Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin"

Transkriptio

1 Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 14/2008

2 Tarja Heponiemi, Mikael Wahlström, Marko Elovainio, Timo Sinervo, Anna-Mari Aalto ja Ilmo Keskimäki Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 14/2008

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Työ ja yrittäjyys 14/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tarja Heponiemi, Mikael Wahlström, Marko Elovainio, Timo Sinervo, Anna-Mari Aalto ja Ilmo Keskimäki Julkaisuaika Toukokuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin Tiivistelmä Tämän katsauksen tarkoitus on tarjota yleiskuva siitä, mitä tutkimusten perusteella tiedetään työttömyyden ja terveyden välisistä yhteyksistä, vajaakuntoisten työllistymisen esteistä ja työttömien terveysinterventioista. Tavoitteena on myös jäsentää tätä aihetta koskeva tutkimustieto, arvioida tutkimusnäytön laatua ja osoittaa tutkimuksen aukkokohtia. Katsaus on tehty käyttäen keskeisiä elektronisia tietokantoja ja rajattu pääosin koskemaan vuoden 1995 jälkeen kansainvälisissä ja kansallisissa tiede-aikakauslehdissä sekä kansallisissa raporteissa julkaistuja tutkimuksia ja tutkimuskatsauksia. Myös tekeillä olevia ja raportoimattomia suomalaisia tutkimuksia sisällytettiin mukaan. Näyttöä siitä, että työttömät voivat huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset, löytyi runsaasti. Syy- ja seuraussuhteet ovat kuitenkin vielä epäselvät, koska suuressa osassa tutkimuksia on käytetty poikkileikkausasetelmaa ja useissa tutkimuksissa on myös selkeitä menetelmällisiä heikkouksia. Työttömyyden on osoitettu vaikuttavan haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. Toisaalta on paljon näyttöä myös siitä, että huono terveys ja varsinkin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kestoon. Terveemmät siis työllistyvät nopeammin ja heikomman terveyden omaavat joutuvat todennäköisemmin työttömiksi. Työttömyydestä ja sen myötä heikkenevästä terveydestä ja työkyvystä näyttäisi siis helposti tulevan itseään vahvistava kierre. Monet tekijät ja yksilölliset ominaisuudet voivat lieventää (vahva sosiaalinen tuki, hyvä itsetunto ja hyvät selviytymiskeinot) tai pahentaa (toistuvat työttömyysjaksot, pitkäaikainen työttömyys, korkea ikä, häpeä, taloudelliset vaikeudet, alkoholin käyttö ja mielenterveysongelmat) työttömyyden terveysvaikutuksia. Yhteydet ovat usein monimutkaisia ja tulokset vielä suhteellisen hajanaisia ja epäjohdonmukaisia, joten tietoa häiritsevistä tekijöistä ja suojaavista tekijöistä tarvitaan vielä lisää. Työttömien terveysinterventioita on tehty suhteellisen vähän sekä Suomessa että muualla. Tavallisesti työttömille suunnattujen interventioiden tavoitteena on ollut kehittää heidän henkilökohtaisia taitojaan, selviytymiskeinojaan tai vähentää stressiä; mielenkiinnon kohteena on vain harvoin ollut terveys. Siksi tarvitaan ehdottomasti lisää laadukkaita ja tieteelliset kriteerit täyttäviä työttömien terveysinterventio-tutkimuksia, joissa on satunnaistettu koeasetelma tai kvasi-kokeellinen asetelma ja riittävän pitkä seuranta. Vajaakuntoisten työllistymisen esteitä ja keinoja työssä pysymisen tukemiseksi pitäisi tutkia enemmän ja todettuja esteitä pitäisi pyrkiä aktiivisesti purkamaan. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, puh Asiasanat työttömyys, vajaakuntoiset, työttömien terveys, interventiot, työllistyminen ISSN Kokonaissivumäärä 86 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 17 Kustantaja Edita Publishing Oy

4 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja -sarjan 14. niteenä julkaistaan Tarja Heponiemen, Mikael Wahlströmin, Marko Elovainion, Timo Sinervon, Anna-Mari Aallon ja Ilmo Keskimäen tutkimus Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Tutkimuksen lähtökohtana on se, että yhteiskunnassa ilmenevät terveyserot ovat suuria juuri työttömien ja työllisten välillä eivätkä ne ole osoittaneet edes viitteitä vähenemisestä. Kuitenkin vallitsevana on pyrkimys terveyserojen pienentämiseen. Tämä tavoite on ilmaistu mm. pääministeri Matti Vanhasen I hallituksen ohjelmassa. Tutkimukset, jotka koskevat työttömien terveyden syitä ja seurauksia sekä heidän terveystilaansa parantavia interventioita, ovat kuitenkin hajanaisia niin aiheiltaan kuin laatutasoltaankin. Tämän vuoksi työministeriö, Kansaneläkelaitos (Kela), sosiaali- ja terveysministeriö sekä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) päättivät ensinnä selvittää olemassa olevien tutkimusten annin ja tilanteen. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut työmarkkinaneuvos Matti Sihto työministeriöstä. Jäseninä ovat toimineet yhteiskuntatutkimuksen päällikkö Jouko Kajanoja ja terveystutkimuksen päällikkö Timo Klaukka Kansaneläkelaitokselta, neuvotteleva virkamies Eero Lahtinen ja neuvotteleva virkamies Timo Tanninen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä ylitarkastaja Pentti Lehmijoki ja ylitarkastaja Patrik Kuusinen työministeriöstä. Tutkimushankkeen on rahoittanut Kansaneläkelaitos. Helsingissä huhtikuussa 2008 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

5 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Katsauksen menetelmät Työttömyyden ja terveyden välinen yhteys Kausaalinen yhteys Terveysvalikoituminen Uudelleen työllistyminen Ikäerot Sukupuolierot Terveyskäyttäytyminen Muut muovaavat tekijät Taloudelliset vaikeudet Työttömyyden kesto Henkilökohtaiset ominaisuudet Konteksti Meneillään olevat tutkimukset Yhteenveto Vajaakuntoiset Työllistymisen esteitä Meneillään olevat tutkimukset Yhteenveto Interventioiden vaikuttavuus Tuettu työllistyminen Meneillään olevat tutkimukset Yhteenveto Menetelmistä ja tulevaisuuden tutkimustarpeista Pohdinta Lähteet... 68

