Työmarkkinatuki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työmarkkinatuki"

Transkriptio

1 Työmarkkinatuki

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Etuuden osat Työmarkkinatuki Lapsikorotus Korotusosa Kulukorvaus Korotettu kulukorvaus Ulkomaan kulukorvaus Oikeus ja edellytykset Työvoimapoliittiset edellytykset Työtön työhakija Työmarkkinoilla olon esteet Yritystoiminta ja oma työ Kuka on yrittäjä? Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen Päätoiminen opiskelu Opiskelun keskeytyminen ja päättyminen Työmarkkinoilta poissaolo Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet Odotusaika Koulutusta vailla olevat nuoret Yleiset edellytykset Suomessa asuminen Ikä Työmarkkinoilla olon esteet Työkyvyttömyys KEL 12 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke Ulkomaan työkyvyttömyyseläke Enimmäisaika sairauspäivärahaa Sairauspäivärahan omavastuuaika Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset Irtisanomisajan palkka Vuosiloma-ajan palkka Lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuva työajan lyhentäminen Jaksotukset Lomakorvaus Taloudellinen etuus Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely Rahakorvaus Rahakorvauksen jaksotusmenettely Yritysomaisuuden myyntivoitto i

3 Milloin myyntivoitto jaksotetaan? Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? Myyntivoiton selvitys Tasetarkastelu Myyntivoiton määrittely Myyntivoiton jaksotusmenettely Jaksotuksen alkamisajankohta Jaksotuksen enimmäisaika Työriita Erityiset edellytykset Oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen Työmarkkinatuen odotusaika Odotusajan tutkiminen Odotusajan asettaminen alkamaan Odotusajan keston laskeminen Odotusajan kuluminen Odotusajan asettaminen ja työllistymistä edistävä palvelu Odotusajan yhteenveto Työllistymistä edistävät palvelut Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta Oma sairaus Lapsen sairaus Oikaisu, takaisinperintä ja sovittelu poissaolotilanteissa Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset Kulukorvaukset Kulukorvaus Korotettu kulukorvaus Ulkomaan kulukorvaus Maahanmuuttajan kotoutumistuki asti Kotoutumissuunnitelma Kotoutumistuki Matka-avustus Työllistymisrahakokeilu Omavastuuaika Omavastuuajan alkaminen Omavastuuajan täyttyminen Omavastuuaikaan luettavat päivät Päivät, joita ei lueta omavastuuaikaan Omavastuuajan voimassaolo Ei omavastuuaikaa Enimmäismaksuaika Suhde muihin etuuksiin Estävät etuudet Vähennettävät etuudet Etuoikeutetut etuudet Lasten kotihoidon tuki Esimerkkejä ii

4 Puoliso Ulkomailta maksettavat etuudet Hakeminen Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kunta Kuolinpesä Hakuaika Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitykset työmarkkinatuessa Työttömyyspäivien suullinen ilmoittaminen Hakemuksen peruminen Määrä Työmarkkinatuki Lapsikorotus Korotusosa Kulukorvaus Korotettu kulukorvaus Ulkomaan kulukorvaus Määräytymisperusteet Aktiivimalli Aktiivisuusedellytykset ja tarkastelujakso Ei aktiivisuusvelvoitetta Tarkastelujakso alkaa alusta Työttömyysetuuden alentaminen Vähennettävät sosiaalietuudet Lasten kotihoidon tuki Tarveharkinta Tarveharkinnan tulot Puoliso Tulojen vaikutus Tarveharkinta ja vähennettävä sosiaalietuus Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu Sovitteluperusteet Osa-aikatyö Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide Viikoittaisen työajan lyhentäminen Satunnainen kokoaikatyö iii

5 Yritystoiminnasta saatu tulo Sovittelujakso Tavanomainen sovittelujakso Erityinen sovittelujakso Työaikatarkastelu Työaika Työajan tarkastelujakso Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö Työajan lyhentäminen lomautuksella Jaksotyö Soviteltava tulo Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla Tulo erityisellä sovittelujaksolla Tulojen kohdentaminen Ansaintaperiaate Maksuperiaate Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle Määrän laskenta ja suojaosa Työttömyysetuuden ennakkomaksu Osittainen työmarkkinatuki Vanhemmat Vanhempien taloudessa asuminen Vanhempien muut huollettavat Vanhempien tulot Vanhempien tulojen vaikutus Toimitettavat selvitykset Työmarkkinatuki ilman ositusta Tulot ja vähennykset Palkkatulot Elinkeinotoiminnan tulot Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen Tulojen selvittäminen Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin Elinkeinotoiminnan tulojen tarkistaminen Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi Uusi hakemus ja yrittäjä Maatalouden tulot Metsätalouden tulot Osinkotulot Talletusten korot Korkotulot Vuokratulot Kuolinpesä ja perintö Sosiaalietuudet Muut työmarkkinatuen määrässä huomioon otettavat tulot Tarveharkinnan tulojen ja vanhempien tulojen huomioon ottaminen Tarveharkinnan tuloista tehtävät vähennykset iv

6 Etuoikeutetut tuotot Tiedot rahalaitoksilta Ratkaiseminen Käsittelypaikka Kv-asioiden käsittelypaikka Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto Esteellisyyden toteaminen Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet Lausunnon piiriin kuuluvat asiat Lausunnon voimassaolo Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita Tiedotteet Lisäselvitykset Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? Päätöksen antaminen Käsittelytakuu Päätöksensaajat Maksaminen Maksuosoite Ulkomaan maksuosoite Kuolinpesä Etuuspäivien määrä viikossa Maksujaksot Ennakkomaksumenettely Maksaminen muulle kuin hakijalle Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Kunta Elatuksen turvaaminen Ennakkona myönnetty toimeentulotuki Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella Kela Perittävän määrän laskeminen Työttömyyskassa Maksaminen ulosottoviranomaiselle Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Ennakonpidätyksen perusteet Tietojen saanti ja käyttöönotto Suorasiirtotiedot Tiedot maksunsaajalta Ennakonpidätyksen tallennus Kelan selvitettävä Toimittaminen Työttömyysturva ja koulutusetuudet v

7 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Takaisin maksetut etuudet Regressisuoritukset Vuosi-ilmoitukset Kuukausivalvonta Ilmoitusvelvollisuus Päätöksen oikaisu ja poistaminen Tarkistaminen Muutokset perhesuhteissa Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa Muutokset yritystoiminnan tuloissa Muutokset muissa sosiaalietuuksissa Muutokset tarveharkinnan tuloissa Muutokset vanhempien tuloissa Muita tarkistustilanteita Liikamaksu Takaisinperintä Regressimenettely Sairauspäiväraha Kuntoutusraha Kansaneläke ja työeläkkeet Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki Tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke Työttömyyskassan myöntämät etuudet Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki Pienin perittävä määrä Palautusten valvonta ja virheellisten palautusten oikaiseminen Liian suuret palautukset Liian pienet palautukset Keskeyttäminen Lakkauttaminen Muutoksenhaku vi

8 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Hallintolaissa säännellään hyvän hallinnon perusteet. Hallintolakia sovelletaan kaikkiin hallintoasioihin Kelassa. Näihin kuuluvat etuusasiat, sisäisen hallinnon asiat ja sidosryhmäyhteistyö. Hallintolaki on yleislaki. Jos erityislaissa, esimerkiksi etuuslaissa, jostain asiasta säädetään toisin, sovelletaan erityislakia. Hyvän hallinnon perusteista tarkemmin 1.2. Tavoite hallintolain soveltaminen ja asiointi toisen puolesta Kelassa etuusohjeen kohdissa hakeminen ja ratkaiseminen Työmarkkinatuen tavoitteena on korvata työttömyydestä aiheutuneita taloudellisia menetyksiä ja samalla turvata työnhakijan toimeentulo sinä aikana, jona hän hakee työtä tai parantaa työllistymisedellytyksiään Etuuden osat Perusetuutena maksettavaan työmarkkinatukeen voidaan liittää lapsikorotus, työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettava korotusosa sekä kulukorvaus Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki on Kelan työttömälle työnhakijalle maksama työttömyysetuus. 1

9 Lapsikorotus Työnhakijalle, jolla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi, työttömyysetuus maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. (TTL 6 luku 6 ) Huollettavana lapsena pidetään työttömyysetuuden saajan biologista lasta. Huollettavana lapsena pidetään myös: saajan adoptiolasta; lasta, jonka saaja on antanut kasvattilapseksi; lasta, joista saaja on velvollinen maksamaan elatusapua; tai avio- tai avopuolison lasta, jos tämä asuu saajan kanssa samassa taloudessa. Adoptiolapsella tarkoitetaan lasta, jonka adoption tuomioistuin on vahvistanut. (Adoptiolaki 22/ ) Adoptiolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen ja lapsikorotus maksetaan kuten biologisesta lapsesta. Kasvattilapsella tarkoitetaan yksityisesti sijaiskotiin sijoitettua lasta.kasvattilapsen kasvattivanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lapsen katsotaan olevan vanhempiensa huollettavana myös silloin, kun sosiaalihuollon toimielin on huostaanottanut lapsen. Huostaan otetun perhehoidossa olevan lapsen sijaisvanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lapsen huostaanotto tai kasvattilapseksi antaminen eivät automaattisesti katkaise elatusvelvollisuutta. Näissä tilanteissa lapsikorotus maksetaan sille, joka on elatusvelvollinen eli lähtökohtaisesti vanhemmalle. Tuomioistuimen määräämälle oheishuoltajalle ei lähtökohtaisesti makseta lapsikorotusta, koska oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Jos molemmat huoltajat ovat työttömyysetuuden saajia, lapsikorotus maksetaan kummallekin. Lapsikorotus maksetaan myös lapsen syntymä- ja kuolinpäivältä sekä siltä päivältä, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsikorotus voidaan maksaa myös ulkomailla asuvasta lapsesta, jos hakijan elatusvelvollisuus on selvitetty, riippumatta siitä, asuuko lapsi EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa vai ns. kolmannessa maassa. Ohjeen kohdassa Perheenjäsen huomioon ottaminen) kerrotaan lisää lapsikorotuksen myöntämisestä muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvista huollettavista lapsista. Lapsikorotuksen hakeminen/lapsi asuu ulkomailla Kun hakija hakee ensimmäistä kertaa lapsikorotusta ulkomailla asuvasta lapsesta, lapsikorotus myönnetään työttömyysturvalaissa säädetyn hakuajan puitteissa (kolmen kuukauden takautuva hakuaika, erityisen painavasta syystä pidemmältä) siitä lukien, kun elatusvelvollisuus on luotettavasti selvitetty. Kun hakijan oikeus ulkomailla asuvasta lapsesta maksettavaan lapsikorotukseen on aikaisemmin hylätty ja hakija esittää sellaista uutta selvitystä, jonka perustella aikaisemmin annettua päätöstä voidaan oikaista hakijan eduksi, hakijalle myönnetään lapsikorotus takautuvasti siitä lukien, kun asia voidaan oikaista uuden selvityksen perusteella. Hakijan on aina esitettävä luotettava selvitys elatusvelvollisuudestaan, esim. pelkkä syntymätodistus ei osoita elatusvelvollisuutta. Esimerkki Etuudensaajan lapsikorotushakemus on hylätty annetulla päätöksellä, koska hän ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä elatusvelvollisuudestaan 2

10 ulkomailla asuvasta lapsestaan. Etuudensaaja toimittaa Kelaan ulkomaan tuomioistuimen päätöksen, jonka mukaan hänet on määrätty maksamaan lapselle elatusta alkaen. Päätöstä, joka on annettu , voidaan oikaista lukien ja myöntää etuudensaajalle lapsikorotus ulkomailla asuvasta lapsesta alkaen Korotusosa Työmarkkinatukeen voidaan maksaa korotusosaa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta (TTL 7 luku 5 ). Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan alkaen: työvoimakoulutusta työnhakijan omaehtoista opiskelua maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua työnhakuvalmennusta uravalmennusta kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään alkanutta työkokeilua, työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Korotusosaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen väliseltä ajalta korotusosaa voidaan maksaa vain, jos henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen. Korotusosaa maksetaan myös esimerkiksi koulutuksen tai opiskelun lomajaksoilta. Jos työvoimakoulutus, työnhakijan omaehtoinen opiskelu tai maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työllistymistä edistävässä palvelussa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään työmarkkinatuen korotusosaa, paitsi jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Työmarkkinatuen korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta koskeva lainmuutos tulee voimaan , minkä johdosta korotusosaa voidaan maksaa lukien riippumatta siitä, miten pitkään henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Korotusosan maksamisen edellytyksenä on, että palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mitä työllistymissuunnitelmasta on säädetty, sovelletaan myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työllistymissuunnitelmaa korvaavalla suunnitelmalla tarkoitetaan aktivointisuunnitelmaa ja kotoutumissuunnitelmaa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun henkilö on tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen uudelleen oikeutetuksi työmarkkinatukeen. 3

11 Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa palvelun sisältymisestä suunnitelmaan työvoimapoliittisessa lausunnossa. Jos lausunnossa on tieto, ettei palvelu sisälly suunnitelmaan, maksa etuus ilman korotusosaa. Etuuden saaja saa tiedon puuttuvasta korotusosaoikeudestaan päätökseen lisättävällä fraasilla, jossa kerrotaan, ettei oikeutta korotusosaan ole, koska palvelusta ei ole sovittu suunnitelmassa. Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua koskevassa lausunnossa G2 ei kuitenkaan erikseen oteta kantaa opiskelun sisältymisestä suunnitelmaan, koska lausunto G2 voidaan antaa ainoastaan silloin, kun omaehtoisesta opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa. Maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta korotusosaa ei siten voi hylätä sillä perusteella, ettei opiskelusta ole sovittu suunnitelmassa. Oikeus työmarkkinatuen korotusosaan TTL 7 luvun 5 :n 1 momentin mukaan, joka on (ollut sellaisenaan) voimassa ( ) saakka, korotusosaa voidaan maksaa henkilölle, joka aloittaessaan työllistymistä edistävän palvelun on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella: enintään 500 päivältä; enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt työttömyyspäivärahan 500 päivänä enimmäisajan täyttymisen vuoksi; tai enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt lisäpäivien päättymisen vuoksi. Ratkaisevaa on se, onko työllistymistä edistävä palvelu alkanut ennen kuin työmarkkinatukea on maksettu työttömyyden perusteella enemmän kuin 500 päivältä tai työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen 180 päivältä. 500/180 päivän kertymiin lasketaan vain työttömyyden perusteella maksetut päivät; sen sijaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetut tai matka-avustuksena maksetut päivät eivät kerrytä 500/180 päivän kertymiä. Esimerkki 1 Esimerkki 2 A on saanut työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan täyttymisen jälkeen työttömyysajalta tarveharkinnattomana 180 päivää. Koska A:n tarveharkinnan tulot ovat suuret, ei työmarkkinatukea makseta työttömyysajalta 180 päivän täyttymisen jälkeen. Työttömyyden jatkuessa A osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Koska työmarkkinatukea on maksettu enintään 180 päivältä ennen palvelun aloittamista, A:lla on oikeus työmarkkinatuen korotusosaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. B on aloittanut jaksotetun työvoimakoulutuksen saatuaan työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen 170 päivältä. B:lle maksetaan työmarkkinatukeen korotusosaa koulutuksen ajalta. Koska B:n työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna koulutuksena eivätkä koulutusjaksot liity yhdenjaksoisina toisiinsa, B ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Koulutusjaksojen välisenä aikana työmarkkinatuki maksetaan työttömyyden perusteella. Ensimmäisen ja toisen koulutusjakson välillä on 20 päivää. Kun B aloittaa toisen koulutusjakson, hänelle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 190 päivältä. Koska B:lle oli koulutuksen ensimmäisen jakson alkaessa maksettu työmarkkinatukea enintään 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen, korotusosan maksamista koulutuksen ajalta jatketaan koulutuksen loppuun saakka. Työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa myös henkilölle, joka saatuaan enimmäisajan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työttömyyspäivärahan korotusosaa tai 4

12 muutosturvalisää tulee työmarkkinatuen saajaksi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuen korotusosan maksaminen edellyttää tällöin, että henkilö aloittaa työllistymistä edistävän palvelun ennen kuin on saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Esimerkki 3 C osallistuu ansiopäivärahalla ollessaan työllistymistä edistävään palveluun, jonka perusteella hänelle maksetaan korotettua ansio-osaa. Palvelun yhä jatkuessa C:n ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tällöin työttömyyskassa on ehtinyt maksaa korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun perusteella 150 päivältä. C siirtyy työmarkkinatuen saajaksi. Koska työllistymistä edistävä palvelu edelleen jatkuu eikä C ole työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä, on C:llä oikeus työmarkkinatuen korotusosaan enintään 200 päivältä työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Kassan maksama korotettu ansio-osa ei vaikuta työmarkkinatuen korotusosaoikeuteen tai korotusosan maksamisen kestoon. Työmarkkinatuen korotusosaa koskeva lainmuutos tuli voimaan Työmarkkinatuen korotusosaa koskevaa sääntelyä sovelletaan työmarkkinatukeen, joka kohdistuu aikaan alkaen. Jos henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa, joka on alkanut ennen , hänelle maksetaan työmarkkinatuen korotusosaa palvelun ajalta alkaen, jos hän palvelun aloittaessaan oli saanut työmarkkinatukea enintään 500 päivältä tai enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Jos työllistymistä edistävää palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu ennen , korotusosan maksamiseksi ei edellytetä, että palveluista on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mikäli palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu lain voimassa ollessa tai sen jälkeen, korotusosan maksaminen edellyttää palvelusta sopimista suunnitelmassa Kulukorvaus Kulukorvauksesta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa. Kulukorvausta maksetaan työttömyysetuutta saavalle työnhakijalle työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi. Kulukorvausta voidaan maksaa työvoimakoulutuksen, maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun, työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen ja kokeilun eli työkokeilun ja koulutuskokeilun ajalta. Lainmuutoksen johdosta kulukorvauksen maksaminen työllistymistä edistävän palvelun ajalta muuttuu seuraavasti. Työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun ajalta ei makseta kulukorvausta, jos opiskelun tukeminen on alkanut tai sen jälkeen. Myös alle 25-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori voi saada kulukorvausta työkokeilun ajalta, kun työkokeilu alkaa tai sen jälkeen, ja jos työkokeilu on alkanut ennen , oikeutta kulukorvaukseen ei ole, vaikka sama työkokeilu jatkuisi tai sen jälkeen. Sen sijaan, jos ennen alkaneesta työkokeilusta tehdään jatkopäätös samaan paikkaan alkaen, kyseessä on uusi työkokeilu ja oikeus kulukorvaukseen on työkokeilun ajalta. 5

13 Jos ylläpitokorvaukseen oikeuttava työllistymistä edistävä palvelu tai ryhmäpalveluna järjestettävä työnhakuvalmennus on alkanut tai sitä ennen, maksetaan palvelun tai työnhakuvalmennuksen ajalta ylläpitokorvausta asti voimassa olevien säännösten mukaisesti palvelun tai työnhakuvalmennuksen loppuun saakka. Ylläpitokorvaus ei siten muutu kulukorvaukseksi kesken palvelun Korotettu kulukorvaus Korotettua kulukorvausta maksetaan henkilölle, joka osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen, maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös henkilöllä, joka osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun ja hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta majoituskustannuksia. Jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut tai sitä ennen, henkilölle maksetaan palvelun ajalta korotettua ylläpitokorvausta Ulkomaan kulukorvaus Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on oikeus saada koulutuksen ajalta aiheutuvien yöpymis- ja muiden kustannusten korvauksena 50 prosenttia valtion virkamiesten kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta. Jos henkilö osallistuu muuhun ulkomailla järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun kuin työvoimakoulutukseen, hänelle maksetaan palvelun ajalta korotettua kulukorvausta. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle maksetaan omaa kulukorvausta Oikeus ja edellytykset Saadakseen oikeuden työmarkkinatukeen työnhakijan on täytettävä samanaikaisesti sekä työttömyysetuuden työvoimapoliittiset että muut edellytykset Työvoimapoliittiset edellytykset Työnhakijan tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää etuuden työvoimapoliittiset saamisedellytykset. Edellytykset tutkii työ- ja elinkeinotoimisto, joka antaa Kelalle työnhakijaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto on Kelaa sitova. Tietyissä tilanteissa työvoimapoliittisen lausunnon voi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu. TEtoimisto antaa kuitenkin lausunnot kaikissa niissä tilanteissa, joihin sisältyy työvoimapoliittista harkintaa. 6

14 Työtön työhakija Peruspäivärahaan on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva työnhakija voi halutessaan hakea vain osa-aikatyötä. Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa ja joka ei työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään alkaen myös henkilöä, jolla on oikeus työttömyysetuuteen yritystoiminnan tai oman työn estämättä. Työttömänä pidetään lisäksi kokoaikaisesti lomautettua ja soviteltuun peruspäivärahaan oikeutettua henkilöä sekä henkilöä, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat kokonaan keskeytyneet lomautukseen rinnastettavasta syystä. Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta lukien lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään perhepäivähoitajan työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan sen vuoksi, ettei hänellä ole lainkaan lapsia hoidettavanaan hänen itsestään riippumattomasta syystä (esim. koulujen loma-ajat, jolloin lapset usein hoidetaan kotona) työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään itse haettua työ- tai muuta vastaavaa vapaata, kun henkilön tarkoitus oli olla vapaan aikana muussa kokoaikatyössä, mutta hän on jäänyt työttömäksi ilman omaa syytään. Työnhakijana pidetään henkilöä, joka on rekisteröitynyt työnhakijaksi työhallinnon tietojärjestelmään, pitänyt työnhakunsa voimassa, ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle yhteystietonsa ja joka asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla Työmarkkinoilla olon esteet Työnhakija ei ole oikeutettu peruspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla asevelvollisuuden; siviilipalveluksen; vapausrangaistuksen; sairaala- tai muun laitoshoidon; tai muun näihin rinnastettavan syyn takia. Jos työmarkkinoilla olon este alkaa tai sen jälkeen, Kela ratkaisee työmarkkinoilla olon esteiden vaikutuksen työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Yleiset edellytykset/ työmarkkinoilla olon esteet TE-toimisto ratkaisee työnhakijan oikeuden työttömyysetuuteen työmarkkinoilla olon esteen ajalta, jos este on alkanut viimeistään 31 päivänä joulukuuta Se, onko henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, ratkaistaan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. Lausunnon voi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu asti myös ulkomaanmatka on ollut työmarkkinoilla olon este. Työnhakijan on kuitenkin katsottu olevan työmarkkinoilla ennakkoon työ- ja elinkeinotoimistolle ilmoittamansa, lyhytaikaisen 7

15 ja satunnaisen ulkomaanmatkan aikana. Tällaisen matkan aikana oikeus työttömyysetuuteen on säilynyt alkaen ulkomaanmatka ei enää ole työmarkkinoilla olon este. TE-toimisto ei anna ulkomaanmatkoista työvoimapoliittista lausuntoa eikä seuraa matkojen lukumäärää tai kestoa. Ulkomaanmatka ei kuitenkaan ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta, vaan työnhakijalle voidaan ulkomaanmatkankin aikana tehdä työ- tai palvelutarjouksia normaaliin tapaan. Vaikka ulkomaille matkustamisella ei ole enää vaikutusta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta, työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on edelleen, että työnhakijaa pidetään Suomessa asuvana. Työnhakija on velvollinen ilmoittamaan Kelalle, jos Suomessa asumisessa tapahtuu muutoksia. Suomessa asumista ei kuitenkaan edellytetä viimeksi Suomessa työskentelynsä perusteella vakuutetulta EU-työntekijältä, jolle maksetaan työttömyyspäivärahaa. Jos asiakas ilmoittaa työttömyysetuushakemuksessaan olevansa ulkomaanmatkalla, matkapäiviä ei jälkeen saa vähentää maksussa. Lyhytaikaista ulkomailla oleskelua ei tarvitse seurata. Jos ulkomailla olo kuitenkin jatkuu ilman tietoa päättymisestä, kirjaa tästä lisätieto cics:iin, jotta on mahdollista seurata, aiheuttaako ulkomailla oleskelu muutoksia henkilön Suomessa asumiseen. Jos matka on aloitettu ennen lain voimaantuloa , on henkilö siirtymäsäännöksen mukaan estynyt olemasta työmarkkinoilla matkan loppuun asti, vaikka matka päättyisi vasta lain voimaantulon jälkeen. Näissä tilanteissa vähennä työnhakijan ilmoittamat matkapäivät maksussa ja pyydä TE-toimistolta työvoimapoliittinen lausunto päätöksen antamista varten Yritystoiminta ja oma työ Yritystoiminnassa työskentelevä henkilö voi olla päätoiminen, sivutoiminen, kausiluontoinen tai palkansaajaan rinnastettava yrittäjä. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa yritystoiminnassa työllistymisestä Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ajalta, jona hän työllistyy yli kaksi viikkoa päätoimisesti yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Päätoimisella yrittäjällä voi kuitenkin olla oikeus työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta (katso työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset). Sivutoiminen yritystoiminta ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta siitä saatu tulo sovitellaan. Samoin on, jos päätoiminen yritystoiminta kestää enintään kaksi viikkoa. (TTL 1290/ luku 1 4 kohta) Jos yritystoiminta kestää enintään kaksi viikkoa, henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen riippumatta siitä, onko yritystoiminta tai oma työ pää- vai sivutoimista. TE-toimisto ei tässä tilanteessa pääsääntöisesti selvitä yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta eikä Kelan tarvitse pyytää asiasta lausuntoa. Kelan ei myöskään tarvitse selvittää yritystoiminnan päätai sivutoimisuutta, mutta Kelan tulee kuitenkin aina arvioida yritystoiminnan kesto. Jos yritystoiminnan tai oman työn kesto ylittää kaksi viikkoa, yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuudesta pyydetään aina TE-toimistolta lausunto toiminnan alusta lukien. Jos kyse on alkavasta yritystoiminnasta, TE-toimisto antaa edellytysten täyttyessä lausunnon henkilön oikeudesta etuuteen alkavan yritystoiminnan neljän ensimmäisen kuukauden ajalle. Edellytykset eivät täyty esimerkiksi, jos yritystoiminta on aloitettu irtisanomisaikana tai jos työssäoloehto ei ole täyttynyt edellisen neljän kuukauden suoja-ajan jälkeen. Jos sivutoimiseksi todettu yritystoiminta laajenee, tästä tulisi pyytää TE-toimiston lausunto. Jos henkilö ottaa vastaan aiemman sivutoimisen työn ohella uuden toimeksiannon, ei sen sivu- tai päätoimisuudesta tarvitse pyytää lausuntoa, jos yritystoiminnan kesto on enintään kaksi viikkoa. Jos kesto on yli kaksi viikkoa, toimeksiannosta pyydetään lausunto. Jos päätoiminen työllistyminen 8

16 kestää yli kaksi viikkoa, työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen yritystoiminnan tai omassa työssä työllistymisen alkamisesta alkaen. Henkilöllä on kuitenkin yritystoiminnan tai oman työn estämättä oikeus työttömyysetuuteen neljän ensimmäisen kuukauden ajalta toiminnan alkamisesta lukien. Asiakkaalla voi olla peräkkäisiä alle kahden viikon yritystoiminnan jaksoja. Tällöin on arvioitava, onko kyseessä yksi vai useampi toimeksianto tai muu työllistymisjakso. Jos toimeksiannot seuraavat toisiaan yhdenjaksoisesti ilman päivänkään katkosta, yritystoiminta ei ole päättynyt laissa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi voidaan tarkastella työn luonnetta. Yritystoiminta tai siihen rinnastettavalla tavalla oman työn tekeminen on päätoimista, jos sen vaatima työmäärä estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen. Ratkaisevaa on siis työmäärä eikä se, miten paljon tai vähän tuloja toiminnasta on. TE -toimisto antaa estävän lausunnon Y2, jos hakijalle ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa. Estävä lausunto Y3 annetaan, jos hakija työllistyy päätoimisesti omassa työssään. Yritystoiminta on sivutoimista, jos sen edellyttämä työmäärä ei estä kokoaikaisen työn vastaanottamista. Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos asiakas on vähintään 6 kuukautta harjoittanut yritystoimintaa muun kokoaikatyön ohella ja jää tästä päätyöstään työttömäksi yritystoiminnan jatkuessa entisen laajuisena. Yritystoiminta maataloudessa voidaan katsoa sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos tuotantosuunta tilalla muuttuu. Tuotantosuunnan muuttumisesta voi olla kyse silloin, kun karja myydään ja pellot vuokrataan tai vain osa niistä jätetään omaan viljelyyn. TE-toimisto antaa esteettömän lausunnon Y4, jos hakijan yritystoiminta tai oma työ on sivutoimista. Kausiluontoinen yrittäjä on henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaansa luonnonolosuhteista johtuen vain osan vuotta. Kausiluontoisena pidetään yritystoimintaa, jota on keskimäärin mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Kausiluontoisia yrittäjiä voivat olla esimerkiksi eräät torikauppiaat, puutarhaviljelijät ja kalastajat. TE-toimisto ratkaisee yritystoiminnan kausiluontoisuuden ja antaa henkilön oikeudesta työttömyysetuuteen Kelalle sitovan lausunnon. Omaa työtä ei ole tarkemmin määritelty lainsäädännössä. Yritystoiminnasta poiketen omaa työtä ei lähtökohtaisesti tehdä ansaintatarkoituksessa. Oman työn tekijöiksi katsotaan siten esimerkiksi perhe- ja omaishoitajat. Työttömänä aloitetty yritystoiminta ja työllistyminen omassa työssä Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei lukien arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Siten työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuteen yritystoiminnan ja omassa työssä työllistymisen estämättä neljän kuukauden ajalta. Edellytyksenä on, että toiminta alkaa työttömänä ollessa. Jos työllistyminen kestää yli kaksi viikkoa, TE-toimisto antaa edellytysten täyttyessä Kelalle lausunnon siitä, että työnhakijalle voidaan maksaa etuutta yritystoiminnan tai oman työn estämättä. Jos yritystoiminta kestää enintään kaksi viikkoa, TE-toimisto ei selvitä työnhakijan oikeutta työttömyysetuuteen eikä anna asiasta lausuntoa. TE-toimisto arvioi yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden neljän kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta. Jos toiminta katsotaan päätoimiseksi, työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen päättyy. Jos yritystoiminta on sivutoimista, työnhakija voi edelleen saada työttömyysetuutta. Ratkaisu koskee vain neljän kuukauden jälkeistä aikaa, eikä sillä ole takautuvaa vaikutusta. TE-toimisto hyödyntää arvioinnissa tietoa yritystoiminnan tosiasiallisesta työmäärästä neljän kuukauden ajalta. Käytännössä merkitystä on työnhakijan omalla selvityksellä työmäärästä, jos muuta näyttöä työmäärästä ei ole saatavissa. TE-toimisto antaa toiminnan pääja sivutoimisuudesta työvoimapoliittisen lausunnon. 9

17 Yritystoiminnan ajalta työttömyysetuutta saavan on täytettävä muut etuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset eli muun muassa oltava työttömänä työnhakijana TE-toimistossa ja haettava kokoaikatyötä. Hänelle voidaan myös asettaa korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaika kuluu ja estää etuuden maksamisen myös yritystoiminnan neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Henkilölle voidaan niin ikään asettaa työmarkkinatuen odotusaika alkavan yritystoiminnan ajalle. Yritystoiminnasta neljän ensimmäisen kuukauden aikana saadut tulot sovitellaan työttömyysetuuden kanssa. Ks. aloittavan yrittäjän tulojen arvioinnista. Neljän kuukauden määräajan voi saada uudelleen, kun henkilö on täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta. Jos työttömyysetuuden saaja ei koskaan täytä työssäoloehtoa, neljän kuukauden määräaika on käytettävissä vain kerran. Kausiluonteisessa yritystoiminnassa neljän kuukauden määräaikaa ei saa uudelleen jokaisen toimintakauden alkaessa vaan ainoastaan silloin, kun toiminta aloitetaan ensimmäisen kerran. Tämä johtuu siitä, että lain mukaan työttömyysetuutta voidaan maksaa yritystoiminnan estämättä neljän kuukauden ajan toiminnan aloittamisesta lukien eikä uuden toimintakauden alkamisessa ole kyse yritystoiminnan aloittamisesta. Neljän kuukauden määräajan voi saada, jos yritystoimina tai työllistyminen omassa työssä alkaa tai sen jälkeen. Jos yritystoimintaa tai omaa työtä on harjoitettu aiemmin, edellytyksenä on, että toiminta tai henkilön työskentely on päättynyt työttömyysturvalain 2 luvun 6 9 :ssä tarkoitetulla tavalla ja toiminta alkaa uudelleen lain voimaantulon jälkeen. Esimerkki A aloittaa yritystoiminnan ja ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimiston Y1-lausunnon mukaan hänellä on yritystoiminnan estämättä oikeus työttömyysetuuteen Käy kuitenkin ilmi, että A on eronnut työstään ilman pätevää syytä. Tämän seurauksena hänellä ei ole oikeutta etuuteen Karenssin jälkeen hänen on haettava etuutta uudelleen. TE-toimistosta ei tällöin tarvitse pyytää uutta Y1-lausuntoa. Omavastuuaika estää etuuden maksamisen ajalla A:lle voidaan siis maksaa alkuperäisen Y1-lausunnon perusteella etuutta ajalle Hänen on haettava etuutta alkaen, ja maksamiseen tarvitaan uusi lausunto TE-toimistolta. Esimerkki B työllistyy alkaen kynsistudioyrittäjänä. Yritystoiminnan estämättä hänellä on oikeus työttömyysetuuteen Työllistymisen päätoimisuus arvioidaan alkaen. Mikäli toiminta katsotaan sivutoimiseksi, B voi edelleen saada työttömyysetuutta. Jos toiminta arvioidaan päätoimiseksi, oikeutta etuuteen ei ole alkaen. Jos B aloittaa kynsistudion rinnalla maatalouden EU-tukiasioihin erikoistuneena konsulttina , hänellä on tämän yritystoiminnan estämättä oikeus työttömyysetuuteen Myös konsulttitoiminnan päätoimisuus ratkaistaan alkaen. Esimerkki C haluaa kokeilla, riittääkö Mynämäellä asiakkaita erikoiskahveja tarjoavalle kahvilalle. Hän aloittaa yritystoiminnan Sen estämättä hänellä on oikeus työttömyysetuuteen Hän ei ole vielä täyttänyt työssäoloehtoa, joten hänelle myönnetään työmarkkinatukea. Työssäoloehto täyttyy , joten C:lle syntyy oikeus peruspäivärahaan. Hän alkaa tarjota kahvilatoiminnan rinnalla 10

18 joogatunteja laskutuspalveluyrityksen kautta. Sen estämättä hänellä on oikeus työttömyysetuuteen , vaikka kahvilatoiminta katsottaisiin päätoimiseksi alkaen. Esimerkki D tekee osa-aikatyötä palkansaajana ja sen rinnalla aerobic-ohjaajan keikkoja laskutuspalveluyrityksen kautta eli yrittäjänä. Osa-aikatyössä hän täyttää palkansaajan työssäoloehdon puolen vuoden välein. Aina työssäoloehdon täytettyään hän ottaa vastaan kuukauden mittaisen aerobic-ohjaajan keikan. Hänellä on tällöin aina oikeus etuuteen yrittäjäjaksojen estämättä. Esimerkki E:llä on yritys, jonka ensimmäinen toimintakausi on E tekee talven aikana osa-aikatyötä ja täyttää siinä työssäoloehdon. Yrityksen uusi toimintakausi alkaa E:n työllistyminen on päättynyt TTL 2 luvun 6 :ssä tarkoitetulla tavalla , mutta yritystoiminta ei ole missään vaiheessa päättynyt. E ei saa neljän kuukauden määräaikaa uudelleen lukien Kuka on yrittäjä? Yrityksen osaomistajat Perheenjäsenet yrittäjinä Palkansaaja, yrittäjä vai omaa työtä tekevä? Yleistä yrittäjyydestä Yrittäjiä ovat työttömyysturvan näkökulmasta kaikki, jotka työskentelevät ansaintatarkoituksessa olematta työ- tai virkasuhteessa. Työttömyysetuuden hakijan on aina ilmoitettava TE-toimistolle, jos hän harjoittaa yritystoimintaa. Kelassa ratkaistaan, onko tarvetta pyytää lausuntoa yrittäjyydestä. Yritys- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: Elinkeinonharjoittaja Elinkeinonharjoittaja (eli toiminimiyrittäjä) voi olla liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Ammatinharjoittajia voivat olla esimerkiksi lääkärit tai toimittajat. Tässä joukossa on tyypillistä työllistyä freelancer-sopimuksella tai laskutusosuuskunnan jäsenenä. Liikkeenharjoittajalla on kiinteä toimipaikka. Osakeyhtiö Osakeyhtiössä (oy) omistajilla on yhtiön toiminnasta rajoitettu vastuu ja omistus jakautuu osakkeisiin. Osakkaiden osallistuminen toimintaan voi olla välillistä. Toimintaa johtaa hallitus. Henkilöyhtiöt: avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Avoimessa yhtiössä (ay) vähintään kaksi yhtiömiestä vastaavat yhtiön sitoumuksista omaisuudellaan. Kommandiittiyhtiössä (ky) on vastuunalaisen yhtiömiehen lisäksi äänetön yhtiömies, joka vastuu on rajatumpi. Maatalousyrittäjä Maatalousyrittäjä harjoittaa maataloutta, kalastusta tai poronhoitoa. Hän tekee ko. työtä itse ja ei ole työsuhteessa. Verotusyhtymä 11

19 Verotusyhtymä on useamman henkilön yhteenliittymä, jonka tarkoitus on hallita tai viljellä kiinteistöä, esimerkiksi maatilaa tai metsää Itsensätyöllistäjä ltsensätyöllistäminen kuvaa moninaisia yrittäjyyden muotoja. Erilaisia itsensätyöllistämisen muotoja yhdistää työn tekeminen yksin ja itsenäisesti sekä työn yrittäjämäisyys. Se voi olla päätai sivutoimista. Itsensätyöllistäjä voi toimia esimerkiksi yksinyrittäjänä, ammatinharjoittajana, freelancerina tai apurahansaajana. Laskutuspalveluiden kautta ansiota saavat ovat yrittäjiä. Kevytyrittäjyys on yksi itsensätyöllistämisen muoto mutta se ei ole juridinen termi vaan laskutuspalveluiden käytön kautta vakiintunut ilmaus. Yrittäjämääritelmä Työttömyysturvalain 1 luvun 6 :ssä määritellään, ketä pidetään työttömyysturvalakia sovellettaessa yrittäjänä. Pelkkä yrittäjämääritelmän täyttäminen ei ratkaise henkilön työttömyysturvaoikeutta vaan se toimii esikysymyksenä työttömyysturvalain säännösten valitsemiselle ja soveltamiselle. TE-toimisto tutkii työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. TE-toimisto arvioi, onko henkilö yrittäjä ja työllistyykö hän yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Kuitenkin jos henkilön työllistyminen yritystoiminnassa tai omassa työssä kestää enintään kaksi viikkoa, TEtoimisto ei pääsääntöisesti selvitä yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta. Myös Kela voi joutua välillä selvittämään, onko henkilöä pidettävä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna yrittäjänä vai onko hän palkansaaja. Näin voi käydä esimerkiksi ratkaistaessa henkilön oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen tai selvitettäessä työssäoloehdon täyttymistä tai myyntivoiton jaksottamista. Yrittäjäksi katsotaan yrittäjän eläkelain 3 :ssä tai maatalousyrittäjän eläkelain 3 5 :ssä tarkoitettu henkilö. Jos henkilöllä on velvollisuus ottaa yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus, hän on aina (MYEL-vakuutettuja apurahansaajia lukuun ottamatta) yrittäjä. Yrittäjänä pidetään yrittäjän eläkelakia koskevan viittauksen perusteella myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa. Tällaisia ovat esimerkiksi aiemmin voimassa olleen työttömyysturvalain mukaiset ansaintatarkoituksessa omaa työtä tekevät henkilöt. Esimerkki Tarkennuksia A toimii freelancerina tekemällä toimeksiantosopimuksia eri toimeksiantajien kanssa. Koska A tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, hänet katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi. Jos asiakas on elinkeinonharjoittaja tai jos asiakkaalla on yhtiömuotoinen yritys (KY, AY, OY) tai toiminimi, hän kuuluu pääsääntöisesti YEL-vakuutuksen piiriin. MYEL-vakuutettuja ovat maatilatalouden harjoittajien lisäksi ammattikalastajat ja poronomistajat. MYEL-vakuutuksen ottanutta apurahansaajaa ei pidetä MYEL-vakuutuksen perusteella yrittäjänä. Asiakkaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen voimassaoloajan sekä vakuutuksen työtulon määrän näet valitsemalla asiakkaan HEKY:ltä jatkotoiminnon 'Työeläkkeet ja korvaukset' -> YEL/MYEL-työtulot. 12

20 Yrittäjäksi katsotaan myös työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan vakuutettu asiakas, jos hänellä on asemansa tai oman tai perheenjäsentensä omistuksen kautta määräysvaltaa yrityksessä niin, että hän voi merkittävästi vaikuttaa työllistymiseensä yrityksessä. Yrityksen osaomistajat Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain mukaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 % tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Samoin osaomistajaksi katsotaan asiakas, joka ei ole johtavassa asemassa, mutta työskentelee osakeyhtiössä tai muussa yhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 50 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Esimerkki 1 Raili työskenteleeoy:ssä palkanlaskijana eikä näin ollen ole johtavassa asemassa. Hän kuitenkin omistaa yhtiön osakkeista 50 % ja hänet katsotaan tällä perusteella yrittäjäksi. Asiakasta pidetään yrittäjänä vain siinä tapauksessa, että hän tosiasiallisesti työskentelee yrityksessä. Pelkkä omistaminen tai samassa taloudessa yrityksen omistajan kanssa asuminen ei tee henkilöstä yrittäjää, jos hän todistettavasti ei työskentele yrityksessä. Asiakasta ei voida pitää yrittäjänä esimerkiksi silloin, kun hän omistaa 100 % osakeyhtiöstä, mutta esittää selvityksen siitä, että kyseessä on ns. pöytälaatikkoyritys, jolla ei ole minkäänlaista toimintaa. Toisaalta asiakas, jolla itsellään ei ole lainkaan omistusosuutta yrityksestä, mutta joka työskentelee siinä, katsotaan yrittäjäksi, jos hänen perheenjäsenellään on yrityksessä edellä kerrottu omistusosuuteen perustuva määräämisvalta. Johtavassa asemassa osakeyhtiössä ovat ainakin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Kommandiittiyhtiössä määräysvaltaa käyttää vastuunalainen yhtiömies ja avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet yhdessä. Esimerkki 2 Liisa työskentelee OY:ssä talousjohtajana. Liisa omistaa 49 % yhtiön osakkeista ja on yrityksen hallituksen varajäsen. Liisa ei osallistu säännöllisesti yrityksen hallituksen kokouksiin. Liisaa ei pidetä yrittäjänä. Esimerkki 3 Tuomas työskentelee OY:ssä, jonka osakkeista hän omistaa 15 %. Tuomas on OY:n toimitusjohtaja. Tuomas on yrittäjä, koska hän on työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla johtavassa asemassa, jolloin yrittäjyyden määritelmä täyttyy 15 prosentin omistusosuudella. Perheenjäsenet yrittäjinä Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso sekä samassa taloudessa asuva lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi. Aviopuolisoon rinnastetaan myös avopuoliso sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävä henkilö. 13

21 Jos lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi muuttaa eri talouteen, ei häntä enää pidetä tässä tarkoitettuna perheenjäsenenä. Aviopuolisoita, jotka välien rikkoontumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina. Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä puolisoina, jolleivät he itse ilmoita avoliiton jatkuvan. Lue lisää siitä, keitä työttömyysturvalakia sovellettaessa on pidettävä puolisoina kappaleesta Puoliso. Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysetuusoikeuteen on tullut muutoksia Muulla kuin YEL- tai MYEL-vakuutetulla perheenjäsenellä voi olla oikeus työttömyysetuuteen lomautuksen tai työnteon ja palkanmaksun keskeytyksen ajalta. Lue lisää yrittäjän perheenjäsenen etuusoikeudesta ohjeen kohdasta Yritystoiminnan alkaminen ja päättyminen. Palkansaaja, yrittäjä vai omaa työtä tekevä? Aina ei ole selvää, pidetäänkö asiakasta palkansaajana vai yrittäjänä tai omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tekevänä. Perinteisen yritystoiminnan ja palkkatyön välillä on harmaa alue, jolla työskentelevät voivat olla joko itsenäisiä yrittäjiä tai ammatinharjoittajia taikka vaihtoehtoisesti palkansaajia. Oman työn erottaa yritystoiminnasta ja palkansaajana tehdystä työstä siitä, ettei sitä lähtökohtaisesti tehdä ansaintatarkoituksessa (esim. omais- tai perhehoito). Yrittäjänä toimivan henkilön erottaminen palkansaajasta on tärkeää, koska pienimuotoinen yrittäjänä toimiminen ei kerrytä yrittäjän tai palkansaajan työssäoloehtoa. Lisäksi yritystoiminnassa saadun tulon sovittelussa soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva enimmäistyöaika ja edellytys työajan valvomisesta koskevat vain palkansaajaa, eivät yrittäjää (ja omaa työtä tekeviä). Jos asiakkaalla on YEL- tai MYEL-vakuutus, ei tulkintaongelmaa ole, vaan asiakas on yrittäjä. Muussa tapauksessa pitää selvittää, tekeekö asiakas ansiotyötä olematta työ-, virka- tai toimisuhteessa. Arvio perustuu tällöin kokonaisharkintaan. Arvioitaessa, onko kyseessä työsopimussuhteinen työ, huomiota kiinnitetään ensinnäkin siihen, onko työnantajalla direktio-oikeus eli mahdollisuus työntekijän johtoon ja valvontaan. Direktiooikeuden puuttumisesta voi olla osoituksena esimerkiksi se, ettei kiinteästä työajasta ole sovittu. Palkansaajiksi katsotaan esimerkiksi ravintola-alalla toimivat ekstraajat sekä taksirengit. Tällöin työnantajalla katsotaan olevan direktio-oikeus. Ekstraajat tekevät työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisina tämän toimipaikassa edeltä käsin laadittujen työvuorolistojen perusteella. Myös taksinkuljettajien kohdalla työnantajan valvontamahdollisuus on yleensä selvä. Aina ei siis edellytetä päivittäistä työn johto- ja valvontavallan käyttämistä, vaan tämän työsuhteen tunnusmerkin täyttymiseksi riittää mahdollisuus tosiasialliseen työn johtamiseen ja valvontaan. Merkitystä on myös palkan ennakonpidätyksen ja sivukulujen maksamisella. Työnantajan hoitamaa ennakonpidätystä ja varsinkin palkan sivukulujen maksamista voidaan yleensä pitää osoituksena palkkatyöstä, mutta ne eivät yksin ratkaise asiaa. Asiakkaan oleminen ennakkoperintärekisterissä tai alv-velvollisten rekisterissä ovat merkkejä mahdollisesta yritystoiminnan harjoittamisesta. Sitä, että henkilö käyttää omia tai itse vuokraamiaan työvälineitä, voidaan kokonaisharkinnassa pitää viittauksena siihen, että henkilö on yrittäjä. Näin on etenkin silloin, kun kyse on arvokkaista työvälineistä. Yksistään tällä perusteella rajanvetoa ei kuitenkaan voida tehdä, koska tietyillä aloilla on tavallista, että työsuhteisetkin työntekijät käyttävät omia kalliitakin työvälineitään. Taiteilijoiden, kääntäjien ja toimittajien kohdalla on usein kyse siitä, että asiakas myy oman, itsenäisesti valmistamansa suoritteen olematta työsuorituksen aikana mitenkään työnantajan työnjohdolli- 14

Työmarkkinatuki 22.04.2016

Työmarkkinatuki 22.04.2016 Työmarkkinatuki 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Työmarkkinatuki... 2 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.4

Lisätiedot

Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki 05.07.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Etuuden osat... 1 1.3.1 Työmarkkinatuki... 1 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.4

Lisätiedot

Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki 05.01.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Työmarkkinatuki... 2 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.4

Lisätiedot

Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki 30.09.2015 Sisällysluettelo Työmarkkinatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

Työmarkkinatuki 25.02.2014

Työmarkkinatuki 25.02.2014 Työmarkkinatuki 25.02.2014 Sisällysluettelo Työmarkkinatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan

Lisätiedot

Työttömyysturva. yrittäjyys/laskutuspalveluosuuskunnat

Työttömyysturva. yrittäjyys/laskutuspalveluosuuskunnat Työttömyysturva yrittäjyys/laskutuspalveluosuuskunnat 1 Yritystoiminta/oma työ Yrittäjän eläkelain 3 :n mukaan yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa. Koska laskutuspalveluosuuskunnan

Lisätiedot

Peruspäiväraha 08.02.2016

Peruspäiväraha 08.02.2016 Peruspäiväraha 08.02.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Peruspäiväraha... 2 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.3.1

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Voit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti.

Voit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti. Kela Hakemus Työttömyysturva Peruspäiväraha/työmarkkinatuki TT 1 Voit tehdä tämän hakemuksen myös verkossa ja lähettää sen liitteet Kelaan asiointipalvelussa Viestit-toiminnolla, /asiointi Lisätietoja

Lisätiedot

Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki 22.06.2015 Sisällysluettelo Työmarkkinatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OTTY ry 7.6.2017 TAUSTAA Suomessa 26 palkansaajakassaa ja kaksi vuonna 1995 perustettua yrittäjäkassaa työttömyyskassojen määrä vähentynyt 42lla vuoden 1992 jälkeen työttömyyskassojen

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 3, 4 :n 4 momentti ja 12 :n 2 momentti, sellaisina

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän palvelut. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman

Aloittavan yrittäjän palvelut. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman Aloittavan yrittäjän palvelut Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman Palvelut Aloittavat yrittäjät yritysneuvonta starttiraha koulutus työkokeilu (työtön työnhakija) Työnantajat työpaikkailmoitukset

Lisätiedot

Liikkuvuusavustus

Liikkuvuusavustus Liikkuvuusavustus 30.12.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Liikkuvuusavustus... 1 1.2 Oikeus liikkuvuusavustukseen... 1 1.3 Liikkuvuusavustuksen määrä ja kesto... 3 1.4 Työttömyysturvalain poikkeava

Lisätiedot

Peruspäiväraha

Peruspäiväraha Peruspäiväraha 03.05.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Etuuden osat... 1 1.3.1 Peruspäiväraha... 1 1.3.2 Lapsikorotus... 1 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.3.1

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 918/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 918/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 918/2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Finlex 918/2012. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Finlex 918/2012. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012. Eduskunnan päätöksen mukaisesti Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 918/2012 918/2012 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Laki työttömyysturvan aktiivimallista

Laki työttömyysturvan aktiivimallista Laki työttömyysturvan aktiivimallista voimaan 1.1.2018 työttömän on 65 päivän tarkastelujakson aikana täytettävä aktiivisuusedellytys tarkastelujakso on 65 työttömyysetuuden maksupäivää eli noin kolme

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Jenni Korkeaoja , Tampere

Työttömyysturvan muutokset. Jenni Korkeaoja , Tampere Työttömyysturvan muutokset Jenni Korkeaoja 21.10.2017, Tampere Työttömyys tänään Työttömyyden trendi laskussa koko Suomessa Suomi pääsemässä kiinni maailmantalouden ja Euroopan talouden kasvuun 202 000

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry

15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Työmarkkinatuki On taloudellinen tuki, jolla tuetaan työttömän työnhakijan sijoittumista työmarkkinoille. On tarkoitettu työttömälle, joka: tulee ensi kertaa työmarkkinoille

Lisätiedot

Peruspäiväraha 18.02.2014

Peruspäiväraha 18.02.2014 Peruspäiväraha 18.02.2014 Sisällysluettelo Peruspäiväraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Peruspäiväraha - Lapsikorotus - Korotusosa - Kolmen vuoden työhistorian perusteella - Pitkän

Lisätiedot

Kevytyrittäjän sosiaaliturva

Kevytyrittäjän sosiaaliturva Kevytyrittäjän sosiaaliturva 2018 1 Sisältö Kevytyrittäjän sosiaaliturva... 3 Kevytyrittäjän status yrittäjä vai palkansaaja?... 4 Työttömyysturva työttömyysturva ja sivutoiminen yrittäjyys... 5 Sairauspäiväraha

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Kelan maksama työttömyysturva

Kelan maksama työttömyysturva Kelan maksama työttömyysturva Anneli Leppänen 1 Työttömyysturva Työtön työnhakija 17 64-vuotias TE-toimisto Työttömyyskassa ansiopäiväraha vuorottelukorvaus Kelan toimisto peruspäiväraha työmarkkinatuki

Lisätiedot

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 222/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sovitellun

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 2 luvun 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että yrityksessä työllistynyt

Lisätiedot

Kevytyrittäjän sosiaaliturva

Kevytyrittäjän sosiaaliturva Kevytyrittäjän sosiaaliturva 2017 1 Sisältö Kevytyrittäjän sosiaaliturva... 3 Kevytyrittäjän status yrittäjä vai palkansaaja?... 4 Työttömyysturva työttömyysturva ja sivutoiminen yrittäjyys... 5 Sairauspäiväraha

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 154/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain. muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 154/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain. muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 154/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 2 4 ja 10 luvun 2 :n 4 momentti,

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 2 4 ja 10 luvun 2 :n 4 momentti, Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 1001/2012 1001/2012 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Sivu 1/9 Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut työ-ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi. Näin täytät sähköisen työttömyysetuushakemuksen

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 148/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 148/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 148/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, toimeentulotuesta annetun lain 11 :n muuttamisesta sekä asumistukilain

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1188 1193 SISÄLLYS N:o Sivu 1188 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta... 5665 1189 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 11 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1640/2009, muutetaan 8 luvun 10 :n

Lisätiedot

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Alkusanat. Helsingissä

Alkusanat. Helsingissä MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Sosiaaliturva osakeyhtiömuotoisessa maataloudessa

Sosiaaliturva osakeyhtiömuotoisessa maataloudessa Sosiaaliturva osakeyhtiömuotoisessa maataloudessa Tietoisku MYEL- ja MATAvakuuttamisesta osakeyhtiössä 4.12.2017 Iisalmi Maatalousyrittäjien eläkelaitos Pirkko Halttunen 2 MYEL-vakuutukseen kuuluu myös

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1001/2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Työvoimakoulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Työvoimakoulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Työvoimakoulutuksen aloitus Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksesta riippuen mahdollisesti tutkinnon/osatutkinnon suorittaminen Ammatillinen

Lisätiedot

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi. Näin täytät sähköisen työttömyysetuushakemuksen

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 MYEL-vakuutetut keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista. Asiakkaina

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen.

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.09.2015 Dnro OKV/2201/1/2014 1/5 ASIA Neuvonta työttömyysetuutta koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee 29.12.2014 oikeuskanslerille osoittamassaan kantelussa työ- ja elinkeinotoimiston

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella.

Työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella. 1 of 62 21/03/2011 14:19 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2002» 30.12.2002/1290 30.12.2002/1290 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Työttömyysturvalaki

Lisätiedot

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi. Näin täytät sähköisen työttömyysetuushakemuksen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen

Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Vuosilomaa koskeva hakemus on tehtävä maatalousyrityksittäin kirjallisesti paikallisyksikön määräämän

Lisätiedot

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013 Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 8 10, 12 18, 18 a ja 19 21, 8 luvun 4 a, 6 ja 7 sekä 10 luvun 2 :n 5 momentti,

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 8 10, 12 18, 18 a ja 19 21, 8 luvun 4 a, 6 ja 7 sekä 10 luvun 2 :n 5 momentti, Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 288/2012 288/2012 Annettu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain

Lisätiedot

Yhtiön MYELvakuuttaminen. Seija Karhula

Yhtiön MYELvakuuttaminen. Seija Karhula Yhtiön MYELvakuuttaminen Seija Karhula 28.3.2017 2 Mela-turva kattaa eri elämäntilanteet vanhuus tapaturma MYEL - vakuutus - työtulo sairaus lomitus kuolemantapaus 3 3 Vanhuuseläke Osa-aikaeläke 1.1.2017

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot