TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto Jaakko Kiander

Transkriptio

1 TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto Jaakko Kiander

2 ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta Kireä kilpailu ja ulkopuolelle jääminen Juha Siltala: Työelämän huonontumisen lyhyt historia (2004) 1990-luvun lama ja työttömyys muuttivat asetelman Leppoisa täystyöllisyysyhteiskunta muuttui (peruuttamattomasti) pääoman hallitsemaksi simputusyhteiskunnaksi mutta onko tämä totta?

3 MITEN TYÖELÄMÄN LAATUA VOI ARVIOIDA? Yksilöiden kokemusten lisäksi on tarkasteltava kokonaisuudesta kertovia tilastoja Niiden avulla voidaan vastata työelämää koskeviin kysymyksiin: Kuinka hyvin työmarkkinat toimivat? Kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat omaan työhönsä? Pääsevätkö kaikki mukaan? Kuinka pitkään töissä jaksetaan?

4 MAKROTASON TILASTOINDIKAATTOREITA Työllisyysaste: kuinka moni on työssä? Työurien pituus: montako vuotta ollaan töissä? Työurien rikkonaisuus: urakatkot? Työttömyys: kuinka moni ei löydä työtä? Työkyvyttömyys: kuinka moni ei pysty töihin? Työelämästä syrjäytyminen Eläkeikä Virallinen eläkeikä Todellinen keskimääräinen eläkeikä

5 TYÖLLISYYSASTE: EI KOVIN HYVÄ Suomi: työllisyysaste oli korkea 1980-luvulla (75 %) Romahdus (60 %), asteittainen toipuminen Uusi lasku vuoden 2008 jälkeen (67 %) Suomen taso on heikko verrattuna muihin Pohjoismaihin sekä Saksaan, Itävaltaan, Sveitsiin ja Hollantiin Suomen taso on kuitenkin parempi kuin EU-maissa keskimäärin ja selvästi parempi kuin Etelä-Euroopassa Suomen sisällä on suuret alueelliset työllisyysaste-erot

6 TYÖTTÖMYYS: AIKA PAHA Suomi: Työttömyysasteessa suuri vaihtelu : 3-17 % 2000-luvulla työttömyys on ollut EU-keskiarvon alapuolella Silti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa sekä Saksassa, Itävallassa, Hollannissa ja Sveitsissä Työttömyysaste ja kaikki työttömät Tilastokeskus: työttömiä noin Työministeriö: työttömiä yli Nuorisotyöttömyys ei ole suuri ongelma, koska suurin osa opiskelee

7 LUVUN LAMA DOMINOI SUOMEN TYÖTTÖMYYSKEHITYSTÄ työttömyysaste

8 TYÖKYVYTTÖMYYS: PARANEVAA Korkea työkyvyttömyys on ollut pitkään merkittävä työurien lyhentäjä Työkyvyttömyyseläkkeellä yli työikäistä Työkyvyttömyys alkaa keskimäärin 52-vuotiaana Kehityksen suunta: työkyvyttömyys on vähentynyt jatkuvasti 1990-luvulta lähtien Parempi terveys, kevyemmät työt Kuntoutuksen laajempi käyttö Työkyvyttömiä Pohjoismaissa enemmän kuin Etelä- Euroopassa Työkyvyttömyyden aiheuttajat Suomessa Tuki- ja liikuntaelinvaivat Mielenterveyden ongelmat

9 TYÖURIEN PITUUS Suomalaisten työura keskimäärin vuotta Pitempi kuin EU-maissa keskimäärin mutta lyhyempi kuin muissa Pohjoismaissa Tavoitetaso vuotta Työurien lyhentäjät: Opinnot Asevelvollisuus Vanhempainvapaat Työttömyys Työkyvyttömyys Varhainen eläköityminen