6 9 1 Johdanto Viime vuosina Suomen yhteiskunnallista kehitystä ja keskustelua ovat leimanneet kaksi paradoksaalisesti yhteen liittyvää teemaa: työttömyys ja työvoimapula. Työttömien määrä kolminkertaistui 1990-luvun alun taloudellisen laman aikana työttömästä noin työttömään (Kontula & Koskela 1993), eikä työllisyys ole vieläkään palautunut lamaa edeltävälle tasolle. Samalla ennusteet lupaavat taloudellista kehitystä uhkaavaa työvoimavajetta suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Näiden toisiinsa liittyvien trendien taitekohdassa tarvitaan tietoa toisaalta siitä, kuinka työttömien ihmisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan ylläpitää, ja toisaalta, kuinka vähenevästä työvoimasta saadaan työhön mahdollisimman suuri osa. Aihetta käsittelevät tutkimukset ovat jakaantuneet työttömyyden terveys- ja hyvinvointivaikutusten epidemiologiseen tutkimukseen ja erityisesti vajaakuntoisten interventio- ja politiikkapainotteiseen tutkimukseen. Tutkimustietoa työttömyyden ja terveyden välisestä yhteydestä, vajaakuntoisten työllistymisestä ja näitä molempia mahdollisista helpottavista interventioista on meillä Suomessa ja maailmalla kertynyt suhteellisen paljon, mutta tieto on vielä melko hajallaan. Tutkimusta on myös tehty varsin erilaisista lähtökohdista ja tieteen traditioista käsin, eikä aiheesta ole kovin helppo saada yhtenäistä kuvaa. Kehittämisen takana olevan tutkimusnäytön laatu ja taso on hyvin kirjavaa. Toisaalta työttömyyden, työllistymisen esteiden, vajaakuntoisuuden ja terveyden välisiä monimutkaisia prosesseja on sinänsä vaikea yhden tutkimuksen tai tutkimustradition avulla tyhjentävästi hahmottaa. Työttömyys on monissa yhteyksissä yhdistetty terveysongelmiin, jotka taas osaltaan hankaloittavat ja voivat jopa estää työttömien työllistymisen. Pitkä työttömyys saattaa johtaa suurempiin terveysongelmiin ja altistaa vajaakuntoisuuteen. Tämän katsauksen tarkoitus onkin koota ja jäsentää tätä aihetta koskevaa tutkimustietoa, arvioida tutkimusnäytön laatua sekä osoittaa tutkimuksen aukkokohtia. Katsausta luettaessa on huomioitava, että pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet ja vajaakuntoiset menevät helposti ryhminä päällekkäin, joten vaikka keskityttäisiin vajaakuntoisten ongelmiin, ne koskevat usein myös ikääntyneitä ja pitkäaikaistyöttömiä.

7 10 2 Katsauksen menetelmät Tämän katsauksen tarkoituksena on tarjota yleiskuva tutkimuksesta työttömyyden ja terveyden välisistä yhteyksistä, vajaakuntoisten työllistymisen esteistä ja työttömien terveysinterventioista. Katsauksen rajaamisessa käytettiin lähinnä tutkimusnäytön laatukriteereitä, vaikka kovin tiukkaa ja yksiselitteistä säännöstöä ei tutkimuskentän laajuuden vuoksi voitu käyttää. Tutkimusnäytön kriteerihierarkioista (tapaustutkimukset, poikkileikkausasetelmat, pitkittäisasetelmat, satunnaistetut kokeet, satunnaistettujen kokeiden kriittiset katsaukset tms.) pyrittiin kuitenkin ottamaan mukaan mahdollisimman luotettavat tutkimukset ja tutkimuskatsaukset. Tämä katsaus on tehty käyttäen keskeisiä elektronisia tietokantoja (Ebsco ASE, Psycinfo, Social Care Online, Libris, StakesLib, Assia, Sociological abstracts, Social services abstracts, Eric, Linda ja Arto) ja rajattu pääosin koskemaan vuoden 1995 jälkeen kansainvälisissä ja kansallisissa tiede-aikakauslehdissä sekä kansallisissa raporteissa julkaistuja tutkimuksia ja tutkimuskatsauksia. Pois on jäänyt varmasti tärkeitäkin yksittäisiä julkaisuja ja kokonaisia tutkimuslinjoja, mutta toivottavasti lukija saa kuvan aihealueen tärkeimmistä teemoista, saaduista tuloksista ja tutkimusprosessien vaiheista. Myös tekeillä olevia ja raportoimattomia suomalaisia tutkimuksia sisällytettiin tähän katsaukseen. Näitä tutkimuksia etsittiin yliopistojen, tutkimusrahoittajien sekä tutkimus- ja asiantuntijalaitosten hanketietokannoista. Lisäksi otettiin yhteyttä sellaisiin tutkimusta tekeviin valtion laitoksiin, kansalaisjärjestöihin ja yrityksiin, joilla ei ole avointa hanketietokantaa ja joiden toimenkuva liittyy työllistymiseen tai terveyteen. Näiden toimenpiteiden ohella oltiin yhteydessä moniin tässä katsauksessa lainattuihin suomalaisiin tutkijoihin, joiden verkostojen ja tietämyksen avulla löydettiin useita tutkimushankkeita ja vielä julkaisemattomia tutkimuksia. Tämän katsauksen teemana on terveys ja vajaakuntoisuus, joten interventioita koskevassa osassa keskitytään interventioihin, jotka on suunnattu a) vajaakuntoisten työllisyyden tai hyvinvoinnin parantamiseksi tai b) työttömien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Katsauksessa ei siis käsitellä lukuisia tutkimuksia, joissa keskitytään interventioiden työllistämispotentiaaleihin muilla kuin vajaakuntoisilla.

8 11 3 Työttömyyden ja terveyden välinen yhteys Kansainvälisiä ja suomalaisia tutkimuksia Useat meta-analyysit ja katsaukset osoittavat, että työttömät voivat sekä psyykkisesti että fyysisesti heikommin kuin työssä olevat, mutta näyttöä kausaalisen yhteyden varmistamiseksi tarvitaan lisää (Jin, Shah & Svoboda 1995; McKee-Ryan, Song, Wanberg & Kinicki 2005; Shortt 1996; Weber & Lehnert 1997). Roos kumppaneineen (Roos, Lahelma, Saastamoinen & Elstad 2005) havaitsi, että pohjoismaissa (Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi) työttömät raportoivat terveytensä huonommaksi kuin työtä tekevät ja työttömillä oli myös muita enemmän rajoittavia pitkäaikaissairauksia. Työttömien terveys ja fyysinen toimintakyky voi myös heiketä nopeammin kuin työtätekevien (Ross & Mirowsky 1995). Työttömyyden on myös useissa tutkimuksissa todettu lisäävän itsemurhia niin Suomessa (Heikkinen ym. 1997; Heikkinen, Isometsä, Aro, Sarna & Lönnqvist 1995; Ostamo, Lahelma & Lönnqvist 2001) kuin muissakin maissa (Blakely, Collings & Atkinson 2003; Lewis & Sloggett 1998; Platt & Hawton 2000; Qin, Agerbo & Mortensen 2003; Yamasaki, Sakai & Shirakawa 2005). Esimerkiksi Blakelyn ja kumppanien (Blakely ym. 2003) kolmen vuoden itsemurhaseurannassa havaittiin, että työttömillä oli yli kaksinkertainen itsemurhariski verrattuna työllisiin ja sensitiivisyysanalyysien mukaan noin puolet tästä lisääntyneestä riskistä selittyi mielenterveyshäiriöillä. Työttömillä on myös suurempi kuolleisuusriski kuin työllisillä. Kahdentoista vuoden kuolleisuusseurannassa Ruotsissa työvoiman ulkopuolella olevilla (esimerkiksi työttömät, opiskelijat, kotirouvat ja eläkeläiset) oli suurempi kuolleisuusriski kuin työllisillä (Rosvall, Chaix, Lynch, Lindström & Merlo 2006). Ruotsalaisessa pitkässä 24 vuoden seurannassa havaittiin työttömyyden olevan yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen, vaikka suuri joukko sosiaalisia, käyttäytymiseen, työhön ja terveyteen liittyviä tekijöitä otettiin huomioon (Nylen, Voss & Floderus 2001). Viiden vuoden seurannassa kuolleisuusriski aiemmin työttömillä miehillä oli yli kolminkertainen ja 24 vuoden seurannassa miehillä 1,43 ja naisilla 1,98. Taiwanilaisessa kahden vuoden pitkittäisessä kohorttitutkimuksessa, johon sisältyi kontrolliryhmä, havaittiin työttömyyden olevan yhteydessä suurempaan kuolleisuusriskiin. Työttömillä miehillä oli suurempi riski kuolla verenkiertoelinsairauksiin, ruoansulatuselinsairauksiin, muihin sairauksiin (pois lukien syöpä ja edellä mainitut) ja ulkoisiin syihin (ei itsemurhat). Naisilla kuolleisuusriski oli suurempi vain kaikissa muissa sairauksissa (Tsai, Lan, Lee, Huang & Chou 2004). Lynge (1997) totesi katsauksessaan työttömyyden ja syövän välisistä yhteyksistä työttö-

