaaran keskus Mustikkakangas Vesala Yrityspuisto Orion 0 5 km Oulun kaupunki, KEHA, SP/PN

25 Korvenkylän Välikylän tavoitesuunnitelman pohjalta käynnistetty Korvenkylän asemakaavoitus aloitettiin Korvenkylän keskeisistä alueista Kuusamontien kaakkoispuolella. Seuraavana vaiheena asemakaavoitetaan Heikinharjun alue, jonka suunnittelu aloitetaan Oulujokivarren osayleiskaavassa asemakaavoitettavaksi suunniteltujen alueiden kaavoittaminen tehdään osa-alueittain. Madekosken alueen asemakaavan on tarkoitus valmistua Vesalan ja Ylikiimingin kaupunginosissa tonttivaranto on riittävä suunnittelujaksolla Murtomaan kaavoituksen valmistuttua. Uusia kerrostaloalueita on Oulussa viime vuosina asemakaavoitettu maankäytön muutosalueille, mm. teollisuudelta vapautuneille alueille. Oulun täydennysrakentamisesta on laadittu yleiskaavoituksen perusselvitys, jossa keskeisten asemakaava-alueiden täydentämismahdollisuuksia on alustavasti tutkittu. Täydennysrakentamisen suunnittelu on käynnissä mm. Kaukovainion kaupunginosassa ja Höyhtyällä. Ranta-Toppilan asemakaavoitus on käynnistynyt Oulunsalossa asemakaavoitus keskittyy Hailuodontien tuntumaan. Niemenrannassa meren tuntumassa sijaitsevan IV-alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2013 ja asemakaavoitus jatkuu Niemenranta V -alueella koulun läheisyydessä. Varjakan loma-asuntoalueen asemakaavoitus alkaa vuonna Karhuojanrannan, Lassilanrannan ja Salonrannan alueet muodostavat suuren, yhtenäisen, vielä vapaana olevan merenrantaalueen Oulunsalon suuralueella keskellä yhdyskuntarakennetta. Näiden alueiden suunnittelu yhtenä kokonaisuutena osana uuden Oulun merellisyyttä on tärkeää. Alue avaa aivan uuden mahdollisuuden etsiä esimerkiksi ideakilpailun kautta merellisen moninaiskäyttöisyyden ja asumisen yhdistämistä uudessa Oulussa. Suunnittelu voi käynnistyä suunnittelujakson lopulla. Kiimingin asuntotuotannon pääpaino on perinteisesti ollut pientalotuotannossa ja tämä suuntaus jatkuu myös suunnittelukaudella Asuntorakentamisella täydennetään ja laajennetaan yhdyskuntarakennetta tasapainoisesti ja palvelutarjonnan kannalta kestävästi sekä Välikylässä, Jäälissä että Kirkonkylällä. Välikylän asuntotuotannon määräksi on arvioitu 80 asuntoa, jotka ovat omakotitaloja. Asunnot sijoittuvat Välikylässä Takkulantien alueelle jonka asemakaavoitus on jo käynnistynyt sekä Vesalanmäen alueelle. Jäälinjärven pohjoispuolella sijaitsevan Kortekankaan alueen asemakaavoituksen on määrä alkaa vuonna 2011 ja alueen rakentamisen vuonna Kiimingin kirkonkylän asuntorakentamisen kannalta tärkein alue suunnittelukaudella on Hieta-aho, jonka kaavoitus on käynnistymässä ja jonka rakentaminen on tavoitteena aloittaa vuonna Alueen sijainti keskustan välittömässä läheisyydessä tarjoaa mahdollisuuden osoittaa aluevarauksia palveluille ja tiiviille keskusta-asumiselle. Lyhyet etäisyydet kouluihin, päiväkoteihin ja kaupallisiin palveluihin mahdollistavat palvelurakennetta vahvistavan ja yhdyskuntarakennetta kestävällä tavalla täydentävän omakotiasutuksen lisäämisen. Haukiputaan kasvutavoitteiden mukaisen riittävän pientalotonttitarjonnan edellyttämien uusien asemakaavojen painopisteenä on Kirkonkylän alue. Martinniemen ja Kellon suunnilla asemakaavoitus täydentää ja tiivistää kuntarakennetta nykyiseen palveluverkkoon ja ympäristörakentamiseen tukeutuen. Haukiputaan kirkonkylän länsipuolen uusi vaiheittain kaavoitettava Holma-Haapajärvi alue laajentaa asutusta hallitusti kuntakeskuksen palveluihin tukeutuen. Kellon suunnan kasvuun vastataan ensisijaisesti Kiviniemen Hätälä-Vehkaperä asemakaavoituksella, tavoitteena on n. 165 asuntoa ja 400 asukasta. Asemakylän asutusta suunnittelukauden lopulla laajentava Sipilän alue käsittäisi 70 uutta asuntoa ja n. 200 asukasta. Yli-Iin Kirkonkylään laaditaan asemakaavan muutos- ja laajennussuunnitelmaa. Asemakaavassa osoitetaan reilun kokoisia tontteja pääosin omakotirakentamiseen. Alueelle osoitetaan 21 omakotitonttia, kolme rivitalotonttia ja kortteli lämpökeskukselle. Yksi rivitalotonteista turvaa erityisryhmien raken- 23