Työllisyysinterventioiden merkitys työttömien elämänhallinnan vahvistamiselle

Transkriptio

1 Työllisyysinterventioiden merkitys työttömien elämänhallinnan vahvistamiselle Jaana Vastamäki Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari, Joensuu Lehrstuhl für Wirtschafts- und Sozialpsychologie

2 Työllisyyshankkeiden vaikuttavuus? Kuinka työllisyyshankkeiden vaikuttavuutta tulisi mitata? Vaikuttavuus = Työllistyminen hankkeen jälkeen? Heti hankkeen jälkeen työllistyneet: 23 % (Itkonen & Lääperi, 2004) Vain pieni osa hyötyy hankkeisiin osallistumisesta? Vaikuttavuus = Laadulliset tulokset? Voiko voimaantumista mitata?

3 Jotakin positiivista tapahtuu hankkeen aikana... Ohjaava koulutus antoi potkuja ja uusia ideoita Sain paljon kavereita ja uusia ajatuksia kurssilta, ja uuden elämän suunnan Ryhmä antaa itseluottamusta ja uskoa itseen Operationalisointi?

4 Koherenssin eli elämänhallinnan tunne (Sense of Coherence) Yksilön keskeisin coping-resurssi Aaron Antonovsky Kehitti koherenssin tunteen käsitteen vastaamaan kysymykseen: Seite 4 Miksi ihmiset pysyvät terveinä, vaikka he joutuvat kokemaan vakavia stressitilanteita?

5 Seite 5 Koherenssin tunne (= Elämänhallinta, elämänhallintakyky) Varmuuden tunne: mitään yllättävää tai negatiivista ei tule tapahtumaan, hankalistakin tilanteista voi selvitä Stressinhallinnan resurssit: Tunne siitä että omistaa tarvittavat resurssit ja pystyy niitä tarvittaessa käyttämään Motivaatio: Hankalat tilanteet ovat haasteita, eivät ylipääsemättömiä ongelmia Ymmärrettävyys (comprehensibility) Kaoottisuus Hallittavuus (manageability) Resurssien puute Mielekkyys (meaningfulness) Mielettömyys

6 Seite 6 Elämänhallinnan tunteen muodostuminen Elämänhallinnan tunteen vahvuuteen vaikuttavat: Stressinhallinnan resurssit esim. materiaaliset resurssit, vahva identiteetti, sosiaalinen tuki, terveet elämäntavat ovat yksilöllisiä ja erilaisia eri ihmisillä Yksilön kokemukset Myönteiset kokemukset vahvistavat elämänhallintaa Kielteiset kokemukset voivat heikentää sitä Stressinhallinnan resurssit Yksilön kokemukset Elämänhallinnan tunne Terveys, hyvinvointi

7 Seite 7 Elämänhallinnan tunteen mittaaminen Orientation to Life Scale (Antonovsky, 1987), suom. Vuori (1990) 13 kysymystä, vastaukset hyvin usein ei koskaan : Ymmärrettävyys: Kuinka usein sinulla on sellainen tunne, että olet oudossa tilanteessa, etkä tiedä, mitä tehdä? Hallittavuus: Kuinka usein sinulla on sellainen tunne, ettet voi olla varma, kykenetkö pitämään asiat hallinnassasi? Mielekkyys: Kuinka usein sinulla on sellainen tunne, että päivittäiset tekemisesi ovat jokseenkin merkityksettömiä? Yhteenlasketut pisteet: 13 91

8 Miksi tutkia elämänhallinnan tunnetta työttömyyden kontekstissa? Työttömyys on EH nakertava kokemus (Antonovsky, 1987b) EH tutkittu työelämätutkimuksissa (esim.): Vahva EH suojelee työelämän stressitekijöiltä (Kinman, 2008; Nielsen et al., 2008) Heikko EH altistaa työperäisen stressin terveysvaikutuksille (Hogh & Mikkelsen, 2005) EH yhteys työhön paluuseen kuntoutuksen jälkeen (Melin & Fugl-Meyer, 2001) Kehitetty koherenssiteoriaan perustuvia interventiomenetelmiä (esim. Langeland et al., 2006) uusia eväitä työllisyysinterventioiden suunnitteluun? Seite 8

9 Seite 9 Tutkimus 1: Voidaanko elämänhallintaa vahvistaa työllisyysintervention avulla?

10 Koherenssin tunne ja työttömyys Seite 10 Tutkimuksen taustaa Koherenssin oletetaan olevan melko pysyvä yksilön ominaisuus Muutokset kuitenkin mahdollisia: Merkittävien elämäntilanteen muutosten myötä Terapeuttisen intervention seurauksena Erityisen alttiita koherenssin muutoksille: Henkilöt, joiden henkilökohtaiset resurssit heikot Nuoret (< 30 vuotiaat) (Antonovsky, 1979, 1987a)

11 Seite 11 Tutkimuskysymykset Voiko elämänhallintaa vahvistaa työllisyysintervention avulla? Johtaako positiivinen elämänmuutos = uudelleen työllistyminen erityisen merkittäviin muutoksiin koherenssissa? Ovatko jotkut yksilöt alttiimpia muutoksille kuin toiset (nuoret ja heikoimmassa alkutilanteessa olevat henkilöt)?

12 Seite 12 Aineistonkeruu ja vastaajat Osallistuivat itäsuomalaiseen työllisyyshankkeeseen Työttömiä työnhakijoita, joilla vaikeuksia uudelleentyöllistymisessä, esim. pitkäaikaistyöttömät, vailla koulutusta olevat nuoret Interventio suunniteltu Parantamaan työllistymismahdollisuuksia koulutuksen tarjoaminen Tukemaan työnhakuprosessissa yksilöllinen ohjaus Vähentämään työttömyyden terveyshaittoja terveydenhuollon palvelut

13 Aineistonkeruun toteutus Kartoitusjakso 1 vko Ohjaava koulutus 8 vkoa Omat polut 1,5 vuotta 1. kysely 2. kysely 6 kk Lomakekyselyn vastausprosentti: 62 %, N=74

14 Seite 14 Vastaajat Enemmistö miehiä (64.9 %) Keski-ikä noin 35 vuotta, vuotiaita Vailla ammatillista koulutusta: 37.8 % Työttömyyden kesto keskimäärin 2,5 vuotta, vaihteluväli 1 kk 10 vuotta

15 Aineiston analyysi Kvantitatiivinen tutkimus Analyysi SPSS-ohjelmalla Vertailut: Mittaus 1 vs. mittaus 2 Työttömät vs. työlliset (t-testi, toistomittaus ANOVA, lin.regressio)

16 Tulokset: Elämänhallinnan tunne eri väestöryhmillä Seite Elämänhallinnan tunne eri väestöryhmillä Työttömät Työlliset Koko väestö

17 Seite 17 Tulokset: Muutokset elämänhallinnan tunteessa Elämänhallinnan tunne vahvistui: Elämänhallinnan tunne kokonaisuudessaan Osakomponentit: Ymmärrettävyys Hallittavuus Mielekkyys ei muutoksia intervention seurauksena

18 Seite 18 Muutokset työllisyystilanteen mukaan 74 Elämänhallinnan tunne 23 Mielekkyys Työllistyneet 21 Työllistyne 64 Muu tilanne Muu tilann Mittauspisteet 1 2 Mittauspisteet Suurimmat positiiviset muutokset työllistyneillä henkilöillä (elämänhallinnan tunne, mielekkyys, ymmärrettävyys)

19 Seite 19 Muutokset osallistujien resurssien ja iän mukaan Elämänhallinnan tunne vahvistui: Pitkäaikaistyöttömillä + Vailla ammatillista koulutusta olevilla henkilöillä Elämänhallinnan tunne heikkeni: Henkilöillä joiden työkyky oli heikko - Henkilöillä joilla vähän stressinhallinnan resursseja Iällä ei ollut merkitystä

20 Seite 20 Tulosten yhteenveto Elämänhallinnan tunnetta voidaan vahvistaa työllisyyshankkeen avulla Poikkeuksena mielekkyyden osakomponentti, vahvistuu vain työllistymisen seurauksena Suurimmat muutokset koherenssissa uudelleen työllistyneiden ryhmässä Hankkeesta hyötyivät eniten...pitkäaikaistyöttömät...vailla ammatillista koulutusta olevat henkilöt Osallistumisesta oli haittaa henkilöille, joilta työhön paluuseen tarvittavat resurssit puuttuivat...heikentynyt työkyky...heikot coping-resurssit

21 Seite 21 Tutkimus 2: Selittääkö heikentynyt elämänhallinta työttömyyden terveysvaikutuksia?

22 Seite 22 Tutkimuksen taustaa: Työttömyys terveysongelmana Työttömien henkilöiden psyykkinen ja fyysinen terveys on heikompi kuin työssä olevien Syy vai seuraus? Työttömyys mt.ongelmat (Paul & Moser, 2009) Tutkittuja mielenterveyden oireita mm. depressio, toivottomuus, apatia, ahdistuneisuus, heikko itsetunto, psykosomaattiset oireet, itsemurhaherkkyys Mielenterveysongelmien esiintyvyys: Työttömillä: 34 % Työllisillä: 16 % (Paul & Moser, 2009)

23 Seite 23 Tutkimuksen taustaa: Työttömyyden aikaiset riskitekijät Työttömät ovat heikommassa asemassa kuin työlliset: Heikompi työkyky Alkoholiongelmia Enemmän taloudellisia huolia Psyykkisiä oireita lisääviä riskitekijöitä (esim. Creed & Muller, 2006; Holm et al., 2006; Montgomery et al., 1998) Mutta minkä mekanismin kautta riskitekijät aiheuttavat mielenterveyden rapautumista? Stressitilanteessa yksilön elämänhallinta tärkeässä asemassa: Vahva EH suojelee stressitekijöiltä Heikko EH altistaa negatiivisille terveysvaikutuksille

24 Heikentynyt elämänhallinnan tunne mtongelmille altistava tekijä? Stressitekijät vaikuttavat negatiivisesti koherenssiin (Hogh & Mikkelsen, 2005) Heikko EH yhteydessä mielenterveyden ongelmiin (Eriksson & Lindström, 2005) Seite 24 Elämänhallinta Riskitekijät: *heikko työkyky *alkoholiongelmat *taloudelliset huolet Psyykkiset oireet

25 Seite 25 Aineiston keruu ja vastaajat Vastaajat: Viiteen erilliseen työllisyyshankkeeseen osallistuneet työttömät, kahden itäsuomalaisen työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat Työttömyyden kesto 1 vuosi 9 kk, vaihteluväli 0-15 v vuotiaita, ka Aineistonkeruu: Mittaus 1: toimenpiteen alussa, mittaus 2: 6kk myöhemmin N=98 Vastausprosentti: 42.7 %

26 Seite 26 Mittarit Elämänhallinnan tunne: Orientation to Life Scale Psyykkiset oireet: General Health Questionnaire, 12 kysymystä: Oletko viime aikoina tuntenut itsesi onnettomaksi ja masentuneeksi? en ollenkaan paljon enemmän kuin tavallisesti Riskitekijät: Heikentynyt työkyky: Työkykyindeksi, 6 kysymystä Alkoholiongelmat: CAGE ongelmajuomisen indeksi, 4 kysymystä Taloudelliset huolet: Financial strain mittari, 4 kysymystä

27 Tulokset Seite 27 Elämänhallinta Riskitekijät: *heikko työkyky *alkoholiongelmat *taloudelliset huolet Psyykkinen oirehdinta Riskitekijät lisäävät psyykkistä kuormitusta Riskitekijät ovat yhteydessä heikentyneeseen elämänhallintaan Vahva EH vähentää psyykkisiä oireita Heikko EH on altistava tekijä

28 Seite 28 Tulosten yhteenveto Työttömyyden aikana koetut riskitekijät heikentynyt työkyky alkoholiongelmat taloudelliset huolet Heikentävät elämänhallinnan tunnetta Lisäävät psyykkistä oirehdintaa Riskitekijöihin puuttuminen ehkäisisi työttömyyden negatiivisia terveysvaikutuksia Mutta: Vahva elämänhallinnan tunne on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin työttömyyden aikana

29 Seite 29 Tutkimus 3: Ennustaako elämänhallinnan tunne uudelleen työllistymistä?

30 Seite 30 Tutkimuksen taustaa Työnhaku on stressitilanne pitkä kesto takaiskut ja pettymykset Uhkana lannistuminen työnhakuaktiivisuus laskee työmarkkinoilta vetäytyminen (Borgen & Amundson, 1987; Warr & Jackson, 1985; Zippay, 1995) Antonovsky: o o Vahva EH: Usko omiin kykyihin, ei luovuta Heikko EH: Toivottomuus, luovuttaa helposti Oletus: Elämänhallinnalla merkitystä työttömien työhön paluussa

31 Seite 31 Miten elämänhallinta vaikuttaa työllistymiseen? Ei suoraan, vaan välillisesti? Heikentynyt psyykkinen terveys hankaloittaa työnhakua ja uudelleen työllistymistä (Claussen, 1999; Hamilton et al., 1993; Schaufeli & van Yerpen 1992; Vinokur & Schul, 2002) Mielenterveyteen perustuva valikoituminen työmarkkinoilla Vahva elämänhallinta vähentää mt-ongelmia Elämänhallinta vaikuttaa työllistymiseen vähentämällä työllistymisen esteitä? Elämänhallinnan tunne Psyykkiset oireet Uudelleen työllistyminen

32 Seite 32 Tulokset Työllisyystilanne 6 kk kuluttua: (Tuki)työssä tai opiskelemassa: N=30 Työttömänä: N=68 Elämänhallinta Psyykkiset oireet Uudelleen työllistyminen/ opiskelu Psyykkisillä oireilla negatiivinen yhteys työhön paluuseen Vahva elämänhallinnan tunne vähentää psyykkisiä oireita Vahva elämänhallinta ennustaa työhön paluuta

33 Seite 33 Tulosten yhteenveto Vahva EH ennustaa työhön paluuta ja opintojen aloittamista Elämänhallintakyky vähentää psyykkisiä oireita lisää mahdollisuuksia irtautua työttömyydestä Työhön paluu edellyttää: Vahvaa elämänhallintakykyä Psyykkistä hyvinvointia

34 Seite 34 Yhteenveto ja johtopäätökset

35 Elämänhallinnan eli koherenssin käsite työttömyystutkimuksessa Mitä uutta, mitä annettavaa? Heikko elämänhallinta: Työttömien elämänhallinnan tunne on heikompi kuin työllisten tai muun väestön Heikko elämänhallinta altistaa psyykkiselle oirehdinnalle työttömyyden aikana Vahva elämänhallinta: Lisää psyykkistä hyvinvointia, vähentää ps-oireita työttömyyden aikana Vahva elämänhallinta lisää mahdollisuuksia irtautua työttömyydestä: Luottaa omiin kykyihinsä, uskoo omaavansa työhön paluuseen tervittavat resurssit Seite 35

36 Seite 36 Elämänhallinnan eli koherenssin käsite työttömyystutkimuksessa Mitä uutta, mitä annettavaa? Elämänhallinnan tunne ja työllisyysinterventiot: Voidaan vahvistaa työllisyysintervention avulla Työllisyyshankkeilla on siis myös laadullisia vaikutuksia Mutta: Ovatko muutokset pysyviä vai väliaikaisia? Työllisyysinterventio ei voi korvata uudelleen työllistymistä

37 Seite 37 Johtopäätökset ja suositukset Työllisyysinterventioiden tavoitteeksi psykologisten resurssien vahvistaminen Vähentää negatiivisia terveysvaikutuksia Lisää työllistymisen todennäköisyyttä Aktiivinen työvoimapolitiikka Kontraproduktiivista, mikäli suunnattu väärälle kohderyhmälle Osallistujien valintaan kiinnitettävä tarkasti huomiota Mahdollista kehittää koherenssiteoriaan pohjautuvia interventioita

38 Yhteydenotot: Väitöskirja ladattavissa internetistä: