Työmarkkinatuki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työmarkkinatuki 25.02.2014"

Transkriptio

1 Työmarkkinatuki

2 Sisällysluettelo Työmarkkinatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Oikeus ja edellytykset - Työvoimapoliittiset edellytykset - Työtön työnhakija - Työmarkkinoilla olon esteet - Päätoiminen yritystoiminta - Kuka on yrittäjä? - Muutokset yritystoiminnassa - Päätoiminen opiskelu - Muutokset opiskelussa - Työmarkkinoilta poissaolo - Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet - Odotusaika - Koulutusta vailla olevat nuoret - Erityiset edellytykset - Oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen - Työllistymistä edistävät palvelut - Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta - Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta - Oma sairaus - Lapsen sairaus - Muu syy - Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset - Kulukorvaukset - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Maahanmuuttajan kotoutumistuki - Kotoutumissuunnitelma - Kotoutumistuki - Matka-avustus - Työllistymisrahakokeilu - Omavastuuaika - Alkaminen - Täyttyminen - Luettavat päivät - Ei-luettavat päivät - Voimassaolo 2

3 - Ei omavastuuaikaa - Enimmäismaksuaika - Yleiset edellytykset - Suomessa asuminen - Ikä - Työkyvyttömyys - KEL 12 4 mom työkyvyttömyyseläke - Ulkomaan työkyvyttömyyseläke - Enimmäisaika sairauspäivärahaa - Sairauspäivärahan omavastuuaika - Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset - Irtisanomisajan palkka - Vuosiloma-ajan palkka - Työajan lyhentäminen - Jaksotukset - Lomakorvaus - Taloudellinen etuus - Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen - Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely - Rahakorvaus - Rahakorvauksen jaksotusmenettely - Yritysomaisuuden myyntivoitto - Milloin myyntivoitto jaksotetaan? - Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? - Myyntivoiton selvitys - Tasetarkastelu - Myyntivoiton määrittely - Myyntivoiton jaksotusmenettely - Jaksotuksen alkamisajankohta - Jaksotuksen enimmäisaika - Työriita - Suhde muihin etuuksiin - Estävät etuudet - Vähennettävät etuudet - Etuoikeutetut etuudet - Lasten kotihoidon tuki - Puoliso - Ulkomailta maksettavat etuudet - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen 3

4 - Kunta - Kuolinpesä - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Lisäselvitykset - Työttömyyspäivien suullinen ilmoittaminen - Määrä - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Määräytymisperusteet - Vähennettävät sosiaalietuudet - Lasten kotihoidon tuki - Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu - Sovitteluperusteet - Osa-aikatyö - Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide - Viikoittaisen työajan lyhentäminen - Satunnainen kokoaikatyö - Yritystoiminnasta saatu tulo - Sovittelujakso - Tavanomainen sovittelujakso - Erityinen sovittelujakso - Työaikatarkastelu - Työaika - Työajan tarkastelujakso - Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö - Työajan lyhentäminen lomautuksella - Jaksotyö - Soviteltava tulo - Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla - Tulo erityisellä sovittelujaksolla - Tulojen kohdentaminen - Ansaintaperiaate - Maksuperiaate - Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle - Määrän laskenta ja suojaosa - Ennakkomaksu - Tarveharkinta - Tarveharkinnan tulot - Puoliso - Tulojen vaikutus - Tarveharkinta ja vähennettävä sosiaalietuus - Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa - Osittainen työmarkkinatuki - Vanhemmat - Vanhempien taloudessa asuminen 4

5 - Vanhempien muut huollettavat - Vanhempien tulot - Vanhempien tulojen vaikutus - Toimitettavat selvitykset - Ilman ositusta - Tulot ja vähennykset - Palkkatulot - Elinkeinotoiminnan tulot - Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen - Tulojen selvittäminen - Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa - Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin - Elinkeinotoiminnan tulojen tarkistaminen - Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi - Uusi hakemus ja yrittäjä - Maatalouden tulot - Metsätalouden tulot - Osinkotulot - Talletusten korot - Korkotulot - Vuokratulot - Kuolinpesä ja perintö - Sosiaalietuudet - Muut työmarkkinatuen määrässä huomioon otettavat tulot - Tarveharkinnan tulojen ja vanhempien tulojen huomioon ottaminen - Tarveharkinnan tuloista tehtävät vähennykset - Etuoikeutetut tuotot - Tiedot rahalaitoksilta - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Kv-asioiden käsittelypaikka - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet - Lausunnon piiriin kuuluvat asiat - Lausunnon voimassaolo - Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita - Tiedotteet - Lisäselvitykset - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Käsittelytakuu - Päätöksensaajat - Ilmoitusvelvollisuus - Tarkistaminen - Muutokset perhesuhteissa 5

6 - Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa - Muutokset yritystoiminnan tuloissa - Muutokset muissa sosiaalietuuksissa - Muutokset tarveharkinnan tuloissa - Muutokset vanhempien tuloissa - Muita tarkistustilanteita - Maksaminen - Maksaminen (sisältö) - Maksuosoite - Ulkomaan maksuosoite - Kuolinpesä - Etuuspäivien määrä viikossa - Maksujaksot - Ennakkomaksumenettely - Maksaminen muulle kuin hakijalle - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Kunta - Elatuksen turvaaminen - Ennakkona myönnetty toimeentulotuki - Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella - Kela - Perittävän määrän laskeminen - Perittävän määrän laskeminen - Työttömyyskassa - Maksaminen ulosottoviranomaiselle - Ennakonpidätys - Perusteet - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Kelan selvitettävä - Toimittaminen - Työttömyysturva ja koulutusetuudet - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Liikamaksu - Takaisinperintä - Liikamaksu (sisältö) - Regressimenettely - Sairauspäiväraha - Kuntoutusraha - Kansaneläke ja työeläkkeet - Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki - Tapaturmavakuutuksen päiväraha ja tapaturmaeläke - Työttömyyskassan etuudet 6