10 LIIAN VARHAIN ELÄKKEELLE? Eläkkeelle jäädään keskimäärin noin 61-vuotiaina Vanhuuseläkkeen ikärajat vuotta Keskiarvo johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä, joille jäädään keskimäärin 52-vuotiaana Vanhuuseläkkeelle jäädään lähes 64-vuotiaina Julkisella sektorilla myöhemmin kuin yksityisellä Muissa Pohjoismaissa eläkkeelle jäädään myöhemmin Vastaavasti ikääntyneiden työllisyysasteet ovat korkeammat Taustalla erot yleisessä työllisyystilanteessa ja irtisanomissuojassa

11 OLLAANKO TYÖHÖN TYYTYVÄISIÄ? Työelämän laatua koskevissa vertailuissa Pohjoismaat (ml. Suomi) muodostavat kärkikastin: Hyvät vaikutusmahdollisuudet > 70% Hyvät mahdollisuudet käyttää ammattitaitoa ja kehittyä työssä > 70% Osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen kuluneiden 12 kk:n aikana > 50% Työn kiireisyys (työskentely hyvin nopeassa tahdissa ja kireät aikataulut) on vähentynyt Työn epävarmuus (määräaikaisissa ja vuokratyösuhteissa työskentelevät) 12 %

12 SUOMALAISET OVAT TYYTYVÄISIÄ TÖIHINSÄ European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions: Fourth European Working Conditions Survey Yli 80 % on hyvin tyytyväisiä työhönsä Suomi sijoittuu tyytyväisyyskyselyissä EU-maiden keskiarvon paremmalle puolelle Mutta jälleen Suomea paremmin menestyvät muut Pohjoismaat, Saksa, Hollanti, Itävalta ja Sveitsi ja mÿös Britannia Pätkätyöt ja epävarmuus ovat yleisiä kaikkialla, Suomi ei ole muita huonompi

13 ENEMMISTÖLLÄ ASIAT HYVIN, VÄHEMMISTÖLLÄ ONGELMIA Useimmat suomalaiset ovat vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa ja tyytyväisiä työhönsä Koulutustason nousu, uusi teknologia ja rakennemuutos ovat vähentäneet työn fyysistä raskautta Ongelmina työpaineet ja stressi (toimihenkilöt), ja terveyden pettäminen (työntekijät) Heikko työllisyyskehitys on 20 vuoden aikana syrjäyttänyt osan työikäisistä lähes kokonaan työmarkkinoilta Työmarkkinoille integroituminen voi olla vaikeaa: esim. pätkätyöt ja nollasopimukset

14 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 1 Suomalainen työelämä menestyy hyvin kansainvälisissä vertailuissa Siitä huolimatta olemme monessa suhteessa heikompia kuin muut Pohjoismaat ja Saksa Erojen taustalla ensi sijassa taloudelliset tekijät mutta kulttuuriakaan ei voi sivuuttaa Suomen heikompi ja epävakaampi talous selittää työllisyyden ja työttömyyden suuremmat vaihtelut ja suhteellisen korkean vajaatyöllisyyden ja koetun epävarmuuden Pitkäaikainen vajaatyöllisyys puolestaan on heikentänyt työvoiman suhteellista asemaa

15 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 2 Vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet työssä Koetaan hyviksi mutta Ruotsissa ja Saksassa silti eri tasolla Koulutusmahdollisuudet Hyvät mutta ei kattavat Johtaminen Määräyksiä vai keskustelua? Organisointi ja liiketoimintaosaaminen Ikääntyneiden työmarkkina-asema Työsuhdeturva, ikäjohtaminen, kokemuksen arvostaminen Osatyökykyisten työmarkkina-asema osallistumismahdollisuudet

16 JOHTOPÄÄTÖS 3 Jos Suomen talous olisi paremmassa kunnossa, meillä olisi täystyöllisyys Täystyöllisyys lisäisi kilpailua työvoimasta ja johtaisi työelämän parantumiseen Parempi työelämä lisäisi tuottavuutta ja vahvistaisi taloutta

17 MATKALLA EUROOPAN PARHAAKSI 2020 Up!