Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Suomesta, Tanskasta, Virosta ja Ruotsista. Marko Stenroos & Anna Idström

Transkriptio

1 Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Suomesta, Tanskasta, Virosta ja Ruotsista Marko Stenroos & Anna Idström

2 Idea: -Kartoitetaan vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen parhaita käytäntöjä Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Virosta. - Tarkoituksena on vertailla paikallisesti tehtyjä ratkaisuja ja oppia toisten kokemuksista. - Ongelman ydin: vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä tukevia malleja kehitetään eri tahoilla, mutta hyväksi todettuja käytäntöjä ei levitetä tehokkaasti. --> erityisesti kolmannella sektorilla toteutetaan työllisyysprojekteja, mutta mallit jäävät kehittäjäorganisaation omaan käyttöön. Mikä toimii yhdessä paikassa, voi toimia toisessakin. Mikä toimii yhdessä paikassa, ei välttämättä toimi toisessa.

3 Asumispalvelusäätiö ASPA. - Vammaisten kokonaisvaltainen osallisuus yhteiskuntaan ei muodostu pelkästä itsenäisestä asumisesta. Tarvitaan myös työpaikkoja ja osallistumista työelämään. ESR-rahoitus. - Euroopan laajuinen kiinnostus vammaisten työvoimaresurssien hyödyntämiseen. Suunnitelma ja toteutus. - Workshopit - Kansainvälinen seminaari - Kirja suomeksi ja englanniksi Vammaisten kokonaisvaltainen osallisuus yhteiskuntaan edellyttää työpaikkoja.

4 Miksi vammaiset ihmiset eivät saa töitä? Osatyökykyisyys arveluttaa, yrittäjän luonnollinen ominaisuus on välttää riskejä ja tehdä varmin ratkaisu tuoton maksimoimiseksi. Asiatietoa puuttuu. Vammaisten palkkaamiseen ei ole totuttu. > Ennakkoasenteet tuottavat vastatuulen vammaisten työllistymiselle. Työnantajat käyttävät valtion tukemia työharjoittelijoita hyväksi. > Työharjoitteluiden ketjuuntuminen, ei uraa.

5 Ratkaisuja: Tanska Huset Venture Specialisterne Vestas Wind Systems Fredriksburgin McDonalds Ratkaisu nähdään kaupallisissa yhtiöissä. Vammaiset ovat perustaneet omia yrityksiä (Huset Venture yms). Yrityksissä on vammaisia tukevia projekteja (Vestas). Yritys palkkaa vammaisen saadakseen mainetta sosiaalisena vastuunkantajana (McDonalds).

6 Flex-job Tanska Tanskan uudistukset, vuoden 2003 järjestelmä: (1) Näkökulma siirtynyt työkyvyttömyydestä jäljellä olevan työkyvyn mittaamiseen. Työkyvyn arvioinnissa työkykyä heikentäviä lääketieteellisiä tekijöitä ei mainita. (2) Järjestelmää yksinkertaistettiin: yksi etuus. Ei osa- tai määräaikaisia eläkkeitä. (3) Ehtoja tiukennettiin: eläkkeeseen on oikeus vain, mikäli hakijalla ei ole työkykyä normaaliin työhön tai tuettuun työhön (flex-job). (4) Flex-job: työnantajalle maksetaan 50 tai 67 % palkkatukea. Työntekijä saa korvausta työtulon menetyksestä (esim. osa-aikatyö)

7 Flex-job Tanska Vuoden 2013 alussa Tanskan työkyvyttömyyseläkejärjestelmä ja flex-job uudistuvat: Alle 40-vuotiaat eivät pääasiassa saa työkyvyttömyyseläkettä. 1-5 vuotta kestävä resurssikartoitus tulee pakolliseksi. Tämän resurssikartoituksen aikana maksetaan samaa etuutta kuin ennen kartoitusta ja se tarkoittaa käytännössä kattavaa kuntoutus- ja kurssitustoimintaa. Psyykkisten sairauksien katsotaan olevan useimmiten parannettavissa. Flex-jobit muuttuvat määräaikaisiksi ja suunnataan nykyistä vähemmän työkykyisille. Nykyiset eläkkeensaajat pyritään saamaan paremmin osallistumaan työelämään. Tavoitteena tässä kaikessa on säästää noin 250 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä.

8 Yhteiskunnalliset yritykset Ratkaisuja: Tanska Huset Venture - Aarhusilaisten vammaisten perustama yritys. - Graafista suunnittelua, tietokonealan töitä, ITkursseja vanhuksille - Lähes sata työntekijää % työntekijöistä vammaisia. Specialisterne - Kaikilla työntekijöillä Aspergerin syndrooma. - Firma etsii virheitä tietokoneohjelmista. - Työntekijät tulevat toimeen keskenään, eikä heidän erikoisuutensa häiritse toisia.

9 Ratkaisuja: Tanska Vestas Dyslexia Project - Vestas Wind Systems - Lukihäiriöisten uran edistäminen. - IT-reppu, joka muuttaa tekstin koneellisesti puheeksi. - Lukihäiriöiset ovat voineet ottaa vastaan haasteellisempiakin töitä, jotka vaativat tekstintulkintakykyä.

10 Ratkaisuja: Tanska McDonalds Fredriksburg McDonands Fredriksburg on työllistänyt autistisen ja kehitysvammaisen nuorukaisen. Monimuotoinen työyhteisö kuuluu McDonaldsin organisaatiotason linjauksiin. Vammainen nuorukainen lisää työyhteisön viihtyvyyttä tuomalla uudenlaisen ihmisen joukkoon. Ravintolapäällikön opetus: Katso yksilöä pöydän toisella puolella ja näe hänen mahdollisuutensa ja se, kuinka hän voisi olla hyödyksi osana työyhteisöä.

11 Vammaisten työllistymispolitiikka alkutekijöissään. Neuvostoajan painolasti vaikuttaa vielä asenteisiin. Yrittäjyyskokeiluja ja onnistumisiakin. (Sakadak) Astangu. Estonian Agrenska. Saaremaa Educational Centre. Ratkaisuja: Viro

12 Ratkaisuja: Viro Astangu Astangu Vocational Rehabilitation Centre 130 opiskelijaa vuosittain. Puutyöt, leipurin työt, kodinhoito, käsityöt, IT-ala. Myös esiammatillista opetusta niille, jotka tarvitsevat harjoitusta esim. sosiaalisissa taidoissa. Moniammatillinen tiimi työllistymisen tukena. Opettaja, työllisyysasiantuntija, mahdollisesti myös fysioterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Opiskelijan kotipaikkakunnan viranomaiset tukiverkoston osana. Perhe ja ystävät tukiverkoston osana.

13 Ratkaisuja: Viro Estonian Agrenska Fondi Historiallinen kartano maaseudulla Tarton lähellä kunnostettu kehitysvammaisten nuorten ammatilliseen kuntoutukseen. Työharjoittelumahdollisuuksia ja työpajoja EU-rahoituksella. Vammaisten nuorten perheet toiminnan lähtökohtana.

14 Ratkaisuja: Viro Saaremaa Educational Centre Koulutusta vammaisille 1990-luvun alusta yhteisprojekti ˮHandicapped People Employed in Cooperativesˮ (HAPECO) Järjestömuotoista työllistämistä, koska sosiaaliset yritykset eivät ole mahdollisia Virossa. Opetus: ne projektin myötä perustetut työllistämisorganisaatiot, joille löytyi sopiva persoona johtajaksi, pärjäävät (vaatimattomasti) vielä projektin päätyttyä. Muut kuihtuivat pois. Johtajan henkilökohtaiset ominaisuudet ovat avain vammaisen työllistymiseen.

15

16 Ruotsin hallitus on päättänyt työmarkkinapolitiikan kaksi vammaispoliittista suuntalinjaa vuosille : Vammaisten työllisyysasteen täytyy nousta. Vammaisten työnhakijoiden ja vapaiden työpaikkojen yhdistämisen on tultava tehokkaammaksi.

17 Työvoimaviranomaisten kampanja Se kraften! See the potential! Työvoimatoimistot haastavat kaikki ruotsalaiset työnantajat kysymällä: Miten työpaikallanne suhtaudutaan vammaisiin? Mitä toimenpiteitä tehdään vammaisten työllistymisen hyväksi? Kampanja kannustaa työnantajia keskittymään vammaisten henkilöiden kykyihin, taitoihin ja mahdollisuuksiin eikä ainoastaan näkemään esteitä.

18 1. Rekrytointi/Rekrytera Kun haluat rekrytoida, olet luonnollisesti avoin myös haastattelemaan vammaiset työnhakijat. Huomioi enemmän osaamista ja persoonallisuutta kuin erilaisia esteitä. 2. Alkuesittely/Introducera Kun palkkaat, ottaa huomioon, että alkuaika työssä on erityisen tärkeää. 3. Tiedon levittäminen/sprid kunskap Tiedota työntekijöille, että työpaikallasi palkataan mielellään vammaisia työnhakijoita työtekijän pätevyys on tärkeintä. 4. Näkyminen/Synliggöra Työpaikkasi voi käyttää kampanjasymbolia Se kraften! työpaikan kotisivuilla, työpaikkailmoituksissa ja muussa materiaalissa

19

20 - Alkoi EU-projektina 2006/ kesti tuolloin 18 kuukautta - 17 henkilöä aloitti, 2 keskeytti, 2 siirtyi korkeampiin opintoihin. - Loput 13 saivat töitä yrityksissä, joihin menivät aluksi työharjoitteluun. - Kohderyhmänä pikemminkin fyysisesti vammaiset kuin esim. kehitysvammaiset. - Tammikuussa 2013 kaksitoista ihmistä kolmestatoista työllistyneestä ovat edelleen samassa firmassa. - Vuodesta 2010 lähtien projekti on vakinaistettu osaksi Tukholman kaupungin palveluita.

21 - OpenEyes avaa ainoastaan oven. On vammaisen asia tehdä työnsä niin hyvin, että pärjää. - Asiakassuhde aloitetaan etsimällä vammaiselle henkilölle sopiva työ, matching. Tällä minimoidaan erikoisjärjestelyjen määrä. - Vammainen menee töihin työharjoittelun kautta.

22 Ratkaisuja: Suomi Työmieli / SAMK Sisäänheitto työelämään! / Lihastautiliitto Lyhytkurssit mielenterveyskuntoutujille / MTKL Silta työhön / ASPA Työnantajien näkökulman korostaminen. Vammaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyö, yritysten yhteiskuntavastuu -ajattelu. Mielenterveyskuntoutujien tuentarpeen erityinen huomioiminen. Suomesta kirjaan ovat valikoituneet mallit, jotka työskentelevät kolmella tasolla työpaikoilla, työnhakijoiden kanssa sekä näiden välillä.

23 Ratkaisuja: Suomi Lyhytkurssit mielenterveyskuntoutujille Mielenterveyden keskusliitto Työhön paluun ennakkovalmisteluna itsetunnon kohotus ja omien vahvuuksien löytäminen. Ryhmämuotoista tukea oman elämän pohdintaan ja käytännön toimenpiteisiin kuten työhakemuksen tekemiseen. Suurimmat ongelmat liittyvät itsetuntoon.

24 Ratkaisuja: Suomi Sisäänheitto työelämään! Lihastautiliitto Yritysten ja vammaisjärjestöjen yhteistyö Yritysten yhteiskuntavastuuverkosto Finnish Business & Society (FIBS) ry Useita vammaisjärjestöjä www-sivusto työpaikkailmoitteluun. Projektipäällikkö sisäänheittäjänä. Kasvokkain tapahtuva kohtaaminen ja oikean tiedon antaminen osoittautuivat olennaisiksi tekijöiksi.

25 Ratkaisuja: Suomi Työmieli Satakunnan ammattikorkeakoulu Ilman työnantajaa ei ole töitä. Työnantajan palveluohjaus Mitä työnantaja tarvitsee palkatakseen vammaisen? Tietoa tukijärjestelmistä ja palvelua tukibyrokratian hoitamiseen. Työ(paikka)valmentajan. Tukea rekrytoinnissa. Tietoa vammaisen kompetenssista ja rajoitteista.

26 Ratkaisuja: Suomi Silta työhön / ASPA Monitahoinen tuki työhön palaajalle. Vaiheittainen siirtyminen täyteen kapasiteettiin. Tukea vertaisryhmässä, mentorointia yksilöllisesti. Työharjoittelupaikan hankkiminen asiakkaalle. Työpaikkavalmentaja.

27 Mitä olemme oppineet Face2Faceprojektista? Yhteiskunnassa, joka on muodostunut nykyisenkaltaiseksi ei-vammaisen valtaväestön ehdoilla, vammaisen työnsaanti edellyttää usein kaikkien palasien loksahtamista kohdalleen. Lapselle ja nuorelle asetettava realistiset tavoitteet. Työidentiteetin muodostuminen! Yhteiskunnan rakenteiden tulisi tukea vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä. Poliittinen tahtotila puheen muodossa ei riitä, jos käytäntö puuttuu (esim. osa-aikaisen työllistäminen). Tuettu työllistyminen edesauttaa työpaikan saamista ja työssä menestymistä. Parhaimmillaan yhteiskunta voi organisoida ja vakiinnuttaa instituutioita, jotka tukevat vammaisten työllistymistä.

28 Mitä olemme oppineet Face2Faceprojektista? Yhteiskunnan ja ympäröivien ihmisten tarjoama tuki voi olla yksilötason ohjausta, kuten työ(paikka)valmentajat. spesifiä kohderyhmää auttavat kuntouttavat toimet kuten MTKL:n järjestämät kurssit tai Agrenskan työharjoittelumahdollisuudet. työpaikkojen orientaatioon vaikuttavia yleisen tason tekoja, kuten Sisäänheitto työelämään ja Työmieli. Näille kaikille on yhteistä ammattimainen, tietoisesti kohdennettu tuki.

29 Mitä opimme Virosta? Vammaisten työllistymispolitiikka on alkutekijöissään ja resurssit vähäiset, mutta ne käytetään tehokkaasti. Agrenska Fondi toimii vammaisten perheiden kanssa, tähtäimessä kompetenssia vastaava työ. Astangu kokoaa vammaisen nuoren ympärille vankan tukijoukon ammattilaisista, oman kotipaikkakunnan viranomaisista sekä perheen ja ystäväpiirin arkiympyröistä. Virolla mahdollisuus hypätä kehittämisprosessissaan suojatyön ajattelumallin yli

30 Mitä opimme Tanskasta? Omat yritykset ovat mahdollisia. Huset Venture on tanskalainen liikuntavammaisten perustama yhtiö, jonka koko näkökulma on vammaisten näkökulma, ja jossa vammaiset ovat rakenteet määrittelevä enemmistö. Specialisterne on tanskalainen tietotekniikkayritys, joka on tehnyt aspergerin syndroomasta tuotannon tehostajan. Lisäksi esim. kahviloita. Lähtökohdat samat kuin muillakin yrittäjillä: luovuus, rohkeus, halu pärjätä. Tukeeko suomalainen yhteiskunta pienyrittäjyyttä?

31 Mitä opimme Ruotsista? Yhteiskunnan on luotava selkeä linja: vammaisten työpanos halutaan mukaan yhteiskunnan ylläpitoon ja kehitykseen. Palkkatuki ja työolosuhteiden järjestelytuki tasoittavat työllistymisen tietä. Työllistymisen ongelmat voidaan minimoida, jos etsitään sopiva (vammainen) henkilö sopivaan työhön (matching).

32 Vammaisten työllistymisestä ollaan kiinnostuneita kaikkialla, meidän tutkimamme alueen lisäksi muualla Euroopassa. Vammaisten ihmisten työvoimaresurssien käyttöönotto nähdään mahdollisena helpotuksena työvoimapulaan. Monet työnantajat, kuten McDonalds, ovat jo huomanneet vammaisten työllistämisestä saatavat edut: monimuotoisuus työpaikalla lisää hyvää ilmapiiriä ja siten tuottavuutta. Mitä olemme oppineet Face2Faceprojektista?

33 Mitä olemme oppineet Face2Faceprojektista? Vammaisten työllisyystilanteen paraneminen on haasteellista, sillä monien palasien on loksahdettava kohdalleen. Useasti tarvitaan kannustava ja ohjaava henkilö, jolla on aikaa ja valmius nähdä ihminen ja hänen kykynsä ja taitonsa ei ainoastaan vammaa Testattuja keinoja ja malleja on runsaasti. Seuraavaksi tavat pitää saada yleistymään. Suurimmat haasteet ovat edelleenkin ennakkoluuloisuus, tiedon puute, osaamisen vahvistaminen ja esilletuominen sekä asenneilmapiirin muuttaminen työllistymiselle suopeaksi (niin vammaisten ihmisten, perheiden kuin työyhteisöjen ja työnantajienkin).

34 Oikeita töitä. Kirjajulkaisu suomeksi ja englanniksi (Decent Job) kesäkuussa tasokasta artikkelia parhailta asiantuntijoilta. Jokainen artikkeli esittelee käytännössä hyväksi osoittautuneita työllistymisen malleja neljästä eri maasta. Mallit tulevat esille todellisten henkilöiden kautta, esim. Sophian tarina, Peterin tarina, jne. Lisäksi lähihistoriallinen katsaus vammaisten työllisyyteen sekä kaksi kokemusasiantuntijoiden kommenttiesseetä. Kirja ladattavissa kesäkuun jälkeen sivustolta ja painettu versio tilattavissa ASPA:sta. 34

35 Kiitos! Kysymyksiä, kommentteja? 35