9 12 millä miehillä olevan noin 25 prosenttia suurempi riski kuolla syöpään kuin työllisillä. Tämä riski jatkui pitkään työttömyyden alkamisen jälkeen ja pysyi, vaikka sosiaalinen luokka, tupakointi, alkoholin käyttö ja aiemmat sairauspäivät otettiin huomioon. Suurentunut riski tulee lähinnä keuhkosyövästä, muttei kuitenkaan ole täysin selitettävissä eroilla tupakoinnissa. Suomalaisilla Terveys aineiston työttömillä havaittiin olevan enemmän tyydyttämättömiä fyysisiä terveystarpeita kuin työllisillä, paljolti työttömien suuremman määrän vuoksi, sekä terveysriskejä (tupakointi, verenpaine, lihavuus ja kolesteroli) (Nyman, Häkkinen, Alha & Keskimäki, In press). Työttömät eivät olleet käyneet hoitamassa näitä vaivoja yhtä todennäköisesti kuin työlliset. Työttömät saivat myös vähemmän ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa kuin työlliset. Keskimääräinen lääkärikäyntien määrä oli työttömillä tässä Nymanin ja kumppanien tutkimuksessa suurempi kuin työllisillä, mutta kun otettiin huomioon työttömien korkeampi ikä ja muut taustamuuttujat (esimerkiksi sukupuoli, koulutus, matkan pituus lääkärille, perheen tulot ja asumisalue), oli tulos, että työttömien todennäköisyys lääkärissä käynteihin olikin pienempi kuin työllisten. Hoito hermostuneisuuteen, masennukseen ja alkoholin väärinkäyttöön oli yleisempää työttömillä. Pitkäaikaistyöttömillä riski lääkärissä käynteihin oli viisi kertaa suurempi kuin työllisillä, minkä tekijät näkivät rasittavan suuresti terveydenhuoltojärjestelmäämme (Nyman ym., In press). Toisessa suomalaista koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että vakituisesti työssä käyvillä oli enemmän työterveyslääkärikäyntejä ja yksityislääkärikäyntejä kuin työttömillä tai pätkätyöläisillä, kun taas työttömät ja pätkätyöläiset käyttivät enemmän julkisia terveyspalveluja kuin työlliset (Virtanen, Kivimäki, Vahtera & Koskenvuo 2006). Suomalaisten tutkimusten mukaan siis työttömät kylläkin käyttävät enemmän yleisiä terveyspalveluja, mutta he eivät kuitenkaan saa tarpeeksi näitä palveluja, koska sairastavuus on heillä suurempi ja täten myös tarve palveluihin suurempi. Myös kansainväliset tutkimukset tukevat tätä ajatusta, esimerkiksi britannialaisilla työttömillä on havaittu enemmän yleislääkärissä käyntejä (Carr-Hill, Rice & Roland 1996) ja ruotsalaisilla työttömillä enemmän sairaalajaksoja (Hyde, Hagberg, Oxenstierna, Theorell & Westerlund 2004) kuin työssä käyvillä. Ruotsalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että työttömillä oli tyydyttämättömiä terveyspalvelutarpeita varsinkin psykologisissa ongelmissa (Åhs & Westerling, In press). Espanjalaisilla havaittiin työttömillä vähemmän erikoislääkärin käyntejä keuhko-ongelmissa (Kogevinas ym. 1998). Tutkittaessa kuopiolaisia raskauksia havaittiin työttömyyden olevan yhteydessä nuorempaan raskausikään, ei-naimisissa olemiseen, ylipainoon, anemiaan, tupakointiin, alkoholin käyttöön ja aiempiin raskauden keskeytymisiin (Raatikainen, Heiskanen & Heinonen 2006). Havaittiin myös, että työttömillä äideillä oli useammin raskausajan suhteen pienipainoisina syntyneitä lapsia. Riskit olivat erityisen suuria perheissä, joissa molemmat vanhemmat olivat työttömiä.

10 13 Mielenterveyshäiriöt ovat työttömillä yleisempiä kuin työssä olevilla. Suomalaisessa väestöpohjaisessa (1 800 henkilön otos) kolmen vuoden seurannassa mielenterveyshäiriö (mitattu GHQ:lla; General Health Questionnaire) löytyi 15,8 prosentilla miehistä ja 21 prosentilla naisista vuonna 1993 (Viinamäki, Hintikka, Kontula, Niskanen & Koskela 1999). Työttömien miesten mielenterveys koheni vuosien 1993 ja 1995 välillä, mutta naisten ei, mikä viittaisi siihen, että miehet sopeutuivat lamaan paremmin kuin naiset. Subjektiivinen taloudellinen tilanne oli voimakkaasti yhteydessä mielenterveyteen sekä naisilla että miehillä. Noin puolet niistä, joiden mielestä heidän taloudellinen tilanteensa oli huono, kärsivät mielenterveyshäiriöstä (Viinamäki ym. 1999). Suomalaisessa väestöpohjaisessa tutkimuksessa työttömien miesten riski pysyväisluonteiseen toivottomuuteen oli yli seitsenkertainen verrattuna työssä oleviin (Haatainen ym. 2003). Poikittaistutkimusnäyttöä työttömyyden ja terveyden välisestä yhteydestä on suhteellisen paljon. Lahelman, Rahkosen ja Huuhkan (1997) väestöpohjaisessa tutkimuksessa verrattiin poikittaistutkimuksina suomalaisia aikuisia vuosina 1986 ja Terveysmittareina käytettiin rajoittavia pitkäaikaissairauksia ja itse-arvioitua terveyttä. Molempina vuosina työttömyys oli yhteydessä huonompaan itse-arvioituun terveyteen ja enempiin pitkäaikaissairauksiin. Naisilla yhteys oli heikompi kuin miehillä molemmilla tutkimuskerroilla. Miehillä oli tapahtunut jonkin verran tasoittumista, eli vuonna 1994 yhteys ei ollut enää yhtä voimakas kuin vuonna Tätä voidaan selittää jonkin verran 1990-luvun alun lamalla; eli voidaan olettaa, että vuonna 1986 työttömät olivat valikoituneempi joukko kuin 1994, jolloin työttömyys oli yleisempää. Suomalaisessa Terveys aineistossa työttömyys oli yhteydessä masennukseen, ahdistuneisuushäiriöihin ja alkoholin lisääntyneeseen kulutukseen (Pirkola ym. 2005). Väestöpohjaisessa poikittaistutkimuksessa espanjalaisilla työttömillä oli suurempi riski sairastaa kroonista keuhkoputkentulehdusta ja keuhkoputkentulehduksen kaltaisia oireita kuin työssäkäyvillä (Kogevinas ym. 1998). Riski selittyi jonkin verran yleisemmällä tupakoinnilla, huonommalla asumisella ja aiemmalla työperäisellä altistumisella. Samassa tutkimuksessa havaittiin työttömien käyttävän myös vähemmän erikoislääkärien palveluja hengitystieongelmiinsa kuin työssä käyvien. Brittiläisessä poikittaistutkimuksessa havaittiin, että työttömillä oli enemmän hermostuneisuutta, masentuneisuutta ja itseluottamuksen puutetta ja he kokivat itsensä vähemmän onnellisiksi kuin työlliset (Theodossiou 1998). Tämä yhteys pysyi myös verrattaessa työttömiä matalapalkkaisiin työssä oleviin, minkä tulkittiin korostavan työttömyyden psykologisten vaikutuksien merkitystä, eikä vain taloudellisten. Tehtaan sulkemisen uhan alla olleilla kaivostyöläisillä on havaittu olevan heikompi mielenterveys, enemmän alkoholinkäyttöä ja useampia käyntejä lääkärillä kuin

11 verrokeilla, joiden tehtaassa ei ollut lopettamisen uhkaa (Rowlands & Huws 1995). Siten jo työttömyyden uhan voi todeta olevan terveysriski. Suomalaisessa poikittaistutkimuksessa pitkäaikaistyöttömyys oli yhteydessä vaikeaan masennukseen ja alkoholin päihtymyskäyttö pahensi tätä yhteyttä (Hämäläinen ym. 2005). Työttömyys on poikittaistutkimuksissa myös yhdistetty neuroottisuuteen (Jenkins ym. 2003). Norjalaisessa kahden vuoden pitkittäistutkimuksessa suoritettiin työttömille terveystarkastus ja havaittiin, että työttömien terveys (varsinkin tuki- ja liikuntaelin sekä mielenterveysongelmat) oli heikompi verrattuna työllisiin (Claussen 1993). Työttömillä yleisempiä kuin työllisillä olivat lääkärin diagnoosit, tupakointi, alkoholin käyttö (vain miehillä), korkea kolesteroli (vain naisilla) ja alhaisempi verenpaine. Suomalaisia selvityksiä 14 Vantaan terveystarkastuskokeilussa pitkäaikaistyöttömiä (keski-ikä 43 vuotta) verrattiin Finriski-tutkimuksen vantaalaisiin ja havaittiin, että pitkäaikaistyöttömillä oli korkeampi verenpaine ja he tupakoivat enemmän (Kanerva-Poranen 1996). Pitkäaikaistyöttömät naiset olivat harvemmin ylipainoisia, mutta kokivat enemmän päänsärkyä ja vatsakipuja verrattuna vantaalaiseen aikuisväestöön. Myös alkoholin käyttö oli yhteydessä heikentyneeseen hyvinvointiin ja masennukseen. Tuloksiin täytyy kuitenkin suhtautua suurella varauksella, sillä luotettavaa tilastollista vertailua ei kyetty tekemään verrokkiryhmän pienuuden vuoksi. Selvityksessä taloudellisen laman vaikutuksista suomalaisiin havaittiin, että työttömät miehet ja yli kuusi kuukautta työttömänä olleet naiset arvioivat terveytensä yli kaksi kertaa muita useammin huonoksi (Kontula, Viinamäki & Koskela 1998). Yli kuusi kuukautta työttömänä olleet raportoivat muita yleisemmin lääkärin diagnostisoiman ainakin kohtalaisesti haittaavan sairauden. Työttömät miehet olivat käyttäneet psyykenlääkkeitä noin kaksi kertaa useammin kuin työssä olevat miehet. Naisilla psyykenlääkkeiden käyttö oli yleisempää yli kuusi kuukautta työttöminä olleilla. Työttömillä naisilla ja yli kuusi kuukautta työttömänä olleilla miehillä oli noin kaksi kertaa useammin mielenterveysoireita, ja yli kuusi kuukautta työttömänä olleilla sekä miehillä että naisilla oli myös kaksi kertaa useammin mielenterveyshäiriö (miehet 26 %, naiset 39 %). Työttömät tunsivat itsensä varsin usein arvottomiksi ja onnettomiksi ja olivat menettäneet itseluottamuksensa sekä kokivat ongelmia selvitä vaikeuksistaan. Työttömillä miehillä itsemurha-ajatukset olivat kolme kertaa yleisempiä ja naisilla kaksi kertaa yleisempiä kuin muilla. Työttömät olivat käyttäneet terveyskeskuspalveluja hieman useammin kuin muut ja mielenterveyspalveluja noin kaksi kertaa muita enemmän. Muita terveyspalveluja työttömät olivat käyttäneet vähemmän. (Kontula ym )

12 15 Raportissa vuotiaista tamperelaisista pitkäaikaistyöttömistä puolet piti työkykyään hyvänä tai melko hyvänä (Virtanen, Saloniemi, Nygård & Lehtomäki 1996). Verratessaan työkykyään parhaimpaan mahdolliseen 16 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä antoi itselleen arvon 4 tai sen alle (asteikolla 0 10). Työkykyarvioiden keskiarvo oli 6,6. Työkyky heikkeni iän myötä. Mieliala oli alentunut joka kolmannella ja henkinen hyvinvointi 37 prosentilla. Keskimääräinen painoindeksi oli 26,8 eli lievän ylipainon tasolla. Alkoholin käyttö oli lisääntynyt noin joka viidennellä ja vähentynyt noin joka neljännellä miehellä. Naisten alkoholin käyttö oli pysynyt ennallaan tai vähentynyt. 17 prosenttia arveli ruokavalion huonontuneen työttömyyden takia. Tapojaan huonontaneet olivat yleisimmin nuoria, peruspäivärahalla olevia ja miehiä. (Virtanen ym ) Suomalaisten työttömien työkykyindeksiä tutkittiin vuonna 2005 ja todettiin, että vaikka työttömien työkyky on keskimäärin palkansaajia huonompi niin kuitenkin noin 60 prosenttia työttömistä pitää työkykyään erinomaisena tai hyvänä (Holm, Jalava & Ylöstalo 2006). Toistuvaistyöttömillä ja pitkäaikaistyöttömillä oli heikompi työkyky kuin muilla työttömillä. Alle 45-vuotiaista työttömistä vajaalla kymmenellä prosentilla ja yli 45-vuotiaista reilulla kahdellakymmenellä prosentilla oli heikko työkyky. Työttömillä naisilla työkyky heikkeni iän myötä selvemmin kuin miehillä. Kuitenkin nuorten työttömien miesten syrjäytymisriski oli noin kolminkertainen verrattuna nuoriin työttömiin naisiin. Työttömillä oli myös enemmän lääkärin toteamia sairauksia kuin työllisillä. (Holm ym ) 3.1 Kausaalinen yhteys Meta-analyysit ja katsaukset osoittavat, että työttömyyden ja hyvinvoinnin välillä on negatiivinen yhteys ja että tämä yhteys saattaa olla kausaalinen (esimerkiksi McKee-Ryan ym. 2005; Weber & Lehnert 1997). Jin ja kumppanien (1995) katsaus esitti aiempien pitkittäistutkimusten säännönmukaisesti antavan tukea työttömyyden vaikutuksista lisääntyneisiin itsemurhiin, mielenterveysongelmiin, yleisiin terveysongelmiin ja terveyspalvelujen lisääntyneeseen käyttöön, kun taas mielenterveyspalveluja ja alkoholin käyttöä koskevat tulokset olivat epäjohdonmukaisempia. Tulokset eivät kuitenkaan olleet kovin spesifisiä; työttömyyden ei voida nähdä aiheuttavan juuri jotain tiettyä sairautta tai oiretta, vaan terveysvaikutusten kirjo näyttäisi olevan hyvin laaja. Katsauksessaan Shortt (1996) totesi, että säännönmukaisimmin näyttöä on työn menettämisen aiheuttamasta lievästä hermostuneisuudesta, masennuksesta, itsemurhista, sydäntaudeista, verenpaineen noususta ja hengityselinsairauksista. Hänen mielestään tulisi kuitenkin pitää mielessä, että työssäkäynti on myös suuri sairauksien ja kuolleisuuden aiheuttaja. Myös Weber ja Lehnert (1997) painottivat katsauksessaan, että vaikkakin näyttöä verenkiertoelinsairauksien ja työttömyyden välisestä yhteydestä on jonkin verran,

13 16 ei näyttö ole vielä riittävää tutkimusten monien heikkouksien takia. Pitävän näytön saaminen ei ole helppoa: sydän- ja verisuonitautien kehittyminen kestää varsin kauan, ja esimerkiksi ateroskleroosin on havaittu alkavan osin jo lapsuudessa (Raitakari ym. 2003). Yksittäisistä tutkimuksista esimerkiksi yhdysvaltalaistutkimuksessa eläkeikää lähestyvillä vuotiailla havaittiin vastentahtoisen työn menetyksen olevan yhteydessä kaksinkertaiseen riskiin saada aivohalvaus kuuden ja kymmenen vuoden seurannassa (Gallo ym. 2004; Gallo, Teng ym. 2006) sekä sydäninfarkti kymmenen vuoden seurannassa (Gallo, Teng ym. 2006). Diagnosoitujen sairauksien lisäksi työttömyyden on myös havaittu lisäävän riskiä itse arvioida terveytensä huonommaksi (Nyman 2002). Työttömyyden on myös todettu altistavan mielenterveyden heikkenemiselle ja masennuksen lisääntymiselle. Australialaisessa 4 vuoden pitkittäistutkimuksessa työttömyys oli merkitsevä syy psykologisiin häiriöihin (GHQ) vuotiailla nuorilla, jotka aiemmin olivat olleet töissä eivätkä olleet aiemmin kärsineet psykologisista ongelmista (Morrell, Taylor, Quine, Kerr & Western 1994). Uudelleen työllistyminen vähensi näitä ongelmia, mikä puhunee sen puolesta, että työttömyys olisi ollut näiden ongelmien taustalla. Nymanin (2002) väitöskirjassa havaittiin 7-8 vuoden seurannassa suomalaisilla työttömyyden lisäävän riskiä masentua. Työllisyyden laadulla voi myös olla merkitystä, sillä pysyvän työllistymisen on näytetty johtavan vähäisempiin psykologisiin ongelmiin, kun taas työttömyyden ja määrä-aikaisuuden on näytetty johtavan huonontuvaan terveyteen (Virtanen ym. 2005). Eräässä tutkimuksessa havaittiin, etteivät työttömyys ja köyhyys kyenneet ennustamaan niin lyhyessä ajassa kuin 12 kuukaudessa mielenterveysongelmien puhkeamista, mutta kylläkin jo aikaisempien ongelmien pysymistä ja pahentumista (Weich & Lewis 1998). Brittiläisessä tutkimuksessa seurattiin miestä syntymästä 33-vuotiaaksi asti (data koottiin syntymästä ja 7-, 11-, 16-, 23- ja 33-vuotiaina) ja seurattavana muuttujana oli masennuksen tai hermostuneisuuden puhkeaminen, joka johti lääkärin konsultaatioon vuotiaana (Montgomery, Cook, Bartley & Wadsworth 1999). Riski sairastumiseen oli yli kaksinkertainen niillä, joilla oli ollut työttömyyttä edellisenä vuotena, kun mahdolliset häiritsevät tekijät kuten aiempi masennus tai hermostuneisuus otettiin huomioon. Työttömyyden kumuloituminen ei ollut alkuperäisessä aineistossa yhteydessä sairastumiseen, mutta kun aineistosta poistettiin henkilöt, joilla 23-vuotiaana oli jo ollut masennusta tai ahdistuneisuutta, kaikki yhteydet tulivat voimakkaammiksi, ja myös kumuloitunut työttömyys oli yhteydessä sairastumiseen. Useammilla peräkkäisillä työn menetyksillä voi olla kumulatiivisia vaikutuksia henkilön hyvinvointiin. Kuitenkin tutkittaessa peräkkäisten työn menetysten vai-

14 17 kutuksia yli viisikymppisten masennukseen havaittiin jonkin asteista sopeutumista useampien työn menetysten seuratessa toisiaan. Ensimmäisen työn menetyksen vaikutus oli suurin, ja kahden työn menetyksen havaittiin olevan yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua kliiniseen masennukseen, mutta tästä useampien työn menetyksien kumulatiiviset vaikutukset eivät olleet enää niin suuria (Gallo, Bradley, Teng & Kasl 2006). Jopa lyhyetkin työttömyysjaksot näyttäisivät heikentävän henkilön työkykyä. Seurattaessa työttömiä, jotka olivat aloitettaessa olleet työttöminä alle 12 kuukautta, havaittiin vuoden aikana heidän fyysisen työkykynsä (ergometrinen polkupyörätesti) laskeneen ja plasman kortisolitason (joka kuvaa stressitasoa) nousseen (miehillä) (Maier ym. 2006). Fyysinen työkyky laski noin 16 prosenttia vuoden aikana. Samassa tutkimuksessa verrattiin myös poikittaistutkimuksessa näitä lyhytaikaisesti työttömiä pitkäaikaistyöttömiin, jotka olivat olleet työttöminä pitempään (yli vuoden). Pitkäaikaistyöttömillä havaittiin lyhytaikaisia työttömiä huonompi fyysinen työkyky ja korkeammat kortisolitasot. Pitkäaikaistyöttömillä oli 18 prosenttia huonompi työkyky kuin lyhytaikaistyöttömillä. Myös psykosomaattisia oireita oli sitä enemmän, mitä pidempään työttömyyttä oli kestänyt. Tulokset viittaavat siihen, että työttömyyden kestäessä henkilön työkyky ja fyysinen kunto heikkenevät edelleen. 3.2 Terveysvalikoituminen Huonon fyysisen terveyden on todettu altistavan työttömyydelle. Keski-ikäisillä suomalaisilla työttömyyttä voitiin ennustaa neljä vuotta aikaisemmilla terveysongelmilla (Leino-Arjas, Liira, Mutanen, Malmivaara & Matikainen 1999) ja 7 8 vuotta aikaisemmilla lääkärikäynneillä (Nyman 2002). Suomalaisilla julkisen sektorin työntekijöillä sairauspoissaolojen havaittiin lisäävän todennäköisyyttä joutua työttömäksi kolmen vuoden seurannassa määräaikaisilla naisilla, muttei miehillä eikä pysyvässä työsuhteessa olevilla (Virtanen, Kivimäki ym. 2006). Italialaisessa kymmenen vuoden seurantatutkimuksessa koko Turinin vuotiaista asukkaista sairaalajaksot lisäsivät hieman työttömyysriskiä, riskiä jäädä ennenaikaiselle eläkkeelle ja päätyä alhaisemman statuksen työhön (Cardano, Costa & Demaria 2004). Suomalaisilla määräaikaisella työsopimuksella olevilla julkisen sektorin työntekijöillä oli 4 vuoden seurannassa suurempi todennäköisyys joutua työttömäksi tai epävakaalle työuralle, mikäli heillä oli seurannan alussa huonoksi arvioitu terveys (Virtanen ym. 2005). Neljän vuoden pitkittäistutkimuksessa vuotiailla suomalaisilla rakennustyöläisillä tulevaa pitkäaikaista (yli 24 kk) työttömyyttä voitiin ennustaa ruoansulatushäiriöillä, ihovaivoilla ja neurologisilla häiriöillä (Lei-

15 18 no-arjas ym. 1999). Yleisimmät työttömyyttä lisäävät vaivat olivat vatsavaivat, pohjukaissuolen mahahaava, allerginen ihottuma ja näön häiriöt. Ruoansulatuselinvaivat kuitenkin menettivät merkitsevyytensä, kun tupakointi ja alkoholinkäyttö otettiin mukaan ennusteeseen. Eurooppalaisen elinolotutkimuksen (ECHP) Suomen paneeliosatutkimuksessa havaittiin, että vuosina työttömyyden ja terveyden välisessä yhteydessä oli enemmänkin kyse siitä, että heikko terveys altisti työttömyydelle kuin että työttömyys olisi vaikuttanut koettuun terveydentilaan (Böckerman & Ilmakunnas 2007). Pitkäaikaistyöttömyys toisaalta taas näytti olevan itsenäistä ennustavaa vaikutusta koettuun terveyteen Tutkimus Kanadassa osoitti työttömyyskausien kestävän pitempään, jos terveys on heikentynyt, mikä osaltaan selittää sen, että työttömien joukossa on vähemmän terveitä kuin työllisten joukossa (Stewart 2001). Myös mielenterveysongelmat altistavat työttömyydelle. Suomalaisella terveydenhuollon henkilöstöllä havaittiin, että sairaalajaksot mielenterveysongelmien takia ennustivat myöhempää työttömyyttä sekä miehillä että naisilla (Heponiemi ym., In press). Kun Yhdysvalloissa puolen vuoden seurannassa verrattiin masentuneita työtätekeviä terveisiin ja reumaattisiin työtätekeviin, havaittiin masentuneiden joukossa enemmän uusia työttömyystapauksia (noin viisinkertainen määrä) verrokkiryhmiin verrattuna (Lerner ym. 2004). Työpaikkansa säilyttäneillä masentuneilla oli enemmän työpaikan vaihtoja ja poissaoloja kuin verrokeilla. Tulosten mukaan näytti myös siltä, että masennuksen hoito parantaisi masentuneiden työllisyyttä. Suomalaisilla keski-ikäisillä havaittiin masennuksen ja unettomuuden lisäävän todennäköisyyttä joutua työttömäksi 7 8 vuoden kuluessa (Nyman 2002). Suomalaisilla metsätyöntekijöillä stressioireiden ja aiemman työttömyyden on havaittu selittävän työttömyyttä (Liira & Leino-Arjas 1999). Neljän vuoden pitkittäistutkimuksessa vuotiailla suomalaisilla rakennustyöläisillä havaittiin, että tulevaa pitkäaikaista (yli 24 kk) työttömyyttä voitiin ennustaa säännöllisillä stressioireilla ja diagnosoiduilla mielenterveysongelmilla (Leino-Arjas ym. 1999). Ruotsalaisessa populaatiopohjaisessa neljän vuoden pitkittäistutkimuksessa heikentynyt psykologinen hyvinvointi ja aiemmat työttömyyskaudet olivat yhteydessä myöhempään työttömyyteen (Bildt & Michelsen 2003). Heikentynyt työkyky ja sairastumisriskiä lisäävät elämäntavat lisäävät myös työttömyysriskiä. Nymanin (2002) väitöskirjassa paneelitutkimuksessa vuosien ja 1997 välillä havaittiin huonon fyysisen toimintakyvyn keski-iässä ennustavan myöhempää työttömyyttä. Suomalaisessa ikääntyneiden palvelutarveselvityksessä havaittiin, että ne ikääntyneet työttömät jotka arvioivat työkykynsä paremmaksi olivat todennäköisemmin töissä vuoden kuluttua (Rajavaara, Järvikoski & Lind 2000). Myös liikalihavuus (BMI 30 tai yli), tupakointi, alkoholinkäyttö ja syömishäiriöt (Leino-Arjas ym. 1999; Nyman 2002; Tunceli, Li &

16 19 Williams 2006) on pitkittäistutkimuksissa yhdistetty myöhempään työttömyyteen. Nuoruuden heikot terveyteen liittyvät elämäntavat ja mielenterveysongelmat voivat myös altistaa ennenaikaiselle eläkkeelle jäämiselle. Ruotsalaisessa 24 vuoden pitkittäisseurannassa, joka koski lähes :tta asevelvollisuuteen kutsuttua,havaittiin, että ennenaikaisista eläkepäätöksistä 63 prosenttia sisälsi psykiatrisen diagnoosin varsinaisena tai sekundäärisenä syynä (Upmark, Lundberg, Sadigh, Allebeck & Bigert 1999). Tällaisen eläkepäätöksen saantia 24 vuoden seuranta-aikana ennusti nuoruuden kutsunnassa psykiatrinen diagnoosi, vähäinen emotionaalinen kontrolli ja alhainen ÄO-testitulos. Eläkepäätös, johon liitettiin päihderiippuvainen psykiatrinen diagnoosi, oli yhteydessä nuoruuden ekstroverttiin poikkeavaan (deviant) käyttäytymiseen, ja päihteiden käytöstä riippumattomaan psykiatriseen eläkepäätökseen liittyi nuoruuden matala sosiaalinen tuki. Samassa aineistossa 22 vuoden seurannassa myös nuoruuden ongelmajuominen, humalassa autolla ajo ja rikollisuus olivat yhteydessä ennenaikaiseen eläkkeeseen (Upmark, Karlsson & Romelsjo 1999). Tanskalaisessa 15 vuoden seurannassa ennenaikaista eläkkeelle jäämistä ennustavia tekijöitä olivat työttömyys, sairauspoissaolot, huono terveys, huono fyysinen kunto ja tupakointi (Biering-Sorensen ym. 1999). 3.3 Uudelleen työllistyminen Tutkimukset tukevat oletusta, jonka mukaan työttömän työllistyminen parantaa yleisesti ottaen hyvinvointia, vaikka uuden työsuhteen laadulla näyttää olevan merkitystä. Sekä työttömyys että työllistyminen epävarmaan työsuhteeseen olivat yhteydessä lisääntyneeseen psykiatriseen sairastavuuteen ja lääkärissä käynteihin 18 kuukauden seurannassa lontoolaisilla virkamiehillä yksikön yksityistämisen jälkeen (Ferrie ym. 2001). Näitä muutoksia ei voitu selittää kokonaan taloudellisilla vaikeuksilla, psykososiaalisilla tekijöillä eikä terveyskäyttäytymisellä. Taloudelliset vaikeudet selittivät kuitenkin 9 prosenttia työttömyyden ja lisääntyneen psykiatrisen sairastuvuuden välisestä yhteydestä. Tutkimuksen vahvuutena oli, että lähtökohtatiedot oli kerätty jo ennen kuin uudelleenjärjestelyt olivat tiedossa. Norjalaisessa 18 kuukauden seurantatutkimuksessa psykologisen stressin kokemus väheni uudelleen työllistymisen jälkeen vain jos työpaikka oli varma (Halvorsen 1998), ja viiden vuoden pitkittäistutkimuksessa pitkäaikaistyöttömillä havaittiin psykologisen hyvinvoinnin selvästi kuitenkin parantuneen niillä, jotka olivat uudelleen työllistyneet (työsuhteen laatua ei tutkittu) (Claussen 1999b). Suomalaisessa tutkimuksessa uudelleen työllistyminen oli yleisesti ottaen hyödyllistä terveydelle, mutta pitkien työttömyyskausien jälkeen hyvin stressaantuneet henkilöt tarvitsivat sopeutumista palatessaan työhön (Vesalainen & Vuori 1999). Leanan ja Feldmanin (1995) tutkimus osoitti uudelleen työllistyneiden, mutta työpaikkaansa

17 20 tyytymättömien, olevan elämäänsä tyytymättömämpiä, kuin niiden, jotka olivat työllistyneet ja tyytyväisiä uuteen työpaikkaansa. Yllättäen työttöminä pysyneet sijoittuivat näiden kahden ryhmän väliin, eli heidän tyytyväisyytensä elämään oli suurempi kuin uuteen työpaikkaansa tyytymättömien. Terveys näyttää tutkimusten mukaan valikoivan osan vaikeasti työllistyviin. Työttömien mahdollisuudet työllistyä uudelleen kahden vuoden seurannassa olivat heikommat henkilöillä, joilla oli lääkärin diagnosoima tauti (Claussen 1993). Lääkärien diagnosoimat mielenterveysongelmat tai persoonallisuushäiriöt vähensivät todennäköisyyttä työllistyä uudelleen viiden vuoden seurannassa (Claussen 1999b). Myös hollantilaisessa kahden vuoden pitkittäistutkimuksessa, jonka kohdejoukkona olivat vuotiaat, havaittiin mielenterveysongelmien (masennus, itsetunto ja GHQ) vähentävän mahdollisuuksia työllistyä uudelleen työttömyyden jälkeen (Taris 2002). Työn aktiivinen etsiminen ei ollut yhteydessä työllistymiseen, mutta aktiiviset työnetsijät tunsivat itsensä voimattomammiksi kuin muut. Suomalaisen kolmen vuoden pitkittäistutkimuksen tulosten mukaan alkutason aktiivinen työn etsintä oli yhteydessä uudelleen työllistymiseen, kun taas passiivinen työn etsintä näytti olevan yhteydessä työttömyyden pitkittymiseen (Vesalainen & Vuori 1999). Koettu stressi ei ollut yhteydessä tulevaan työllistymiseen. Yhdysvaltalaisessa kahden vuoden seurantatutkimuksessa työnetsintämotivaatio lisäsi uudelleen työllistymisen mahdollisuuksia, mutta ei vaikuttanut työllistymisen laatuun. Masennus taas vähensi uudelleen työllistymistä ja huononsi laatua (Vinokur & Schul 2002). 3.4 Ikäerot Shortt (1996) määritti katsauksessaan herkimmiksi ryhmiksi työttömyyden terveysvaikutuksille keski-ikäiset miehet, juuri koulunsa lopettaneet nuoret, taloudellisesti marginaaliset ryhmät kuten naiset, jotka pyrkivät palaamaan töihin, ja lapset perheissä, joissa pääelättäjä on työttömänä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan työttömyyden yhteys huonompaan terveyteen oli voimakkaampi nuorilla kuin aikuisilla (Reine, Novo & Hammarstrom 2004). Toisaalta kanadalaisen pitkittäistutkimuksen tulosten mukaan vanhempien aikuisten (31 55-vuotiaat) huono mielenterveys ennusti työttömäksi jäämistä kahden vuoden aikana, kun taas nuorilla aikuisilla (18 30-vuotiaat) tätä yhteyttä ei ollut (Breslin & Mustard 2003). Englantilaisessa poikittaistutkimuksessa havaittiin työttömyyden ja psyykkisen rasituksen olevan yhteydessä ikään käyräviivaisesti siten, että eniten rasitusta kokivat vuotiaat (Theodossiou 1998) ja vähemmän tätä nuoremmat ja vanhemmat. Varsinkin nuoruuden työttömyydellä on näytetty olevan kauaskantoisia vaikutuksia terveyteen, asenteisiin ja elämäntapoihin. Ruotsalaisia nuoria seurattiin 14

18 21 vuoden ajan, ja tulosten mukaan nuoruuden työttömyys ennusti tupakointia, psykologista oireilua ja somaattista oireilua (vain miehillä) 30-vuotiaana, vaikka otettiin huomioon aiempi terveyskäyttäytyminen ja sosioekonominen status (Hammarström & Janlert 2002). Yhteyttä alkoholin käyttöön ei ollut. Samassa tutkimuksessa havaittiin toisaalta nuoruuden tupakoinnin ja alkoholin käytön ennustavan voimakkaasti tulevaisuuden työttömyyttä. Winefieldin (1997) mukaan nuorten työttömyys tulisi nähdä vakavana sosiaalisena huolen aiheena seuraavista neljästä syystä: 1) nuorten työttömyys on yleisempää kuin aikuisten, 2) nuoren psykososiaalinen kehitys voi häiriintyä vakavasti työttömyyden seurauksena, 3) nuorten työttömyys voi johtaa laajalle leviävään sosiaaliseen vieraantumiseen, joka taas voi johtaa rikollisuuden ja antisosiaalisen käyttäytymisen lisääntymiseen, itsemurhiin ja päihteiden väärinkäyttöön ja 4) kaiken seurauksena on pelko, että nuori joutuu itseään toistavaan itsetuhoiseen, antisosiaalisen ja riskejä ottavan käyttäytymisen kehään. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan nuoren sitoutumattomuus työhön voi johtaa helposti pitkällekin ulottuviin haitallisiin seurauksiin työttömyyden aiheuttamasta rooli-identiteetin puutteesta, autonomian puutteesta ja turhautuneista toiveista johtuen (Mitchell, Betts & Epling 2002). On myös osoitettu, että nuoruuden työttömyys häiritsee vakavasti sosiaalista kompetenssia, heikentää oppimista, kehittää työttömyyskulttuurin, luo vieraantumista ja sosiaalista syrjäytymistä (Hannan, O Riain & Whelan 1997). Vanhempien ikäryhmien taas on huomattavasti vaikeampaa palata takaisin työelämään työttömyyden jälkeen kuin nuorempien. Osin tämän vuoksi pitkäaikaistyöttömyys on yleistä vuotiaiden joukossa (OECD 1995). Suomessa ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien saaminen ennenaikaiselle eläkkeelle on ollut jo pidemmän aikaa lähes virallisena tavoitteena, vaikkakin myöhemmin Suomi on pyrkinyt muuttamaan ennenaikaisen eläköitymisen strategiaansa ja lisäämään ikääntyneiden osallistumista työelämään (Sihto 1999). Suomessa 1990-luvulla kolmasosa vuotiaista olikin jo eläkkeellä (Nyman & Gold 1996). Nyman ja Goldin (1996) tutkimusten mukaan 85 prosenttia ennenaikaisista eläkkeistä selittyi vajaakuntoisuudella. Saksalaisten ikääntyneiden työllistymismahdollisuuksien on todettu laskevan selvästi 45 ikävuodesta lähtien, jolloin myös työttömyysjaksot pitenevät (Frerichs & Naegele 1997). Ikääntyneet myös osallistuvat vähemmän ammatilliseen kuntoutukseen ja näin heidän työkykynsä saattaa edelleen heiketä. Henkensin, Sprengersin ja Tazelaarin (1996) tulokset Hollannissa osoittivat, että ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien työllistyminen on vaikeaa. Paluu työelämään normaalisti toimivien työmarkkinoiden kautta tapahtui ikääntyneillä lähinnä ensimmäisen työttömyysvuoden aikana. Tekijät totesivat, että jos ikääntyneitä halutaan takaisin työelämään, interventiot on aloitettava ajoissa. He myös kannattivat ikääntyneiden mahdollisuutta tehdä osa-aikatyötä. Suuri este ikääntyneiden työllistymiselle ovat työnantajien kielteiset asenteet ja jopa syrjintä. Varsinkin vanhempia naisia syrjitään työn etsinnässä (enemmän kuin vanhempia miehiä) (Grin-

19 22 gart & Helmes 2001). Tutkimuksen mukaan myös ikästereotypiat vaikuttavat hallinnon mielipiteisiin ikääntyneiden koulutuksesta, ylennyksistä ja työsuhteen katkeamisesta (Chiu, Chan, Snape & Redman 2001). Palkkaamisesta päättävillä on erään tutkimuksen mukaan havaittu olevan johdonmukaisesti kielteiset käsitykset ikääntyvistä työnhakijoista. Tutkimukseen vastaajat pitivät vanhemman työntekijän palkkaamista epätodennäköisenä ja vanhempia työntekijöitä huonommin koulutettavina, vähemmän joustavina, vähemmän luovina ja vähemmän kiinnostuneina uudesta teknologiasta (Gringart, Helmes & Speelman 2005). Vanhempia työntekijöitä pidetään myös kyvyttöminä mukautumaan muutokseen ja oppimaan uusia kykyjä (Smith 2001). Vanhempien vastaajien on näytetty suhtautuvan positiivisemmin ikääntyneisiin, kuten myös vastaajien, joiden organisaatiossa on ikäsyrjintäohjelma tai joilla on enemmän kontakteja ikääntyneisiin työntekijöihin (Chiu ym. 2001). Suomalaisessa selvityksessä vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien havaittiin olevan sairaampia kuin pitkäaikaistyöttömät yleensä (Lind 1998). Haastatelluista 13,2 prosenttia oli todettu vajaakuntoisiksi. Yli vuoden työttöminä olleiden arvio työkyvystään oli heikompi kuin lyhyemmän aikaa työttöminä olleiden, eli työkyky oli siis yhteydessä sekä ikään että työttömyyden kestoon. Koulutustaso oli yhteydessä terveyteen ja työkykyyn. Korkeammin koulutetut ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät arvioivat työkykynsä paremmaksi kuin heikommin koulutetut. Lind toteaa, että ikääntyneiden riski syrjäytyä työelämästä on ilmeinen. Suomalaisten ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvityksessä kävi ilmi, että terveydessä ja työkyvyssä oli suuri eroja ryhmän sisällä. (Rajavaara ym ) Näyttäisi myös siltä, että ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät eivät ole saaneet tarvitsemiaan palveluja terveydenhuollossa, vaan ovat syystä tai toisesta syrjäytyneet palvelujen käytöstä (Järvikoski, Peltoniemi & Puumalainen 1999). Rekisteripohjaisessa kymmenen vuoden tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyneiden eläkkeelle siirtymistä selitti ennen kaikkea terveys, mutta myös puolison eläkkeellä olo tai työttömyys lisäsi todennäköisyyttä eläkkeelle siirtymisestä (Aho & Österman 1999). Suomalaisen työntekijän työkyvyn parantaminen on taloudellisesti kannattavaa (Sihto 1997). Sihto (1999) toteaa, että vanhempien työntekijöiden koulutukseen ja työharjoitteluun tulisi investoida, jotta he pysyisivät tuottavina työssä. Tämä täydennyskoulutus on tärkeää, koska vanhemmilla työntekijöillä on usein alempi koulutustaso kuin nuoremmilla. Sihdon mukaan ennenaikaisen eläkkeen mahdollisuus pitkällä tähtäimellä lisää ikääntyneiden työttömyyttä, sillä yritykset tietoisesti siirtävät ikääntyneitä helpommin työttömiksi, koska ikääntyneillä on oikeus eläkkeeseen. Ikääntyvien oletetaan siirtyvän eläkkeelle ja antavan tietä nuoremmille työntekijöille. Kansallisen ikäohjelman seurantaraportissa vuonna 2002 todettiin kuitenkin, että ikääntyneiden työllisyys on Suomessa kohentunut vuodesta 1998 alkaen ja ikääntyneiden työllisyyden kasvu on ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa EU-maissa keskimäärin (Sosiaali- ja terveysministeriö & Työministeriö 2002).

20 Sukupuolierot Tutkimusten näyttö työttömyyden vaikutusten sukupuolieroista on jossain määrin epäjohdonmukaista. Tämä saattaa johtua paljolti kulttuurieroista, eroista sosioekonomisessa asemassa ja viimeaikaisesta suuresta muutoksesta naisten työelämään osallistumisessa ja työelämäsuuntautuneisuudessa. Miesten perinteinen pääelatusvastuu on lisännyt työttömyyden negatiivisia vaikutuksia miehillä, vaikka nykyään elatusvastuu jakautuu tasaisemmin naisten ja miesten välillä. Monet työttömyystutkimukset ovatkin sisältäneet vain miehiä, joten työttömyyden vaikutuksista naisiin on vähemmän tietoa. Monissa tutkimuksissa on havaittu työttömyyden kielteisten vaikutusten olevan voimakkaampia miehillä kuin naisilla. Esimerkiksi työttömyyden on todettu altistavan miehiä itsemurhille voimakkaammin kuin naisia (Qin ym. 2003; Qin, Agerbo, Westergard-Nielsen, Eriksson & Mortensen 2000). Espanjassa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että työttömyydellä on enemmän vaikutuksia mielenterveyteen miehillä kuin naisilla (Artazcoz, Benach, Borrell & Cortes 2004). Kyseisessä tutkimuksessa naisilla naimisissa olo toimi suojaavana tekijänä, kun taas miehillä (varsinkin manuaalisen työn tekijöillä) se lisäsi työttömyyden kielteisiä mielenterveysvaikutuksia. Naimisissa olon hyödyttäviksi tekijöiksi naisilla tekijät ehdottivat taloudellista hyötyä, emotionaalista tukea ja yleisiä etuja toisen kanssa elämisestä. Miehille vastuu perheen elatuksesta taas näytti olevan taloudellisesti stressaavaa. Theodossiou (1998) havaitsi työttömyyden negatiivisten vaikutusten hermostuneisuuteen, depressioon, itsetuntoon, itseluottamukseen ja onnellisuuteen olevan vähäisempiä naispuolisilla kuin miespuolisilla matalapalkkatyöläisillä Britanniassa. Lahelman, Rahkosen ja Huuhkan (1997) väestöotokseen perustuvassa toistetussa poikittaistutkimuksessa työttömyys oli yhteydessä huonompaan itse-arvioituun terveyteen ja useampiin pitkäaikaissairauksiin vuosina 1986 ja 1994 voimakkaammin miehillä kuin naisilla. Israelilaisessa tutkimuksessa työttömät miehet raportoivat enemmän työkeskeisyyttä, kun taas naiset raportoivat enemmän terveyden heikkenemistä, mutta muuten erot naisten ja miesten välillä olivat vähäisiä (Kulik 2001). Suomalaisilla työssäkäyvillä naisilla on havaittu olevan parempi terveys kuin työttömillä tai kotiäideillä. Sillä, olivatko naiset naimisissa tai oliko heillä lapsia, ei ollut vaikutusta tulokseen (Roos, Lahelma ym. 2005). Toisessa suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että työttömien ja yksinelävien naisten terveys oli heikompi kuin niiden naisten, joilla oli puoliso ja lapsia (Roos, Burström, Saastamoinen & Lahelma 2005). Näyttäisi siis siltä, että palkallisen työn ja perheen yhdistäminen olisi hyödyllistä naisten terveydelle. Tätä ajatusta tukevat myös ulkomaiset tutkimukset (Arber 1991; Bartley, Sacker, Firth & Fitzpatrick 1999). Tutkimusten mukaan sosiaalinen tuki saattaa suojata työttömyyden kielteisiltä hyvinvointivaiku-

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi Eila Linnanmäki, Tellervo Nenonen, Lars Leemann Paltamon malli -seminaari 16.2.2011 3.3.2011 1 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Työllisyysinterventioiden merkitys työttömien elämänhallinnan vahvistamiselle

Työllisyysinterventioiden merkitys työttömien elämänhallinnan vahvistamiselle Työllisyysinterventioiden merkitys työttömien elämänhallinnan vahvistamiselle Jaana Vastamäki Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari, Joensuu 2.12.2010 Lehrstuhl für Wirtschafts- und Sozialpsychologie

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden

Lisätiedot

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset

Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin alueen väestön mielen hyvinvointi ja sen vahvistaminen Lapin väestökyselyn tulokset Lapin terveyden edistämis-, mielenterveys- ja päihdepäivät Rovaniemi, Lapin yliopisto, 4.-5.9.2013 8.9.2013 Hätönen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot