Miksi meillä on YTHS?

Transkriptio

1 Tilannekatsaus AYY:n edustajiston jäsenille YTHS:n rahoituksen tilanteesta Miksi meillä on YTHS? Opiskelijaterveydenhuoltoon erikoistuminen Terveydenedistämistyö (yhteisöterveys) Ennaltaehkäisevää Tutkimukset ja työryhmät Opiskelijoiden mahdollisuus ohjailla ja seurata omaa terveydenhoitoaan 1

2 YTHS:n rahoitus vuonna 2013 Opiskelijat Kela Kunnat OKM 7,6 miljoona euroa 24,6 miljoonaa euroa 5,1 miljoonaa euroa 4,1 miljoonaa euroa 18,3 % 58,8 % 12,1 % 9,5 % YTHS:n toimintaa rahoitetaan opiskelijoiden itsensä maksamilla terveydenhoitomaksuilla ja käyntimaksuilla Kansaneläkelaitoksen (Kela) maksamalla korvauksella yliopistokaupunkien maksamalla yleisavustuksella Vuokrakuluihin säätiö saa vuokraavustusta valtion budjetin kautta opetus- ja kulttuuriministeriöltä Rahoitus toteutetaan vuosittain käyttöbudjetilla. YTHS:llä ei ole omia varoja lukuun ottamatta perustamispääomaa, joka on vain runsas euroa. Missä rahoituksesta säädetään? Kunnat Terveydenhuoltolain mukaan kunnilla on vastuu opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan kuitenkin kunnan suostumuksella siirtää myös toisen tahon (käytännössä YTHS:n) järjestettäväksi. Kunnat ja YTHS tekevät vuosittain sopimukset järjestämisvastuun siirrosta ja samalla sopivat, minkä verran kunta maksaa YTHS:lle avustusta. Vuonna 2013 avustus, jonka jokainen yliopistopaikkakunta maksoi jokaista opiskelijaa kohden YTHS:lle, oli 37,65 euroa. 2

3 Missä rahoituksesta säädetään? Kela Sairausvakuutuslain mukaan Kela voi korvata YTHS:lle sen suorittamasta perusterveydenhuollosta kohtuullisen korvauksen, kuitenkin korkeintaan 63 % YTHS:n kokonaisrahoituksesta. YTHS tekee Kelalle vuosittain hakemuksen ja Kela päättää hakemuksen pohjalta, minkä suuruisen korvauksen se maksaa. Päätös on puhtaasti Kelan eikä sisällä virallista neuvotteluelementtiä. Vuodelle 2014 Kelan ennakkopäätös opiskelijakohtaisesta korvauksesta on 193,35 euroa Missä rahoituksesta säädetään? Opiskelijat Yliopistolain mukaan ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua tarvittaessa opiskelijoiden perusterveydenhuollon toteuttamiseen. Ylioppilaskunnilla ja YTHS:llä on sopimus, että opiskelijat rahoittavat YTHS:n toimintaa ja että rahoitusosuus on % YTHS:n kokonaisrahoituksesta. Terveydenhoitomaksu on pakollinen ja samansuuruinen jokaiselle opiskelijalle ja lopullisesti sen suuruuden päättää aina YTHS:n valtuuskunta. Käyntimaksujen suuruudesta päättää YTHS:n hallitus. Terveydenhoitomaksu on tällä hetkellä 44 euroa, minkä lisäksi hammaslääkärikäynneistä veloitetaan käyntimaksu. Opiskelijoiden rahoitusosuus kerätään suhteella, jonka mukaan 75 % tulee terveydenhoitomaksuista ja 25 % käyntimaksuista. 3

4 Missä rahoituksesta säädetään? Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM on ainoa rahoittaja, joka ei millään tavalla perustu lainsäädäntöön. Kyseessä on vakiintunut käytäntö, joka on syntynyt siitä, ettei Kela ole korvannut YTHS:n tilakustannuksia (sairausvakuutuslaki kyllä sinänsä mahdollistaisi niidenkin korvaamisen). Viime vuosina OKM on korvannut täysimääräisesti YTHS:n tilakustannukset, mutta aiempina vuosina summa on ollut toisinaan vähäisempi. OKM-avustus on ainoa osa YTHS:n rahoituksesta, joka on kohdennettu suoraan tiettyyn kohteeseen. Mitä tapahtui kehysriihessä? Hallitus poisti OKM-avustuksen vuosien kehyksistä, mikä tarkoittaa, että kyseisinä vuosina asiaa ei budjetoitaisi. YTHS:ltä poistuu rahaa noin 4,1 miljoonaa euroa. (Summa todellisuudessa suurempi) Avustus poistettiin vuoden 2015 alusta lähtien. On mahdollista, että avustus jossain vaiheessa palautettaisiin mutta vähintään yhtä mahdollista on, että rahat poistuvat pysyvästi. 4

5 Seuraukset, loppusumma avustuksen verran pienempi Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä.. Kun yksi rahoittajataho poistuu, muiden suhteelliset rahoitusosuudet tietysti nousevat, vaikka niiden maksama reaalinen rahasumma ei muuttuisi mihinkään. Sairausvakuutuslaissa on yksiselitteisesti säädetty, että Kela-korvaus voi olla korkeintaan 63 % YTHS:n kokonaisrahoituksesta. OKM-avustuksen poistosta seuraa siis se, että samalla joudutaan vähentämään Kelarahoituksen määrää, jotta pysytään sairausvakuutuslain raameissa. 5

6 Tilanne näyttää siis tältä Arvio todellisesta rahoituksen vähennyksestä Taulukossa on siis poistettu OKM-rahoitus ja lisäksi vähennetty Kela-rahoitus sille tasolle, jonka sairausvakuutuslaki mahdollistaa. Tämä Kela-vähennys tuplaa sopeutustarpeen. Käytännössä YTHS:n rahoitus vähenee yli kahdeksalla miljoonalla eurolla eli viidenneksellä. Käytännössä YTHS:n rahoituksesta ei voi poistua viidennestä ilman, että palvelut heikkenisivät merkittävästi ja hoitotakuun aikarajat ylittyisivät. Tämä nostaa opiskelijoiden rahoitusosuuden yli 20 %:n eli YTHS:n ja ylioppilaskuntien sopimusta on tältä osin mahdollisesti muutettava. 6

7 Tilanne kehysriihen jälkeen Opiskelijoiden kannalta olennaiset etenemisvaihtoehdot liittyvät siis siihen, minkä verran ollaan valmiita maksamaan lisää ja minkä verran sopeuttamaan. Poistuva OKM-rahoitus ja vähenevä Kela-rahoitus voidaan käytännössä kattaa vain kolmella tavalla: Lisäämällä opiskelijoiden rahoitusta Lisäämällä kuntien rahoitusta Säästämällä ja sopeuttamalla toimintaa SYL:lta saatuja laskelmia YTHSrahoitusosuuden muutoksista 7

8 Tässä vaihtoehdossa jokainen opiskelija maksaisi YTHS:lle viisi euroa nykyistä enemmän -> yo-kunnan jäsenmaksu nousee viisi euroa, ja kunnat maksaisivat myös jokaisesta opiskelijasta viisi euroa enemmän. Budjetti olisi tällöin vajaat viisi miljoonaa alijäämäinen eli menoista pitäisi saada pois yli 10 %. Tässä vaihtoehdossa opiskelijat maksaisivat 10 euroa nykyistä enemmän. Myös kuntien opiskelijakohtainen avustus nousisi saman verran. Miinusta olisi tässä vaiheessa puolitoista miljoonaa euroa. 8

9 Miksi SYL pyysi yo-kunnilta lausuntoa? Kyse on nyt siitä, mihin kohtaan asettuu opiskelijoiden rahoituksen nostamisen ja palvelujen leikkaamisen tasapaino. Kuinka paljon terveydenhoitomaksua (ja samalla ylioppilaskunnan jäsenmaksua) voi nostaa ennen kuin mennään kipurajalle? Kun opiskelijoilta kerätään aiempaa enemmän rahaa, painotetaanko terveydenhoito- vai käyntimaksuja? Toisaalta, minkä verran toiminnasta voidaan säästää ennen kuin hoitotakuu ylitetään, opiskelijat käyvät tyytymättömiksi ja kipuraja tulee siellä vastaan? Mikäli Kelan tai kuntien osuudet jäävät yllä olevia taulukoita alhaisemmiksi, opiskelijoiden nostopaine ja/tai toiminnan leikkauspaine kasvavat. Lausuntokierros oli AYY:n lausunnon sisältö (1/3) AYY:n mukaan opiskelijoiden rahoitusosuutta voidaan tarvittaessa lisätä yli 10 euroa per opiskelija. Lienee ilmiselvää, että Aalto-yliopiston ylioppilaskunta toivoo, että rahoitusvajetta pyritään kuromaan kiinni ensisijaisesti yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. 9

10 AYY:n lausunnon sisältö (2/3) Aalto-yliopiston ylioppilaskunta näkee, että käynti- ja terveydenhoitomaksun suhde tulee säilyttää mahdollisimman lähellä nykyistä 75 % / 25 % suhdetta. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta kokee että käyntimaksujen osuutta ei voida ensisijaisesti nostaa vain suunterveydenhoidon käyntimaksuja korottamalla, vaan on harkittava käyntimaksupohjan laajentamista. AYY:n lausunnon sisältö (3/3) Aalto-yliopiston ylioppilaskunta näkee, että sopeutustoimet ovat välttämättömiä, mutta niitä voidaan tehdä vain vähäisissä määrin. Erityisesti Aalto-yliopistolle ja sen ylioppilaskunnalle on oleellista, ettei toimipisteiden määrästä lähdetä sopeuttamaan, sillä YTHS:n Otaniemen toimipiste on Aaltoyliopiston kampuskehityksen kannalta elintärkeä. 10

11 Mitä tapahtuu seuraavaksi? SYL ja YTHS neuvottelevat Kuntaliiton ja Kelan kanssa maksuosuuksien tarkastamisesta. Tässä kuntatalouden tilassa on todennäköistä, että kunnat eivät yksin tule kattamaan kahdeksan miljoonan vajetta eli tuplaamaan nykyistä rahoitusmääräänsä. SYL selvittää parhaillaan, onko OKM-leikkausta mahdollista pienentää tai edes jaksottaa, mikä sitten vähentäisi myös Kela-osuuden pienenemistä. 11