Personal Media Day. State of Art-kartoitus Kaupallinen selvitys. Helmikuu Kalle Snellman Mikko-Pekka Hanski

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Personal Media Day. State of Art-kartoitus Kaupallinen selvitys. Helmikuu 2012. Kalle Snellman Mikko-Pekka Hanski"

Transkriptio

1 Personal Media Day State of Art-kartoitus Kaupallinen selvitys Helmikuu 2012 Kalle Snellman Mikko-Pekka Hanski

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Työn tarkoitus ja tavoite... 3 Työn toteutus... 3 Johdon yhteenveto... 5 Mediapäivän tutkimisen tilanne Suomessa... 7 Mediapäivän tutkimuksen toimijakenttä... 7 Tutkimustietojen käyttötarkoituksia... 9 Keskeisiä tutkimuksia ja tiedonlähteitä Tietoja suomalaisten mediapäivästä Perinteisen mediapäiväkuvauksen haasteita Tulevaisuudensuuntia Visio tulevaisuuden mediapäivän kuvaustavasta

3 Johdanto Raportissa on arvioitu kuluttajien mediakäyttötutkimuksen nykytilaa Suomessa ja esitetty tietoja suomalaisten mediapäivästä käytettävissä olevien lähteiden pohjalta. Raportissa on arvioitu myös tutkimuksen tulevaisuudensuuntia ja esitetty näkemys mahdollisesta mediapäivän tulosten esittämisen tulevaisuuden käyttöliittymästä. Mediapäivän tutkimisella on pitkät perinteet Suomessa ja suomalaisten mediakäyttöä mittaavat useat säännöllisesti ilmestyvät ja asemansa vakiinnuttaneet tutkimukset. Näitä tutkimuksia hyödynnetään laajasti media-alalla ja sen ulkopuolella. Tällaisia tutkimuksia ovat mm. Finnpanelin TV-mittaritutkimus ja Levikintarkastuksen Kansallinen Mediatutkimus. Lisäksi eri alojen toimijat teettävät lukuisia eri tutkimuksia suomalaisten mediakulutuksesta omaan käyttöönsä. Jatkuvasti kehittyvät ja muuttuvat mediakulutuksen tavat asettavat perinteiset tutkimusmenetelmät uuteen valoon. Sinänsä tutkimusten nähdään yhä palvelevan hyvin perinteisten medioiden seuraamisen tarpeita, mutta laajemman kokonaiskuvan muodostaminen tai yksittäisten uusien ilmiöiden ymmärtäminen on sen sijaan haastavampaa perinteisten tutkimusten pohjalta. Digitaalisten kanavien kasvun myötä on verkkoanalytiikan hyödyntäminen kasvanut merkittävästi. Verkkoanalytiikka onkin tuonut kuluttajia koskevan omien verkkosivujen raakadatan toimijoiden saataville ja verkkoanalytiikka toimiikin yhä useammin lähtökohtana kuluttajien mediakäytön analysoinnissa. Digitaaliset palvelut kehittyvät jatkuvasti henkilökohtaisemmiksi ja tarkemmin yksilöllisiä tarpeita palveleviksi. Samalla palveluntarjoajille, niin perinteisille media-alan toimijoille kuin muille palveluntarjoajille, kertyy yhä tarkempaa tietoa asiakkaistaan. Samanaikaisesti ovat odotukset suurten datamassojen analysoinnin ja hyödyntämisen strategisesta merkityksestä kasvaneet. Kuluttajatiedon hyödyntäjät haluavatkin yhä useammin yhdistää verkkoanalytiikalla keräämänsä tiedot muualta kertyvään tai hankittuun tietoon. Työn tarkoitus ja tavoite Selvityksen tavoitteena on arvioida kuluttajien mediakäyttötutkimuksen tutkimuksen tilannetta Suomessa sekä tutkimusten tuotannon että hyödyntämisen näkökulmista. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva tämän hetken tutkimustuotannosta Suomessa sekä sen hyödyntämisestä. Kuvaus sisältää näkemyksen sekä tutkimusten lopputuotoksista että menetelmistä. Toissijaisena tavoitteena on arvioida mitkä nousevia tutkimustarpeita ja aiheita sekä samalla antaa Next Media hankkeen tutkimukselle ideoita seuraaviksi tutkimusaiheiksi. Työn toteutus Selvityksen prosessi alkoi hypoteesin luomisella. Hypoteesin avulla työn toteuttajat tutustuivat aiheeseen ja loivat näkemyksen tutkimusalueen tilanteesta ja kehityksestä. Tämän jälkeen valittiin sopivat haastateltavat, toteutettiin haastattelut ja koottiin raportti haastatteluiden tulosten pohjalta. Raportin kirjoittamisen lähteenä hyödynnettiin myös raportin tekijöiden kokemusta ja näkemystä media-alasta sekä laajaa aineistonhakua tutkimusalueesta. 3

4 Tässä selvityksessä tarkoitetaan medialla perinteistä sisältömediaa, sisältäen sanomalehdet, aikakauslehdet, television ja radion. Lisäksi internetiä on tarkasteltu hieman laajemmasta näkökulmasta. Selvitystä varten toteutettiin yhdeksän haastattelua loppusyksyllä 2011 ja alkutalvella Haastateltavat olivat tutkimustiedon kanssa säännöllisesti toimivia henkilöitä organisaatioissaan. Haastateltavien valinnassa pyrittiin kattamaan mahdollisimman laajasti eri näkökulmia tutkimustiedon tuottamisesta niiden jalostamiseen ja hyödyntämiseen. Haastateltujen organisaatioita olivat: Aikakausmedia, Brainjuicer, Elisa, Nokia, Sanoma, Sanomalehtien Liitto, Tapiola, TNS Gallup ja YLE. Selvityksen toteuttivat Ideanin konsultit Mikko-Pekka Hanski ja Kalle Snellman. 4

5 Johdon yhteenveto Suomalaisten mediakulutusta on tutkittu ja mitattu jo useamman vuosikymmenen ajan. Tänä aikana on alalle on syntynyt vakiintuneita tapoja tuottaa ja hyödyntää mediatutkimusta. Samalla alalle on syntynyt joukko mediayritysten ja mainostajien tutkimustarpeita palvelevia yrityksiä. Tutkimustraditiot ovat rakentuneet vahvoiksi perinteisten medioiden, kuten sanomalehtien, aikakauslehtien, television ja radion ympärille ja palvelevat erityisesti mediamainonnan eri tarpeita. Viimeisen vuosikymmenen aikana on mediakulutus muuttunut nopeasti ja muutos on jatkuvaa. Samalla mediakäytön muutos luo uusia vaatimuksia tutkimukselle. Perinteiset tutkimukset vastaavat yhä monilta osin tutkimusten hyödyntäjien tarpeeseen, mutta niiden ei koeta kykenevän tuottamaan kattavaa kuvaa nykyisestä mediaympäristöstä. Mediakäytön monipuolistuessa on tarve uudenlaisen kokonaiskuvan luomiselle kasvanut. Mediakäyttötutkimusta käytetään pääsääntöisesti kolmeen eri tarkoitukseen: mediamyynnin tukemiseen, mediavalintojen tekemiseen sekä tuotekehityksen tukemiseen. Tarkkaa tietoa tutkimustiedon käytön jakaantumisesta näiden kolmen alueen välillä ei ole tiedossa. Asiantuntijahaastatteluiden pohjalta voidaan kuitenkin olettaa mediamyynnin tukemisen olevan tärkein käyttökohde erityisesti liiketaloudellisesta näkökulmasta. Mediamyynnissä tietoa käytetään erityisesti mediatilan myymisen, hinnoittelun ja ostamisen perusteena. Toiseksi tärkeimpänä käyttökohteena on mediasuunnittelu. Tuotekehitykseen tutkimustietoa käytetään vähemmän. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että perinteisten medioiden kohdalla tietoa on saatavilla suhteellisen kattavasti. Uusista kanavista on tyypillisesti huomattavasti hajanaisemmin tietoa tarjolla. Esimerkiksi mobiilisovellusten tai IPTV:n käyttäjämääristä ja kuluttajakäyttäytymisestä Suomessa on vähän tietoa saatavilla. Näistä palveluista kerääntyy tietoa tyypillisesti yksittäisille toimijoille. Kansainvälisillä markkinoilla on tällaisten nousevien palvelualueiden ympärille syntynyt erilaista tutkimustoimintaa, mutta Suomen kokoisella markkinalla tällaisen tiedon tuottaminen kaupallisesti kannattavasti on haastavaa. Ainakin niin kauan kunnes markkina-alue on kasvanut merkittävämmäksi ja sieltä löytyy tarpeeksi useita maksukykyisiä asiakkaita tutkimukselle. Nykyisiin mediapäivän tutkimuksiin liittyy monia haasteita, joiden joukossa on kokonaiskuvan ja yhteismitallisuuden puute, kvantitatiivisten menetelmien korostunut rooli, virhemarginaalit mediakäytön fragmentoituessa ja uusien kanavien puutteellinen mittaus. Lisäksi menetelmät ovat kalliita ylläpitää ja kehittää. Perinteisillä tutkimuksilla on myös erittäin vahva asema ja taloudellinen vaikutus, mikä hidastaa mahdollisten uusien tutkimusten tai toimijoiden markkinoille tuloa. Tutkimustiedon laatuun ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Pitkään jatkuneet tutkimukset ovat mahdollistaneet pitkäjänteisen kehitystyön, jonka ansiosta ainakin perinteisten medioiden tutkimusten laatua pidetään korkeana. Suurten datamassojen käytön ja merkityksen mainonnassa arvioidaan kasvavan. Esimerkiksi mainostajien odotukset mainonnan kohdennettavuudelle ovat kasvaneet samalla kun keinot kohdentamiselle ovat jatkuvasti kehittymässä. Suuret datamassat mahdollistavat entistä tarkempaan kohdistetumman mainonnan sekä palveluiden kohdentamisen. Toisaalta suurten datamassojen hyödyntämisen vastavoimana on tendenssi yksityisyydensuojan tiukentumiseen. Tämä näkyy sekä jatkuvasti kasvavana 5

6 yhteiskunnallisena keskusteluna aiheesta sekä eri viranomaisten valmistelemina regulaation muutoksina. Esimerkiksi Euroopan unionissa on valmisteilla henkilötietolainsäädännön uudistus, jonka seurauksena tietoja keräävän nettiyhtiön on hävitettävä pysyvästi kaikki henkilökohtaiset tiedot rekistereistään käyttäjän niin pyytäessä. Lisäksi yhtiöiden on avoimesti kerrottava käyttäjille, mitä tietoa käyttäjistä kerätään ja mihin tarkoitukseen. Kerättyjä tietoja saa myös säilyttää vain sen aikaa, kuin se on välttämätöntä. 6

7 Mediapäivän tutkimisen tilanne Suomessa Suomalaisten mediakulutuksen tutkimisella on pitkät perinteet. Mediakulutusta on tutkittu ja mitattu jo useamman vuosikymmenen ajan ja tänä aikana on alalle on syntynyt vakiintuneita tapoja tuottaa ja hyödyntää mediatutkimusta. Samalla alalle on syntynyt joukko mediayritysten ja mainostajien tutkimustarpeita palvelevia yrityksiä. Traditiot ovat rakentuneet vahvoiksi perinteisten medioiden, kuten sanomalehtien, aikakauslehtien, television ja radion ympärille ja palvelevat erityisesti mediamainonnan eri tarpeita. Viimeisen vuosikymmenen aikana on mediakulutus muuttunut nopeasti ja muutos on jatkuvaa. Samalla mediakäytön muutos luo uusia vaatimuksia tutkimukselle. Perinteiset tutkimukset vastaavat yhä monilta osin tutkimusten hyödyntäjien tarpeeseen, mutta niiden ei koeta kykenevän tuottamaan kattavaa kuvaa nykyisestä mediaympäristöstä. Mediakäytön monipuolistuessa on tarve uudenlaisen kokonaiskuvan luomiselle kasvanut. Periaatteessa tutkimisen muutostarpeista ollaan yksimielisiä yleisellä tasolla sekä tutkimusten tuottajien että hyödyntäjien kesken. Sen sijaan muutosten suunnasta ja toteutustavoista ollaan eri mieltä. Merkittävät muutokset saattaisivat vaikuttaa sekä tutkimusyritysten keskinäisiin kilpailuasetelmiin että eri medioiden hinnoitteluun ja voimasuhteisiin. Samanaikaisesti koko alaa ja johtavia tutkimusyrityksiä on arvosteltu niiden hitaudesta ja kyvyttömyydestä uudistaa tutkimusmenetelmiään vastaamaan nykypäivän tarpeita. Toisaalta perinteisiin tutkimuksiin liittyy monenlaisia intressejä tutkimusyritysten ulkopuolella, jotka hidastavat menetelmien kehitystä. Osalle toimijoista sopii paremmin nykyinen tapa tarkastella ja tutkia mediamarkkinoita. Uudistukset toisivat mukanaan lyhyellä aikavälillä vähintäänkin uusia kustannuksia. Mediatoimijoiden keskuudessa on pitkään keskusteltu ns. intermediatutkimuksen tarpeesta, eli tarpeesta yhdistää nykyisin erillään olevat eri medioiden tutkimukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Eräs keskeinen jäykkyystekijä tutkimusmenetelmien kehittämiseen ja esimerkiksi eri mediat yhdistävään intermediatutkimuksen syntymiseen liittyy suomalaisen mediatutkimuksen rahoituksen rakenteeseen. Suomessa merkittävän osan mediatutkimuksesta rahoittavat mediatoimijat, joista ainakin osalla on omat vahvat intressit olla muuttamatta nykyistä tilannetta. Monissa muissa maissa mediatutkimuksen rahoittavat mainostajat esimerkiksi mainostoimistojen liiton kaltaisen toimijan kautta. Mainostajilla on vähemmän vahvoja kiinnekohtia yksittäisiin mediakanaviin, mikä on helpottanut intermediatutkimuksen tekemistä. Mediapäivän tutkimuksen toimijakenttä Alla olevassa kuviossa on hahmoteltu mediapäivän tutkimuksen toimijakenttää. Kuluttajatutkimuksen tiedonlähteenä ovat kuvion oikeassa laidassa olevat kuluttajat, joita havainnoidaan ja tutkitaan eri menetelmillä. Kuluttajatietoa tuottavat lukuisat eri tahot, joiden joukossa on sekä kaupallisesti toimivia että julkisia tai semijulkisia tahoja. Tietoa välittävät ja rikastavat tyypillisesti mediatoimistot sekä suuret mediatoimijat. Tiedon hyödyntäjinä on suuri joukko erilaisia yrityksiä. Kuviossa on hahmoteltu joitakin käyttötarkoituksia tiedolle sekä esimerkkejä yrityksistä, jotka hyödyntävät tietoa kyseisiin tarkoituksiin. Kuviossa esitetyt toimijaryhmät ja niiden roolit sekoittuvat kuitenkin käytännössä usein, koska monet toimijat ovat aktiivisia kaikissa eri rooleissa. Esimerkiksi Sanoman kaltainen suuri mediatalo on sekä tiedontuottaja, tiedon rikastaja että tiedon hyödyntäjä samanaikaisesti. Heillä on myös omia tiedonlähteitä mm. verkkopalveluidensa ansiosta. 7

8 Kuvio 1. Kuluttajien mediakäyttötutkimuksen toimijakenttä Kuluttajien mediakäyttötutkimuksen toimijakentällä toimii suuri joukko eri yrityksiä ja muita toimijoita. Tiedontuottajia ovat tutkimusyritysten ja viranomaisten lisäksi myös useimmat mediatalot, joiden tutkimusyksiköt tuottavat tietoa erityisesti mediamyynnin tarpeisiin. Tiedon välittäjiä ja rikastajia ovat tyypillisesti mediatoimistot, mutta useissa tapauksissa myös mediatalojen tutkimusyksiköt. Tiedon hyödyntäjien joukko on laaja. Tietoja hyödyntävät enemmän tai vähemmän käytännössä kaikki kuluttajaliiketoimintaa tekevät toimijat, varsinkin jos huomioidaan verkkoanalytiikka yhtenä hyödyntämiskohteena. Tietoa syntyy pääsääntöisesti neljällä tavalla. Julkiset tutkimukset. Esimerkiksi Tilastokeskuksen ja Viestintäviraston julkaisemat tutkimukset kuluttajien ajankäytöstä. Osa näistä tutkimuksista on säännöllisesti ilmestyviä. Kaupalliset monitilaajatutkimukset. Esimerkiksi Kansallinen Mediatutkimus, Finnpanelin tuottamat TV-mittaritutkimus ja Kansallinen Radiotutkimus, joita teettävät media-alan toimijat. Erilliset toimeksiannot. Yritysten teettämät erilliset toimeksiannot, jotka pyrkivät tyypillisesti tyydyttämään yksittäisen toimijan tiedontarpeita. Verkkoanalytiikka ja muut asiakastiedot. Nämä tiedot kerääntyvät yksittäisten toimijoiden sisällä ja niitä ei tyypillisesti jaeta tai julkisteta muiden käyttöön. 8

9 Mediakäyttötutkimuksen tiedontuottajien kentällä toimii kaupallisia tutkimusyrityksiä, viranomaisia, media-alan toimijoita ja oppilaitoksia. Markkinoiden johtava toimija, TNS Gallup, on osallisena suuressa osassa säännöllisesti ilmestyviä media-alan tutkimuksia. Alla olevassa taulukossa on listattu joidenkin Suomessa toimivien tutkimusyritysten liikevaihtoja ja henkilöstölukuja niiden viimeisimmältä tiedossa olevalta tilikaudelta. Taulukkoa tarkasteltaessa on huomioitava, että useimmat tutkimusyritykset tuottavat laajasti tutkimuksia eri toimialoille ja mediakäyttötutkimus edustaa vain osaa yritysten liikevaihdosta. On myös huomioitava, että Finnpanelilla ja Levikintarkastuksella on omat tarkkaan määritellyt tutkimusalueet ja tehtävät. Taulukko 1. Suomessa toimivia tutkimusyrityksiä sekä niiden avainlukuja Tutkimusyritys Liikevaihto ( 000 EUR) Henkilöstö (kpl) TNS Gallup Oy * Taloustutkimus Oy ** Finnpanel Oy *** IROResearch Oy * /30 Research Oy * Lähde: Asiakastieto, 2012 * 12/2010 päättynyt tilikausi ** 4/2011 päättynyt tilikausi *** 11/2010 päättynyt tilikausi Tutkimustietojen käyttötarkoituksia Mediakäyttötutkimusta käytetään pääsääntöisesti kolmeen eri tarkoitukseen: mediamyynnin tukemiseen, mediavalintojen tekemiseen sekä tuotekehityksen tukemiseen. Tarkkaa tietoa tutkimustiedon käytön jakaantumisesta näiden kolmen alueen välillä ei ole käytettävissä. Asiantuntijahaastatteluiden pohjalta voidaan kuitenkin olettaa mediamyynnin tukemisen olevan tärkein käyttökohde ainakin liiketaloudellisesta näkökulmasta. Mediamyynnissä tietoa käytetään erityisesti mediatilan myymisen ja hinnoittelun perusteena. Toiseksi tärkeimpänä käyttökohteena on mediasuunnittelu. Tuotekehitykseen perinteistä mediakäytön tutkimustietoa käytetään vähemmän. Tuotekehityksessä on tyypillisesti monenlaisia tarpeita tutkimustiedolle ja siellä hyödynnetään enemmän räätälöityjä tutkimuksia. Esimerkiksi uuden verkko- tai mobiilipalvelun suunnittelussa tarvitaan makrotason tietoja ja arvioita palvelun potentiaalisesta kysynnästä. Tämän lisäksi nykyaikaisessa asiakaslähtöisessä tuotekehitysprosessissa haetaan yksityiskohtaista tietoa kuluttajien tarpeista ja toiveista nimenomaiseen palveluun liittyen. Tämä tieto tuotetaan tyypillisesti erilaisia osallistuvan suunnittelun tai etnografian menetelmiä hyödyntäen. Kuluttajien mediakäyttötutkimuksella haetaan tai voidaan hakea vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kuvio 2. Keskeisiä mediakäyttötutkimuksen tutkimuskysymyksiä 9

10 Nykyiset tietolähteet vastaavat suhteellisen hyvin kolmeen ensimmäiseen kysymykseen, eli millä välineillä, minkälaiset käyttäjät sekä kuinka paljon sisältöjä tai palveluita käytetään. Sen sijaan jälkimmäisiin palveluiden käytön laatuun liittyviin kysymyksiin tutkimukset vastaavat vaihtelevasti. Nämä ovat kysymyksiä, joihin halutaan vastauksia entistä useammin. Keskeisiä tutkimuksia ja tiedonlähteitä Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on arvioitu keskeisten tutkimusten sekä muutamien muiden lähteiden kattavuutta eri medioiden suhteen. Kuvio ei ota kantaa tutkimustiedon syvyyteen, mutta antaa yleiskuvan nykyisten tietolähteiden pirstaleisuudesta. TNS Atlas on alla tarkastelluista lähteistä ainoa, joka kattaa laajasti eri medioita. Muut lähteet ovat keskittyneet yksittäisten medioiden kuvaamiseen. Kuvio 3. Ideanin arvio valikoitujen tutkimusten ja muiden lähteiden mediafokuksesta 10

11 Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että perinteisten medioiden kohdalla tietoa on saatavilla suhteellisen kattavasti eri tietolähteitä yhdistellen. Uusista kanavista on tyypillisesti huomattavasti vähemmän tietoa tarjolla. Esimerkiksi mobiilisovellusten tai IPTV:n käyttäjämääristä ja kuluttajakäyttäytymisestä on hyvin vähän tietoa julkisesti saatavilla. Näistä palveluista kerääntyy tietoa tyypillisesti palveluita tarjoaville yrityksille. Kansainvälisillä markkinoilla on tällaisten nousevien palvelualueiden ympärille syntynyt tutkimustoimintaa, mutta Suomen kokoisella markkinalla tällaisen tiedon tuottaminen kaupallisesti kannattavasti on haastavaa. Ainakin niin kauan kunnes markkina-alue on kasvanut merkittävämmäksi ja sieltä löytyy tarpeeksi useita maksukykyisiä asiakkaita tutkimukselle. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kuvattu eräiden tutkimusten käyttötarkoituksia, sisältöjä ja toteutusta. Tutkimukset on jaoteltu valuuttatutkimuksiin sekä muihin tutkimuksiin. Valuuttatutkimusten keskeisenä tehtävänä on toimia pohjana eri medioiden mainostilan arvonmäärityksessä. Niissä syntyy kuitenkin samanaikaisesti suomalaisten mediapäivää kuvaavia tietoja. Myös muissa taulukossa mainituissa tutkimuksissa syntyy tietoa eri tarkoituksiin mediapäivän tietojen lisäksi. 11

12 Taulukko 2. Esimerkkejä säännöllisesti ilmestyvistä tutkimuksista sekä niiden käyttötarkoituksista, sisällöistä ja toteutuksesta Tutkimus Tekijä Käyttötarkoituksia Tutkimuksen sisältö Menetelmä Valuuttatutkimuksia Kansallinen Mediatutkimus, KMT Lukija Levikintarkastuksen tilaama ja TNS Gallupin toteuttama Ensisijaisesti eri medioiden kontaktien määrän valuuttatutkimus. lukemistieto vastaajakohtaiset taustatiedot talouskohtaiset taustatiedot puhelinhaastatte lua vuosittain Mediasuunnittelun työkalu. Kansallinen Radiotutkimus, KRT Finnpanel Oy Ohjelmatoiminnan suunnittelu ja yleisökehityksen seuranta. Radion kuuntelun kanavaosuudet, viikko- ja päivätavoittavuus, keskimääräinen kuunteluaika Päiväkirja, vastaajaa Mediasuunnittelun työkalu. TVmittaritutkimus Finnpanel Oy Mediasuunnittelun sekä kampanjoiden analysointityökalu. Television katselun kanavaosuudet, peitot, trendiraportti tavoittavuuksista ja katseluminuuteista kohderyhmittäin 1100 TV-käyttöä mittaavaa laitetta kotitalouksissa Muita tutkimuksia TNS Atlas TNS Gallup Brändimarkkinoinnin ja markkinointiviestinnän suunnitteluun sekä strategiseen mediasuunnitteluun KMT Kuluttaja Levikintarkastuksen tilaama ja TNS Gallupin toteuttama Mediasuunnittelun työkalu, uusien palveluiden kehittäminen TNS Metrix TNS Gallup Mediasuunnittelun työkalu Monimediatutkimus, sisältäen tietoa median käytöstä ja motiiveista, ostoskäyttäytymisestä, elämäntavasta, harrastuksista, taloustilanteesta, rahankäytöstä, arvoista ja asenteista. KMT Kuluttajassa selvitetään mm. aikakaus- ja sanomalehtien lukukanavat tiedotusvälineiden seuraaminen suhtautuminen mainontaan internetin käyttötarkoitukset sekä KMTlehtien nettisivuilla käynti kiinnostuksen kohteet ja harrastukset kuluttamiseen liittyviä väittämiä ja rahankäyttö ostopäätösten tietolähteet Internet- ja mobiilisivustojen yleisömittaus, sisältäen mm. käytön määrät, sivutilastot ja katselukäyttäytymisen. Internet-paneeli, vastaajaa riippuen kysymyksestä Personoitu nettikysely, noin 9600 vastausta vuosittain Tutkimukseen osallistuvien sivustojen liikenne. Kuluttajabarome tri Ajankäyttötutkim us Tilastokeskus Moniin eri tarkoituksiin Talousasioihin liittyvät kuluttajien mielialat ja aikomukset. Eräiden kestotavaroiden omistaminen. Tilastokeskus Moniin eri tarkoituksiin Eri toimintoihin käytetty aika sekä ajankäytön rytmejä. Puhelinhaastatte lu, 2200 hengen otos Tietokoneavuste isia käynti- ja puhelinhaastatte luita, 4645 henkilöä Lähteet: tutkimusten tekijöiden ilmoittamat tiedot, Building Exchange Rates for Media Currencies, Idean,

13 Tietoja suomalaisten mediapäivästä Alla on esitetty muutamia esimerkkejä eri toimijoiden julkaisemista tiedoista koskien suomalaisten mediapäivää. Raportin kirjoittajilla ei ole ollut käytössään kaupallisten toimijoiden tutkimustuloksia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ja tämän johdosta esimerkit ovat lähinnä julkisista lähteistä kerätty. Alla olevassa kuviossa on esitetty näkemys suomalaisten mediapäivästä vuonna Kuvion keskiössä on TNS Atlaksen intermediatason tietoja kuluttajien joukkoviestimiin päivittäin käytetystä ajasta. TNS Atlaksen tiedot kuviossa antavat kuvan mediakäytöstä mediaryhmätasolla, mutta ko. kuvio ei kuvaa mediakäytön päällekkäisyyttä eikä myöskään yksittäisiä medioita tai niiden käyttötarkoituksia, nämä tiedot on TNS Atlaksesta saatavilla erikseen. Kuvion ulommilla kehillä on kuvattu Ideanin muista lähteistä agregoima näkemys sekä vuotiaiden joukkoviestinnän ajankäytöstä. Merkittävimmät erot nuorten ja varttuneempien mediakuluttajien välillä ovat internetin, sanomalehtien ja äänitteiden käytössä. Nuorempien käyttäjien joukossa internetin ja äänitteiden käyttö on huomattavasti runsaampaa kuin vanhempien käyttäjien keskuudessa. Toisaalta vanhemmat sukupolvet käyttävät huomattavasti enemmän aikaa sanomalehtien parissa. Kuvio 4. Suomalaisten mediapäivä 2011 joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Kuvio antaa mielikuvan ajankäytön jakaantumisesta eri joukkoviestinnän muotojen kesken. Esitysmuoto kohtaa kuitenkin paljon kriittisyyttä monesta eri syystä. Esimerkiksi graafi ei kuvaa mediakäytön päällekkäisyyttä tai eri medioiden käytön intensiivisyyden eroja. Sanomalehden lukemiseen saatetaan keskittyä huomattavasti enemmän kuin radion kuunteluun. Tästä huolimatta radion käyttö näyttää ylivoimaiselta sanomalehteen 13

14 verrattuna ajankäytöllisesti. Käytön intensiivisyydellä on kuitenkin paljon merkitystä esimerkiksi mainonnan kannalta. Esitystapaa arvostellaan myös siitä, että internet on niputettu siinä yhdeksi kokonaisuudeksi vaikka internetiä hyvin moniin eri tarkoituksiin ja sen sisältä löytyvät kaikki perinteisten sisältömedioiden muodot. Tarkempi jaottelu olisi ehdottomasti tarpeellista, mutta toisaalta internetin tarkastelun kohdalla joudutaan nopeasti hankalien rajauskysymysten eteen. Esimerkiksi miten tarkkaan voidaan erotella erilaisten mediasisältöjen kulutusta? Mihin luokitellaan Facebookin käyttö ja miten tarkkaan se tulisi jaotella? Facebookia käytetään kuitenkin hyvin erilaisiin tarkoituksiin, viestinnästä mediakulutukseen. Alla olevissa kuvioissa on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemia tietoja suomalaisten ajankäytöstä. Tilastokeskus on tehnyt koko väestöä koskevia ajankäyttötutkimuksia vuosina 1979, , ja Kaksi viimeisintä aineistoa on kerätty Eurostatin suositusten mukaisesti kotitalouksittain. Haastattelut tehtiin tietokoneavusteisina käynti- ja puhelinhaastatteluina. Aikaisemmat tutkimukset tehtiin yksilöotoksille. Vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen kulttuuri- ja liikuntaharrastuskysymyksiin vastasi henkilöä. Tulosten mukaan radion kuunteluun, television katseluun ja lukemiseen kului 10 % päivittäisestä ajankäytöstä, josta lähes kaksi kolmannesta koostui television katselusta. Kuvio 5. Tietoja Suomalaisten ajankäytöstä Alla olevassa kuviossa on tietoja eri verkkopalveluiden käytön yleisyydestä Suomessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuosittain julkaisemaan Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimukseen, joka tuottaa tietoja kotitalouksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tutkimuksen tavoite on selvittää tietokoneen ja internetin käyttöä sekä kuluttajien verkkokauppaa. Tutkimus on otostutkimus ja tehdään keväisin puhelinhaastatteluna vuotiaalle väestölle. Otoskoko on noin 4300 henkilöä ja kotitaloutta. Tulokset kuvaavat kuinka laajalle suomalaisten verkkoasiointi on levinnyt. Noin kaksi kolmesta suomalaisesta lukee verkkolehtiä ja lähes neljä viidestä käyttää verkkopankkia. 14

15 Myös lähes puolet suomalaisista osallistuu sisällöntuotantoon verkossa kirjoittamalla viestejä keskustelupalstoille, yhteisöpalveluihin tai muihin vastaaviin. Kuvio 6. Tietoja suomalaisten verkkoasioinnista vuonna 2011 (internetin käyttötarkoitukset viimeisen 3 kuukauden aikana) Alla olevassa kuviossa on verrattu eniten seurattuja uutiskanavia nuorten ja varttuneempien suomalaisten keskuudessa. Tiedot pohjautuvat Viestintäviraston 2011 julkaisemaan Viestintäpalveluiden muutos raporttiin, jonka tiedonkeruuseen ovat osallistuneet TNS Gallup ja IROResearch. Raportin mukaan nuoret pitävät internetiä tärkeimpänä uutiskanavaan kun taas varttuneemmille erityisesti televisio on eniten seurattu uutiskanava. Kuvio 7. Eniten seuratut uutiskanavat 15

16 Perinteisen mediapäiväkuvauksen haasteita Mediapäivän kuvauksen käytännöt pohjautuvat yhä pitkälti perinteisten medioiden tutkimustraditioihin. Jatkuvasti monipuolistuvassa mediaympäristö on muuttanut mediakulutusta ja samalla perinteiset mediapäivän kuvaukset pystyvät tuottamaan vain yhä rajoitetumman kuvan mediapäivästä. Keskeisiä haasteita perinteisessä mediapäivän kuvaamisessa ovat: Tutkimusfokuksen painottuminen perinteisiin medioihin ja vastaavasti laajamittaisen tutkimustiedon puute sekä hajanaisuus uudemmista ja disruptiivisista mediakanavista. Kokonaiskuvan ja yhteismitallisuuden puute. Jokainen media on erikseen mitattu perinteisissä mediapäivän tutkimuksissa ja niiden tulokset eivät yleensä ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Kvantitatiiviset menetelmät ovat korostuneesti esillä. Tulokset ovat pääsääntöisesti menneisyyteen pohjautuvia eivät reaaliaikaisia. (Finnpanel poikkeus) Tutkimukset eivät kuvaa tyypillisesti kuvaa mediakäytön kaksisuuntaisuutta. Virhemarginaalit mediakäytön fragmentoituessa. Esimerkiksi television katselu on fragmentoitunut niin vahvasti, että aikaisemmin riittävänä pidetyt otokset eivät ole enää tilastollisesti riittävän tarkkoja kuvaamaan harvemmin käytettyjä sisältöjä. Uudet kanavat puutteellisesti mitattu. Esimerkiksi eri medioiden mobiilikäytöstä tai IPTV:stä on vähän tietoa tarjolla. Menetelmät kalliita ylläpitää ja kehittää. Perinteisillä tutkimuksilla erittäin vahva asema ja taloudellinen vaikutus, mikä hidastaa mahdollisten uusien tutkimusten tai uusien toimijoiden syntymistä. Eri tietolähteiden yhdistämisen hankaluus. Tutkimuksilla ei ole yhteisesti sovittuja standardeja (esim. ikäluokat vaihtelevat tutkimuksittain). Tutkimusten demograafisten taustatietojen yhdistäminen web-analytiikkaan on haastavaa. 16

17 Tulevaisuudensuuntia Verkkopalveluiden analysoinnin tarve ja merkitys kasvaa jatkuvasti mediatarjonnan ja - käytön painopisteen siirtyessä kohti verkkosisältöjä. Tarvetta lisää myös verkkopalveluille ominaiset käyttäjämäärien nopeat muutokset ja verkon ilmiöiden yleisesti haastava ennakoitavuus. Samalla perinteisten printti- ja broadcast medioiden analysoinnin tarve säilyy yhä merkittävänä, mutta heikkenee suhteessa verkkopalveluihin. Digitaaliset kanavat ovat mahdollistaneet mediakäytön kvantitatiivisen mittaamisen reaaliaikaisesti. Verkkoanalytiikan työkalut ovat mahdollistaneet omien verkkokanavien seuraamisen kaikille verkkopalveluita tarjoaville tahoille. Digitaaliset kanavat luovat täsmätietoa monesta asiasta. Toisaalta niiden tuottama tieto ei kuitenkaan sellaisenaan pysty tuottamaan kattavaa kuvaa mediakäytöstä ja moni asia jää loppukädessä tulkinnan varaan. Tulevaisuudessa odotetaan ns. big datan ja avoimen datan käytön kasvavan ja täydentävän verkkoanalytiikan tuottamaa tietoa. Palveluiden tarjoajien merkitys digitaalisten ympäristöjen tiedonkeräämisessä kasvaa ja samalla perinteisten tutkimusyritysten rooli rajautuu uudelleen. Esimerkiksi Googlen, Microsoftin tai Applen kaltaiset globaalit jätit pystyvät keräämään ja yhdistelemään entistä tehokkaammin tietoa omien ekosysteemien sisällä olevista laitteista ja palveluista. Ekosysteemit pystyvät parhaimmillaan seuraamaan laajan laite- ja/tai palvelutarjonnan avulla älypuhelimen, tablet-laitteen, television, tietokoneen ja pelilaitteen kautta tapahtuvaa median käyttöä. Lisäksi omien sovelluskauppojen ja muiden verkkokauppojen laskutuskanavien kautta globaaleille toimijoille kertyy tietoa myös kuluttajien ostokäyttäytymisestä. Käytännössä tämä vaatii kykyä ja resursseja suurten datamassojen käsittelyyn. Suurten datamassojen kerääminen, säilöminen, käsittely, turvallinen varastointi sekä regulaation mahdolliset muutokset asettavat suuria vaatimuksia datamassoja käsitteleville organisaatioille. Kehitys suosii suuria toimijoita, joilla on monipuoliset palvelukanavat sekä resursseja tietojen käsittelyyn. Suomessa toimivat tutkimuslaitokset pystyvät tuottamaan huonossa tapauksessa vain korkeintaan toiseksi parhaan näkemyksen palveluiden ja laitteiden käytöstä. Toisaalta markkinoilla on suuri joukko pienempiä toimijoita, joilla ei ole resursseja tai mahdollisuuksia suurten datamassojen keräämiseen ja hyödyntämiseen. Tällaiset toimijat tulevat yhä tarvitsemaan tutkimuslaitosten tuottamaa tietoa. Onkin nähtävissä, että tiedontarpeet tulevat jakaantumaan organisaatioiden kyvykkyyden mukaan. Suuret toimijat ovat yhä itsenäisempiä tiedontarpeen suhteen. Lisäksi tutkimuslaitosten vahvuutena säilyy yhä tiedon tuottaminen ja jalostaminen perinteisistä medioista. Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on arvioitu palveluliiketoiminnan kehitystä hieman laajemmasta näkökulmasta. Kuviossa on pyritty kiteyttämään keskeisiä digitaalisuuteen liittyviä ilmiöitä ja niiden mahdollistajia. Ideanin tekemän trendiennusteen mukaan uudet teknologiat ovat jatkuvasti rikastamassa ja mahdollistamassa tiedonkeruuta. Näköpiirissä suuri joukko erilaisia teknologioita ja muita mahdollistajia, joiden hyödyntäminen tulee toteutuessaan viemään verkkopalvelut uudelle tasolle. Verkon palveluista voi tulla yhä henkilökohtaisempia ja monipuolisesti palvelevia kokonaisuuksia. Käytännössä palvelut voivat olla esimerkiksi ennakoivaa terveydenhuoltoa tai kuluttajan tarpeita ennakoivaa ja kontekstitietoista mediatarjontaa. Palveluiden käytöstä syntyy yhä enemmän tietoa, jota pystytään hyödyntämään muodostettaessa kuvaa kuluttajien arjesta. 17

18 Verkossa syntyvästä tiedosta on ylipäätään muodostumassa strategisesti yhä tärkeämpi osa yritysten kilpailukykyä. Tietoa hyödynnetään yhä useammin mainonnan, tarjonnan ja palveluiden kohdentamisessa. Kuvio 8. Muuttuva toimintaympäristö ja potentiaalisia vaikutuksia Lähde: Idean, 2012 Alla olevassa kuviossa on esitetty malli jolla voi arvioida palveluiden sitoutumisen asteita. Perinteiset mediakäytön mittarit kuvaavat tyypillisesti palvelun käytön mittakaavaa, mutta jatkossa palvelun käytön sitoutumisen asteen merkitys korostuu. Sitoutumisen aste kuvaa käytännössä palvelun käytön laatua erityisesti palveluntarjoajan kannalta. Mitä sitoutuneempi asiakas sen arvokkaampi se on yritykselle. Tyypillisesti korkeimmaksi sitoutumisen asteeksi on nähty palvelun ostaminen. Esitetyssä kuviossa on sitoutumisen korkeimpana asteena palvelun suosittelu. 18

19 Kuvio 9. Palveluiden sitoutumisen asteet Visio tulevaisuuden mediapäivän kuvaustavasta Idean visioi minkälainen voisi olla ideaalinen suomalaisten mediapäivän kuvaustapa tulevaisuudessa. Ideanin näkemyksen mukaan kuvaustavan tulisi kertoa mediapäivästä ainakin median käytön intensiteetin, käytettävän välineen, sen käytön yhteydessä tapahtuvat interaktiot, median käyttäjän kontekstin, eri medioiden tavoittavuuden sekä minkälaisia sisältöjä käytetään. 19

20 Kuvio 10. Visio tulevaisuuden mediapäivän kuvauksesta 1/2 Tällaisen tiedon tuottaminen olisi haastavaa, mutta mahdollista. Tiedonkeruu edellyttäisi eri menetelmien yhdistämistä ja tarkoittaisi myös jossain määrin vaihtelevaa tarkkuutta eri mediavälineiden käyttäjätietojen välillä. Digitaalisissa kanavissa tiedonkeruu voitaisiin toteuttaa sovelluspohjaisella reaaliaikaisella seurannalla. Käytännössä kyseessä olisi ladattava sovellus, jonka käyttäjät asentaisivat eri laitteisiinsa kuten esimerkiksi älypuhelimeen, tablet-laitteeseen, televisioon ja pelilaitteeseen. Printti- ja broadcast-mediakanavien seurannassa voisi hyödyntää samantyyppisiä ratkaisuja kuin nykyisin on käytössä. Eli esimerkiksi mediapäiväkirjan täyttäminen digitaalisen paneelin tai yhteisön kautta. Tämä olisi kuitenkin käytännössä kallein ja vaikeimmin toteutettava osa seurantaa. 20

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015 Tuhat suomalaista /0 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä..0 SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 Tutkimus kotimaisen mediatarjonnan merkityksestä tehtiin

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Mediamainonnan muutosmittari. Tiedote 1/2011 18.2.2011

Mediamainonnan muutosmittari. Tiedote 1/2011 18.2.2011 Mediamainonnan muutosmittari Tiedote 1/2011 18.2.2011 Copyright TNS 2011 Ajankohtaista Uusi mainosvuosi 2011 on jo hyvässä vauhdissa ja vuoden ensimmäiset mainospanostustiedot raportoidaan viikolla 8.

Lisätiedot

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille AKVAn Syysseminaari Pia Ek, Counsel Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 26.9.2012 Castrén & Snellman Rakenne Taustatietoja Markkinointi uusien kanavien

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

Online Advertising Mainonnan panostukset

Online Advertising Mainonnan panostukset Online Advertising 212 Mainonnan panostukset TNS 212 Verkkomainonnan määrä ja kehitys 29 211 (display- ja luokiteltu, hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot) 25 2 15 1 5 Milj. Euroa 14,7 Muutos-% 18

Lisätiedot

Alma Media Oyj:n yhtiökokous 17.3.2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja

Alma Media Oyj:n yhtiökokous 17.3.2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja Alma Media Oyj:n yhtiökokous 17.3.2011 1 Kai Telanne, toimitusjohtaja Sisältö Mainonnan markkina 2010 Alma Median tulos 2010 Alma Median markkina-asema Alma Median strategia 2010-2 Mainonnan markkina 2010

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Pk-yrittäjien tunnelmia Nurmes

Pk-yrittäjien tunnelmia Nurmes Pk-yrittäjien tunnelmia 16.5.016 Nurmes Työllisten määrän muutos erikokoisissa yrityksissä vuosina 001 01 56000 46000 36000 43698 Lisäys yhteensä 108 886 - suuryritykset 7 164 - pk-yritykset 100 7 6000

Lisätiedot

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sanoma & TNS Gallup helmimaaliskuussa 2016 Vastaajia 1286 Sisältö Älylaitteiden omistus

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Joukkoviestintämarkkinat supistuivat elokuvateattereilla takanaan hyvä vuosi

Joukkoviestintämarkkinat supistuivat elokuvateattereilla takanaan hyvä vuosi Kulttuuri ja viestintä 2016 Joukkoviestintä Joukkoviestintämarkkinat Joukkoviestintämarkkinat supistuivat elokuvateattereilla takanaan hyvä vuosi Joukkoviestintämarkkinoiden arvo laski jälleen edelliseen

Lisätiedot

Mediatoimialan luvut. Lisätietoja: Viestinnän Keskusliitto www.vkl.fi p. 09 2287 7210 info@vkl. fi

Mediatoimialan luvut. Lisätietoja: Viestinnän Keskusliitto www.vkl.fi p. 09 2287 7210 info@vkl. fi Mediatoimialan luvut Mediatoimialan luvut on Viestinnän Keskusliiton ylläpitämä tilastokatsaus toimialaan. Jatkuvasti päivittyvään julkaisuun kerätään uusimmat saatavilla olevat tilastot niin mediatoimialasta

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014

Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014 Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014 Kaupan liiton verkkokauppakoulutus Leena Poutanen 4.11.2014 Public Viestinnän sähköistyminen jatkuu 2 8.10.2013 Internal Itella Markkinointipalvelut/

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013 Suomalaiset verkossa - NetTrack 2013 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016

Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025. Diplomityö seminaari 12.4.2016 Kotitalouksien internet-yhteyksien teknistaloudellinen mallinnus 2015-2025 Diplomityö seminaari 12.4.2016 Jimi Viitanen Johdanto Tutkimuskysymys Miten koti muodostavat yhteyden Internettiin? Minkälainen

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS Mainosvuosi 2015 Ad spend trends Kantar Media #Mainosvuosi Kantar Media international ad spend trends Mediamainonnan kehitys on ollut vaatimatonta myös kansainvälisesti viime vuonna. Etelä- ja Itä Euroopassa

Lisätiedot

Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008. Kai Telanne toimitusjohtaja

Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008. Kai Telanne toimitusjohtaja Alma Media Oyj Varsinainen yhtiökokous 12.3.2008 Kai Telanne toimitusjohtaja Esityksen sisältö Alma Media tänään Toimintaympäristö 2007 Alma Median tulos 2007 Tulevaisuuden näkymät Alma Media Oyj 12.3.2008

Lisätiedot

SINUSTAKIN YRITYKSESI TAITAVA DIGIOSAAJA. Pieni opas digitaaliseen maailmaan.

SINUSTAKIN YRITYKSESI TAITAVA DIGIOSAAJA. Pieni opas digitaaliseen maailmaan. SINUSTAKIN YRITYKSESI TAITAVA DIGIOSAAJA. Pieni opas digitaaliseen maailmaan. PIENYRITTÄJÄ JA SOSIAALISEN MEDIAN ABC. A) ALOITA KUUNTELULLA Selvitä, mitä sinusta puhutaan vai puhutaanko ollenkaan. Selvitä

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Alma Media Q1 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 27.4.2012

Alma Media Q1 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 27.4.2012 Alma Media Q1 2012 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Q1 2012 lyhyesti Keskeiset strategiset hankkeet Markkinoiden kehitys Suomessa Taloudellinen kehitys ja

Lisätiedot

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta TIEDOTUSVÄLINEILLE Kansallinen Mediatutkimus KMT KMT 2012 Tilaaja: Levikintarkastus Oy 29.4.2013 Toteuttaja: TNS Gallup Oy Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta Painettujen lehtien sisältöjen

Lisätiedot

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä OKM:n kirjastopäivät 28.11.2013 Anna Niemelä Kansalliskirjasto Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely Toteutettu vuosina

Lisätiedot

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA?

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? HENGÄHDYSTAUKO PRINTTI ON KUOLLUT? Mieti, jos postilaatikostasi tulisi yhtä paljon mainoksia kuin mitä näät päivän aikana sähköisessä muodossa? Et ehkä edes

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa?

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? 1 KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? Aiemman tutkimuksemme* mukaan markkinoinnin johtaminen tiedolla parantaa markkinoinnin tuottoastetta

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

Sanoman tilannekatsaus. SanomaWSOY:n sijoittajatapaaminen 22.9.2008 Mikael Pentikäinen

Sanoman tilannekatsaus. SanomaWSOY:n sijoittajatapaaminen 22.9.2008 Mikael Pentikäinen Sanoman tilannekatsaus SanomaWSOY:n sijoittajatapaaminen 22.9.2008 Mikael Pentikäinen Uutistoiminnan kärkibrändit Noin ⅔ käyttää Sanoman tuotteita* Sanoman Sanoman tuotteet tuotteet tavoittavat* tavoittavat*

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Turvallisuus, nopeus vai hinta?

Turvallisuus, nopeus vai hinta? Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kuluttajien ja yritysten näkemyksiä maksutavoista Poimintoja selvityksestä Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia

Lisätiedot

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010

Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 Radiovuosi 2010 -tilaisuus 21.1.2010 1 Ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00 Tilaisuuden avaus KRT-ohjausryhmän PJ, toimitusjohtaja Petri Manninen, Radio Nova 9.10 Radion hyvä vuosi 2009 Toimitusjohtaja Lena Sandell,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011

Alma Median tulos Q1 2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011 Alma Median tulos Q1 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011 1 Agenda Avainkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys Q1 ja

Lisätiedot

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto Uudet lukemisen tavat Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki 23.1.2013 Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto eliisa.vainikka@uta.fi PISA-tulosten kehitys 2000-2012 Erinomaisten lukijoiden osuus

Lisätiedot

Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 10 vuotta täyttäneet suomalaiset. minuuttia/päivä

Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 10 vuotta täyttäneet suomalaiset. minuuttia/päivä 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Suomessa 10 vuotta täyttäneet suomalaiset minuuttia/päivä 600 540 562 560

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 19.7.2013

Alma Median tulos Q2 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 19.7.2013 Alma Median tulos Q2 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 19.7.2013 Agenda Pääkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, toukokuu Eri laitteiden ja yhteyksien yleisyys kotitalouksissa toukokuussa 2014 Matkapuhelin Televisio

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus

Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Kansallisen verkkokauppatilaston julkistus Verkkokauppa Suomessa tammi-kesäkuussa 2010 Seppo Roponen 30.9.2010 Johdanto Sähköisestä kaupankäynnistä on ollut pitkään saatavilla runsaasti tietoa. Tietoa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä 4.11.2014 Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Sisältö Data-yhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskunnaksi Datanlouhinta

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot