KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA (KTS)

Transkriptio

1 KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA (KTS) YLEISTÄ... 1 TULOJEN KEHITYS... 1 Toiminta-avustus ja omarahoitusosuus... 1 Hankerahoitus... 3 Jäsenmäärä... 3 Opiskelijahuippu-urheilu, yritysyhteistyö ja sijoitustoiminta... 5 KULUJEN KEHITYS... 6 Henkilöstökulut... 6 Toiminnan kulut... 7 MUITA TALOUTEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ... 8 OLL:N TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN... 9 Esitettävät toimenpiteet...10 YLEISTÄ Tämä dokumentti määrittää Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) talouden linjat vuosille Dokumentin tarkoituksena on helpottaa tulevien vuosien talouden suunnittelua ja antaa jäsenistölle mahdollisuus vaikuttaa liiton talouteen keskipitkällä aikavälillä. Samalla voidaan varautua liiton talouteen kohdistuviin riskeihin. Vuoden 2015 alussa OLL:lta Olympiakomitealle siirretty opiskelijahuippu-urheilu (myöhemmin OHU) on vaikuttanut aiemmin suuresti sekä liiton tuloihin että menoihin. Tämän dokumentin taulukoissa sen vaikutus on menneiltä vuosilta poistettu, ellei toisin mainita. TULOJEN KEHITYS OLL:n tulopohja koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) veikkausvoittovaroista jakamasta liikuntajärjestöjen toiminta-avustuksesta, OKM:n liikunnallisen elämäntavan edistämisen hankkeiden hankerahoituksesta ja OLL:n omarahoitusosuudesta joka koostuu jäsenmaksuista, sijoitustoiminnan tuotoista, yritysyhteistyöstä sekä OLL:n sektoreiden omista tuotoista, jotka suurimmaksi osaksi ovat osallistumismaksuja sektoreiden järjestämiin koulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Toiminta-avustus ja omarahoitusosuus Veikkausvoittovarat jakautuvat eduskunnan säätämän jakosuhdelain mukaisesti taiteelle (38,5 %), liikunnalle (25 %), tieteelle (17,5 %), nuorisotyölle (9 %) sekä ministeriön vapaaseen harkintaan jäävään osuuteen (10 %). Veikkausvoittovarojen jakosuhdelakia ei tämän hetkisen tiedon perusteella olla muuttamassa, mutta OKM on uudistamassa liikuntajärjestöjen toiminta-avustusten 1 / 11

2 jakamisperusteita, eikä uudistuksen vaikutusta OLL:n toiminta-avustukseen vielä tiedetä. Valtionapu perustuu järjestön toiminnan laatuun ja laajuuteen omassa kohderyhmässään. Avustukseen voi tulla muutoksia myös, mikäli OKM tekee sisäisiä muutoksia liikuntapolitiikan painopisteiden suhteen esimerkiksi siirtämällä niitä kilpaurheilun tai lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun suuntaan. OKM:n myöntämä toiminta-avustus on pysynyt pitkään samana, eikä sillä pystytä täysin kattamaan inflaation myötä kasvavia kuluja. Liiton rahoitus on liian riippuvainen toiminta-avustuksen määrästä, ja jo pienet muutokset aiheuttavat riskin liiton taloudelle. OLL:n omarahoitusosuus (2014: 22 %) on liian pieni toiminta-avustuksen kasvun mahdollistamiseksi. Toiminta-avustuksen kasvun sijaan on olemassa uhka, että avustuksen määrä laskee, koska OLL ei täytä 30 % omarahoitusosuuden vaatimusta. Jos liiton omarahoitusosuus saadaan suuremmaksi, myös mahdollisuudet suurempaan valtion toiminta-avustukseen ovat olemassa. Tässä taloussuunnitelmassa OLL:n toiminta-avustuksen määrän arvioidaan pysyvän samana seuraavien viiden vuoden aikana. Suurin osa liiton omarahoituksesta kertyy jäsenmaksuista. Mikäli jäsenistöstä useampi eroaa, sillä voi olla suoran taloudellisen merkityksen lisäksi suuri vaikutus toiminta-avustuksen määrään. Jäsenmäärän kuitenkin arvioidaan säilyvän seuraavien viiden vuoden ajan vähintään nykyisellä tasolla Taulukko 1. Omarahoitusosuuden kehitys ilman opiskelijahuippu-urheilun vaikutuksen poistamista. Parittomina vuosina universiadien osallistumismaksut ovat lisänneet omarahoitusosuutta merkittävästi. Muita heittelyn syitä ovat mm. joinain vuosina suoraan muille tahoille maksetut hankerahoitukset. 2 / 11

3 Hankerahoitus Tällä hetkellä liiton vakinaisista työntekijöistä yksi työskentelee puhtaasti hankerahoituksen turvin, joten jatkossakin liiton tulee löytää erillisrahoituksella olevia hankkeita, jotta toiminta saadaan pysymään nykyisellä tasolla. Hankerahoituksen varassa toimiminen ei ole pitkällä aikavälillä järkevää eikä turvattua, joten on tärkeää saada vakautettua liiton taloutta, jotta jatkossa hankerahoituksella työskentelee vain hanketyöntekijöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmaissut, että yhdellä järjestöllä voi olla käynnissä vain yksi hanke kerrallaan. Tähän taloussuunnitelmaan on arvioitu, että vuosina on käynnissä yksi OKM:n myöntämä hanke vuodessa. OLL:lla on tällä hetkellä hankerahoitushakemus Erasmus+-ohjelmassa. Tieto päätöksestä saadaan lokakuussa, ja sen toteutuessa vaikutukset huomioidaan liittokokoukselle tulevassa KTS:ssa. Työntekijöiden työmäärä on tällä hetkellä sen verran suuri, että muut uudet hankkeet vaatisivat uusien työntekijöiden palkkaamista. Lisähankerahoituksella voidaan laajentaa liiton toimintaa, ei turvata nykyisen toiminnan ylläpitämistä Taulukko 2. Hankerahoitus. Hankkeiden määrä on vaihdellut yhdestä (2014 ja 2015) runsaaseen kahteen ( ). Osassa hankkeista ( Lähtenyt liikkumaan ja 2013 Korkeakoululiikunnan barometri) taulukossa on vain osuus, jota OLL ei suoraan välittänyt yhteistyökumppaneille. Vuonna 2011 oli varsinaisen hankerahoituksen lisäksi myös työ- ja elinkeinoministeriöltä saatua Sportti työllistää -tukea euroa. Jäsenmäärä OLL:lla on tällä hetkellä noin jäsentä. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n eroaminen OLL:sta vuoden 2015 alussa on vaikuttanut OLL:n jäsenmäärään ja sen tulevaisuuden arviointiin. 3 / 11

4 Vuonna 2015 OLL:n jäseneksi eivät enää kuuluneet OYY, LTKY, ÅAS ja TaiYo (yhteensä n jäsentä). Jäsenmäärän lasku tarkoitti noin euron menetystä OLL:n tuloihin. Jäsenmäärän ennustaminen seuraavalle viidelle vuodelle on hyvin haasteellista. OLL:n tavoitteena on, että kaikki ylioppilas- ja opiskelijakunnat ovat OLL:n jäseniä vuonna Kuitenkin tässä taloussuunnitelmassa tuloennuste on laskettu vuoden 2015 jäsenmäärän tasosta. Muuten jäsenmäärien suhteen oletetaan, että edellisten vuosien tapaan ylioppilaskuntien jäsenmäärän lasku ja SAMOKin jäsenten jäsenmäärien kasvu pääosin tasapainottavat toisensa. OLL:lla on tällä hetkellä viisi yhteistoimintajäsentä: UniSport, Turun yliopiston yliopistoliikunta, Jyväskylän yliopiston yliopistoliikunta, Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Opiskelijoiden Liikuntaliiton yhteistoimintajäseneksi voivat liittyä monenlaiset yhdistykset ja yhteisöt, mutta pääsääntöisesti korkeakoulujen liikuntatoimet. Yhteistoimintajäsenyyden vuosimaksu on 500 euroa. Yhteistoimintajäsenyydellä OLL pystyy takaamaan, että liikuntatoimien verkoston ja sen edustajista muodostetun valiokunnan toiminta on osa OLL:n perustoimintaa ja rahoitusta. Laajentamalla yhteistoimintajäsenverkostoa OLL:n on mahdollista aavistuksen verran kasvattaa omarahoitusosuutta ja sitouttaa korkeakoulujen liikuntatoimet aktiivisemmin osaksi OLL:n toimintaa Taulukko 3. Jäsenmaksutuotot ilman yhteistoimintajäseniä ja jäsenmäärä Vuonna 2012 OLL:n jäsenmaksun suuruus nousi 0,30 eurosta nykyiseen 0,40 euroon. Vuoden 2015 alussa SYL erosi OLL:sta ja OYY, LTKY, ÅAS ja TaiYo olivat päättäneet jättää hakematta OLL:n jäsenyyttä. 4 / 11

5 Taulukko 4. Jäsenmaksutuotot indeksikorjattuna (2014 = 1) Taulukossa arvot ovat toteumia vuoteen 2014 asti, arvio vuonna 2015 sekä tämän suunnitelman ehdotusten mukaisia vuosina Ehdotukset sisältävät 0,10 euron jäsenmaksukorotuksen vuonna 2016 ja 0,05 euron korotukset vuosina 2018 ja Opiskelijahuippu-urheilu, yritysyhteistyö ja sijoitustoiminta Liittokokous 2012 antoi hallitukselle mandaatin neuvotella opiskelijahuippu-urheilun siirtämisestä Olympiakomitean alle. Päätöksessä todettiin, että mandaatti annetaan mahdollisista negatiivisista taloudellisista vaikutuksista huolimatta. Vuoden 2015 alussa OHU-vastuu siirtyi Olympiakomitealle, ja vuodesta 2016 alkaen OHU:n rahoitus ei enää sisälly OLL:n toimintaavustukseen. Toiminta-avustuksen vähennyksen arvioidaan olevan vuodessa. Arvio perustuu OHU-siirron yhteydessä käytyihin neuvotteluihin, joissa todettiin OHU:n kulujen olevan keskimäärin vuodessa. Yritysyhteistyön ja sijoitustoiminnan osalta nykyiset tulot muodostavat perustason (yritysyhteistyö 6000 / vuosi ja sijoitustoiminta 200 / vuosi). Huippu-urheilun siirtämisen jälkeen OLL:n potentiaali saada sponsoreita on pienentynyt merkittävästi, ja tuottoja onkin vaikeaa saada yritysyhteistyöstä. Vuosille yritysyhteistyön tuottoihin ei ole arvioitu merkittäviä summia sopimusten hankkimisen suuresta epävarmuudesta johtuen. Yritysyhteistyön saralla todennäköisimmät mahdollisuudet tuottojen kasvattamiseen ovat OLL:n tuottamien palveluiden tuotteistaminen ja myyminen (esimerkiksi liikuntatuutorointi) yritysmaailmaan, yhteistyöhankkeet tai valtakunnallisen OSM-kisojen yhteistyökumppanin saaminen. Työntekijöiden nykyisestä työmäärästä johtuen edellä mainittuja toimenpiteitä on vaikeaa toteuttaa ilman, että osaa nykyisestä toiminnasta karsitaan tai uutta työvoimaa palkataan. Valtakunnallisen OSM-kisasponsorin saaminen on yritysyhteistyön saralla todennäköisin vaihtoehto, mutta sen vaikutusta liiton talouteen on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. 5 / 11

6 KULUJEN KEHITYS OLL:n kulujen vaihtelu joka toinen vuosi riippui pitkään universiadivuosien aiheuttamista kuluista. Vuonna 2015 toteutunut OHU-siirto muutti tilanteen, ja jatkossa kulukehitykseen ei liity merkittävää vuosittaista vaihtelua. Henkilöstökulut Henkilöstökulujen suhteen suunnittelu perustuu nykyisen toiminnan jatkamiseen neljän henkilötyövuoden turvin. Jos jäsenistö tekee merkittäviä muutoksia toimintaan, sillä on luonnollisesti vaikutuksia henkilöstökulujen jakautumiseen ja määrään. Liitossa noudatetaan urheilujärjestöjä koskevaa työehtosopimusta, jonka mukaan palkat ovat nousseet noin 1 2,5 % vuodessa (pois lukien vuoden korotus ja vuoden ,4 % korotus). Lisäksi TES velvoitti liittoa siirtymään uuteen palkkausjärjestelmään vuonna 2013, minkä vuoksi OLL:n työntekijöiden palkkarakenne muuttui. Uudessa palkkarakenteessa palkka koostuu peruspalkasta, kokemusosuudesta, vastuuosuudesta ja taito-osuudesta. Henkilöstökulujen kehitykseen vaikuttavat merkittävästi mahdolliset yleissitovat sopimukset, joista seuraava astuisi voimaan vuoden 2017 tammikuussa sekä työntekijöiden mahdollinen vaihtuvuus Taulukko 5. Henkilöstökulut Vuonna 2011 henkilöstön perusmäärä vakiintui nykyiseen, mutta senkin jälkeen on käytetty ajoittaisia harjoittelijoita ja väliaikaisia työntekijöitä. 6 / 11

7 Taulukko 6. Henkilöstökulujen osuus kuluista Jatkossa osuuden odotetaan pysyvän n. 55 %:ssa. Toiminnan kulut Toiminnan kulujen kehitykseen vaikuttavat hyvin paljon jäsenistön asettamat tavoitteet liiton toiminnalle sekä erillisrahoituksella olevien hankkeiden luonne. Tämä kulukehityksen arvio perustuu nykytoiminnan jatkamiseen liikuntapolitiikan, koulutusten ja jäsenpalvelujen, liikuntatapahtumien, kansainvälisen toiminnan ja järjestötoiminnan alueilla. Tällä hetkellä OLL:lla on käynnissä yksi OKM:n rahoittama hanke, jonka oletetaan jatkuvan vuoteen 2017 asti. Tämän hankkeen tilalle tullaan suunnittelemaan vastaavan suuruisia hankkeita myös tulevaisuudessa. Lisäksi OLL on hakenut Erasmus+-avustusta EU:lta kolmivuotiselle hankkeelle, joka toteutuessaan vaikuttaa OLL:n tulo- ja kulurakenteeseen vuosina OSS-järjestöpalveluiden kuluissa on varauduttu Lapinrinne 2:ssa alkavaan julkisivuremonttiin normaalien kulujen lisäksi. Kuluarvio on alustava, mutta remontti on niin mittava, että kulujen kasvamiseen on varauduttava. Remontti alkaa vaikuttaa talouteen jo vuoden 2016 alusta. Julkisivuremontin kulujen on arvioitu olevan OLL:n osalta yhteensä noin euroa. Muulta osin OSS:n kulujen kasvun on arvioitu olevan noin 2 % vuodessa. 7 / 11

8 Taulukko 7. Toiminnan kulut Kuluista on vähennetty hankkeiden läpivirtauserät (ks. taulukko 2) Taulukko 8. Kulut yhteensä Kuten taulukosta 7, hankkeiden läpivirtauserät on poistettu. Taulukossa on mukana myös OSS-järjestöpalveluiden kulut, joita ei aikaisemmissa taulukoissa ole otettu huomioon. MUITA TALOUTEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ Muita aiemmin mainitsemattomia riskejä OLL:n taloudelle ovat yllättävät ja ennustamattomissa olevat kuluerät. Esimerkiksi Lapinrinne 2:n julkisivuremonttiin on tässä suunnitelmassa varauduttu, mutta jos hinta-arvio tuplaantuisi tai samalla jouduttaisiin tuottamaan lisäremontteja, olisi se riski liiton taloudelliselle vakaudelle. 8 / 11

9 OLL:N TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN OLL:n talous vaatii tasapainottavia toimia, jotta nykyistä toimintaa pystytään jatkamaan. Liiton talous on pysynyt hyvässä tasapainossa viimeisten viiden vuoden ajan, koska OKM on myöntänyt sille vähintään kahta hankeavustusta samaan aikaan. Enää OKM ei myönnä hankerahoitusta kuin yhteen hankkeeseen per järjestö vuotta kohden. Tämän lisäksi SYL:n ero OLL:sta vuoden 2015 alusta on pienentänyt jäsenmaksukertymää noin eurolla. Muutosten vaikutukset ovat näkyvissä jo vuoden 2015 taloudessa, ja liittokokous 2014 hyväksyi vuodelle 2015 lievästi alijäämäisen budjetin. Samassa yhteydessä OLL luopui kahdesta työhuoneesta talouden tasapainottamiseksi. Myös toiminnan kuluja on karsittu mahdollisuuksien mukaan (ks. taulukko 7). Kulujen karsimiseen liittyviä keinoja ei ole enää juurikaan jäljellä. Jos tasapainottavia toimia ei tehdä, OLL:n talous kehittyy vahvasti alijäämäiseksi seuraavien viiden vuoden aikana (taulukko 9). Tuotot Avustukset, OKM Yleisavustus Muut avustukset Omarahoitus Jäsenmaksutuotot Osallistumismaksut (liko,sektori) Yritysyhteistyötuotot Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Toiminnan kulut Toimiston kulut OSS-järjestöpalvelut / 11

10 Kulut yhteensä Tilikauden tulos Taulukko 9. Yhteenveto vuosista ilman tasapainottavia toimenpiteitä. Esitettävät toimenpiteet OLL:n hallitus esittää seuraavia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi: 2016: Jäsenmaksun korotus 0,10 (0,40 -> 0,50 ). 2017: Toisesta varapuheenjohtajasta luopuminen (säästö ) 2018: Jäsenmaksun korotus 0,05 (0,50 -> 0,55 ) 2019: : Jäsenmaksun korotus 0,05 (0,55 -> 0,60 ) Näiden toimenpiteiden lisäksi OLL hakee taloussuunnitelmaan kirjattua suurempaa yleisavustusta ja pyrkii kasvattamaan hankerahoituksen määrää. Tulopohjaa liitto pyrkii lisäksi kasvattamaan OSM-kisojen tuotteistamisella. Jos nämä toimenpiteet onnistuvat hyvin, voidaan tulevaisuuden jäsenmaksukorotuksista luopua tai pitää liiton toimistolla jatkossakin kolmihenkinen työvaliokunta. Ainoa mahdollinen leikkaus, jota hallitus ei esitä, on henkilöstövähennykset. Hallitus katsoo, että neljä henkilötyövuotta on minimi OLL:n nykyisten tehtävien hoitamiseen. Näillä toimenpiteillä liiton talous pysyy vuosittain jonkin verran ylijäämäisenä (taulukko 10). Tuotot Avustukset, OKM Yleisavustus Muut avustukset Omarahoitus Jäsenmaksutuotot Osallistumismaksut (liko,sektori) Yritysyhteistyötuotot Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Tuotot yhteensä Kulut 10 / 11

11 Henkilöstökulut Toiminnan kulut Toimiston kulut OSS-järjestöpalvelut Kulut yhteensä Tilikauden tulos Taulukko 10. Yhteenveto vuosista ehdotettujen toimenpiteiden toteutuessa. Taulukko on tehty reaalitalousarviomuodossa, joten se eroaa vuoden 2016 talousarvioesityksestä. Talousarvio on tehty OKM:ltä haettavien avustussummien mukaan. 11 / 11