Personal Media Day. State of Art-kartoitus Kaupallinen selvitys. Helmikuu Kalle Snellman Mikko-Pekka Hanski

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Personal Media Day. State of Art-kartoitus Kaupallinen selvitys. Helmikuu 2012. Kalle Snellman Mikko-Pekka Hanski"

Transkriptio

1 Personal Media Day State of Art-kartoitus Kaupallinen selvitys Helmikuu 2012 Kalle Snellman Mikko-Pekka Hanski

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Työn tarkoitus ja tavoite... 3 Työn toteutus... 3 Johdon yhteenveto... 5 Mediapäivän tutkimisen tilanne Suomessa... 7 Mediapäivän tutkimuksen toimijakenttä... 7 Tutkimustietojen käyttötarkoituksia... 9 Keskeisiä tutkimuksia ja tiedonlähteitä Tietoja suomalaisten mediapäivästä Perinteisen mediapäiväkuvauksen haasteita Tulevaisuudensuuntia Visio tulevaisuuden mediapäivän kuvaustavasta

3 Johdanto Raportissa on arvioitu kuluttajien mediakäyttötutkimuksen nykytilaa Suomessa ja esitetty tietoja suomalaisten mediapäivästä käytettävissä olevien lähteiden pohjalta. Raportissa on arvioitu myös tutkimuksen tulevaisuudensuuntia ja esitetty näkemys mahdollisesta mediapäivän tulosten esittämisen tulevaisuuden käyttöliittymästä. Mediapäivän tutkimisella on pitkät perinteet Suomessa ja suomalaisten mediakäyttöä mittaavat useat säännöllisesti ilmestyvät ja asemansa vakiinnuttaneet tutkimukset. Näitä tutkimuksia hyödynnetään laajasti media-alalla ja sen ulkopuolella. Tällaisia tutkimuksia ovat mm. Finnpanelin TV-mittaritutkimus ja Levikintarkastuksen Kansallinen Mediatutkimus. Lisäksi eri alojen toimijat teettävät lukuisia eri tutkimuksia suomalaisten mediakulutuksesta omaan käyttöönsä. Jatkuvasti kehittyvät ja muuttuvat mediakulutuksen tavat asettavat perinteiset tutkimusmenetelmät uuteen valoon. Sinänsä tutkimusten nähdään yhä palvelevan hyvin perinteisten medioiden seuraamisen tarpeita, mutta laajemman kokonaiskuvan muodostaminen tai yksittäisten uusien ilmiöiden ymmärtäminen on sen sijaan haastavampaa perinteisten tutkimusten pohjalta. Digitaalisten kanavien kasvun myötä on verkkoanalytiikan hyödyntäminen kasvanut merkittävästi. Verkkoanalytiikka onkin tuonut kuluttajia koskevan omien verkkosivujen raakadatan toimijoiden saataville ja verkkoanalytiikka toimiikin yhä useammin lähtökohtana kuluttajien mediakäytön analysoinnissa. Digitaaliset palvelut kehittyvät jatkuvasti henkilökohtaisemmiksi ja tarkemmin yksilöllisiä tarpeita palveleviksi. Samalla palveluntarjoajille, niin perinteisille media-alan toimijoille kuin muille palveluntarjoajille, kertyy yhä tarkempaa tietoa asiakkaistaan. Samanaikaisesti ovat odotukset suurten datamassojen analysoinnin ja hyödyntämisen strategisesta merkityksestä kasvaneet. Kuluttajatiedon hyödyntäjät haluavatkin yhä useammin yhdistää verkkoanalytiikalla keräämänsä tiedot muualta kertyvään tai hankittuun tietoon. Työn tarkoitus ja tavoite Selvityksen tavoitteena on arvioida kuluttajien mediakäyttötutkimuksen tutkimuksen tilannetta Suomessa sekä tutkimusten tuotannon että hyödyntämisen näkökulmista. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva tämän hetken tutkimustuotannosta Suomessa sekä sen hyödyntämisestä. Kuvaus sisältää näkemyksen sekä tutkimusten lopputuotoksista että menetelmistä. Toissijaisena tavoitteena on arvioida mitkä nousevia tutkimustarpeita ja aiheita sekä samalla antaa Next Media hankkeen tutkimukselle ideoita seuraaviksi tutkimusaiheiksi. Työn toteutus Selvityksen prosessi alkoi hypoteesin luomisella. Hypoteesin avulla työn toteuttajat tutustuivat aiheeseen ja loivat näkemyksen tutkimusalueen tilanteesta ja kehityksestä. Tämän jälkeen valittiin sopivat haastateltavat, toteutettiin haastattelut ja koottiin raportti haastatteluiden tulosten pohjalta. Raportin kirjoittamisen lähteenä hyödynnettiin myös raportin tekijöiden kokemusta ja näkemystä media-alasta sekä laajaa aineistonhakua tutkimusalueesta. 3

4 Tässä selvityksessä tarkoitetaan medialla perinteistä sisältömediaa, sisältäen sanomalehdet, aikakauslehdet, television ja radion. Lisäksi internetiä on tarkasteltu hieman laajemmasta näkökulmasta. Selvitystä varten toteutettiin yhdeksän haastattelua loppusyksyllä 2011 ja alkutalvella Haastateltavat olivat tutkimustiedon kanssa säännöllisesti toimivia henkilöitä organisaatioissaan. Haastateltavien valinnassa pyrittiin kattamaan mahdollisimman laajasti eri näkökulmia tutkimustiedon tuottamisesta niiden jalostamiseen ja hyödyntämiseen. Haastateltujen organisaatioita olivat: Aikakausmedia, Brainjuicer, Elisa, Nokia, Sanoma, Sanomalehtien Liitto, Tapiola, TNS Gallup ja YLE. Selvityksen toteuttivat Ideanin konsultit Mikko-Pekka Hanski ja Kalle Snellman. 4

5 Johdon yhteenveto Suomalaisten mediakulutusta on tutkittu ja mitattu jo useamman vuosikymmenen ajan. Tänä aikana on alalle on syntynyt vakiintuneita tapoja tuottaa ja hyödyntää mediatutkimusta. Samalla alalle on syntynyt joukko mediayritysten ja mainostajien tutkimustarpeita palvelevia yrityksiä. Tutkimustraditiot ovat rakentuneet vahvoiksi perinteisten medioiden, kuten sanomalehtien, aikakauslehtien, television ja radion ympärille ja palvelevat erityisesti mediamainonnan eri tarpeita. Viimeisen vuosikymmenen aikana on mediakulutus muuttunut nopeasti ja muutos on jatkuvaa. Samalla mediakäytön muutos luo uusia vaatimuksia tutkimukselle. Perinteiset tutkimukset vastaavat yhä monilta osin tutkimusten hyödyntäjien tarpeeseen, mutta niiden ei koeta kykenevän tuottamaan kattavaa kuvaa nykyisestä mediaympäristöstä. Mediakäytön monipuolistuessa on tarve uudenlaisen kokonaiskuvan luomiselle kasvanut. Mediakäyttötutkimusta käytetään pääsääntöisesti kolmeen eri tarkoitukseen: mediamyynnin tukemiseen, mediavalintojen tekemiseen sekä tuotekehityksen tukemiseen. Tarkkaa tietoa tutkimustiedon käytön jakaantumisesta näiden kolmen alueen välillä ei ole tiedossa. Asiantuntijahaastatteluiden pohjalta voidaan kuitenkin olettaa mediamyynnin tukemisen olevan tärkein käyttökohde erityisesti liiketaloudellisesta näkökulmasta. Mediamyynnissä tietoa käytetään erityisesti mediatilan myymisen, hinnoittelun ja ostamisen perusteena. Toiseksi tärkeimpänä käyttökohteena on mediasuunnittelu. Tuotekehitykseen tutkimustietoa käytetään vähemmän. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että perinteisten medioiden kohdalla tietoa on saatavilla suhteellisen kattavasti. Uusista kanavista on tyypillisesti huomattavasti hajanaisemmin tietoa tarjolla. Esimerkiksi mobiilisovellusten tai IPTV:n käyttäjämääristä ja kuluttajakäyttäytymisestä Suomessa on vähän tietoa saatavilla. Näistä palveluista kerääntyy tietoa tyypillisesti yksittäisille toimijoille. Kansainvälisillä markkinoilla on tällaisten nousevien palvelualueiden ympärille syntynyt erilaista tutkimustoimintaa, mutta Suomen kokoisella markkinalla tällaisen tiedon tuottaminen kaupallisesti kannattavasti on haastavaa. Ainakin niin kauan kunnes markkina-alue on kasvanut merkittävämmäksi ja sieltä löytyy tarpeeksi useita maksukykyisiä asiakkaita tutkimukselle. Nykyisiin mediapäivän tutkimuksiin liittyy monia haasteita, joiden joukossa on kokonaiskuvan ja yhteismitallisuuden puute, kvantitatiivisten menetelmien korostunut rooli, virhemarginaalit mediakäytön fragmentoituessa ja uusien kanavien puutteellinen mittaus. Lisäksi menetelmät ovat kalliita ylläpitää ja kehittää. Perinteisillä tutkimuksilla on myös erittäin vahva asema ja taloudellinen vaikutus, mikä hidastaa mahdollisten uusien tutkimusten tai toimijoiden markkinoille tuloa. Tutkimustiedon laatuun ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Pitkään jatkuneet tutkimukset ovat mahdollistaneet pitkäjänteisen kehitystyön, jonka ansiosta ainakin perinteisten medioiden tutkimusten laatua pidetään korkeana. Suurten datamassojen käytön ja merkityksen mainonnassa arvioidaan kasvavan. Esimerkiksi mainostajien odotukset mainonnan kohdennettavuudelle ovat kasvaneet samalla kun keinot kohdentamiselle ovat jatkuvasti kehittymässä. Suuret datamassat mahdollistavat entistä tarkempaan kohdistetumman mainonnan sekä palveluiden kohdentamisen. Toisaalta suurten datamassojen hyödyntämisen vastavoimana on tendenssi yksityisyydensuojan tiukentumiseen. Tämä näkyy sekä jatkuvasti kasvavana 5

6 yhteiskunnallisena keskusteluna aiheesta sekä eri viranomaisten valmistelemina regulaation muutoksina. Esimerkiksi Euroopan unionissa on valmisteilla henkilötietolainsäädännön uudistus, jonka seurauksena tietoja keräävän nettiyhtiön on hävitettävä pysyvästi kaikki henkilökohtaiset tiedot rekistereistään käyttäjän niin pyytäessä. Lisäksi yhtiöiden on avoimesti kerrottava käyttäjille, mitä tietoa käyttäjistä kerätään ja mihin tarkoitukseen. Kerättyjä tietoja saa myös säilyttää vain sen aikaa, kuin se on välttämätöntä. 6

7 Mediapäivän tutkimisen tilanne Suomessa Suomalaisten mediakulutuksen tutkimisella on pitkät perinteet. Mediakulutusta on tutkittu ja mitattu jo useamman vuosikymmenen ajan ja tänä aikana on alalle on syntynyt vakiintuneita tapoja tuottaa ja hyödyntää mediatutkimusta. Samalla alalle on syntynyt joukko mediayritysten ja mainostajien tutkimustarpeita palvelevia yrityksiä. Traditiot ovat rakentuneet vahvoiksi perinteisten medioiden, kuten sanomalehtien, aikakauslehtien, television ja radion ympärille ja palvelevat erityisesti mediamainonnan eri tarpeita. Viimeisen vuosikymmenen aikana on mediakulutus muuttunut nopeasti ja muutos on jatkuvaa. Samalla mediakäytön muutos luo uusia vaatimuksia tutkimukselle. Perinteiset tutkimukset vastaavat yhä monilta osin tutkimusten hyödyntäjien tarpeeseen, mutta niiden ei koeta kykenevän tuottamaan kattavaa kuvaa nykyisestä mediaympäristöstä. Mediakäytön monipuolistuessa on tarve uudenlaisen kokonaiskuvan luomiselle kasvanut. Periaatteessa tutkimisen muutostarpeista ollaan yksimielisiä yleisellä tasolla sekä tutkimusten tuottajien että hyödyntäjien kesken. Sen sijaan muutosten suunnasta ja toteutustavoista ollaan eri mieltä. Merkittävät muutokset saattaisivat vaikuttaa sekä tutkimusyritysten keskinäisiin kilpailuasetelmiin että eri medioiden hinnoitteluun ja voimasuhteisiin. Samanaikaisesti koko alaa ja johtavia tutkimusyrityksiä on arvosteltu niiden hitaudesta ja kyvyttömyydestä uudistaa tutkimusmenetelmiään vastaamaan nykypäivän tarpeita. Toisaalta perinteisiin tutkimuksiin liittyy monenlaisia intressejä tutkimusyritysten ulkopuolella, jotka hidastavat menetelmien kehitystä. Osalle toimijoista sopii paremmin nykyinen tapa tarkastella ja tutkia mediamarkkinoita. Uudistukset toisivat mukanaan lyhyellä aikavälillä vähintäänkin uusia kustannuksia. Mediatoimijoiden keskuudessa on pitkään keskusteltu ns. intermediatutkimuksen tarpeesta, eli tarpeesta yhdistää nykyisin erillään olevat eri medioiden tutkimukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Eräs keskeinen jäykkyystekijä tutkimusmenetelmien kehittämiseen ja esimerkiksi eri mediat yhdistävään intermediatutkimuksen syntymiseen liittyy suomalaisen mediatutkimuksen rahoituksen rakenteeseen. Suomessa merkittävän osan mediatutkimuksesta rahoittavat mediatoimijat, joista ainakin osalla on omat vahvat intressit olla muuttamatta nykyistä tilannetta. Monissa muissa maissa mediatutkimuksen rahoittavat mainostajat esimerkiksi mainostoimistojen liiton kaltaisen toimijan kautta. Mainostajilla on vähemmän vahvoja kiinnekohtia yksittäisiin mediakanaviin, mikä on helpottanut intermediatutkimuksen tekemistä. Mediapäivän tutkimuksen toimijakenttä Alla olevassa kuviossa on hahmoteltu mediapäivän tutkimuksen toimijakenttää. Kuluttajatutkimuksen tiedonlähteenä ovat kuvion oikeassa laidassa olevat kuluttajat, joita havainnoidaan ja tutkitaan eri menetelmillä. Kuluttajatietoa tuottavat lukuisat eri tahot, joiden joukossa on sekä kaupallisesti toimivia että julkisia tai semijulkisia tahoja. Tietoa välittävät ja rikastavat tyypillisesti mediatoimistot sekä suuret mediatoimijat. Tiedon hyödyntäjinä on suuri joukko erilaisia yrityksiä. Kuviossa on hahmoteltu joitakin käyttötarkoituksia tiedolle sekä esimerkkejä yrityksistä, jotka hyödyntävät tietoa kyseisiin tarkoituksiin. Kuviossa esitetyt toimijaryhmät ja niiden roolit sekoittuvat kuitenkin käytännössä usein, koska monet toimijat ovat aktiivisia kaikissa eri rooleissa. Esimerkiksi Sanoman kaltainen suuri mediatalo on sekä tiedontuottaja, tiedon rikastaja että tiedon hyödyntäjä samanaikaisesti. Heillä on myös omia tiedonlähteitä mm. verkkopalveluidensa ansiosta. 7

