Koulutuspäiväraha

Transkriptio

1 Koulutuspäiväraha

2 Sisällysluettelo Koulutuspäiväraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Koulutuspäiväraha - Korotusosa - Oikeus ja edellytykset - Työvoimapoliittiset edellytykset - Työtön työnhakija - Muu kuin työsuhteessa tehty palkaton työ - Yritystoiminta - Erityiset edellytykset - Työttömyysedellytys - Työhistoriaedellytys - Työhistorian selvittäminen - Työsuhderekisteriotteet - Koulutusta koskevat edellytykset - Opiskelu ulkomailla - Oppilaitoksen vaihtuminen kesken opintojen - Opinnoissa edistyminen - Rajoitukset - Omavastuuaika - Enimmäismaksuaika - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Hakuaika - Käsittelypaikka - Käsittelypaikka (sisältö) - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Lisäselvitykset koulutuspäivärahassa - Määrä - Koulutuspäiväraha - Lapsikorotus - Korotusosa - Määräytymisperusteet - Tulot ja vähennykset - Palkkatulot 2

3 - Elinkeinotoiminnan tulot - Maatalouden tulot - Metsätalouden tulot - Osinkotulot - Korkotulot - Vuokratulot - Sosiaalietuudet - Ratkaiseminen - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Työvoimapoliittiset lausunnot ja tiedotteet - Lausunnon piiriin kuuluvat asiat - Lausunnon voimassaolo - Lausuntoihin liittyviä erityistilanteita - Tiedotteet - Lisäselvitykset - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Päätöksensaajat - Ilmoitusvelvollisuus - Tarkistaminen - Liikamaksu - Seuranta - Tarkistettavat asiat -luettelot - Seurantaluettelot 3

4 Dokumentit Koulutuspäiväraha Koulutuspäiväraha Etuusohje Etuusohje Koulutuspäiväraha etuutena poistuu voimaan tulevan lainmuutoksen myötä Koulutuspäiväraha etuutena poistuu voimaan tulevan lainmuutoksen myötä. Työnhakijan omaehtoinen opiskelu on alkaen työllistymistä edistävä palvelu, jonka ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hakijalla työttömänä ollessaan olisi oikeus alkaen omaehtoisen opiskelun ajalta maksetaan työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Koulutuspäivärahaa ei makseta tai sen jälkeiseltä ajalta, ja koulutuspäivärahalla opiskelunsa aloittaneiden koulutuspäiväraha muutetaan työttömyysetuudeksi eli työttömyyspäivärahaksi tai työmarkkinatueksi alkaen. Työllistymistä edistävistä palveluista ja niiden ajalta maksettavista etuuksista kerrotaan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen ohjeissa. Siirtymäsäännökset Koulutuspäiväraha-niminen etuus poistuu alkaen. Koulutuspäivärahalla opiskelunsa aloittaneiden koulutuspäiväraha muutetaan työttömyysetuudeksi alkaen. Koulutuspäivärahaa ei siten voida maksaa tai sen jälkeiseltä ajalta, vaan, jos henkilö on lain voimaan tullessa omaehtoisessa opiskelussa koulutuspäivärahalla, hänelle maksetaan uusien säännösten mukaan työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea ja sen jälkeiseltä opiskeluajalta. Koulutuspäivärahalla opiskelunsa aloittaneet voivat alkaen saada työttömyysturvalain mukaisia korotusosia tai muutosturvalisää. Koulutuspäivärahan ajalta ei ole voitu maksaa työllistymisohjelmalisää. Lainmuutoksen myötä työllistymisohjelmalisä muuttuu muutosturvalisäksi. Jos opiskelija on koulutuksen aloittaessaan kuulunut muutosturvan piiriin ja hänellä on voimassa oleva työllistymisohjelma, voidaan hänelle alkaen maksaa koulutuksen ajalta muutosturvalisää, mikäli työllistymisohjelmalisän 185 päivän enimmäisaika ei ole täyttynyt. Muutosturvalisän ja työllistymisohjelmalisän yhteenlaskettu enimmäisaika on 200 päivää. Jollei henkilöllä ole oikeutta muutosturvalisään, aletaan hänelle maksaa alkaen peruspäivärahan korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta, jos hän on täyttänyt työssäoloehdon. Korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta voidaan maksaa enintään 200 päivältä työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikana. 4

5 Korotusosaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta voidaan maksaa sekä palkansaajalle että yrittäjälle. Jos henkilölle on maksettu muutosturvalisää tai työllistymisohjelmalisää enimmäisaika, peruspäivärahan korotusosaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei ole oikeutta saman päivärahakauden enimmäisajan kuluessa. Jollei työssäoloehdon täyttäneellä opiskelijalla ole oikeutta muutosturvalisään tai korotusosaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta, voidaan hänelle alkaen entiseen tapaan maksaa opiskelun ajalta peruspäivärahan korotusosaa pitkän työuran päätyttyä, jos 20 vuoden työhistoriaa ja työsuhteen päättymistä koskevat edellytykset täyttyvät. Koska työsuhde on päättynyt ennen , on pitkän työuran päätyttyä maksettavan korotusosan enimmäisaika 150 päivää alkaen omaehtoisen koulutuksen ajalta pitkän työuran perusteella maksettavat korotusosa päivät luetaan korotusosan enimmäisaikaan. Koulutuspäivärahalla opiskelunsa aloittaneella ei ole oikeutta peruspäivärahan uuteen kolmen vuoden työhistorian perusteella maksettavaan korotusosaan, koska tätä korotusosaa koskevaa sääntelyä sovelletaan ainoastaan henkilöön, jonka päivärahakauden enimmäisaika alkaa tai sen jälkeen. Jos koulutuspäivärahalla opiskelunsa aloittanut henkilö ei ole täyttänyt työssäoloehtoa, maksetaan hänelle työmarkkinatukea alkaen. Työmarkkinatukeen voidaan alkaen maksaa koulutuksen ajalta korotusosaa, mikäli korotusosan muut edellytykset täyttyvät. Työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta henkilölle, joka aloittaessaan työllistymistä edistävän palvelun on saanut työmarkkinatukea enintään 500 päivältä tai enintään 180 päivältä sen jälkeen, kun hänen oikeutensa työttömyyspäivärahan on päättynyt 500 päivän enimmäisajan täyttymisen vuoksi. Ratkaisevaa on siten se, onko 500 päivän tai 180 päivän raja täyttynyt silloin, kun henkilö on aloittanut omaehtoisen opiskelun. Työmarkkinatuen korotusosaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Koulutuspäivärahalla aloitettua omaehtoista opiskelua voidaan tukea työttömyysetuudella yhteensä enintään 500 päivältä. Koulutuspäivärahaan ja työttömyyspäivärahaan oikeuttavien korvauspäivien yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 565 päivää. Jos henkilö on aloittanut opiskelun koulutuspäivärahalla ennen ja ennen kuin hän on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 65 päivältä, voidaan koulutuspäivärahaa ja työttömyyspäivärahaa maksaa yhteensä enintään 500 päivältä lisättynä ennen koulutuksen alkua maksettujen työttömyyspäivien määrällä. Koulutuspäivärahalla opiskelunsa aloittaneet tulevat oikeutetuiksi ylläpitokorvaukseen alkaen. Omaehtoisen opiskelun ajalta maksetaan alkaen ylläpitokorvausta 9 euroa päivässä tai korotettua ylläpitokorvausta 18 euroa päivässä. Ylläpitokorvausta maksetaan opiskelun ajalta viideltä päivältä viikossa, myös muilta kuin osallistumispäiviltä. Opiskelijalle ei makseta ylläpitokorvausta koulutuksen lomajaksoilta, jollei opiskelija lomajakson aikana osallistu koulutukseen kuuluvaan työssä oppimiseen tai harjoitteluun. Ylläpitokorvaus evätään vain nimenomaisilta lomajaksoilta, jolloin opiskelu ei ole mahdollista. Ylläpitokorvausta sen sijaan maksetaan esim. yliopistojen opetuksettomilta jaksoilta. Lisätietoa korotusosista, muutosturvalisästä ja ylläpitokorvauksista löydät peruspäivärahan ja työmarkkinatuen etuusohjeista. Hyvä hallinto

6 Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite 6

7 Koulutuspäivärahan tavoitteena on turvata työttömän työnhakijan toimeentulo sinä aikana, jona hän opiskelee omaehtoisessa, ammatillisia valmiuksia edistävässä koulutuksessa. Etuuden osat Etuuden osat Perusetuutena maksettavaan koulutuspäivärahaan voidaan liittää lapsikorotus sekä työsuhteen päättymisen perusteella maksettava korotusosa. Koulutuspäiväraha Koulutuspäiväraha Koulutuspäiväraha on Kelan työttömänä työnhakijana ammatilliset opinnot aloittaneelle henkilölle maksama koulutusaikainen työttömyysetuus. Korotusosa Korotusosa Työssäoloajan laskeminen Vuonna 2007 tai sen jälkeen tehty työ Ennen vuotta 2007 tehty työ Työhön rinnastettava aika Peruspäivärahana maksettava koulutuspäiväraha voidaan maksaa korotettuna korotusosalla. Korotusosan saamisen edellytyksenä on, että henkilö: on menettänyt työnsä työsopimuslain 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 :ssä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä; ja on ennen työn menettämistä hankkinut vähintään 20 vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa tai siihen rinnastettavaa aikaa; ja on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Selvitä työsuhteen päättymisen syy hakijan toimittaman selvityksen perusteella. Selvitä 7

8 eläkevakuutettu työhistoria hakijan toimittaman työsuhderekisteriotteen perusteella. Työmarkkinatukena maksettavaan koulutuspäivärahaan tai yrittäjän työssäoloehdon perusteella maksettavaan koulutuspäivärahaan ei makseta korotusosaa. Korotusosaa koskevaa säännöstä sovelletaan henkilöön, jonka työsuhde on päättynyt vuonna 2005 tai sen jälkeen. Korotusosaan ei kuitenkaan ole oikeutta henkilöllä, jolle on myönnetty erorahaa sellaisen työsuhteen perusteella, joka on päättynyt viiden vuoden aikana laskettuna taaksepäin sen työsuhteen päättymisestä, jonka perusteella työttömyysetuutta haetaan. Työssäoloajan laskeminen Korotusosan edellytyksenä oleva työssäolo lasketaan joko työssäoloaikojen tai työntekijän eläkelain 3 :ssä tarkoitettujen työeläkelakien mukaisten ansioiden perusteella. Laskutapa riippuu siitä, koska työ on tehty. Ennen vuotta 2007 tehty työ Työ luetaan työssäoloedellytykseen Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen antaman työsuhderekisteriotteen työssäoloaikojen perusteella. Vuonna 2007 tai sen jälkeen tehty työ Työssäoloaika selvitetään Eläketurvakeskuksen todistuksella ilmoitettujen kalenterivuosikoh-taisten ansioiden perusteella. Vuoden 2009 ansiot jaetaan luvulla 458 (vuoden 2007 ansioissa jakajana luku 423 ja vuoden 2008 ansioissa 432). Saatu osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kokonaistyössäoloajan pituus saadaan laskemalla eri kalenterivuosien osamäärät yhteen (esim. työssäolokuukausia eri kalenterivuosilta yhteensä 120 = 10 vuotta). Esimerkki 1 Henkilön työeläkelakien alaiset ansiot ovat olleet: Vuonna euroa : 423 = 59,10 12 kk Vuonna euroa : 423 = 9,25 9 kk Vuonna euroa : 458 = 4,36 4 kk Alaspäin pyöristetyt osamäärät ovat yhtensä 25 kuukautta, joten kokonaistyössäoloaika on kaksi vuotta ja 1 kuukautta. 8

9 Työhön rinnastettava aika Työssäoloaikaan voidaan lukea enintään 1/4 työssäoloon rinnastettavaa aikaa. Tällaista aikaa on aika, jona henkilö on: saanut vanhempainpäivärahaa tai erityishoitorahaa; ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla; suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta; tai ollut työkyvytön saaden työntekijän eläkelain 3 :ssä mainittujen lakien perusteella eläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaeläkettä. Esimerkki 2 Rinnastettavana aikana otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet. Kalenterikuukautta, jolta henkilö on saanut esim. vanhempainrahaa vain osalta aikaa, ei voida rinnastaa työssäoloaikaan. Henkilölle on maksettu vanhempainrahaa ajalla Hänen työssäoloaikaansa voidaan lukea rinnasteisena aikana täydet vanhempainrahakalenterikuukaudet, ts. helmi-kesäkuu. Tammi- ja heinäkuuta ei vajaina kalenterikuukausina voida rinnastaa työssäoloaikaan. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Saadakseen oikeuden koulutuspäivärahaan työnhakijan on täytettävä samanaikaisesti sekä työttömyysetuuden työvoimapoliittiset että muut edellytykset. Työvoimapoliittiset edellytykset Työvoimapoliittiset edellytykset Koulutuspäivärahan saajan on koulutuksen aloittaessaan oltava työtön työnhakija työ- ja elinkeinotoimistossa. Koulutuspäivärahan saaminen tai sen jälkeen alkaneen koulutuksen ajalta edellyttää lisäksi, että koulutus sisältyy työnhakusuunnitelmaan tai työllistymisohjelmaan. Työvoimaviranomainen harkitsee koulutuksen tarkoituksenmukaisuuden, kun se yhdessä työnhakijan kanssa laatii tälle työnhakusuunnitelman tai työllistymisohjelman. TTL 2 luvun työvoimapoliittisista säännöksistä koulutuspäivärahaan sovelletaan ainoastaan 2, 4 ja 5 :ää. Koulutuspäivärahaa ei siten voida maksaa ajalta, jona henkilö 9

10 on päätoiminen yrittäjä tai työskentelee palkatta sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana. Muut 2 luvun työvoimapoliittiset esteet, kuten esim. korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite ei estä koulutuspäivärahan maksamista. TTL 8 luvun työvoimapoliittisia säännöksiä ei sovelleta koulutuspäivärahaan miltään osin. Työtön työnhakija Työtön työnhakija Koulutuspäivärahaan on oikeus kokoaikatyötä vailla olevalla ja sitä hakevalla henkilöllä, joka on työmarkkinoiden käytettävissä ja jolle ei voida tarjota työtä tai koulutusta. Osatyökyvyttömyyseläkettä saava työnhakija on kuitenkin oikeutettu koulutuspäivärahaan, vaikkei hakisikaan kokoaikatyötä. Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa ja joka ei työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään myös kokoaikaisesti lomautettua ja soviteltuun koulutuspäivärahaan oikeutettua henkilöä sekä henkilöä, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat kokonaan keskeytyneet lomautukseen rinnastettavasta syystä. Lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi. Lisäksi lomautukseen rinnastettavana syynä pidetään työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä työsopimuksen ehdon takia tai virasta pidättämisen tai muun sitä vastaavan työnantajan yksipuolisen toimen vuoksi. Lomautukseen ei kuitenkaan rinnasteta tilannetta, jossa virasta pidättäminen johtuu virkasuhteessa olevan kieltäytymisestä hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista tai terveydentilatietojensa antamisesta. Työnhakijana pidetään henkilöä, joka on rekisteröitynyt työnhakijaksi työhallinnon tietojärjestelmään, pitänyt työnhakunsa voimassa työ- ja elinkeinotoimiston edellyttämällä tavalla ja ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle tarvittavat yhteystiedot. Muu kuin työsuhteessa tehty palkaton työ Muu kuin työsuhteessa tehty palkaton työ Työnhakijalla on oikeus koulutuspäivärahaan ajalta, jona hän osallistuu: 10

11 palkatta tavanomaiseen yleishyödylliseen vapaaehtoistyöhön; palkatta tavanomaiseen talkootyöhön; tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettuun kuntouttavaan työtoimintaan. Jos palkaton työskentely tapahtuu yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana, oikeutta koulutuspäivärahaan ei kuitenkaan ole. Yritystoiminta Yritystoiminta Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuudesta säädetään TTL 2 luvun 4 :ssä. Yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuudesta riippuu, onko henkilöllä oikeutta koulutuspäivärahaan vai ei. Yritystoiminnan päätoimisuuden ratkaisee työvoimaviranomainen. Henkilöllä ei ole oikeutta koulutuspäivärahaan ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Yrityksenä pidetään myös maatalousyritystä. Yritystoimintaa vastaavalla omalla työllä tarkoitetaan ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota ei yleensä harjoiteta TTL 1 luvun 6 :n tarkoittamassa yrittäjäasemassa, mutta jota ei toisaalta tehdä työsuhteessakaan. Tällaisia omaa työtä tekeviä ovat usein esim. kielenkääntäjät ja tulkit. Henkilön, joka aloittaa TTL 1 luvun 6 :ssä tarkoitetun yritystoiminnan tai sitä vastaavan oman työn, katsotaan työllistyvän siinä päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Yritystoiminta katsotaan aloitetuksi varsinaisen tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan alkaessa, ellei toiminnan voida erityisestä syystä katsota alkaneen jo tätä aikaisemmin. Aloitettu yritystoiminta tai siihen rinnastettava oma työ katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilön työssäolon tai muun vastaavan seikan perus-teella toiminnan työllistävyys voidaan katsoa niin vähäiseksi, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Sivutoiminen yritystoiminta ei estä koulutuspäivärahan saamista, mutta siitä saatu tulo sovitellaan TTL 4 luvun 1 :n 4:n kohdan mukaisesti. Yritystoiminnan päättyminen ja keskeytyminen Päätoimisessa yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään työllistynyt henkilö on oikeutettu koulutuspäivärahaan vasta, kun yritystoiminta on kokonaisuudessaan päättynyt tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Keskeytystapauksissa edellytetään, että yrityksen koko tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on keskeytetty. 11

12 Yritystoiminta katsotaan aina päättyneeksi silloin, kun yritys on asetettu konkurssiin, yritystoimintaa harjoittaneen henkilön työkyky on olennaisesti alentunut tai kun on muuten ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa. Päätoimisena alkaneen yritystoiminnan voidaan katsoa muuttuneen sivutoimiseksi, jos henkilö on yritystoimintansa ohessa ollut vähintään 10 kuukautta yritystoimintaan liittymättömässä kokoaikaisessa palkkatyössä tai muuten voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Yritystoiminnan lopettamista tai keskeyttämistä ei edellytetä, jos kyse on satunnaisesta työllistymisestä yritystoiminnassa. Satunnaisena työllistymisenä pidetään tilannetta, jossa yrittäjän perheenjäsen, jolla ei ole määräysvaltaa yrityksessä, on työllistynyt yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan. Tällöin oikeus työttömyysturvaan syntyy siitä huolimatta, että yritystoiminta esim. puolison harjoittamana edelleen jatkuu. Lopettamista tai keskeyttämistä ei edellytetä myöskään silloin, kun on kyse luonnonolosuhteista johtuvasta kausiluonteisesta yritystoiminnasta (esim. marjanviljelijä) tai palkansaajaan rinnastettavasta yrittäjästä. Erityiset edellytykset Erityiset edellytykset Jos koulutus on alkanut ennen , koulutuspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että henkilö koulutuksen aloittaessaan: on saanut välittömästi edeltäneen 12 kuukauden aikana työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 65 työttömyyspäivältä; sekä on ollut työssä vähintään 10 vuoden ajan. Jos koulutus sisältyy henkilölle työ- ja elinkeinotoimistossa laadittuun työllistymisohjelmaan, koulutusta edeltävää työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saamista ei edellytetä lainkaan. Henkilön tulee kuitenkin olla työttömänä työnhakijana ainakin yhden päivän ennen koulutuksen alkamista. Jos koulutus on alkanut tai sen jälkeen, koulutuspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että hakija on koulutuksen aloittaessaan työskennellyt yhteensä vähintään 10 vuoden ajan. Koulutuspäivärahan saaminen ei tällöin edellytä työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saamista vähintään 65 päivältä koulutuksen alkamista edeltäneen 12 kuukauden aikana. Henkilön on kuitenkin oltava työtön koulutuksen aloittaessaan, eli hänen on oltava työttömänä vähintään yksi päivä. Lisäksi koulutuksen tulee sisältyä henkilölle laadittuun työnhakusuunnitelmaan tai työllistymisohjelmaan. Työttömyysedellytys

13 Työttömyysedellytys Jos koulutus on alkanut ennen , koulutuspäivärahan työttömyysedellytys täyttyy, kun henkilö on saanut peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 65 täyttä etuuspäivää vastaavalta ajalta. Sovitellut työttömyyspäiväraha- tai työmarkkinatukipäivät muunnetaan vastaamaan täysiä etuuspäiviä. Päivät, joilta henkilölle ei ole maksettu lainkaan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, eivät kerrytä 65 päivän aikaa. Työmarkkinatuen osalta 65 etuuspäivään luetaan vain työttömyyden perusteella maksetut työmarkkinatukipäivät. Työttömyyden perusteella maksetuiksi päiviksi katsotaan myös kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksetut työmarkkinatukipäivät. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajalta maksetut työmarkkinatukipäivät ei kerrytä 65 työttömyyspäivän aikaa. Jos koulutus on alkanut tai sen jälkeen, ei koulutuspäivärahan maksaminen edellytä työttämyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saamista. Työhistoriaedellytys Työhistoriaedellytys Koulutuspäivärahan edellyttämä 10 vuoden työssäoloaika lasketaan henkilön työssäoloaikojen tai työntekijän eläkelain 3 :ssä tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella. Jos henkilö on saanut opiskeluun aiemmin voimassa olleen pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain mukaista tukea, työhistoriaan luetaan tuen saamisen jälkeen tehty työ. Työ voidaan lukea 10 vuoden työhistoriaedellytykseen vain kerran. Uuteen koulutuskokonaisuuteen koulutuspäivärahaa voidaan maksaa vasta, kun henkilö on edellisen koulutuskokonaisuuden jälkeen täyttänyt työhistoriaedellytyksen uudelleen. Rinnasteinen aika Työhistoriaan voidaan lukea enintään ¼ työhön rinnastettavaa aikaa. Työhön rinnastettavana aikana otetaan huomioon aika, jona henkilölle on maksettu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa sellaiselta ajalta, jolta hän ei ole ansainnut työeläkettä. Sellaiset em. päivärahakaudet, joiden aikana eläketurva on karttunut, luetaan varsinaisena työssäoloaikana työhistoriaan kokonaisuudessaan. Työhön rinnastettavaa aikaa on myös hoitovapaa-aika, varusmies- tai siviilipalvelusaika sekä työkyvyttömyysaika, jolta henkilö on saanut työeläkelain tarkoittamaa eläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaeläkettä. Rinnastettavana aikana otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet. Kalenterikuukautta, jolta henkilö on saanut esim. vanhempainrahaa vain osalta aikaa, ei voida rinnastaa työssäoloaikaan. 13

14 Esimerkki Henkilölle on maksettu vanhempainrahaa ajalla Hänen työssäoloaikaansa voidaan lukea rinnasteisena aikana täydet vanhempainrahakalenterikuukaudet, ts. helmi-kesäkuu. Tammi- ja heinäkuuta ei vajaina kalenterikuukausina voida rinnastaa työssäoloaikaan. Työhistorian selvittäminen Työhistorian selvittäminen Esimerkki 1 Ennen vuotta 2007 tehty työ luetaan työssäoloedellytykseen Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuutuksen antaman työsuhderekisteriotteen työssäoloaikojen perusteella. Rekisteriotteesta ilmenevät myös mahdolliset vapautukset vakuuttamisvelvollisuudesta sekä työeläkelisäpäivistä. Näitä aikoja ei lueta työhistoriaan. Jos rekisteritiedot ovat työnantajan virheen tai laiminlyönnin johdosta jääneet puutteellisiksi, voidaan hyväksyä muu luotettava selvitys työsuhteen olemassaolosta. Vuonna 2007 tai sen jälkeen tehty työ luetaan työssäoloaikaan eläketurvakeskuksen todistuksella ilmoitettujen kalenterivuosikohtaisten ansioiden perusteella. Ansioina otetaan huomioon TyEL 3 :n tarkoittamien työeläkelakien alaiset ansiot. Vuoden 2009 ansiot jaetaan luvulla 458 (vuoden 2007 ansioissa jakajana luku 423 ja vuoden 2008 ansioissa 432). Saatu osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kokonaistyössäoloajan pituus saadaan laskemalla eri kalenterivuosien osamäärät yhteen (esim. työssäolokuukausia eri kalenterivuosilta yhteensä 120 = 10 vuotta). Henkilön työeläkelakien alaiset ansiot ovat olleet: Vuonna euroa : 423 = 59,10 12 kk Vuonna euroa : 423 = 9,25 9 kk Vuonna euroa : 458 = 4,36 4 kk Alaspäin pyöristetyt osamäärät ovat yhtensä 25 kuukautta, joten kokonaistyössäoloaika on kaksi vuotta ja 1 kuukautta. 14

15 Työsuhderekisteriotteet Työsuhderekisteriotteet Ennen vuotta 2007 tehty TEL:n, YEL:n tai MYEL:n piiriin kuuluva työ ilmenee rekisteriotteesta kalenteriaikoina. Vajaat kuukaudet lasketaan mukaan siten, että kuukauteen katsotaan sisältyvän 30 päivää. Esimerkki 1 Rekisteriotteen mukainen TEL-jakso on Täysiä kuukausia ko. ajanjaksolla on yhdeksän kappaletta ja ne luetaan henkilön työhistoriaan. Kahdelta vajaalta kuukaudelta (tammi- ja marraskuu) jääneet "irtopäivät" luetaan työhistoriaan, kun niiden lukumäärä yhdessä myöhemmistä työskentelyjaksoista mahdollisesti kertyvien irtopäivien kanssa on yhteensä 30. LEL-aloilla ansiot ilmoitetaan työsuhderekisteriin kalenterikuukausittain. Jos ansiot vuodessa ylittävät vuosittaisen rajatulon (linkki rajatulotaulukko), ne oikeuttavat eläkkeeseen. Työhistoriaa laskettaessa TEL-vakuutuksen piiriin kuulumisen alarajan katsotaan vastaavan yhden kuukauden työssäoloaikaa. Karttumisaika kuukausina saadaan, kun kalenterivuonna ansaittujen LEL-ansioiden määrä jaetaan kunkin kalenterivuoden TEL-rajamäärällä. Huomioon otetaan vain täydet kalenterikuukaudet. Esimerkki 2 LEL-ansioiden määrä vuonna 2002 on ollut 2 308,75 euroa. Vuoden 2002 TEL-alaraja on ollut 219 euroa ,75 : 219 = 10,54. Työhistoriaan luetaan 10 kuukautta. Kalenterivuotta, jona henkilö on ansainnut TaEL:n piirissä eläkkeeseen oikeuttavan vähimmäismäärän, pidetään kokonaisuudessaan työsuhteeseen rinnastettavana ja se lasketaan työssäolovuodeksi. Esimerkki 3 Hakijan TaEL ansiot vuonna 2003 ovat olleet euroa. TaEL vähimmäismäärä vuonna 2003 on ollut 707,45 euroa. Koska TaEL-ansiot ylittävät TaEL:n vähimmäismäärän, työhistoriaan voidaan lukea 12 kuukautta. Koulutusta koskevat edellytykset Koulutusta koskevat edellytykset Koulutuspäivärahaan oikeuttavaa ammatillisia valmiuksia edistävää koulutusta on julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa järjestettävä yhdenjaksoinen, vähintään 20 15

16 opintoviikon laajuinen koulutus, joka johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon tai opistoasteen tutkintoon. Koulutus voi olla myös yleissivistävää, jos sellaisen koulutuksen puute katsotaan esteeksi työllistymiselle. Koulutuksen päätoimisuudesta on voimassa, mitä opintotukilaissa (65/1994) ja -asetuksessa (260/1994) säädetään. Oppilaitos arvioi, onko opiskelu päätoimista ja ammatillisia valmiuksia edistävää ja antaa tästä sekä koulutuksen hyväksymisestä ja koulutuksen aloittamisesta todistuksen opiskelijalle. Opiskelijan puolestaan tulee toimittaa saamansa todistus työvoimatoimistolle ja koulutuspäivärahahakemuksen litteenä Kelalle. Opiskelu ulkomailla Opiskelu ulkomailla Koska koulutuspäivärahalla opiskelun tulee tapahtua suomalaisen julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa, koulutuspäivärahaa ei voida maksaa ulkomaisessa oppilaitoksessa opiskelun ajalta. Jos suomalaisen julkisen valvonnan alaisen oppilaitoksen opetusohjelmaan kuuluu opiskelu ulkomailla, voidaan koulutuspäivärahaa kuitenkin maksaa tällaisen ns. opiskelijavaihdon ajalta edellyttäen, että opiskelija muutoin täyttää etuuden saamisedellytykset (mm. Suomessa asuminen). Oppilaitoksen vaihtuminen kesken opintojen Oppilaitoksen vaihtuminen kesken opintojen Koulutuspäivärahaan oikeuttavan koulutuksen tulee olla yhdenjaksoista. Joissakin tapauksissa opiskelijalla on perusteltu syy vaihtaa oppilaitosta esim. siksi, että oppilaitos lakkauttaa tietyn opintolinjan. Oppilaitosta voi joutua vaihtamaan myös esim. asuinpaikkakunnan muuttumisen vuoksi. Jos opiskelija tällaisessa tilanteessa vaihtaa uuteen oppilaitokseen, jossa ilman aiheetonta viivytystä jatkaa kesken jääneitä opintojaan, koulutusta voidaan pitää yhdenjaksoisena ja koulutuspäivärahan maksamista jatkaa. Opiskelijan on esitettävä selvitys koulutuspäivärahaan oikeuttavien opintojen jatkumisesta uudessa oppilaitoksessa. Jos uusiin opintoihin sisältyy myös muuta kuin edellisessä oppilaitoksessa aloitettuja opintoja, oppilaitokselta on syytä pyytää uusi todistus siitä, että koulutus täyttää edelleen koulutuspäivärahajärjestelmässä sille asetetut edellytykset. Opinnoissa edistyminen

17 Opinnoissa edistyminen Koulutuspäivärahan maksaminen edellyttää, että opiskelija osallistuu opintoihin säännöllisesti ja edistyy niissä. Päätöksen siitä, edistyykö opiskelija opinnoissaan riittävästi, tekee Kela. Korkeakouluopiskelijan katsotaan edistyneen opinnoissaan riittävästi, kun opinnot ovat edistyneet opintotukilautakunnan vahvistamien opintotukikriteerien edellyttämällä tavalla. Jos Kela saa tietoonsa, etteivät korkeakouluopiskelijan opinnot mahdollisesti edisty riittävällä tavalla, se voi pyytää opintotukilautakunnalta lausunnon opiskelijan edistymisestä. Lausunto on annettava kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Selvitettäessä muun kuin korkeakouluopiskelijan opintojen edistymistä Kela voi tarvittaessa pyytää asiasta selvitystä oppilaitokselta. Oikeus koulutuspäivärahaan tulee evätä, jos opinnot eivät opintotukilautakunnan lausunnon tai muun selvityksen mukaan ole edenneet niiltä edellytetyllä tavalla. Rajoitukset Rajoitukset Yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö Opintotuki Koulutuspäivärahaan ei ole oikeutta yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta. Tällaisen kokoaikatyön ajalta koulutuspäivärahaa ei makseta lainkaan. Muilta ajoilta koulutuspäiväraha maksetaan täysimääräisenä. Enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö ei estä koulutuspäivärahan maksamista, mutta työstä saatu tulo sovitellaan TTL 4 luvun mukaisesti. Koulutuspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä, joka saa opintotukea joko koulutuspäivärahan perusteena oleviin opintoihin tai muihin päätoimisiin opintoihin. Ratkaisevaa on opintotuen tosiasiallinen saaminen, ei mahdollinen oikeus opintotukeen. Koska työ- ja elinkeinotoimisto ei anna koulutuspäivärahakaudella ilmoitusta yli kahden viikon kokoaikatyöstä, eikä päätoimisesta opiskelusta, Kelan tulee näissä tapauksissa evätä itsenäisesti henkilön oikeus koulutuspäivärahaan kokoaikatyön tai opiskelun ajalta. Opintojen keskeyttäminen 17

18 Opiskelija menettää oikeutensa koulutuspäivärahaan myös silloin, kun hän keskeyttää koulutuksen. Koulutus katsotaan keskeytyneeksi, jos opiskelija on poissa ilman hyväksyttävää syytä opintosuunnitelman mukaisesta koulutuksesta tai hän muuten laiminlyö opiskelun siten, ettei hän ilmeisesti pysty suoriutumaan opinnoistaan hyväksyttävästi tai jos hän muuten olennaisesti laiminlyö opintojaan. Sekä opiskelijan että oppilaitoksen on ilmoitettava Kelalle opintojen keskeytymisestä. Jos Kela saa muuta kautta tietoonsa, että opiskelijalla on paljon poissaoloja, Kela voi pyytää oppilaitokselta selvitystä poissaolojen määrästä ja siitä, kykeneekö opiskelija poissaoloista huolimatta selviytymään opinnoistaan suunnitellusti. Jos koulutus katsotaan joko oppilaitoksen antaman tai muun selvityksen perusteella keskeytyneeksi, oikeus koulutuspäivärahaan tulee evätä. Koulutuspäiväraha maksetaan keskeytysajankohtaan saakka. Jos koulutuksesta poissaololle on hyväksyttävä syy, koulutuksen ei katsota keskeytyneen. Koulutuspäivärahan maksamista voidaan tällöin jatkaa, kun opiskelu alkaa uudelleen poissaolon jälkeen. Hyväksyttävä syynä koulutuksesta poissaololle voi olla esim. sairaus; raskaus; tai työssäolo. Opiskelijan on esitettävä hyväksyttävästä syystä luotettava selvitys. Hyväksyttävälle poissaoloajalle ei ole määritelty enimmäisaikaa. Jos hyväksyttävästä syystä johtuva poissaolo on kuitenkin niin pitkä, ettei opiskelijalla ole enää opiskeluoikeuden menetyksen tai muun vastaavan syyn takia oikeutta jatkaa opintojaan poissaolon jälkeen, opinnot on katsottava keskeytyneiksi ja oikeus koulutuspäivärahaan evättävä. Omavastuuaika Omavastuuaika Koulutuspäivärahaan ei pääsääntöisesti määrätä omavastuuaikaa. Omavastuuaika kuitenkin otetaan, jos henkilö aloittaa työnhakusuunnitelmaan tai työllistymisohjelmaan sisältyvän koulutuksen niin pian työsuhteen päättymisen jälkeen, ettei hänen omavastuuaikansa työttömyysetuudessa ole täyttynyt. Koulutuspäivärahan omavastuuaikaan luetaan työttömyyspäivät ennen koulutuksen alkamista sekä koulutuksessa olopäiviä omavastuuajan täyttymiseen asti. Omavastuuaika voidaan ottaa myös kokonaisuudessaan koulutuksessa oloajalta. Koulutuspäivärahan omavastuuaikaan sovelletaan, mitä peruspäivärahan omavastuuajasta ja työmarkkinatuen omavastuuajasta on säädetty. Riippuen siitä, onko kyseessä peruspäivärahan vai työmarkkinatuen suuruisena maksettava koulutuspäiväraha, omavastuuaika on joko seitsemän tai viisi päivää enintään kahdeksan 18

19 peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Koulutuspäivärahan omavastuuaika otetaan kuitenkin vain koulutuksen alkaessa. Koulutuksen kestäessä omavastuuaikaa ei oteta missään tilanteessa. Esimerkki A:n työsuhde päättyy Hän ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi A:n työllistymisohjelmaan sisältyvä koulutus alkaa Koska omavastuuaikaa ei ennen koulutuksen alkamista ehditä ottaa A:n peruspäivärahasta, se otetaan koulutuspäivärahasta ajalla Ensimmäinen koulutuspäivärahan maksupäivä on Peruspäivärahan suuruisessa koulutuspäivärahassa omavastuuaika otetaan kerran koulutuspäivärahan enimmäismaksuaikaa 500 päivää kohti. Kun omavastuuaika on otettu koulutuspäivärahassa, sitä ei oteta uudelleen henkilön jatkaessa koulutuksen päätyttyä peruspäivärahakauttaan. Jos henkilö jatkaa koulutuksen jälkeen työmarkkinatuella, omavastuuaika otetaan työmarkkinatuesta, jos sitä ei kyseisenä kalenterivuonna ole aikaisemmin otettu. Koska koulutuspäivärahaan ei sovelleta TTL 2 luvun 1, 3, 6 21 :ää eikä 8 lukua, voimassaoleva korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite ei estä omavastuuajan ottamista. Enimmäismaksuaika Enimmäismaksuaika Koulutuspäivärahaa maksetaan yhdenjaksoiseen koulutuskokonaisuuteen enintään 500 päivältä. Kalenteriviikossa koulutuspäivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä. Koulutuspäivärahaa maksetaan myös koulutuksen lomajaksoilta. Maksetut koulutuspäivärahapäivät luetaan työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäiskestoon. Koulutuspäivärahana ja työttömyyspäivärahana maksettujen korvauspäivien yhteenlaskettu enimmäismäärä voi olla enintään 565 päivää. Yhteenlasketun enimmäiskeston täyttyminen ei estä koulutuspäivärahan maksamista, mutta jäljellä olevat koulutuspäivärahapäivät maksetaan tällöin työmarkkinatuen tasoisina. Esimerkki 1 Henkilölle on maksettu peruspäivärahaa 499 päivältä ennen koulutuksen alkamista. Hänelle voidaan maksaa koulutuspäivärahaa peruspäivärahan tasoisena vielä 66 päivältä ( = 565). Tämän jälkeen koulutuspäiväraha voidaan maksaa työmarkkinatuen tasoisena 434 päivältä ( = 500). Jos opinnot jatkuvat vielä tämänkin jälkeen, opiskelija voi hakea opintotukea. 19

20 Esimerkki 2 Henkilölle on maksettu peruspäivärahaa 86 päivältä ja koulutuspäivärahaa peruspäivärahan tasoisena 314 päivältä. Koulutuksen päätyttyä henkilön työttömyys jatkuu. Koska peruspäivärahan tasoisena maksettu koulutuspäiväraha lasketaan peruspäivärahan 500 enimmäismaksuaikaan, hänelle voidaan maksaa peruspäivärahaa vielä 100 päivältä eli siihen saakka kunnes peruspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaika täyttyy ( = 500). Jos henkilö on aloittanut työllistymisohjelmaansa sisältyvän koulutuksen ennen kuin on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 65 työttömyyspäivältä, koulutuspäivärahaa ja työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä lisättynä ennen koulutusta maksettujen työttömyysetuuspäivien määrällä. Esimerkki 3 Henkilö on aloittanut työllistymisohjemaan sisältyvän koulutuksen saatuaan peruspäivärahaa 20 päivältä. Työttömyyspäivärahana ja koulutuspäivärahana maksettujen korvauspäivien yhteenlaskettu enimmäismäärä on enintään 520 päivää ( ). Työssäoloehdon täyttyminen opiskelun aikana ei jatka koulutuspäivärahan kestoa. Koulutusaikainen palkkatyö tai yritystoiminta voidaan kuitenkin lukea työssäoloehtoon koulutuksen päätyttyä. Koulutuspäivärahakausi pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Korotusosalla korotettua koulutuspäivärahaa ei lueta korotusosan 150 päivän enimmäismaksuaikaan. Korotettua koulutuspäivärahaa voidaan maksaa myös henkilölle, joka on saanut korotettua peruspäivärahaa 150 päivän enimmäisajalta. Koulutuspäivärahan saajalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahan lisäpäiviin, vaikka hän täyttäisi koulutuspäivärahakaudella lisäpäiviin edellytettävän iän ennen 500 työttömyyspäivärahapäivän täyttymistä. Oikeus lisäpäiviin voi kuitenkin syntyä koulutuksen päätyttyä, jos henkilö tuolloin täyttää lisäpäivien saamisen edellytykset. Hakeminen Hakeminen Koulutuspäivärahaa haetaan Kelan ja työttömyyskassojen yhteisellä lomakkeella TYJ 32 s. Hakemukseen on liitettävä: työhistoriatiedot sisältävä rekisteriote; ja oppilaitoksen todistus koulutukseen hyväksymisestä, koulutuksen aloittamisesta sekä siitä, että koulutus täyttää koulutuspäiväraha järjestelmän sille asettamat edellytykset. Opiskelija voi hakea Kelalta työmarkkinatuen suuruista kou-lutuspäivärahaa 20

21 työttömyyskassan maksaman koulutuspäivärahan jatkoksi. Työttömyyskassa lähettää tuolloin Kelan toimistoon todistuksen koulutuspäivärahan päättymisestä ja ilmoittaa mm. kuinka monelta päivältä se on maksanut koulutuspäivärahaa sekä koulutuspäivärahan viimeisimmän maksupäivän. Opiskelijan on jätettävä Kelaan koulutuspäivärahahakemus, mutta hakemuksen työhistoriaa koskevaa kohtaa ei tuolloin selvitetä. Myöskään työvoimapoliittista lausuntoa tai oppilaitoksen todistusta koulutuksesta ei tarvita. Hakija voi peruuttaa hakemuksensa, jos etuutta ei ole vielä ehditty maksaa. Peruttaminen voi tapahtua joko kirjallisesti tai suullisesti. Vireilletulo Vireilletulo (sisältö) Vireille tulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se on rekisteröitävä vastaanotetuksi saapumispäivänä (skannaus SAHA:an tai muutoin sovitulla tavalla). Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella käyttämällä Kelan 21

22 sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Katso käytössä ja tulossa olevat asiointipalvelut (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojan työvälineet > Verkkoasiointi Kelassa > Tulevat palvelut). Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava (esimerkiksi SAHA:n kommenttikenttään). Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireille tulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. 22

23 Asiakirjan siirto Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön (esim. SAHA:n työjonoon). Kuka voi hakea Kuka voi hakea (sisältö) Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. Henkilö itse Henkilö itse (sisältö)

24 Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. Edunvalvoja Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista 24

25 henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Etuushakemukseen on liitettävä jäljennös edunvalvojan määräyksestä. Voimassa oleva määräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys on kuvattuna SAHA:an ILM-kansiona (kuvauksena EDUNVALVOJA). Jollei määräystä ole toimitettu Kelaan, määräyksen sisältö tulee tarvittaessa selvittää maistraatista tai suoraan edunvalvojalta. Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Lue lisää edunvalvojasta. Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai kuvattu SAHA-järjestelmään, valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa maistraatista tai suoraan edunvalvontavaltuutetulta. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta. Valtuutettu Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää 25