7 - Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki - Pienin perittävä määrä - Palautusten valvonta ja oikaiseminen - Liian suuret palautukset - Liian pienet palautukset - Keskeyttäminen - Lakkauttaminen - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) 7

8 Dokumentit Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen 8

9 toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Työmarkkinatuen tavoitteena on korvata työttömyydestä aiheutuneita taloudellisia menetyksiä ja samalla turvata työnhakijan toimeentulo sinä aikana, jona hän hakee työtä tai parantaa työllistymisedellytyksiään. Etuuden osat Etuuden osat Perusetuutena maksettavaan työmarkkinatukeen voidaan liittää lapsikorotus, työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettava korotusosa sekä kulukorvaus. Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki on Kelan työttömälle työnhakijalle maksama työttömyysetuus. Lapsikorotus Lapsikorotus Työnhakijalle, jolla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi, työttömyysetuus maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. (TTL 6 luku 6 ) 9

10 Huollettavana lapsena pidetään työttömyysetuuden saajan biologista lasta. Huollettavana lapsena pidetään myös: saajan adoptiolasta; lasta, jonka saaja on antanut kasvattilapseksi; lasta, joista saaja on velvollinen maksamaan elatusapua; tai avio- tai avopuolison lasta, jos tämä asuu saajan kanssa samassa taloudessa. Adoptiolapsella tarkoitetaan lasta, jonka adoption tuomioistuin on vahvistanut. (Adoptiolaki 22/ ) Adoptiolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen ja lapsikorotus maksetaan kuten biologisesta lapsesta. Kasvattilapsella tarkoitetaan yksityisesti sijaiskotiin sijoitettua lasta.kasvattilapsen kasvattivanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lapsen katsotaan olevan vanhempiensa huollettavana myös silloin, kun sosiaalihuollon toimielin on huostaanottanut lapsen. Huostaan otetun perhehoidossa olevan lapsen sijaisvanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lapsen huostaanotto tai kasvattilapseksi antaminen eivät automaattisesti katkaise elatusvelvollisuutta. Näissä tilanteissa lapsikorotus maksetaan sille, joka on elatusvelvollinen eli lähtökohtaisesti vanhemmalle. Tuomioistuimen määräämälle oheishuoltajalle ei lähtökohtaisesti makseta lapsikorotusta, koska oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Jos molemmat huoltajat ovat työttömyysetuuden saajia, lapsikorotus maksetaan kummallekin. Lapsikorotus maksetaan myös lapsen syntymä- ja kuolinpäivältä sekä siltä päivältä, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsikorotus voidaan maksaa myös ulkomailla asuvasta lapsesta, jos hakijan elatusvelvollisuus on selvitetty, riippumatta siitä, asuuko lapsi EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa vai ns. kolmannessa maassa. Ohjeen kohdassa Perheenjäsen huomioon ottaminen) kerrotaan lisää lapsikorotuksen myöntämisestä muussa EYlainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvista huollettavista lapsista. Korotusosa Korotusosa Työmarkkinatukeen voidaan maksaa korotusosaa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta (TTL 7 luku 5 ). Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan alkaen: työvoimakoulutusta työnhakijan omaehtoista opiskelua maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua työnhakuvalmennusta 10

11 uravalmennusta kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään alkanutta työkokeilua, työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Korotusosaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen väliseltä ajalta korotusosaa voidaan maksaa vain, jos henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen. Korotusosaa maksetaan myös esimerkiksi koulutuksen tai opiskelun lomajaksoilta. Jos työvoimakoulutus, työnhakijan omaehtoinen opiskelu tai maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työllistymistä edistävässä palvelussa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään työmarkkinatuen korotusosaa, paitsi jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Työmarkkinatuen korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta koskeva lainmuutos tulee voimaan , minkä johdosta korotusosaa voidaan maksaa lukien riippumatta siitä, miten pitkään henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Korotusosan maksamisen edellytyksenä on, että palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mitä työllistymissuunnitelmasta on säädetty, sovelletaan myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työllistymissuunnitelmaa korvaavalla suunnitelmalla tarkoitetaan aktivointisuunnitelmaa ja kotoutumissuunnitelmaa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun henkilö on tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen uudelleen oikeutetuksi työmarkkinatukeen. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa palvelun sisältymisestä suunnitelmaan työvoimapoliittisessa lausunnossa. Jos lausunnossa on tieto, ettei palvelu sisälly suunnitelmaan, maksa etuus ilman korotusosaa. Etuuden saaja saa tiedon puuttuvasta korotusosaoikeudestaan päätökseen lisättävällä fraasilla, jossa kerrotaan, ettei oikeutta korotusosaan ole, koska palvelusta ei ole sovittu suunnitelmassa. Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua koskevassa lausunnossa G2 ei kuitenkaan erikseen oteta kantaa opiskelun sisältymisestä suunnitelmaan, koska lausunto G2 voidaan antaa ainoastaan silloin, kun omaehtoisesta opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa. Maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta korotusosaa ei siten voi hylätä sillä perusteella, ettei opiskelusta ole sovittu suunnitelmassa. Oikeus työmarkkinatuen korotusosaan

12 TTL 7 luvun 5 :n 1 momentin mukaan, joka on (ollut sellaisenaan) voimassa ( ) saakka, korotusosaa voidaan maksaa henkilölle, joka aloittaessaan työllistymistä edistävän palvelun on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella: enintään 500 päivältä; enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt työttömyyspäivärahan 500 päivänä enimmäisajan täyttymisen vuoksi; tai enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt lisäpäivien päättymisen vuoksi. Ratkaisevaa on se, onko työllistymistä edistävä palvelu alkanut ennen kuin työmarkkinatukea on maksettu työttömyyden perusteella enemmän kuin 500 päivältä tai työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen 180 päivältä. 500/180 päivän kertymiin lasketaan vain työttömyyden perusteella maksetut päivät; sen sijaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetut tai matka-avustuksena maksetut päivät eivät kerrytä 500/180 päivän kertymiä. Esimerkki 1 A on saanut työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan täyttymisen jälkeen työttömyysajalta tarveharkinnattomana 180 päivää. Koska A:n tarveharkinnan tulot ovat suuret, ei työmarkkinatukea makseta työttömyysajalta 180 päivän täyttymisen jälkeen. Työttömyyden jatkuessa A osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Koska työmarkkinatukea on maksettu enintään 180 päivältä ennen palvelun aloittamista, A:lla on oikeus työmarkkinatuen korotusosaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Esimerkki 2 B on aloittanut jaksotetun työvoimakoulutuksen saatuaan työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen 170 päivältä. B:lle maksetaan työmarkkinatukeen korotusosaa koulutuksen ajalta. Koska B:n työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna koulutuksena eivätkä koulutusjaksot liity yhdenjaksoisina toisiinsa, B ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Koulutusjaksojen välisenä aikana työmarkkinatuki maksetaan työttömyyden perusteella. Ensimmäisen ja toisen koulutusjakson välillä on 20 päivää. Kun B aloittaa toisen koulutusjakson, hänelle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 190 päivältä. Koska B:lle oli koulutuksen ensimmäisen jakson alkaessa maksettu työmarkkinatukea enintään 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen, korotusosan maksamista koulutuksen ajalta jatketaan koulutuksen loppuun saakka. Työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa myös henkilölle, joka saatuaan enimmäisajan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työttömyyspäivärahan korotusosaa tai muutosturvalisää tulee työmarkkinatuen saajaksi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuen korotusosan maksaminen edellyttää tällöin, että henkilö aloittaa työllistymistä edistävän palvelun ennen kuin on saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Esimerkki 3 12

13 C osallistuu ansiopäivärahalla ollessaan työllistymistä edistävään palveluun, jonka perusteella hänelle maksetaan korotettua ansio-osaa. Palvelun yhä jatkuessa C:n ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tällöin työttömyyskassa on ehtinyt maksaa korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun perusteella 150 päivältä. C siirtyy työmarkkinatuen saajaksi. Koska työllistymistä edistävä palvelu edelleen jatkuu eikä C ole työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä, on C:llä oikeus työmarkkinatuen korotusosaan enintään 200 päivältä työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Kassan maksama korotettu ansio-osa ei vaikuta työmarkkinatuen korotusosaoikeuteen tai korotusosan maksamisen kestoon. Työmarkkinatuen korotusosaa koskeva lainmuutos tuli voimaan Työmarkkinatuen korotusosaa koskevaa sääntelyä sovelletaan työmarkkinatukeen, joka kohdistuu aikaan alkaen. Jos henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa, joka on alkanut ennen , hänelle maksetaan työmarkkinatuen korotusosaa palvelun ajalta alkaen, jos hän palvelun aloittaessaan oli saanut työmarkkinatukea enintään 500 päivältä tai enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Jos työllistymistä edistävää palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu ennen , korotusosan maksamiseksi ei edellytetä, että palveluista on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mikäli palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu lain voimassa ollessa tai sen jälkeen, korotusosan maksaminen edellyttää palvelusta sopimista suunnitelmassa. Kulukorvaus Kulukorvaus Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu kulukorvaukseksi alkaen. Kulukorvauksen ja ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ovat pääosin yhteneväiset. Kulukorvauksesta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa. Kulukorvausta maksetaan työttömyysetuutta saavalle työnhakijalle työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi. Kulukorvausta voidaan maksaa työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen opiskelun, maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun, työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen ja kokeilun eli työkokeilun ja koulutuskokeilun ajalta. Jos ylläpitokorvaukseen oikeuttava työllistymistä edistävä palvelu tai ryhmäpalveluna järjestettävä työnhakuvalmennus on alkanut tai sitä ennen, maksetaan palvelun tai työnhakuvalmennuksen ajalta ylläpitokorvausta asti voimassa olevien säännösten mukaisesti palvelun tai työnhakuvalmennuksen loppuun saakka. Ylläpitokorvaus ei siten muutu kulukorvaukseksi kesken palvelun. 13

14 Korotettu kulukorvaus Korotettu kulukorvaus Korotettua kulukorvausta maksetaan henkilölle, joka osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös henkilöllä, joka osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun ja hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta majoituskustannuksia. Jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut tai sitä ennen, henkilölle maksetaan palvelun ajalta korotettua ylläpitokorvausta. Ulkomaan kulukorvaus Ulkomaan kulukorvaus Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on oikeus saada koulutuksen ajalta aiheutuvien yöpymis- ja muiden kustannusten korvauksena 50 prosenttia valtion virkamiesten kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta. Jos henkilö osallistuu muuhun ulkomailla järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun kuin työvoimakoulutukseen, hänelle maksetaan palvelun ajalta korotettua kulukorvausta. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle maksetaan omaa kulukorvausta. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Saadakseen oikeuden työmarkkinatukeen työnhakijan on täytettävä samanaikaisesti sekä työttömyysetuuden työvoimapoliittiset että muut edellytykset. Työvoimapoliittiset edellytykset Työvoimapoliittiset edellytykset Työnhakijan tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää etuuden työvoimapoliittiset saamisedellytykset. Edellytykset tutkii työ- ja elinkeinotoimisto, joka antaa Kelalle työnhakijaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto on Kelaa sitova. Tietyissä tilanteissa työvoimapoliittisen lausunnon voi antaa myös Työlinjapuhelinpalvelu. TE-toimisto antaa kuitenkin lausunnot kaikissa niissä tilanteissa, joihin sisältyy työvoimapoliittista harkintaa. 14

15 Työtön työnhakija Työtön työnhakija Työmarkkinatukeen on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva työnhakija voi halutessaan hakea vain osa-aikatyötä. Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa ja joka ei työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään myös kokoaikaisesti lomautettua ja soviteltuun työmarkkinatukeen oikeutettua henkilöä sekä henkilöä, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat kokonaan keskeytyneet lomautukseen rinnastettavasta syystä. Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta. Työnhakijana pidetään henkilöä, joka on rekisteröitynyt työnhakijaksi työhallinnon tietojärjestelmään, pitänyt työnhakunsa voimassa, ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle yhteystietonsa ja joka asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla. Työmarkkinoilla olon esteet Työmarkkinoilla olon esteet Työnhakija ei ole oikeutettu peruspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla asevelvollisuuden; siviilipalveluksen; vapausrangaistuksen; sairaala- tai muun laitoshoidon; tai muun näihin rinnastettavan syyn takia. Se, onko henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, ratkaistaan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. Lausunnon voi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu asti myös ulkomaanmatka on ollut työmarkkinoilla olon este. Työnhakijan on kuitenkin katsottu olevan työmarkkinoilla ennakkoon työ- ja elinkeinotoimistolle ilmoittamansa, lyhytaikaisen ja satunnaisen ulkomaanmatkan aikana. Tällaisen matkan aikana oikeus työttömyysetuuteen on säilynyt alkaen ulkomaanmatka ei enää ole työmarkkinoilla olon este. TE-toimisto ei anna ulkomaanmatkoista työvoimapoliittista lausuntoa eikä seuraa matkojen lukumäärää tai kestoa. Ulkomaanmatka ei kuitenkaan ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä 15

16 tai palvelusta, vaan työnhakijalle voidaan ulkomaanmatkankin aikana tehdä työ- tai palvelutarjouksia normaaliin tapaan. Vaikka ulkomaille matkustamisella ei ole enää vaikutusta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta, työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on edelleen, että työnhakijaa pidetään Suomessa asuvana. Työnhakija on velvollinen ilmoittamaan Kelalle, jos Suomessa asumisessa tapahtuu muutoksia. Suomessa asumista ei kuitenkaan edellytetä viimeksi Suomessa työskentelynsä perusteella vakuutetulta EU-työntekijältä, jolle maksetaan työttömyyspäivärahaa. Jos asiakas ilmoittaa työttömyysetuushakemuksessaan olevansa ulkomaanmatkalla, matkapäiviä ei jälkeen saa vähentää maksussa. Lyhytaikaista ulkomailla oleskelua ei tarvitse seurata. Jos ulkomailla olo kuitenkin jatkuu ilman tietoa päättymisestä, kirjaa tästä lisätieto cics:iin, jotta on mahdollista seurata, aiheuttaako ulkomailla oleskelu muutoksia henkilön Suomessa asumiseen. Jos matka on aloitettu ennen lain voimaantuloa , on henkilö siirtymäsäännöksen mukaan estynyt olemasta työmarkkinoilla matkan loppuun asti, vaikka matka päättyisi vasta lain voimaantulon jälkeen. Näissä tilanteissa vähennä työnhakijan ilmoittamat matkapäivät maksussa ja pyydä TE-toimistolta työvoimapoliittinen lausunto päätöksen antamista varten. Päätoiminen yritystoiminta Päätoiminen yritystoiminta Yritystoiminnassa työskentelevä henkilö voi olla päätoiminen, sivutoiminen, kausiluontoinen tai palkansaajaan rinnastettava yrittäjä. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa yritystoiminnassa työllistymisestä Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Päätoimisella yrittäjällä voi kuitenkin olla oikeus työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta. Sivutoiminen yritystoiminta ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta siitä saatu tulo sovitellaan. (TTL 1290/ luku 1 4 kohta) lukien yritystoimintaa harjoittava tai omaa työtä tekevä voi osoittaa toimintansa sivutoimi-suuden työskentelemällä yritystoimintaan liittymättömässä työssä entistä lyhyemmän kauden. Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työllistyminen katsotaan sivutoimiseksi silloin, kun henkilö on ollut vähintään 6 kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai yritystoimintaan rinnastettavaan omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä. Yritystoiminnan keskeyttämisellä ei ole työttömyysturvalain soveltamisen kannalta merkitystä lukien. Jos asiakas vetoaa yritystoiminnan keskeyttämiseen (esim. pöytälaatikkoyritykseen), on ratkaisutoiminnassa selvitettävä, onko yritystoimintaa olemassa (TTL 2 luku 5 ) vai onko yritystoimintaa pidettävä lopetettuna (TTL 2 luku 6-8 ). Yritystoiminta tai siihen rinnastettavalla tavalla oman työn tekeminen on päätoimista, jos sen vaatima työmäärä estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen. Ratkaisevaa on siis työmäärä eikä se, miten paljon tai vähän tuloja toiminnasta on. TE -toimisto antaa estävän lausunnon Y2, jos hakijalle ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska 16

17 hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa. Estävä lausunto Y3 annetaan, jos hakija työllistyy päätoimisesti omassa työssään. Yritystoimina on sivutoimista, jos sen edellyttämä työmäärä ei estä kokoaikaisen työn vastaanottamista. Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos asiakas on vähintään 6 kuukautta harjoittanut yritystoimintaa muun kokoaikatyön ohella ja jää tästä päätyöstään työttömäksi yritystoiminnan jatkuessa entisen laajuisena. Yritystoiminta maataloudessa voidaan katsoa sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos tuotantosuunta tilalla muuttuu. Tuotantosuunnan muuttumisesta voi olla kyse silloin, kun karja myydään ja pellot vuokrataan tai vain osa niistä jätetään omaan viljelyyn. Myös alkava yritystoiminta voi joskus olla työ määrältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää sivutoimisena. TEtoimisto antaa esteettömän lausunnon Y4, jos hakijan yritystoiminta tai oma työ on sivutoimista. Kausiluontoinen yrittäjä on henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaansa luonnonolosuhteista johtuen vain osan vuotta. Kausiluontoisena pidetään yritystoimintaa, jota on keskimäärin mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla ei ole enää lukien merkitystä yritystoiminnan kausiluonteisuutta arvioitaessa. Kausiluontoisia yrittäjiä voivat olla esimerkiksi eräät torikauppiaat, puutarhaviljelijät ja kalastajat. TE-toimisto ratkaisee yritystoiminnan kausiluontoisuuden ja antaa henkilön oikeudesta työttömyysturvaan Kelalle sitovan lausunnon. Koska kausiluontoisella yrittäjällä yritystulo kohdentuu vain työskentelyaikaan, voidaan työttömyysetuus maksaa työttömyysajalta täysimääräisenä muut etuuden määrään vaikuttavat seikat huomioiden. Ansiotuloa yritystoiminnasta ei tuolloin huomioida sovittelussa. Asiakas ei ole työttömänä niinä aikoina, joina hän harjoittaa ammattiaan. Työssäoloaika huomioidaan yrittäjän työssäoloehtoon. Työttömyysaikana työssäoloehto ei kerry, vaikka eläkevakuutukset olisivat riittävän suuruiset ja voimassa. Omaa työtä ei ole tarkemmin määritelty lainsäädännössä. Omaa työtä voivat olla erilaiset itsenäisen työskentelyn muodot, joita varten ei ole velvollisuutta ottaa YELtai MYEL -vakuutusta, ja joita ei muutoinkaan tehdä työttömyysturvalain mukaisessa yrittäjäasemassa eikä työ- tai virkasuhteessa. Tyypillisesti omaa työtä voivat olla tieteen ja taiteen harjoittaminen ja muu sellainen itsenäinen omaan lukuun työskentely, jota ei tehdä minkään yhtiömuodon kautta tai yksityisenä elinkeinonharjoittajana rekisteröidyllä toiminimellä. Omassa työssä työllistyviä henkilöitä ovat usein esimerkiksi kielenkääntäjät, tulkit ja freelancerit. (TTL 1290/ luku 6 ). Kuka on yrittäjä? Kuka on yrittäjä? Työttömyysturvalain 1 luvun 6 :ssä määritellään, ketä pidetään työttömyysturvalakia sovellettaessa yrittäjänä. TE-toimisto tutkii aina työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. TE-toimisto arvioi, onko henkilö yrittäjä ja työllistyykö hän yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Myös Kela voi joutua välillä selvittämään, onko henkilöä pidettävä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna yrittäjänä vai onko hän palkansaaja. Näin voi käydä esimerkiksi ratkaistaessa henkilön oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen tai selvitettäessä työssäoloehdon täyttymistä tai myyntivoiton jaksottamista. 17

18 YEL-/MYEL-vakuutetut Yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on päätoimista yritystoimintaa varten velvollinen ottamaan itselleen yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen vakuutuksen. Jos asiakkaalla on pakollinen YEL- tai MYEL-vakuutus, häntä pidetään aina yrittäjänä eikä omistusosuuksia ja asemaa yrityksessä tarvitse selvittää. Asiakkaan yrittäjäeläkevakuutuksen voimassaolo ei tee hänestä vielä päätoimista yrittäjää, vaan yritystoiminta voi olla sivutoimista. Vapaaehtoisella YEL- tai MYEL-vakuutuksella ei ole samaa merkitystä kuin pakollisella vakuutuksella. Vapaaehtoisen YEL- tai MYEL -vakuutuksen ottaminen ei tee asiakkaasta automaattisesti yrittäjää työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla. Jos asiakas on elinkeinonharjoittaja tai jos asiakkaalla on yhtiömuotoinen yritys (KY, AY, OY) tai toiminimi, hän kuuluu pääsääntöisesti YEL-vakuutuksen piiriin. MYEL-vakuutettuja ovat maatilatalouden harjoittajien lisäksi ammattikalastajat ja poronomistajat. MYEL-vakuutuksen ottanutta apurahansaajaa ei pidetä MYEL-vakuutuksen perusteella yrittäjänä. Asiakkaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen voimassaolon sekä vakuutuksen työtulon määrän näet valitsemalla asiakkaan HEKY:ltä jatkotoiminnon 'Työeläkkeet ja korvaukset' -> YEL/ MYEL-työtulot. Yrittäjäksi katsotaan myös työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan vakuutettu asiakas, jos hänellä on asemansa tai oman tai perheenjäsentensä omistuksen kautta määräysvaltaa yrityksessä niin, että hän voi merkittävästi vaikuttaa työllistymiseensä yrityksessä. Yrityksen osaomistajat Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain mukaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 % tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Samoin osaomistajaksi katsotaan asiakas, joka ei ole johtavassa asemassa, mutta työskentelee osakeyhtiössä tai muussa yhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 50 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Esimerkki 1 Raili työskentelee OY:ssä palkanlaskijana eikä näin ollen ole johtavassa asemassa. Hän kuitenkin omistaa yhtiön osakkeista 50 % ja hänet katsotaan tällä perusteella yrittäjäksi. Asiakasta pidetään yrittäjänä vain siinä tapauksessa, että hän tosiasiallisesti työskentelee yrityksessä. Pelkkä omistaminen tai samassa taloudessa yrityksen omistajan kanssa asuminen ei tee henkilöstä yrittäjää, jos hän todistettavasti ei työskentele yrityksessä. Asiakasta ei voida pitää yrittäjänä esimerkiksi silloin, kun hän omistaa 100 % osakeyhtiöstä, mutta esittää selvityksen siitä, että kyseessä on ns. pöytälaatikkoyritys, jolla ei ole minkäänlaista toimintaa. 18

19 Toisaalta asiakas, jolla itsellään ei ole lainkaan omistusosuutta yrityksestä, mutta joka työskentelee siinä, katsotaan yrittäjäksi, jos hänen perheenjäsenellään on yrityksessä edellä kerrottu omistusosuuteen perustuva määräämisvalta. Johtavassa asemassa osakeyhtiössä ovat ainakin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Kommandiittiyhtiössä määräysvaltaa käyttää vastuunalainen yhtiömies ja avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet yhdessä. Esimerkki 2 Liisa työskentelee OY:ssä talousjohtajana. Liisa omistaa 49 % yhtiön osakkeista ja on yrityksen hallituksen varajäsen. Liisa ei osallistu säännöllisesti yrityksen hallituksen kokouksiin. Liisaa ei pidetä yrittäjänä. Esimerkki 3 Tuomas työskentelee OY:ssä, jonka osakkeista hän omistaa 15 %. Tuomas on OY:n toimitusjohtaja. Tuomas on yrittäjä, koska hän on työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla johtavassa asemassa, jolloin yrittäjyyden määritelmä täyttyy 15 prosentin omistusosuudella. Perheenjäsenet yrittäjinä Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso sekä samassa taloudessa asuva lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi. Aviopuolisoon rinnastetaan myös avopuoliso sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävä henkilö. Jos lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi muuttaa eri talouteen, ei häntä enää pidetä tässä tarkoitettuna perheenjäsenenä. Aviopuolisoita, jotka välien rikkoontumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina. Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä puolisoina, jolleivät he itse ilmoita avoliiton jatkuvan. Lue lisää siitä, keitä työttömyysturvalakia sovellettaessa on pidettävä puolisoina kappaleesta Puoliso (linkki ohjeen kohtaan 5.3.1) Yrittäjä, omaa työtä tekevä vai palkansaaja Aina ei ole selvää, pidetäänkö asiakasta palkansaajana vai yrittäjänä tai omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tekevänä. Perinteisen yritystoiminnan ja palkkatyön välillä on harmaa alue, jolla työskentelevät voivat olla joko itsenäisiä yrittäjiä tai ammatin harjoittajia taikka vaihtoehtoisesti palkansaajia. Omaa työtä tekevän henkilön erottaminen palkansaajasta ja yrittäjästä on tärkeää, koska pelkästään oma yritystoimintaan rinnastettava työ ei kerrytä yrittäjän tai palkansaajan työssäoloehtoa. Lisäksi yritystoiminnassa tai omassa työssä saadun tulon sovittelussa soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva enimmäistyöaika ja edellytys työajan valvomisesta koskevat vain palkansaajaa, eivät yrittäjää ja omaa työtä tekeviä. Jos asiakkaalla on YEL-tai MYEL-vakuutus, ei tulkintaongelmaa ole, vaan asiakas on yrittäjä. Muussa tapauksessa pitää selvittää, tekeekö asiakas ansiotyötä olematta työ-, virka- tai toimisuhteessa. Arvioitaessa, onko kyseessä työsopimussuhteinen työ, huomiota kiinnitetään ensinnäkin siihen, onko työnantajalla direktio-oikeus eli mahdollisuus työntekijän johtoon ja valvontaan. Direktio-oikeuden puuttumisesta voi olla osoituksena esimerkiksi se, ettei kiinteästä työajasta ole sovittu. Palkansaajiksi katsotaan esimerkiksi ravintola-alalla toimivat ekstraajat sekä taksirengit. Tällöin työnantajalla katsotaan olevan direktio-oikeus. Ekstraajat tekevät työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisina tämän toimipaikassa 19

20 edeltä käsin laadittujen työvuorolistojen perusteella. Myös taksinkuljettajien kohdalla työnantajan valvontamahdollisuus on yleensä selvä. Merkitystä on myös palkan ennakonpidätyksen ja sivukulujen maksamisella. Työnantajan hoitamaa ennakonpidätystä ja varsinkin palkan sivukulujen maksamista voidaan yleensä pitää osoituksena palkkatyöstä. Asiakkaan oleminen ennakkoperintärekisterissä tai alv-velvollisten rekisterissä ovat merkkejä mahdollisesta yritystoiminnan harjoittamisesta. Sitä, että henkilö käyttää omia tai itse vuokraamiaan työvälineitä, voidaan kokonaisharkinnassa pitää viittauksena siihen, että henkilö on yrittäjä. Näin on etenkin silloin, kun kyse on arvokkaista työvälineistä. Yksistään tällä perusteella rajanvetoa ei kuitenkaan voida tehdä, koska tietyillä aloilla on tavallista, että työsuhteisetkin työntekijät käyttävät omia kalliitakin työvälineitään. Taiteilijoiden, kääntäjien ja toimittajien kohdalla on usein kyse siitä, että asiakas myy oman, itsenäi sesti valmistamansa suoritteen olematta työsuorituksen aikana mitenkään työnantajan työnjohdollisen määräysvallan alaisena. Kun toiminnassa yleensä vielä käytetään omia työvälineitä, edellä mainittu jen henkilöiden on yksittäistapauksissa usein katsottu olevan yritystoimintaa harjoittavia tai siihen rinnastettavalla tavalla omassa työssä työskenteleviä. Yrittäjänä tai omassa työssään työllistyneen henkilön työvoimapoliittiset edellytykset saada työttö-myysetuutta ovat muuttuneet Yritystoiminnassa tai omassa työssään työllistyneen katsotaan työllistyvän ko. toiminnassa yritys-toiminnan aloittamisesta sen kokonaan lopettamiseen saakka. Toiminnan keskeyttämisellä ei ole merkitystä työttömyysturvaetuuden kannalta. Epäselvissä tilanteissa ratkaisu siitä, onko kysymyksessä oma työ vai palkansaajana tehty työ vai yrittäjyys, on tehtävä kokonaisharkinnan perusteella. Huomiota tulee kiinnittää muun muassa työsopimuslain mukaiseen työnantajaasemaan ja työn johto- ja valvontavaltaan. On kuitenkin huomattava, että tietyt työt ovat sellaisia etteivät ne edellytä päivittäistä työn johto- ja valvontavallan käyttämistä ja tämän työsuhteen tunnusmerkin täyttymiseksi riittää mahdollisuus tosiasialliseen työn johtamiseen ja valvontaan. Työsopimuslain mukaan työsuhteen olemassa oloa ei estä sekään, että työ tehdään työtekijän kotona ja hänen työvälineillään (kotityöntekijä). Palkan ennakonpidätystä, otettuja työntekijän lakisääteisiä vakuutuksia ja palkan sivukulujen maksamista voidaan pitää osoituksina työsuhteesta ja palkkatyöstä, mutta ne eivät yksin ratkaise asiaa. Se, että henkilö on verottajan ennakkoperintä- tai alvrekisterissä, viittaa puolestaan yritystoimintaan. Jos työnsuorittaja kantaa itse yrittäjänriskin (maksaako asiakas vaiko ei ), solmii tilaajan kanssa erillisiä toimeksiantosopimuksia omaan lukuunsa, hallitsee tai omistaa itse työvälineet ja/tai työtilat (vaikka ei ole kotityöntekijä), järjestää työnsä ja työaikansa itsenäisesti tai päättää työn tilaajalta perimästään vastikkeesta itsenäisesti (hinnoittelu), puhuvat ko. seikat sen puolesta, että työnsuorittaja ei ole palkansaaja, vaan pikemminkin yrittäjä tai omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tekevä. Näitä kriteerejä voidaan käyttää kokonaisharkintaa tehtäessä. TE- toimisto harkitsee, täyttääkö henkilö työttömyysturvalain 2 luvun 5 9 :ssä mainitut työvoimapoliittiset edellytykset. Mikäli taas on kyse yrittäjänä tai omassa työssään yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla työllistyneen henkilön työttömyysetuuden sovittelusta tai myyntivoiton jaksottamisesta, harkinnan tekee Kela. 20

Työmarkkinatuki 22.04.2016

Työmarkkinatuki 22.04.2016 Työmarkkinatuki 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Työmarkkinatuki... 2 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.4

Lisätiedot

Peruspäiväraha 08.02.2016

Peruspäiväraha 08.02.2016 Peruspäiväraha 08.02.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Peruspäiväraha... 2 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.3.1

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1001/2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-

Lisätiedot

Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki 30.09.2015 Sisällysluettelo Työmarkkinatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki 05.01.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Työmarkkinatuki... 2 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.4

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 3, 4 :n 4 momentti ja 12 :n 2 momentti, sellaisina

Lisätiedot

Liikkuvuusavustus

Liikkuvuusavustus Liikkuvuusavustus 30.12.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Liikkuvuusavustus... 1 1.2 Oikeus liikkuvuusavustukseen... 1 1.3 Liikkuvuusavustuksen määrä ja kesto... 3 1.4 Työttömyysturvalain poikkeava

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki 22.06.2015 Sisällysluettelo Työmarkkinatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Sivu 1/9 Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut työ-ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi. Näin täytät sähköisen työttömyysetuushakemuksen

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Koulutuspäiväraha 01.04.2010

Koulutuspäiväraha 01.04.2010 Koulutuspäiväraha 01.04.2010 Sisällysluettelo Koulutuspäiväraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Koulutuspäiväraha - Korotusosa - Oikeus ja edellytykset - Työvoimapoliittiset edellytykset

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1188 1193 SISÄLLYS N:o Sivu 1188 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta... 5665 1189 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1401 1407. Laki. N:o 1401

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1401 1407. Laki. N:o 1401 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1401 1407 SISÄLLYS N:o Sivu 1401 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta... 4707 1402 Laki

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet Työvoimakoulutus www.mol.fi Työvoimakoulutus Työvoimakoulutusetuudet 1.1.2008 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää aikuisten ammatillista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi. Näin täytät sähköisen työttömyysetuushakemuksen

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen

Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Vuosilomaa koskeva hakemus on tehtävä maatalousyrityksittäin kirjallisesti paikallisyksikön määräämän

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN OHJE TE-TOIMISTON TEHTÄVISTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄN TOIMEENPANOSSA

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN OHJE TE-TOIMISTON TEHTÄVISTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄN TOIMEENPANOSSA OHJE 1/64 30.12..2016 TEM/2565/03.01.04/2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN OHJE TE-TOIMISTON TEHTÄVISTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄN TOIMEENPANOSSA Tämä ohje on voimassa 1.1.2017 alkaen toistaiseksi. Ohjeella

Lisätiedot

Jäljennökset lausunnoista ja selvityksistä lähetetään kantelijalle tiedoksi ohessa.

Jäljennökset lausunnoista ja selvityksistä lähetetään kantelijalle tiedoksi ohessa. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 12.01.2017 Dnro OKV/56/1/2016 1/5 ASIA Työ- ja elinkeinotoimiston menettely asian selvittämisessä KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 12.1.2016 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutettavaksi.

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO

KESKI-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO KESKI-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO 15.11.2013 Asiantuntija/Alkukartoitus Jaana Haikarainen 1 Vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten 17-24 - vuotiaiden työttömyysetuus oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Lisätiedot

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Palkkatuen uudistamisen tavoitteet Pyritään parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuetun työn vaikuttavuutta

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PYHÄJOEN KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 1.2.2010 Valtuusto 17.2.2010 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala.. 1 Palkkiot 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 1 4

Lisätiedot

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Kun sairastat -sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2011 PUUKASSA PUUKASSA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2011 PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 20.10.2014 250 Kunnanvaltuusto 17.11.2014 44 Kunnanhallitus 9.12.2014 307 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 60 Voimaantulo 1.1.2015 2 PALKKIOSÄÄNTÖ

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

Työttömyysturva ja sen katvealueet asiakkaan näkökulmasta

Työttömyysturva ja sen katvealueet asiakkaan näkökulmasta Työttömyysturva ja sen katvealueet asiakkaan näkökulmasta Helena Pesonen, suunnittelija, työttömyysturvan koordinaattori, Kela Itä-Suomen aluekeskus 5.5.2011 Työttömyysturvan toimijat 2 Työttömyysturvan

Lisätiedot

ETUUSOHJEET 4 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN ELÄKETUKI SISÄLLYS

ETUUSOHJEET 4 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN ELÄKETUKI SISÄLLYS SISÄLLYS 6 Pitkäaikaistyöttömien eläketuki... 1 Säädökset... 1 Tavoite... 1 6.1 Myöntämisedellytykset... 1 Ikä ja Suomessa asuminen... 1 Pitkäaikaistyöttömyys... 2 Työttömyysetuuden saaminen ja työmarkkinatukeen

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

HE 90/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työttömyysturvalakia,

HE 90/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työttömyysturvalakia, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työttömyysturvalakia,

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen määrän laskenta

Lastenhoidon tuen määrän laskenta Lastenhoidon tuen määrän laskenta Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi, koska

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille

Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.fi 2017 Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Uskalla yrittää,

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT 2. KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 3. PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 4. SIVISTYSTOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

HUITTISTEN KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT 2. KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 3. PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 4. SIVISTYSTOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ HUITTISTEN KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT 1. HALLINTOSÄÄNTÖ 2. KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 3. PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 4. SIVISTYSTOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 5. TEKNISEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 6. HUITTISTEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot