Työmarkkinatuki
|
|
- Elisabet Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työmarkkinatuki
2 Sisällysluettelo Työmarkkinatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Oikeus ja edellytykset - Työvoimapoliittiset edellytykset - Työtön työnhakija - Työmarkkinoilla olon esteet - Päätoiminen yritystoiminta - Kuka on yrittäjä? - Muutokset yritystoiminnassa - Päätoiminen opiskelu - Muutokset opiskelussa - Työmarkkinoilta poissaolo - Korvauksettomat määräajat ja työssäolovelvoitteet - Odotusaika - Koulutusta vailla olevat nuoret - Erityiset edellytykset - Oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen - Työllistymistä edistävät palvelut - Oikeus etuuteen työllistymistä edistävän palvelun ajalta - Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta - Oma sairaus - Lapsen sairaus - Muu syy - Työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset - Kulukorvaukset - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Maahanmuuttajan kotoutumistuki - Kotoutumissuunnitelma - Kotoutumistuki - Matka-avustus - Työllistymisrahakokeilu - Omavastuuaika - Alkaminen - Täyttyminen - Luettavat päivät - Ei-luettavat päivät - Voimassaolo 2
3 - Ei omavastuuaikaa - Enimmäismaksuaika - Yleiset edellytykset - Suomessa asuminen - Ikä - Työkyvyttömyys - KEL 12 4 mom työkyvyttömyyseläke - Ulkomaan työkyvyttömyyseläke - Enimmäisaika sairauspäivärahaa - Sairauspäivärahan omavastuuaika - Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoitukset - Irtisanomisajan palkka - Vuosiloma-ajan palkka - Työajan lyhentäminen - Jaksotukset - Lomakorvaus - Taloudellinen etuus - Työsuhteen ja kunnallisen virkasuhteen perusteeton päättäminen - Lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotusmenettely - Rahakorvaus - Rahakorvauksen jaksotusmenettely - Yritysomaisuuden myyntivoitto - Milloin myyntivoitto jaksotetaan? - Milloin myyntivoittoa ei jaksoteta? - Myyntivoiton selvitys - Tasetarkastelu - Myyntivoiton määrittely - Myyntivoiton jaksotusmenettely - Jaksotuksen alkamisajankohta - Jaksotuksen enimmäisaika - Työriita - Suhde muihin etuuksiin - Estävät etuudet - Vähennettävät etuudet - Etuoikeutetut etuudet - Lasten kotihoidon tuki - Puoliso - Ulkomailta maksettavat etuudet - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen 3
4 - Kunta - Kuolinpesä - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Lisäselvitykset - Työttömyyspäivien suullinen ilmoittaminen - Määrä - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan kulukorvaus - Määräytymisperusteet - Vähennettävät sosiaalietuudet - Lasten kotihoidon tuki - Työ- ja muiden ansiotulojen sovittelu - Sovitteluperusteet - Osa-aikatyö - Lomauttaminen/työtaistelutoimenpide - Viikoittaisen työajan lyhentäminen - Satunnainen kokoaikatyö - Yritystoiminnasta saatu tulo - Sovittelujakso - Tavanomainen sovittelujakso - Erityinen sovittelujakso - Työaikatarkastelu - Työaika - Työajan tarkastelujakso - Osa-aikatyö ja satunnainen kokoaikatyö - Työajan lyhentäminen lomautuksella - Jaksotyö - Soviteltava tulo - Tulo tavanomaisella sovittelujaksolla - Tulo erityisellä sovittelujaksolla - Tulojen kohdentaminen - Ansaintaperiaate - Maksuperiaate - Tulojen jakaminen kahdelle sovittelujaksolle - Määrän laskenta ja suojaosa - Ennakkomaksu - Tarveharkinta - Tarveharkinnan tulot - Puoliso - Tulojen vaikutus - Tarveharkinta ja vähennettävä sosiaalietuus - Työmarkkinatuki ilman tarveharkintaa - Osittainen työmarkkinatuki - Vanhemmat - Vanhempien taloudessa asuminen 4
5 - Vanhempien muut huollettavat - Vanhempien tulot - Vanhempien tulojen vaikutus - Toimitettavat selvitykset - Ilman ositusta - Tulot ja vähennykset - Palkkatulot - Elinkeinotoiminnan tulot - Elinkeinotoiminnan tulojen huomioon ottaminen - Tulojen selvittäminen - Pyydettävät selvitykset eri yritysmuodoissa - Elinkeinotoiminnan tuloksen jako ansio- ja pääomatuloihin - Elinkeinotoiminnan tulojen tarkistaminen - Aloittavan yrittäjän tulojen arviointi - Uusi hakemus ja yrittäjä - Maatalouden tulot - Metsätalouden tulot - Osinkotulot - Talletusten korot - Korkotulot - Vuokratulot - Kuolinpesä ja perintö - Sosiaalietuudet - Muut työmarkkinatuen määrässä huomioon otettavat tulot - Tarveharkinnan tulojen ja vanhempien tulojen huomioon ottaminen - Tarveharkinnan tuloista tehtävät vähennykset - Etuoikeutetut tuotot - Tiedot rahalaitoksilta - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Kv-asioiden käsittelypaikka - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet - Lausunnon piiriin kuuluvat asiat - Lausunnon voimassaolo - Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita - Tiedotteet - Lisäselvitykset - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Käsittelytakuu - Päätöksensaajat - Ilmoitusvelvollisuus - Tarkistaminen - Muutokset perhesuhteissa 5
6 - Muutokset työ- ja muissa ansiotuloissa - Muutokset yritystoiminnan tuloissa - Muutokset muissa sosiaalietuuksissa - Muutokset tarveharkinnan tuloissa - Muutokset vanhempien tuloissa - Muita tarkistustilanteita - Maksaminen - Maksaminen (sisältö) - Maksuosoite - Ulkomaan maksuosoite - Kuolinpesä - Etuuspäivien määrä viikossa - Maksujaksot - Ennakkomaksumenettely - Maksaminen muulle kuin hakijalle - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Kunta - Elatuksen turvaaminen - Ennakkona myönnetty toimeentulotuki - Maksaminen kunnalle asiakasmaksulain perusteella - Kela - Perittävän määrän laskeminen - Perittävän määrän laskeminen - Työttömyyskassa - Maksaminen ulosottoviranomaiselle - Ennakonpidätys - Perusteet - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Kelan selvitettävä - Toimittaminen - Työttömyysturva ja koulutusetuudet - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Liikamaksu - Takaisinperintä - Liikamaksu (sisältö) - Regressimenettely - Sairauspäiväraha - Kuntoutusraha - Kansaneläke ja työeläkkeet - Sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja luopumistuki - Tapaturmavakuutuksen päiväraha ja tapaturmaeläke - Työttömyyskassan etuudet 6
7 - Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki - Pienin perittävä määrä - Palautusten valvonta ja oikaiseminen - Liian suuret palautukset - Liian pienet palautukset - Keskeyttäminen - Lakkauttaminen - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) 7
8 Dokumentit Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen 8
9 toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Työmarkkinatuen tavoitteena on korvata työttömyydestä aiheutuneita taloudellisia menetyksiä ja samalla turvata työnhakijan toimeentulo sinä aikana, jona hän hakee työtä tai parantaa työllistymisedellytyksiään. Etuuden osat Etuuden osat Perusetuutena maksettavaan työmarkkinatukeen voidaan liittää lapsikorotus, työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettava korotusosa sekä kulukorvaus. Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki Työmarkkinatuki on Kelan työttömälle työnhakijalle maksama työttömyysetuus. Lapsikorotus Lapsikorotus Työnhakijalle, jolla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi, työttömyysetuus maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. (TTL 6 luku 6 ) 9
10 Huollettavana lapsena pidetään työttömyysetuuden saajan biologista lasta. Huollettavana lapsena pidetään myös: saajan adoptiolasta; lasta, jonka saaja on antanut kasvattilapseksi; lasta, joista saaja on velvollinen maksamaan elatusapua; tai avio- tai avopuolison lasta, jos tämä asuu saajan kanssa samassa taloudessa. Adoptiolapsella tarkoitetaan lasta, jonka adoption tuomioistuin on vahvistanut. (Adoptiolaki 22/ ) Adoptiolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen ja lapsikorotus maksetaan kuten biologisesta lapsesta. Kasvattilapsella tarkoitetaan yksityisesti sijaiskotiin sijoitettua lasta.kasvattilapsen kasvattivanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lapsen katsotaan olevan vanhempiensa huollettavana myös silloin, kun sosiaalihuollon toimielin on huostaanottanut lapsen. Huostaan otetun perhehoidossa olevan lapsen sijaisvanhemmilla ei ole oikeutta lapsikorotukseen. (Lastensuojelulaki 417/ ) Lapsen huostaanotto tai kasvattilapseksi antaminen eivät automaattisesti katkaise elatusvelvollisuutta. Näissä tilanteissa lapsikorotus maksetaan sille, joka on elatusvelvollinen eli lähtökohtaisesti vanhemmalle. Tuomioistuimen määräämälle oheishuoltajalle ei lähtökohtaisesti makseta lapsikorotusta, koska oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Jos molemmat huoltajat ovat työttömyysetuuden saajia, lapsikorotus maksetaan kummallekin. Lapsikorotus maksetaan myös lapsen syntymä- ja kuolinpäivältä sekä siltä päivältä, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsikorotus voidaan maksaa myös ulkomailla asuvasta lapsesta, jos hakijan elatusvelvollisuus on selvitetty, riippumatta siitä, asuuko lapsi EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa vai ns. kolmannessa maassa. Ohjeen kohdassa Perheenjäsen huomioon ottaminen) kerrotaan lisää lapsikorotuksen myöntämisestä muussa EYlainsäädäntöä soveltavassa maassa asuvista huollettavista lapsista. Korotusosa Korotusosa Työmarkkinatukeen voidaan maksaa korotusosaa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta (TTL 7 luku 5 ). Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan alkaen: työvoimakoulutusta työnhakijan omaehtoista opiskelua maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua työnhakuvalmennusta 10
11 uravalmennusta kokeilua eli työkokeilua ja koulutuskokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös viimeistään alkanutta työkokeilua, työelämävalmennusta, työharjoittelua ja työ- ja koulutuskokeilua sekä viimeistään alkanutta maahanmuuttajan kotoutumistoimenpidettä, joka on rinnastettu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työkokeiluun, työelämävalmennukseen taikka työharjoitteluun. Korotusosaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Palvelujen väliseltä ajalta korotusosaa voidaan maksaa vain, jos henkilöllä on oikeus työttömyysaikaiseen työttömyysetuuteen. Korotusosaa maksetaan myös esimerkiksi koulutuksen tai opiskelun lomajaksoilta. Jos työvoimakoulutus, työnhakijan omaehtoinen opiskelu tai maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että koulutusjaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, opiskelija ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työllistymistä edistävässä palvelussa. Siten jaksojen väliseltä ajalta ei makseta myöskään työmarkkinatuen korotusosaa, paitsi jos jaksojen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Työmarkkinatuen korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta koskeva lainmuutos tulee voimaan , minkä johdosta korotusosaa voidaan maksaa lukien riippumatta siitä, miten pitkään henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Korotusosan maksamisen edellytyksenä on, että palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mitä työllistymissuunnitelmasta on säädetty, sovelletaan myös työnhakusuunnitelmaan ja työllistymisohjelmaan. Työllistymissuunnitelmaa korvaavalla suunnitelmalla tarkoitetaan aktivointisuunnitelmaa ja kotoutumissuunnitelmaa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Korotusosan maksaminen aloitetaan alusta, kun henkilö on tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen uudelleen oikeutetuksi työmarkkinatukeen. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa palvelun sisältymisestä suunnitelmaan työvoimapoliittisessa lausunnossa. Jos lausunnossa on tieto, ettei palvelu sisälly suunnitelmaan, maksa etuus ilman korotusosaa. Etuuden saaja saa tiedon puuttuvasta korotusosaoikeudestaan päätökseen lisättävällä fraasilla, jossa kerrotaan, ettei oikeutta korotusosaan ole, koska palvelusta ei ole sovittu suunnitelmassa. Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua koskevassa lausunnossa G2 ei kuitenkaan erikseen oteta kantaa opiskelun sisältymisestä suunnitelmaan, koska lausunto G2 voidaan antaa ainoastaan silloin, kun omaehtoisesta opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa. Maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun ajalta korotusosaa ei siten voi hylätä sillä perusteella, ettei opiskelusta ole sovittu suunnitelmassa. Oikeus työmarkkinatuen korotusosaan
12 TTL 7 luvun 5 :n 1 momentin mukaan, joka on (ollut sellaisenaan) voimassa ( ) saakka, korotusosaa voidaan maksaa henkilölle, joka aloittaessaan työllistymistä edistävän palvelun on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella: enintään 500 päivältä; enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt työttömyyspäivärahan 500 päivänä enimmäisajan täyttymisen vuoksi; tai enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt lisäpäivien päättymisen vuoksi. Ratkaisevaa on se, onko työllistymistä edistävä palvelu alkanut ennen kuin työmarkkinatukea on maksettu työttömyyden perusteella enemmän kuin 500 päivältä tai työttömyyspäivärahan enimmäisajan jälkeen 180 päivältä. 500/180 päivän kertymiin lasketaan vain työttömyyden perusteella maksetut päivät; sen sijaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetut tai matka-avustuksena maksetut päivät eivät kerrytä 500/180 päivän kertymiä. Esimerkki 1 A on saanut työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan täyttymisen jälkeen työttömyysajalta tarveharkinnattomana 180 päivää. Koska A:n tarveharkinnan tulot ovat suuret, ei työmarkkinatukea makseta työttömyysajalta 180 päivän täyttymisen jälkeen. Työttömyyden jatkuessa A osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Koska työmarkkinatukea on maksettu enintään 180 päivältä ennen palvelun aloittamista, A:lla on oikeus työmarkkinatuen korotusosaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Esimerkki 2 B on aloittanut jaksotetun työvoimakoulutuksen saatuaan työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen 170 päivältä. B:lle maksetaan työmarkkinatukeen korotusosaa koulutuksen ajalta. Koska B:n työvoimakoulutus järjestetään jaksotettuna koulutuksena eivätkä koulutusjaksot liity yhdenjaksoisina toisiinsa, B ei ole koulutusjaksojen välisenä aikana työvoimakoulutuksessa. Koulutusjaksojen välisenä aikana työmarkkinatuki maksetaan työttömyyden perusteella. Ensimmäisen ja toisen koulutusjakson välillä on 20 päivää. Kun B aloittaa toisen koulutusjakson, hänelle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 190 päivältä. Koska B:lle oli koulutuksen ensimmäisen jakson alkaessa maksettu työmarkkinatukea enintään 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen, korotusosan maksamista koulutuksen ajalta jatketaan koulutuksen loppuun saakka. Työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa myös henkilölle, joka saatuaan enimmäisajan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työttömyyspäivärahan korotusosaa tai muutosturvalisää tulee työmarkkinatuen saajaksi työttömyyspäivärahan enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuen korotusosan maksaminen edellyttää tällöin, että henkilö aloittaa työllistymistä edistävän palvelun ennen kuin on saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Esimerkki 3 12
13 C osallistuu ansiopäivärahalla ollessaan työllistymistä edistävään palveluun, jonka perusteella hänelle maksetaan korotettua ansio-osaa. Palvelun yhä jatkuessa C:n ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tällöin työttömyyskassa on ehtinyt maksaa korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun perusteella 150 päivältä. C siirtyy työmarkkinatuen saajaksi. Koska työllistymistä edistävä palvelu edelleen jatkuu eikä C ole työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen saanut työmarkkinatukea yli 180 päivältä, on C:llä oikeus työmarkkinatuen korotusosaan enintään 200 päivältä työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Kassan maksama korotettu ansio-osa ei vaikuta työmarkkinatuen korotusosaoikeuteen tai korotusosan maksamisen kestoon. Työmarkkinatuen korotusosaa koskeva lainmuutos tuli voimaan Työmarkkinatuen korotusosaa koskevaa sääntelyä sovelletaan työmarkkinatukeen, joka kohdistuu aikaan alkaen. Jos henkilö on työllistymistä edistävässä palvelussa, joka on alkanut ennen , hänelle maksetaan työmarkkinatuen korotusosaa palvelun ajalta alkaen, jos hän palvelun aloittaessaan oli saanut työmarkkinatukea enintään 500 päivältä tai enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Jos työllistymistä edistävää palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu ennen , korotusosan maksamiseksi ei edellytetä, että palveluista on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Mikäli palvelua koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu lain voimassa ollessa tai sen jälkeen, korotusosan maksaminen edellyttää palvelusta sopimista suunnitelmassa. Kulukorvaus Kulukorvaus Ylläpitokorvauksen nimi muuttuu kulukorvaukseksi alkaen. Kulukorvauksen ja ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ovat pääosin yhteneväiset. Kulukorvauksesta säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa. Kulukorvausta maksetaan työttömyysetuutta saavalle työnhakijalle työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi. Kulukorvausta voidaan maksaa työvoimakoulutuksen, työnhakijan omaehtoisen opiskelun, maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun, työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen ja kokeilun eli työkokeilun ja koulutuskokeilun ajalta. Jos ylläpitokorvaukseen oikeuttava työllistymistä edistävä palvelu tai ryhmäpalveluna järjestettävä työnhakuvalmennus on alkanut tai sitä ennen, maksetaan palvelun tai työnhakuvalmennuksen ajalta ylläpitokorvausta asti voimassa olevien säännösten mukaisesti palvelun tai työnhakuvalmennuksen loppuun saakka. Ylläpitokorvaus ei siten muutu kulukorvaukseksi kesken palvelun. 13
14 Korotettu kulukorvaus Korotettu kulukorvaus Korotettua kulukorvausta maksetaan henkilölle, joka osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään työvoimakoulutukseen, työnhakijan omaehtoiseen opiskeluun, maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai kokeiluun eli työkokeiluun tai koulutuskokeiluun. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös henkilöllä, joka osallistuu työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun ja hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta majoituskustannuksia. Jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut tai sitä ennen, henkilölle maksetaan palvelun ajalta korotettua ylläpitokorvausta. Ulkomaan kulukorvaus Ulkomaan kulukorvaus Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on oikeus saada koulutuksen ajalta aiheutuvien yöpymis- ja muiden kustannusten korvauksena 50 prosenttia valtion virkamiesten kyseisen maan ulkomaanpäivärahasta. Jos henkilö osallistuu muuhun ulkomailla järjestettävään työllistymistä edistävään palveluun kuin työvoimakoulutukseen, hänelle maksetaan palvelun ajalta korotettua kulukorvausta. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle maksetaan omaa kulukorvausta. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Saadakseen oikeuden työmarkkinatukeen työnhakijan on täytettävä samanaikaisesti sekä työttömyysetuuden työvoimapoliittiset että muut edellytykset. Työvoimapoliittiset edellytykset Työvoimapoliittiset edellytykset Työnhakijan tulee työttömyysetuutta saadakseen täyttää etuuden työvoimapoliittiset saamisedellytykset. Edellytykset tutkii työ- ja elinkeinotoimisto, joka antaa Kelalle työnhakijaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto on Kelaa sitova. Tietyissä tilanteissa työvoimapoliittisen lausunnon voi antaa myös Työlinjapuhelinpalvelu. TE-toimisto antaa kuitenkin lausunnot kaikissa niissä tilanteissa, joihin sisältyy työvoimapoliittista harkintaa. 14
15 Työtön työnhakija Työtön työnhakija Työmarkkinatukeen on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva työnhakija voi halutessaan hakea vain osa-aikatyötä. Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa ja joka ei työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään myös kokoaikaisesti lomautettua ja soviteltuun työmarkkinatukeen oikeutettua henkilöä sekä henkilöä, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat kokonaan keskeytyneet lomautukseen rinnastettavasta syystä. Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta. Työnhakijana pidetään henkilöä, joka on rekisteröitynyt työnhakijaksi työhallinnon tietojärjestelmään, pitänyt työnhakunsa voimassa, ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle yhteystietonsa ja joka asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla. Työmarkkinoilla olon esteet Työmarkkinoilla olon esteet Työnhakija ei ole oikeutettu peruspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla asevelvollisuuden; siviilipalveluksen; vapausrangaistuksen; sairaala- tai muun laitoshoidon; tai muun näihin rinnastettavan syyn takia. Se, onko henkilö estynyt olemasta työmarkkinoilla, ratkaistaan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. Lausunnon voi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu asti myös ulkomaanmatka on ollut työmarkkinoilla olon este. Työnhakijan on kuitenkin katsottu olevan työmarkkinoilla ennakkoon työ- ja elinkeinotoimistolle ilmoittamansa, lyhytaikaisen ja satunnaisen ulkomaanmatkan aikana. Tällaisen matkan aikana oikeus työttömyysetuuteen on säilynyt alkaen ulkomaanmatka ei enää ole työmarkkinoilla olon este. TE-toimisto ei anna ulkomaanmatkoista työvoimapoliittista lausuntoa eikä seuraa matkojen lukumäärää tai kestoa. Ulkomaanmatka ei kuitenkaan ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä 15
16 tai palvelusta, vaan työnhakijalle voidaan ulkomaanmatkankin aikana tehdä työ- tai palvelutarjouksia normaaliin tapaan. Vaikka ulkomaille matkustamisella ei ole enää vaikutusta henkilön oikeuteen saada työttömyysetuutta, työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on edelleen, että työnhakijaa pidetään Suomessa asuvana. Työnhakija on velvollinen ilmoittamaan Kelalle, jos Suomessa asumisessa tapahtuu muutoksia. Suomessa asumista ei kuitenkaan edellytetä viimeksi Suomessa työskentelynsä perusteella vakuutetulta EU-työntekijältä, jolle maksetaan työttömyyspäivärahaa. Jos asiakas ilmoittaa työttömyysetuushakemuksessaan olevansa ulkomaanmatkalla, matkapäiviä ei jälkeen saa vähentää maksussa. Lyhytaikaista ulkomailla oleskelua ei tarvitse seurata. Jos ulkomailla olo kuitenkin jatkuu ilman tietoa päättymisestä, kirjaa tästä lisätieto cics:iin, jotta on mahdollista seurata, aiheuttaako ulkomailla oleskelu muutoksia henkilön Suomessa asumiseen. Jos matka on aloitettu ennen lain voimaantuloa , on henkilö siirtymäsäännöksen mukaan estynyt olemasta työmarkkinoilla matkan loppuun asti, vaikka matka päättyisi vasta lain voimaantulon jälkeen. Näissä tilanteissa vähennä työnhakijan ilmoittamat matkapäivät maksussa ja pyydä TE-toimistolta työvoimapoliittinen lausunto päätöksen antamista varten. Päätoiminen yritystoiminta Päätoiminen yritystoiminta Yritystoiminnassa työskentelevä henkilö voi olla päätoiminen, sivutoiminen, kausiluontoinen tai palkansaajaan rinnastettava yrittäjä. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa yritystoiminnassa työllistymisestä Kelaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Päätoimisella yrittäjällä voi kuitenkin olla oikeus työttömyysetuuteen työvoimakoulutuksen ajalta. Sivutoiminen yritystoiminta ei estä työttömyysetuuden saamista, mutta siitä saatu tulo sovitellaan. (TTL 1290/ luku 1 4 kohta) lukien yritystoimintaa harjoittava tai omaa työtä tekevä voi osoittaa toimintansa sivutoimi-suuden työskentelemällä yritystoimintaan liittymättömässä työssä entistä lyhyemmän kauden. Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työllistyminen katsotaan sivutoimiseksi silloin, kun henkilö on ollut vähintään 6 kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai yritystoimintaan rinnastettavaan omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä. Yritystoiminnan keskeyttämisellä ei ole työttömyysturvalain soveltamisen kannalta merkitystä lukien. Jos asiakas vetoaa yritystoiminnan keskeyttämiseen (esim. pöytälaatikkoyritykseen), on ratkaisutoiminnassa selvitettävä, onko yritystoimintaa olemassa (TTL 2 luku 5 ) vai onko yritystoimintaa pidettävä lopetettuna (TTL 2 luku 6-8 ). Yritystoiminta tai siihen rinnastettavalla tavalla oman työn tekeminen on päätoimista, jos sen vaatima työmäärä estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen. Ratkaisevaa on siis työmäärä eikä se, miten paljon tai vähän tuloja toiminnasta on. TE -toimisto antaa estävän lausunnon Y2, jos hakijalle ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska 16
17 hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa. Estävä lausunto Y3 annetaan, jos hakija työllistyy päätoimisesti omassa työssään. Yritystoimina on sivutoimista, jos sen edellyttämä työmäärä ei estä kokoaikaisen työn vastaanottamista. Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos asiakas on vähintään 6 kuukautta harjoittanut yritystoimintaa muun kokoaikatyön ohella ja jää tästä päätyöstään työttömäksi yritystoiminnan jatkuessa entisen laajuisena. Yritystoiminta maataloudessa voidaan katsoa sivutoimiseksi esimerkiksi silloin, jos tuotantosuunta tilalla muuttuu. Tuotantosuunnan muuttumisesta voi olla kyse silloin, kun karja myydään ja pellot vuokrataan tai vain osa niistä jätetään omaan viljelyyn. Myös alkava yritystoiminta voi joskus olla työ määrältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää sivutoimisena. TEtoimisto antaa esteettömän lausunnon Y4, jos hakijan yritystoiminta tai oma työ on sivutoimista. Kausiluontoinen yrittäjä on henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaansa luonnonolosuhteista johtuen vain osan vuotta. Kausiluontoisena pidetään yritystoimintaa, jota on keskimäärin mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla ei ole enää lukien merkitystä yritystoiminnan kausiluonteisuutta arvioitaessa. Kausiluontoisia yrittäjiä voivat olla esimerkiksi eräät torikauppiaat, puutarhaviljelijät ja kalastajat. TE-toimisto ratkaisee yritystoiminnan kausiluontoisuuden ja antaa henkilön oikeudesta työttömyysturvaan Kelalle sitovan lausunnon. Koska kausiluontoisella yrittäjällä yritystulo kohdentuu vain työskentelyaikaan, voidaan työttömyysetuus maksaa työttömyysajalta täysimääräisenä muut etuuden määrään vaikuttavat seikat huomioiden. Ansiotuloa yritystoiminnasta ei tuolloin huomioida sovittelussa. Asiakas ei ole työttömänä niinä aikoina, joina hän harjoittaa ammattiaan. Työssäoloaika huomioidaan yrittäjän työssäoloehtoon. Työttömyysaikana työssäoloehto ei kerry, vaikka eläkevakuutukset olisivat riittävän suuruiset ja voimassa. Omaa työtä ei ole tarkemmin määritelty lainsäädännössä. Omaa työtä voivat olla erilaiset itsenäisen työskentelyn muodot, joita varten ei ole velvollisuutta ottaa YELtai MYEL -vakuutusta, ja joita ei muutoinkaan tehdä työttömyysturvalain mukaisessa yrittäjäasemassa eikä työ- tai virkasuhteessa. Tyypillisesti omaa työtä voivat olla tieteen ja taiteen harjoittaminen ja muu sellainen itsenäinen omaan lukuun työskentely, jota ei tehdä minkään yhtiömuodon kautta tai yksityisenä elinkeinonharjoittajana rekisteröidyllä toiminimellä. Omassa työssä työllistyviä henkilöitä ovat usein esimerkiksi kielenkääntäjät, tulkit ja freelancerit. (TTL 1290/ luku 6 ). Kuka on yrittäjä? Kuka on yrittäjä? Työttömyysturvalain 1 luvun 6 :ssä määritellään, ketä pidetään työttömyysturvalakia sovellettaessa yrittäjänä. TE-toimisto tutkii aina työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. TE-toimisto arvioi, onko henkilö yrittäjä ja työllistyykö hän yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Myös Kela voi joutua välillä selvittämään, onko henkilöä pidettävä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna yrittäjänä vai onko hän palkansaaja. Näin voi käydä esimerkiksi ratkaistaessa henkilön oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen tai selvitettäessä työssäoloehdon täyttymistä tai myyntivoiton jaksottamista. 17
18 YEL-/MYEL-vakuutetut Yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on päätoimista yritystoimintaa varten velvollinen ottamaan itselleen yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen vakuutuksen. Jos asiakkaalla on pakollinen YEL- tai MYEL-vakuutus, häntä pidetään aina yrittäjänä eikä omistusosuuksia ja asemaa yrityksessä tarvitse selvittää. Asiakkaan yrittäjäeläkevakuutuksen voimassaolo ei tee hänestä vielä päätoimista yrittäjää, vaan yritystoiminta voi olla sivutoimista. Vapaaehtoisella YEL- tai MYEL-vakuutuksella ei ole samaa merkitystä kuin pakollisella vakuutuksella. Vapaaehtoisen YEL- tai MYEL -vakuutuksen ottaminen ei tee asiakkaasta automaattisesti yrittäjää työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla. Jos asiakas on elinkeinonharjoittaja tai jos asiakkaalla on yhtiömuotoinen yritys (KY, AY, OY) tai toiminimi, hän kuuluu pääsääntöisesti YEL-vakuutuksen piiriin. MYEL-vakuutettuja ovat maatilatalouden harjoittajien lisäksi ammattikalastajat ja poronomistajat. MYEL-vakuutuksen ottanutta apurahansaajaa ei pidetä MYEL-vakuutuksen perusteella yrittäjänä. Asiakkaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen voimassaolon sekä vakuutuksen työtulon määrän näet valitsemalla asiakkaan HEKY:ltä jatkotoiminnon 'Työeläkkeet ja korvaukset' -> YEL/ MYEL-työtulot. Yrittäjäksi katsotaan myös työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan vakuutettu asiakas, jos hänellä on asemansa tai oman tai perheenjäsentensä omistuksen kautta määräysvaltaa yrityksessä niin, että hän voi merkittävästi vaikuttaa työllistymiseensä yrityksessä. Yrityksen osaomistajat Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain mukaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 % tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Samoin osaomistajaksi katsotaan asiakas, joka ei ole johtavassa asemassa, mutta työskentelee osakeyhtiössä tai muussa yhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 50 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Esimerkki 1 Raili työskentelee OY:ssä palkanlaskijana eikä näin ollen ole johtavassa asemassa. Hän kuitenkin omistaa yhtiön osakkeista 50 % ja hänet katsotaan tällä perusteella yrittäjäksi. Asiakasta pidetään yrittäjänä vain siinä tapauksessa, että hän tosiasiallisesti työskentelee yrityksessä. Pelkkä omistaminen tai samassa taloudessa yrityksen omistajan kanssa asuminen ei tee henkilöstä yrittäjää, jos hän todistettavasti ei työskentele yrityksessä. Asiakasta ei voida pitää yrittäjänä esimerkiksi silloin, kun hän omistaa 100 % osakeyhtiöstä, mutta esittää selvityksen siitä, että kyseessä on ns. pöytälaatikkoyritys, jolla ei ole minkäänlaista toimintaa. 18
19 Toisaalta asiakas, jolla itsellään ei ole lainkaan omistusosuutta yrityksestä, mutta joka työskentelee siinä, katsotaan yrittäjäksi, jos hänen perheenjäsenellään on yrityksessä edellä kerrottu omistusosuuteen perustuva määräämisvalta. Johtavassa asemassa osakeyhtiössä ovat ainakin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Kommandiittiyhtiössä määräysvaltaa käyttää vastuunalainen yhtiömies ja avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet yhdessä. Esimerkki 2 Liisa työskentelee OY:ssä talousjohtajana. Liisa omistaa 49 % yhtiön osakkeista ja on yrityksen hallituksen varajäsen. Liisa ei osallistu säännöllisesti yrityksen hallituksen kokouksiin. Liisaa ei pidetä yrittäjänä. Esimerkki 3 Tuomas työskentelee OY:ssä, jonka osakkeista hän omistaa 15 %. Tuomas on OY:n toimitusjohtaja. Tuomas on yrittäjä, koska hän on työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla johtavassa asemassa, jolloin yrittäjyyden määritelmä täyttyy 15 prosentin omistusosuudella. Perheenjäsenet yrittäjinä Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso sekä samassa taloudessa asuva lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi. Aviopuolisoon rinnastetaan myös avopuoliso sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävä henkilö. Jos lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi muuttaa eri talouteen, ei häntä enää pidetä tässä tarkoitettuna perheenjäsenenä. Aviopuolisoita, jotka välien rikkoontumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei pidetä puolisoina. Avopuolisoita, jotka ovat muuttaneet eri osoitteisiin, ei pidetä puolisoina, jolleivät he itse ilmoita avoliiton jatkuvan. Lue lisää siitä, keitä työttömyysturvalakia sovellettaessa on pidettävä puolisoina kappaleesta Puoliso (linkki ohjeen kohtaan 5.3.1) Yrittäjä, omaa työtä tekevä vai palkansaaja Aina ei ole selvää, pidetäänkö asiakasta palkansaajana vai yrittäjänä tai omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla tekevänä. Perinteisen yritystoiminnan ja palkkatyön välillä on harmaa alue, jolla työskentelevät voivat olla joko itsenäisiä yrittäjiä tai ammatin harjoittajia taikka vaihtoehtoisesti palkansaajia. Omaa työtä tekevän henkilön erottaminen palkansaajasta ja yrittäjästä on tärkeää, koska pelkästään oma yritystoimintaan rinnastettava työ ei kerrytä yrittäjän tai palkansaajan työssäoloehtoa. Lisäksi yritystoiminnassa tai omassa työssä saadun tulon sovittelussa soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva enimmäistyöaika ja edellytys työajan valvomisesta koskevat vain palkansaajaa, eivät yrittäjää ja omaa työtä tekeviä. Jos asiakkaalla on YEL-tai MYEL-vakuutus, ei tulkintaongelmaa ole, vaan asiakas on yrittäjä. Muussa tapauksessa pitää selvittää, tekeekö asiakas ansiotyötä olematta työ-, virka- tai toimisuhteessa. Arvioitaessa, onko kyseessä työsopimussuhteinen työ, huomiota kiinnitetään ensinnäkin siihen, onko työnantajalla direktio-oikeus eli mahdollisuus työntekijän johtoon ja valvontaan. Direktio-oikeuden puuttumisesta voi olla osoituksena esimerkiksi se, ettei kiinteästä työajasta ole sovittu. Palkansaajiksi katsotaan esimerkiksi ravintola-alalla toimivat ekstraajat sekä taksirengit. Tällöin työnantajalla katsotaan olevan direktio-oikeus. Ekstraajat tekevät työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisina tämän toimipaikassa 19
20 edeltä käsin laadittujen työvuorolistojen perusteella. Myös taksinkuljettajien kohdalla työnantajan valvontamahdollisuus on yleensä selvä. Merkitystä on myös palkan ennakonpidätyksen ja sivukulujen maksamisella. Työnantajan hoitamaa ennakonpidätystä ja varsinkin palkan sivukulujen maksamista voidaan yleensä pitää osoituksena palkkatyöstä. Asiakkaan oleminen ennakkoperintärekisterissä tai alv-velvollisten rekisterissä ovat merkkejä mahdollisesta yritystoiminnan harjoittamisesta. Sitä, että henkilö käyttää omia tai itse vuokraamiaan työvälineitä, voidaan kokonaisharkinnassa pitää viittauksena siihen, että henkilö on yrittäjä. Näin on etenkin silloin, kun kyse on arvokkaista työvälineistä. Yksistään tällä perusteella rajanvetoa ei kuitenkaan voida tehdä, koska tietyillä aloilla on tavallista, että työsuhteisetkin työntekijät käyttävät omia kalliitakin työvälineitään. Taiteilijoiden, kääntäjien ja toimittajien kohdalla on usein kyse siitä, että asiakas myy oman, itsenäi sesti valmistamansa suoritteen olematta työsuorituksen aikana mitenkään työnantajan työnjohdollisen määräysvallan alaisena. Kun toiminnassa yleensä vielä käytetään omia työvälineitä, edellä mainittu jen henkilöiden on yksittäistapauksissa usein katsottu olevan yritystoimintaa harjoittavia tai siihen rinnastettavalla tavalla omassa työssä työskenteleviä. Yrittäjänä tai omassa työssään työllistyneen henkilön työvoimapoliittiset edellytykset saada työttö-myysetuutta ovat muuttuneet Yritystoiminnassa tai omassa työssään työllistyneen katsotaan työllistyvän ko. toiminnassa yritys-toiminnan aloittamisesta sen kokonaan lopettamiseen saakka. Toiminnan keskeyttämisellä ei ole merkitystä työttömyysturvaetuuden kannalta. Epäselvissä tilanteissa ratkaisu siitä, onko kysymyksessä oma työ vai palkansaajana tehty työ vai yrittäjyys, on tehtävä kokonaisharkinnan perusteella. Huomiota tulee kiinnittää muun muassa työsopimuslain mukaiseen työnantajaasemaan ja työn johto- ja valvontavaltaan. On kuitenkin huomattava, että tietyt työt ovat sellaisia etteivät ne edellytä päivittäistä työn johto- ja valvontavallan käyttämistä ja tämän työsuhteen tunnusmerkin täyttymiseksi riittää mahdollisuus tosiasialliseen työn johtamiseen ja valvontaan. Työsopimuslain mukaan työsuhteen olemassa oloa ei estä sekään, että työ tehdään työtekijän kotona ja hänen työvälineillään (kotityöntekijä). Palkan ennakonpidätystä, otettuja työntekijän lakisääteisiä vakuutuksia ja palkan sivukulujen maksamista voidaan pitää osoituksina työsuhteesta ja palkkatyöstä, mutta ne eivät yksin ratkaise asiaa. Se, että henkilö on verottajan ennakkoperintä- tai alvrekisterissä, viittaa puolestaan yritystoimintaan. Jos työnsuorittaja kantaa itse yrittäjänriskin (maksaako asiakas vaiko ei ), solmii tilaajan kanssa erillisiä toimeksiantosopimuksia omaan lukuunsa, hallitsee tai omistaa itse työvälineet ja/tai työtilat (vaikka ei ole kotityöntekijä), järjestää työnsä ja työaikansa itsenäisesti tai päättää työn tilaajalta perimästään vastikkeesta itsenäisesti (hinnoittelu), puhuvat ko. seikat sen puolesta, että työnsuorittaja ei ole palkansaaja, vaan pikemminkin yrittäjä tai omaa työtä yritystoimintaan rinnastettavalla tekevä. Näitä kriteerejä voidaan käyttää kokonaisharkintaa tehtäessä. TE- toimisto harkitsee, täyttääkö henkilö työttömyysturvalain 2 luvun 5 9 :ssä mainitut työvoimapoliittiset edellytykset. Mikäli taas on kyse yrittäjänä tai omassa työssään yritystoimintaan rinnastettavalla tavalla työllistyneen henkilön työttömyysetuuden sovittelusta tai myyntivoiton jaksottamisesta, harkinnan tekee Kela. 20
Työmarkkinatuki 22.04.2016
Työmarkkinatuki 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Työmarkkinatuki... 2 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.4
LisätiedotYrittäjän työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä
Yrittäjän työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Työttömyysturvalaki (1290/2002) Työ- ja elinkeinoministeriön ohje TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa (TEM/2390/03.01.04/2017)
LisätiedotYRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,
LisätiedotTyöttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa
Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa Kuinka lakia luetaan seminaari 31.10.2018 Tampere Juristi Eeva Vartio Kela Esityksen sisältö Kenelle maksetaan työttömyysetuutta? Kuka päättää työttömyysturvasta?
LisätiedotLaki. työttömyysturvalain muuttamisesta
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja
LisätiedotPeruspäiväraha 08.02.2016
Peruspäiväraha 08.02.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Peruspäiväraha... 2 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.3.1
Lisätiedot1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto
Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)
Lisätiedotkumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 2 4 ja 10 luvun 2 :n 4 momentti,
Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 1001/2012 1001/2012 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan
LisätiedotTyömarkkinatuki
Työmarkkinatuki 30.09.2015 Sisällysluettelo Työmarkkinatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan
LisätiedotOsuuskunnat ja ansioturva
Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän
LisätiedotTyömarkkinatuki
Työmarkkinatuki 05.01.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Työmarkkinatuki... 2 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.4
LisätiedotTyömarkkinatuki
Työmarkkinatuki 05.07.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Etuuden osat... 1 1.3.1 Työmarkkinatuki... 1 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.4
LisätiedotYRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OTTY ry 7.6.2017 TAUSTAA Suomessa 26 palkansaajakassaa ja kaksi vuonna 1995 perustettua yrittäjäkassaa työttömyyskassojen määrä vähentynyt 42lla vuoden 1992 jälkeen työttömyyskassojen
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1001/2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan
LisätiedotTyöttömyysturvan muutokset 2017
Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 154/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain. muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 154/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain
LisätiedotYRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan
LisätiedotPalkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.
JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan
LisätiedotYRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi
LisätiedotTyöllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko
Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on
LisätiedotVoit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti.
Kela Hakemus Työttömyysturva Peruspäiväraha/työmarkkinatuki TT 1 Voit tehdä tämän hakemuksen myös verkossa ja lähettää sen liitteet Kelaan asiointipalvelussa Viestit-toiminnolla, /asiointi Lisätietoja
LisätiedotTyöttömyysturva. Esko Salo
Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet
LisätiedotMuutosturvainfo PIONR
Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 918/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 918/2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan
LisätiedotFinlex 918/2012. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012. Eduskunnan päätöksen mukaisesti
Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 918/2012 918/2012 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan
LisätiedotTyöttömyysturva. yrittäjyys/laskutuspalveluosuuskunnat
Työttömyysturva yrittäjyys/laskutuspalveluosuuskunnat 1 Yritystoiminta/oma työ Yrittäjän eläkelain 3 :n mukaan yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa. Koska laskutuspalveluosuuskunnan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 2 luvun 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että yrityksessä työllistynyt
LisätiedotTyömarkkinatuki
Työmarkkinatuki 12.02.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Etuuden osat... 1 1.3.1 Työmarkkinatuki... 1 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.4
LisätiedotTiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä
Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-
LisätiedotTyömarkkinatuki
Työmarkkinatuki 22.06.2015 Sisällysluettelo Työmarkkinatuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Työmarkkinatuki - Lapsikorotus - Korotusosa - Kulukorvaus - Korotettu kulukorvaus - Ulkomaan
LisätiedotLaki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 3, 4 :n 4 momentti ja 12 :n 2 momentti, sellaisina
LisätiedotLaki. työttömyysturvalain muuttamisesta
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun
LisätiedotLiikkuvuusavustus
Liikkuvuusavustus 30.12.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Liikkuvuusavustus... 1 1.2 Oikeus liikkuvuusavustukseen... 1 1.3 Liikkuvuusavustuksen määrä ja kesto... 3 1.4 Työttömyysturvalain poikkeava
LisätiedotAloittavan yrittäjän palvelut. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman
Aloittavan yrittäjän palvelut Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman Palvelut Aloittavat yrittäjät yritysneuvonta starttiraha koulutus työkokeilu (työtön työnhakija) Työnantajat työpaikkailmoitukset
LisätiedotTYÖTTÖMÄNÄ ALOITETTU YRITYSOIMINTA. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa
TYÖTTÖMÄNÄ ALOITETTU YRITYSOIMINTA Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 4 kk ajan ei vielä tutkita pää- tai sivutoimisuutta Kun aloittaa
LisätiedotInfotilaisuus välityömarkkinatoimijoille
Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille Muutoksia 2018 työttömyysturva, liikkuvuusavustus, aktiivimalli Helena Koskela Alkava yritystoiminta ja työllistyminen omassa työssä Työttömyysturvalaki 2 luku,
LisätiedotAjankohtaiset muutokset TEpalveluissa
Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen
LisätiedotPeruspäiväraha 18.02.2014
Peruspäiväraha 18.02.2014 Sisällysluettelo Peruspäiväraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Peruspäiväraha - Lapsikorotus - Korotusosa - Kolmen vuoden työhistorian perusteella - Pitkän
LisätiedotTyö- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.09.2015 Dnro OKV/2201/1/2014 1/5 ASIA Neuvonta työttömyysetuutta koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee 29.12.2014 oikeuskanslerille osoittamassaan kantelussa työ- ja elinkeinotoimiston
LisätiedotTyövoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus
Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta
LisätiedotTyösuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa
Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi
LisätiedotMYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012
MYEL-vakuutetut keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista. Asiakkaina
Lisätiedot15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry
Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Työmarkkinatuki On taloudellinen tuki, jolla tuetaan työttömän työnhakijan sijoittumista työmarkkinoille. On tarkoitettu työttömälle, joka: tulee ensi kertaa työmarkkinoille
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotKevytyrittäjän sosiaaliturva
Kevytyrittäjän sosiaaliturva 2018 1 Sisältö Kevytyrittäjän sosiaaliturva... 3 Kevytyrittäjän status yrittäjä vai palkansaaja?... 4 Työttömyysturva työttömyysturva ja sivutoiminen yrittäjyys... 5 Sairauspäiväraha
LisätiedotTyöttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä
LisätiedotKelan maksama työttömyysturva
Kelan maksama työttömyysturva Anneli Leppänen 1 Työttömyysturva Työtön työnhakija 17 64-vuotias TE-toimisto Työttömyyskassa ansiopäiväraha vuorottelukorvaus Kelan toimisto peruspäiväraha työmarkkinatuki
LisätiedotHE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista
HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat
LisätiedotTyönhakijan työttömyysturva
Selkoesite Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömyysturva Tämä esite kertoo, mitä palveluja ja tukia työtön saa. Esite kertoo myös, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työttömällä työnhakijalla
LisätiedotHE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa
HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä
LisätiedotTyöttömyysturvan muutokset. Jenni Korkeaoja , Tampere
Työttömyysturvan muutokset Jenni Korkeaoja 21.10.2017, Tampere Työttömyys tänään Työttömyyden trendi laskussa koko Suomessa Suomi pääsemässä kiinni maailmantalouden ja Euroopan talouden kasvuun 202 000
LisätiedotValitse joko 3b tai 3c. Ks. ohje. b) Yritystoiminta lopetettu. Kyllä, pvm: / / Ei
MYYNTIVOITTOLASKELMA (Yritystoiminnan taloudellinen tilanne yrittäjyyden lopettamishetkellä) Toimita tämä lomake täytettynä ensimmäisen päivärahahakemuksesi mukana omaan työttömyyskassaasi tai Kelan toimistoon
LisätiedotLiikkuvuusavustus
Liikkuvuusavustus 16.01.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Liikkuvuusavustus... 1 1.2 Oikeus liikkuvuusavustukseen... 1 1.3 Liikkuvuusavustuksen määrä ja kesto... 4 1.4 Liikkuvuusavustuksen rajoitukset...
LisätiedotLaki työttömyysturvan aktiivimallista
Laki työttömyysturvan aktiivimallista voimaan 1.1.2018 työttömän on 65 päivän tarkastelujakson aikana täytettävä aktiivisuusedellytys tarkastelujakso on 65 työttömyysetuuden maksupäivää eli noin kolme
LisätiedotLaki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.
LisätiedotI OSA YHTEISET SÄÄNNÖKSET
Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20021290. Vastuunrajoitus ja tulosteen käyttö Edilexin käyttöehtojen
LisätiedotAlkusanat. Helsingissä
MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää
Lisätiedotkevytyrittäjän työttömyysturvaopas
2018 kevytyrittäjän työttömyysturvaopas Kun olet työtön tai työskentelet osa-aikaisesti, voit hakea työttömyysetuutta toimeentulosi tueksi. Etuuden maksamisen edellytykset ja rajoitukset riippuvat siitä,
LisätiedotTyönhakijan työttömyysturva
- - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin
LisätiedotTyöttömyysetuushakemuksen täyttöohje
Sivu 1/9 Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut työ-ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi. Näin täytät sähköisen työttömyysetuushakemuksen
LisätiedotPÄIVÄRAHAN HAKIJALLE
PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut
LisätiedotEtuustärppi. Toimeentulotuki. Katja Heikkilä Suunnittelija Toimeentulotukiryhmä
Etuustärppi Toimeentulotuki Katja Heikkilä Suunnittelija Toimeentulotukiryhmä Vankien toimeentulotuki Hakeminen Liitteet: vankilan maksukortin tiliote tai tilikortti, vankilan ansiokortti, siviilitiliotteet
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotHE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
HE 222/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sovitellun
LisätiedotVUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa
VUOROTTELUKORVAUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä
LisätiedotTyönhakijan työttömyysturva
- - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin
Lisätiedotkumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 8 10, 12 18, 18 a ja 19 21, 8 luvun 4 a, 6 ja 7 sekä 10 luvun 2 :n 5 momentti,
Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 288/2012 288/2012 Annettu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain
LisätiedotTyöttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella.
1 of 62 21/03/2011 14:19 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2002» 30.12.2002/1290 30.12.2002/1290 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Työttömyysturvalaki
LisätiedotYRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi
Lisätiedot2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.
Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit
LisätiedotInfotilaisuus Koskela Helena
Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen
LisätiedotKevytyrittäjän sosiaaliturva
Kevytyrittäjän sosiaaliturva 2019 1 Sisältö Kevytyrittäjän sosiaaliturva... 3 Kevytyrittäjän status yrittäjä vai palkansaaja?... 4 Työttömyysturva työttömyysturva ja sivutoiminen yrittäjyys... 5 Työttömyyskassat
LisätiedotTyönhakijan työttömyysturva
- - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin
LisätiedotKevytyrittäjän sosiaaliturva
Kevytyrittäjän sosiaaliturva 2017 1 Sisältö Kevytyrittäjän sosiaaliturva... 3 Kevytyrittäjän status yrittäjä vai palkansaaja?... 4 Työttömyysturva työttömyysturva ja sivutoiminen yrittäjyys... 5 Sairauspäiväraha
LisätiedotPeruspäiväraha
Peruspäiväraha 03.05.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Etuuden osat... 1 1.3.1 Peruspäiväraha... 1 1.3.2 Lapsikorotus... 1 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.3.1
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely
EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien
LisätiedotHallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM
LisätiedotTyö- ja elinkeinotoimiston menettely työttömyysturva-asian selvittämisessä
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 30.08.2018 Dnro OKV/1729/1/2017 1/6 ASIA Työ- ja elinkeinotoimiston menettely työttömyysturva-asian selvittämisessä KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.9.2017 osoittamassaan kirjoituksessa
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o työttömyysturvalain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1188 1193 SISÄLLYS N:o Sivu 1188 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta... 5665 1189 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta
LisätiedotLakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014
Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden
LisätiedotMUUTOSTURVA 5.4.2012 1
MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään
LisätiedotSuomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki
Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana
LisätiedotVälityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015
Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 148/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 148/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, toimeentulotuesta annetun lain 11 :n muuttamisesta sekä asumistukilain
LisätiedotEnnakkoverolippumiehet
Ennakkoverolippumiehet Pääsäännön yhteenveto 1. Infra-alalla ei tule käyttää ennakkoverolippumiehiä konekuskeina. 2. Jos otat tai olet ottanut henkilön ajamaan yrityksesi omistamaa työkonetta (esim. kaivukone,
LisätiedotHE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että
LisätiedotTyöttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotTyövoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Työvoimakoulutuksen aloitus
Työvoimakoulutus 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Työvoimakoulutuksen aloitus Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksesta riippuen mahdollisesti tutkinnon/osatutkinnon suorittaminen Ammatillinen
LisätiedotKoulutuspäiväraha 01.04.2010
Koulutuspäiväraha 01.04.2010 Sisällysluettelo Koulutuspäiväraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Koulutuspäiväraha - Korotusosa - Oikeus ja edellytykset - Työvoimapoliittiset edellytykset
LisätiedotTyöttömyysturva 2018 Aktiivimalli ja sen vaikutukset asiakastyöhön
Työttömyysturva 2018 Aktiivimalli ja sen vaikutukset asiakastyöhön Aktiivimalli Aktiivimalli Tavoitteena lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työttömyyden
LisätiedotTyöttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotAmmatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla
Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa
LisätiedotTyöterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri
Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1
RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja
LisätiedotTyöttömyysajan tuet LYHYESTI JA SELKEÄSTI
Työttömyysajan tuet LYHYESTI JA SELKEÄSTI Sisällys Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Työtulot työttömyysaikana 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän
Lisätiedot1) Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai https://asiointi.mol.
ANSIOPÄIVÄRAHAN HAKUOHJE Tietoa yrittäjille 2015 1. Yhteydenotto työ- ja elinkeinotoimistoon (TE toimisto) Jos lopetat yritystoimintasi, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa
LisätiedotAnsiosidonnainen työttömyyspäiväraha
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan
LisätiedotTyöttömyysturvakoulutus. Jenni Korkeaoja
Työttömyysturvakoulutus Jenni Korkeaoja 19.10.2019 Sisältö Työttömyysturva ja palvelut muutoksessa Lakimuutokset 2019 Maksuperusteinen sovittelu Opiskelu ja työttömyys Aktiivimalli Yrittäjän perheenjäsenen
Lisätiedot