8 Kuvio 1. Kuluttajien mediakäyttötutkimuksen toimijakenttä Kuluttajien mediakäyttötutkimuksen toimijakentällä toimii suuri joukko eri yrityksiä ja muita toimijoita. Tiedontuottajia ovat tutkimusyritysten ja viranomaisten lisäksi myös useimmat mediatalot, joiden tutkimusyksiköt tuottavat tietoa erityisesti mediamyynnin tarpeisiin. Tiedon välittäjiä ja rikastajia ovat tyypillisesti mediatoimistot, mutta useissa tapauksissa myös mediatalojen tutkimusyksiköt. Tiedon hyödyntäjien joukko on laaja. Tietoja hyödyntävät enemmän tai vähemmän käytännössä kaikki kuluttajaliiketoimintaa tekevät toimijat, varsinkin jos huomioidaan verkkoanalytiikka yhtenä hyödyntämiskohteena. Tietoa syntyy pääsääntöisesti neljällä tavalla. Julkiset tutkimukset. Esimerkiksi Tilastokeskuksen ja Viestintäviraston julkaisemat tutkimukset kuluttajien ajankäytöstä. Osa näistä tutkimuksista on säännöllisesti ilmestyviä. Kaupalliset monitilaajatutkimukset. Esimerkiksi Kansallinen Mediatutkimus, Finnpanelin tuottamat TV-mittaritutkimus ja Kansallinen Radiotutkimus, joita teettävät media-alan toimijat. Erilliset toimeksiannot. Yritysten teettämät erilliset toimeksiannot, jotka pyrkivät tyypillisesti tyydyttämään yksittäisen toimijan tiedontarpeita. Verkkoanalytiikka ja muut asiakastiedot. Nämä tiedot kerääntyvät yksittäisten toimijoiden sisällä ja niitä ei tyypillisesti jaeta tai julkisteta muiden käyttöön. 8

9 Mediakäyttötutkimuksen tiedontuottajien kentällä toimii kaupallisia tutkimusyrityksiä, viranomaisia, media-alan toimijoita ja oppilaitoksia. Markkinoiden johtava toimija, TNS Gallup, on osallisena suuressa osassa säännöllisesti ilmestyviä media-alan tutkimuksia. Alla olevassa taulukossa on listattu joidenkin Suomessa toimivien tutkimusyritysten liikevaihtoja ja henkilöstölukuja niiden viimeisimmältä tiedossa olevalta tilikaudelta. Taulukkoa tarkasteltaessa on huomioitava, että useimmat tutkimusyritykset tuottavat laajasti tutkimuksia eri toimialoille ja mediakäyttötutkimus edustaa vain osaa yritysten liikevaihdosta. On myös huomioitava, että Finnpanelilla ja Levikintarkastuksella on omat tarkkaan määritellyt tutkimusalueet ja tehtävät. Taulukko 1. Suomessa toimivia tutkimusyrityksiä sekä niiden avainlukuja Tutkimusyritys Liikevaihto ( 000 EUR) Henkilöstö (kpl) TNS Gallup Oy * Taloustutkimus Oy ** Finnpanel Oy *** IROResearch Oy * /30 Research Oy * Lähde: Asiakastieto, 2012 * 12/2010 päättynyt tilikausi ** 4/2011 päättynyt tilikausi *** 11/2010 päättynyt tilikausi Tutkimustietojen käyttötarkoituksia Mediakäyttötutkimusta käytetään pääsääntöisesti kolmeen eri tarkoitukseen: mediamyynnin tukemiseen, mediavalintojen tekemiseen sekä tuotekehityksen tukemiseen. Tarkkaa tietoa tutkimustiedon käytön jakaantumisesta näiden kolmen alueen välillä ei ole käytettävissä. Asiantuntijahaastatteluiden pohjalta voidaan kuitenkin olettaa mediamyynnin tukemisen olevan tärkein käyttökohde ainakin liiketaloudellisesta näkökulmasta. Mediamyynnissä tietoa käytetään erityisesti mediatilan myymisen ja hinnoittelun perusteena. Toiseksi tärkeimpänä käyttökohteena on mediasuunnittelu. Tuotekehitykseen perinteistä mediakäytön tutkimustietoa käytetään vähemmän. Tuotekehityksessä on tyypillisesti monenlaisia tarpeita tutkimustiedolle ja siellä hyödynnetään enemmän räätälöityjä tutkimuksia. Esimerkiksi uuden verkko- tai mobiilipalvelun suunnittelussa tarvitaan makrotason tietoja ja arvioita palvelun potentiaalisesta kysynnästä. Tämän lisäksi nykyaikaisessa asiakaslähtöisessä tuotekehitysprosessissa haetaan yksityiskohtaista tietoa kuluttajien tarpeista ja toiveista nimenomaiseen palveluun liittyen. Tämä tieto tuotetaan tyypillisesti erilaisia osallistuvan suunnittelun tai etnografian menetelmiä hyödyntäen. Kuluttajien mediakäyttötutkimuksella haetaan tai voidaan hakea vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kuvio 2. Keskeisiä mediakäyttötutkimuksen tutkimuskysymyksiä 9

10 Nykyiset tietolähteet vastaavat suhteellisen hyvin kolmeen ensimmäiseen kysymykseen, eli millä välineillä, minkälaiset käyttäjät sekä kuinka paljon sisältöjä tai palveluita käytetään. Sen sijaan jälkimmäisiin palveluiden käytön laatuun liittyviin kysymyksiin tutkimukset vastaavat vaihtelevasti. Nämä ovat kysymyksiä, joihin halutaan vastauksia entistä useammin. Keskeisiä tutkimuksia ja tiedonlähteitä Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on arvioitu keskeisten tutkimusten sekä muutamien muiden lähteiden kattavuutta eri medioiden suhteen. Kuvio ei ota kantaa tutkimustiedon syvyyteen, mutta antaa yleiskuvan nykyisten tietolähteiden pirstaleisuudesta. TNS Atlas on alla tarkastelluista lähteistä ainoa, joka kattaa laajasti eri medioita. Muut lähteet ovat keskittyneet yksittäisten medioiden kuvaamiseen. Kuvio 3. Ideanin arvio valikoitujen tutkimusten ja muiden lähteiden mediafokuksesta 10

11 Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että perinteisten medioiden kohdalla tietoa on saatavilla suhteellisen kattavasti eri tietolähteitä yhdistellen. Uusista kanavista on tyypillisesti huomattavasti vähemmän tietoa tarjolla. Esimerkiksi mobiilisovellusten tai IPTV:n käyttäjämääristä ja kuluttajakäyttäytymisestä on hyvin vähän tietoa julkisesti saatavilla. Näistä palveluista kerääntyy tietoa tyypillisesti palveluita tarjoaville yrityksille. Kansainvälisillä markkinoilla on tällaisten nousevien palvelualueiden ympärille syntynyt tutkimustoimintaa, mutta Suomen kokoisella markkinalla tällaisen tiedon tuottaminen kaupallisesti kannattavasti on haastavaa. Ainakin niin kauan kunnes markkina-alue on kasvanut merkittävämmäksi ja sieltä löytyy tarpeeksi useita maksukykyisiä asiakkaita tutkimukselle. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kuvattu eräiden tutkimusten käyttötarkoituksia, sisältöjä ja toteutusta. Tutkimukset on jaoteltu valuuttatutkimuksiin sekä muihin tutkimuksiin. Valuuttatutkimusten keskeisenä tehtävänä on toimia pohjana eri medioiden mainostilan arvonmäärityksessä. Niissä syntyy kuitenkin samanaikaisesti suomalaisten mediapäivää kuvaavia tietoja. Myös muissa taulukossa mainituissa tutkimuksissa syntyy tietoa eri tarkoituksiin mediapäivän tietojen lisäksi. 11

12 Taulukko 2. Esimerkkejä säännöllisesti ilmestyvistä tutkimuksista sekä niiden käyttötarkoituksista, sisällöistä ja toteutuksesta Tutkimus Tekijä Käyttötarkoituksia Tutkimuksen sisältö Menetelmä Valuuttatutkimuksia Kansallinen Mediatutkimus, KMT Lukija Levikintarkastuksen tilaama ja TNS Gallupin toteuttama Ensisijaisesti eri medioiden kontaktien määrän valuuttatutkimus. lukemistieto vastaajakohtaiset taustatiedot talouskohtaiset taustatiedot puhelinhaastatte lua vuosittain Mediasuunnittelun työkalu. Kansallinen Radiotutkimus, KRT Finnpanel Oy Ohjelmatoiminnan suunnittelu ja yleisökehityksen seuranta. Radion kuuntelun kanavaosuudet, viikko- ja päivätavoittavuus, keskimääräinen kuunteluaika Päiväkirja, vastaajaa Mediasuunnittelun työkalu. TVmittaritutkimus Finnpanel Oy Mediasuunnittelun sekä kampanjoiden analysointityökalu. Television katselun kanavaosuudet, peitot, trendiraportti tavoittavuuksista ja katseluminuuteista kohderyhmittäin 1100 TV-käyttöä mittaavaa laitetta kotitalouksissa Muita tutkimuksia TNS Atlas TNS Gallup Brändimarkkinoinnin ja markkinointiviestinnän suunnitteluun sekä strategiseen mediasuunnitteluun KMT Kuluttaja Levikintarkastuksen tilaama ja TNS Gallupin toteuttama Mediasuunnittelun työkalu, uusien palveluiden kehittäminen TNS Metrix TNS Gallup Mediasuunnittelun työkalu Monimediatutkimus, sisältäen tietoa median käytöstä ja motiiveista, ostoskäyttäytymisestä, elämäntavasta, harrastuksista, taloustilanteesta, rahankäytöstä, arvoista ja asenteista. KMT Kuluttajassa selvitetään mm. aikakaus- ja sanomalehtien lukukanavat tiedotusvälineiden seuraaminen suhtautuminen mainontaan internetin käyttötarkoitukset sekä KMTlehtien nettisivuilla käynti kiinnostuksen kohteet ja harrastukset kuluttamiseen liittyviä väittämiä ja rahankäyttö ostopäätösten tietolähteet Internet- ja mobiilisivustojen yleisömittaus, sisältäen mm. käytön määrät, sivutilastot ja katselukäyttäytymisen. Internet-paneeli, vastaajaa riippuen kysymyksestä Personoitu nettikysely, noin 9600 vastausta vuosittain Tutkimukseen osallistuvien sivustojen liikenne. Kuluttajabarome tri Ajankäyttötutkim us Tilastokeskus Moniin eri tarkoituksiin Talousasioihin liittyvät kuluttajien mielialat ja aikomukset. Eräiden kestotavaroiden omistaminen. Tilastokeskus Moniin eri tarkoituksiin Eri toimintoihin käytetty aika sekä ajankäytön rytmejä. Puhelinhaastatte lu, 2200 hengen otos Tietokoneavuste isia käynti- ja puhelinhaastatte luita, 4645 henkilöä Lähteet: tutkimusten tekijöiden ilmoittamat tiedot, Building Exchange Rates for Media Currencies, Idean,

13 Tietoja suomalaisten mediapäivästä Alla on esitetty muutamia esimerkkejä eri toimijoiden julkaisemista tiedoista koskien suomalaisten mediapäivää. Raportin kirjoittajilla ei ole ollut käytössään kaupallisten toimijoiden tutkimustuloksia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ja tämän johdosta esimerkit ovat lähinnä julkisista lähteistä kerätty. Alla olevassa kuviossa on esitetty näkemys suomalaisten mediapäivästä vuonna Kuvion keskiössä on TNS Atlaksen intermediatason tietoja kuluttajien joukkoviestimiin päivittäin käytetystä ajasta. TNS Atlaksen tiedot kuviossa antavat kuvan mediakäytöstä mediaryhmätasolla, mutta ko. kuvio ei kuvaa mediakäytön päällekkäisyyttä eikä myöskään yksittäisiä medioita tai niiden käyttötarkoituksia, nämä tiedot on TNS Atlaksesta saatavilla erikseen. Kuvion ulommilla kehillä on kuvattu Ideanin muista lähteistä agregoima näkemys sekä vuotiaiden joukkoviestinnän ajankäytöstä. Merkittävimmät erot nuorten ja varttuneempien mediakuluttajien välillä ovat internetin, sanomalehtien ja äänitteiden käytössä. Nuorempien käyttäjien joukossa internetin ja äänitteiden käyttö on huomattavasti runsaampaa kuin vanhempien käyttäjien keskuudessa. Toisaalta vanhemmat sukupolvet käyttävät huomattavasti enemmän aikaa sanomalehtien parissa. Kuvio 4. Suomalaisten mediapäivä 2011 joukkoviestinnän päivittäinen käyttö Kuvio antaa mielikuvan ajankäytön jakaantumisesta eri joukkoviestinnän muotojen kesken. Esitysmuoto kohtaa kuitenkin paljon kriittisyyttä monesta eri syystä. Esimerkiksi graafi ei kuvaa mediakäytön päällekkäisyyttä tai eri medioiden käytön intensiivisyyden eroja. Sanomalehden lukemiseen saatetaan keskittyä huomattavasti enemmän kuin radion kuunteluun. Tästä huolimatta radion käyttö näyttää ylivoimaiselta sanomalehteen 13

14 verrattuna ajankäytöllisesti. Käytön intensiivisyydellä on kuitenkin paljon merkitystä esimerkiksi mainonnan kannalta. Esitystapaa arvostellaan myös siitä, että internet on niputettu siinä yhdeksi kokonaisuudeksi vaikka internetiä hyvin moniin eri tarkoituksiin ja sen sisältä löytyvät kaikki perinteisten sisältömedioiden muodot. Tarkempi jaottelu olisi ehdottomasti tarpeellista, mutta toisaalta internetin tarkastelun kohdalla joudutaan nopeasti hankalien rajauskysymysten eteen. Esimerkiksi miten tarkkaan voidaan erotella erilaisten mediasisältöjen kulutusta? Mihin luokitellaan Facebookin käyttö ja miten tarkkaan se tulisi jaotella? Facebookia käytetään kuitenkin hyvin erilaisiin tarkoituksiin, viestinnästä mediakulutukseen. Alla olevissa kuvioissa on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemia tietoja suomalaisten ajankäytöstä. Tilastokeskus on tehnyt koko väestöä koskevia ajankäyttötutkimuksia vuosina 1979, , ja Kaksi viimeisintä aineistoa on kerätty Eurostatin suositusten mukaisesti kotitalouksittain. Haastattelut tehtiin tietokoneavusteisina käynti- ja puhelinhaastatteluina. Aikaisemmat tutkimukset tehtiin yksilöotoksille. Vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen kulttuuri- ja liikuntaharrastuskysymyksiin vastasi henkilöä. Tulosten mukaan radion kuunteluun, television katseluun ja lukemiseen kului 10 % päivittäisestä ajankäytöstä, josta lähes kaksi kolmannesta koostui television katselusta. Kuvio 5. Tietoja Suomalaisten ajankäytöstä Alla olevassa kuviossa on tietoja eri verkkopalveluiden käytön yleisyydestä Suomessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuosittain julkaisemaan Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimukseen, joka tuottaa tietoja kotitalouksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tutkimuksen tavoite on selvittää tietokoneen ja internetin käyttöä sekä kuluttajien verkkokauppaa. Tutkimus on otostutkimus ja tehdään keväisin puhelinhaastatteluna vuotiaalle väestölle. Otoskoko on noin 4300 henkilöä ja kotitaloutta. Tulokset kuvaavat kuinka laajalle suomalaisten verkkoasiointi on levinnyt. Noin kaksi kolmesta suomalaisesta lukee verkkolehtiä ja lähes neljä viidestä käyttää verkkopankkia. 14

15 Myös lähes puolet suomalaisista osallistuu sisällöntuotantoon verkossa kirjoittamalla viestejä keskustelupalstoille, yhteisöpalveluihin tai muihin vastaaviin. Kuvio 6. Tietoja suomalaisten verkkoasioinnista vuonna 2011 (internetin käyttötarkoitukset viimeisen 3 kuukauden aikana) Alla olevassa kuviossa on verrattu eniten seurattuja uutiskanavia nuorten ja varttuneempien suomalaisten keskuudessa. Tiedot pohjautuvat Viestintäviraston 2011 julkaisemaan Viestintäpalveluiden muutos raporttiin, jonka tiedonkeruuseen ovat osallistuneet TNS Gallup ja IROResearch. Raportin mukaan nuoret pitävät internetiä tärkeimpänä uutiskanavaan kun taas varttuneemmille erityisesti televisio on eniten seurattu uutiskanava. Kuvio 7. Eniten seuratut uutiskanavat 15

16 Perinteisen mediapäiväkuvauksen haasteita Mediapäivän kuvauksen käytännöt pohjautuvat yhä pitkälti perinteisten medioiden tutkimustraditioihin. Jatkuvasti monipuolistuvassa mediaympäristö on muuttanut mediakulutusta ja samalla perinteiset mediapäivän kuvaukset pystyvät tuottamaan vain yhä rajoitetumman kuvan mediapäivästä. Keskeisiä haasteita perinteisessä mediapäivän kuvaamisessa ovat: Tutkimusfokuksen painottuminen perinteisiin medioihin ja vastaavasti laajamittaisen tutkimustiedon puute sekä hajanaisuus uudemmista ja disruptiivisista mediakanavista. Kokonaiskuvan ja yhteismitallisuuden puute. Jokainen media on erikseen mitattu perinteisissä mediapäivän tutkimuksissa ja niiden tulokset eivät yleensä ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Kvantitatiiviset menetelmät ovat korostuneesti esillä. Tulokset ovat pääsääntöisesti menneisyyteen pohjautuvia eivät reaaliaikaisia. (Finnpanel poikkeus) Tutkimukset eivät kuvaa tyypillisesti kuvaa mediakäytön kaksisuuntaisuutta. Virhemarginaalit mediakäytön fragmentoituessa. Esimerkiksi television katselu on fragmentoitunut niin vahvasti, että aikaisemmin riittävänä pidetyt otokset eivät ole enää tilastollisesti riittävän tarkkoja kuvaamaan harvemmin käytettyjä sisältöjä. Uudet kanavat puutteellisesti mitattu. Esimerkiksi eri medioiden mobiilikäytöstä tai IPTV:stä on vähän tietoa tarjolla. Menetelmät kalliita ylläpitää ja kehittää. Perinteisillä tutkimuksilla erittäin vahva asema ja taloudellinen vaikutus, mikä hidastaa mahdollisten uusien tutkimusten tai uusien toimijoiden syntymistä. Eri tietolähteiden yhdistämisen hankaluus. Tutkimuksilla ei ole yhteisesti sovittuja standardeja (esim. ikäluokat vaihtelevat tutkimuksittain). Tutkimusten demograafisten taustatietojen yhdistäminen web-analytiikkaan on haastavaa. 16

17 Tulevaisuudensuuntia Verkkopalveluiden analysoinnin tarve ja merkitys kasvaa jatkuvasti mediatarjonnan ja - käytön painopisteen siirtyessä kohti verkkosisältöjä. Tarvetta lisää myös verkkopalveluille ominaiset käyttäjämäärien nopeat muutokset ja verkon ilmiöiden yleisesti haastava ennakoitavuus. Samalla perinteisten printti- ja broadcast medioiden analysoinnin tarve säilyy yhä merkittävänä, mutta heikkenee suhteessa verkkopalveluihin. Digitaaliset kanavat ovat mahdollistaneet mediakäytön kvantitatiivisen mittaamisen reaaliaikaisesti. Verkkoanalytiikan työkalut ovat mahdollistaneet omien verkkokanavien seuraamisen kaikille verkkopalveluita tarjoaville tahoille. Digitaaliset kanavat luovat täsmätietoa monesta asiasta. Toisaalta niiden tuottama tieto ei kuitenkaan sellaisenaan pysty tuottamaan kattavaa kuvaa mediakäytöstä ja moni asia jää loppukädessä tulkinnan varaan. Tulevaisuudessa odotetaan ns. big datan ja avoimen datan käytön kasvavan ja täydentävän verkkoanalytiikan tuottamaa tietoa. Palveluiden tarjoajien merkitys digitaalisten ympäristöjen tiedonkeräämisessä kasvaa ja samalla perinteisten tutkimusyritysten rooli rajautuu uudelleen. Esimerkiksi Googlen, Microsoftin tai Applen kaltaiset globaalit jätit pystyvät keräämään ja yhdistelemään entistä tehokkaammin tietoa omien ekosysteemien sisällä olevista laitteista ja palveluista. Ekosysteemit pystyvät parhaimmillaan seuraamaan laajan laite- ja/tai palvelutarjonnan avulla älypuhelimen, tablet-laitteen, television, tietokoneen ja pelilaitteen kautta tapahtuvaa median käyttöä. Lisäksi omien sovelluskauppojen ja muiden verkkokauppojen laskutuskanavien kautta globaaleille toimijoille kertyy tietoa myös kuluttajien ostokäyttäytymisestä. Käytännössä tämä vaatii kykyä ja resursseja suurten datamassojen käsittelyyn. Suurten datamassojen kerääminen, säilöminen, käsittely, turvallinen varastointi sekä regulaation mahdolliset muutokset asettavat suuria vaatimuksia datamassoja käsitteleville organisaatioille. Kehitys suosii suuria toimijoita, joilla on monipuoliset palvelukanavat sekä resursseja tietojen käsittelyyn. Suomessa toimivat tutkimuslaitokset pystyvät tuottamaan huonossa tapauksessa vain korkeintaan toiseksi parhaan näkemyksen palveluiden ja laitteiden käytöstä. Toisaalta markkinoilla on suuri joukko pienempiä toimijoita, joilla ei ole resursseja tai mahdollisuuksia suurten datamassojen keräämiseen ja hyödyntämiseen. Tällaiset toimijat tulevat yhä tarvitsemaan tutkimuslaitosten tuottamaa tietoa. Onkin nähtävissä, että tiedontarpeet tulevat jakaantumaan organisaatioiden kyvykkyyden mukaan. Suuret toimijat ovat yhä itsenäisempiä tiedontarpeen suhteen. Lisäksi tutkimuslaitosten vahvuutena säilyy yhä tiedon tuottaminen ja jalostaminen perinteisistä medioista. Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on arvioitu palveluliiketoiminnan kehitystä hieman laajemmasta näkökulmasta. Kuviossa on pyritty kiteyttämään keskeisiä digitaalisuuteen liittyviä ilmiöitä ja niiden mahdollistajia. Ideanin tekemän trendiennusteen mukaan uudet teknologiat ovat jatkuvasti rikastamassa ja mahdollistamassa tiedonkeruuta. Näköpiirissä suuri joukko erilaisia teknologioita ja muita mahdollistajia, joiden hyödyntäminen tulee toteutuessaan viemään verkkopalvelut uudelle tasolle. Verkon palveluista voi tulla yhä henkilökohtaisempia ja monipuolisesti palvelevia kokonaisuuksia. Käytännössä palvelut voivat olla esimerkiksi ennakoivaa terveydenhuoltoa tai kuluttajan tarpeita ennakoivaa ja kontekstitietoista mediatarjontaa. Palveluiden käytöstä syntyy yhä enemmän tietoa, jota pystytään hyödyntämään muodostettaessa kuvaa kuluttajien arjesta. 17

18 Verkossa syntyvästä tiedosta on ylipäätään muodostumassa strategisesti yhä tärkeämpi osa yritysten kilpailukykyä. Tietoa hyödynnetään yhä useammin mainonnan, tarjonnan ja palveluiden kohdentamisessa. Kuvio 8. Muuttuva toimintaympäristö ja potentiaalisia vaikutuksia Lähde: Idean, 2012 Alla olevassa kuviossa on esitetty malli jolla voi arvioida palveluiden sitoutumisen asteita. Perinteiset mediakäytön mittarit kuvaavat tyypillisesti palvelun käytön mittakaavaa, mutta jatkossa palvelun käytön sitoutumisen asteen merkitys korostuu. Sitoutumisen aste kuvaa käytännössä palvelun käytön laatua erityisesti palveluntarjoajan kannalta. Mitä sitoutuneempi asiakas sen arvokkaampi se on yritykselle. Tyypillisesti korkeimmaksi sitoutumisen asteeksi on nähty palvelun ostaminen. Esitetyssä kuviossa on sitoutumisen korkeimpana asteena palvelun suosittelu. 18

19 Kuvio 9. Palveluiden sitoutumisen asteet Visio tulevaisuuden mediapäivän kuvaustavasta Idean visioi minkälainen voisi olla ideaalinen suomalaisten mediapäivän kuvaustapa tulevaisuudessa. Ideanin näkemyksen mukaan kuvaustavan tulisi kertoa mediapäivästä ainakin median käytön intensiteetin, käytettävän välineen, sen käytön yhteydessä tapahtuvat interaktiot, median käyttäjän kontekstin, eri medioiden tavoittavuuden sekä minkälaisia sisältöjä käytetään. 19

20 Kuvio 10. Visio tulevaisuuden mediapäivän kuvauksesta 1/2 Tällaisen tiedon tuottaminen olisi haastavaa, mutta mahdollista. Tiedonkeruu edellyttäisi eri menetelmien yhdistämistä ja tarkoittaisi myös jossain määrin vaihtelevaa tarkkuutta eri mediavälineiden käyttäjätietojen välillä. Digitaalisissa kanavissa tiedonkeruu voitaisiin toteuttaa sovelluspohjaisella reaaliaikaisella seurannalla. Käytännössä kyseessä olisi ladattava sovellus, jonka käyttäjät asentaisivat eri laitteisiinsa kuten esimerkiksi älypuhelimeen, tablet-laitteeseen, televisioon ja pelilaitteeseen. Printti- ja broadcast-mediakanavien seurannassa voisi hyödyntää samantyyppisiä ratkaisuja kuin nykyisin on käytössä. Eli esimerkiksi mediapäiväkirjan täyttäminen digitaalisen paneelin tai yhteisön kautta. Tämä olisi kuitenkin käytännössä kallein ja vaikeimmin toteutettava osa seurantaa. 20

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Aikakauslehdet ja Internet. Mervi Raulos TNS Gallup Oy

Aikakauslehdet ja Internet. Mervi Raulos TNS Gallup Oy Aikakauslehdet ja Internet Mervi Raulos TNS Gallup Oy Internet-käyttäjien määriä 2000-luvulla Lähde: Online Trends syksy 2004 Käyttänyt Internetiä edellisen kuukauden aikana: Syksy 2000 2.234.000 Syksy

Lisätiedot

Consumers Online 2010 Tietoa suomalaisten internet-käytöstä

Consumers Online 2010 Tietoa suomalaisten internet-käytöstä ISO 9001 -sertifioitu Consumers Online 2010 Tietoa suomalaisten internet-käytöstä TNS Gallup Oy Huhtikuu 2010 Digital Consumers Online 2010 Consumers Online kertoo tiivistetysti viimeisimmät tiedot suomalaisten

Lisätiedot

Data ja analytiikka sisältöansainnan vahvistajana. Kirsi Hakaniemi Digitaalisen liiketoiminnan johtaja Keskisuomalainen Oyj

Data ja analytiikka sisältöansainnan vahvistajana. Kirsi Hakaniemi Digitaalisen liiketoiminnan johtaja Keskisuomalainen Oyj Data ja analytiikka sisältöansainnan vahvistajana Kirsi Hakaniemi Digitaalisen liiketoiminnan johtaja Keskisuomalainen Oyj OSA-ALUEET 1. Teknologiat ja verkkopalveluiden kehitys 2. Analytiikka, hakukoneoptimointi

Lisätiedot

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma Nina Mesiranta, KTT ERIKA 2020 -tutkimushanke Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Retail Research Brunch 2012 Ylikanavainen

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015 Tuhat suomalaista /0 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä..0 SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 Tutkimus kotimaisen mediatarjonnan merkityksestä tehtiin

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Kulttuuri ja viestintä 201 Joukkoviestintä Joukkoviestintämarkkinat Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna oli yhteensä noin,1 miljardia euroa. Se oli lähes

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Big Datan hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa: mitä ennakoiva analytiikka mahdollistaa. CEO, Teemu Neiglick.

Big Datan hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa: mitä ennakoiva analytiikka mahdollistaa. CEO, Teemu Neiglick. Big Datan hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa: mitä ennakoiva analytiikka mahdollistaa CEO, Teemu Neiglick. Omnicom MediaGroup Finland: ToinenPHD, OMD Finland & Ainoa Resolution

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Mediamainonnan muutosmittari. Tiedote 1/2011 18.2.2011

Mediamainonnan muutosmittari. Tiedote 1/2011 18.2.2011 Mediamainonnan muutosmittari Tiedote 1/2011 18.2.2011 Copyright TNS 2011 Ajankohtaista Uusi mainosvuosi 2011 on jo hyvässä vauhdissa ja vuoden ensimmäiset mainospanostustiedot raportoidaan viikolla 8.

Lisätiedot

TNS Atlas viitoittaa tien asiakkaasi luo. Mediatutkimuskoulu 10.2.2009

TNS Atlas viitoittaa tien asiakkaasi luo. Mediatutkimuskoulu 10.2.2009 TNS Atlas viitoittaa tien asiakkaasi luo Mediatutkimuskoulu 10.2.2009 Esitysten sisältö TNS Atlas yhdistää brandit, mediat ja kuluttajat/päättäjät samaan tutkimukseen Mediatutkimuskoulu 10.2.2009 TNS Atlas

Lisätiedot

Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010

Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010 Viestimille 18.05.2011 Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010 Mainosalan järjestöjä edustavan Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämän selvityksen mukaan markkinointiviestinnän määrä

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020 Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 N2 on markkinointi- ja palvelumuotoilutoimisto. Identity Crystallization of the brand essence Strategies

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 3 19.11.2013 28.11.2013 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä kotimaisesta

Lisätiedot

Päivittäistavarakaupan digitalisoituminen 2014

Päivittäistavarakaupan digitalisoituminen 2014 Päivittäistavarakaupan digitalisoituminen 2014 Esimerkkejä tutkimuksen sisältämästä tiedosta TNS Gallup Päivittäistavarakauppa digitalisoituvan kuluttajan edessä Tutkimus vastaa kysymyksiin: Näkyykö verkkokaupan

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Aamun ohjelma. Mika Turtia, myyntiryhmänpäällikkö, Kaleva Oy

Aamun ohjelma. Mika Turtia, myyntiryhmänpäällikkö, Kaleva Oy Aamun ohjelma Klo 9.00 Klo 9.05 Klo 9.35 Tilaisuuden avaus Mika Turtia, myyntiryhmänpäällikkö, Kaleva Oy Kuluttajaymmärryksen hyödyntäminen verkkomainonnassa Jukka Haataja, kehityspäällikkö, Kaleva Oy

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Pankki- ja vakuuttaminen Autonvuokraus Mitä verkossa ympärillämme tapahtuu

Lisätiedot

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media Vuorovaikutteisuutta videomainontaan Teemu Suominen Nelonen Media Aiheet Tv-sisältöjen kulutus tänä päivänä Miksi interaktiivista videomainontaa Esimerkkejä toteutuksista Kokemuksia ja oppeja TV Päälähetys

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta riippumatta ja mistä lähteistä

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011

Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011 Tiedote 31.5.2012 Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011 Markkinointiviestintäpanostukset olivat vuonna 2011 Suomessa 3,385 miljardia euroa. Investoinnit kasvoivat 4,1 % edellisvuoteen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

25.11.2015. Sanomalehden rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Kanavat muuttuvat, sisällön merkitys ei: katse historiaan ja tulevaisuuteen

25.11.2015. Sanomalehden rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Kanavat muuttuvat, sisällön merkitys ei: katse historiaan ja tulevaisuuteen Sanomalehden rooli suomalaisessa yhteiskunnassa kanavat muuttuvat, sisällön merkitys ei katse historiaan ja tulevaisuuteen Sanomalehden rooli suomalaisessa yhteiskunnassa Kanavat muuttuvat, sisällön merkitys

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Mediatutkimuskoulu 2009 Yleisimmät tunnusluvut

Mediatutkimuskoulu 2009 Yleisimmät tunnusluvut tutkimuskoulu 2009 Yleisimmät tunnusluvut Marja Ikonen 10.02.2009 tutkimuksista Yleistä Menetelmä ja haastattelujen määrä Vaihtelee: TNS Atlas: puhelin 20.000; kirje n. 8.000 TNS PäättäjäAtlas puhelininformoitu

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Alma Media Oyj:n yhtiökokous 17.3.2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja

Alma Media Oyj:n yhtiökokous 17.3.2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja Alma Media Oyj:n yhtiökokous 17.3.2011 1 Kai Telanne, toimitusjohtaja Sisältö Mainonnan markkina 2010 Alma Median tulos 2010 Alma Median markkina-asema Alma Median strategia 2010-2 Mainonnan markkina 2010

Lisätiedot

Muuttuva media Muuttuva markkinointi. Hans Edin Liiketoimintajohtaja Nelonen Media

Muuttuva media Muuttuva markkinointi. Hans Edin Liiketoimintajohtaja Nelonen Media Muuttuva media Muuttuva markkinointi Hans Edin Liiketoimintajohtaja Nelonen Media Nelonen Media on kotimainen monimediatalo 3 mainosrahoitteista ja 5 maksu-tv -kanavaa 2 radiokanavaa ruutu.fi netti-tv

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Kai Telanne Alma Median yhtiökokous 17.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus. Kai Telanne Alma Median yhtiökokous 17.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Kai Telanne Alma Median yhtiökokous Agenda Alma Median liiketoiminnat 2014 Katsaus Suomen mediamarkkinaan Alma Median tulos 2014 Alma Median strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sanoma & TNS Gallup helmimaaliskuussa 2016 Vastaajia 1286 Sisältö Älylaitteiden omistus

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. Toteutimme kolmivaiheisen tutkimuksen

Tutkimuksen toteutus. Toteutimme kolmivaiheisen tutkimuksen Sähköisten lukulaitteiden markkina Kolmiosainen tutkimus suomalaisen lukulaitemarkkinan kehityksestä ISO 9001 -sertifioitu TNS Gallup Digital Sisällys sivu Tutkimuksen toteutus 3 Sähköisen lukulaitteen

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Mediatoimialan luvut. Lisätietoja: Viestinnän Keskusliitto www.vkl.fi p. 09 2287 7210 info@vkl. fi

Mediatoimialan luvut. Lisätietoja: Viestinnän Keskusliitto www.vkl.fi p. 09 2287 7210 info@vkl. fi Mediatoimialan luvut Mediatoimialan luvut on Viestinnän Keskusliiton ylläpitämä tilastokatsaus toimialaan. Jatkuvasti päivittyvään julkaisuun kerätään uusimmat saatavilla olevat tilastot niin mediatoimialasta

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Sanoma pähkinänkuoressa Yksi Euroopan johtavista mediayhtiöistä, painopistealueina kestävä kasvu ja kannattavuus Markkinajohtaja valituissa

Lisätiedot

50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen

50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen 50+ suomalaiset Mediakäyttö, mainonnan toimivuus & kuluttaminen M aikuiset - tutkimuksen toteutus SYVÄHAASTATTELUT MEDIAKÄYTÖSTÄ Huhtikuu N=6 Naiset n= 3 Miehet n= 3 SYVÄHAASTATTELUT MAINONNASTA Huhti-toukokuu

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen MARKKINAKATSAUS 8/2012 Kotitalouksien laajakaistaliittymät Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta TIEDOTUSVÄLINEILLE Kansallinen Mediatutkimus KMT KMT 2012 Tilaaja: Levikintarkastus Oy 29.4.2013 Toteuttaja: TNS Gallup Oy Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta Painettujen lehtien sisältöjen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009

Radiovuosi 2009 -tilaisuus 29.1.2009 Radiovuosi 29 -tilaisuus 29..29 Ohjelma 8.3 Aamukahvi 9. Tilaisuuden avaus - KRT-ohjausryhmän PJ Heikki Peltonen 9. Radion kuuntelu Suomessa vuonna 28 - Toimitusjohtaja Lena Sandell, Finnpanel Oy - Asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Alma Media Q3 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 25.10.2012

Alma Media Q3 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 25.10.2012 Alma Media Q3 2012 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Q3 2012 lyhyesti Keskeiset strategiset hankkeet Markkinoiden kehitys Suomessa Taloudellinen kehitys ja

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Bishop tekee sähköisestä viestinnästä tehokasta, mitattavaa ja yksinkertaista

Bishop tekee sähköisestä viestinnästä tehokasta, mitattavaa ja yksinkertaista Bishop tekee sähköisestä viestinnästä tehokasta, mitattavaa ja yksinkertaista Bishop on sähköinen viestintäratkaisu, jolla parannat viestintääsi ja voit seurata jokaisen yksittäisen kampanjan ja viestin

Lisätiedot

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013

Kuulijan markkinat. Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Radiovuositilaisuus 13.2.2013 Kuulijan markkinat Hyvää maailman radiopäivää! Radiopäällikkö Marja Keskitalo, Yleisradio Oy Toimitusjohtaja Stefan Möller, RadioMedia ry Radion kuuntelu vuonna 2012 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009

Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009 Mainonnan Neuvottelukunnan tiedote 15.06.2010 Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009 Mainosalan järjestöjä edustava Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämän selvityksen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Mediatoimialan luvut 30.9.2014

Mediatoimialan luvut 30.9.2014 Mediatoimialan luvut 30.9.2014 Mediatoimialan luvut Mediatoimialan luvut on Viestinnän Keskusliiton ylläpitämä tilastokatsaus toimialaan. Jatkuvasti päivittyvään julkaisuun kerätään uusimmat saatavilla

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014

Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014 Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014 Kaupan liiton verkkokauppakoulutus Leena Poutanen 4.11.2014 Public Viestinnän sähköistyminen jatkuu 2 8.10.2013 Internal Itella Markkinointipalvelut/

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Mediatoimialan luvut. Lisätietoja: Viestinnän Keskusliitto www.vkl.fi p. 09 2287 7210 info@vkl. fi

Mediatoimialan luvut. Lisätietoja: Viestinnän Keskusliitto www.vkl.fi p. 09 2287 7210 info@vkl. fi Mediatoimialan luvut Mediatoimialan luvut on Viestinnän Keskusliiton ylläpitämä tilastokatsaus toimialaan. Jatkuvasti päivittyvään julkaisuun kerätään uusimmat saatavilla olevat tilastot niin mediatoimialasta

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Uudenlaiset tapahtuma-ja

Uudenlaiset tapahtuma-ja Uudenlaiset tapahtuma-ja markkinointipalvelut Joonas Ruolahti toimitusjohtaja, Casino Group Oy 5.5.2010 1 Asiat 1. Casino Group Oy 2. Tapahtumat kauppakeskuksissa 3. Kauppakeskusten markkinointi 4. Kysymyksiä,

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS Mainosvuosi 2015 Ad spend trends Kantar Media #Mainosvuosi Kantar Media international ad spend trends Mediamainonnan kehitys on ollut vaatimatonta myös kansainvälisesti viime vuonna. Etelä- ja Itä Euroopassa

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Alma Media Q2 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 20.7.2012 20.7.2012

Alma Media Q2 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 20.7.2012 20.7.2012 Alma Media Q2 2012 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Q2 2012 lyhyesti Keskeiset strategiset hankkeet Markkinoiden kehitys Suomessa Taloudellinen kehitys ja

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Mediatoimialan luvut. Lisätietoja: Viestinnän Keskusliitto www.vkl.fi p. 09 2287 7210 info@vkl. fi

Mediatoimialan luvut. Lisätietoja: Viestinnän Keskusliitto www.vkl.fi p. 09 2287 7210 info@vkl. fi Mediatoimialan luvut Mediatoimialan luvut on Viestinnän Keskusliiton ylläpitämä tilastokatsaus toimialaan. Jatkuvasti päivittyvään julkaisuun kerätään uusimmat saatavilla olevat tilastot niin mediatoimialasta

Lisätiedot

Kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöliittymä

Kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöliittymä Kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöliittymä Tutkimussuunnitelma 6.3.2013 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun osahanke Jussi Nyrhinen Mika Skippari Yksityiset palvelut ja kyläkauppa

Lisätiedot