Peruspäiväraha

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peruspäiväraha 18.02.2014"

Transkriptio

1 Peruspäiväraha

2 Sisällysluettelo Peruspäiväraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Peruspäiväraha - Lapsikorotus - Korotusosa - Kolmen vuoden työhistorian perusteella - Pitkän työuran päätyttyä - Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta - Korotusosien ja muutosturvalisän maksamisjärjestys - Muutosturvalisä - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Oikeus ja edellytykset - Työvoimapoliittiset edellytykset - Työtön työhakija - Työmarkkinoilla olon esteet - Päätoiminen yritystoiminta - Kuka on yrittäjä? - Muutokset yritystoiminnassa - Päätoiminen opiskelu - Muutokset opiskelussa - Työmarkkinoilta poissaolo - Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet - Koulutusta vailla olevat nuoret - Erityiset edellytykset - Palkansaajan työssäoloehto - Työssäoloehdon täyttyminen - Työssäoloehtoon luettava työ - Työn vakuutuksenalaisuus - Työaika - Palkka - Työssäoloehdon tarkastelujakso - Alkamisajankohta - Pidentäminen - Yrittäjän työssäoloehto - Luettava yritystoiminta - Tarkastelujakso - Alkamisajankohta - Pidentäminen - Voimassaolo - Työmarkkinoilla vai ei? - Hyväksyttävä syy poissaololle - Poissaolon yhdenjaksoisuus - Poissaolon selvittäminen 2

3 - Omavastuuaika - Alkaminen - Täyttyminen - Esimerkkejä - Luettavat päivät - Ei-luettavat päivät - Voimassaolo - Ei omavastuuaikaa - Työllistymistä edistävät palvelut - Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta - Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta - Oma sairaus - Lapsen sairaus - Muu syy - Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset - Kulukorvaukset - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Enimmäismaksuaika - Peruspäiväraha - Kauden alkaminen alusta - Lisäpäiväoikeus - Ennen 1950 syntyneet - Vuonna syntyneet syntyneet tai sen jälkeen syntyneet lukien - Maksaminen enimmäisajan estämättä palvelun ajalta lukien - Korotusosa kolmen vuoden työhistorian perusteella - Korotusosa pitkän työuran päätyttyä - Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta - Muutosturvalisä - Kv-säännökset - Soveltamisala - Vastuumaa - Vakuutus- ja työskentelykaudet - Perheenjäsenet - Työnhaku EU-maasta - Työnhakijaksi EU-maahan - Työnhakijaksi EU-maasta - Yhteyslaitokset - Yleiset edellytykset - Suomessa asuminen - Ikä - Työkyvyttömyys - KEL 12 4 mom työkyvyttömyyseläke - Ulkomaan työkyvyttömyyseläke - Enimmäisaika sairauspäivärahaa - Sairauspäivärahan omavastuuaika - Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset - Irtisanomisajan palkka 3

4 - Vuosiloma-ajan palkka - Työajan lyhentäminen - Jaksotukset - Lomakorvaus - Taloudellinen etuus - Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen - Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely - Rahakorvaus - Rahakorvauksen jaksotusmenettely - Yritysomaisuuden myyntivoitto - Milloin myyntivoitto jaksotetaan? - Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? - Myyntivoiton selvitys - Tasetarkastelu - Myyntivoiton määrittely - Myyntivoiton jaksotusmenettely - Jaksotuksen alkamisajankohta - Jaksotuksen enimmäisaika - Työriita - Suhde muihin etuuksiin - Estävät etuudet - Vähennettävät etuudet - Etuoikeutetut etuudet - Lasten kotihoidon tuki - Puoliso - Ulkomailta maksettavat etuudet - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Kuolinpesä - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Lisäselvitykset - Hakumenettely EU/ETA-työnhaun aikana - Määrä - Peruspäiväraha - Lapsikorotukset - Korotusosa - Muutosturvalisä 4

5 - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Määräytymisperusteet - Vähennettävät sosiaalietuudet - Lasten kotihoidon tuki - Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu - Sovitteluperusteet - Osa-aikatyö - Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide - Viikoittaisen työajan lyhentäminen - Satunnainen kokoaikatyö - Yritystoiminnasta saatu tulo - Sovittelujakso - Tavanomainen sovittelujakso - Erityinen sovittelujakso - Työaikatarkastelu - Työaika - Työajan tarkastelujakso - Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö - Työajan lyhentäminen lomautuksella - Jaksotyö - Soviteltava tulo - Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla - Tulo erityisellä sovittelujaksolla - Tulojen kohdentaminen - Ansaintaperiaate - Maksuperiaate - Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle - Määrän laskenta ja suojaosa - Ennakkomaksu - Tulot ja vähennykset - Palkkatulot - Elinkeinotoiminnan tulot - Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen - Tulojen selvittäminen - Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa - Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin - Yritystoiminnan tulojen tarkistaminen - Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi - Uusi hakemus ja yrittäjä - Maatalouden tulot - Metsätalouden tulot - Osinkotulot - Korkotulot - Vuokratulot - Kuolinpesä ja perintö - Sosiaalietuudet - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Kv-asioiden käsittelypaikka 5

6 - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet - Lausunnon piiriin kuuluvat asiat - Lausunnon voimassaolo - Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita - Tiedotteet - Lisäselvitykset - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Käsittelytakuu - Päätöksensaajat - Maksaminen - Maksaminen (sisältö) - Maksuosoite - Ulkomaan maksuosoite - Kuolinpesä - Etuuspäivien määrä viikossa - Maksujaksot - Ennakkomaksumenettely - Maksaminen muulle kuin hakijalle - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Kunta - Elatuksen turvaaminen - Ennakkona myönnetty toimeentulotuki - Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella - Kela - Perittävän määrän laskeminen - Perittävän määrän laskeminen - Työttömyyskassa - Maksaminen ulosottoviranomaiselle - Ennakonpidätys - Perusteet - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Kelan selvitettävä - Toimittaminen - Työttömyysturva ja koulutusetuudet - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta 6

7 - Maksaminen EU ETA-työnhaun aikana - Työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta - Työnhakijaksi Suomesta toiseen EU-maahan - Ilmoitusvelvollisuus - Tarkistaminen - Muutokset perhesuhteissa - Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa - Muutokset yritystoiminnan tuloissa - Muutokset muissa sosiaalietuuksissa - Muita tarkistustilanteita - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Liikamaksu - Takaisinperintä - Liikamaksu (sisältö) - Regressimenettely - Sairauspäiväraha - Kuntoutusraha - Kansaneläke ja työeläkkeet - Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki - Tapaturmavakuutuksen päiväraha ja tapaturmaeläke - Työttömyyskassan etuudet - Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki - Pienin perittävä määrä - Palautusten valvonta ja oikaiseminen - Liian suuret palautukset - Liian pienet palautukset - Keskeyttäminen - Lakkauttaminen - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) * Tekninen ohje * Koulutus - Työttömyysturvan asiantuntijakoulutus - Työttömyysturvan koulutus - peruskalvot - Vanhat koulutusmateriaalit - Työttömyysturvan täydennyskoulutus Työttömyysturvan täydennyskoulutus jne - Työttömyysturvan täydennyskoulutus 9. ja Kv-asioiden OIWA-koulutus Työttömyysturvan lainmuutoskoulutus Lync- koulutus Sähköinen lausuntopyyntö Lync -koulutus Sähköinen lausuntopyyntö Lync -koulutus Työttömyysturvan lainmuutoskoulutus Lync -koulutus

8 Dokumentit Peruspäiväraha Peruspäiväraha Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen 8

9 toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Peruspäivärahan tavoitteena on turvata työttömän työnhakijan toimeentulo työnhaun aikana. Etuuden osat Etuuden osat Perusetuutena maksettavaan peruspäivärahaan voidaan liittää lapsikorotus sekä tiettyjä työsuhteen päättymisen, työhistorian tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella maksettavia osia. Peruspäivärahan lisäksi voidaan maksaa myös kulukorvausta. Peruspäiväraha Peruspäiväraha Peruspäiväraha on Kelan työttömälle työnhakijalle maksama työttömyysetuus. Lapsikorotus Lapsikorotus Työnhakijalle, jolla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi, työttömyysetuus maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. (TTL 6 luku 6 ) 9

10 Huollettavana lapsena pidetään työttömyysetuuden saajan biologista lasta. Huollettavana lapsena pidetään myös: saajan adoptiolasta; lasta, jonka saaja on antanut kasvattilapseksi; lasta, joista saaja on velvollinen maksamaan elatusapua; tai avio- tai avopuolison lasta, jos tämä asuu saajan kanssa samassa taloudessa. Adoptiolapsella tarkoitetaan lasta, jonka adoption tuomioistuin on vahvistanut. (Adoptiolaki 22/ ) Adoptiolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen ja lapsikorotus maksetaan kuten biologisesta lapsesta. Kasvattilapsella tarkoitetaan yksityisesti sijaiskotiin sijoitettua lasta.kasvattilapsen kasvattivanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lapsen katsotaan olevan vanhempiensa huollettavana myös silloin, kun sosiaalihuollon toimielin on huostaanottanut lapsen. Huostaan otetun perhehoidossa olevan lapsen sijaisvanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lapsen huostaanotto tai kasvattilapseksi antaminen eivät automaattisesti katkaise elatusvelvollisuutta. Näissä tilanteissa lapsikorotus maksetaan sille, joka on elatusvelvollinen eli lähtökohtaisesti vanhemmalle. Tuomioistuimen määräämälle oheishuoltajalle ei lähtökohtaisesti makseta lapsikorotusta, koska oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Jos molemmat huoltajat ovat työttömyysetuuden saajia, lapsikorotus maksetaan kummallekin. Lapsikorotus maksetaan myös lapsen syntymä- ja kuolinpäivältä sekä siltä päivältä, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsikorotus voidaan maksaa myös ulkomailla asuvasta lapsesta, jos hakijan elatusvelvollisuus on selvitetty, riippumatta siitä, asuuko lapsi EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa vai ns. kolmannessa maassa. Ohjeen kohdassa Perheenjäsen huomioon ottaminen) kerrotaan lisää lapsikorotuksen myöntämisestä muussa EYlainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvista huollettavista lapsista. Korotusosa Korotusosa Peruspäiväraha voidaan maksaa korotettuna korotusosalla. Korotusosaa voidaan maksaa lukien joko pitkän työuran perusteella ja työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta asti voimassa ollut 20 päivän korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa siirtymäajan saakka jäljempänä mainituilla perusteilla. Peruspäivärahan korotusosat ja muutosturvalisä 10

11 Kolmen vuoden työhistorian perusteella Korotusosa työttömyyden alkaessa kolmen vuoden työhistorian perusteella lukien kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaa 20 päivän korotusosaa koskeva lainkohta (TTL 1290/ luku /1188) kumotaan. Kuitenkin, jos työnhakijan työttömyyspäivärahakauden enimmäisaika alkaa viimeistään tai sitä ennen, hänelle voidaan maksaa jäljellä olevia 20 päivän korotusosapäiviä kolmen vuoden työhistorian perusteella vielä saakka, mikäli edellytykset muuten täyttyvät. Esimerkki 1 A:n enimmäisaika on alkanut ja hän on täyttänyt työttömyyden alkaessa maksettavan korotusosan saamisen edellytykset. A:lle maksetaan korotusosaa työttömyyden alkaessa saakka 10 päivältä. A menee työllistymissuunnitelmassa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun väliseksi ajaksi, jolloin hän saa korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta. A:lle maksetaan jälleen lukien jäljellä olevat 10 päivää korotusosaa työttömyyden alkamisen perusteella voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan korotusosaa voidaan maksaa työnhakijalle, joka on ollut työssä yhteensä vähintään kolme vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista (TTL 1290/ luku 3 ). Korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa työttömyyspäivärahakauden 500 päivän enimmäisaikana enintään 20 päivältä (ks. Enimmäismaksuaika). Työssäolovaatimus täyttyy, kun henkilö on ollut työsuhteessa yhteensä vähintään kolme vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työsuhteiden kestolle tai työajalle työsuhteen aikana ei ole asetettu mitään edellytyksiä. Myöskään sillä ei ole merkitystä, milloin työ on tehty tai miksi työsuhde päättyi. Vaadittavaan kolmen vuoden työhistoriaan voidaan lukea kaikki työ- tai virkasuhteessa tehty työ ilman mitään rajoituksia. Myös ulkomailla tehty työ voidaan lukea työssäoloedellytykseen, jos työ on ollut vakuutettua ja hakija esittää työstä todistuksen. Sen sijaan YEL- tai MYELvakuutettua työtä ei voida lukea työhistoriaan. Työskentelyyn rinnasteisia aikoja ei voida ottaa huomioon laskettaessa työhistorian täyttymistä. Erilaisista vapaista, kuten perhevapaista, johtuvat poissaolot luetaan työssäolovaatimukseen, jos henkilöllä on sinä aikana voimassa oleva työsuhde. Maksaja tutkii työhistorian täyttymisen. Koska kyseessä on lyhytaikainen, vain 20 päivältä maksettava etuus, tulisi työssäoloajan selvittämisessä pyrkiä siihen, että se ei tarpeettomasti viivästytä hakemuksen käsittelyä. Voit selvittää työssäoloaikaa esimerkiksi työtodistuksilla tai muulla työnantajan laatimalla luotettavalla selvityksellä sekä eläketurvakeskuksen rekisteritiedoilla. Mikäli työ- ja elinkeinotoimiston antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi, että henkilö kuuluu muutosturvan piiriin, ja henkilö itse on hakemuksessaan ilmoittanut kolmen vuoden työhistorian täyttyneen, voit katsoa työhistoriaedellytyksen selvitetyksi. Muutosturvan piiriin kuulumisen edellytyksenä on aina vähintään kolmen vuoden työhistoria. Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii työssäoloajan työnhakijan tai työnantajan esittämän luotettavan selvityksen perusteella, joten kolmen vuoden työhistoria voidaan katsoa luotettavasti selvitetyksi. Jos asiakas itse ei ole hakemuksessaan ilmoittanut 11

12 Esimerkki 1 kolmen vuoden työhistorian täyttyneen, mutta työvoimapoliittisesta lausunnosta käy ilmi muutosturvan piiriin kuuluminen, tarkista asiakkaalta, onko työhistoria täyttynyt. Kolmen vuoden työhistorian tulee täyttyä silloin, kun työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaika alkaa. Jos työhistoriaedellytys täyttyy päivärahakauden jo kuluessa, oikeus korotusosaan alkaa vasta, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen ja 500 päivän enimmäisaika alkaa alusta. Kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettava korotusosa on tarkoitettu lähtökohtaisesti työttömyysajan alkuun, mutta jos työnhakija saa korotusosaa sen perusteella, että hän on työllistymissuunnitelman mukaisessa työllistymistä edistävässä palvelussa, voidaan kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavat korotusosapäivät maksaa myöhemminkin työttömyyden jatkuessa. Jos työnhakija täyttää työttömäksi jäädessään pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset, hänellä ei ole oikeutta kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan. Tämä koskee vain sitä työttömyysjaksoa, jonka alkaessa työnhakija on täyttänyt pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset eli kun hänet on irtisanottu tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän ollut työssä vähintään 20 vuotta. Tällainen henkilö tulee kuitenkin oikeutetuksi kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan sen jälkeen, kun hänelle ensin on maksettu korotusosaa pitkän työuran perusteella vähintään yhdeltä päivältä ja hän sen jälkeen on täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon. A irtisanotaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. A on ennen työnsä menettämistä hankkinut eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta, joten hän täyttää pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan edellytykset. A:lla ei siten ole oikeutta kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan. A:lle ehditään maksaa korotusosaa pitkän työuran perusteella ainoastaan yhdeltä päivältä ennen kuin hän työllistyy uudelleen. A täyttää palkansaajan työssäoloehdon ja jää uudelleen työttömäksi. A:lle syntyy nyt oikeus korotusosaan kolmen vuoden työhistorian perusteella 20 päivän ajalta. Lisäksi hänellä on oikeus 200 korotusosapäivään työllistymistä edistävien palvelujen ajalta ja vielä jäljellä oleviin 99 korotusosapäivään pitkän työuran perusteella. Korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa henkilölle, joka on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Yrittäjälle kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaa korotusosaa ei voida maksaa. Korotusosaa voidaan maksaa myös lomautetulle henkilölle. Korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella voidaan maksaa alkaen. Korotusosaa voidaan maksaa henkilölle, jonka päivärahakauden enimmäisaika alkaa tai sen jälkeen. Jos henkilön peruspäivärahan 500 päivän enimmäisajan ensimmäinen maksettu päivä on tai sen jälkeen, hänellä on oikeus korotusosaan. Vaikka hakija olisi jäänyt työttömäksi jo ennen lain voimaan tuloa , mutta ensimmäinen peruspäivärahapäivä maksetaan vasta lain voimassa ollessa, voidaan korotusosaa maksaa. Merkitystä ei ole sillä, mistä syystä päivärahaa ei ole maksettu heti työttömyyden alettua. 12

13 Pitkän työuran päätyttyä Korotusosa pitkän työuran päätyttyä Korotusosa pitkän työuran päätyttyä lukien voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan korotusosaa maksetaan yhteensä enintään 90 päivältä työnhakijalle, jonka työsuhde on päättynyt tai sen jälkeen. (ks. Enimmäismaksuaika). Korotusosan maksamisen edellytyksenä on (TTL 6 luku 3 a ), että työnhakija on jäänyt työttömäksi sen vuoksi, että: hänen työsopimuksensa on irtisanottu ja irtisanominen ei ole työttömyysturvalain 2 a luvun 1 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hänen syytään; tai hän on irtisanonut työsopimuksensa työsopimuslain 5 luvun 7 :n mukaisesti lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää; tai hän on jäänyt työttömäksi määräaikaisesta työsuhteesta, jonka hän on aloittanut hänet irtisanoneen työnantajan palveluksessa välittömästi työsuhteen päätyttyä työsopimuksen irtisanomiseen eikä irtisanominen ole hänen syytään. Edellytyksenä on siten, että työntekijä ei ole ilman pätevää syytä eronnut työstään tai itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen (TTL 2 a 1 1 mom.). Korotusosan edellytyksenä ei ole työn menettäminen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Työsuhteen irtisanomisen riitauttaminen ei vaikuta korotusosan maksamiseen. Oikeus korotusosaan määräaikaisen työsuhteen päätyttyä säilyy, vaikka määräaikaisia työsuhteita on peräkkäin useita. Kun työntekijä on jatkanut hänet irtisanoneen työnantajan palveluksessa määräaikaisessa työsuhteessa välittömästi työsuhteen päätyttyä, katsotaan hänen jääneen työttömäksi, kun määräaikainen työsuhde päättyy. Lisäksi korotusosan maksaminen edellyttää, että: työttömäksi jäänyt ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä; ja hänellä on työsuhteen päättyessä vähintään 20 vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa tai siihen rinnastettavaa aikaa. Korotusosan myöntämisen edellytyksenä olevaan 20 vuoden työssäoloaikaan ei lasketa sellaista aikaa, jonka perusteella työnhakijalle on aiemmin myönnetty korotusosaa. Jos työnhakija on työsuhteen päättyessä estynyt olemasta työmarkkinoilla hyväksyttävästä syystä (sairaus, asevelvollisuus, päätoimiset opinnot, lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito, apurahakausi, muu hyväksyttävä syy), aletaan 60 päivän työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisaikaa laskea vasta esteen päättymisestä. Asiasta tulee ohjelmallisesti tieto TE -toimistosta. ) Korotusosa pitkän työuran päätyttyä Pitkän työuran päätyttyä maksettavaa korotusosaa voidaan maksaa enintään 100 päivältä, kun työnhakijan työsuhde on päättynyt (ks. Enimmäismaksuaika). 13

14 Esimerkki 1 Pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan (TTL 1290/ luku 3 a ) edellytyksenä on, että henkilö: on menettänyt työnsä työsopimuslain 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 :ssä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä; ja on ennen työn menettämistä hankkinut vähintään 20 vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa tai siihen rinnastettavaa aikaa; ja on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Henkilön katsotaan menettäneen työnsä tuotannollisista tai taloudellisista syistä myös silloin, jos hän on irtisanonut työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää. Korotusosaa ei makseta ennen asian lopullista ratkaisua silloin, kun irtisanomisperuste on riitautettu. Jos työnantaja riitautusasian lopullisella ratkaisulla määrätään maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta, työnantajan katsotaan myöntävän, ettei työ- tai virkasuhteen päättämiselle ole ollut lain edellyttämää tuotannollista tai taloudellista syytä. Tällöin työntekijällä ei ole oikeutta pitkän työuran päättymisen perusteella maksettavaan korotusosaan. Selvitä työsuhteen päättymisen syy hakijan toimittaman selvityksen perusteella. Selvitä eläkevakuutettu työhistoria työsuhderekisteriotteen perusteella. Yrittäjän peruspäivärahaan ei makseta korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella. Korotusosaa koskevaa säännöstä sovelletaan henkilöön, jonka työsuhde on päättynyt vuonna 2005 tai sen jälkeen. Korotusosaan ei kuitenkaan ole oikeutta henkilöllä, jolle on myönnetty erorahaa sellaisen työsuhteen perusteella, joka on päättynyt viiden vuoden aikana laskettuna taaksepäin sen työsuhteen päättymisestä, jonka perusteella työttömyysetuutta haetaan. Työssäoloajan laskeminen Korotusosan edellytyksenä oleva työssäolo lasketaan joko työssäoloaikojen tai työntekijän eläkelain 3 :ssä tarkoitettujen työeläkelakien mukaisten ansioiden perusteella. Laskutapa riippuu siitä, koska työ on tehty. Ennen vuotta 2007 tehty työ Työ luetaan työssäoloedellytykseen Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen antaman työsuhderekisteriotteen työssäoloaikojen perusteella. Rekisteriotteesta ilmenevät myös mahdolliset vapautukset vakuuttamisvelvollisuudesta sekä työeläkelisäpäivistä. Näitä aikoja ei lueta työhistoriaan. Jos rekisteritiedot ovat työnantajan virheen tai laiminlyönnin johdosta jääneet puutteellisiksi, voidaan hyväksyä muu luotettava selvitys työsuhteen olemassaolosta Ennen vuotta 2007 tehty TEL:n, YEL:n tai MYEL:n piiriin kuuluva työ ilmenee rekisteriotteesta kalenteriaikoina. Vajaat kuukaudet lasketaan mukaan siten, että kuukauteen katsotaan sisältyvän 30 päivää. Rekisteriotteen mukainen TEL-jakso on Täysiä kuukausia ko. ajanjaksolla on yhdeksän kappaletta ja ne luetaan henkilön työhistoriaan. Kahdelta 14

15 Esimerkki 2 Esimerkki 3 vajaalta kuukaudelta (tammi- ja marraskuu) jääneet "irtopäivät" luetaan työhistoriaan, kun niiden lukumäärä yhdessä myöhemmistä työskentelyjaksoista mahdollisesti kertyvien irtopäivien kanssa on yhteensä 30. LEL-aloilla ansiot ilmoitetaan työsuhderekisteriin kalenterikuukausittain. Jos ansiot vuodessa ylittävät vuosittaisen rajatulon, ne oikeuttavat eläkkeeseen. Työhistoriaa laskettaessa TEL-vakuutuksen piiriin kuulumisen alarajan katsotaan vastaavan yhden kuukauden työssäoloaikaa. Karttumisaika kuukausina saadaan, kun kalenterivuonna ansaittujen LEL-ansioiden määrä jaetaan kunkin kalenterivuoden TEL-rajamäärällä. Huomioon otetaan vain täydet kalenterikuukaudet. LEL-ansioiden määrä vuonna 2002 on ollut 2 308,75 euroa. Vuoden 2002 TEL-alaraja on ollut 219 euroa ,75 : 219 = 10,54. Työhistoriaan luetaan 10 kuukautta. Kalenterivuotta, jona henkilö on ansainnut TaEL:n piirissä eläkkeeseen oikeuttavan vähimmäismäärän, pidetään kokonaisuudessaan työsuhteeseen rinnastettavana ja se lasketaan työssäolovuodeksi. Hakijan TaEL ansiot vuonna 2003 ovat olleet euroa. TaEL vähimmäismäärä vuonna 2003 on ollut 707,45 euroa. Koska TaEL-ansiot ylittävät TaEL:n vähimmäismäärän, työhistoriaan voidaan lukea 12 kuukautta. Työssäoloedellytykseen hyväksytään myös vuotiaana tehty työ. Alle 18-vuotiaana tehtyä työtä ei hyväksytä. Vuonna 2007 ja sen jälkeen tehty työ Vuonna 2007 tai sen jälkeen tehty työ luetaan työssäoloaikaan Eläketurvakeskuksen todistuksella ilmoitettujen kalenterivuosikohtaisten ansioiden perusteella. Ansioina otetaan huomioon TyEL 3 :n tarkoittamien työeläkelakien alaiset ansiot. Myös yrittäjän eläkelain mukaan vakuutettuna tehty yritystoiminta voidaan lukea työssäoloaikaan. Vuoden 2013 ansiot jaetaan luvulla 510 (vuoden 2007 ansioissa jakajana luku 423, vuoden 2008 ansioissa 432, vuoden 2009 ansioissa 458, vuoden 2010 ansioissa 473, vuoden 2011 ansioissa luku 482 ja vuoden 2012 ansioissa 496). Saatu osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kokonaistyössäoloajan pituus saadaan laskemalla eri kalenterivuosien osamäärät yhteen (esim. työssäolokuukausia eri kalenterivuosilta yhteensä 120 = 10 vuotta). Esimerkki 1 Henkilön työeläkelakien alaiset ansiot ovat olleet: vuonna euroa vuonna 2008 vuonna euroa euroa : 423 = : 432 = : 458 = 59,10 12 kk 9,25 9 kk 4,36 4 kk 15

16 vuonna euroa : 473 = 4,23 4 kk Alaspäin pyöristetyt osamäärät ovat yhtensä 29 kuukautta, joten kokonaistyössäoloaika on kaksi vuotta ja 5 kuukautta. Koska työntekijän eläkelakia sovelletaan 18 vuotta täyttäneisiin henkiöihin, myös työssäoloedellytykseen hyväksytään vain ansiot, jotka on ansaittu henkilön täytettyä 18 vuotta. Työhön rinnastettava aika Työssäoloaikaan voidaan lukea enintään 1/4 työssäoloon rinnastettavaa aikaa. Tällaista aikaa on aika, jona henkilö on: saanut vanhempainpäivärahaa tai erityishoitorahaa; ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla; suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta; tai ollut työkyvytön saaden työntekijän eläkelain 3 :ssä mainittujen lakien perusteella eläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaeläkettä. Rinnastettavana aikana otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet. Kalenterikuukautta, jolta henkilö on saanut esim. vanhempainrahaa vain osalta aikaa, ei voida rinnastaa työssäoloaikaan. Esimerkki 2 Henkilölle on maksettu vanhempainrahaa ajalla Hänen työssäoloaikaansa voidaan lukea rinnasteisena aikana täydet vanhempainrahakalenterikuukaudet, ts. helmi-kesäkuu. Tammi- ja heinäkuuta ei vajaina kalenterikuukausina voida rinnastaa työssäoloaikaan. Ulkomailla tehty työ Pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan edellytyksenä olevaan työssäoloaikaan voidaan tietyin edellytyksin lukea myös ulkomailla tehty työ. Työhistoriaan voidaan lukea sellainen ulkomailla tehty työ, johon sosiaaliturva-asetuksen tai -sopimuksen perusteella sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Työhistoriaa siis kartuttaa työskentely sellaisessa massa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvaa koskeva sopimus. Lisäksi työhistoriaan voidaan lukea myös muissa kuin sopimusmaissa lähetettynä työntekijänä tehty työ tai muuten suomalaisen työnantajan vakuuttama työ. Myös ulkomailla tehdyn työn tulee olla eläkevakuutettu työtä. Pyydä työskentelykaudet sopimusmaasta E 301 -lomakkeella tai SED-lomakkeella U002. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta Korotusosa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta Peruspäivärahaan voidaan maksaa korotusosaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella (TTL 1290/ luku 3 b ). Korotusosaa maksetaan enintään 200 päivältä (ks. Enimmäismaksuaika). Palvelut, joiden ajalta korotusosaa voidaan maksaa, ovat alkaen: työvoimakoulutus 16

17 työnhakijan omaehtoinen opiskelu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu työnhakuvalmennus uravalmennus kokeilu eli työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Korotusosaa voidaan maksaa myös viimeistään alkaneen työelämävalmennuksen sekä työ- ja koulutuskokeilun ajalta. Korotusosan maksamisen edellytyksenä on, että palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mitä työllistymissuunnitelmasta on säädetty, sovelletaan myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työllistymissuunnitelmaa korvaavalla suunnitelmalla tarkoitetaan aktivointisuunnitelmaa ja kotoutumissuunnitelmaa. Korotusosan saaminen ei edellytä mitään tietyn mittaista työhistoriaa, eikä työsuhteen päättymissyyllä ole merkitystä. Korotusosaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotusosaa maksetaan myös palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen välissä on enintään seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen väliseltä ajalta korotusosaa voidaan maksaa vain, jos henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen. Korotusosaa maksetaan myös esimerkiksi työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun lomajaksoilta. Jos työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään korotusosaa, paitsi jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta voidaan maksaa sekä palkansaajan että yrittäjän työssäoloehdon täyttäneelle henkilölle. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon siitä, että hakija on työllistymistä edistävässä palvelussa. Lausunnoista ilmenee palvelun alkamis- ja päättymispäivä, mistä palvelusta on kysymys ja onko palvelun ajalta etuusoikeutta. Korotusosaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voidaan maksaa päivärahoihin, jotka kohdistuvat aikaan alkaen. Jos henkilö on kesken olevassa, jo aiemmin alkaneessa työllistymistä edistävässä palvelussa, hänelle maksetaan korotusosaa palvelun ajalta alkaen, ellei hänellä ole oikeutta muutosturvalisään tai ellei muutosturvalisän tai työllistymisohjelmalisän enimmäisaika ole täyttynyt saman päivärahakauden enimmäisajan kuluessa. Jos työllistymistä edistävää palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu ennen , korotusosan maksamiseksi ei edellytetä, että palveluista on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mikäli palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu lain voimassa ollessa tai sen jälkeen, korotusosan maksaminen edellyttää palvelusta sopimista suunnitelmassa. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa palvelun sisältymisestä suunnitelmaan työvoimapoliittisessa lausunnossa. Jos lausunnossa on tieto, ettei palvelu sisälly suunnitelmaan, maksa etuus ilman korotusosaa. Etuuden saaja saa tiedon puuttuvasta 17

18 korotusosaoikeudestaan päätökseen lisättävällä fraasilla, jossa kerrotaan, ettei oikeutta korotusosaan ole, koska palvelusta ei ole sovittu suunnitelmassa. Korotusosien ja muutosturvalisän maksamisjärjestys Korotusosien ja muutosturvalisän maksamisjärjestys Maksamisjärjestys lukien Korotusosien maksamisjärjestyksestä säädetään TTL 6 luvun 3 e :ssä. Työnhakijalla on ensisijaisesti oikeus korotusosaan työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta (enintään 200 päivää) ja vasta toissijaisesti pitkän työuran perusteella (enintään 90 päivää). Palvelun ajalta ja pitkän työuran perusteella maksettavat korotusosat ovat itsenäisiä siten, että palvelun perusteella maksetut korotusosapäivät eivät vähennä pitkän työuran perusteella maksettavia korotusosapäiviä eivätkä pitkän työuran perusteella maksetut korotusosapäivät vähennä palvelun ajalta maksettavia korotusosapäiviä. Esimerkki 1 Simon työsuhde on päättynyt Simo on passiivinen ja eikä osallistu työllistymistä edistävään palveluun. (Mahdollisten karenssien jälkeen) hänelle maksetaan korotusosaa pitkän työuran edellytysten täyttyessä enintään 90 päivää. Simo lähtee tämän jälkeen palveluun, jolloin hänelle voidaan maksaa 200 päivän korotusosan enimmäismäärä. Korotusosia tarkastellaan itsenäisesti. Maksamisjärjestys asti Korotusosaa ei makseta työnhakijalle, jolla on oikeus muutosturvalisään. Koska muutosturvalisää maksetaan ainoastaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, voidaan työnhakijalle maksaa korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella tai pitkän työuran päätyttyä niiltä ajoilta, joina hän ei ole työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos henkilö on saanut 200 päivää muutosturvalisää, ei hänellä ole tämän jälkeen oikeutta saada korotusosaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella saman työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan kuluessa. Työnhakijan ei siis ole mahdollista saada saman enimmäisajan kuluessa 200 päivää muutosturvalisää ja sen jälkeen 200 päivää korotusosaa työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella. Muutosturvalisä on vaihtoehtoinen etuus työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaan korotusosaan nähden. Sen sijaan työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa myös henkilölle, joka saatuaan enimmäisajan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosaa tai muutosturvalisää tulee työmarkkinatuen saajaksi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuen korotusosan maksaminen edellyttää tällöin, että henkilö aloittaa työllistymistä edistävän palvelun ennen kuin on saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Työmarkkinatuen korotusosan enimmäisaika on 200 päivää. Korotusosien etusijajärjestys Henkilö voi samanaikaisesti täyttää useamman kuin yhden korotusosan maksamisen edellytykset. Tällöin ensisijaisesti maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosaa. Jollei henkilöllä ole oikeutta korotusosaan työllistymistä 18

19 edistävään palveluun osallistumisen perusteella, hänelle maksetaan toissijaisesti kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaa korotusosaa. Pitkän työuran perusteella maksettavaa korotusosaa maksetaan vasta sitten, kun henkilöllä ei ole oikeutta saada korotusosaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tai korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella. Eri korotusosien etusijajärjestystä sovellettaessa tulee muistaa, että kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan ei ole oikeutta, jos työnhakija täyttää työttömäksi jäädessään pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset. Tämä koskee vain sen työttömyysjakson alkamista, jonka alussa työnhakija on täyttänyt pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset eli kun hänet on irtisanottu tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän ollut työssä vähintään 20 vuotta. Tällainen henkilö tulee kuitenkin oikeutetuksi kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan sen jälkeen, kun hänelle ensin on maksettu korotusosaa pitkän työuran perusteella vähintään yhdeltä päivältä ja hän sen jälkeen on täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon. Esimerkki 2 A irtisanotaan tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän jää työttömäksi. A on ennen työn menettämistä hankkinut eläkevakuutettua työaikaa vähintään 20 vuotta. A kuuluu muutosturvan piiriin ja hänelle on laadittu työllistymisohjelma. A:lle maksetaan muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Siltä ajalta, jolla A:lle ei makseta muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tai palvelujen väliseltä ajalta, A:lle voidaan maksaa korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella. Korotusosaan kolmen vuoden työhistorian perusteella A:lla ei ole oikeutta. A:lle ehditään maksaa korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella 20 päivältä ennen kuin hän työllistyy uudelleen. A täyttää työssäoloehdon ja jää uudelleen työttömäksi. Tällöin muutosturvalisän enimmäisaika alkaa alusta. A:lle maksetaan muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Siltä ajalta, jolla A:lle ei makseta muutosturvalisää työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tai palvelujen väliseltä ajalta, A:lle voidaan maksaa korotusosaa kolmen vuoden työhistorian perusteella 20 päivältä ja toissijaisesti korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella. Pitkän työuran perusteella maksettavaa korotusosaa on vielä jäljellä 80 maksupäivää. Esimerkki 3 B irtisanotaan tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän jää työttömäksi. B on ennen työn menettämistä hankkinut eläkevakuutettua työaikaa vähintään 20 vuotta. B ei kuulu muutosturvan piiriin. Koska B työttömäksi jäädessään täyttää pitkään työuraan perustuvan korotusosan maksamisen edellytykset, hänelle maksetaan ensisijaisesti korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta ja toissijaisesti korotusosaa pitkän työuran päätyttyä. Korotusosaan kolmen vuoden työhistorian perusteella hänellä ei sen päivärahakauden aikana ole oikeutta. B:lle ehditään maksaa korotusosaa pitkän työuran päättymisen perusteella 20 päivältä ennen kuin hän työllistyy uudelleen. B täyttää työssäoloehdon ja jää uudelleen työttömäksi. Koska B:lle on maksettu korotusosaa pitkän työuran päätyttyä, ja hän korotusosan maksamisen alettua tulee uudelleen oikeutetuksi päivärahaan täytettyään 19

20 työssäoloehdon, maksetaan hänelle ensisijaisesti työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavaa korotusosaa, toissijaisesti työttömyyden alussa maksettavaa korotusosaa ja viimesijaisesti pitkän työuran päätyttyä maksettavaa korotusosaa. Muutosturvalisä Muutosturvalisä Peruspäiväraha voidaan maksaa korotettuna muutosturvalisällä Muutosturvalisää maksetaan enintään 200 päivältä (ks. Enimmäismaksuaika). Työllistymisohjelmalisä on muutettu voimaan tulleella lailla muutosturvalisäksi. Työllistymisohjelmalisän maksaminen loppui ja sen sijasta alettiin maksaa muutosturvalisää alkaen. Muutosturvalisän maksaminen loppuu voimaan tulevalla lailla, jonka mukaan muutosturvaa koskevat lainkohdat työttömyysturvalaissa kumotaan. Muutosturvan toimintamalli säilyy myös jälkeen, mutta TE-toimisto ei enää anna muutosturvan piiriin kuulumisesta lausuntoa. Jos työnhakijan oikeus muutosturvalisään on alkanut eikä muutosturvalisän enimmäismaksuaika ole täyttynyt ennen , muutosturvalisä muutetaan korotusosaksi alkaen ajalta, jona työnhakija on työllistymistä edistävässä palvelussa. Työttömyyspäivärahat, joilta on maksettu muutosturvalisää tai muutosturvan ansio-osaa, lasketaan lukien mukaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavan korotusosan 200 päivän enimmäisaikaan. Muutosturvalisää maksetaan työnhakijalle, joka kuuluu muutosturvan piiriin, jolla on voimassa oleva työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma ja jolla on oikeus työttömyyspäivärahaan täytettyään palkansaajan työssäoloehdon. Työllistymissuunnitelmasta säädettyä sovelletaan myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa työvoimapoliittisessa lausunnossa muutosturvan piiriin kuulumisesta, eikä Kelan tarvitse tutkia sitä. Muutosturvan piiriin kuuluu työnhakija: joka on menettänyt työnsä työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3, 7, tai 8 :n tarkoittamista taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja on ennen irtisanomisajan päättymistä hankkinut vähintään kolmen vuoden työhistorian saman tai eri työnantajien palveluksessa; joka on työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai on ollut määräaikaisissa työsuhteissa samaan työnantajaan yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana; jonka työsuhde on päättynyt työsopimuksen määräaikaisuuden takia ja jolle työsuhteen päättyessä on kertynyt työhistoriaa saman tai eri työnantajien työssä yhteensä vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän vuoden aikana; 20

Peruspäiväraha 08.02.2016

Peruspäiväraha 08.02.2016 Peruspäiväraha 08.02.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Peruspäiväraha... 2 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.3.1

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

Työmarkkinatuki 22.04.2016

Työmarkkinatuki 22.04.2016 Työmarkkinatuki 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Työmarkkinatuki... 2 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.4

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 918/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 918/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 918/2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Finlex 918/2012. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Finlex 918/2012. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012. Eduskunnan päätöksen mukaisesti Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 918/2012 918/2012 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Koulutuspäiväraha 01.04.2010

Koulutuspäiväraha 01.04.2010 Koulutuspäiväraha 01.04.2010 Sisällysluettelo Koulutuspäiväraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Koulutuspäiväraha - Korotusosa - Oikeus ja edellytykset - Työvoimapoliittiset edellytykset

Lisätiedot

Työmarkkinatuki 25.02.2014

Työmarkkinatuki 25.02.2014 Työmarkkinatuki 25.02.2014 Sisällysluettelo Työmarkkinatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry

15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Työmarkkinatuki On taloudellinen tuki, jolla tuetaan työttömän työnhakijan sijoittumista työmarkkinoille. On tarkoitettu työttömälle, joka: tulee ensi kertaa työmarkkinoille

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta TYÖTTÖMYYSTURV A 2013 Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Muutosturvan ansio-osa Lomakorvauksen jaksotus Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Voit saada

Lisätiedot

Kelan maksama työttömyysturva

Kelan maksama työttömyysturva Kelan maksama työttömyysturva Anneli Leppänen 1 Työttömyysturva Työtön työnhakija 17 64-vuotias TE-toimisto Työttömyyskassa ansiopäiväraha vuorottelukorvaus Kelan toimisto peruspäiväraha työmarkkinatuki

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012 MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Tämä teknologiateollisuutta koskeva muutosturva-aineisto on laadittu Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisenä yhteistyönä. Julkaisun tarkoitus on antaa opastusta

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen.

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.09.2015 Dnro OKV/2201/1/2014 1/5 ASIA Neuvonta työttömyysetuutta koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee 29.12.2014 oikeuskanslerille osoittamassaan kantelussa työ- ja elinkeinotoimiston

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 2 4 ja 10 luvun 2 :n 4 momentti,

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 2 4 ja 10 luvun 2 :n 4 momentti, Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 1001/2012 1001/2012 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Työttömyyskassa Pro

TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Työttömyyskassa Pro TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Työttömyyskassa Pro Tunnuslukuja Vuosi 2014 1.1.-30.6.2015 Etuuksia saaneita 17 727 13 763 Päätösten lukumäärä 42 224 21 621 Maksutapahtumia 125 401 63 643 Perustepalkka (keskim.)

Lisätiedot

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 8 10, 12 18, 18 a ja 19 21, 8 luvun 4 a, 6 ja 7 sekä 10 luvun 2 :n 5 momentti,

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 8 10, 12 18, 18 a ja 19 21, 8 luvun 4 a, 6 ja 7 sekä 10 luvun 2 :n 5 momentti, Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 288/2012 288/2012 Annettu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Sivu 1/9 Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut työ-ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi. Näin täytät sähköisen työttömyysetuushakemuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet Työvoimakoulutus www.mol.fi Työvoimakoulutus Työvoimakoulutusetuudet 1.1.2008 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää aikuisten ammatillista

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

30.12.2002/1305. Vuorotteluvapaalaki 30.12.2002/1305. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

30.12.2002/1305. Vuorotteluvapaalaki 30.12.2002/1305. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2002» 30.12.2002/1305 30.12.2002/1305 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Vuorotteluvapaalaki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Muutosturva. www.mol.fi

Muutosturva. www.mol.fi Työnhakijalle & työnantajalle Muutosturva www.mol.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2011. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2011. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2011 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 1 Sisällys: 4 Työttömän ja lomautetun hakuohje lyhyesti 5 Työttömyyskassan palvelut 6 Työttömyysturvasanastoa 8 Ansiopäiväraha

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

PERUSOPAS 2012 TYÖTTÖMYYSTURVAN. www.jhl.fi. Pikalinkki työttömyysturvavideoon. JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa

PERUSOPAS 2012 TYÖTTÖMYYSTURVAN. www.jhl.fi. Pikalinkki työttömyysturvavideoon. JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2012 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Pikalinkki työttömyysturvavideoon www.jhl.fi JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa 1 Sisällys: 4 Työttömyyskassan

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Laki (532/2009) sairausvakuutuslain muuttamisesta

Laki (532/2009) sairausvakuutuslain muuttamisesta 1 (10) Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Laki (532/2009) sairausvakuutuslain muuttamisesta muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004)

Lisätiedot

Ansioturvan ABC 2010 PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN SISÄLLYSLUETTTELO. Sisällysluettelo. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8

Ansioturvan ABC 2010 PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN SISÄLLYSLUETTTELO. Sisällysluettelo. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8 Ansioturvan ABC 2010 SISÄLLYSLUETTTELO Sisällysluettelo Päivärahan hakeminen 3 Päivärahaoikeuden esteet 8 Työvoimapoliittiset edellytykset 10 Päivärahan suuruus 12 Päivärahan kesto 13 Työllistymistä edistävät

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA 13.1.2009 Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2 00520 Helsinki www.erko.fi Puh. 7206 4343 Fax. 272 1212 Päivärahan saamisen edellytykset (1/3) Jotta työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

TIETOJA TYÖTTÖMYYSTURVASTA 1.1.2009 ALKAEN

TIETOJA TYÖTTÖMYYSTURVASTA 1.1.2009 ALKAEN TIETOJA TYÖTTÖMYYSTURVASTA 1.1.2009 ALKAEN MITÄ ETUUKSIA TYÖTTÖMYYSKASSA MAKSAA? Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen työttömyyden johdosta ansiopäivärahaa, työvoimakoulutuksen ajalta koulutustukea, vuorotteluvapaan

Lisätiedot

Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007

Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007 Työttömyysturvaopas Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007 Sisällys Johdanto 4 I Työttömyyskassan jäsenyys

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN. PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN. PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 1 Sisällys: 3 Ansiopäivärahan hakuohje lyhyesti 4 Työttömyysturvasanasto 6 Ansiopäiväraha Pidä jäsenyys kunnossa Ansiopäivärahan

Lisätiedot

HE 130/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 130/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksessä ehdotetaan, ettei puolison

Lisätiedot

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013 Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

Tammikuu 2013. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. 26.10.2012 Marjaana Maisonlahti

Tammikuu 2013. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. 26.10.2012 Marjaana Maisonlahti Lomautus, irtisanominen, osaaikaistaminen ja ansiopäiväraha Tammikuu 2013 Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti 1 Yleistä työttömyysturvasta Pääsääntö: päivärahan maksaminen edellyttää, että palvelussuhde

Lisätiedot

Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA

Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA SISÄLTÖ 1 TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS...4 2 ETUUDET...4 3 OIKEUS ANSIOPÄIVÄRAHAAN...5 4 TYÖTTÖMYYDEN ALKAESSA...6 5 RAJOITUKSET...7

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2011 PUUKASSA PUUKASSA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2011 PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Auli Hänninen Toimitusjohtaja. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8. Työvoimapoliittiset edellytykset 10

SISÄLLYSLUETTELO. Auli Hänninen Toimitusjohtaja. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8. Työvoimapoliittiset edellytykset 10 Ansioturvan ABC 2011 YTK viettää juhlavuottaan jäsenten palvelun merkeissä Vuosi 2010 oli haasteellinen vuosi työttömyyskassoille. Taantuman johdosta työttömyys kosketti voimakkaasti myös YTK:n jäsenistöä.

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 51/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

HE 51/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuorotteluvapaalakia siten, että vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2012 PUUKASSA PUUKASSA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2012 PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus

Lisätiedot

Ansioturvan ABC 2009

Ansioturvan ABC 2009 Ansioturvan ABC 2009 Ansioturvan ABC 2009 SISÄLLYSLUETTTELO Päivärahan hakeminen Työssäoloehto Päivärahaoikeuden esteet Päivärahan suuruus Päivärahan kesto Oikeus soviteltuun päivärahaan Yrittäjien työttömyysturvasta

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2013 PUUKASSA PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus työttömyyden jatkuessa 7 Lähetä hakemuksesi

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/4/2009 24.9.2009 1(6) TYÖN TILAPÄINEN JA PYSYVÄ VÄHENTYMINEN Työn tilapäinen tai pysyvä vähentyminen vaikuttaa

Lisätiedot

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-

Lisätiedot

Työnhakijalle & Vuorotteluvapaa. www.mol.fi

Työnhakijalle & Vuorotteluvapaa. www.mol.fi Työnhakijalle & työnantajalle Vuorotteluvapaa 1 www.mol.fi Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemänsä vuorottelu sopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi

Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi Vuorotteluvapaa te-palvelut.fi Työnhakijan ja työnantajan vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemänsä vuorottelu sopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1001/2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

ETUUSOPAS 2013 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi

ETUUSOPAS 2013 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2013 Ansiopäivärahan edellytykset ja suuruus Ansioturvan kesto Yrittäjän työttömyysturva Työtulon ja sosiaalietuuksien vaikutus Vuorottelukorvaus Näin haet etuutta Keskeiset

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

HE 86/2003 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 86/2003 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2010

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2010 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2010 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella.

Työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella. 1 of 62 21/03/2011 14:19 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2002» 30.12.2002/1290 30.12.2002/1290 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Työttömyysturvalaki

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa. Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa. Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa 1 Sisällys: 4 Työttömyyskassan palvelut 6 Ansiopäivärahan edellytykset Jäsenyys

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2012

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2012 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2012 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot